TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI. Kuinka sitä voi hallita?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI. Kuinka sitä voi hallita?"

Transkriptio

1 TYÖSTÄ JOHTUVA STRESSI Kuinka sitä voi hallita?

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Työstressi 2.1. Mitä stressi on? 2.2. Mikä aiheuttaa työstressiä? 2.3. Työstressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin 2.4. Kuinka stressi ja siitä johtuvat riskit voidaan tunnistaa? 2.5. Arviointi: Oletko stressaantunut? 3. Riskien arviointi 3.1. Riskien arviointi työssä 3.2. Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet 3.3. Riskien arvioinnin kuusi vaihetta 3.4. Arvioi stressiperäisiä riskejä omassa organisaatiossasi 4. Riskien hallinta 4.1. Riskien hallinnan kehä 4.2. Riskien hallinnan perusaskeleet 4.3. Arviointi, palaute ja organisaation oppiminen 5. Työstressin ehkäiseminen 5.1. Stressistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen 5.2. Stressistä kärsivistä työntekijöistä huolehtiminen 5.3. Organisaation kulttuuri 5.4. Hyvin suunniteltu työ 5.5. Keinot ja resurssit työstressin hallitsemiseksi

3 1. JOHDANTO Työn luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Työn vaatimukset ovat tällä hetkellä kovemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tutkimusten mukaan joka kolmas työntekijä Euroopan Unionin alueella, enemmän kuin 40 miljoonaa ihmistä, ilmoittaa kärsivänsä työstä johtuvasta stressistä. Edellä mainittu on vuosittain syynä miljooniin menetettyihin työpäiviin. Stressistä voi kärsiä kuka tahansa. Sitä voivat kokea työntekijät, työjohto, organisaatioiden ylin johto, yrittäjät kuin myös kouluttajat ja opiskelijat. Työstressi ja muut psyykkiset tekijät ovat nykyisin merkittävimpiä työkykyyn liittyvä riskitekijöitä perinteisten riskien ohella. Perinteisiksi riskeiksi voidaan määritellä mm. työttömyys ja fyysiset työympäristöriskit, kuten esimerkiksi kemiallisille tai biologisille riskeille altistuminen. Uusissa EU:n jäsenmaissa toteutetun tutkimuksen mukaan 90 % vastauksista osoitti, että työstressi on suurin sairastumisien taustatekijä yhdessä loppuunpalamisen, työpaikkakiusaamisen ja työyhteisön ongelmien kanssa (World Health Organization 2005). Luvut puhuvat puolestaan, mutta edelleenkään kaikissa organisaatioissa ei mielletä, että työstressi vaikuttaa myös liiketoiminnassa menestymiseen. Stressi on tunnistettu merkittävimmäksi työstä johtuvaksi ongelmaksi, ja se liittyy erityisesti tietoyhteiskunnassa tehtävään työhön. Työstressiä ehkäisevien toimenpiteiden tarve on ajankohtainen kaikkialla Euroopassa ja kaiken tyyppisissä organisaatioissa. Tämä käsikirja ohjaa tunnistamaan työperäistä stressiä ja hallitsemaan sitä. Luvussa kaksi opimme, mitä stressi on. Luvussa kolme esitellään työperäisen stressin arvioinnin menetelmiä, luvussa neljä riskien hallintaa ja luvussa viisi keinoja työperäisen stressin ehkäisemiseen. Kirja on tuotettu kansainvälisessä Stress Prevention Activities SPA -projektissa. Teos antaa kokonaisnäkemyksen työstressistä ja sen hallinnasta. Kussakin maassa on lisäksi kansallista työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja lukijan on siten hyvä tutustua oman maan aihetta käsittelevään lainsäädäntöön.

4 2. TYÖSTRESSI 2.1. Mitä stressi on? Työstä johtuva stressi on yksilön luonnollinen reaktio tilanteissa, joissa hän joutuu työskentelemään intensiivisen paineen alaisena. Useat ihmiset ovat motivoituneita työssä kohtaamistaan haasteista ja vaikeuksistakin, ja kokevat suorituskykynsä jopa lisääntyvän. Kohdatessaan haasteita ja selviytyessään niistä yksilö kokee tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunteita. Kun työn vaatimukset ja paine tulevat liiallisiksi ja kestävät liian pitkään, yksilöt aistivat ne uhkana hyvinvoinnilleen ja kokevat tyytymättömyyden tunteita, kuten esimerkiksi pelkoa, vihaa, ahdistuneisuutta ja muita epämiellyttäviä tunteita. Stressi käsitteenä on abstrakti, ja sille voidaan antaa useita erilaisia määritelmiä. Stressiä voidaan määritellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Liiallinen stressi on negatiivinen ja epämiellyttävä olotila, jossa yksilö kokee ja aistii, ettei kykene vastaamaan ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin ja paineisiin. Liiallinen stressi voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. tai Työstressi ilmenee ei-toivottavina fyysisinä ja psyykkisinä oireina sekä tunnetiloina tilanteissa, joissa työ ja työntekijän osaaminen, resurssit tai tarpeet eivät kohtaa. Työstressi saattaa johtaa sairastumiseen ja jopa työkyvyn menettämiseen. Sanalla stressi on yleisesti negatiivinen merkitys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että stressi on myös ihmiselle välttämätön, ja sen avulla ihminen on selviytynyt historian aikana kriiseistä ja uhkaavista tilanteista, kuten esimerkiksi luonnon katastrofeista. Taistele tai pakene -reaktiot ovat auttaneet esi-isiämme selviytymään useista vaarallisista tilanteista. Stressillä voi olla siis myös positiivisia vaikutuksia. Käsite stressi sekoitetaan usein käsitteeseen haaste, vaikka niiden merkitys ei olekaan sama. Haaste antaa energiaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja se motivoi oppimaan uusia taitoja. Haasteet saavat aikaan tyytyväisyyden ja onnistumisen tunteita. Haasteet sinänsä ovat terveyden ja tuottavan työn tärkeitä elementtejä. Haasteiden merkitys työelämässä ilmenee useinkin yksilöiden toteamuksilla, joiden mukaan vähän stressiä on vain hyväksi. Stressi muuttuu ongelmaksi, kun yksilö ei kykene enää hallitsemaan sitä. Näin tapahtuu tilanteissa, joissa stressi on jatkunut pitkään tai ajanjaksot stressiä aiheuttavien tilanteiden välillä ovat liian lyhyitä kehon ja mielen palautumiselle. Tämän kaltaisissa tilanteissa on vaarana, että yksilöä kohtaa uupumus. Tällöin stressihormonit alkavat kirjaimellisesti tuhota kehoa ja ajan myötä vaikutukset ovat havaittavissa fyysisinä ja henkisinä muutoksina sekä elämän laadun huononemisena. Vaikutukset ovat samankaltaisia kuin altistuttaessa ympäristömyrkyille. On olemassa useamman kaltaista stressiä. Suurin osa stressistä ei ole haitallista tai vaarallista, mikäli vain opimme hallitsemaan sitä. Tutkijat ovat löytäneet ainakin kolmenlaista stressiä: normaali stressi, vahingollinen stressi (normaali stressi on muuttunut pysyväksi, krooniseksi tilaksi) ja hyvä stressi. Vaikka näiden kolmen stressireaktiot ovat muodoiltaan samankaltaisia, niiden vaikutus elimistöömme on kuitenkin erilainen. Normaali stressireaktio syntyy, kun jokin tilanne tai olosuhde vaatii meiltä reagointia tai toimintaa. Tällaisessa tilanteessa kykenemme stressireaktion avulla kohtaamaan haasteen ja sopeutumaan muutokseen. Krooninen stressi on tila,

5 jossa jatkuva ahdinko ja paha olo kuluttavat kehoa ja mieltä. Kroonisen stressin lähteenä ei aina ole päivittäinen toiminta, vaan kuinka siihen suhtaudumme. Hyvä stressi puolestaan auttaa yksilöä kohtaamaan haasteita menestyksekkäästi. Positiiviset kokemukset kuomoavat stressin haitallisia vaikutuksia Mikä aiheuttaa työstressiä? Huonosti organisoitu työ aiheuttaa stressiä. Tutkimukset osoittavat, että stressaavinta työ on tilanteissa, joissa työntekijän arvot, työn vaatimukset ja paineet eivät kohtaa työntekijän osaamista ja kykyjä, työntekijällä ei ole mahdollisuuksia harjaantua tehtävässä ja tilanteissa, joissa työyhteisön tuki on vähäistä. (Leka, Griffiths & Cox, 2004). Se, miten työ on suunniteltu, ja miten se on johdettu vaikuttaa stressin määrään ja laatuun. Kirjallisuudessa työstressiin liittyvät riskit usein jaetaan yhdeksään eri ryhmään. Nämä voidaan vielä jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat työn sisällöstä johtuvat riskit (1-4) ja työyhteisöstä johtuvat riskit (5-9): Heikko työn organisointi

6 1. Työn sisältö Yksitoikkoinen työ Vaihtelun puute Epämiellyttävät työtehtävät Vaaralliset työtehtävät Stressiin liittyviä riskejä 2. Työkuorma ja tahti Liian paljon tai liian vähän työtä Työhön liittyvät liian tiukat aikataulut 3. Työajat Joustamattomat työajat Pitkät ja epäsosiaaliset työajat Ennalta arvaamattomat työajat Huonosti suunniteltu vuorojärjestelmä 4. Osallistuminen ja kontrolli Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon puuttuu Tarpeellisen kontrollin puuttuminen

7 5. Urakehitys, asema, palkitseminen Työn epävarmuus Etenemismahdollisuuskien puuttuminen Liian hidas tai liian nopea yleneminen Työn alhainen sosiaalinen arvostus Urakkapalkkakus Epäselvä tai epäoikeudenmukainen arviointijärjestelmä Ali- tai ylikoulutus tehtävän vaatimuksiin nähden 6. Roolit Epäselvät roolit Erilaiset roolit samoissa työtehtävissä Vastuu ihmisistä Jatkuva muiden ihmisten ongelmien ratkaiseminen 7. Henkilösuhteet työpaikalla Puutteellinen, lyhytjänteinen tai tukea antamaton johto Huonot ihmissuhteet työntekijöiden välillä Kiusaaminen, ahdistelu tai väkivalta Eristetty tai yksinäinen työ Ei sovittuja menettelyitä ongelmien tai valitusten ratkaisemiseksi 8. Organisaatiokulttuuri Heikko vuorovaikutus Heikko ihmisten johtaminen Ei riittävästi tietoa asetetuista tavoitteista tai organisaation rakenteesta

8 9 Työn ja kodin yhteensovittaminen Ristiriita työn vaatimusten ja kodin välillä Ei riittävästi tukea henkilökohtaisiin ongelmiin työssä Ei riittävästi tukea työstä johtuviin ongelmiin kotona Työstä aiheutuvan stressin syyt voidaan luokitella kolmeen luokkaan: TYÖSTRESSIN YLEISET SYYT organisaation ongelmat toimimattomat varamiesjärjestelmät pitkät ja hankalat työajat asema, palkka ja etenemismahdollisuuksien puuttuminen tarpeettomat rituaalit ja menettelyt epätietoituus ja epävarmuus Yleiset/ Erityiset/ Tehtävälähtöiset syyt TYÖSTRESSIN ERITYISET SYYT epäselvät roolit rooliristiriidat epärealistiset itselle asetetut odotukset (perfektionismi) ei mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon työpaikalla (voimattomuus) toistuvat ristiriidat esimiesten kanssa työtovereiden tuen puute, eristyneisyys vaihtelun puute heikko kommunikaatio kykenemätön johto ristiriidat työtovereiden välillä kykenemättömyys työn loppuun saattamiseen turhat riidat ja eripuraisuus työpaikalla TYÖSTRESSIN TEHTÄVÄLÄHTÖISET SYYT vaikeat asiakkaat tai yhteistyökumppanit puutteellinen koulutus liika sitoutuminen tunnetasolla asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin työstä johtuvat vastuut kykenemättämyys toimia tehokkaasti tai antaaa apua toisille Työstressin syyt voivat olla myös henkilöstä itsestään johtuvia. Näitä henkilökohtaisia syitä ovat esimerkiksi sairaudet, ongelmat ihmissuhteissa, taloudelliset vaikeudet, perhehuolet tai riippuvuudet. Edellä mainitut syyt aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia niin yksilön fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen ja siten niillä on vaikutusta myös

9 työssä suoriutumiseen. Tästä syystä myös henkilökohtaiset syyt on hyvä ottaa huomioon arvioitaessa henkilöstön työstressiä ja sen vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen. Jokainen tuntee työstä johtuvaa stressiä joskus. Jos pystyt selvittämään, mistä työpaineesi johtuvat, voit ryhtyä kehittämään niiden hallitsemiseen tarvittavia taitoja. Seuraavassa voit selvittää mitkä aiheuttavat sinulle työstressiä. Arvioi, kuinka paljon stressiä kukin alla luetelluista asioista sinulle aiheuttaa. Anna pisteet seuraavasti: 3 = paljon stressiä, 2 = kohtalaisesti stressiä, 0 = ei lainkaan stressiä. 1. Liian suuri määrä työtä 2. Liian monet erilaiset roolit 3. Vastuu toisten johtamisesta 4. Suhde työtovereihin 5. Palkka 6. Töiden tekeminen työajan jälkeen kotona 7. Pitkä tai hankala työaika 8. Epätietoisuus siitä, mitä minulta odotetaan 9. Päätösten tai suunnitelmien tekeminen 10. Suhde esimieheen 11. Työn vähäinen vaativuus 12. Vaikeus irrottautua työasioista 13. Liikaa töitä ja liian vähän aikaa 14. Selkeiden tavoitteiden puuttuminen 15. Ristiriitojen käsittely 16. Kannustuksen ja tuen puute 17. Urakehitys- ja ylenemismahdollisuudet 18. Työn vaikutus yksityiselämään 19. Työn vähyys 20. Työtapoihin kohdistuvat muutospaineet 21. Työpaikan valtasuhteet 22. Sellaisten työtovereiden puuttuminen, joille voisi puhua 23. Epämiellyttävä fyysinen työympäristö 24. Työn ja kodin yhteensovittaminen 25. Aikapaineet ja määräajat 26. Vaihtelun ja virikkeiden puute 27. Virheiden tekemisen pelko 28. Heikko työhön opastus ja ohjeistus 29. Tyytymättömyys työhön 30. Lähimpien suhtautuminen työhöni 31. Työhön tarvittavien taitojen puute 32. Liian vähäinen palaute 33. Kokoukset, julkiset esiintymiset 34. Työpaikan ilmapiiri 35. Työn epävarmuus tai työttömyyden uhka 36. Muutokset henkilökohtaisissa, työn ulkopuolisissa tekijöissä Pisteet Tulkitessasi tuloksia siirrä pisteesi kunkin kysymyksen kohdalta seuraaviin

10 sarakkeisiin. Jokainen sarake kuvaa eri aluetta työssäsi. Laskemalla sarakkeiden yhteispisteet näet, mihin sinun on syytä keskittyä eniten. A B C D E F yht. yht. yht. yht. yht. yht. A. Työmäärä yli 8 pistettä: Työtaakkasi aiheuttaa sinulle stressiä. Yritä saada aikaan rakenteellisia muutoksia työssäsi 5 8 pistettä: Työmääräsi on vaarassa kasvaa stressaavaksi alle 5 pistettä: Sinulla ei ehkä ole liikaa töitä, mutta jos sait korkean pistemäärän kysymyksestä 19, sinua vaivaa ehkä työn puute B. Rooli yli 8 pistettä: Toimenkuvasi näyttäisi kaipaavan selkeyttämistä ja tarkempaa määrittelyä. Ota asia puheeksi esimiehesi kanssa ja vaadi muutosta 5 8 pistettä: Jonkiasteinen työroolin selkiinnyttäminen on paikallaan. alle 5 pistettä: Roolisi työelämässä ei aiheuta sinulle ongelmia C. Vastuu yli 8 pistettä: Vaikutat tyytymättömältä nykyisiin velvollisuuksiisi. Sinun kannattaisi ehkä jutella sellaisten kollegojesi kanssa, joilla on enemmän kokemusta vastuun kantamisesta. Hanki lisää koulutusta. 5 8 pistettä: Olet hieman vastahakoinen ottamaan vastuuta työelämässä. alle 5 pistettä: Sinulla ei ole vaikeuksia vastuun kantamisessa. D. Ihmissuhteet yli 8 pistettä: Työpaikan ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sinulle stressiä. Yritä parantaa niiden laatua ja pyydä enemmän tukea läheisiltäsi. 5 8 pistettä: Työpaikan ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sinulle stressiä alle 5 pistettä: Sinulla ei näyttäisi olevan ihmissuhdeongelmia työssäsi. E. Työtyytyväisyys yli 8 pistettä: Et vaikuta tyytyväiseltä työhösi ja sinusta voi tuntua, ettei työtäsi arvosteta. Oletko varmasti omalla alallasi? Voisitko siirtyä palkitsevampaan työhön? 5 8 pistettä: Työsi voisi olla tyydyttävämpää alle 5 pistettä: Tunnet nauttivasi työstäsi. F. Kodin ja työn yhteensovittaminen yli 8 pistettä: Vaikuttaa siltä, ettet pysty pitämään työtä ja kotia erillään toisistaan. Sinun on vedettävä selvempi raja niiden välille. 5 8 pistettä: Kodin ja työn vuorovaikutuksessa näyttää olevan hieman ongelmia alle 5 pistettä: Kodin ja työn yhteensovittaminen näyttävät sujuvan kitkattomasti.

11 2.3. Työstressin vaikutukset yksilöihin ja organisaatioihin Ihmiset kokevat stressiä eri tavoin. Työstressi voi aiheuttaa erilaisia ongelmia yksilötasolla. Esimerkiksi se voi aiheuttaa epänormaalia ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä työssä sekä henkisen ja fyysisen terveydentilan heikkenemistä. Työstressillä on psyykkisiä ja emotionaalisia vaikutuksia. Fyysisiä vaikutuksia puolestaan ovat kohonnut verenpaine, selittämättömät kipu- ja jännitystilat, huimaus ja alentunut vastustuskyky. Muita stressistä johtuvia fyysisiä oireita, jotka saattavat johtua ahdistuneisuudesta, ovat sydämen lyöntitiheyden ja hengitystiheyden muutokset, lihasjännitys, pahoinvointi tai oksentelu. Stressistä kärsivillä yksilöillä voi olla voimakkaita vihan tuntemuksia, turhautumista tai he voivat tuntea itsensä ahdistuneiksi ja pelätä kadottavansa itsehillintänsä. Lisäksi työstressistä kärsivät henkilöt: Yksilöt voivat olla kiukkuisia, menettää keskittymiskykynsä, kärsiä muisti- ja/tai oppimisvaikeuksista eivät kykene rentoutumaan kokevat vaikeuksia ajatella loogisesti tai tehdä päätöksiä nauttivat vähemmän työstään ja ovat vähemmän sitoutuneita siihen kokevat ahdistuneisuutta tai ovat masentuneita kärsivat nukkumisvaikeuksista menettävät tasapainon työ- ja vapaa-ajan välillä Työtoverit ja esimiehet usein huomaavat työstressin tunnusmerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi kiristyvät välit työtovereiden välillä, äreys, neuvottomuus ja alentunut suorituskyky. Stressistä kärsivät työntekijät voivat omaksua epäterveellisiä elämäntapoja, kuten liiallista tupakointia, alkoholin liikakäyttöä tai huumaavien aineiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä. Stressi ei vaikuta ainoastaan yksilöihin, vaan sillä on vaikutuksia myös organisaatioihin. Merkkejä epäterveestä organisaatiosta ovat mm. henkilöstön suuri vaihtuvuus, lisääntyneet poissaolot, alentunut tehokkuus, hallitsematon ajankäyttö ja asiakkaiden valitukset. Organisaatiotasolla työstressi voidaan usein havaita huonontuneena ilmapiirinä. Huonoon ilmapiiriin liittyy usein läheisesti työpaikan ihmissuhteet. On luonnollista, että yksilöiden ollessa stressaantuneita työpaikalla, voimavarat eivät riitä henkilösuhteiden hoitamiseen tai työpaikan ilmapiiristä huolehtimiseen. Työstressistä kärsivässä organisaatiossa useiden tunnuslukujen kehitys on negatiivista. Negatiivinen kehitys voidaan havaita niin taloudellisissa tunnusluvuissa, kuin myös laadullisissa mittareissa (esim. henkilöstön työtyytyväisyys ja hyvinvointi). Vastaavasti sairauspoissaolojen määrä voi lisääntyä. Tämä on havaittavissa erityisesti lyhyiden 1 3 päivän sairauspoissaolojen määrän kasvuna. Työstressi vaikuttaa tuotteen ja palvelun laatuun sekä organisaation imagoon. Uusien

12 ja osaavien työntekijöiden saaminen voi heikentyä huonon työnantajakuvan myötä. Työstressin vaikutuksia organisaatiotasolla ovat: Organisaatio lisääntyneet poissaolot alentuntu sitoutuminen työhön lisääntynyt henkilöstön vaihtuvuus huonontunut suorituskyky ja tuottavuus työturvallisuusohjeiden laiminlyönti lisääntyneet työtapaturmat lisääntyneet asiakkaiden valitukset lisääntyneet korvausvastuut stressistä kärsivien työntekijöiden tekemistä virheistä

13 2.4. Kuinka stressi ja siitä johtuvat riskit voidaan tunnistaa? Stressi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Joissakin henkilöissä stressi voidaan havaita akuutteina reaktioina, toisilla oireet ilmenevät vasta ajan kuluessa ja ne voidaan epähuomiossa tulkita muiksi terveysongelmiksi. Stressin merkit Stressin tunnistamisessa huomio kannattaa kiinnittää fyysisiin, henkisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja emotionaalisiin merkkeihin. Mitä useampia stressistä aiheutuvia merkkejä tunnistetaan, sitä tärkeämpää on ryhtyä toimenpiteisiin stressiä aiheuttavien tekijöiden eliminoimiseksi. FYYSISET MERKIT pääkipu, jännittyneisyys, ruoansulatushäiriöt, hengästyneisyys, iho-ongelmat, kylmät tai kuumat aallot, toistuvat vilustumissairaudet, uusiutuvat sairaudet, väsymys, kykenemättömyys rentoutua, sydämen tykytys, pahoinvointi, allergiaherkkyys, lisääntynyt hikoilu, nyrkkiin puristuneet kädet, ummetus tai ripuli, nopeat painonvaihtelut KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT MERKIT epäsosiaalisuus, levottomuus, valehtelu, huolimaton ajotyyli, lisääntynyt alkoholin käyttö tai tupakointi, itkuisuus, riitaisuus kokouksissa, sotaisuus, kieltäytyminen ehdotusten ja neuvojen kuuntelemisesta, kriittisyys toisia kohtaan, vandalismi, huutaminen, myöhästymiset ja aikaisin työstä poistumiset, pidentyneet lounastauot, passiivisuus, sitoutumisen puute HENKISET MERKIT kykenemättömyys keskittyä, huolestuminen, virheet, paakkuuntuvat ajatukset, negatiivinen ajattelutapa, vaikeus tehdä päätöksiä, painajaisunet, intuitiivisuuden väheneminen, vähentynyt herkkyys, tuomitsevuus, lyhytjänteinen ajattelu, hätiköidyt päätökset EMOTIONAALISET MERKIT ärtyisyys, jännittyneisyys, pahantuulisuus, tyytymättömyys, etääntyminen, pelko ja paniikkikohtaukset Organisaatiotasolla huomio kannattaa kiinnittää työyhteisöön kokonaisuutena. Koettu työstressi on merkki ongelmista organisaatiossa. Työyhteisössä stressiä aiheuttavia tekijöitä voi olla useita: ilmapiiri vaatimukset työn hallinta työpaikan ihmissuhteet

14 muutokset roolit puutteellinen tuki puutteellinen koulutus Stressiä aiheuttavat tekijät on pyrittävä tunnistamaan, ennen kuin työntekijät sairastuvat. Tapoja arvioida riskitekijöitä on kuvattu luvussa 3.

15 2.5. Arviointi: Oletko stressaantunut? Stressin määrää voi arvioida eri tavoin. Tärkeintä on pysähtyä miettimään, koenko stressiä ja millaista kokemani stressi on. Kuten aikaisemmin opimme, kaikki stressi ei ole pahasta. Mikäli kuitenkin stressi muuttuu pysyväksi, on vaarana sairastuminen ja loppuun palaminen. Seuraavassa arvioinnissa on joukko väittämiä, joiden avulla voit arvioida, kuinka stressaantunut olet. Anna kullekin väittämälle pisteitä sen mukaan, kuinka hyvin se vastaa omia tuntemuksiasi. Jos väittämä ei pidä lainkaan paikkaansa, anna sille yksi piste. Jos taas olen täysin samaa mieltä väittämän kanssa, anna sille 6 pistettä (1 = täysin eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3 = hieman eri mieltä, 4 = hieman samaa mieltä, 5 = samaa mieltä, 6 = täysin samaa mieltä) Minua vaivaa usein unettomuus työasioiden vuoksi En saa unta työasioiden ollessa mielessäni Herään öisin miettimään työasioita Kärsin erilaisista selittämättömistä kivuista ja säryistä Minulla on niska- ja hartiasärkyjä Minulla on selkäkipuja Kärsin usein päänsärystä Minulle on nivelsärkyjä Minulla on usein vatsavaivoja Minulla on puristava tai ahdistava tunne Olen ahdistunut miettiessäni työhön lähtöä Työasiat pyörivät mielessäni myös vapaa-aikana Minun on vaikea irtautua työstäni Olen turhautunut työssäni Minusta tuntuu, etten osaa työtäni kunnolla Minusta tuntuu, etten ehdi tehdä töitäni Minulla on kiire Minusta tuntuu, etten jaksa työssäni Teen päivittäin ylityötä Olen kuukaudessa vähintään kahtena viikonloppunatyössä työn määrän vuoksi Tunnen itseni ärtyneeksi Olen ahdistunut työssäni En tule toimeen työtovereideni kanssa

16 En koe saavani esimieheltäni tukea tai palautetta Minusta tuntuu, etten olisi kykenevä kehittämään työyhteisöäni Minusta tuntuu, etten saa mitään aikaan En voi vaikuttaa haluamallani tavalla työssäni En tiedä, miten työsuoritukseni liittyy kokonaisuuteen Työlläni ei ole merkitystä Olen tyytymätön työoloihini En voi käyttää kaikkia kykyjäni työssäni Minua vaivaavat odottamattomat mielialan muutokset Minulla ei ole aikaa muulle kuin työlle Käytän liikaa eri nautintoaineita (alkoholi, tupakka) En osaa rentoutua PISTEITÄ YHTEENSÄ = Nyt kun olet antanut jokaiselle väittämälle sille kuuluvat pisteet, laske yhteen kaikki antamasi pisteet: pistettä: Tämän arvioinnin mukaan et koe työstressiä tällä hetkellä. Kannattaa kuitenkin huolehtia omasta jaksamisesta pistettä: Koet ajoittain työstä johtuvaa stressiä. Huomaat, että joihinkin kohtiin kannattaa kiinnittää huomiota ja pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia pistettä: Koet erittäin paljon stressiä! On ehdottoman tärkeää, että ryhdyt toimenpiteisiin stressin vähentämiseksi estääksesi itseäni ajautumasta jatkuvaan ja hallitsemattomaan stressiin. Tämä arviointi on suuntaa antava. Saamasi tulokset voivat vaihdella eri aikoina ja siten voitkin käyttää sitä arvioinnin apuvälineenä useamman kerran. Vertailemalla tuloksiasi eri ajankohtina näet, mihin suuntaan kokemasi stressin määrä kehittyy.

17 Esimerkki 1: Laura aloitti toimistovirkailijana kaksi vuotta sitten nykyisessä työpaikassaan. Viime aikoina hänen työpaineensa ovat lisääntyneet, koska sairaslomalla olevan palkanlaskijan tilalle ei ole palkattu sijaista. Laura joutuu nyt omien tehtäviensä lisäksi huolehtimaan myös palkanlaskijan työtehtävistä. Tähän tehtävään hän ei ole kuitenkaan saanut koulutusta eikä hänellä ole aikaisempaa kokemusta kyseisistä tehtävistä. Palkanmaksuun liittyviä tehtäviä säätelevät tarkat aikataulut, joissa on pysyttävä. Toisinaan Laura on niin hädissään ja lamaantunut, ettei pysty työskentelemään. Tehtäviä Laura pitää mielenkiintoisina ja haastavina. Aikaa tehtäviin perehtymiselle ei kuitenkaan ole ja tästä syystä hän joutuu usein jäämään työpäivän päätteeksi työhön ja välillä hänen on otettava työtehtäviä kotiin viikonlopuiksi. Tämä kuitenkin häiritsee perhe-elämää. Kotona Lauralla on aviomies ja kaksi lasta, jotka vaativat myös Lauran huomiota. Yhteinen aika perheen kanssa on jäänyt vähiin. Väsymyksestä johtuen Laura on kotona kärttyinen eikä jaksa olla kiinnostunut puolisostaan ja lapsistaan kuten aikaisemmin. Nykyisin Laura heräilee öisin ja nukahtaa uudelleen vasta aamutunneilla. Hän syö epäterveellisesti, hänellä ei ole aikaa liikkua, eikä hän enää ole oikeastaan kiinnostunutkaan mistään työn ulkopuolella. Laura ei tiedä, miten selviytyä tilanteesta. Tärkeintä hänestä olisi säilyttää työpaikka ja saada asiat kuntoon myös kotona. Kysymyksiä pohdittavaksi: 1. Mistä mielestänne Lauran työstressi johtuu? 2. Mistä huomaa, että Laura kärsii pahenevasta työstressistä? 3. Palauta mieleesi jokin stressiä aiheuttanut tapahtuma. Mitkä tekijät vaikuttivat stressin kehittymiseen? 4. Palauta mieleesi jokin tilanne elämässäsi, jossa stressi johti hyvään suoriutumiseen. 5. Palauta mieleesi tilanne elämästäsi, jossa stressi vaikeutti tilanteesta selviytymistä.

18 3. RISKIEN ARVIOINTI 3.1. Riskien arviointi työssä Organisaation menestys riippuu monesta eri tekijästä. Kaikkien niiden täytyy olla kunnossa, jotta kokonaisuus toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstö on keskeinen voimavara organisaation toiminnassa. Henkilöstöön liittyvien riskien ennakointi ja hallinta on välttämätön osa organisaation toimintaa. Työstä johtuva stressi on henkilöstöön liittyvä riski. Henkilöriskeillä tarkoitetaan uhkia, joita yrityksen henkilöstöön voi kohdistua. Nämä riskit voivat tulla joko yrityksen sisältä tai sen ulkopuolelta. Toisaalta myös henkilöstö aiheuttaa riskejä yritykselle. Riskien tunnistaminen on riskienhallinnan ensimmäinen vaihe. Kaikkein kavalimpia ovat ne riskit, joihin ei osata varautua. Riskien tunnistamisen jälkeen niiden suuruus arvioidaan, jotta riskit voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Vasta edellisten vaiheiden jälkeen riskejä voidaan hallinta. Työperäisen stresiin arvioimisessa ensimmäiseksi tulee vastata seuraaviin peruskysymyksiin: Keskeiset kysymykset 1. Onko organisaatiossamme ongelmia? Onko mahdollista, että työstressi vaikuttaisi työntekijöiden terveydentilaan? 2. Kuinka stressistä johtuvat ongelmat voidaan ratkasita? 3. Onko tapaamme toimia (järjestelmiä) arvioitu? Toteutettaessa työperäisen stressin arviointia, on tärkeää ottaa huomioon aikaisemmin kuvatut stressiin liittyvät tekijät. Stressiä aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa vuosittaisilla arvioinneilla, työolosuhteita ja työilmapiiriä mittaavilla kyselyillä, henkilöstön suorittamilla arvioinneilla tai tutkimuksilla, jotka kohdistuvat suoraan työperäisen stressin tunnistamiseen. Mitä hyötyä on riskien arvioinnista? Hyödyt Riskien arvioinnista työpaikka saa tietoa oman organisaation kehittämiseen. Se nostaa esiin kehittämistarpeita ja auttaa tunnistamaan työperäisen stressin aiheuttajia. Arviointi toimii välineenä turvallisuuden, hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisessä työpaikalla. Samalla esimiehet ja organisaation johto saavat tietoa esimiestyön kehittämiseksi. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää organisaatiokohtaisten kehittämisohjelmien ja koulutuksen suunnittelussa. Ne antavat arvokasta tietoa hyödynnettäväksi työnopastuksessa ja perehdyttämisessä. Työnantajan tehtävänä on organisoida riskien arviointi. Arviointi tehdään yhteistoiminnassa työpaikan henkilöstön kanssa. Mikäli organisaatiossa ei ole riittävästi asiantuntemusta tai resursseja, voidaan hyödyntää työterveyshuollon tai muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemusta.

19 Riskien arviointi etenee prosessina. Sen vaiheet ovat seuraavat: 1. Päätös riskien arvioinnista 2. Valitaan arvioinnin toteuttajat, sovitaan työnjako ja toimintatavat 3. Hankitaan tarvittava koulutus 4. Määritellään tavoitteet, aikataulu ja resurssit 5. Valitaan käytettävä menetelmä tai menetelmät 6. Toteutetaan arviointi 7. Raportoidaan tuloksista 8. Päätökset jatkotoimenpiteistä raportoitujen tulosten pohjalta. Riskien arvioinnin prosessi Hyvin toteutettu riskien arviointi on järjestelmällinen ja se sisältää myös seurantajärjestelmän. Se on totuudenmukainen, erotteleva ja objektiivinen. Hyvin tehty arviointi paljastaa keskeisimmät riskit ja työstressin aiheuttajat sekä osoittaa kehittämistarpeet. Lisäksi se on käytännön läheinen ja kehittyvä menettelytapa. Mikäli organisaatio käyttää riskien arvioinnissa kyselylomakkeita, on syytä tarkkaan pohtia esitettäviä kysymyksiä. Kysymykset eivät saa olla johdattelevia ja niiden tulisi olla hyvin suunniteltuja juuri tutkittavaa organisaatiota ja siellä tehtävää työtä varten. Tunnistaaksesi olemassa olevia riskejä: - Kysy suoraan työntekijöiltä onko heillä ongelmia ja mikäli niitä on, tuntevatko he ongelmien vaikuttavan heidän terveydentilaansa tai työhönsä - Pyydä työntekijöitä kuvaamaan parhaimpia ja huonoimpia puolia työssään - Mikäli tarpeen, kysy vielä yksityiskohtaisempia kysymyksiä liittyen työstressistä johtuviin riskeihin - Räätälöidyt kyselyt antavat paljon yksityiskohtaisempaa tietoa ja tulokset ovat käyttökelposia suunniteltaessa tarvittavia toimenpiteitä - Käytä monipuolista tietoa (sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus, tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja, työtapaturmatilastoja, esiintyneitä virheitä) Riskien arvioinnissa huomiota kannattaa kiinnittää työstressiä aiheuttaviin tekijöihin ja pyrkiä selvittämään, johtuuko työntekijöiden kokema työstressi esimerkiksi seuraavista tekijöistä: työpaikan ilmapiiristä tai kulttuurista vaatimuksista työn hallintaan liittyvistä tekijöistä työpaikan ihmissuhteista työssä tai työpaikalla tapahtuvista muutoksista

20 rooleista puutteellisesta tuesta puutteellisesta koulutuksesta.

21 3.2. Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet Oleellisen tärkeää riskien arvioinnissa on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua arviointiin. Onnistumisen kannalta on oleellista valita oikeat menetelmät, mittarit ja lähestymistavat. Seuraavassa taulukossa on esitelty riskien arvioinnin keskeisiä periaatteita: Riskien arvioinnin keskeiset periaatteet Työskentely ryhmässä Huomion kiinnittäminen työskentelyolosuhteisiin, ei yksilöihin Huomio kiinnitetään Isoihin asioihin eli merkittäviin stressitekijöihin Tuota todisteita työolojen vaikutuksesta terveyteen Käytä luotettavia ja uskottavia mittaustapoja Huolehti tietojen pysymisestä luottamuksellisina Tavoitteena riskien vähentäminen Henkilöstön osallistuminen Jokainen riskiarvioinnin suorittaa määritelty ryhmä määritellyllä työpaikalla tai toiminnoittain. Riskien arvioinnissa tunnistetaan ja arvioidaan tekijöitä, jotka työssä aiheuttavat stressiä ja terveysriskejä, eikä pelkästään yksittäisten työntekijöiden kokemuksia stressistä. Huomio tulee kiinnittää ongelmiin, joilla on vaikutuksia suureen määrään henkilöstöstä, ei yksittäisen työntekijän tekemiin valituksiin. Prosessi on todisteohjautuva. Kaikkien käytettävien menetelmien tulee olla luotettavia ja uskottavia. Työntekijöiden asiantuntemus on merkittävä informaatiolähde. Yksilöille on taattava annettujen tietojen pysyminen luottamuksellisina. Yksilöiden antama tieto on säilytettävä huolellisesti ja varmistettava, ettei tieto ole ulkopuolisten saatavilla Riskien arviointia suunniteltaessa tavoitteena tulee olla riskien vähentäminen jatkossa. Riskien arvioinnissa käytettävien työkalut tulee suunnitella siten, että ne tuottavat riittävän yksityiskohtaista ja kontekstisidonnaista tietoa. Painopiste arvioinnissa on työstressin ehkäisemisessä ja organisaatiotason interventioiden suunnittelussa. Osallistavien menetelmien käyttäminen ja henkilöstön osallistuminen ovat kriittisiä tekijöitä riskien arvioinnin onnistumiselle.

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri tapa onnistua Työturvallisuuskeskus Oulu

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Itä-Suomen yliopisto 8.0.0 Yhkan hallintopalvelukeskus verrattuna tiedekuntaan Työhyvinvointikysely Taustatiedot Kampus Joensuu % Kuopio % Savonlinna 7% Muu % Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot