TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI. Kuinka sitä voi hallita?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI. Kuinka sitä voi hallita?"

Transkriptio

1 TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI Kuinka sitä voi hallita?

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Työstressi 2.1. Mitä stressi on? 2.2. Mikä aiheuttaa työstressiä? 2.3. Työstressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin 2.4. Kuinka stressi ja siitä johtuvat riskit voidaan tunnistaa? 2.5. Arviointi: Oletko stressaantunut? 3. Riskien arviointi 3.1. Riskien arviointi työssä 3.2. Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet 3.3. Riskien arvioinnin kuusi vaihetta 3.4. Arvioi stressiperäisiä riskejä omassa organisaatiossasi 4. Riskien hallinta 4.1. Riskien hallinnan kehä 4.2. Riskien hallinnan perusaskeleet 4.3. Arviointi, palaute ja organisaation oppiminen 5. Työstressin ehkäiseminen 5.1. Stressistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen 5.2. Stressistä kärsivistä työntekijöistä huolehtiminen 5.3. Organisaation kulttuuri 5.4. Hyvin suunniteltu työ 5.5. Keinot ja resurssit työstressin hallitsemiseksi

3 1. JOHDANTO Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Työn vaatimukset ovat tällä hetkellä kovemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tutkimusten mukaan joka kolmas työntekijä Euroopan Unionin alueella, enemmän kuin 40 miljoonaa ihmistä, ilmoittaa kärsivänsä työstä johtuvasta stressistä. Edellä mainittu on vuosittain syynä miljooniin menetettyihin työpäiviin. Stressistä voi kärsiä kuka tahansa. Sitä voivat kokea työntekijät, työjohto, organisaatioiden ylin johto, yrittäjät kuin myös kouluttajat ja opiskelijat. Työstressi ja muut psyykkiset tekijät ovat nykyisin merkittävimpiä työkykyyn liittyvä riskitekijöitä perinteisten riskien ohella. Perinteisiksi riskeiksi voidaan määritellä mm. työttömyys ja fyysiset työympäristöriskit, kuten esimerkiksi kemiallisille tai biologisille riskeille altistuminen. Uusissa EU:n jäsenmaissa toteutetun tutkimuksen mukaan 90 % vastauksista osoitti, että työstressi on suurin sairastumisien taustatekijä yhdessä loppuunpalamisen, työpaikkakiusaamisen ja työyhteisön ongelmien kanssa (World Health Organization 2005). Luvut puhuvat puolestaan, mutta edelleenkään kaikissa organisaatioissa ei mielletä, että työstressi vaikuttaa myös liiketoiminnassa menestymiseen. Stressi on tunnistettu merkittävimmäksi työstä johtuvaksi ongelmaksi, ja se liittyy erityisesti tietoyhteiskunnassa tehtävään työhön. Työstressiä ehkäisevien toimenpiteiden tarve on ajankohtainen kaikkialla Euroopassa ja kaiken tyyppisissä organisaatioissa. Tämä käsikirja ohjaa tunnistamaan työperäistä stressiä ja hallitsemaan sitä. Luvussa kaksi opimme, mitä stressi on. Luvussa kolme esitellään työperäisen stressin arvioinnin menetelmiä, luvussa neljä riskien hallintaa ja luvussa viisi keinoja työperäisen stressin ehkäisemiseen. Kirja on tuotettu kansainvälisessä Stress Prevention Activities SPA -projektissa. Teos antaa kokonaisnäkemyksen työstressistä ja sen hallinnasta. Kussakin maassa on lisäksi kansallista työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja lukijan on siten hyvä tutustua oman maan aihetta käsittelevään lainsäädäntöön.

4 2. TYÖSTRESSI 2.1. Mitä stressi on? Työstä johtuva stressi on yksilön luonnollinen reaktio tilanteissa, joissa hän joutuu työskentelemään intensiivisen paineen alaisena. Useat ihmiset ovat motivoituneita työssä kohtaamistaan haasteista ja vaikeuksistakin, ja kokevat suorituskykynsä jopa lisääntyvän. Kohdatessaan haasteita ja selviytyessään niistä yksilö kokee tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunteita. Kun työn vaatimukset ja paine tulevat liiallisiksi ja kestävät liian pitkään, yksilöt aistivat ne uhkana hyvinvoinnilleen ja kokevat tyytymättömyyden tunteita, kuten esimerkiksi pelkoa, vihaa, ahdistuneisuutta ja muita epämiellyttäviä tunteita. Stressi käsitteenä on abstrakti, ja sille voidaan antaa useita erilaisia määritelmiä. Stressiä voidaan määritellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Liiallinen stressi on negatiivinen ja epämiellyttävä olotila, jossa yksilö kokee ja aistii, ettei kykene vastaamaan ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin ja paineisiin. Liiallinen stressi voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. tai Työstressi ilmenee ei-toivottavina fyysisinä ja psyykkisinä oireina sekä tunnetiloina tilanteissa, joissa työ ja työntekijän osaaminen, resurssit tai tarpeet eivät kohtaa. Työstressi saattaa johtaa sairastumiseen ja jopa työkyvyn menettämiseen. Sanalla stressi on yleisesti negatiivinen merkitys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että stressi on myös ihmiselle välttämätön, ja sen avulla ihminen on selviytynyt historian aikana kriiseistä ja uhkaavista tilanteista, kuten esimerkiksi luonnon katastrofeista. Taistele tai pakene -reaktiot ovat auttaneet esi-isiämme selviytymään useista vaarallisista tilanteista. Stressillä voi olla siis myös positiivisia vaikutuksia. Käsite stressi sekoitetaan usein käsitteeseen haaste, vaikka niiden merkitys ei olekaan sama. Haaste antaa energiaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja se motivoi oppimaan uusia taitoja. Haasteet saavat aikaan tyytyväisyyden ja onnistumisen tunteita. Haasteet sinänsä ovat terveyden ja tuottavan työn tärkeitä elementtejä. Haasteiden merkitys työelämässä ilmenee useinkin yksilöiden toteamuksilla, joiden mukaan vähän stressiä on vain hyväksi. Stressi muuttuu ongelmaksi, kun yksilö ei kykene enää hallitsemaan sitä. Näin tapahtuu tilanteissa, joissa stressi on jatkunut pitkään tai ajanjaksot stressiä aiheuttavien tilanteiden välillä ovat liian lyhyitä kehon ja mielen palautumiselle. Tämän kaltaisissa tilanteissa on vaarana, että yksilöä kohtaa uupumus. Tällöin stressihormonit alkavat kirjaimellisesti tuhota kehoa ja ajan myötä vaikutukset ovat havaittavissa fyysisinä ja henkisinä muutoksina sekä elämän laadun huononemisena. Vaikutukset ovat samankaltaisia kuin altistuttaessa ympäristömyrkyille. On olemassa useamman kaltaista stressiä. Suurin osa stressistä ei ole haitallista tai vaarallista, mikäli vain opimme hallitsemaan sitä. Tutkijat ovat löytäneet ainakin kolmenlaista stressiä: normaali stressi, vahingollinen stressi (normaali stressi on muuttunut pysyväksi, krooniseksi tilaksi) ja hyvä stressi. Vaikka näiden kolmen stressireaktiot ovat muodoiltaan samankaltaisia, niiden vaikutus elimistöömme on kuitenkin erilainen. Normaali stressireaktio syntyy, kun jokin tilanne tai olosuhde vaatii meiltä reagointia tai toimintaa. Tällaisessa tilanteessa kykenemme stressireaktion avulla kohtaamaan haasteen ja sopeutumaan muutokseen. Krooninen stressi on tila,

5 jossa jatkuva ahdinko ja paha olo kuluttavat kehoa ja mieltä. Kroonisen stressin lähteenä ei aina ole päivittäinen toiminta, vaan kuinka siihen suhtaudumme. Hyvä stressi puolestaan auttaa yksilöä kohtaamaan haasteita menestyksekkäästi. Positiiviset kokemukset kuomoavat stressin haitallisia vaikutuksia Mikä aiheuttaa työstressiä? Huonosti organisoitu työ aiheuttaa stressiä. Tutkimukset osoittavat, että stressaavinta työ on tilanteissa, joissa työntekijän arvot, työn vaatimukset ja paineet eivät kohtaa työntekijän osaamista ja kykyjä, työntekijällä ei ole mahdollisuuksia harjaantua tehtävässä ja tilanteissa, joissa työyhteisön tuki on vähäistä. (Leka, Griffiths & Cox, 2004). Se, miten työ on suunniteltu, ja miten se on johdettu vaikuttaa stressin määrään ja laatuun. Kirjallisuudessa työstressiin liittyvät riskit usein jaetaan yhdeksään eri ryhmään. Nämä voidaan vielä jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat työn sisällöstä johtuvat riskit (1-4) ja työyhteisöstä johtuvat riskit (5-9): Heikko työn organisointi

6 1. Työn sisältö Yksitoikkoinen työ Vaihtelun puute Epämiellyttävät työtehtävät Vaaralliset työtehtävät Stressiin liittyviä riskejä 2. Työkuorma ja tahti Liian paljon tai liian vähän työtä Työhön liittyvät liian tiukat aikataulut 3. Työajat Joustamattomat työajat Pitkät ja epäsosiaaliset työajat Ennalta arvaamattomat työajat Huonosti suunniteltu vuorojärjestelmä 4. Osallistuminen ja kontrolli Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon puuttuu Tarpeellisen kontrollin puuttuminen

7 5. Urakehitys, asema, palkitseminen Työn epävarmuus Etenemismahdollisuuskien puuttuminen Liian hidas tai liian nopea yleneminen Työn alhainen sosiaalinen arvostus Urakkapalkkakus Epäselvä tai epäoikeudenmukainen arviointijärjestelmä Ali- tai ylikoulutus tehtävän vaatimuksiin nähden 6. Roolit Epäselvät roolit Erilaiset roolit samoissa työtehtävissä Vastuu ihmisistä Jatkuva muiden ihmisten ongelmien ratkaiseminen 7. Henkilösuhteet työpaikalla Puutteellinen, lyhytjänteinen tai tukea antamaton johto Huonot ihmissuhteet työntekijöiden välillä Kiusaaminen, ahdistelu tai väkivalta Eristetty tai yksinäinen työ Ei sovittuja menettelyitä ongelmien tai valitusten ratkaisemiseksi 8. Organisaatiokulttuuri Heikko vuorovaikutus Heikko ihmisten johtaminen Ei riittävästi tietoa asetetuista tavoitteista tai organisaation rakenteesta

8 9 Työn ja kodin yhteensovittaminen Ristiriita työn vaatimusten ja kodin välillä Ei riittävästi tukea henkilökohtaisiin ongelmiin työssä Ei riittävästi tukea työstä johtuviin ongelmiin kotona Työstä aiheutuvan stressin syyt voidaan luokitella kolmeen luokkaan: TYÖSTRESSIN YLEISET SYYT organisaation ongelmat toimimattomat varamiesjärjestelmät pitkät ja hankalat työajat asema, palkka ja etenemismahdollisuuksien puuttuminen tarpeettomat rituaalit ja menettelyt epätietoituus ja epävarmuus Yleiset/ Erityiset/ Tehtävälähtöiset syyt TYÖSTRESSIN ERITYISET SYYT epäselvät roolit rooliristiriidat epärealistiset itselle asetetut odotukset (perfektionismi) ei mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon työpaikalla (voimattomuus) toistuvat ristiriidat esimiesten kanssa työtovereiden tuen puute, eristyneisyys vaihtelun puute heikko kommunikaatio kykenemätön johto ristiriidat työtovereiden välillä kykenemättömyys työn loppuun saattamiseen turhat riidat ja eripuraisuus työpaikalla TYÖSTRESSIN TEHTÄVÄLÄHTÖISET SYYT vaikeat asiakkaat tai yhteistyökumppanit puutteellinen koulutus liika sitoutuminen tunnetasolla asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin työstä johtuvat vastuut kykenemättämyys toimia tehokkaasti tai antaaa apua toisille Työstressin syyt voivat olla myös henkilöstä itsestään johtuvia. Näitä henkilökohtaisia syitä ovat esimerkiksi sairaudet, ongelmat ihmissuhteissa, taloudelliset vaikeudet, perhehuolet tai riippuvuudet. Edellä mainitut syyt aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia niin yksilön fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen ja siten niillä on vaikutusta myös

9 työssä suoriutumiseen. Tästä syystä myös henkilökohtaiset syyt on hyvä ottaa huomioon arvioitaessa henkilöstön työstressiä ja sen vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen. Jokainen tuntee työstä johtuvaa stressiä joskus. Jos pystyt selvittämään, mistä työpaineesi johtuvat, voit ryhtyä kehittämään niiden hallitsemiseen tarvittavia taitoja. Seuraavassa voit selvittää mitkä aiheuttavat sinulle työstressiä. Arvioi, kuinka paljon stressiä kukin alla luetelluista asioista sinulle aiheuttaa. Anna pisteet seuraavasti: 3 = paljon stressiä, 2 = kohtalaisesti stressiä, 0 = ei lainkaan stressiä. 1. Liian suuri määrä työtä 2. Liian monet erilaiset roolit 3. Vastuu toisten johtamisesta 4. Suhde työtovereihin 5. Palkka 6. Töiden tekeminen työajan jälkeen kotona 7. Pitkä tai hankala työaika 8. Epätietoisuus siitä, mitä minulta odotetaan 9. Päätösten tai suunnitelmien tekeminen 10. Suhde esimieheen 11. Työn vähäinen vaativuus 12. Vaikeus irrottautua työasioista 13. Liikaa töitä ja liian vähän aikaa 14. Selkeiden tavoitteiden puuttuminen 15. Ristiriitojen käsittely 16. Kannustuksen ja tuen puute 17. Urakehitys- ja ylenemismahdollisuudet 18. Työn vaikutus yksityiselämään 19. Työn vähyys 20. Työtapoihin kohdistuvat muutospaineet 21. Työpaikan valtasuhteet 22. Sellaisten työtovereiden puuttuminen, joille voisi puhua 23. Epämiellyttävä fyysinen työympäristö 24. Työn ja kodin yhteensovittaminen 25. Aikapaineet ja määräajat 26. Vaihtelun ja virikkeiden puute 27. Virheiden tekemisen pelko 28. Heikko työhön opastus ja ohjeistus 29. Tyytymättömyys työhön 30. Lähimpien suhtautuminen työhöni 31. Työhön tarvittavien taitojen puute 32. Liian vähäinen palaute 33. Kokoukset, julkiset esiintymiset 34. Työpaikan ilmapiiri 35. Työn epävarmuus tai työttömyyden uhka 36. Muutokset henkilökohtaisissa, työn ulkopuolisissa tekijöissä Pisteet Tulkitessasi tuloksia siirrä pisteesi kunkin kysymyksen kohdalta seuraaviin

10 sarakkeisiin. Jokainen sarake kuvaa eri aluetta työssäsi. Laskemalla sarakkeiden yhteispisteet näet, mihin sinun on syytä keskittyä eniten. A B C D E F yht. yht. yht. yht. yht. yht. A. Työmäärä yli 8 pistettä: Työtaakkasi aiheuttaa sinulle stressiä. Yritä saada aikaan rakenteellisia muutoksia työssäsi 5 8 pistettä: Työmääräsi on vaarassa kasvaa stressaavaksi alle 5 pistettä: Sinulla ei ehkä ole liikaa töitä, mutta jos sait korkean pistemäärän kysymyksestä 19, sinua vaivaa ehkä työn puute B. Rooli yli 8 pistettä: Toimenkuvasi näyttäisi kaipaavan selkeyttämistä ja tarkempaa määrittelyä. Ota asia puheeksi esimiehesi kanssa ja vaadi muutosta 5 8 pistettä: Jonkiasteinen työroolin selkiinnyttäminen on paikallaan. alle 5 pistettä: Roolisi työelämässä ei aiheuta sinulle ongelmia C. Vastuu yli 8 pistettä: Vaikutat tyytymättömältä nykyisiin velvollisuuksiisi. Sinun kannattaisi ehkä jutella sellaisten kollegojesi kanssa, joilla on enemmän kokemusta vastuun kantamisesta. Hanki lisää koulutusta. 5 8 pistettä: Olet hieman vastahakoinen ottamaan vastuuta työelämässä. alle 5 pistettä: Sinulla ei ole vaikeuksia vastuun kantamisessa. D. Ihmissuhteet yli 8 pistettä: Työpaikan ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sinulle stressiä. Yritä parantaa niiden laatua ja pyydä enemmän tukea läheisiltäsi. 5 8 pistettä: Työpaikan ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sinulle stressiä alle 5 pistettä: Sinulla ei näyttäisi olevan ihmissuhdeongelmia työssäsi. E. Työtyytyväisyys yli 8 pistettä: Et vaikuta tyytyväiseltä työhösi ja sinusta voi tuntua, ettei työtäsi arvosteta. Oletko varmasti omalla alallasi? Voisitko siirtyä palkitsevampaan työhön? 5 8 pistettä: Työsi voisi olla tyydyttävämpää alle 5 pistettä: Tunnet nauttivasi työstäsi. F. Kodin ja työn yhteensovittaminen yli 8 pistettä: Vaikuttaa siltä, ettet pysty pitämään työtä ja kotia erillään toisistaan. Sinun on vedettävä selvempi raja niiden välille. 5 8 pistettä: Kodin ja työn vuorovaikutuksessa näyttää olevan hieman ongelmia alle 5 pistettä: Kodin ja työn yhteensovittaminen näyttävät sujuvan kitkattomasti.

11 2.3. Työstressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin Ihmiset kokevat stressiä eri tavoin. Työstressi voi aiheuttaa erilaisia ongelmia yksilötasolla. Esimerkiksi se voi aiheuttaa epänormaalia ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä työssä sekä henkisen ja fyysisen terveydentilan heikkenemistä. Työstressillä on psyykkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia. Fyysisiä vaikutuksia puolestaan ovat kohonnut verenpaine, selittämättömät kipu- ja jännitystilat, huimaus ja alentunut vastustuskyky. Muita stressistä johtuvia fyysisiä oireita, jotka saattavat johtua ahdistuneisuudesta, ovat sydämen lyöntitiheyden ja hengitystiheyden muutokset, lihasjännitys, pahoinvointi tai oksentelu. Stressistä kärsivillä yksilöillä voi olla voimakkaita vihan tuntemuksia, turhautumista tai he voivat tuntea itsensä ahdistuneiksi ja pelätä kadottavansa itsehillintänsä. Lisäksi työstressistä kärsivät henkilöt: Yksilöt voivat olla kiukkuisia, menettää keskittymiskykynsä, kärsiä muisti- ja/tai oppimisvaikeuksista eivät kykene rentoutumaan kokevat vaikeuksia ajatella loogisesti tai tehdä päätöksiä nauttivat vähemmän työstään ja ovat vähemmän sitoutuneita siihen kokevat ahdistuneisuutta tai ovat masentuneita kärsivat nukkumisvaikeuksista menettävät tasapainon työ- ja vapaa-ajan välillä Työtoverit ja esimiehet usein huomaavat työstressin tunnusmerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi kiristyvät välit työtovereiden välillä, äreys, neuvottomuus ja alentunut suorituskyky. Stressistä kärsivät työntekijät voivat omaksua epäterveellisiä elämäntapoja, kuten liiallista tupakointia, alkoholin liikakäyttöä tai huumaavien aineiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä. Stressi ei vaikuta ainoastaan yksilöihin, vaan sillä on vaikutuksia myös organisaatioihin. Merkkejä epäterveestä organisaatiosta ovat mm. henkilöstön suuri vaihtuvuus, lisääntyneet poissaolot, alentunut tehokkuus, hallitsematon ajankäyttö ja asiakkaiden valitukset. Organisaatiotasolla työstressi voidaan usein havaita huonontuneena ilmapiirinä. Huonoon ilmapiiriin liittyy usein läheisesti työpaikan ihmissuhteet. On luonnollista, että yksilöiden ollessa stressaantuneita työpaikalla, voimavarat eivät riitä henkilösuhteiden hoitamiseen tai työpaikan ilmapiiristä huolehtimiseen. Työstressistä kärsivässä organisaatiossa useiden tunnuslukujen kehitys on negatiivista. Negatiivinen kehitys voidaan havaita niin taloudellisissa tunnusluvuissa, kuin myös laadullisissa mittareissa (esim. henkilöstön työtyytyväisyys ja hyvinvointi). Vastaavasti sairauspoissaolojen määrä voi lisääntyä. Tämä on havaittavissa erityisesti lyhyiden 1 3 päivän sairauspoissaolojen määrän kasvuna. Työstressi vaikuttaa tuotteen ja palvelun laatuun sekä organisaation imagoon. Uusien

12 ja osaavien työntekijöiden saaminen voi heikentyä huonon työnantajakuvan myötä. Työstressin vaikutuksia organisaatiotasolla ovat: Organisaatio lisääntyneet poissaolot alentuntu sitoutuminen työhön lisääntynyt henkilöstön vaihtuvuus huonontunut suorituskyky ja tuottavuus työturvallisuusohjeiden laiminlyönti lisääntyneet työtapaturmat lisääntyneet asiakkaiden valitukset lisääntyneet korvausvastuut stressistä kärsivien työntekijöiden tekemistä virheistä

13 2.4. Kuinka stressi ja siitä johtuvat riskit voidaan tunnistaa? Stressi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Joissakin henkilöissä stressi voidaan havaita akuutteina reaktioina, toisilla oireet ilmenevät vasta ajan kuluessa ja ne voidaan epähuomiossa tulkita muiksi terveysongelmiksi. Stressin merkit Stressin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää fyysisiin, henkisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja emotionaalisiin merkkeihin. Mitä useampia stressistä aiheutuvia merkkejä tunnistetaan, sitä tärkeämpää on ryhtyä toimenpiteisiin stressiä aiheuttavien tekijöiden eliminoimiseksi. FYYSISET MERKIT pääkipu, jännittyneisyys, ruoansulatushäiriöt, hengästyneisyys, iho-ongelmat, kylmät tai kuumat aallot, toistuvat vilustumissairaudet, uusiutuvat sairaudet, väsymys, kykenemättömyys rentoutua, sydämen tykytys, pahoinvointi, allergiaherkkyys, lisääntynyt hikoilu, nyrkkiin puristuneet kädet, ummetus tai ripuli, nopeat painonvaihtelut KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT MERKIT epäsosiaalisuus, levottomuus, valehtelu, huolimaton ajotyyli, lisääntynyt alkoholin käyttö tai tupakointi, itkuisuus, riitaisuus kokouksissa, sotaisuus, kieltäytyminen ehdotusten ja neuvojen kuuntelemisesta, kriittisyys toisia kohtaan, vandalismi, huutaminen, myöhästymiset ja aikaisin työstä poistumiset, pidentyneet lounastauot, passiivisuus, sitoutumisen puute HENKISET MERKIT kykenemättömyys keskittyä, huolestuminen, virheet, paakkuuntuvat ajatukset, negatiivinen ajattelutapa, vaikeus tehdä päätöksiä, painajaisunet, intuitiivisuuden väheneminen, vähentynyt herkkyys, tuomitsevuus, lyhytjänteinen ajattelu, hätiköidyt päätökset EMOTIONAALISET MERKIT ärtyisyys, jännittyneisyys, pahantuulisuus, tyytymättömyys, etääntyminen, pelko ja paniikkikohtaukset Organisaatiotasolla huomio kannattaa kiinnittää työyhteisöön kokonaisuutena. Koettu työstressi on merkki ongelmista organisaatiossa. Työyhteisössä stressiä aiheuttavia tekijöitä voi olla useita: ilmapiiri vaatimukset työn hallinta työpaikan ihmissuhteet

14 muutokset roolit puutteellinen tuki puutteellinen koulutus Stressiä aiheuttavat tekijät on pyrittävä tunnistamaan, ennen kuin työntekijät sairastuvat. Tapoja arvioida riskitekijöitä on kuvattu luvussa 3.

15 2.5. Arviointi: Oletko stressaantunut? Stressin määrää voi arvioida eri tavoin. Tärkeintä on pysähtyä miettimään, koenko stressiä ja millaista kokemani stressi on. Kuten aikaisemmin opimme, kaikki stressi ei ole pahasta. Mikäli kuitenkin stressi muuttuu pysyväksi, on vaarana sairastuminen ja loppuun palaminen. Seuraavassa arvioinnissa on joukko väittämiä, joiden avulla voit arvioida, kuinka stressaantunut olet. Anna kullekin väittämälle pisteitä sen mukaan, kuinka hyvin se vastaa omia tuntemuksiasi. Jos väittämä ei pidä lainkaan paikkaansa, anna sille yksi piste. Jos taas olen täysin samaa mieltä väittämän kanssa, anna sille 6 pistettä (1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä, 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä) Minua vaivaa usein unettomuus työasioiden vuoksi En saa unta työasioiden ollessa mielessäni Herään öisin miettimään työasioita Kärsin erilaisista selittämättömistä kivuista ja säryistä Minulla on niska- ja hartiasärkyjä Minulla on selkäkipuja Kärsin usein päänsärystä Minulle on nivelsärkyjä Minulla on usein vatsavaivoja Minulla on puristava tai ahdistava tunne Olen ahdistunut miettiessäni työhön lähtöä Työasiat pyörivät mielessäni myös vapaa-aikana Minun on vaikea irtautua työstäni Olen turhautunut työssäni Minusta tuntuu, etten osaa työtäni kunnolla Minusta tuntuu, etten ehdi tehdä töitäni Minulla on kiire Minusta tuntuu, etten jaksa työssäni Teen päivittäin ylityötä Olen kuukaudessa vähintään kahtena viikonloppunatyössä työn määrän vuoksi Tunnen itseni ärtyneeksi Olen ahdistunut työssäni En tule toimeen työtovereideni kanssa

16 En koe saavani esimieheltäni tukea tai palautetta Minusta tuntuu, etten olisi kykenevä kehittämään työyhteisöäni Minusta tuntuu, etten saa mitään aikaan En voi vaikuttaa haluamallani tavalla työssäni En tiedä, miten työsuoritukseni liittyy kokonaisuuteen Työlläni ei ole merkitystä Olen tyytymätön työoloihini En voi käyttää kaikkia kykyjäni työssäni Minua vaivaavat odottamattomat mielialan muutokset Minulla ei ole aikaa muulle kuin työlle Käytän liikaa eri nautintoaineita (alkoholi, tupakka) En osaa rentoutua PISTEITÄ YHTEENSÄ = Nyt kun olet antanut jokaiselle väittämälle sille kuuluvat pisteet, laske yhteen kaikki antamasi pisteet: pistettä: Tämän arvioinnin mukaan et koe työstressiä tällä hetkellä. Kannattaa kuitenkin huolehtia omasta jaksamisesta pistettä: Koet ajoittain työstä johtuvaa stressiä. Huomaat, että joihinkin kohtiin kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia pistettä: Koet erittäin paljon stressiä! On ehdottoman tärkeää, että ryhdyt toimenpiteisiin stressin vähentämiseksi estääksesi itseäni ajautumasta jatkuvaan ja hallitsemattomaan stressiin. Tämä arviointi on suuntaa antava. Saamasi tulokset voivat vaihdella eri aikoina ja siten voitkin käyttää sitä arvioinnin apuvälineenä useamman kerran. Vertailemalla tuloksiasi eri ajankohtina näet, mihin suuntaan kokemasi stressin määrä kehittyy.

17 Esimerkki 1: Laura aloitti toimistovirkailijana kaksi vuotta sitten nykyisessä työpaikassaan. Viime aikoina hänen työpaineensa ovat lisääntyneet, koska sairaslomalla olevan palkanlaskijan tilalle ei ole palkattu sijaista. Laura joutuu nyt omien tehtäviensä lisäksi huolehtimaan myös palkanlaskijan työtehtävistä. Tähän tehtävään hän ei ole kuitenkaan saanut koulutusta eikä hänellä ole aikaisempaa kokemusta kyseisistä tehtävistä. Palkanmaksuun liittyviä tehtäviä säätelevät tarkat aikataulut, joissa on pysyttävä. Toisinaan Laura on niin hädissään ja lamaantunut, ettei pysty työskentelemään. Tehtäviä Laura pitää mielenkiintoisina ja haastavina. Aikaa tehtäviin perehtymiselle ei kuitenkaan ole ja tästä syystä hän joutuu usein jäämään työpäivän päätteeksi työhön ja välillä hänen on otettava työtehtäviä kotiin viikonlopuiksi. Tämä kuitenkin häiritsee perhe-elämää. Kotona Lauralla on aviomies ja kaksi lasta, jotka vaativat myös Lauran huomiota. Yhteinen aika perheen kanssa on jäänyt vähiin. Väsymyksestä johtuen Laura on kotona kärttyinen eikä jaksa olla kiinnostunut puolisostaan ja lapsistaan kuten aikaisemmin. Nykyisin Laura heräilee öisin ja nukahtaa uudelleen vasta aamutunneilla. Hän syö epäterveellisesti, hänellä ei ole aikaa liikkua, eikä hän enää ole oikeastaan kiinnostunutkaan mistään työn ulkopuolella. Laura ei tiedä, miten selviytyä tilanteesta. Tärkeintä hänestä olisi säilyttää työpaikka ja saada asiat kuntoon myös kotona. Kysymyksiä pohdittavaksi: 1. Mistä mielestänne Lauran työstressi johtuu? 2. Mistä huomaa, että Laura kärsii pahenevasta työstressistä? 3. Palauta mieleesi jokin stressiä aiheuttanut tapahtuma. Mitkä tekijät vaikuttivat stressin kehittymiseen? 4. Palauta mieleesi jokin tilanne elämässäsi, jossa stressi johti hyvään suoriutumiseen. 5. Palauta mieleesi tilanne elämästäsi, jossa stressi vaikeutti tilanteesta selviytymistä.

18 3. RISKIEN ARVIOINTI 3.1. Riskien arviointi työssä Organisaation menestys riippuu monesta eri tekijästä. Kaikkien niiden täytyy olla kunnossa, jotta kokonaisuus toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö on keskeinen voimavara organisaation toiminnassa. Henkilöstöön liittyvien riskien ennakointi ja hallinta on välttämätön osa organisaation toimintaa. Työstä johtuva stressi on henkilöstöön liittyvä riski. Henkilöriskeillä tarkoitetaan uhkia, joita yrityksen henkilöstöön voi kohdistua. Nämä riskit voivat tulla joko yrityksen sisältä tai sen ulkopuolelta. Toisaalta myös henkilöstö aiheuttaa riskejä yritykselle. Riskien tunnistaminen on riskienhallinnan ensimmäinen vaihe. Kaikkein kavalimpia ovat ne riskit, joihin ei osata varautua. Riskien tunnistamisen jälkeen niiden suuruus arvioidaan, jotta riskit voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Vasta edellisten vaiheiden jälkeen riskejä voidaan hallinta. Työperäisen stresiin arvioimisessa ensimmäiseksi tulee vastata seuraaviin peruskysymyksiin: Keskeiset kysymykset 1. Onko organisaatiossamme ongelmia? Onko mahdollista, että työstressi vaikuttaisi työntekijöiden terveydentilaan? 2. Kuinka stressistä johtuvat ongelmat voidaan ratkasita? 3. Onko tapaamme toimia (järjestelmiä) arvioitu? Toteutettaessa työperäisen stressin arviointia, on tärkeää ottaa huomioon aikaisemmin kuvatut stressiin liittyvät tekijät. Stressiä aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa vuosittaisilla arvioinneilla, työolosuhteita ja työilmapiiriä mittaavilla kyselyillä, henkilöstön suorittamilla arvioinneilla tai tutkimuksilla, jotka kohdistuvat suoraan työperäisen stressin tunnistamiseen. Mitä hyötyä on riskien arvioinnista? Hyödyt Riskien arvioinnista työpaikka saa tietoa oman organisaation kehittämiseen. Se nostaa esiin kehittämistarpeita ja auttaa tunnistamaan työperäisen stressin aiheuttajia. Arviointi toimii välineenä turvallisuuden, hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisessä työpaikalla. Samalla esimiehet ja organisaation johto saavat tietoa esimiestyön kehittämiseksi. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää organisaatiokohtaisten kehittämisohjelmien ja koulutuksen suunnittelussa. Ne antavat arvokasta tietoa hyödynnettäväksi työnopastuksessa ja perehdyttämisessä. Työnantajan tehtävänä on organisoida riskien arviointi. Arviointi tehdään yhteistoiminnassa työpaikan henkilöstön kanssa. Mikäli organisaatiossa ei ole riittävästi asiantuntemusta tai resursseja, voidaan hyödyntää työterveyshuollon tai muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemusta.

19 Riskien arviointi etenee prosessina. Sen vaiheet ovat seuraavat: 1. Päätös riskien arvioinnista 2. Valitaan arvioinnin toteuttajat, sovitaan työnjako ja toimintatavat 3. Hankitaan tarvittava koulutus 4. Määritellään tavoitteet, aikataulu ja resurssit 5. Valitaan käytettävä menetelmä tai menetelmät 6. Toteutetaan arviointi 7. Raportoidaan tuloksista 8. Päätökset jatkotoimenpiteistä raportoitujen tulosten pohjalta. Riskien arvioinnin prosessi Hyvin toteutettu riskien arviointi on järjestelmällinen ja se sisältää myös seurantajärjestelmän. Se on totuudenmukainen, erotteleva ja objektiivinen. Hyvin tehty arviointi paljastaa keskeisimmät riskit ja työstressin aiheuttajat sekä osoittaa kehittämistarpeet. Lisäksi se on käytännön läheinen ja kehittyvä menettelytapa. Mikäli organisaatio käyttää riskien arvioinnissa kyselylomakkeita, on syytä tarkkaan pohtia esitettäviä kysymyksiä. Kysymykset eivät saa olla johdattelevia ja niiden tulisi olla hyvin suunniteltuja juuri tutkittavaa organisaatiota ja siellä tehtävää työtä varten. Tunnistaaksesi olemassa olevia riskejä: - Kysy suoraan työntekijöiltä onko heillä ongelmia ja mikäli niitä on, tuntevatko he ongelmien vaikuttavan heidän terveydentilaansa tai työhönsä - Pyydä työntekijöitä kuvaamaan parhaimpia ja huonoimpia puolia työssään - Mikäli tarpeen, kysy vielä yksityiskohtaisempia kysymyksiä liittyen työstressistä johtuviin riskeihin - Räätälöidyt kyselyt antavat paljon yksityiskohtaisempaa tietoa ja tulokset ovat käyttökelposia suunniteltaessa tarvittavia toimenpiteitä - Käytä monipuolista tietoa (sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus, tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja, työtapaturmatilastoja, esiintyneitä virheitä) Riskien arvioinnissa huomiota kannattaa kiinnittää työstressiä aiheuttaviin tekijöihin ja pyrkiä selvittämään, johtuuko työntekijöiden kokema työstressi esimerkiksi seuraavista tekijöistä: työpaikan ilmapiiristä tai kulttuurista vaatimuksista työn hallintaan liittyvistä tekijöistä työpaikan ihmissuhteista työssä tai työpaikalla tapahtuvista muutoksista

20 rooleista puutteellisesta tuesta puutteellisesta koulutuksesta.

21 3.2. Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet Oleellisen tärkeää riskien arvioinnissa on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua arviointiin. Onnistumisen kannalta on oleellista valita oikeat menetelmät, mittarit ja lähestymistavat. Seuraavassa taulukossa on esitelty riskien arvioinnin keskeisiä periaatteita: Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet Työskentely ryhmässä Huomion kiinnittäminen työskentelyolosuhteisiin, ei yksilöihin Huomio kiinnitetään Isoihin asioihin eli merkittäviin stressitekijöihin Tuota todisteita työolojen vaikutuksesta terveyteen Käytä luotettavia ja uskottavia mittaustapoja Huolehti tietojen pysymisestä luottamuksellisina Tavoitteena riskien vähentäminen Henkilöstön osallistuminen Jokainen riskiarvioinnin suorittaa määritelty ryhmä määritellyllä työpaikalla tai toiminnoittain. Riskien arvioinnissa tunnistetaan ja arvioidaan tekijöitä, jotka työssä aiheuttavat stressiä ja terveysriskejä, eikä pelkästään yksittäisten työntekijöiden kokemuksia stressistä. Huomio tulee kiinnittää ongelmiin, joilla on vaikutuksia suureen määrään henkilöstöstä, ei yksittäisen työntekijän tekemiin valituksiin. Prosessi on todisteohjautuva. Kaikkien käytettävien menetelmien tulee olla luotettavia ja uskottavia. Työntekijöiden asiantuntemus on merkittävä informaatiolähde. Yksilöille on taattava annettujen tietojen pysyminen luottamuksellisina. Yksilöiden antama tieto on säilytettävä huolellisesti ja varmistettava, ettei tieto ole ulkopuolisten saatavilla Riskien arviointia suunniteltaessa tavoitteena tulee olla riskien vähentäminen jatkossa. Riskien arvioinnissa käytettävien työkalut tulee suunnitella siten, että ne tuottavat riittävän yksityiskohtaista ja kontekstisidonnaista tietoa. Painopiste arvioinnissa on työstressin ehkäisemisessä ja organisaatiotason interventioiden suunnittelussa. Osallistavien menetelmien käyttäminen ja henkilöstön osallistuminen ovat kriittisiä tekijöitä riskien arvioinnin onnistumiselle.

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot