Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Kirsi Rönkkö Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä Diplomityö Valvoja: Professori Tomi Männistö Ohjaaja: Lisensiaatti Kristian Rautiainen

2 Tiivistelmä Tekijä ja työnnimi: Kirsi Rönkkö: Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä Päivämäärä: Sivumäärä:67 Osasto: Professuuri: Tietotekniikka T-76 Työn valvoja: Tomi Männistö Työn ohjaaja: Kristian Rautiainen Indagon Oy on noin kahdenkymmenen hengen pienyritys, joka on keskittynyt tarjoamaan erilaisia paikannusratkaisuja asiakkailleen. Tuotekehitystä tehdään sekä raudan, sulautettujen ohjelmistojen että sovelluskehityksen parissa. Kuten monissa muissakin pienyrityksissä prosessi- ja parannushankkeet olivat jääneet taka-alalle eloonjäämiskamppailun ollessa kiivaimmillaan. Tämän diplomityö päätavoite on kuvata, miten valittu kohdeyritys voi parantaa ohjelmistokehitysprosessiaan. Työn pääpainopiste on selittää ne ongelmat ja syyt, jotka johtivat Scrumin valintaan uudeksi ohjelmistoprosessimalliksi kohdeyrityksessä. Toinen merkittävä painoalue on uuden prosessimallin käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyvien huomiot. Uuden prosessin tuomat ongelmat kuvataan, jotta muut voisivat mahdollisesti välttää ne karikot, joita tämän tutkimuksen aikana koettiin. Suurimmat ongelmat kohdeyrityksessä olivat projektien hallintaan ja johtamiseen liittyviä asioita. Merkittävimpinä ongelmina kohdeyrityksessä koettiin aikataulujen olemattomuus ja se, että tieto projekteista ei liikkunut yrityksen sisällä. Ongelmista johtuen Scrum oli hyvä valinta kohdeyritykselle, sillä ketteristä menetelmistä juuri Scrum on suunniteltu projektien hallintaa silmällä pitäen. Kohdeyritys oli jo niin pitkään kamppaillut ohjelmistokehitysongelmiensa kanssa, joten melkein kaikki kohdeyrityksen työntekijät olivat sitä mieltä, että muutos on paikallaan. Tästä syystä kehityshanke ei kohdannut suunnattomia ongelmia ja voidaan sanoa, että uuden prosessin käyttöönotto oli onnistunut. Kaikki kohdeyrityksen työntekijät olivat tyytyväisiä uuden prosessin käyttöönottoon ja lisäksi sitä mieltä, että uusi prosessi vastasi niihin ongelmiin, joita kohdeyrityksellä oli. Vaikka uuden prosessin käyttöönotto oli onnistunut, ei aivan kaikki sujunut ongelmitta. Suurimmat ongelmat uuden prosessin käyttöönotossa liittyivät iteraation aikana ilmeneviin äkillisiin muutostarpeisiin ja vaatimusten käsittelyyn. Molemmissa tapauksissa ongelma olisi voitu välttää tai ainakin pienentää merkittävästi varaamalla niille huomattavasti enemmän aikaa. Kokonaisuudessaan tämä työ kuvaa, kuinka prosessinparannushanke onnistuu, kun asiat ovat kohdallaan. Tässä tutkimuksessa kohdeyrityksellä oli riittävän suuri tarve uudelle prosessille, jotta muutos saatiin aikaan. Lisäksi hankkeen vetäjä oli innostunut aiheesta ja onnistunut saamaan itselleen koko yrityksen johdon tuen. Avainsanat: Ohjelmistoprosessi, prosessin kehitys, Scrum, pienyritys i

3 Abstract Author and Name of the Thesis: Kirsi Rönkkö: Software Process Improvement in Small Company Date: Number of Pages: 67 Department: Professorship: Computer Science and Engineering T-76 Supervisor: Tomi Männistö Instructor: Kristian Rautiainen Indagon Ltd. employs 20 people and it concentrates offering different kind of positioning solutions to its customers. The company develops hardware, embedded software and application software. Like in many other small companies the process improvement has been neglected, while the case company has been fighting for its survival. The main goal of this master thesis is to describe how the case company can improve its software process. The main objective is to describe the problems and reasons that led to the selection of Scrum as a new process model for the company. Second main objective is to describe the observations that were made during the implementation of the new process model. The problems of implementing the Scrum process are explained so that others can try to avoid the issues that this research came up with. Most serious problems in the case company were related to project management. The employees of the company rated the missing schedule and missing project information as the most severe problems. Scrum was a good choice for the case company because it is designed with project management in mind. The case company had been struggling with the problems in software development for so long that nearly everyone there felt like they needed a change. For this reason the software process improvement in the case company did not run into many problems. It can be said that the implementation of the process was a successful one. Everyone in the company was satisfied with improvements and most of them thought that the new process has helped the company in its problems. Even though the improvement was successful, there were few problems. Biggest problems in implementing the new process were related to the unexpected changes in the middle of the iteration and to requirement management. In both situations the problem could have been avoided or at lest diminished if more time had been allocated to them. As a whole this research represents how a software process improvement can succeed when all things fall into place. During this research the case company had big enough need for new process for the change to happen. In addition the researcher was motivated and had the support of the whole management for the intent. Keywords: Software process, Software process improvement, Scrum, small company ii

4 Esipuhe Tämä diplomityö on tehty Indagon Oy:lle, jossa olen työskennellyt vuodesta 2004 lähtien. On kokonaan työnantajani ansiota, että ymmärsin, miten tärkeä ala ohjelmistotuotanto on. Ilman työskentelyä yrityksessä en olisi ikinä vaihtanut sivuaineekseni ohjelmistotuotantoa. Sivuaineen vaihto oli ehkä merkittävin tekijä sille, että sain tutkintoni suoritettua loppuun asti. Jälkeenpäin ihmettelen, miksi en tehnyt ohjelmistotuotannosta pääainettani. Lisäksi kiitän työnantajaani suuresti siitä, että olen saanut tehdä diplomityöni loppuun asti työajalla. TKK:lta haluan kiittää valvojaani professori Tomi Männistöä, joka valoi minuun uskoa siitä, että tämä työ saadaan kunnialla päätökseen, vaikka yrityksen tilanteeseen nähden se näytti välillä huolestuttavalta. Lisäksi erityiskiitos kuuluu työni ohjaajalle tekniikan lisensiaatti Kristian Rautiaiselle, jonka luennoilta löysin aiheen diplomityölleni. Kristianin kommentit auttoivat minua usein eteenpäin diplomityön tekemisessä enkä voi unohtaa niitä hauskoja keskusteluita, joita kävimme diplomityöni ympäriltä ja sen ulkopuoleltakin. Haluan myös kiittää kaikkia työtovereitani, sillä ilman heitä tästä työstä ei olisi tullut mitään. Kiitän jokaista, joka palautti vastauksen kyselyihini tai jaksoi keskustella kanssani prosessiin liittyvistä ongelmista tai vaihtoehdoista. Olen hyvin kiitollinen myös niille, jotka kannustivat minua eteenpäin tämän diplomityön aikana. Erityiskiitos yrityksessämme kuuluu nykyiselle esimiehelle Mikko Weckströmille, joka antoi minulle vapaat kädet diplomityöni valinnan suhteen, kunhan aihe kiinnosti minua. Ohjeistus ei ehkä auttanut minua löytämään aihetta nopeasti, mutta se auttoi minua löytämään sellaisen aiheen, josta oli iloa molemmin puolin. Mikko oli myös merkittävä ihminen tämän diplomityön kannalta, sillä hän auttoi minua saamaan muut johtoryhmän jäsenet hankkeeni taakse. Lisäksi haluan kiittää Mikkoa myös siitä, että hänellä on aina ollut aikaa kuunnella huoliani ja että hän on jaksanut uskoa siihen, että kaikkein vaikeimmiltakin näyttävissä tilanteissa ratkaisu löytyy. Tietyllä tavalla haluan myös kiittää entistä esimiestäni, sillä hänen kommenteillaan oli taipumus palauttaa minut maanpinnalle. Ilman hänen vastustustaan en olisi ehkä kiinnittänyt niin paljoa huomiota siihen, että yleisesti uutta prosessia ei vastustettaisi niin paljon. Olen myös kiitollinen siitä, että hän jätti yrityksen ja antoi minulle mahdollisuuden nousta asemaan, jossa prosessin parannushanke oli paremmin toteutettavissa. Viimeiseksi haluan kiittää omaa rakastani siitä, että hänen aluksi ärsyttävältä kuulostava ehdotuksensa sai minut lopulta tajuamaan, mistä aiheesta haluan tehdä diplomityöni. Kiitos siitä, että olet jaksanut minua vaikeina aikoina jokainen halaus on tullut tarpeeseen. Espoossa Kirsi Rönkkö iii

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimusongelma Tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaus Tutkimusmenetelmät Tapaustutkimus Toimintatutkimus Tiedonkeruumenetelmät Tiedon analysointimenetelmät Tutkimusvaiheet Ensimmäinen vaihe: Lähtötilanteen selvitys Toinen vaihe: Prosessimallin valinta Kolmas vaihe: Prosessimallin käyttöönotto Työn rakenne Prosessin kuvaus lähtötilanteessa Yrityksen rakenne Ohjelmistokehityksen toimintatavat Kohdeyrityksen tarpeet uudelle prosessimallille Prosessikehityshankkeet Prosessikehitys ennen diplomityötä Prosessikehitys diplomityön aikana Ohjelmistokehitys ennen uutta prosessia Vastausjakauma Olematon aikataulu Heitteillä olevat projektit Tieto ei kulje Edistymistä ei seurata Vaatimukset eivät kuvaa asiakkaan tarpeita Muut projektinhallintaan liittyvät asiat Prosessit ja toimintatavat Resurssit niukassa Tuotteiden ja testauksen laatu Luottamuspula Ei mielipiteitä / ongelmia...22 iv

6 3.9. Muita kommentteja Johtoryhmä Tuotekehitys Myynti Asiakas- ja tuotetuki Yhteenveto Prosessimallin valinta Valintaperusteet Mahdollisia prosessimalleja Scrum RUP XP Yhteenveto prosessimalleista Prosessimallin mukauttaminen Sulautettu ohjelmistokehitys Iteraation pituus Päivittäinen Scrum Roolien jako Scrummaaja Tuoteomistaja Työnjako Arkkitehtuuri-iteraatio Moniprojektihallinta Työkalutukea Vaatimusten hallinta Versionhallinta Prosessimallin käyttöönotto Suositukset prosessin parannukselle Keskustelut vastustuksen ja kannatuksen löytämiseksi Koulutus Vaatimusten siirto uuteen työkaluun Kokemuksia uuden prosessin käyttöönotosta Kuvaus ensimmäisistä iteraatioista Sovelluskehitystiimi Sulautetut ohjelmistot Uuden prosessin hyvät puolet...49 v

7 Tyytyväisyys Luottamus Uusi prosessi vastasi ongelmiin Prosessi on auttanut löytämään uusia ongelma-alueita Ongelmat uuden prosessin käyttöönotossa Tuotteiden testaus Äkilliset muutostarpeet Vaatimukset Tekemisen suunnittelu Ihmiset Mitä pitäisi vielä parantaa Yhteenveto käyttöönottokokemuksista Johtopäätökset Tutkimustulokset Tulosten arviointi Luotettavuus Vahvistettavuus Siirrettävyys Vastaavuus Jatkotutkimuksen kohteita...63 Lähdeluettelo...64 Liitteet...A1 Liite A: Kysely ohjelmistokehityksen tilasta...a1 Liite B: Vastaukset ohjelmistoprosessikyselyyn... B1 Liite C: Kysely uuden ohjelmistoprosessin vaikutuksista... C1 Liite D: Vastaukset ohjelmistoprosessin vaikutus -kyselyyn...d1 Liite E: Ensimmäisten retrospektio-palavereiden muistiinpanot... E1 Liite F: Sovelluskehitystiimin iteraatiot...f1 Liite G: Sulautetun ohjelmistokehityksen iteraatiot...g1 vi

8 Luettelo taulukoista Taulukko 1: Tiedonkeruumenetelmien käyttö eri tutkimuskysymyksissä...3 Taulukko 2: Vastausten jakautuminen eri ryhmien välillä...14 Taulukko 3: Aikatauluun liittyvät vastaukset...15 Taulukko 4: Tiedonkulkuun liittyvät vastaukset...16 Taulukko 5: Projektien seurantaan ja edistymiseen liittyvät vastaukset...17 Taulukko 6: Vaatimustenmäärittelyyn ja -hallintaan liittyvät vastaukset...18 Taulukko 7: Projektinhallintaan yleisesti liittyvät vastaukset...18 Taulukko 8: Prosesseihin ja toimintatapoihin liittyvät vastaukset...19 Taulukko 9: Resursseihin liittyvät vastaukset...20 Taulukko 10: Tuotteiden laatuun ja testauksen liittyvät vastaukset...21 Taulukko 11: Sarkastiset ja luottamuspulasta kielivät vastaukset...21 Taulukko 12: Vastaukset, joissa ei ilmoitettu mielipidettä tai ongelmaa...22 Taulukko 13: Muiden kommenttien jakautuminen eri ryhmien välille...23 Taulukko 14: Prosessimallien soveltuvuus kohdeyrityksen ongelmien ratkaisuun Taulukko 15: Seurantajakson jälkeisen kyselyn vastausten jakautuminen ryhmittäin...47 Taulukko 16: Tyytyväisyys uuden prosessimallin käyttöönottoon Taulukko 17: Luottamuksen kehitys tuotekehityksen tekemisiin seurantajaksolla...50 Taulukko 18: Uuden prosessimallin vaikutus ongelmiin Taulukko 19: Odotukset prosessimallin vaikutuksista puolen vuoden sisällä Luettelo kuvista Kuva 1: Työntekijöiden määrä ja tutkimusvaiheet aikajanalla...6 Kuva 2: Prosessin parannushankkeeseen liittyviä tapahtumia aikajanalla...6 Kuva 3: Yrityksen rakenne...9 Kuva 4: Henkilöstön jakautuminen tiimeittäin...9 Kuva 5: Kohdeyrityksen sijoittuminen kotikenttäetuja arvioivaan napadiagrammiin Kuva 6: Sulautettujen ohjelmistojen retrospektion muistiinpanot... E1 Kuva 7: Sovelluskehitystiimin retrospektion muistiinpanot, jossa nimet peitetty... E1 Kuva 8: Ensimmäinen Java-tiimin iteraatio keskeytettiin viikon jälkeen...f1 Kuva 9: Ensimmäisen Java-tiimin iteraation viimeiset kolme viikkoa...f1 Kuva 10: Toinen Java-tiimin iteraatio päätettiin kahden viikon jälkeen...f2 Kuva 11: Kolmannessa Java-tiimin iteraatiossa ei koettu keskeytyksiä...f2 Kuva 12: Ensimmäinen kahden viikon iteraatio sulautetuissa ohjelmistoissa...g1 Kuva 13: Toinen sulautettujen ohjelmistojen iteraatio ei mennyt niin hyvin...g1 Kuva 14: Kolmannessa sulautettujen ohjelmistojen iteraatiossa ei saatu tehtyä juuri mitään G2 Kuva 15: Neljäs sulautettujen ohjelmistojen iteraatio meni jo paremmin...g2 Kuva 16: Viides iteraatio oli taas hieman vaikeampi sulautetuissa ohjelmistoissa...g3 vii

9 1. Johdanto Indagon Oy on vuoden 2002 alkupuolella perustettu pienyritys, joka elokuussa 2006 työllisti 23 henkilöä ja yhden harjoittelijan. Kohdeyritys on keskittynyt paikannuspalveluiden tarjoamiseen GSM-, GPRS-, TETRA Yritys tarjoaa asiakkailleen kaikki palvelut liikkuviin yksiköihin asennettavista paikannuslaitteista toimistoissa oleviin karttasovelluksiin. Tästä johtuen yrityksellä on sekä laitekehitystä, sulautettujen ohjelmistojen kehitystä että sovelluskehitystä 1. Määriteltyjen ja yleisesti tunnettujen prosessien puutteen on havaittu vähentävän työtehoa kohdeyrityksessä. Vaikka ongelma on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, on yritystä vaivannut sama ongelma, jonka monet pienyritykset kohtaavat eli resurssit ovat vähäiset ja yleensä on paljon kiireellisempääkin tekemistä kuin prosessien kehitys (Horvat, et al. 2000). Toinen merkittävä ongelma ohjelmistoprosessien määrittelyssä on ollut se, että prosesseista vastaavien ihmisten käsitys ohjelmistotuotannosta on ollut heikko. Tämän diplomityön tarkoitus on määritellä kohdeyritykselle ohjelmistokehitysprosessin avulla yhteiset pelisäännöt sovelluskehitykseen sekä auttaa kohdeyritystä ottamaan uusi prosessimalli käyttöön. Toinen pienempi tavoite on ottaa sama prosessimalli käyttöön myös sulautetussa ohjelmistokehityksessä, mikäli uusi prosessimalli soveltuu myös heidän käyttöönsä Tutkimusongelma Tämä diplomityö pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimusongelmaan: Miten kohdeyritys voi parantaa ohjelmistokehitysprosessiaan? Sana prosessi ja siten myös ohjelmistokehitysprosessi voidaan määritellä monella tavalla. Parhaiten tutkijan mielestä ohjelmistoprosessia kuvaa CMM 2 :n määritelmä ohjelmistoprosessista: ohjelmistoprosessi on joukko toimenpiteitä, menetelmiä, käytäntöjä ja muutoksia, joita käytetään ohjelmiston ja siihen liittyvien tuotteiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä (Carnegie Mellon University 1995) Tutkimuskysymykset Tutkimusongelma itsessään on hyvin laaja. Tästä johtuen tutkimusongelma on jaettu pienempiin osiin tutkimuskysymysten avulla. Tässä kappaleessa esitellään tutkimuskysymykset (TK) sekä perustelut kysymysten valinnalle. 1 Sovelluskehityksellä tutkija tarkoittaa sellaisia sovelluksia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi normaalilla tietokoneella, vastapainoksi sulautetulle ohjelmistokehitykselle, jossa ohjelmisto huolehtii erillisen tuotteen toiminnallisuudesta tai sen osasta. 2 Capability Maturity Model 1

10 Prosessia on vaikea kehittää tai parantaa, jos lähtötilanne ei ole tunnettu. Ilman lähtötilanteen tuntemista on myös vaikea arvioida parannuksen mahdollisia vaikutuksia. Siksi ensimmäinen osa tutkimusta on selvittää: TK1: Minkälaisia kohdeyrityksen nykyiset ohjelmistokehitysperiaatteet ovat? Tutkija on ollut noin kaksi vuotta kohdeyrityksen palkkalistoilla. Tästä johtuen tutkijalla on omat näkemyksensä siitä, mikä eri osapuolia ohjelmistokehityksessä hiertää. Lyhyesti arvioituna: Myyntiä ja markkinointia häiritsee se, että sillä ei ole käsitystä siitä, milloin ja mitä ohjelmistossa on valmiina. Yrityksen johtoa puolestaan halusi tietää huomattavasti enemmän mitä tuotekehityksessä tapahtuu, jotta sillä olisi mahdollisuus tehdä tuotteisiin tai tuotekehitykseen liittyviä päätöksiä. Tuotekehitys puolestaan huokailee sitä, kun kuka tahansa voi tulla pyytämään kiireellistä uutta vaatimusta kehitettäväksi milloin tahansa. On kuitenkin hyvin mahdollista, että tutkijan näkemys yrityksen suurimmista ongelmakohdista on vääristynyt. On tärkeää tietää, mitkä ovat ne oikeat ongelmat, joihin prosessimallin tulisi vastata. Siksi tutkimuksen tulee selvittää vastaus seuraavaan: TK2: Mitä ongelmia yrityksen työntekijät kokevat nykyisissä ohjelmistokehityskäytännöissä? Ohjelmistokehitysprosesseista ja niiden muuttamisesta tutkija on puhunut muiden työntekijöiden kanssa jo pitkään. Näiden keskusteluiden pohjalta Scrum näyttäisi olevan hyvä vastaus kohdeyrityksen ongelmiin. Hyvä tutkimus ei kuitenkaan oleta asioita, joten osa tutkimusta keskittyy etsimään vastausta kysymykseen: TK3: Soveltuuko Scrum kohdeyrityksen ohjelmistokehitysprosessiksi? Scrumin soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta huolimatta on syytä pohtia myös muita olemassa olevia vaihtoehtoja: TK4: Tarjoaako jokin toinen prosessimalli paremman ratkaisun ongelmiin? Uutta prosessimallia ei tulisi ottaa käyttöön harkitsemattomasti. Kaikki prosessimallissa esitetyt asiat eivät aina sovi yrityksen kulttuuriin ja tällöin niitä ei pitäisi ottaa yrityksessä käyttöön (Guerrero ja Eterovic 2004). Lisäksi jokainen prosessimalli pyrkii vastamaan ongelmiin eri näkökulmista ja on mahdollista, että jotkin tärkeät näkökulmat tai osat puuttuvat mallista. Tutkimuksen on siis tärkeä vastata myös seuraavaan kysymykseen: TK5: Mitä muutoksia tai lisäyksiä valittu prosessimalli vaatii toimiakseen kohdeyrityksessä? Tutkimuksen päätavoite on löytää sovelluskehitykselle hyvä ja toimiva prosessimalli. Toissijaisesti on tärkeää varmistaa voidaanko valittua prosessimallia soveltamaa joko suoraan tai pienin muutoksin myös sulautettujen ohjelmistojen kehitykseen: TK6: Voidaanko valittua prosessimallia soveltaa myös sulautetussa ohjelmistokehityksessä? 2

11 1.3. Tutkimuksen rajaus Tässä diplomityössä keskitytään kohdeyrityksen ohjelmistokehitysprosessin parantamiseen. Työn painopiste on tavallisen sovelluskehityksen parannuksessa, mutta mahdollisuutta laajentaa prosessimallia myös sulautettuun ohjelmistokehitykseen tutkitaan. Ohjelmistokehityksessä ohjelmiston elinkaari voidaan nähdä alkavaksi tuoteideasta ja päättyvän tuotteen käytön lopettamiseen (IEEE/IEA ). Tässä diplomityössä keskitytään kuitenkin vain tuotekehitykseen ja työn ulkopuolelle jätetään ideointi-, asennus- ja eläköitymisvaiheet Tutkimusmenetelmät Tässä kappaleessa kuvataan tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät. Tutkimusmenetelmät selitetään lyhyesti omissa kappaleissaan, jonka jälkeen kerrotaan miten menetelmää käytettiin tämän tutkimuksen aikana. Lisäksi kappaleessa liitetään tiedonkeruumenetelmien käyttö eri tutkimuskysymyksiin Tapaustutkimus Tässä diplomityössä on tarkoitus tutkia yksittäisen yrityksen ohjelmistokehitysprosessin parantamista. Tästä syystä tutkimus kuuluu tapaustutkimuksen piiriin ja edustaa ennen kaikkea yksittäistä tapaustutkimusta (Yin 2003). Tapaustutkimukselle on tyypillistä yhdistää tietoa monista eri lähteistä ja kerätä sitä monilla eri menetelmillä Toimintatutkimus Tutkija on työskennellyt kohdeyrityksessä kesästä 2004 alkaen. Tutkijan työnkuvaan on kuulunut tuotekehitys sovelluskehitystiimissä. Tutkimuksen aikana tutkija ylennettiin sovelluskehitystiimin vetäjäksi. Tutkija on siis ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa ja käyttämässä uutta prosessia yhdessä muiden kanssa. Näistä syistä tutkimus edustaa myös toimintatutkimusta (McNiff ja Whitehead 2002) Tiedonkeruumenetelmät Tätä tutkimusta varten tietoa on kerätty monella eri tavalla, jotta voidaan varmistua kerätyn tiedon paikkansapitävyydestä. Taulukko 1 kuvaa tiedonkeruumenetelmien käyttöä eri tutkimuskysymysten yhteydessä. Käytetyt menetelmät on kuvattu tarkemmin alla. Taulukko 1: Tiedonkeruumenetelmien käyttö eri tutkimuskysymyksissä Kyselyt TK1 TK2 TK3 TK4 TK5 TK6 x Haastattelut x x x x Kirjallisuus x x x x Kyselyt Tätä tutkimusta tehdessä on tiedonkeruun muotona käytetty kyselyitä. Käytetyt kyselyt ovat olleet luonteeltaan kontrolloituja kyselyitä, joissa tutkija on esitellyt kyselyn 3

12 ja tarvittaessa vastannut kyselystä heränneisiin kysymyksiin (Hirsijärvi, et al. 1997). Kyselyissä käytettiin sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Avointen kysymysten käyttö oli laajempaa alussa, jolloin tutkija halusi saada mahdollisimman paljon tietoa rajoittamatta ihmisten vastauksia. Avoimet kysymykset myös mahdollistivat perusteluiden ja lisätietojen antamisen (Hirsijärvi, et al. 1997), mikä oli tutkimuksen alussa erittäin tärkeää. Tutkijan näkemyksen mukaan oli myös tärkeää antaa muiden työntekijöiden käsitellä haluamiaan aiheita sillä laajuudella, joka vastaajalle itselleen parhaiten sopi. Monivalintakysymyksillä oli suurempi paino loppukyselyssä. Monivalintakysymyksiä käytettiin, koska ne tarjoavat paremman mahdollisuuden mielekkääseen vertailuun (Hirsijärvi, et al. 1997). Lisäksi monivalintakysymysten avulla kerättiin kummassakin kyselyssä tietoa vastausten ryhmittelyä ja luokittelua vasten. Missään vaiheessa tutkimuksessa ei kuitenkaan luotettu pelkästään monivalintakysymysten antamiin vastauksiin, vaan saatuja tuloksia varmistettiin avoimien kysymysten avulla. Koska kyselylomakkeissa on aina se vaara, että lomakkeen laatijan ja täyttäjän käsitys kysymysten sisällöstä eroaa toisistaan huomattavasti (Hirsijärvi, et al. 1997), testasi tutkija lomaketta aina ennen lomakkeen käyttämistä. Kummassakin kyselyssä tutkija kävi lomakkeessa olevia termejä ja kysymyksiä läpi jonkun toisen henkilön kanssa. Haastattelut Tutkimuksessa ei sanan varsinaisessa merkityksessä käytetty haastatteluita, mutta paljon tiedosta on kerätty suullisesti. Pienessä yrityksessä kaikki tuntevat toisensa ja yleensä kohdeyrityksen työntekijöillä on ollut tarvittaessa aikaa erilaisiin tutkimukseen liittyviin keskusteluihin. Keskustelut ovat muistuttaneet eniten teemahaastattelua (Hirsijärvi, et al. 1997), koska jokainen keskustelu on liittynyt aina tiettyyn aiheeseen, jota tutkija on halunnut ymmärtää paremmin. Kirjallisuus Kirjallisuuden tutkiminen on ollut merkittävä osa tätä diplomityötä. Prosessimalleista, niiden hyödyistä ja käyttöönotosta on kirjoitettu paljon. Muiden keräämää tietoa on pyritty hyödyntämään kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Erityisesti kirjallisuudesta on etsitty neuvoja prosessin kehityshankkeen käytännön toteutuksesta. Kirjallisuustutkimus ei kuitenkaan muodosta selkeää kokonaisuutta tässä tutkimuksessa vaan kirjallisuudesta kerättyyn tietoon on viitattu sellaisissa kohdissa, joissa tämän tutkimuksen ja kirjallisuuden välillä voidaan nähdä yhteys. Kirjallisuustutkimusta on käytetty pääsääntöisesti eri prosessimallien valinnan ja vertailun perusteena. Lisäksi kirjallisuutta on käytetty varmentamaan tutkijan tuloksia ja havaintoja Tiedon analysointimenetelmät Tätä tutkimusta tehtäessä on käytetty erilaisia tiedon analysointimenetelmiä. Valittu menetelmä on riippunut tiedon keräystavasta sekä tiedon esitysmuodosta. Valitut tiedon analysointimenetelmät on esitelty tarkemmin seuraavissa kappleissa. 4

13 Tiedon ryhmittely Tiedon ryhmittelyä käytettiin kyselyillä saatujen avointen kysymysten tulosten analysointiin. Analyysiä varten kaikki annetut vastaukset kerättiin yhteen taulukkoon. Vastauksista etsittiin yhdistäviä tekijöitä, joista määriteltiin otsikoita mahdollisille ryhmille. Tämän jälkeen tuloksia ryhmiteltiin otsikoiden alle ja tarvittaessa lisättiin uusia ryhmiä. Näin jatkettiin, kunnes ryhmittelemättömiä vastauksia ei ollut kovin montaa ja/tai uusia mielekkäitä yhdistäviä otsikoita ei löytynyt. Menetelmä muistuttaa jonkin verran Pattonin kuvaamaa tiedon koodaamista (Patton 2002). Ensimmäisen kyselyn tulokset tutkija analysoi kolmeen kertaa. Tällä tavoin ryhmät muuttuivat järkevimmiksi kokonaisuuksiksi. Viimeinen analysoinnin yhteydessä tutkija tarkisti huolellisesti jokaisen kommentin mukana olon analyysissä. Lopullisiksi kategorioiksi viimeisessä analyysissä muodostuivat seuraavat: 1. aikataulu 2. tiedonkulku 3. edistyminen ja seuranta 4. vaatimustenmäärittely ja -hallinta 5. projektinhallinta 6. prosessit ja toimintatavat 7. resurssit 8. luottamus 9. laatu ja testaus Tutkija pyrki hyödyntämään ensimmäisen kyselyn tuottamia kategorioita myös toisessa analyysissä. Toisen kyselyn vastauksissa oli kuitenkin huomattavasti vähemmän laadullista tietoa, joka vaati analysointia. Lisäksi vastaukset olivat huomattavasti hajanaisempia kuin ensimmäisessä kyselyssä, ja käsittelivät osittain myös aiheita, jotka eivät ensimmäisessä kyselyssä tulleet ilmi. Näistä syistä toisen kyselyn analysointi tehtiin vain kerran ja merkittävimmäksi ryhmittäväksi tekijäksi nousi kysymys, johon vastaus oli annettu. Tilastollinen analyysi Likert-asteikkoisten (Likert 1932) monivalintakysymysten analysointiin käytettiin tilastollista analyysiä. Kyselyissä käytettiin 5-portaista asteikkoa, joiden lisäksi tarjottiin kuudentena vaihtoehtona en osaa sanoa. Analysointi tehtiin laskemalla mielipiteiden keskiarvot eri ryhmien ja kysymysten suhteen. Keskiarvoa laskettaessa negatiivisinta vaihtoehtoa kuvattiin luvulla 1 ja positiivisinta luvulla 5. Jos vastaajalla ei ollut mielipidettä asiaan, ei vastausta huomioita analyysia tehtäessä. Analyysin helpottamiseksi annetuista vastauksista on laskettu myös keskihajonnat, vaikka niitä ei tässä diplomityössä suoraan esitetäkään Tutkimusvaiheet Tutkimus tehtiin kolmessa päävaiheessa, jotka sijoittuvat eri ajanjaksoille. Ensimmäinen vaihe selvitti kohdeyrityksen ongelmia ja tilannetta, josta prosessinparannusta lähdettiin tekemään. Seuraavassa vaiheessa tutkittiin mahdollisia prosessimalleja ja viimeisessä vaiheessa keskityttiin seuraamaan uuden prosessimallin käyttöönottoa. Näitä vaiheita kuvataan tarkemmin seuraavissa alakappaleissa. 5

14 Kuva 1 esittää tutkimusvaiheiden sijoittumisen aikajanalla. Kuvasta saa myös tietoa siitä, miten suurelta joukolta missäkin vaiheessa tietoa kerättiin. Mahdollisten haastateltavien ja kyselyn kohteiden määrään on vaikuttanut merkittävästi kohdeyrityksen työntekijöiden määrän vaihtelu sekä lomautukset, joiden merkitys oli suuri toisessa ja kolmannessa tutkimusvaiheessa. Kuva 1: Työntekijöiden määrä ja tutkimusvaiheet aikajanalla Kuva 2 esittää muun muassa miten lomautukset sijoittuvat koko tutkimuksen aikajaksolle. Lisäksi kuvassa asetetaan aikajanalle erilaisia isompia ja pienempiä tapahtumia, jotka vaikuttivat merkittävästi tutkimuksen kulkuun. Kuvaan on myös merkitty merkittävimmät tutkimukset osat kuten kyselyiden ja seurantajakson ajankohdat. Ilmoitus diplomityöstä Kysely ongelmista Kyselyn tulosten julkistus Lomautukset Työkalujen testaus Esitys tuotekehitykselle Tuoteomistajan valinta Koulutukset Kick-off uudelle prosessille Vaatimusten siirtämistä Seurantajakso 1. Retrospektio Uusi kysely Kuva 2: Prosessin parannushankkeeseen liittyviä tapahtumia aikajanalla Ensimmäinen vaihe: Lähtötilanteen selvitys Ensimmäisessä vaiheen tavoite oli kerätä tietoa tutkimuskysymyksiin 1 ja 2. Tietoa hankittiin yhden kyselyn ja haastatteluiden avulla. Kysely lähetettiin 23 työntekijälle, eli kaikille tutkijaa lukuun ottamatta. Vastauksia palautettiin 20, joten vain kolme kohdeyrityksen työntekijää jätti vastaamatta kyselyyn. Haastattelut keskittyivät johtotasolle. Haastateltujen joukossa olivat molemmat ohjelmistokehitystiimien vetäjät, yrityksen tekninen johtaja ja prosesseista vastaavat ihmiset sekä muutama muu henkilö. Haastatteluiden pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa, että tutkija oli ymmärtänyt kohdeyri- 6

15 tyksen tuotekehitysprosessin ja yrityksen ohjelmistokehitysprosessiin liittyvät ongelmat oikein. Lisäksi johdolta selvitettiin yrityksen tarpeita uudelle prosessille. Osa tuloksista perustuu myös tutkijan omiin kokemuksiin. Erityisesti nämä kokemukset on pyritty varmistamaan myös muilta kohdeyrityksen työntekijöiltä haastatteluiden avulla. Lisäksi ensimmäisen vaiheen aikana ongelmista kerätyt tulokset välitettiin kaikille yrityksen työntekijöille. Kaikki työntekijät saivat tulokset kirjallisena ja niitä myös käsiteltiin viikkopalaverissa, jossa suurin osa yrityksen työntekijöistä oli läsnä Toinen vaihe: Prosessimallin valinta Toinen tutkimusvaihe pyrki vastaamaan kaikkiin muihin tutkimuskysymyksiin. Vaiheen alkupuolella tutkija etsi kirjallisuuden avulla mahdollisia prosessimallikandidaatteja kohdeyritykselle. Kandidaattien valinnan jälkeen suoritettiin prosessimallien vertailu. Kun prosessimalli oli valittu, tutkija keskusteli uudesta prosessimallista niiden kanssa, joita uusi prosessimalli koskettaisi eniten. Tällä tavoin tutkija pyrki ensisijaisesti löytämään mahdolliset uuden prosessimallin vastustajat. Toinen syy keskusteluihin oli löytää sellaiset kohdat uudessa prosessissa, jotka kaipaisivat muokkausta ja joita tutkija ei välttämättä itse olisi huomannut. Varsinaisesti haastateltuja oli vähän, koska tutkija ei kerännyt uutta tietoa kohdeyrityksen sisältä kuin prosessimallin sopivuudesta sulautetulle ohjelmistokehitykselle. Uuden prosessimallin käyttöönoton valmisteluun oli hyvin aikaa, koska kolmas vaihe viivästyi erilaisten epävarmuustekijöiden tähden. Suurin syy käyttöönoton siirtymiseen oli monia työntekijöitä koskeneet lomautukset. Lomautuksista huolimatta tutkija pyrki tekemään asioita mahdollisimman paljon käyttöönoton hyväksi myös jo toisessa vaiheessa. Tästä syystä toisessa vaiheessa pidettiin myös koulutus uudesta prosessista sille osalle tuotekehitysosastoa, joka ei ollut lomautettuna Kolmas vaihe: Prosessimallin käyttöönotto Kolmas ja viimeinen vaihe ei pyrkinyt enää vastaamaan niinkään tutkimuskysymyksiin kuin seuraamaan miten hyvin tutkimus oli onnistunut tavoitteessaan. Kolmannen vaiheen alussa koulutettiin kohdeyrityksen työntekijät uuden prosessimallin käyttöön. Kaikkia kohdeyrityksen työntekijöitä ei saatu koulutettua, koska osa työntekijöistä oli edelleen lomautettuna. Toisaalta ohjelmistokehittäjille ja testaajalle koulutus oli lähinnä kertausta edellisestä toisessa vaiheessa pidetystä koulutuksesta. Koulutusten jälkeen uusi prosessimalli otettiin käyttöön sekä sovelluskehitys- että sulautettujen ohjelmistojen -tiimissä. Merkittävin osa kolmatta vaihetta olikin uuden prosessimallin käyttöönoton seurantajakso. Seurantajakso oli tarkoitus olla kahdeksan viikon mittainen, mutta käytännön syistä se venyi kymmenviikkoiseksi. Uutta prosessia käytti suoraan 9 henkilöä eli ohjelmistokehitystiimit, testaaja ja tuoteomistaja. Viimeinen osa kolmatta vaihetta oli kerätä kohdeyrityksen työntekijöiden mielipiteitä uudesta prosessimallista. Tämä tehtiin kyselyllä, joka lähetettiin 18 työntekijälle eli tutkijaa lukuun ottamatta kaikille kohdeyrityksen sen hetkisille työntekijöille. Vastauksia tuli 15, mutta käytännössä kahdella työntekijällä ei lomautusten tähden ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia vastata kyselyyn. 7

16 Tutkija sai myös paljon palautetta henkilökohtaisesti, mutta niitä tietoja tutkija ei ole aktiivisesti pyrkinyt sisällyttämään tuloksiin. Eri ihmisten mielipiteistä keskustelu on vain varmistanut muulla tavalla saatuja tuloksia Työn rakenne Tämä diplomityön rakenne seuraa melko tarkasti tutkimuskysymyksiä. Luvussa 2 kuvataan kohdeyrityksen rakennetta ja toimintatapoja. Lisäksi kyseisessä luvussa kuvataan erilaisia parannushankkeita, joita kohdeyrityksessä on ollut tutkijan siellä työskennellessä. Näiden hankkeiden vaikutusta tähän diplomityöhön pohditaan myös lyhyesti. Luku 3 puolestaan vastaa kysymyksiin kohdeyrityksessä koetuista ohjelmistoprosessiin liittyvistä ongelmista. Ongelmien lisäksi esiin nostetaan myös mahdolliset hyvät asiat, joista kohdeyrityksessä ei haluta luopua. Luku 4 puolestaan pyrkii vastaamaan tutkimuskysymyksiin TK3 ja TK4. Luvussa valitaan ensin muutamia prosessimalleja mahdollisiksi lähtökohdiksi uudelle prosessimallille ja sen jälkeen vertaillaan valittuja prosessimalleja ja niiden tarjoamia ratkaisuja kohdeyrityksen ongelmiin. Luvussa 5 vastataan uuden prosessimallin soveltuvuuteen sulautettuun ohjelmistokehitykseen ja tarvittaviin muutoksiin, jotta prosessimalli soveltuisi paremmin käytettäväksi kohdeyrityksessä. Luvussa 6 keskitytään kuvaamaan prosessimallin käyttöönottoa ja niitä tekoja, joilla prosessimallin käyttöönotto mahdollistettiin. Luku 7 sisältää kokemuksia prosessimallin käytöstä. Prosessin käyttöönotossa tehtyjä virheitä arvioidaan ja pohditaan, mitä olisi voitu tehdä toisin. Lisäksi kuvataan kohdeyrityksen työntekijöiden mielipiteitä uudesta prosessimallista kymmenen viikon käytön jälkeen. Luvussa 8 kerrotaan tutkimustulokset ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta. 8

17 2. Prosessin kuvaus lähtötilanteessa Tässä luvussa kuvataan se tilanne, josta idea ja tarve tutkimukselle syntyivät. Tilannetta hahmotetaan kuvaamalla kohdeyrityksen ja erityisesti tuotekehitystiimin rakennetta, sen muutoksia ja ohjelmistonkehitysprosessia tutkijan kokemuksiin pohjautuen. Kuvatut tiedot vastaavat tilannetta elokuulta Tämän jälkeen luvun lopussa kerrotaan, minkälaisia prosessinkehityshankkeita yrityksessä on ollut ennen diplomityön alkua ja sen aikana Yrityksen rakenne Kohdeyrityksen työllistäessä 23 henkilöä monet yrityksen osat ovat niin pieniä, että ei ole mielekästä puhua erillisistä osastoista vaan paremmin tiimeistä. Poikkeuksena tuotekehitysosasto, jonka alaisuudessa työskentelee yli puolet eli 14 henkilöä. Kuva 3: Yrityksen rakenne Kuva 3 esittää kohdeyrityksen rakenteen, johon kuuluu tuotekehitysosaston lisäksi asiakas- ja tuotetukitiimi, myynti- ja markkinointitiimi sekä logistiikka. Kuva 4 puolestaan esittelee eri tiimien työntekijöiden määrän. Yrityksen toimitusjohtaja, tuotekehityksen tekninen johtaja ja muiden tiimien vetäjät muodostavat yrityksen ns. johtoryhmän, joka päättää yrityksen toiminnasta. Sovelluskehitys Sulautetut ohjelmistot Laitteistokehitys Muu tuotekehitys Asiakas- ja tuotetuki Myynti ja markkinointi Logistiikka Muut Työntekijöitä Harjoittelijoita Kuva 4: Henkilöstön jakautuminen tiimeittäin 9

18 Tuotekehitysosasto jakautuu kolmeen tiimiin: laitteistokehitys, sovelluskehitys ja sulautettujen ohjelmistojen kehitys. Näiden lisäksi merkittävänä henkilönä tuotekehitysosastoon kuuluu yksi testaaja. Ohjelmistokehitystiimeihin kuuluu yhteensä 8 henkilöä, joista kaksi kuuluu sulautettuihin ohjelmistoihin ja loput 6 sovelluskehitykseen. Kummassakin ohjelmistokehitystiimissä on yksi täyspäiväinen työntekijä ja loput ovat osa-aikaisia. Sen sijaan muualla tuotekehityksessä ja yrityksessä työskentelevät henkilöt ovat kaikki täyspäiväisiä. Tutkija on työskennellyt koko yrityksessä olonsa ajan sovelluskehitystiimin jäsenenä. Niinä kahtena vuotena, jotka tutkija toimi sovelluskehitystiimissä ennen diplomityön aloittamista, ohjelmistokehitykseen kuuluvien ihmisten määrä kaksinkertaistui ja lisäksi yritykseen palkattiin erillinen testaaja. Tässä vaiheessa tuotekehitystiimin koko oli muuttunut niin suureksi, että tuotekehitystiimin sisälläkään ei pysynyt mukana siitä, mitä missäkin tapahtui Ohjelmistokehityksen toimintatavat Kohdeyrityksellä ei varsinaisesti ollut minkäänlaista määriteltyä prosessia. Tavat, joilla ohjelmistokehitystä tehtiin, riippuivat usein siitä, ketkä tuotetta olivat tekemässä. Osittain prosessien olemattomuus ja ohjelmistokehitystapojen kirjo johtui siitä, että yrityksessä ei ollut ainuttakaan projektipäällikköä tai selkeästi määriteltyä tuotevastaavaa. Periaatteessa tuotekehityksessä eniten äänessä olevaa myynti- tai asiakastukitiimin jäsentä pidettiin vastuullisena tuotevastaavana käytännössä saattoi olla, että tällä "tuotevastaavalla" ei ollut pienintäkään käsitystä roolistaan tai siihen liittyvistä tehtävistä. Erään asiakastukitiimissä olevan työntekijän ja tuotekehitystiimin välillä voidaan katsoa olleen käytössä tietynlainen ohjelmistokehitysprosessi. Tässä prosessissa tuotteen vaatimukset oli kirjattu kukin erilliselle sivulle yrityksen käyttämään Wikiin 3. Nämä vaatimussivut linkitettiin aina jokaisen tuotteen osalta yhdeksi sivuksi, jolla näytettiin kaikki kyseiseen tuotteeseen liittyvien vaatimusten otsikot. Keväällä 2006 Wikin käyttökelpoisuutta parannettiin siten, että vaatimusten otsikoiden perään lisättiin pieni merkki, joka kertoi vaatimuksen statuksen. Statuksen näkyminen vaati avainsanan käyttämistä varsinaisella vaatimussivulla. Tällaisia avainsanoja ja statuksia olivat aktiivinen, toteutettu, uusi ja rikkinäinen vaatimus. Kun vaatimukset olivat Wikissä, asiakastukihenkilö ja tuotteen kehittäjä saattoivat istua alas ja keskustella siitä, mitä ominaisuuksia seuraavaan julkaisuun halutaan mukaan. Joissain tapauksissa ominaisuudet jopa priorisoitiin toivottuun tekojärjestykseen. Tämän jälkeen vastuu asioista oli kehittäjällä. Aikataulu saatettiin sopia asiakastukihenkilön ja tuotekehitystiiminvetäjän kesken, mutta sitä ei kirjattu ylös tai kerrottu kenellekään. Muiden mahdollisten tuotevastaavien kohdalla tilanne oli erilainen. On monia työntekijöitä, jotka eivät välttämättä edes käy lukemassa Wikiä, saati sitten tee siellä oleviin sivuihin muutoksia. Wikiä käyttämättömiltä henkilöiltä vaatimukset tulivat kehittäjälle yleensä suullisessa muodossa ja oli täysin kehittäjän muistin varassa, kirjat- 3 Wiki on WWW-sivusto, jonka sivuja käyttäjät voivat selaamisen lisäksi muokata haluamallaan tavalla. 10

19 tiinko niitä ylös mihinkään. Tällaisten vaatimusten priorisoiminen oli myös hankalaa ja pahimmassa tapauksessa se jäi täysin tekemättä. Kehittäjillä ei välttämättä tästä syystä ollut lainkaan selvää, mitä heidän olisi pitänyt tehdä tai minkälaisella aikataululla. Ennen erillisen testaajan palkkaamista tuotteen testausvastuu tuntui olevan käytännössä jaettu siten, että päävastuu oli kehittäjällä itsellään ja loput myyntitiimillä ja asiakastuella. Testaajan tulon jälkeen kehittäjän itsensä velvollisuudeksi jäi huolehtia yksikkötestauksesta. Tutkijan näkemyksen mukaan yksikkötestien tutkimista tehdään, jos aikaa tai kiinnostusta niiden tekemiseen löytyy. Muu testaaminen on testaajan sekä mahdollisesti myös asiakastuen ja myynnin harteilla. Tarkoitus on ollut, että testaaja kirjoittaa erilliseen ohjelmaan testitapauksia vaatimusten ja muun materiaalin avulla erilliseen testauksen hallinta -ohjelmaan. Tämän jälkeen testaajan tehtävä oli suorittaa perustestausta tuotteille määrittelemiensä testitapausten avulla. Käytännössä testauksella on saattanut toisinaan olla niin kiire, että testitapauksia ei ole kirjattu lainkaan Kohdeyrityksen tarpeet uudelle prosessimallille Tässä kappaleessa kuvataan, minkälaisia tarpeita kohdeyrityksellä oli prosessimallille ennen uutta prosessia. Kappaleen tiedot on kerätty yrityksen johtoryhmältä teemahaastatteluiden avulla. Johtoryhmästä haastateltiin toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa ja logistiikkavastaavaa, jonka vastuualueena prosessit olivat. Kaikissa haastatteluissa nousi esille tarve siitä, että mikä tahansa prosessimalli valittaisiinkaan, tulisi prosessimalli olla selkeästi dokumentoitu. Johtoryhmässä haluttiin, että uusi prosessimalli olisi helposti kerrottavissa yritykseen tuleville uusille työntekijöille ja he näkivät dokumentoidun prosessin tärkeänä osana perehdytystä. Johtoryhmässä mietittiin myös sitä, että prosessikuvaus ei saisi olla liian yksityiskohtainen. Ylemmän tason prosessimalli nähtiin parempana, kuin yksityiskohtaisesti selostettu malli. Samalla nousi esiin myös tarve sille, että ainakin tässä vaiheessa yrityksellä olisi vain yksi prosessi, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin projekteihin. Kohdeyrityksessä ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta tehdä prosessin valintaa jokaiselle projektille erikseen. Lisäksi vaadittiin, että käyttöönotettavaa prosessimallia on testattu muualla. Yritys ei halua toimia uuden prosessimallin koekaniinia. Toiseksi rajoittavaksi tekijäksi mainittiin se, että yrityksellä ei ollut mahdollisuutta laittaa prosessin parannukseen muita resursseja kuin tutkija työpanos. Vaikka yrityksessä tiedettiin, että uusille työntekijöille olisi tarvetta monissa paikoissa, ei uusien henkilöiden palkkaaminen tulisi lyhyellä aikavälillä kysymykseen. Kohdeyrityksellä on myös selkeä tarve parantaa johdolle tulevia raportteja. Johtoryhmällä pitäisi olla jokin tapa saada tietoa erilaisista ongelmista ja tapa reagoida niihin. Samalla toivottiin, että tuotekehitykselle saataisiin selkeät mittarit Prosessikehityshankkeet Prosessin kehitys ja toimintatapojen parannus on yrityksessä ollut logistiikasta vastaavan ja erään asiakastuessa työskentelevän jaetulla vastuulla. Yrityksessä on ollut heidän johdollaan muutamia hankkeita, joilla yhteisiä toimintatapoja on yritetty löytää ja vanhoja parantaa. Heidän lisäkseen yrityksen tekninen johtaja on ideoinut 11

20 muutamia parannusehdotuksia. Seuraavissa kappaleissa kuvataan näitä prosessin kehityshankkeita sen mukaan, sijoittuvatko ne ajallisesti ennen tämän diplomityön aloittamista vai sen jälkeen Prosessikehitys ennen diplomityötä Noin vuosi ennen tämän diplomityön aloitusta yrityksen viikkopalaverissa kerrottiin, että yritys tähtää ISO sertifikaattiin (ISO 9001). Tämän johdosta Wikiin oli laitettu materiaalia, johon kaikkien toivottiin tutustuvan. Tutkijan käsityksen mukaan hyvin harvat tutustuivat materiaaliin; tutkijakin perehtyi materiaaliin vasta diplomityön aloittamisen jälkeen. Myöhemmin kävi ilmi, että projekti hautautui muiden kiireellisempien asioiden jalkoihin ja resurssien puutteeseen, mikä on hyvin yleistä pienyrityksissä (Brodman ja Johnson 1994). Lisäksi ongelmana oli se, että prosesseista vastaavilla työntekijöillä ei ollut kovin laaja käsitys ohjelmistokehityksestä. Tutkijan kuuleman mukaan sertifikaatti on edelleen tarkoitus hankkia, mutta tällä hetkellä prosesseissa on keskitytty muihin asioihin. Kesän 2006 aikana oli tarkoitus määritellä yritykselle SOP 4. Määrittelyvaiheessa tutkija pyrki vaikuttamaan SOP:iin ohjelmistokehityksen näkökulmasta ja suositteli tuotevastuun kirjaamista jokaisen tuotteen kohdalla jollekin. Lisäksi tutkija antoi neuvoja siitä, mitä tuotevastuun tulisi pitää sisällään. Neuvot perustuivat pitkälti käyttäjän omaksumiin ajatuksiin Scrumia käsittelevän kirjan (Schwaber 2004) pohjalta. Samaan aikaan SOP:in määrittelyn kanssa yrityksessä aloitettiin kokeilu, jossa viikkopalaverissa käsiteltiin vuoroviikoin asioita tuotekehityksen ja markkinoinnin sekä asiakastuen näkökulmasta. Tämän toivottiin parantavan tuotekehityksen ja muun yrityksen välistä tiedonkulkua ja kommunikointia. Pian tämän jälkeen määriteltiin myös käytäntö, että myyntimies ei saa myydä tuotetta, jonka ominaisuuksista ja käyttämisestä hän ei ole saanut koulutusta. Käytännössä SOP:ille kävi samoin kuin ISO-9000-hankkeelle eli se jäi muiden asioiden jalkoihin. Viikkopalaverikäytäntö oli käytössä jonkin aikaa loppukeväästä ja alkusyksystä 2006, mutta hiipui sen jälkeen. Lomautukset olivat yhtenä isona syynä siihen, että viikkopalavereiden pitäminen lopetettiin kokonaan lokakuussa Palaverit katsottiin merkityksettömiksi, kun suurin osa työntekijäkunnasta oli poissa. Myöskään määritelty käytäntö tuotteiden myyntiluvan saamisesta vasta koulutuksen jälkeen ei toteutunut. Koulutuksia pidettiin alkuinnostuksissa yksi, mutta sen jälkeen asia jäi Prosessikehitys diplomityön aikana Kun viikkopalavereihin oli saatu uusi vuorottelukäytäntö, yritettiin kohdeyrityksessä parantaa ja yhtenäistää myös raportointitapoja. Tarkoitus oli kehittää koko yritykselle raportointimuoto, jolla eri projektien edistymistä voitaisiin seurata. Aikaisemmin ohjelmistokehityksestä oli raportoitu asiat lähinnä tyylillä näyttää hyvältä/huonolta tuotetta tekevän henkilön tuntemusten perusteella. 4 SOP = Standard Operation Procedure, määrittelee työntekijän roolit ja vastuualueet. 12

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Symbio lyhyesti Innovatiivinen tuotekehitys- ja testauskumppani Juuret Suomessa, perustettu 1997 Laadukkaat ohjelmistotoimitukset

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely)

Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Petteri Räty 28.4.2014 Ohjaaja: Prof. Harri Ehtamo Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Kaikki oikeudet pidätetään. Esityksen sisältö

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006 12 09 Jani Eränen Alustava DOKUMENTIN TILA: Alustava Valmis Tarkastettu

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Harjoitus 3 Case Face Wash. Raine Mäki, Laura Takkinen, Marika Östman, Otto Kataja

Harjoitus 3 Case Face Wash. Raine Mäki, Laura Takkinen, Marika Östman, Otto Kataja Harjoitus 3 Case Face Wash Raine Mäki, Laura Takkinen, Marika Östman, Otto Kataja Tunnistettuja ongelmia Katastrofaaliset ongelmat Kommunikointi Projektisuunnitelman puuttuminen Projektia ei aikataulutettu

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastauksia kertyi yhteensä 43 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastauksia kertyi yhteensä 43 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2015 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastauksia kertyi yhteensä 43 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi WiseMaster Mentor Tuote-esite M-Technology Oy / www.wisemaster.fi M-Technology M-Technology Oy, Oulu (2001) Vuonna 2001 perustettu suomalainen mobiiliteknologiayritys Yrittäjien ja työntekijöiden kokonaan

Lisätiedot