TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI. Kuinka sitä voi hallita?

Transkriptio

1 TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI Kuinka sitä voi hallita?

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Työstressi 2.1. Mitä stressi on? 2.2. Mikä aiheuttaa työstressiä? 2.3. Työstressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin 2.4. Kuinka stressi ja siitä johtuvat riskit voidaan tunnistaa? 2.5. Arviointi: Oletko stressaantunut? 3. Riskien arviointi 3.1. Riskien arviointi työssä 3.2. Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet 3.3. Riskien arvioinnin kuusi vaihetta 3.4. Arvioi stressiperäisiä riskejä omassa organisaatiossasi 4. Riskien hallinta 4.1. Riskien hallinnan kehä 4.2. Riskien hallinnan perusaskeleet 4.3. Arviointi, palaute ja organisaation oppiminen 5. Työstressin ehkäiseminen 5.1. Stressistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen 5.2. Stressistä kärsivistä työntekijöistä huolehtiminen 5.3. Organisaation kulttuuri 5.4. Hyvin suunniteltu työ 5.5. Keinot ja resurssit työstressin hallitsemiseksi

3 1. JOHDANTO Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Työn vaatimukset ovat tällä hetkellä kovemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tutkimusten mukaan joka kolmas työntekijä Euroopan Unionin alueella, enemmän kuin 40 miljoonaa ihmistä, ilmoittaa kärsivänsä työstä johtuvasta stressistä. Edellä mainittu on vuosittain syynä miljooniin menetettyihin työpäiviin. Stressistä voi kärsiä kuka tahansa. Sitä voivat kokea työntekijät, työjohto, organisaatioiden ylin johto, yrittäjät kuin myös kouluttajat ja opiskelijat. Työstressi ja muut psyykkiset tekijät ovat nykyisin merkittävimpiä työkykyyn liittyvä riskitekijöitä perinteisten riskien ohella. Perinteisiksi riskeiksi voidaan määritellä mm. työttömyys ja fyysiset työympäristöriskit, kuten esimerkiksi kemiallisille tai biologisille riskeille altistuminen. Uusissa EU:n jäsenmaissa toteutetun tutkimuksen mukaan 90 % vastauksista osoitti, että työstressi on suurin sairastumisien taustatekijä yhdessä loppuunpalamisen, työpaikkakiusaamisen ja työyhteisön ongelmien kanssa (World Health Organization 2005). Luvut puhuvat puolestaan, mutta edelleenkään kaikissa organisaatioissa ei mielletä, että työstressi vaikuttaa myös liiketoiminnassa menestymiseen. Stressi on tunnistettu merkittävimmäksi työstä johtuvaksi ongelmaksi, ja se liittyy erityisesti tietoyhteiskunnassa tehtävään työhön. Työstressiä ehkäisevien toimenpiteiden tarve on ajankohtainen kaikkialla Euroopassa ja kaiken tyyppisissä organisaatioissa. Tämä käsikirja ohjaa tunnistamaan työperäistä stressiä ja hallitsemaan sitä. Luvussa kaksi opimme, mitä stressi on. Luvussa kolme esitellään työperäisen stressin arvioinnin menetelmiä, luvussa neljä riskien hallintaa ja luvussa viisi keinoja työperäisen stressin ehkäisemiseen. Kirja on tuotettu kansainvälisessä Stress Prevention Activities SPA -projektissa. Teos antaa kokonaisnäkemyksen työstressistä ja sen hallinnasta. Kussakin maassa on lisäksi kansallista työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja lukijan on siten hyvä tutustua oman maan aihetta käsittelevään lainsäädäntöön.

4 2. TYÖSTRESSI 2.1. Mitä stressi on? Työstä johtuva stressi on yksilön luonnollinen reaktio tilanteissa, joissa hän joutuu työskentelemään intensiivisen paineen alaisena. Useat ihmiset ovat motivoituneita työssä kohtaamistaan haasteista ja vaikeuksistakin, ja kokevat suorituskykynsä jopa lisääntyvän. Kohdatessaan haasteita ja selviytyessään niistä yksilö kokee tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunteita. Kun työn vaatimukset ja paine tulevat liiallisiksi ja kestävät liian pitkään, yksilöt aistivat ne uhkana hyvinvoinnilleen ja kokevat tyytymättömyyden tunteita, kuten esimerkiksi pelkoa, vihaa, ahdistuneisuutta ja muita epämiellyttäviä tunteita. Stressi käsitteenä on abstrakti, ja sille voidaan antaa useita erilaisia määritelmiä. Stressiä voidaan määritellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Liiallinen stressi on negatiivinen ja epämiellyttävä olotila, jossa yksilö kokee ja aistii, ettei kykene vastaamaan ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin ja paineisiin. Liiallinen stressi voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. tai Työstressi ilmenee ei-toivottavina fyysisinä ja psyykkisinä oireina sekä tunnetiloina tilanteissa, joissa työ ja työntekijän osaaminen, resurssit tai tarpeet eivät kohtaa. Työstressi saattaa johtaa sairastumiseen ja jopa työkyvyn menettämiseen. Sanalla stressi on yleisesti negatiivinen merkitys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että stressi on myös ihmiselle välttämätön, ja sen avulla ihminen on selviytynyt historian aikana kriiseistä ja uhkaavista tilanteista, kuten esimerkiksi luonnon katastrofeista. Taistele tai pakene -reaktiot ovat auttaneet esi-isiämme selviytymään useista vaarallisista tilanteista. Stressillä voi olla siis myös positiivisia vaikutuksia. Käsite stressi sekoitetaan usein käsitteeseen haaste, vaikka niiden merkitys ei olekaan sama. Haaste antaa energiaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja se motivoi oppimaan uusia taitoja. Haasteet saavat aikaan tyytyväisyyden ja onnistumisen tunteita. Haasteet sinänsä ovat terveyden ja tuottavan työn tärkeitä elementtejä. Haasteiden merkitys työelämässä ilmenee useinkin yksilöiden toteamuksilla, joiden mukaan vähän stressiä on vain hyväksi. Stressi muuttuu ongelmaksi, kun yksilö ei kykene enää hallitsemaan sitä. Näin tapahtuu tilanteissa, joissa stressi on jatkunut pitkään tai ajanjaksot stressiä aiheuttavien tilanteiden välillä ovat liian lyhyitä kehon ja mielen palautumiselle. Tämän kaltaisissa tilanteissa on vaarana, että yksilöä kohtaa uupumus. Tällöin stressihormonit alkavat kirjaimellisesti tuhota kehoa ja ajan myötä vaikutukset ovat havaittavissa fyysisinä ja henkisinä muutoksina sekä elämän laadun huononemisena. Vaikutukset ovat samankaltaisia kuin altistuttaessa ympäristömyrkyille. On olemassa useamman kaltaista stressiä. Suurin osa stressistä ei ole haitallista tai vaarallista, mikäli vain opimme hallitsemaan sitä. Tutkijat ovat löytäneet ainakin kolmenlaista stressiä: normaali stressi, vahingollinen stressi (normaali stressi on muuttunut pysyväksi, krooniseksi tilaksi) ja hyvä stressi. Vaikka näiden kolmen stressireaktiot ovat muodoiltaan samankaltaisia, niiden vaikutus elimistöömme on kuitenkin erilainen. Normaali stressireaktio syntyy, kun jokin tilanne tai olosuhde vaatii meiltä reagointia tai toimintaa. Tällaisessa tilanteessa kykenemme stressireaktion avulla kohtaamaan haasteen ja sopeutumaan muutokseen. Krooninen stressi on tila,

5 jossa jatkuva ahdinko ja paha olo kuluttavat kehoa ja mieltä. Kroonisen stressin lähteenä ei aina ole päivittäinen toiminta, vaan kuinka siihen suhtaudumme. Hyvä stressi puolestaan auttaa yksilöä kohtaamaan haasteita menestyksekkäästi. Positiiviset kokemukset kuomoavat stressin haitallisia vaikutuksia Mikä aiheuttaa työstressiä? Huonosti organisoitu työ aiheuttaa stressiä. Tutkimukset osoittavat, että stressaavinta työ on tilanteissa, joissa työntekijän arvot, työn vaatimukset ja paineet eivät kohtaa työntekijän osaamista ja kykyjä, työntekijällä ei ole mahdollisuuksia harjaantua tehtävässä ja tilanteissa, joissa työyhteisön tuki on vähäistä. (Leka, Griffiths & Cox, 2004). Se, miten työ on suunniteltu, ja miten se on johdettu vaikuttaa stressin määrään ja laatuun. Kirjallisuudessa työstressiin liittyvät riskit usein jaetaan yhdeksään eri ryhmään. Nämä voidaan vielä jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat työn sisällöstä johtuvat riskit (1-4) ja työyhteisöstä johtuvat riskit (5-9): Heikko työn organisointi

6 1. Työn sisältö Yksitoikkoinen työ Vaihtelun puute Epämiellyttävät työtehtävät Vaaralliset työtehtävät Stressiin liittyviä riskejä 2. Työkuorma ja tahti Liian paljon tai liian vähän työtä Työhön liittyvät liian tiukat aikataulut 3. Työajat Joustamattomat työajat Pitkät ja epäsosiaaliset työajat Ennalta arvaamattomat työajat Huonosti suunniteltu vuorojärjestelmä 4. Osallistuminen ja kontrolli Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon puuttuu Tarpeellisen kontrollin puuttuminen

7 5. Urakehitys, asema, palkitseminen Työn epävarmuus Etenemismahdollisuuskien puuttuminen Liian hidas tai liian nopea yleneminen Työn alhainen sosiaalinen arvostus Urakkapalkkakus Epäselvä tai epäoikeudenmukainen arviointijärjestelmä Ali- tai ylikoulutus tehtävän vaatimuksiin nähden 6. Roolit Epäselvät roolit Erilaiset roolit samoissa työtehtävissä Vastuu ihmisistä Jatkuva muiden ihmisten ongelmien ratkaiseminen 7. Henkilösuhteet työpaikalla Puutteellinen, lyhytjänteinen tai tukea antamaton johto Huonot ihmissuhteet työntekijöiden välillä Kiusaaminen, ahdistelu tai väkivalta Eristetty tai yksinäinen työ Ei sovittuja menettelyitä ongelmien tai valitusten ratkaisemiseksi 8. Organisaatiokulttuuri Heikko vuorovaikutus Heikko ihmisten johtaminen Ei riittävästi tietoa asetetuista tavoitteista tai organisaation rakenteesta

8 9 Työn ja kodin yhteensovittaminen Ristiriita työn vaatimusten ja kodin välillä Ei riittävästi tukea henkilökohtaisiin ongelmiin työssä Ei riittävästi tukea työstä johtuviin ongelmiin kotona Työstä aiheutuvan stressin syyt voidaan luokitella kolmeen luokkaan: TYÖSTRESSIN YLEISET SYYT organisaation ongelmat toimimattomat varamiesjärjestelmät pitkät ja hankalat työajat asema, palkka ja etenemismahdollisuuksien puuttuminen tarpeettomat rituaalit ja menettelyt epätietoituus ja epävarmuus Yleiset/ Erityiset/ Tehtävälähtöiset syyt TYÖSTRESSIN ERITYISET SYYT epäselvät roolit rooliristiriidat epärealistiset itselle asetetut odotukset (perfektionismi) ei mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon työpaikalla (voimattomuus) toistuvat ristiriidat esimiesten kanssa työtovereiden tuen puute, eristyneisyys vaihtelun puute heikko kommunikaatio kykenemätön johto ristiriidat työtovereiden välillä kykenemättömyys työn loppuun saattamiseen turhat riidat ja eripuraisuus työpaikalla TYÖSTRESSIN TEHTÄVÄLÄHTÖISET SYYT vaikeat asiakkaat tai yhteistyökumppanit puutteellinen koulutus liika sitoutuminen tunnetasolla asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin työstä johtuvat vastuut kykenemättämyys toimia tehokkaasti tai antaaa apua toisille Työstressin syyt voivat olla myös henkilöstä itsestään johtuvia. Näitä henkilökohtaisia syitä ovat esimerkiksi sairaudet, ongelmat ihmissuhteissa, taloudelliset vaikeudet, perhehuolet tai riippuvuudet. Edellä mainitut syyt aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia niin yksilön fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen ja siten niillä on vaikutusta myös

9 työssä suoriutumiseen. Tästä syystä myös henkilökohtaiset syyt on hyvä ottaa huomioon arvioitaessa henkilöstön työstressiä ja sen vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen. Jokainen tuntee työstä johtuvaa stressiä joskus. Jos pystyt selvittämään, mistä työpaineesi johtuvat, voit ryhtyä kehittämään niiden hallitsemiseen tarvittavia taitoja. Seuraavassa voit selvittää mitkä aiheuttavat sinulle työstressiä. Arvioi, kuinka paljon stressiä kukin alla luetelluista asioista sinulle aiheuttaa. Anna pisteet seuraavasti: 3 = paljon stressiä, 2 = kohtalaisesti stressiä, 0 = ei lainkaan stressiä. 1. Liian suuri määrä työtä 2. Liian monet erilaiset roolit 3. Vastuu toisten johtamisesta 4. Suhde työtovereihin 5. Palkka 6. Töiden tekeminen työajan jälkeen kotona 7. Pitkä tai hankala työaika 8. Epätietoisuus siitä, mitä minulta odotetaan 9. Päätösten tai suunnitelmien tekeminen 10. Suhde esimieheen 11. Työn vähäinen vaativuus 12. Vaikeus irrottautua työasioista 13. Liikaa töitä ja liian vähän aikaa 14. Selkeiden tavoitteiden puuttuminen 15. Ristiriitojen käsittely 16. Kannustuksen ja tuen puute 17. Urakehitys- ja ylenemismahdollisuudet 18. Työn vaikutus yksityiselämään 19. Työn vähyys 20. Työtapoihin kohdistuvat muutospaineet 21. Työpaikan valtasuhteet 22. Sellaisten työtovereiden puuttuminen, joille voisi puhua 23. Epämiellyttävä fyysinen työympäristö 24. Työn ja kodin yhteensovittaminen 25. Aikapaineet ja määräajat 26. Vaihtelun ja virikkeiden puute 27. Virheiden tekemisen pelko 28. Heikko työhön opastus ja ohjeistus 29. Tyytymättömyys työhön 30. Lähimpien suhtautuminen työhöni 31. Työhön tarvittavien taitojen puute 32. Liian vähäinen palaute 33. Kokoukset, julkiset esiintymiset 34. Työpaikan ilmapiiri 35. Työn epävarmuus tai työttömyyden uhka 36. Muutokset henkilökohtaisissa, työn ulkopuolisissa tekijöissä Pisteet Tulkitessasi tuloksia siirrä pisteesi kunkin kysymyksen kohdalta seuraaviin

10 sarakkeisiin. Jokainen sarake kuvaa eri aluetta työssäsi. Laskemalla sarakkeiden yhteispisteet näet, mihin sinun on syytä keskittyä eniten. A B C D E F yht. yht. yht. yht. yht. yht. A. Työmäärä yli 8 pistettä: Työtaakkasi aiheuttaa sinulle stressiä. Yritä saada aikaan rakenteellisia muutoksia työssäsi 5 8 pistettä: Työmääräsi on vaarassa kasvaa stressaavaksi alle 5 pistettä: Sinulla ei ehkä ole liikaa töitä, mutta jos sait korkean pistemäärän kysymyksestä 19, sinua vaivaa ehkä työn puute B. Rooli yli 8 pistettä: Toimenkuvasi näyttäisi kaipaavan selkeyttämistä ja tarkempaa määrittelyä. Ota asia puheeksi esimiehesi kanssa ja vaadi muutosta 5 8 pistettä: Jonkiasteinen työroolin selkiinnyttäminen on paikallaan. alle 5 pistettä: Roolisi työelämässä ei aiheuta sinulle ongelmia C. Vastuu yli 8 pistettä: Vaikutat tyytymättömältä nykyisiin velvollisuuksiisi. Sinun kannattaisi ehkä jutella sellaisten kollegojesi kanssa, joilla on enemmän kokemusta vastuun kantamisesta. Hanki lisää koulutusta. 5 8 pistettä: Olet hieman vastahakoinen ottamaan vastuuta työelämässä. alle 5 pistettä: Sinulla ei ole vaikeuksia vastuun kantamisessa. D. Ihmissuhteet yli 8 pistettä: Työpaikan ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sinulle stressiä. Yritä parantaa niiden laatua ja pyydä enemmän tukea läheisiltäsi. 5 8 pistettä: Työpaikan ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sinulle stressiä alle 5 pistettä: Sinulla ei näyttäisi olevan ihmissuhdeongelmia työssäsi. E. Työtyytyväisyys yli 8 pistettä: Et vaikuta tyytyväiseltä työhösi ja sinusta voi tuntua, ettei työtäsi arvosteta. Oletko varmasti omalla alallasi? Voisitko siirtyä palkitsevampaan työhön? 5 8 pistettä: Työsi voisi olla tyydyttävämpää alle 5 pistettä: Tunnet nauttivasi työstäsi. F. Kodin ja työn yhteensovittaminen yli 8 pistettä: Vaikuttaa siltä, ettet pysty pitämään työtä ja kotia erillään toisistaan. Sinun on vedettävä selvempi raja niiden välille. 5 8 pistettä: Kodin ja työn vuorovaikutuksessa näyttää olevan hieman ongelmia alle 5 pistettä: Kodin ja työn yhteensovittaminen näyttävät sujuvan kitkattomasti.

11 2.3. Työstressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin Ihmiset kokevat stressiä eri tavoin. Työstressi voi aiheuttaa erilaisia ongelmia yksilötasolla. Esimerkiksi se voi aiheuttaa epänormaalia ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä työssä sekä henkisen ja fyysisen terveydentilan heikkenemistä. Työstressillä on psyykkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia. Fyysisiä vaikutuksia puolestaan ovat kohonnut verenpaine, selittämättömät kipu- ja jännitystilat, huimaus ja alentunut vastustuskyky. Muita stressistä johtuvia fyysisiä oireita, jotka saattavat johtua ahdistuneisuudesta, ovat sydämen lyöntitiheyden ja hengitystiheyden muutokset, lihasjännitys, pahoinvointi tai oksentelu. Stressistä kärsivillä yksilöillä voi olla voimakkaita vihan tuntemuksia, turhautumista tai he voivat tuntea itsensä ahdistuneiksi ja pelätä kadottavansa itsehillintänsä. Lisäksi työstressistä kärsivät henkilöt: Yksilöt voivat olla kiukkuisia, menettää keskittymiskykynsä, kärsiä muisti- ja/tai oppimisvaikeuksista eivät kykene rentoutumaan kokevat vaikeuksia ajatella loogisesti tai tehdä päätöksiä nauttivat vähemmän työstään ja ovat vähemmän sitoutuneita siihen kokevat ahdistuneisuutta tai ovat masentuneita kärsivat nukkumisvaikeuksista menettävät tasapainon työ- ja vapaa-ajan välillä Työtoverit ja esimiehet usein huomaavat työstressin tunnusmerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi kiristyvät välit työtovereiden välillä, äreys, neuvottomuus ja alentunut suorituskyky. Stressistä kärsivät työntekijät voivat omaksua epäterveellisiä elämäntapoja, kuten liiallista tupakointia, alkoholin liikakäyttöä tai huumaavien aineiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä. Stressi ei vaikuta ainoastaan yksilöihin, vaan sillä on vaikutuksia myös organisaatioihin. Merkkejä epäterveestä organisaatiosta ovat mm. henkilöstön suuri vaihtuvuus, lisääntyneet poissaolot, alentunut tehokkuus, hallitsematon ajankäyttö ja asiakkaiden valitukset. Organisaatiotasolla työstressi voidaan usein havaita huonontuneena ilmapiirinä. Huonoon ilmapiiriin liittyy usein läheisesti työpaikan ihmissuhteet. On luonnollista, että yksilöiden ollessa stressaantuneita työpaikalla, voimavarat eivät riitä henkilösuhteiden hoitamiseen tai työpaikan ilmapiiristä huolehtimiseen. Työstressistä kärsivässä organisaatiossa useiden tunnuslukujen kehitys on negatiivista. Negatiivinen kehitys voidaan havaita niin taloudellisissa tunnusluvuissa, kuin myös laadullisissa mittareissa (esim. henkilöstön työtyytyväisyys ja hyvinvointi). Vastaavasti sairauspoissaolojen määrä voi lisääntyä. Tämä on havaittavissa erityisesti lyhyiden 1 3 päivän sairauspoissaolojen määrän kasvuna. Työstressi vaikuttaa tuotteen ja palvelun laatuun sekä organisaation imagoon. Uusien

12 ja osaavien työntekijöiden saaminen voi heikentyä huonon työnantajakuvan myötä. Työstressin vaikutuksia organisaatiotasolla ovat: Organisaatio lisääntyneet poissaolot alentuntu sitoutuminen työhön lisääntynyt henkilöstön vaihtuvuus huonontunut suorituskyky ja tuottavuus työturvallisuusohjeiden laiminlyönti lisääntyneet työtapaturmat lisääntyneet asiakkaiden valitukset lisääntyneet korvausvastuut stressistä kärsivien työntekijöiden tekemistä virheistä

13 2.4. Kuinka stressi ja siitä johtuvat riskit voidaan tunnistaa? Stressi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Joissakin henkilöissä stressi voidaan havaita akuutteina reaktioina, toisilla oireet ilmenevät vasta ajan kuluessa ja ne voidaan epähuomiossa tulkita muiksi terveysongelmiksi. Stressin merkit Stressin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää fyysisiin, henkisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja emotionaalisiin merkkeihin. Mitä useampia stressistä aiheutuvia merkkejä tunnistetaan, sitä tärkeämpää on ryhtyä toimenpiteisiin stressiä aiheuttavien tekijöiden eliminoimiseksi. FYYSISET MERKIT pääkipu, jännittyneisyys, ruoansulatushäiriöt, hengästyneisyys, iho-ongelmat, kylmät tai kuumat aallot, toistuvat vilustumissairaudet, uusiutuvat sairaudet, väsymys, kykenemättömyys rentoutua, sydämen tykytys, pahoinvointi, allergiaherkkyys, lisääntynyt hikoilu, nyrkkiin puristuneet kädet, ummetus tai ripuli, nopeat painonvaihtelut KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT MERKIT epäsosiaalisuus, levottomuus, valehtelu, huolimaton ajotyyli, lisääntynyt alkoholin käyttö tai tupakointi, itkuisuus, riitaisuus kokouksissa, sotaisuus, kieltäytyminen ehdotusten ja neuvojen kuuntelemisesta, kriittisyys toisia kohtaan, vandalismi, huutaminen, myöhästymiset ja aikaisin työstä poistumiset, pidentyneet lounastauot, passiivisuus, sitoutumisen puute HENKISET MERKIT kykenemättömyys keskittyä, huolestuminen, virheet, paakkuuntuvat ajatukset, negatiivinen ajattelutapa, vaikeus tehdä päätöksiä, painajaisunet, intuitiivisuuden väheneminen, vähentynyt herkkyys, tuomitsevuus, lyhytjänteinen ajattelu, hätiköidyt päätökset EMOTIONAALISET MERKIT ärtyisyys, jännittyneisyys, pahantuulisuus, tyytymättömyys, etääntyminen, pelko ja paniikkikohtaukset Organisaatiotasolla huomio kannattaa kiinnittää työyhteisöön kokonaisuutena. Koettu työstressi on merkki ongelmista organisaatiossa. Työyhteisössä stressiä aiheuttavia tekijöitä voi olla useita: ilmapiiri vaatimukset työn hallinta työpaikan ihmissuhteet

14 muutokset roolit puutteellinen tuki puutteellinen koulutus Stressiä aiheuttavat tekijät on pyrittävä tunnistamaan, ennen kuin työntekijät sairastuvat. Tapoja arvioida riskitekijöitä on kuvattu luvussa 3.

15 2.5. Arviointi: Oletko stressaantunut? Stressin määrää voi arvioida eri tavoin. Tärkeintä on pysähtyä miettimään, koenko stressiä ja millaista kokemani stressi on. Kuten aikaisemmin opimme, kaikki stressi ei ole pahasta. Mikäli kuitenkin stressi muuttuu pysyväksi, on vaarana sairastuminen ja loppuun palaminen. Seuraavassa arvioinnissa on joukko väittämiä, joiden avulla voit arvioida, kuinka stressaantunut olet. Anna kullekin väittämälle pisteitä sen mukaan, kuinka hyvin se vastaa omia tuntemuksiasi. Jos väittämä ei pidä lainkaan paikkaansa, anna sille yksi piste. Jos taas olen täysin samaa mieltä väittämän kanssa, anna sille 6 pistettä (1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä, 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä) Minua vaivaa usein unettomuus työasioiden vuoksi En saa unta työasioiden ollessa mielessäni Herään öisin miettimään työasioita Kärsin erilaisista selittämättömistä kivuista ja säryistä Minulla on niska- ja hartiasärkyjä Minulla on selkäkipuja Kärsin usein päänsärystä Minulle on nivelsärkyjä Minulla on usein vatsavaivoja Minulla on puristava tai ahdistava tunne Olen ahdistunut miettiessäni työhön lähtöä Työasiat pyörivät mielessäni myös vapaa-aikana Minun on vaikea irtautua työstäni Olen turhautunut työssäni Minusta tuntuu, etten osaa työtäni kunnolla Minusta tuntuu, etten ehdi tehdä töitäni Minulla on kiire Minusta tuntuu, etten jaksa työssäni Teen päivittäin ylityötä Olen kuukaudessa vähintään kahtena viikonloppunatyössä työn määrän vuoksi Tunnen itseni ärtyneeksi Olen ahdistunut työssäni En tule toimeen työtovereideni kanssa

16 En koe saavani esimieheltäni tukea tai palautetta Minusta tuntuu, etten olisi kykenevä kehittämään työyhteisöäni Minusta tuntuu, etten saa mitään aikaan En voi vaikuttaa haluamallani tavalla työssäni En tiedä, miten työsuoritukseni liittyy kokonaisuuteen Työlläni ei ole merkitystä Olen tyytymätön työoloihini En voi käyttää kaikkia kykyjäni työssäni Minua vaivaavat odottamattomat mielialan muutokset Minulla ei ole aikaa muulle kuin työlle Käytän liikaa eri nautintoaineita (alkoholi, tupakka) En osaa rentoutua PISTEITÄ YHTEENSÄ = Nyt kun olet antanut jokaiselle väittämälle sille kuuluvat pisteet, laske yhteen kaikki antamasi pisteet: pistettä: Tämän arvioinnin mukaan et koe työstressiä tällä hetkellä. Kannattaa kuitenkin huolehtia omasta jaksamisesta pistettä: Koet ajoittain työstä johtuvaa stressiä. Huomaat, että joihinkin kohtiin kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia pistettä: Koet erittäin paljon stressiä! On ehdottoman tärkeää, että ryhdyt toimenpiteisiin stressin vähentämiseksi estääksesi itseäni ajautumasta jatkuvaan ja hallitsemattomaan stressiin. Tämä arviointi on suuntaa antava. Saamasi tulokset voivat vaihdella eri aikoina ja siten voitkin käyttää sitä arvioinnin apuvälineenä useamman kerran. Vertailemalla tuloksiasi eri ajankohtina näet, mihin suuntaan kokemasi stressin määrä kehittyy.

17 Esimerkki 1: Laura aloitti toimistovirkailijana kaksi vuotta sitten nykyisessä työpaikassaan. Viime aikoina hänen työpaineensa ovat lisääntyneet, koska sairaslomalla olevan palkanlaskijan tilalle ei ole palkattu sijaista. Laura joutuu nyt omien tehtäviensä lisäksi huolehtimaan myös palkanlaskijan työtehtävistä. Tähän tehtävään hän ei ole kuitenkaan saanut koulutusta eikä hänellä ole aikaisempaa kokemusta kyseisistä tehtävistä. Palkanmaksuun liittyviä tehtäviä säätelevät tarkat aikataulut, joissa on pysyttävä. Toisinaan Laura on niin hädissään ja lamaantunut, ettei pysty työskentelemään. Tehtäviä Laura pitää mielenkiintoisina ja haastavina. Aikaa tehtäviin perehtymiselle ei kuitenkaan ole ja tästä syystä hän joutuu usein jäämään työpäivän päätteeksi työhön ja välillä hänen on otettava työtehtäviä kotiin viikonlopuiksi. Tämä kuitenkin häiritsee perhe-elämää. Kotona Lauralla on aviomies ja kaksi lasta, jotka vaativat myös Lauran huomiota. Yhteinen aika perheen kanssa on jäänyt vähiin. Väsymyksestä johtuen Laura on kotona kärttyinen eikä jaksa olla kiinnostunut puolisostaan ja lapsistaan kuten aikaisemmin. Nykyisin Laura heräilee öisin ja nukahtaa uudelleen vasta aamutunneilla. Hän syö epäterveellisesti, hänellä ei ole aikaa liikkua, eikä hän enää ole oikeastaan kiinnostunutkaan mistään työn ulkopuolella. Laura ei tiedä, miten selviytyä tilanteesta. Tärkeintä hänestä olisi säilyttää työpaikka ja saada asiat kuntoon myös kotona. Kysymyksiä pohdittavaksi: 1. Mistä mielestänne Lauran työstressi johtuu? 2. Mistä huomaa, että Laura kärsii pahenevasta työstressistä? 3. Palauta mieleesi jokin stressiä aiheuttanut tapahtuma. Mitkä tekijät vaikuttivat stressin kehittymiseen? 4. Palauta mieleesi jokin tilanne elämässäsi, jossa stressi johti hyvään suoriutumiseen. 5. Palauta mieleesi tilanne elämästäsi, jossa stressi vaikeutti tilanteesta selviytymistä.

18 3. RISKIEN ARVIOINTI 3.1. Riskien arviointi työssä Organisaation menestys riippuu monesta eri tekijästä. Kaikkien niiden täytyy olla kunnossa, jotta kokonaisuus toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö on keskeinen voimavara organisaation toiminnassa. Henkilöstöön liittyvien riskien ennakointi ja hallinta on välttämätön osa organisaation toimintaa. Työstä johtuva stressi on henkilöstöön liittyvä riski. Henkilöriskeillä tarkoitetaan uhkia, joita yrityksen henkilöstöön voi kohdistua. Nämä riskit voivat tulla joko yrityksen sisältä tai sen ulkopuolelta. Toisaalta myös henkilöstö aiheuttaa riskejä yritykselle. Riskien tunnistaminen on riskienhallinnan ensimmäinen vaihe. Kaikkein kavalimpia ovat ne riskit, joihin ei osata varautua. Riskien tunnistamisen jälkeen niiden suuruus arvioidaan, jotta riskit voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Vasta edellisten vaiheiden jälkeen riskejä voidaan hallinta. Työperäisen stresiin arvioimisessa ensimmäiseksi tulee vastata seuraaviin peruskysymyksiin: Keskeiset kysymykset 1. Onko organisaatiossamme ongelmia? Onko mahdollista, että työstressi vaikuttaisi työntekijöiden terveydentilaan? 2. Kuinka stressistä johtuvat ongelmat voidaan ratkasita? 3. Onko tapaamme toimia (järjestelmiä) arvioitu? Toteutettaessa työperäisen stressin arviointia, on tärkeää ottaa huomioon aikaisemmin kuvatut stressiin liittyvät tekijät. Stressiä aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa vuosittaisilla arvioinneilla, työolosuhteita ja työilmapiiriä mittaavilla kyselyillä, henkilöstön suorittamilla arvioinneilla tai tutkimuksilla, jotka kohdistuvat suoraan työperäisen stressin tunnistamiseen. Mitä hyötyä on riskien arvioinnista? Hyödyt Riskien arvioinnista työpaikka saa tietoa oman organisaation kehittämiseen. Se nostaa esiin kehittämistarpeita ja auttaa tunnistamaan työperäisen stressin aiheuttajia. Arviointi toimii välineenä turvallisuuden, hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisessä työpaikalla. Samalla esimiehet ja organisaation johto saavat tietoa esimiestyön kehittämiseksi. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää organisaatiokohtaisten kehittämisohjelmien ja koulutuksen suunnittelussa. Ne antavat arvokasta tietoa hyödynnettäväksi työnopastuksessa ja perehdyttämisessä. Työnantajan tehtävänä on organisoida riskien arviointi. Arviointi tehdään yhteistoiminnassa työpaikan henkilöstön kanssa. Mikäli organisaatiossa ei ole riittävästi asiantuntemusta tai resursseja, voidaan hyödyntää työterveyshuollon tai muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemusta.

19 Riskien arviointi etenee prosessina. Sen vaiheet ovat seuraavat: 1. Päätös riskien arvioinnista 2. Valitaan arvioinnin toteuttajat, sovitaan työnjako ja toimintatavat 3. Hankitaan tarvittava koulutus 4. Määritellään tavoitteet, aikataulu ja resurssit 5. Valitaan käytettävä menetelmä tai menetelmät 6. Toteutetaan arviointi 7. Raportoidaan tuloksista 8. Päätökset jatkotoimenpiteistä raportoitujen tulosten pohjalta. Riskien arvioinnin prosessi Hyvin toteutettu riskien arviointi on järjestelmällinen ja se sisältää myös seurantajärjestelmän. Se on totuudenmukainen, erotteleva ja objektiivinen. Hyvin tehty arviointi paljastaa keskeisimmät riskit ja työstressin aiheuttajat sekä osoittaa kehittämistarpeet. Lisäksi se on käytännön läheinen ja kehittyvä menettelytapa. Mikäli organisaatio käyttää riskien arvioinnissa kyselylomakkeita, on syytä tarkkaan pohtia esitettäviä kysymyksiä. Kysymykset eivät saa olla johdattelevia ja niiden tulisi olla hyvin suunniteltuja juuri tutkittavaa organisaatiota ja siellä tehtävää työtä varten. Tunnistaaksesi olemassa olevia riskejä: - Kysy suoraan työntekijöiltä onko heillä ongelmia ja mikäli niitä on, tuntevatko he ongelmien vaikuttavan heidän terveydentilaansa tai työhönsä - Pyydä työntekijöitä kuvaamaan parhaimpia ja huonoimpia puolia työssään - Mikäli tarpeen, kysy vielä yksityiskohtaisempia kysymyksiä liittyen työstressistä johtuviin riskeihin - Räätälöidyt kyselyt antavat paljon yksityiskohtaisempaa tietoa ja tulokset ovat käyttökelposia suunniteltaessa tarvittavia toimenpiteitä - Käytä monipuolista tietoa (sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus, tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja, työtapaturmatilastoja, esiintyneitä virheitä) Riskien arvioinnissa huomiota kannattaa kiinnittää työstressiä aiheuttaviin tekijöihin ja pyrkiä selvittämään, johtuuko työntekijöiden kokema työstressi esimerkiksi seuraavista tekijöistä: työpaikan ilmapiiristä tai kulttuurista vaatimuksista työn hallintaan liittyvistä tekijöistä työpaikan ihmissuhteista työssä tai työpaikalla tapahtuvista muutoksista

20 rooleista puutteellisesta tuesta puutteellisesta koulutuksesta.

21 3.2. Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet Oleellisen tärkeää riskien arvioinnissa on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua arviointiin. Onnistumisen kannalta on oleellista valita oikeat menetelmät, mittarit ja lähestymistavat. Seuraavassa taulukossa on esitelty riskien arvioinnin keskeisiä periaatteita: Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet Työskentely ryhmässä Huomion kiinnittäminen työskentelyolosuhteisiin, ei yksilöihin Huomio kiinnitetään Isoihin asioihin eli merkittäviin stressitekijöihin Tuota todisteita työolojen vaikutuksesta terveyteen Käytä luotettavia ja uskottavia mittaustapoja Huolehti tietojen pysymisestä luottamuksellisina Tavoitteena riskien vähentäminen Henkilöstön osallistuminen Jokainen riskiarvioinnin suorittaa määritelty ryhmä määritellyllä työpaikalla tai toiminnoittain. Riskien arvioinnissa tunnistetaan ja arvioidaan tekijöitä, jotka työssä aiheuttavat stressiä ja terveysriskejä, eikä pelkästään yksittäisten työntekijöiden kokemuksia stressistä. Huomio tulee kiinnittää ongelmiin, joilla on vaikutuksia suureen määrään henkilöstöstä, ei yksittäisen työntekijän tekemiin valituksiin. Prosessi on todisteohjautuva. Kaikkien käytettävien menetelmien tulee olla luotettavia ja uskottavia. Työntekijöiden asiantuntemus on merkittävä informaatiolähde. Yksilöille on taattava annettujen tietojen pysyminen luottamuksellisina. Yksilöiden antama tieto on säilytettävä huolellisesti ja varmistettava, ettei tieto ole ulkopuolisten saatavilla Riskien arviointia suunniteltaessa tavoitteena tulee olla riskien vähentäminen jatkossa. Riskien arvioinnissa käytettävien työkalut tulee suunnitella siten, että ne tuottavat riittävän yksityiskohtaista ja kontekstisidonnaista tietoa. Painopiste arvioinnissa on työstressin ehkäisemisessä ja organisaatiotason interventioiden suunnittelussa. Osallistavien menetelmien käyttäminen ja henkilöstön osallistuminen ovat kriittisiä tekijöitä riskien arvioinnin onnistumiselle.