SOKERIRASITUSPÄIVÄN MERKITYS DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA VARHAISESSA TOTEAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOKERIRASITUSPÄIVÄN MERKITYS DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA VARHAISESSA TOTEAMISESSA"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ SANNA SAARINIEMI 2011 SOKERIRASITUSPÄIVÄN MERKITYS DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA VARHAISESSA TOTEAMISESSA HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA SAIRAANHOITAJA AMK

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS JA LIIKUNTA -ALA Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja Opinnäytetyö SOKERIRASITUSPÄIVÄN MERKITYS DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA VARHAISESSA TOTEA- MISESSA Sanna Saariniemi 2011 Toimeksiantaja Hyvinvointivalmennushanke Ohjaaja Arja Jääskeläinen Hyväksytty 2011 Työ on kirjastossa lukusalikappale

3 Terveys ja liikunta -ala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyön tiivistelmä Tekijä Sanna Saariniemi Vuosi 2011 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Hyvinvointivalmennushanke Sokerirasituspäivän merkitys diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa Opinnäytetyöni liittyi Hyvinvointivalmennushankkeen järjestämään sokerirasituspäivään, joka järjestettiin Sallassa Diabeteksen esiintyminen väestössä lisääntyy koko ajan. Suomessa diabetesdiagnoosi on tehty henkilölle ja melkein saman verran on henkilöitä, jotka sairastavat diabetesta tietämättään. Diabeteksen lisääntyminen lisää myös siihen liittyvien lisäsairauksien määrää ja sitä kautta kuormittaa Suomen terveydenhoitojärjestelmää. Opinnäytetyöni tavoite oli edistää diabeteksen ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista. Opinnäytetyöni on tutkimuksellinen opinnäytetyö. Tutkimuksessa käytin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää selvittääkseni sokerirasituspäivän merkitystä diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa. Tarkoitus oli selvittää myös sokerirasituspäivän tarpeellisuutta. Tutkimuksen välineenä käytin kyselylomaketta ja lomakehaastattelua. Kohdehenkilöinä olivat sokerirasituspäivään osallistuneet henkilöt. Sokerirasituspäivään osallistui 33 diabeteksen riskiryhmään kuuluvaa henkilöä. Heistä suurin osa oli naisia. Diabetekseen viittaavia arvoja löytyi 7 %:lla ja heikentynyt sokerinsieto 31 %:lla vastaajista. Suurin osa vastaajista koki saaneensa uutta tietoa diabeteksesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja diabeteksen ennaltaehkäisystä. He kokivat sokerirasituspäivän hyödylliseksi. Kyselyyn vastanneet kaipasivat kuitenkin enemmän ravintoluentoa ja neuvontaa. Sokerirasituspäivän järjestäminen onnistui osallistujien ja terveydenhoitajien mielestä hyvin. Avainsanat Diabetes, ennaltaehkäisy, sokerirasituspäivä, hyvinvointivalmennus, ravitsemus

4 School of Health Care and Sports Degree Programme in Nursing and Health Care Abstract of Thesis Author Sanna Saariniemi Year 2011 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Wellbeing Coaching Project The Significance of The Oral Glucose Tolerance Test Day in The Prevention And Early Diagnosis of Diabetes My thesis deals with the Oral Glucose Tolerance Test Day (OGTT Day) that was organized by the Wellbeing Coaching Project in Salla in November 27th, Diabetes in the population is increasing constantly. Finland has people who have been diagnosed with diabetes. It is estimated that there are nearly as many people who unknowingly suffer from diabetes. The increase in diabetes in the population also increases the number of related diseases and thereby burdens the Finnish Health Care System. The purpose of my thesis was to promote the prevention and early diagnosis of diabetes. This thesis is based on research. I used both quantitative and qualitative methods when studying the significance of the OGTT Day in the prevention and early diagnosis of diabetes. The purpose was also to assess if there is a need for more OGTT Days. I used a questionnaire and structured interviews in conducting my research. The people participating in the OGTT Day formed the target group of the study. Thirty-three persons with a high-risk of diabetes participated in the OGTT Day. The majority were women. Seven percent (%) had levels that suggest diabetes whereas 31% had levels of impaired glucose tolerance. The majority of respondents stated that they received new information on diabetes, nutrition, exercise and the prevention of diabetes. They felt that the OGTT Day was useful. On the other hand, the respondents hoped for more information on nutrition and general guidance. Both the participants and the nurses said that the OGTT Day was well-organized. Keywords Diabetes, prevention, Oral Glucose Tolerance Test Day, Wellbeing Coaching, nutrition

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO DIABETES DIABETEKSEN TYYPIT DIABETEKSEEN LIITTYVÄT LISÄSAIRAUDET METABOLINEN OIREYHTYMÄ DIABETEKSEN VARHAINEN TOTEAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY DIABETEKSEN TOTEAMINEN DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISY TYYPIN 2 -DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA SOKERIRASITUSPÄIVÄ OSANA DIABETEKSEN VARHAISTA TOTEAMISTA SALLAN SAIRASTAVUUS, HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE JA SOKERIRASITUSPÄIVÄ OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTOT JA ANALYYSI TUTKIMUKSEN TULOKSET KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT KYSELYYN VASTANNEIDEN DIABETEKSEN RISKITEKIJÄT SOKERIRASITUSPÄIVÄN HYÖDYLLISYYS SOKERIRASITUSPÄIVÄN JÄRJESTELYT POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITEET... 41

6 1 1 JOHDANTO Diabetes eli kansankielellä sokeritauti lisääntyy väestössä koko ajan. Se ei yleisty pelkästään Suomessa, vaan myös muualla maailmassa. Tyypin 2 - diabeteksen ehkäisyohjelma mukaan, vuonna 2000 suomalaisista oli sairastunut tyypin 2 -diabetekseen eli aikuistyypin diabetekseen noin ihmistä. (Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma , 3, 9.) Diabetes-sivustolla kerrotaan, että tällä hetkellä tyypin 2 -diabetesta sairastavia on , mikä on huima nousu vuoteen 2000 verrattuna. Diabetesta tietämättään sairastavia, on melkein saman verran, kuin diabetesdiagnoosin saaneita. Tietämättään diabetesta sairastavia arvellaan olevan noin (Diabetesliitto 2010.) Diabetekseen sairastuneiden ja tietämättään sairastavien määrän kasvu on kansanterveydellinen ongelma. Sairauden lisääntyminen kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää, koska hoitojen määrä ja hoitokustannukset kasvavat. Diabetekseen sairastumisen ennaltaehkäiseminen on tärkeää, koska diabeteksen lisääntyessä, myös siitä aiheutuvien lisäsairauksien määrä lisääntyy. (Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma , 7.) Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelman mukaan ainakin kolmasosalla suomalaisista on perinnöllinen taipumus sairastua diabetekseen. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että riskihenkilöt seulotaan ja ohjataan hoidon piiriin sairauden varhaisessa vaiheessa. Diabeteksen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen ovat keinoja, joilla pyritään vähentämään diabetekseen sairastumista ja jo sairastuneet ohjattua mahdollisimman pian hoitoon. Diabeteksen ennaltaehkäisyä ja sen vaikutusta aikuistyypin diabetekseen on tutkittu. Tutkimusten mukaan sairastumista voidaan ehkäistä elämäntapamuutoksilla. Elämäntapoihin puuttuminen voi vaikuttaa myös diabeteksen hoitoon. Elämäntapamuutosten on tutkittu olevan jopa tehokkaampaa kuin lääkehoito. Elämäntapamuutoksia ovat esimerkiksi liikunnan lisääminen, terveellisempään ruokavalioon vaihtaminen ja painon tarkkailu. Liikunnan lisäämisellä ja ruokavalion muutoksella voidaan vaikuttaa myös painoon. Yhteiskunnan kulujen kohoamisen estämiseksi on välttämätöntä panostaa sairauden ehkäi-

7 2 syyn. Varhainen diabeteksen tunnistaminen auttaa saamaan diabetes hallintaan hyvissä ajoin. Varhain todettu diabetes ei ole välttämättä ehtinyt kehittää lisäsairauksia ja tässä vaiheessa on mahdollista vielä ehkäistä näiden elämää hankaloittavien sairauksien kehittyminen. (Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma , 9-11.) Opinnäytetyöni aihe on Sokerirasituspäivän merkitys diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa. Opinnäytetyöhöni kuului osallistuminen sokerirasituspäivään ja sen arviointi. Tapahtuma järjestettiin Sallassa. Olen Sallasta kotoisin ja sen vuoksi halusin tehdä opinnäytetyöni tästä aiheesta. Aihe kiinnostaa minua, koska se käsittelee diabetesta, sen kartoitusta ja ennaltaehkäisyä. Diabeteksen lisääntyminen Suomessa on syy siihen, miksi koen aiheen tärkeäksi. Ei pelkästään sairaus vaan se, että kyseistä sairautta voidaan ehkäistä hyvin helpoin menetelmin, lisäsi kiinnostusta diabetekseen ja sen kartoitukseen. Suvussani on diabetesta ja siksi kuulun itsekin riskiryhmään. Tällaisen sokerirasituspäivän järjestäminen auttaa löytämään piilevästi diabetesta sairastavat ja ohjaamaan heidät tarvittaessa hoitoon. Opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantajalta, joka on Sallan kunnan hallinnoima Hyvinvointivalmennushanke. Hanke on kehittänyt hyvinvointivalmennusmallin, johon kuuluu muun muassa erilaisten yleisötapahtumien järjestäminen. Yksi näistä tapahtumista oli Sokerirasituspäivä. Sen tavoitteena oli tavoittaa mahdollisimman monta kuntalaista, joilla on korkea riski sairastua diabetekseen. Sokerirasituspäivän tavoitteena oli antaa tietoa diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja havahduttaa päivään osallistujia diabeteksen riskitekijöistä. Opinnäytetyöhöni sisältyi sokerirasituspäivän suunnittelu, toteutus ja arviointi yhdessä sallalaisten terveydenhoitajien kanssa. Tapahtuman ja tapahtumasta saatujen tulosten arviointi ja raportointi oli pääasiassa minun tehtävänä. Sokerirasituspäivän järjestämiseen osallistui myös hyvinvointivalmentajaopiskelijoita. Tapahtuma järjestettiin Sallassa

8 3 2 DIABETES Diabetes on yksi tärkeimmistä käsitteistä opinnäytetyössäni. Käsitteinä ovat diabeteksen päätyypit ja siihen liittyvät lisäsairaudet, raskausdiabetes ja metabolinen oireyhtymä. Raskausdiabetesta sarastavat henkilöt kuuluvat riskiryhmään ja näistä henkilöistä jopa puolet sairastuu tyypin 2 -diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Metabolinen oireyhtymä liittyy läheisesti diabetekseen, koska 80 %:lla tyypin 2 -diabeetikoista on tämä oireyhtymä. (Teramo-Kaataja 2009, 386.) Aikaisemmin ajateltiin, että diabetes on seurausta liiallisesta sokerin syömisestä, mutta kyse onkin haiman insuliinin tuotannon ongelmista. Diabetes on pitkäaikainen sairaus, joka johtuu haiman tuottaman insuliinin puutteesta tai heikentyneestä insuliinin toiminnasta. Insuliini on hormoni, joka säätelee veressä olevaa sokeripitoisuutta. Korkea verensokeri on yleinen hoitamattomassa diabeteksessa ja voi pitkän ajan kuluessa aiheuttaa vakavia haittoja elimistössä, varsinkin hermoissa ja verisuonissa. (WHO 2011.) Insuliini helpottaa glukoosin pääsyn verestä maksaan, lihaksiin ja rasvasoluihin, missä se käytetään polttoaineena. Diabeteksessa glukoosi ei pääse verestä soluihin. (Ferry Robert J ) Diabetes on haitallinen terveydelle, koska kudokset tarvitsevat glukoosia energia-aineenvaihduntaan ja ilman sitä ei voi elää. Jos sokeria on liikaa elimistössä, valkuaisaineiden rakenne ja toiminta häiriintyvät. Diabeetikolla valtimot ahtautuvat herkemmin, koska siihen liittyy rasvaaineenvaihdunnan häiriöt. (Saraheimo 2009, 9.) 2.1 Diabeteksen tyypit Aikaisemmin puhuttiin tabletti- ja ruokavaliohoitoisesta ja insuliinihoitoisesta tai nuoruusiän ja aikuisiän diabeteksesta. Nykyään diabetes käsittää joukon erilaisia sairauksia, joissa verensokeripitoisuus on kohonnut. Diabetes jaetaan yleisimmin tyypin 1 -diabetekseen ja tyypin 2 -diabetekseen. Diabeteksesta tunnetaan myös muita alamuotoja, jotka ovat harvinaisempia. Eri alamuotojen erottaminen toisistaan on vaikeaa, koska rajat ovat epäselvät. Muita alamuotoja en käsittele tarkemmin, koska opinnäytetyöni keskittyy tyypin 2

9 4 -diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja ennaltaehkäisyyn. (Saraheimo 2009, 9, 26.) Tyypin 1 -diabeteksessa autoimmuunitulehduksen seurauksena insuliinia tuottavat haiman solusaarekkeet tuhoutuvat. Tästä seuraa, että insuliinia ei erity ja veressä olevan sokerin määrä kasvaa. Hoidoksi tyypin 1 - diabeteksessa tarvitaan alusta asti insuliinipistoksia. Nuoruustyypin diabetekseen sairastuminen on perinnöllistä. (Mustajoki 2010.) Tyypin 1 - diabetekseen ei suinkaan sairastu pelkästään nuoret, vaan siihen voi sairastua missä iässä tahansa, myös vanhuudessa. Yleisesti siihen sairastutaan alle 35-vuotiaana. (Saraheimo 2009, 28.) Tyypin 1 -diabeteksessa oireita ovat väsymys, laihtuminen, janon lisääntyminen ja suurentuneet virtsamäärät ja ne ilmaantuvat muutamassa päivässä tai viikkojen kuluessa. Hoitoon on päästävä nopeasti, mutta jos se viivästyy, saattaa sairaus edetä happomyrkytykseksi, jolloin yleistila heikkenee. Hengenvaarallisen happomyrkytyksen saanut täytyy saada välittömästi sairaalaan. (Mustajoki 2010.) Tyypin 2 -diabeteksessa insuliinia erittyy, mutta sen toiminta ei ole niin tehokasta. Tällaista tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan sitä, että sokeri eli glukoosi ei siirry verestä soluihin oikein. Jotta solut saavat tarvitsemansa sokerin, joutuu haima tuottamaan enemmän insuliinia. Kun haiman solut joutuvat pitkän aikaa tuottamaan enemmän insuliinia, ne väsyvät ja sen seurauksena veren sokeripitoisuus nousee ja puhkeaa diabetes. Tyypin 2 -diabeteksessa ei insuliinia tarvitse heti alussa käyttää, koska haima tuottaa vielä insuliinia. Insuliinia tarvitaan hoidon avuksi, kun insuliinin tuotanto heikkenee vuosien varrella. (Mustajoki 2010.) Tyypin 2 - diabetes kehittyy hitaasti ja salakavalasti, joten sen toteamiseen voi mennä useita vuosia. Diabetes on usein pitkään oireeton tai oireita on vähän. Oireettomuuden vuoksi sairaus todetaan mahdollisesti vasta, kun muita sairauksia ilmaantuu, esimerkiksi silmänpohjan muutoksien tai sydäninfarktin yhteydessä. (Saraheimo 2009, 31.)

10 5 Vaikka tyypin 2 -diabetekseen on perinnöllinen taipumus, ei se johda välttämättä diabetekseen, jos ihminen pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Painon nousu nostaa diabetekseen sairastumisen riskiä. Yli 15 kilon ylipainoisilla keski-ikäisillä on kertainen riski normaalipainoisiin verrattuna sairastua diabetekseen. Keskivartalolihavuus (vyötärölihavuus) on riski tyypin 2 - diabeteksen kehittymiseen. (Mustajoki, 2010.) Raskausdiabeteksessa verensokeriarvot nousevat korkeiksi ensimmäisen kerran raskauden aikana (WHO 2011). Raskauden aikana ensimmäisen kerran ilmenevä diabetes on riskitekijä tyypin 2 -diabetekselle. Raskausdiabetes eli gestaatiodiabetes paranee yleensä synnytyksen jälkeen. Raskauden aikana insuliinin teho heikkenee, koska raskaushormonien määrä kasvaa. Raskausdiabeteksessa insuliinia erittyy tarpeeseen nähden liian vähän. (Diabetesliitto 2010.) Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeella, joka tehdään yleensä raskausviikolla. Sokerirasituskoe on hyvä tehdä alkuraskaudessa, jos edellisen raskauden aikana on todettu raskausdiabetes tai raskaana olevan lähisuvussa on tyypin 2 -diabetesta (Teramo-Kaaja 2009, ) Naiset, joilla on raskausdiabetes, synnyttävät todennäköisemmin kookkaita lapsia (Ferry 2011). Tämä johtunee siitä, että korkean verensokerin ja kohonneiden insuliiniarvojen yhteisvaikutuksesta. Tämä aiheuttaa rasvakudoksen lisääntymistä sikiössä. (Käypähoito 2008.) 2.2 Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet Diabetekseen liittyy paljon lisäsairauksia ja niiden kehittyminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Aikaa voi kulua vuosia tai vuosikymmeniä. Silloin kun oireet huomataan, tauti on voinut edetä jo hyvinkin pitkälle. (Mustajoki 2010.) Kun verensokeri on pitkään korkealla, elinmuutosten riski kasvaa. Elinmuutoksia kehittyy, kun diabetesta sairastaa yli 15 vuotta, kerrotaan diabetessivustolla. Muutoksia on enemmän aikuistyypin kuin nuoruustyypin diabetesta sairastavilla, koska aikuistyypin diabetes huomataan myöhemmin. Tämä johtuu siitä, että aikuistyypin diabetes kehittyy hitaasti ja salakavalasti. Elinmuutoksia voi olla jo aikuistyypin diabeteksen toteamishetkellä. (Diabetesliitto 2010.) Merkittäviä diabetekseen liittyviä lisäsairauksia ovat retinopatia, nefropatia, neuropatia sekä valtimotaudista (ateroskleroosista) johtuvat sy-

11 6 däninfarktit ja aivoverenkierron häiriöt (Mustajoki 2010). Lisäsairauksien hoito on kallista yhteiskunnalle (Tyypin 2-diabeteksen ehkäisyohjelma , 10.) Seppäsen mukaan retinopatia eli silmän verkkokalvosairaus johtuu suuresta verensokeripitoisuudesta, mikä vaikuttaa verisuonten valkuaisaineisiin. Siitä seuraa pienten verisuonien vuotaminen verkkokalvolle. Retinopatia voi johtaa hoitamattomana vakavaan näön heikkenemiseen. Silmänpohjan sairauden toteamiseksi ajoissa on tärkeää, että silmänpohjan tilannetta seurataan diabeetikolla säännöllisesti. Kun silmänpohjan sairaus todetaan ajoissa, voidaan sitä tehokkaasti hoitaa ja vähentää näön heikkenemistä. On tärkeää, että diabeteksessa on hyvä hoitotasapaino, koska se vähentää vakavan silmäsairauden kehittymistä. Oireena retionopatiassa on näön heikkenemistä tai eriasteisia näkökenttäpuutoksia. Retinopatian tärkein hoito on diabeteksen hyvä hoitotasapaino ja laser. (Seppänen 2010.) Nefropatialla tarkoitetaan munuaismuutosta. Nefropatiaa sanotaankin munuaissairaudeksi. Sairaudessa munuaisten toiminta heikkenee. Aluksi virtsaan kertyy normaalia enemmän albumiini-nimistä valkuaisainetta, tätä muotoa kutsutaan mikroalbuminuriaksi. Siitä seuraa proteinuria ja myöhemmin munuaisten toiminta heikkenee, niin etteivät ne pysty puhdistamaan kuonaaineita verestä niin tehokkaasti. Lopulta munuaisten erityskyky loppuu ja sitä kutsutaan uremiaksi eli munuaisten vajaatoiminnaksi. Nefropatia johtuu huonosta diabeteksen hoitotasapainosta. Perintötekijät vaikutttavat nefropatian syntyyn ja toisissa suvuissa siihen sairastutaan helpommin. Nefropatiariskiä nostaa myös tupakointi ja korkea verenpaine. Diabeetikon on tärkeää pitää hyvä hoitotasapaino, ehkäistäkseen nefropatian syntyä. (Rönnemaa 2009, ) Diabeteksesta voi seurata hermomuutoksia. Näitä muutoksia kutsutaan neuropatiaksi ja ovat yleisempiä tyypin 2 -diabetekseen sairastuneilla. Neuropatialla tarkoitetaan hermojen toiminnan vaurioita, jotka ovat seurausta liian korkeasta verensokerista. Neuropaita jaetaan somaattiseen ja autonomiseen neuropatiaan. Vuosikausia jatkuneet korkeat verensokeriarvot lisäävät her-

12 7 movaurioiden vaaraa. Tyypillisintä hermotoiminnan häiriötä kutsutaan polyneuropatiaksi, joka tarkoittaa molemmin puoleista ääreishermojen sairautta, jolloin vaurioita ilmenee alaraajojen ääreisosissa. Oireita, joita tällöin voi esiintyä ovat pistelyä, puutumisen tunnetta, kipua ja tuntoherkkyyttä. Kun vaurio etenee, jalkojen tunto heikkenee. Yksittäisen hermon tai hermoryhmän häiriötä eli mononeuropatiaa voi ilmetä kipuina tai pieninä halvausoireina eri puolilla kehoa. Yleisimpiä alueita on pohje, rintakehän toinen puoli, reisi tai käsi. Pohjehermon halvauksessa jalkaterä roikkuu ja kävellessä sitä ei voi nostaa ylöspäin. (Mustajoki 2010.) Edellä mainitut hermomuutokset kuuluivat somaattisen hermoston neuropatiaan. Autonomiseen hermostoon kuuluu sydämen ja verisuonten hermoston vauriot, jolloin oireena on sydämen sykkeen nousua ja verenpaineen laskua noustessa ylös. Oireena voi olla myös niin sanottu sydämen tunnottomuus, jolloin sydän ei tunne kipua. Mahan ja suoliston alueen hermovauriot voivat häiritä näiden alueiden lihasten toimintaa, jolloin ruoka ei etene ruoansulatuskanavassa, jolloin voi esiintyä öisin ripulia tai ummetusta. Terveyskirjastossa kuitenkin mainitaan, että ripulointi ja ummetus on aika yleistä, ettei sitä voi varmasti sanoa johtuvan diabeteksesta. Diabeetikolla voi esiintyä myös virtsaamis- ja erektio-ongelmia. Vaikka virtsarakko on täynnä, diabeetikko ei välttämättä tunne virtsaamispakkoa tai rakko ei tyhjene kunnolla. (Mustajoki 2010.) Valtimotauti eli ateroskleroosi tarkoittaa sitä, että valtimot ahtautuvat eikä veri pääse kunnolla kulkemaan elimistössä. Valtimoiden sisäpinnan sisäkalvon alle alkaa kertyä kolesterolin materiaalia, jota veressä on. Tämä tapahtuu vuosien saatossa ja valtimo tukkiutuu pikku hiljaa, jolloin veren kulku suonessa heikkenee. Koska kudokset tarvitsevat jatkuvasti veren mukana kulkeutuvia ravintoaineita ja happea, valtimon tukkeutuessa hapen saanti heikkenee ja kudoksessa esiintyy häiriöitä. Valtimon osittaisesta tukkeutumisesta johtuvasta vähäisestä hapen ja ravinnon saamisesta seuraa kudoksessa tuntuvat kivut. Jos valtimo tukkeutuu kokoaan, seurauksena on kudoksen kuolio. Valtimotauti voi kehittyä herkimmin sepelvaltimoihin, jotka ovat sydänlihaksen pinnassa. Tästä voi aiheutua sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti. Aivovaltimoi-

13 8 den tukkeutuessa vaarana on aivohalvaus ja alaraajoissa katkokävelyä tai pahimmassa tapauksessa raajaan tulee kuolio. (Mustajoki 2010.) 2.3 Metabolinen oireyhtymä Metabolinen oireyhtymä eli MBO on aineenvaihdunnan häiriö, joka voi kehittää terveydelle haitallisia sairauksia. Oireyhtymän ja sydänsairauksien välillä on tiedetty olevan yhteys jo 1940-luvulla, mutta 1980-luvulla se oli jo selkeämmin määritelty. Maailman terveysjärjestö on määritellyt sairauden seuraavasti: Jos henkilöllä on kohonneet verensokeriarvot ja sen lisäksi kaksi seuraavista on hänellä metabolinen oireyhtymä; keskivartalolihavuutta, veren rasva-arvot ovat koholla, veren hyvän kolesterolin eli HDL:n määrä on vähentynyt tai verenpaine on kohonnut. (Mathur-Conrad Stöpple 2011.) Metabolinen oireyhtymä on riski diabetekseen sairastumiseen. Toisaalta taas diabetes on riski sairastua oireyhtymään, jos siihen liittyy myös muita aineenvaihdunnan muutoksia. Jos diabeetikolla on keskivartalolihavuus ja näiden kahden lisäksi henkilöllä on muita aineenvaihdunnan muutoksia, katsotaan sen olevan juuri tätä metabolista oireyhtymää ja riski sairastua muihin sairauksiin on suuri. Metaboliseen oireyhtymän seurauksena on suurentunut riski sairastua valtimotautiin eli ateroskleroosiin. Aikaisemmin olenkin kertonut, mitä valtimotauti on. Terveyskirjastossa kerrotaan, että tätä oireyhtymää sairastavilla on terveisiin nähden 2-3 kertaa suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Siellä kerrotaan myös metabolisen oireyhtymän vaikeusasteen vaikuttavan riskiin sairastua. Jos veren rasva- ja sokeriarvot ja verenpaine ovat paremmin hallinnassa, on lievempi riski ja jos taas arvot ovat enemmän koholla, riski on suurempi. Metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn vaikuttaa samat asiat kuin diabeteksen ehkäisyssäkin eli painon pudotus, liikunnan lisääminen ja terveellinen ruokavalio. Painon pudotus vaikuttaa kaikkiin arvoihin hyödyllisesti. (Mustajoki 2010.)

14 9 3 DIABETEKSEN VARHAINEN TOTEAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY Ainakin kolmasosalla Suomen väestöstä on perinnöllinen taipumus sairastua diabetekseen. Hyvin moni voi sairastaa aikuistyypin diabetesta vuosia tietämättään. Piilevästi ja pitkään sairastettu diabetes on voinut kehittää lisäsairauksia ennen kuin itse diabetes todetaan. Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien vuoksi on tärkeää, että diabetes todetaan varhaisessa vaiheessa. Varsinkin ne, joilla on korkea riski sairastua diabetekseen, olisi tärkeää saada seulontoihin hyvissä ajoin. Varhainen diabeteksen diagnosointi mahdollistaa sairauden hoidon aloittamisen ajoissa. Kun korkea diabetesriski todetaan mahdollisimman varhain, elämäntapamuutoksilla on mahdollisuus saada verensokeriarvot laskemaan normaaliarvojen tasalle tai mahdollisesti jopa siirtämään lääkehoidon aloitusta. Diabeteksen ennaltaehkäisy on hyvin tärkeää, koska sillä voidaan siirtää diabetekseen sairastumista vuosilla. Selvitän seuraavaksi, kuinka diabetes todetaan ja miten sitä voidaan ennaltaehkäistä. Kerron lyhyesti tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma :stä joka liittyy olennaisesti sokerirasituspäivään. (Tyypin 2-diabeteksen ehkäisyohjelma , 9-11.) 3.1 Diabeteksen toteaminen Diabeteksen toteamiseen voidaan käyttää laskimoverinäytettä tai sormenpäästä otettavaa verinäytettä. Laskimoverinäyte on Käypähoitosuosituksen mukaan luotettavampi kuin sormenpäästä otettava näyte. Diabeteksen diagnoosikriteereitä on kahta mallia; WHO:n eli Maailman terveysjärjestön ja ADA:n eli American Diabetes Associationin. Suomessa käytetään WHO:n diagnoosikriteeriarvoja (Taulukko 1). Jotta voidaan tehdä diabetesdiagnoosi, on paastoverensokerin oltava yön jälkeen yli 7.0 mmol/l. Ihmisellä, jolla ei ole diabetesta eli normaali verensokeri on vähemmän kuin 6.0 mmol/l. Heikentynyt paastoverensokeri on, jos verensokeri on mmol/l. Pelkkä paastoarvon mittaus ei riitä löytämään kaikkia diabetesta sairastavia, siksi diabeteksen toteamiseksi korkean riskin potilaille pitäisi tehdä sokerirasituskokeella. Sokerirasituskokeessa otetaan paastoverensokeri, jonka jälkeen nautitaan 75 g sokeria sisältämä liemi. Kahden tunnin kuluttua otetaan uusi verensokerinäyte. Jos sokerirasituksen jälkeen arvo on yli 11 mmol/l, on kyseessä diabe-

15 10 tes. Jos arvo on 7,8 11,0 mmol/l, nimitetään sitä heikentyneeksi sokerin siedoksi. Edelliset mainitsemani diabeteksen diagnoosin tekoon liittyvät arvot perustuvat oireettomien henkilöiden verensokerin mittaukseen. Oireellisilla henkilöillä diagnoosi voidaan tehdä myös satunnaisesta verensokerin mittauksesta, jos arvo on yli 11 mmol/l. (Käypähoitosuositus 2009.) Taulukko 1. Diagnoosikriteerit laskimoveren verensokeripitoisuuden perusteella. (Käypähoitosuositus 2009) 3.2 Diabeteksen ennaltaehkäisy Diabeteksen ennaltaehkäisy on mahdollista, lukuun ottamatta tyypin 1 - diabetesta, johon ei ole vielä löydetty ennaltaehkäisytapaa. Tyypin 1 - diabeteksen ennaltaehkäisyn mahdollisuutta tutkitaan kuitenkin koko ajan. Tyypin 2 -diabetesta sen sijaan voidaan ehkäistä. Tärkeää on kiinnittää huomiota omaan terveyskäyttäytymiseen, kuten ruokailutottumuksiin ja liikkumiseen. (Diabetesliitto 2010.) Rasvan käytöllä on merkitystä ja kannattaa miettiä millaista rasvaa ja kuinka paljon sitä käyttää (Diabetesliitto 2010). Puhutaan kovasta eli tyydyttyneestä rasvasta ja pehmeästä eli tyydyttymättömästä rasvasta. Kova rasva on peräisin eläimistä ja pehmeä rasva on kasveista peräisin. Ravintosuosituksissa kehoitetaan lisäämään pehmeän rasvan käyttöä, koska se vähentää veressä olevan LDL-kolesterolin eli pahan kolesterolin määrään sekä parantaa pahan ja hyvän kolesterolin suhdetta toisiinsa, mikä on hyväksi verisuonille. Pehmeä rasva myös parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Kuitupitoisen ravinnon lisääminen ruokatottumuksiin on hyväksi, koska se edistää vatsan toimintaa, tasapainottaa verensokeria ja pienentää veren kolesterolipitoisuutta. Ylipainoa pitää välttää, varsinkin keskivartalolihavuutta, koska sen on tutkittu olevan merkittävä riskitekijä tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle. Liikuntaa pitää lisätä, koska se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen. Se auttaa energian

16 11 kulutuksessa, mikä vaikuttaa painon pudottamisessa. Liikunta myös parantaa sokeritasapainoa, kun sitä harrastaa säännöllisesti. Tupakointi pitää myös lopettaa, sillä se on haitaksi elimistön insuliiniaineenvaihdunnalle ja sitä kautta riski tyypin 2-diabetekseen sairastumiseen. (Sydänliitto 2011.) 3.3 Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelman taustalla on suomalainen DPS-tutkimus (Diabetes Prevention Study), jonka tulosten perusteella diabeteksen ennaltaehkäisystä on hyötyä ja elämäntapamuutoksilla voidaan alentaa diabetesriskiä. Ehkäisyohjelman tärkeimpänä tavoitteena on terveyden edistämisen organisaation ja terveydenhuollossa käytettävien toimintatapojen kehittäminen niin, että lihavuuden, tyypin 2 -diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy olisi järjestelmällistä ja toiminta perustuisi laajaan yhteistyöhön eri ammattiryhmien kesken. (Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma , 11.) Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelman eli Dehkon 2D-hankkeella on kolme strategiaa, joiden avulla he pyrkivät pääsemään tavoitteisiinsa. Dehkon strategioita ovat väestöstrategia, korkean riskin strategia ja varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian. Väestöstrategian tavoitteena on lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy, apuna käytetään sitä, että liikunnan ja ravitsemuksen tietoutta lisätään väestössä. Korkean riskin strategialla pyritään seulomaan, ohjaamaan ja seuraamaan diabeteksen riskiryhmään kuuluvia henkilöitä. Seulontaan he käyttävät tyypin 2 -diabeteksen sairastumisriskin arviointilomaketta, jonka on laatinut Kansanterveyslaitos. Arviointilomakkeen on julkaissut Diabetesliitto. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian tavoitteena on saada tyypin 2 -diabetekseen vasta sairastuneiden saaminen mahdollisimman pian järjestelmän piiriin ja hoitoon sekä antaa heille ohjeita elintappoihin. (Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma , 11.) Ehkäisyohjelman toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyö on tärkeää, jotta edistettäisiin terveellistä ravitsemusta ja liikuntaa sekä terveydenhuoltojärjestelmän valmiuksien lisäämistä. Myös ennaltaehkäisevän toiminnan parantamista terveydenhuollossa pitää edistää. Maailman ter-

17 12 veysjärjestö eli WHO on myös kiinnittänyt huomiota diabeteksen yleistymiseen. WHO on antanut ensimmäiset suosituksensa diabeteksen ehkäisyyn vuonna Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma ottaa huomioon myös WHO:n antamat suositukset. (Tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelma , 12.) 3.4 Sokerirasituspäivä osana diabeteksen varhaista toteamista Sokerirasituspäivä on tapahtuma, joka järjestetään henkilöille, joilla on riski sairastua diabetekseen. Tapahtumaan osallistujille tehdään sokerirasitustesti, annetaan tietoa diabeteksesta ja sen riskitekijöistä sekä ennaltaehkäisystä. Sokerirasitustestiä käytetään toteamaan diabetekseen sairastuneen henkilöt. Tapahtuman avulla pyritään löytämään diabetesta piilevästi sairastavia henkilöitä ja henkilöitä, joilla on korkea riski sairastua diabetekseen. Samalla pyritään lisäämään ihmisten tietoutta diabeteksesta, diabeteksen riskeistä ja ennaltaehkäisystä luentojen ja esitteiden avulla. Sokerirasituspäivä on osa tyypin 2 -diabeteksen ehkäisyohjelman varhaisen diagnoosin ja hoidon strategiaa. Sokerirasituspäivä järjestettiin Sallassa ensimmäistä kertaa. Mallina käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla, Nivalassa järjestettyä Sokerirasituspäivää. Nivalan tiedotteessa kutsuttiin sokerirasituspäivään miehet ja naiset, vuotiaat, riskiryhmään kuuluvat henkilöt. Siellä sokerirasituspäivä järjestetään puolivuosittain terveyskeskuksessa. Informointi sokerirasituspäivästä tapahtuu paikallislehdessä, terveyskeskuksen ilmoitustaululla ja vastaanotoilla. Tapahtumaan tullaan ravinnotta, otetaan paastoverensokeri ja annetaan juotavaksi sokeriliemi. Osallistujat tekevät myös diabeteksen riskinarviointitestin. Kahden tunnin odotusaikana osallistujilla on mahdollisuus tutustua materiaaleihin esimerkiksi ravintokuviin ja ruoanvalmistusohjeisiin. Ohjelmassa on myös lääkärin ja ravitsemusterapeutin luennot. Henkilöt, jotka saavat kohonneet verensokeri arvot tai diabetekseen viittaavat arvot, saavat jatko-ohjausajan diabetes- tai sydänhoitajan vastaanotolle. (Turku 2009.) Suomen viisi sairaanhoitopiiriä yhteistyössä Suomen diabetesliiton ja kansanterveyslaitoksen kanssa toteuttivat vuosina valtakunnallisen

18 13 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman, Dehkon, Tyypin 2 - diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen (Dehkon 2D -hankkeen eli D2D:n.) Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon terveyskeskukset ja työterveyshuollot toteuttivat hankkeen käytännössä. Hankkeen tärkein tavoite oli kehittää uusia tyypin 2 -diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja -käytäntöjä. Eri alueiden loppuraporteista selviää, millainen vaikuttavuus sokerirasitustestauksesta on ollut. Sokerirasitustestaus ei ole ainoa menetelmä, jolla riskiryhmään kuuluvia henkilöitä seulotaan, vaan se on yksi tärkeä osa sitä. Tärkeää on tunnistaa ja sen jälkeen ohjata jatkohoitoon ja tutkimuksiin. (D2D loppuraportti , 5.) Pohjois-Pohjanmaan D2D-hanke painottui korkean riskin strategiaan. Terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa apteekeissa ja yleisötapahtumissa seulottiin korkean riskin henkilöitä terveydenhoitoalan työntekijöiden toimesta. Seulontaan käytettiin diabeteksen riskinarviointilomaketta ja ilman riskinarviointia tutkimuksessa oli mukana henkilöitä, joilla oli aikaisemmin ollut raskausdiabetes, valtimotautitapahtuma tai kohonneita verensokeriarvoja. Tunnistettuaan henkilöt, joilla oli korkea riski sairastua diabetekseen, ohjattiin heidät lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Vastaanotolla tehtiin terveystarkastus ja mittaukset ja lähete sokerirasitus kokeeseen laboratorioon. He keräsivät tiedot sokerirasituskokeiden määrien kehityksestä vuosilta 2002, 2004 ja 2006, joiden määrä lisääntyi. Pohjois-pohjanmaan D2D-raportista ilmenee, että alkutilanteen sokerirasituskokeista löydettiin aiemmin tunnistamaton diabetes 15 %:lta miehistä ja 10 %:lta naisista. Tulokset oli kirjattu alkutilanteessa 2128 henkilöstä. Normaalit verensokeriarvot olivat olleet 39 %:lla miehistä ja 59 %:lla naisista. Hankeen tulosten perusteella suurin osa testatuista oli naisia. Heidän mielestä haaste onkin tavoittaa riskiryhmässä olevat miehet. Raportissa kerrotaan, että kun noudatetaan D2D-ohjelman mukaisen seulonta- ja ohjausmallin mukaan, tyypin 2 -diabeteksen riskitekijät muuttuvat paremmiksi. (Keinänen-Kiukaanniemi - Pesonen 2009, ) Keski-Suomessa D2D-ohjeman korkean riskin strategiaa toteutettiin niin, että mahdollisimman monet ammattiryhmät pystyivät tunnistamaan korkean riskin

19 14 ryhmään kuuluvat ihmiset ja tekemään diabeteksen riskitestauksia asiakastyön lomassa ja ohjaamaan heidät jatkotutkimuksiin kuten rasva ja sokerirasituskokeisiin. He kokosivat sokerirasitus- ja rasvakokeiden määrät vuosilta ja havaitsivat testauksien määrän kohonneen 2-3-kertaiseksi. Keski-Suomen loppuraportissa kerrotaan, että lähdettäessä seulomaan väestöä diabeteksen riskitestillä ja lähettämällä tunnistetut riskipotilaat jatkotesteihin, löytyi suuri määrä piilevästi diabetesta sairastavia ja diabetesdiagnoosien määrä lisääntyi. Työmäärä näiden diabetesdiagnoosien myötä lisääntyi lääkäreillä ja diabeteshoitajilla. Keski-Suomen D2D-raportin mukaan hanke vaikutti siihen, että terveysneuvontatyön osaaminen lisääntyi, riskitesti jäi pysyväksi työvälineeksi ja riskipotilaiden tunnistaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen on arkipäivää. (Korpela - Peränen - Lyytikäinen Airola Onatsu Vanhala Saltevo 2008, )

20 15 4 SALLAN SAIRASTAVUUS, HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE JA SO- KERIRASITUSPÄIVÄ Sallan kunnan väestö vähenee ja ikääntyvien määrä kasvaa. Kansansairaudet ovat yleisiä pienessä Sallan kunnassa. Sallan tärkeä elinkeino on matkailu, jonka vuoksi matkailijoita vierailee paljon paikkakunnalla. Hyvinvointivalmennushanke luotiin edistämään kuntalaisten ja matkailijoiden hyvinvointia. (Jääskeläinen 2011, 18.) Kelan sairastavuustilastoista selviää, että Sallassa oli vuoden 2006 lopussa asukkaita 4482 (Kela 2009). Sallassa oli Lapin kunnista seistemänneksi eniten asukkaita vuonna 2006, mutta väestömäärä vähenee koko ajan. (Kuvio 1). Sallan kunnassa oli asukkaita vuoden 2008 lopussa 4308 (Salla 2010). Kuvio 1. Väestö vuoden 2006 lopussa, Lappi Lapin väestöstä 65 vuotta täyttäneitä on eniten Sallan kunnassa, 27,2%. Koko maassa 65 vuotta täyttäneitä väestöstä Kelan mukaan oli 16,5% ja koko Lapin alueella 17,9 %. (Kuvio 2).

21 16 Kuvio vuotta täyttäneiden osuus väestöstä v. 2006, Lappi (Kela 2006) Lapin väestöstä Sallan kunnassa vuoden 2006 lopussa oli eniten diabetekseen sairastuneita. Sallan asukkaista 7.01 %:lla oli diabetes. Verrattuna koko maahan ja Lappiin, Sallassa on eniten diabetekseen sairastuneita. Koko maassa vuoden 2006 lopussa oli 3,36% diabetekseen sairastuneita ja Lapissa 3,74%. (Kuvio 3). Kuvio 3. Diabetes vuoden 2006 lopussa, % väestöstä, Lappi (Kela 2006) Hyvinvointivalmennushanke alkoi Sallassa vuoden 2008 elokuussa ja päättyi heinäkuussa Hanketta hallinnoi Sallan kunta ja se oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Hyvinvointivalmennushankkeen tavoitteena oli toteuttaa hyvinvointivalmennusta yhteistyöverkostossa eri hyvinvointipalvelujen tuottajien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa hyvinvointivalmennusmallia ja

22 17 rakentaa hyvinvointivalmentajakoulutus. Hyvinvointivalmennusmallin perustana on Sallan kunnan kuntastrategia. Malli kuvaa hyvinvointivalmentajan toimintaa ja siihen kuuluvat ryhmätoiminta, terveysmittaukset, yksilövalmennus, vuoropuhelu, työhyvinvointi, yleisötapahtumat ja koulutukset. (Kuvio 4). Hyvinvointivalmentajan tehtävänä on koordinoida ja toteuttaa hyvinvointiin liittyviä toimia ja tiedottaa niistä. Sosiaali-, terveys-, koulutus- tai palvelualalla oleva ammattilainen, joka on kiinnostunut hyvinvointivalmentamisesta voi toimia hyvinvointivalmentajana. Hyvinvointivalmennushankkeen tavoitteena on lisätä hyvinvointia kuntalaisilla ja matkailijoilla. Tehtävänä on järjestää erilaisia mittauksia, teematapahtumia ryhmien ohjaamista, antaa henkilökohtaista ohjausta ja tietoa hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Sokerirasituspäivä oli yksi Hyvinvointivalmennushankkeen tapahtumista. (Jääskeläinen 2011, ) Kuvio 4. Hyvinvointivalmennusmalli (Hyvinvointivalmennus 2010) Sokerirasituspäivän järjestäminen oli osa Hyvinvointivalmennushankkeen tapahtumia. Sokerirasituspäivä järjestettiin yhteistyössä sallalaisten terveydenhoitajien kanssa. Sen tarkoituksena oli kartoittaa diabetekseen sairastuneita, ohjata heidät jatkotutkimuksiin ja samalla antaa osallistujille tietoa diabeteksen ennaltaehkäisystä. Sokerirasituspäivän järjestäminen alkoi, kun

23 18 tapasimme terveydenhoitajan kanssa. Tapaamisen aikana alustavasti sovimme tehtävistä, joita päivän järjestäminen vaati. Tarkoituksena oli, että minä järjestäisin niin, että saisimme tapahtumaan terveydenhoitajaopiskelijoita mukaan pitämään esitelmää diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta tärkeistä aiheista, kuten liikunnasta ja ravitsemuksesta. Terveydenhoitajaopiskelijoita ei kuitenkaan saatu mukaan. Sallalaiset terveydenhoitajat järjestivät sokerirasituspäivän. He kutsuivat lääkärin pitämään pienimuotoisen luennon ravitsemuksen ja liikunnan vaikutuksesta diabetekseen ja sen ennaltaehkäisyyn. Terveydenhoitajat laittoivat tapahtumasta ilmoituksen paikalliseen lehteen, Hyvinvointivalmennushankkeen sivuille internetiin ja kutsuivat tapahtumaan henkilöitä myös vastaanotoillaan. He varasivat tapahtumapaikaksi vapaaaikatalon Sallansuun. Minä järjestin pienimuotoisen rasva-sokerinäyttelyn. Näyttelyn tarkoituksena oli havainnollistaa osallistujille ja meille muillekin elintarvikkeiden ja juomien sokeri- ja rasvamääriä. Esillä oli tarkoitus olla elintarvikkeita ja juomia, joita ihmiset yleensä syövät ja juovat ajattelematta niiden sokeri- ja rasvapitoisuuksia. Me laitoimme tapahtumaan esille suklaalevyn, pullan, pienen karkkipussin, grillimakkaran, jaffa-pullon ja lasillisen tuoremehua. Esillä oli myös vertailun vuoksi sokeriton vaihtoehto jaffasta sekä omena ja näkkileipä. Elintarvikkeiden viereen laitoimme niiden sisältämän määrän verran sokeria tai rasvaa, riippuen kumpaa ne sisälsivät. (Kuva1). Kuva 1. Rasva-sokerinäyttely (Sokerirasituspäivä)

24 19 Sokerirasituspäivä järjestettiin Sallassa Osallistujat kutsuttiin sokerirasituspäivään lehti-ilmoituksella seuravilla kriteereillä: vuotiaat naiset ja miehet, joilla on suvussa diabetesta sokerirasitusta ei ole aikaisemmin tehty on ylipainoinen verenpaine tai kolesteroli on koholla raskaudenaikana on todettu kohonneita verensokereita. Ennen kuin osallistuja tulivat paikalle, meidän piti tehdä vielä viimeisiä järjestelyjä paikan päällä. Laitettiin esitteitä esille. Tehtiin rasva-sokerinäyttely valmiiksi. Minä mittasin ja punnitsin sokerit ja rasvat esillä olevien elintarvikkeiden määriä vastaaviksi. Olimme juuri saaneet kaiken valmiiksi kun ihmisiä alkoi tulla pikku hiljaa paikalle. Osallistujat tulivat paikalle ravinnotta eli edellisenä iltana he saivat syödä ja juoda ennen nukkumaan menoa, mutta aamulla he saivat juoda vain lasillisen vettä. Heiltä otettiin saapuessa nollanäyte eli paastoverensokeriarvo sormen päästä. Nollanäytteen jälkeen annettiin juotavaksi neste, jossa oli vettä 3 dl ja sokeria 75 grammaa. Heille annettiin myös täytettäväksi diabeteksen riskinarviointitestilomake. Riskitestistä nähdään henkilön riski sairastua diabetekseen tietyn ajan kuluessa. (Liite 2). Kahden tunnin kuluttua nesteen nauttimisesta osallistujilta otettiin uusi verensokerinäyte eli 2 tunnin arvo. Tämä verensokeri arvo kertoo henkilön insuliinin kykyä vaikuttaa nautittuun sokeriin. Tämän verensokerinäytteen normaaliarvo on <7,8mmol/l. Näytteitä oli ottamassa kaksi terveydenhoitajaa. Tutkimus oli osallistujille ilmainen. Tämän kahden tunnin aikana osallistujilla oli aikaa keskustella keskenään, tutustua esillä oleviin esitteisiin ja pienimuotoiseen rasva- sokerinäyttelyyn. Kahden tunnin odotuksen aikana lääkäri Paula Kaakkurivaara piti luennon, siitä mitä diabetes on, mitä se aiheuttaa ja kuinka sitä voi ennaltaehkäistä. Ravitsemuksen ja liikunnan merkityksestä hän kertoi myös. Sokerirasituspäivän lopuksi 4H järjesti pienen kahvituksen, jolloin osallistujilla oli mahdollisuus ostaa pientä aamupalaa ennen kotiin lähtöä.

25 20 5 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tyypin 2 -diabeteksen ennaltaehkäisyohjelman (Dehkon) tavoitteena oli kehittää toimintatapoja diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen. Tutkimuksellinen opinnäytetyöni liittyy Dehkoon ja tavoitteena oli edistää diabeteksen ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista käyttäen apuna tutkimusta sokerirasituspäivästä. Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää onko tällaisen päivän järjestäminen tarkoituksenmukaista jatkossa? Havaitaanko piilevästi diabetesta sairastavia henkilöitä sokerirasituskokeen avulla, jotta heidät voidaan ohjata lisätutkimuksiin ja sokeriarvojen seurantaan. Sokerirasituspäivän tarkoitus oli tavoittaa mahdollisimman monta Sallan kuntalaista, joilla on korkea riski sairastua diabetekseen. Tarkoituksena oli myös havahduttaa korkean riskin ihmisiä diabeteksen riskitekijöistä ja saada heidät miettimään omaa terveyttään ja elämäntapojaan ja sitä kautta tekemään elämäntapamuutoksia ehkäistäkseen diabetesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osallistujien riskitekijöitä sairastua diabetekseen eli saada tietoa osallistujien ravitsemus- ja liikuntatottumuksista, painosta ja verensokeriarvoista. Tarkoituksena oli myös saada selville oliko sokerirasituspäivästä hyötyä osallistujille ja terveydenhoitajille. Osallistujien ja paikallisten terveydenhoitajien kokemusta ja näkemystä sokerirasituspäivän sujuvuudesta ja järjestelyistä selvitin myös tutkimuksessani. Tutkimusta tarkastelin seuraavien tutkimusongelmien kautta 1. Minkä verran tyypin 2 -diabeteksen riskitekijöitä sokerirasituspäivään osallistujilla oli? 2. Millaista hyötyä osallistujat saivat sokerirasituspäivästä? 3. Millaiset olivat sokerirasituspäivän järjestelyt osallistujien ja terveydenhoitajien mielestä.

26 21 6 TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTOT JA ANALYYSI Tutkimuksessani käytän määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Selvitän ensin teorian kautta, mitä nämä tutkimusmenetelmät tarkoittavat ja sen jälkeen kerron tarkemmin omasta tutkimuksestani ja tutkimusmenetelmien käytöstä. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä eli kvantitatiivisella tutkimuksella tutkitaan tietoa numeerisesti eli sillä lasketaan määriä. Tämä tarkoittaa sitä, että numeroiden avulla käsitellään tutkittavat asiat ja niiden ominaisuudet. Vilkan mukaan Määrällinen tutkimusmenetelmä vastaa kysymyksiin kuinka moni, kuinka paljon ja kuinka usein. Määrällisessä tutkimuksessa tutkimustiedot saadaan numeroina tai laadullinen aineisto ryhmitellään numeeriseen muotoon. Tulokset esitetään numeroina ja olennainen osa selitetään sanallisesti ja kuvataan miten asiat liittyvät toisiinsa tai eroavat toisistaan. (Vilkka, 2007, 14.) Kanasen mukaan tutkimusmenetelmä pyrkii yleistämään. Pieneltä joukolta eli otokselta kysytään tutkittavan asian tutkimusongelmiin liittyviä kysymyksiä. Otos eli tutkimukseen vastaajat ovat perusjoukko. Mittauksen tuloksena saatuja tuloksia käsitellään tilastollisin menetelmin. Jotta tutkimus olisi luotettava, tulisi tutkittavan ryhmän olla tarpeeksi suuri. Määrällisessä tutkimusmenetelmässä tiedonkeräämiseen voidaan käyttää haastattelua, valmiita, strukturoituja tai avoimia kysymyksiä. Määrällisen tutkimuksen lähtökohtana on tutkimusongelma, johon halutaan saada vastaus tai ratkaisu. (Kananen 2008, ) Lomakehaastattelua käytetään enemmän kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa kerätessä. Lomakehaastattelu on monesti kyselylomakkeen vaihtoehto, jos pelätään kyselyn vastausprosentin jäävän alhaiseksi. Haastattelija haluaa vastauksen jokaiseen kysymykseen tiettyjen vaihtoehtojen sisällä ja tietyssä järjestyksessä. Lomakehaastattelun kysymysten pitää vastata tutkimuksen tutkimusongelmiin. Tutkimuksen viitekehyksessä pitää olla perustelu jokaiseen kysymykseen. Kysymykset eivät voi olla mitä tahansa mikä voisi olla hyödyllistä ja mukava tietää. (Sarajärvi-Tuomi 2009, )

27 22 Tutkimuksellisessa opinnäytetyössäni tutkin sokerirasituspäivän merkitystä diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa. Tarkoitukseni oli selvittää tapahtuman tarpeellisuutta sekä tutkia osallistuneiden diabeteksen sairastavuutta. Tutkimuksessa käytin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomake. Asteikkona oli likertin asteikko. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä selvitin, kuinka paljon päivään osallistui ihmisiä ja kuinka monella heistä löytyy diabetes ja kuinka monella on heikentynyt sokerin sieto tai normaalit arvot. Tutkin myös osallistujien omasta terveydestä, painosta, sukurasitteesta, ruokailutottumuksista, heidän saamaa uutta tietoa terveydestä, diabeteksesta ja diabeteksen ennaltaehkäisystä. Tätä kautta sain selville osallistujien riskitekijöitä diabetekseen sairastumiseen. Tutkin myös heidän kokemuksia sokerirasituspäivän tarpeellisuudesta, järjestelyistä ja ohjelmasta. (Liite 1). Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä tarkoittaa laadullista tutkimusta. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään sanoja ja lauseita. Ilmiön syvällinen ymmärtäminen on laadullisen tutkimuksen pyrkimys, ei yleistäminen. Laadullista tutkimusta voidaan käyttää syventämään ja ymmärtämään määrällistä tutkimusta. Kvalitatiivisella tutkimuksella tutkitaan yksittäistä asiaa ja sillä pyritään saamaan irti mahdollisimman paljon yksittäisestä tapauksesta. Merkitykset ovat tärkeitä laadullisessa tutkimuksessa. Työvälineenä kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytetään pääasiassa tutkijaa itseään. Tutkija havainnoi ja haastattelee tutkimuspaikalla. Tutkimus on kuvaileva. (Kananen 2008, ) Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi teoksen mukaan aineistonkeruumenetelminä laadullisessa tutkimuksessa voi käyttää haastattelua, kyselyä, havainnointia ja erilaisissa dokumenteissa olevaa tietoa. Näitä eri tutkimusmenetelmiä voi käyttää yhdistelemällä, rinnakkain tai jotain yksittäin, riippuen tutkittavasta ongelmasta ja olemassa olevista tutkimusresursseista. (Sarajärvi -Tuomi 2009, 71.) Sisällönanalyysin avulla pyritään saamaan aineistosta tiivistetty ja yleisessä muodossa oleva kuvaus sanallisesti. Sisällönanalyysi voidaan tehdä monista kirjallisissa muodossa olevista materiaaleista, esimerkiksi kirjoista, artikkeleista, päiväkirjoista, kirjeistä, haastatteluista, puheista, keskusteluista, dialo-

28 23 gista tai raporteista. Materiaalia voidaan analysoida sisällönanalyysin avulla systemaattisesti ja objektiivisesti. Tämä analyysimenetelmä on tekstianalyysia. Tekstin merkitykset ovat tärkeitä sisällönanalyysissä. (Sarajärvi-Tuomi 2009, ) Tutkimusta tehdessä pitää miettiä myös eettistä näkökulmaa. Tutkimusta tehtäessä on tärkeää, että tutkittavat pysyvät tuntemattomina. Määrällisen tutkimuksen tuloksia ei tule kirjoittaa yksilöittäin. Eettisesti on tärkeää tutkimustulosten kirjoitustyyli. Kirjoittaja ei saa ilmaista tuloksia siten, että ne ovat tutkittavia kohtaan loukkaavia, tyypitteleviä, epäkunnioittavia, yksipuolisia tai halventavia. (Vilkka 2008, 164.) Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja lomakehaastattelulla Aineisto koostui kerätyistä tiedoista. Kyselylomake oli laadittu sokerirasituspäivään osallistujille ja lomakehaastattelu terveydenhoitajille, jotka järjestivät tapahtuman. Sokerirasituspäivän järjestäminen oli pääasiassa Sallalaisten terveydenhoitajien tehtävänä, joten halusin tietää, miten he kokivat päivän järjestämisen ja miten päivä onnistui. Heidän piti vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Millainen sokerirasituspäivä oli järjestää? 2. Miten päivä onnistui järjestelyiden osalta? 3. Millainen oli osallistujien määrä ja vastasiko se odotuksia? 4. Miten arvioit sokerirasituspäivän tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä sekä päivän uudelleen järjestämistä? Sisällönanalyysin avulla kävin läpi terveydenhoitajien vastaukset ja laatimani kyselylomakkeen avoimen kysymyksen, johon osallistujat saivat vastata mitä halusivat sokerirasituspäivään liittyen. Luokittelin vastaukset samantyylisten vastauksien mukaan. Kyselylomakkeen vastaukset analysoin SPSSohjelmalla. Käytin apuna analysoinnissa vastauksien mukaan muodostuvia jakaumia ja osassa vastauksissa ristiintaulukointia. Jakaumaa käytin selvittämään kuinka paljon osallistujista oli miehiä ja naisia. Ristiintaulukointia käytin saadakseni tietää kuinka moni tietyn ikäisistä osallistujista oli kumpaakin sukupuolta. Ikäryhmien liikunnallisuuden kuvaamiseen käytin myös ristiintaulukointia. Kohdehenkilöinä tutkimuksessani olivat sokerirasituspäivään osallistuneet henkilöt. Kyselylomakkeet jaoin itse jokaiselle osallistujalle. Kysely

29 24 oli nimetön ja vain minä käsittelin kyselylomakkeet ja näin osallistujien henkilöllisyys pysyy salassa.

30 25 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Sokerirasituspäivään osallistui 33 Sallalaista diabeteksen riskiryhmään kuuluvaa henkilöä, joista 30 vastasi kyselyyn. Neljään kyselylomakkeeseen oli vastattu puutteellisesti ja yksi palautettiin täysin tyhjänä. Ensimmäisenä tutkimustuloksista olen avannut osallistujien taustatiedot ja sen jälkeen osallistujien riskitekijät. Taustatietoihin kuuluvat sukupuoli, ikä, kokemus omasta terveydestä ja verensokeriarvot. Riskitekijöitä ovat paino, sukurasite, ravitsemus- ja liikuntatottumukset. Lopuksi kerron tutkimustuloksia osallistujien saamista hyödyistä ja sokerirasituspäivän järjestelyistä. 7.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Sokerirasituspäivään osallistuneet olivat valtaosaltaan naisia, joten kyselyyn vastanneistakin suurin osa oli naisia (83 %) ja miehiä oli 24 % (Kuvio 5). Kuvio 5. Vastaajien sukupuolijakauma (n=29) Olen luokitellut vastaajat neljään ikäryhmään. Kyselyyn vastanneista 29 ilmoitti ikänsä. Heistä vuotiaita oli eniten (45 %) ja alle 40-vuotiaita vähiten (14 %). Vastaajista vuotiaita ja yli 65-vuotiaita oli 21 %. Ristiintaulukoinnin avulla selviää, että vuotiaita naisia ja miehiä oli molempia eniten (45 %) muihin ikäryhmiin verrattaessa. Naisia tässä ikäryhmässä oli 42 % ja miehiä 60 %. Alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä naisia oli 13 % ja miehiä 20 %. Miehiä vuotiaita ei ollut ollenkaan ja naisia oli 25 % vuotiaita ja yli 65-vuotiatia oli molempia 21 % vastaajista (Taulukko 2).

31 26 Taulukko 2 Kyselyyn vastanneiden ikä ja sukupuoli jakauma Ikä alle yli 65 Yht. sukupuoli nainen Lkm % mies Lkm % Yht. Lkm % Tutkimukseni taustatietoihin kuului kysymys osallistujien omasta terveydestä. Vastaajat saivat arvioida oman terveytensä ja ovat voineet valita vaihtoehdon seuraavista vastausvaihtoehdoista erittäin hyvä hyvä kohtalainen huono Suurin osa vastaajista arvioi terveytensä olevan hyvä (66 %), toiseksi vastaajat arvioivat terveytensä olevan kohtalainen (34 %). Kukaan vastaajista ei arvioinut terveytensä olevan erittäin hyvä tai huono. Vastaajia oli 29 (Taulukko 3). Taulukko 3. Vastaajien arvio omasta terveydestä Lkm % hyvä kohtalainen Yht Vastaajien nolla-arvot sekä kahden tunnin arvot olen luokitellut terveyskirjaston diabetes määrittelyn mukaisesti. Olen kirjannut arvojen merkitykset lukuun 4.1. Normaali verensokeri oli suurimmalla osalla (93 %) vastaajista, heikentynyt paastosokeri oli 3 %:lla eli yhdellä kyselyyn vastanneista ja samoin myös 3 %:lla oli diabetekseen viittaavat arvot. (Kuvio 6).

32 27 Kuvio 6. Vastaajien nolla-arvo (n=29) Kahden tunnin arvoista normaali verensokeri oli 62 %:lla, heikentynyt sokerinsieto 31 %:lla. Diabetekseen viittaava arvo oli 7 %:lla vastaajista. (Kuvio 7). Kuvio 7. Vastaajien kahden tunnin arvo (n=29) 7.2 Kyselyyn vastanneiden diabeteksen riskitekijät Diabetekseen liittyy ylipaino, joten kyselyssä halusin tietää ovatko vastaajat normaalipainoisia, onko heillä lievää tai merkittävää lihavuutta. Suurimmalla osalla vastaajista oli lievää lihavuutta (64 %), normaalipainoisia oli vastaajista seuraavaksi eniten (29 %) ja vähiten vastaajilla oli merkittävää lihavuutta. Naisista suurin osa vastasi painokseen lievää lihavuutta (74 %), normaalipainoisia vastasi olevan 17 % ja merkittävää lihavuutta oli 9 %:lla. Kysymykseen vastanneita naisia oli yhteensä 23. Miehistä suurin osa vastasi olevan normaalipainoisia (80 %) ja 20 %:lla oli lievää lihavuutta. Vastaajia oli yhteensä 28. (Taulukko 4).

33 28 Taulukko 4. Vastaajien paino Lkm % normaali paino 8 29 lievä lihavuus merkittävä lihavuus 2 7 Yht Lehti-ilmoituksessa sokerirasituspäivään kutsuttiin muun muassa naisia ja miehiä, joilla on suvussa diabetesta. Tutkimuksessani halusin selvittää, kuinka monella kyselyyn vastanneista on sukurasite. Suurimmalla osalla vastanneista oli suvussa diabetesta (86 %). Vastanneista 7 %:lla ei ollut suvussa diabetesta ja saman verran vastaajista vastasi, ei osaa sanoa (7 %). (Taulukko 5). Taulukko 5. Vastaajien sukurasite Lkm % kyllä ei 2 7 en osaa sanoa 2 7 Yht Tutkimukseeni selvitin, kuinka usein vastaajat harrastavat liikuntaa vähintään puoli tuntia, syövät kasviksia ja juureksia, marjoja ja hedelmiä, makeisia sekä rasvaisia ruokia. Jokaiseen kysymykseen vastaajat ovat voineet valita vaihtoehdon seuraavista vastausvaihtoehdoista: päivittäin 1-3 kertaa viikossa 4-5 kertaa viikossa vai harvemmin Vastaajista suurin osa (62 %) harrastaa liikuntaa päivittäin. Vastaajista 28 % harrastaa liikuntaa vähintään puoli tuntia 1-3 kertaa viikossa ja 10 % heistä 4-5 kertaa viikossa. (Kuvio 8).

34 29 Kuvio 8. Vastaajien liikunnallisuus. (n=29) Vertailin miten ikä vaikuttaa liikunnan harrastamiseen tai onko sillä merkitystä. Ristiintaulukoimalla sain seuraavanlaisia tuloksia. Alle 40-vuotiaista 11 % harrastaa liikuntaa päivittäin, 13 % 1-3 kertaa viikossa ja 33 % 4-5 kertaa viikossa vuotiaista 17 % harrastaa liikuntaa päivittäin ja 38 % 1-3 kertaa viikossa vuotiaista 50 % päivittäin, 38 % 1-3 kertaa viikossa ja 33 % 4-5 kertaa viikossa. Yli 65-vuotiaista 22 % päivittäin, 13 % 1-3 kertaa viikossa ja 33 % 4-5 kertaa viikossa. (Taulukko 6). Taulukko 6. Vastaajien liikunnallisuus ikäryhmittäin Enemmistö (yli 90 %) vastasi syövänsä kasviksia/juureksia päivittäin tai 1-3 kertaa viikossa vastaajista. 4-5 kertaa viikossa tai harvemmin 7 % vastaajista syö kasviksia/juureksia. (Kuvio 9).

35 30 Kuvio 9. Vastaajien kasvisten ja juuresten syöminen (n=28) Vähän yli 50 % syö marjoja/hedelmiä päivittäin ja vastaajista 31 % syö 1-3 kertaa viikossa. Vähiten he olivat vastanneet syövänsä marjoja/hedelmiä 4-5 kertaa viikossa (4 %). Harvemmin heistä syö 11 %. (Kuvio 10). Kuvio 10. Vastaajien marjojen/hedelmien syöminen (n=26) Makeisia harvemmin vastaa syövänsä puolet 26 vastaajasta. Päivittäin makeisia syö vain 4 %. Vastaajista 31 % syö makeisia 1-3 kertaa viikossa ja 15 % syö 4-5 kertaa viikossa. (Kuvio 11). Kuvio 11. Vastaajien makeisten (n=26) Rasvaisia ruoista kysyttäessä enemmistö syö 1-3 kertaa viikossa (58 %), päivittäin vastaa syövänsä 8 %. Harvemmin rasvaisia ruokia syö 23 % vastaajista. (Kuvio 12).

36 31 Kuvio 12. Vastaajien rasvaisten ruokien syöminen (n=26) Vapaamuotoiseen kysymykseen eräs vastannut osallistuja oli sitä mieltä, että sokerirasituspäivä herätti pohtimaan ennaltaehkäisyä ja tiedostamaan diabetekseen sairastumisen huomattavan riskin. 7.3 Sokerirasituspäivän hyödyllisyys Sokerirasituspäivän hyödyllisyydestä saa vastauksia seuraavista tutkimustuloksista. Osallistujilta halusin kysyä, saivatko osallistujat uutta tietoa terveydestä, diabeteksesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja ennaltaehkäisystä. Vastaajat ovat voineet valita vaihtoehdon seuraavista vastausvaihtoehdoista samaa mieltä en osaa sanoa eri mieltä Uutta tietoa terveydestä koki saaneen enemmistö (78 %) vastaajista ja vähemmistö 4 % oli eri mieltä. 17 % ei osannut sanoa. Tähän vastasi 23 osallistujaa. (Taulukko 7). Taulukko 7. Vastaajien saama uusi tieto terveydestä Lkm % samaa mieltä en osaa sanoa 4 17 eri mieltä 1 4 Yht

37 32 Kysymykseen diabeteksesta vastanneista valtaosa koki saaneen uutta tietoa (88 %), 8 % ei osannut sanoa ja 4 % vastasi olevansa eri mieltä. (Taulukko 8). Taulukko 8.Vastaajien saama uusi tieto diabeteksesta Lkm % samaa mieltä en osaa sanoa 2 8 eri mieltä 1 4 Yht Ravitsemuksesta uutta tietoa vastasi saaneensa (79 %). En osaa sanoa vastasi 13 % ja eri mieltä 8 % vastaajista. (Taulukko 9). Taulukko 9. Vastaajien saama uusi tieto ravitsemuksesta Lkm % samaa mieltä en osaa sanoa 3 13 eri mieltä 2 8 Yht Sokerirasituspäivä lisäsi 84 %:lle tietoa liikunnan merkityksestä. Sekä en osaa sanoa sekä eri mieltä oli 8 % vastaajista. (Taulukko 10). Taulukko 10. Vastaajien saama uusi tieto liikunnasta Lkm % samaa mieltä en osaa sanoa 2 8 eri mieltä 2 8 Yht Myös diabeteksen ennaltaehkäisystä sai uutta tietoa 81 % kyselyyn vastanneista. 15 % ei osannut sanoa ja eri mieltä oli 4 %. (Taulukko 11).

38 33 Taulukko 11. Vastaajien saama uusi tieto diabeteksen ennaltaehkäisystä Lkm % samaa mieltä en osaa sanoa 4 15 eri mieltä 1 4 Total Avoimen kysymyksen mukaan sokerirasituspäivän koettiin hyvin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Sokerirasitukseen kuuluvan sokeriliemen mausta ei pidetty, mutta koettiin kuitenkin hyödylliseksi 7.4 Sokerirasituspäivän järjestelyt Sokerirasituspäivän järjestelyiden onnistuminen oli yksi tutkittava asia. Pyysin osallistujia, arvioimaan miten he kokivat sokerirasituspäivästä tiedottamisen, päivän tarpeellisuuden, järjestelyt ja ohjelman. He saivat arvioida numeerisesti asteikolla 1-5, jossa 1=erittäin hyvä, 2=hyvä, 3=melko hyvä, 4=huono ja 5=erittäin huono. Tiedottamisen sokerirasituspäivästä koki erittäin hyväksi 63 %, melko hyväksi 30 % ja hyväksi 7 %. Päivän koki erittäin tarpeelliseksi 77 %, melko tarpeelliseksi 19 % ja erittäin tarpeettomaksi 4 % eli yksi vastaaja. Päivän järjestelyt kokivat erittäin hyväksi 52 %, melko hyväksi 32 % ja hyväksi 16 %. Osallistujista 40 % oli sitä mieltä, että päivän ohjelma oli erittäin hyvä, melko hyväksi vastasi 44 % ja hyväksi 16 %. (Kuvio 13).

39 34 Kuvio 13. Vastaajien arvio Sokerirasituspäivästä Vastaajat olivat sitä mieltä, että kiva/hyvä, että järjestetään tällainen päivä. Osa olisi toivonut lisää ravintoluentoa ja neuvontaa. Terveydenhoitajien vastausten mukaan järjestelyt vaativat paikan varauksia, toteutuksen, viestinnän ja käytännön järjestelyitä. Yhden kokoontumisen aikana tehtiin kaikki suunnitelmat. Diabeteshoitajan tehtävänä oli huolehtia viime hetken järjestelyistä. Järjestelyt onnistuivat vastaajien mielestä hyvin, tarvikkeet riittivät ja kaikki olivat tyytyväisiä. Osallistujien määrä terveydenhoitajien mielestä oli sellainen, mihin oli varauduttu, mutta odotettiin olevan vähemmän, koska juuri kyseisenä aamun oli kova pakkanen. Tarpeellisuudesta ja uudelleen järjestämisestä oltiin sitä mieltä, että sokerirasituspäivä on tarpeellinen ja aiheellinen ja järjestetään vuosittain jatkossa.

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Projektisuunnitelma Hoitotyön koulutusohjelma 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUS,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA Petra Lundberg Sanna Piiroinen Sylvia Rovasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Opas. raskausdiabeteksesta. Onnea tulevalle äidille!

Opas. raskausdiabeteksesta. Onnea tulevalle äidille! Opas raskausdiabeteksesta Onnea tulevalle äidille! Hei lasta odottava äiti! Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jolla on todettu raskausajan diabetes. Tästä oppaasta löydät tietoa ja ohjeita sinun ja tulevan

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot