Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Kirsi Rönkkö Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä Diplomityö Valvoja: Professori Tomi Männistö Ohjaaja: Lisensiaatti Kristian Rautiainen

2 Tiivistelmä Tekijä ja työnnimi: Kirsi Rönkkö: Ohjelmistokehitysprosessin parannus pienyrityksessä Päivämäärä: Sivumäärä:67 Osasto: Professuuri: Tietotekniikka T-76 Työn valvoja: Tomi Männistö Työn ohjaaja: Kristian Rautiainen Indagon Oy on noin kahdenkymmenen hengen pienyritys, joka on keskittynyt tarjoamaan erilaisia paikannusratkaisuja asiakkailleen. Tuotekehitystä tehdään sekä raudan, sulautettujen ohjelmistojen että sovelluskehityksen parissa. Kuten monissa muissakin pienyrityksissä prosessi- ja parannushankkeet olivat jääneet taka-alalle eloonjäämiskamppailun ollessa kiivaimmillaan. Tämän diplomityö päätavoite on kuvata, miten valittu kohdeyritys voi parantaa ohjelmistokehitysprosessiaan. Työn pääpainopiste on selittää ne ongelmat ja syyt, jotka johtivat Scrumin valintaan uudeksi ohjelmistoprosessimalliksi kohdeyrityksessä. Toinen merkittävä painoalue on uuden prosessimallin käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyvien huomiot. Uuden prosessin tuomat ongelmat kuvataan, jotta muut voisivat mahdollisesti välttää ne karikot, joita tämän tutkimuksen aikana koettiin. Suurimmat ongelmat kohdeyrityksessä olivat projektien hallintaan ja johtamiseen liittyviä asioita. Merkittävimpinä ongelmina kohdeyrityksessä koettiin aikataulujen olemattomuus ja se, että tieto projekteista ei liikkunut yrityksen sisällä. Ongelmista johtuen Scrum oli hyvä valinta kohdeyritykselle, sillä ketteristä menetelmistä juuri Scrum on suunniteltu projektien hallintaa silmällä pitäen. Kohdeyritys oli jo niin pitkään kamppaillut ohjelmistokehitysongelmiensa kanssa, joten melkein kaikki kohdeyrityksen työntekijät olivat sitä mieltä, että muutos on paikallaan. Tästä syystä kehityshanke ei kohdannut suunnattomia ongelmia ja voidaan sanoa, että uuden prosessin käyttöönotto oli onnistunut. Kaikki kohdeyrityksen työntekijät olivat tyytyväisiä uuden prosessin käyttöönottoon ja lisäksi sitä mieltä, että uusi prosessi vastasi niihin ongelmiin, joita kohdeyrityksellä oli. Vaikka uuden prosessin käyttöönotto oli onnistunut, ei aivan kaikki sujunut ongelmitta. Suurimmat ongelmat uuden prosessin käyttöönotossa liittyivät iteraation aikana ilmeneviin äkillisiin muutostarpeisiin ja vaatimusten käsittelyyn. Molemmissa tapauksissa ongelma olisi voitu välttää tai ainakin pienentää merkittävästi varaamalla niille huomattavasti enemmän aikaa. Kokonaisuudessaan tämä työ kuvaa, kuinka prosessinparannushanke onnistuu, kun asiat ovat kohdallaan. Tässä tutkimuksessa kohdeyrityksellä oli riittävän suuri tarve uudelle prosessille, jotta muutos saatiin aikaan. Lisäksi hankkeen vetäjä oli innostunut aiheesta ja onnistunut saamaan itselleen koko yrityksen johdon tuen. Avainsanat: Ohjelmistoprosessi, prosessin kehitys, Scrum, pienyritys i

3 Abstract Author and Name of the Thesis: Kirsi Rönkkö: Software Process Improvement in Small Company Date: Number of Pages: 67 Department: Professorship: Computer Science and Engineering T-76 Supervisor: Tomi Männistö Instructor: Kristian Rautiainen Indagon Ltd. employs 20 people and it concentrates offering different kind of positioning solutions to its customers. The company develops hardware, embedded software and application software. Like in many other small companies the process improvement has been neglected, while the case company has been fighting for its survival. The main goal of this master thesis is to describe how the case company can improve its software process. The main objective is to describe the problems and reasons that led to the selection of Scrum as a new process model for the company. Second main objective is to describe the observations that were made during the implementation of the new process model. The problems of implementing the Scrum process are explained so that others can try to avoid the issues that this research came up with. Most serious problems in the case company were related to project management. The employees of the company rated the missing schedule and missing project information as the most severe problems. Scrum was a good choice for the case company because it is designed with project management in mind. The case company had been struggling with the problems in software development for so long that nearly everyone there felt like they needed a change. For this reason the software process improvement in the case company did not run into many problems. It can be said that the implementation of the process was a successful one. Everyone in the company was satisfied with improvements and most of them thought that the new process has helped the company in its problems. Even though the improvement was successful, there were few problems. Biggest problems in implementing the new process were related to the unexpected changes in the middle of the iteration and to requirement management. In both situations the problem could have been avoided or at lest diminished if more time had been allocated to them. As a whole this research represents how a software process improvement can succeed when all things fall into place. During this research the case company had big enough need for new process for the change to happen. In addition the researcher was motivated and had the support of the whole management for the intent. Keywords: Software process, Software process improvement, Scrum, small company ii

4 Esipuhe Tämä diplomityö on tehty Indagon Oy:lle, jossa olen työskennellyt vuodesta 2004 lähtien. On kokonaan työnantajani ansiota, että ymmärsin, miten tärkeä ala ohjelmistotuotanto on. Ilman työskentelyä yrityksessä en olisi ikinä vaihtanut sivuaineekseni ohjelmistotuotantoa. Sivuaineen vaihto oli ehkä merkittävin tekijä sille, että sain tutkintoni suoritettua loppuun asti. Jälkeenpäin ihmettelen, miksi en tehnyt ohjelmistotuotannosta pääainettani. Lisäksi kiitän työnantajaani suuresti siitä, että olen saanut tehdä diplomityöni loppuun asti työajalla. TKK:lta haluan kiittää valvojaani professori Tomi Männistöä, joka valoi minuun uskoa siitä, että tämä työ saadaan kunnialla päätökseen, vaikka yrityksen tilanteeseen nähden se näytti välillä huolestuttavalta. Lisäksi erityiskiitos kuuluu työni ohjaajalle tekniikan lisensiaatti Kristian Rautiaiselle, jonka luennoilta löysin aiheen diplomityölleni. Kristianin kommentit auttoivat minua usein eteenpäin diplomityön tekemisessä enkä voi unohtaa niitä hauskoja keskusteluita, joita kävimme diplomityöni ympäriltä ja sen ulkopuoleltakin. Haluan myös kiittää kaikkia työtovereitani, sillä ilman heitä tästä työstä ei olisi tullut mitään. Kiitän jokaista, joka palautti vastauksen kyselyihini tai jaksoi keskustella kanssani prosessiin liittyvistä ongelmista tai vaihtoehdoista. Olen hyvin kiitollinen myös niille, jotka kannustivat minua eteenpäin tämän diplomityön aikana. Erityiskiitos yrityksessämme kuuluu nykyiselle esimiehelle Mikko Weckströmille, joka antoi minulle vapaat kädet diplomityöni valinnan suhteen, kunhan aihe kiinnosti minua. Ohjeistus ei ehkä auttanut minua löytämään aihetta nopeasti, mutta se auttoi minua löytämään sellaisen aiheen, josta oli iloa molemmin puolin. Mikko oli myös merkittävä ihminen tämän diplomityön kannalta, sillä hän auttoi minua saamaan muut johtoryhmän jäsenet hankkeeni taakse. Lisäksi haluan kiittää Mikkoa myös siitä, että hänellä on aina ollut aikaa kuunnella huoliani ja että hän on jaksanut uskoa siihen, että kaikkein vaikeimmiltakin näyttävissä tilanteissa ratkaisu löytyy. Tietyllä tavalla haluan myös kiittää entistä esimiestäni, sillä hänen kommenteillaan oli taipumus palauttaa minut maanpinnalle. Ilman hänen vastustustaan en olisi ehkä kiinnittänyt niin paljoa huomiota siihen, että yleisesti uutta prosessia ei vastustettaisi niin paljon. Olen myös kiitollinen siitä, että hän jätti yrityksen ja antoi minulle mahdollisuuden nousta asemaan, jossa prosessin parannushanke oli paremmin toteutettavissa. Viimeiseksi haluan kiittää omaa rakastani siitä, että hänen aluksi ärsyttävältä kuulostava ehdotuksensa sai minut lopulta tajuamaan, mistä aiheesta haluan tehdä diplomityöni. Kiitos siitä, että olet jaksanut minua vaikeina aikoina jokainen halaus on tullut tarpeeseen. Espoossa Kirsi Rönkkö iii

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimusongelma Tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaus Tutkimusmenetelmät Tapaustutkimus Toimintatutkimus Tiedonkeruumenetelmät Tiedon analysointimenetelmät Tutkimusvaiheet Ensimmäinen vaihe: Lähtötilanteen selvitys Toinen vaihe: Prosessimallin valinta Kolmas vaihe: Prosessimallin käyttöönotto Työn rakenne Prosessin kuvaus lähtötilanteessa Yrityksen rakenne Ohjelmistokehityksen toimintatavat Kohdeyrityksen tarpeet uudelle prosessimallille Prosessikehityshankkeet Prosessikehitys ennen diplomityötä Prosessikehitys diplomityön aikana Ohjelmistokehitys ennen uutta prosessia Vastausjakauma Olematon aikataulu Heitteillä olevat projektit Tieto ei kulje Edistymistä ei seurata Vaatimukset eivät kuvaa asiakkaan tarpeita Muut projektinhallintaan liittyvät asiat Prosessit ja toimintatavat Resurssit niukassa Tuotteiden ja testauksen laatu Luottamuspula Ei mielipiteitä / ongelmia...22 iv

6 3.9. Muita kommentteja Johtoryhmä Tuotekehitys Myynti Asiakas- ja tuotetuki Yhteenveto Prosessimallin valinta Valintaperusteet Mahdollisia prosessimalleja Scrum RUP XP Yhteenveto prosessimalleista Prosessimallin mukauttaminen Sulautettu ohjelmistokehitys Iteraation pituus Päivittäinen Scrum Roolien jako Scrummaaja Tuoteomistaja Työnjako Arkkitehtuuri-iteraatio Moniprojektihallinta Työkalutukea Vaatimusten hallinta Versionhallinta Prosessimallin käyttöönotto Suositukset prosessin parannukselle Keskustelut vastustuksen ja kannatuksen löytämiseksi Koulutus Vaatimusten siirto uuteen työkaluun Kokemuksia uuden prosessin käyttöönotosta Kuvaus ensimmäisistä iteraatioista Sovelluskehitystiimi Sulautetut ohjelmistot Uuden prosessin hyvät puolet...49 v

7 Tyytyväisyys Luottamus Uusi prosessi vastasi ongelmiin Prosessi on auttanut löytämään uusia ongelma-alueita Ongelmat uuden prosessin käyttöönotossa Tuotteiden testaus Äkilliset muutostarpeet Vaatimukset Tekemisen suunnittelu Ihmiset Mitä pitäisi vielä parantaa Yhteenveto käyttöönottokokemuksista Johtopäätökset Tutkimustulokset Tulosten arviointi Luotettavuus Vahvistettavuus Siirrettävyys Vastaavuus Jatkotutkimuksen kohteita...63 Lähdeluettelo...64 Liitteet...A1 Liite A: Kysely ohjelmistokehityksen tilasta...a1 Liite B: Vastaukset ohjelmistoprosessikyselyyn... B1 Liite C: Kysely uuden ohjelmistoprosessin vaikutuksista... C1 Liite D: Vastaukset ohjelmistoprosessin vaikutus -kyselyyn...d1 Liite E: Ensimmäisten retrospektio-palavereiden muistiinpanot... E1 Liite F: Sovelluskehitystiimin iteraatiot...f1 Liite G: Sulautetun ohjelmistokehityksen iteraatiot...g1 vi

8 Luettelo taulukoista Taulukko 1: Tiedonkeruumenetelmien käyttö eri tutkimuskysymyksissä...3 Taulukko 2: Vastausten jakautuminen eri ryhmien välillä...14 Taulukko 3: Aikatauluun liittyvät vastaukset...15 Taulukko 4: Tiedonkulkuun liittyvät vastaukset...16 Taulukko 5: Projektien seurantaan ja edistymiseen liittyvät vastaukset...17 Taulukko 6: Vaatimustenmäärittelyyn ja -hallintaan liittyvät vastaukset...18 Taulukko 7: Projektinhallintaan yleisesti liittyvät vastaukset...18 Taulukko 8: Prosesseihin ja toimintatapoihin liittyvät vastaukset...19 Taulukko 9: Resursseihin liittyvät vastaukset...20 Taulukko 10: Tuotteiden laatuun ja testauksen liittyvät vastaukset...21 Taulukko 11: Sarkastiset ja luottamuspulasta kielivät vastaukset...21 Taulukko 12: Vastaukset, joissa ei ilmoitettu mielipidettä tai ongelmaa...22 Taulukko 13: Muiden kommenttien jakautuminen eri ryhmien välille...23 Taulukko 14: Prosessimallien soveltuvuus kohdeyrityksen ongelmien ratkaisuun Taulukko 15: Seurantajakson jälkeisen kyselyn vastausten jakautuminen ryhmittäin...47 Taulukko 16: Tyytyväisyys uuden prosessimallin käyttöönottoon Taulukko 17: Luottamuksen kehitys tuotekehityksen tekemisiin seurantajaksolla...50 Taulukko 18: Uuden prosessimallin vaikutus ongelmiin Taulukko 19: Odotukset prosessimallin vaikutuksista puolen vuoden sisällä Luettelo kuvista Kuva 1: Työntekijöiden määrä ja tutkimusvaiheet aikajanalla...6 Kuva 2: Prosessin parannushankkeeseen liittyviä tapahtumia aikajanalla...6 Kuva 3: Yrityksen rakenne...9 Kuva 4: Henkilöstön jakautuminen tiimeittäin...9 Kuva 5: Kohdeyrityksen sijoittuminen kotikenttäetuja arvioivaan napadiagrammiin Kuva 6: Sulautettujen ohjelmistojen retrospektion muistiinpanot... E1 Kuva 7: Sovelluskehitystiimin retrospektion muistiinpanot, jossa nimet peitetty... E1 Kuva 8: Ensimmäinen Java-tiimin iteraatio keskeytettiin viikon jälkeen...f1 Kuva 9: Ensimmäisen Java-tiimin iteraation viimeiset kolme viikkoa...f1 Kuva 10: Toinen Java-tiimin iteraatio päätettiin kahden viikon jälkeen...f2 Kuva 11: Kolmannessa Java-tiimin iteraatiossa ei koettu keskeytyksiä...f2 Kuva 12: Ensimmäinen kahden viikon iteraatio sulautetuissa ohjelmistoissa...g1 Kuva 13: Toinen sulautettujen ohjelmistojen iteraatio ei mennyt niin hyvin...g1 Kuva 14: Kolmannessa sulautettujen ohjelmistojen iteraatiossa ei saatu tehtyä juuri mitään G2 Kuva 15: Neljäs sulautettujen ohjelmistojen iteraatio meni jo paremmin...g2 Kuva 16: Viides iteraatio oli taas hieman vaikeampi sulautetuissa ohjelmistoissa...g3 vii

9 1. Johdanto Indagon Oy on vuoden 2002 alkupuolella perustettu pienyritys, joka elokuussa 2006 työllisti 23 henkilöä ja yhden harjoittelijan. Kohdeyritys on keskittynyt paikannuspalveluiden tarjoamiseen GSM-, GPRS-, TETRA Yritys tarjoaa asiakkailleen kaikki palvelut liikkuviin yksiköihin asennettavista paikannuslaitteista toimistoissa oleviin karttasovelluksiin. Tästä johtuen yrityksellä on sekä laitekehitystä, sulautettujen ohjelmistojen kehitystä että sovelluskehitystä 1. Määriteltyjen ja yleisesti tunnettujen prosessien puutteen on havaittu vähentävän työtehoa kohdeyrityksessä. Vaikka ongelma on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, on yritystä vaivannut sama ongelma, jonka monet pienyritykset kohtaavat eli resurssit ovat vähäiset ja yleensä on paljon kiireellisempääkin tekemistä kuin prosessien kehitys (Horvat, et al. 2000). Toinen merkittävä ongelma ohjelmistoprosessien määrittelyssä on ollut se, että prosesseista vastaavien ihmisten käsitys ohjelmistotuotannosta on ollut heikko. Tämän diplomityön tarkoitus on määritellä kohdeyritykselle ohjelmistokehitysprosessin avulla yhteiset pelisäännöt sovelluskehitykseen sekä auttaa kohdeyritystä ottamaan uusi prosessimalli käyttöön. Toinen pienempi tavoite on ottaa sama prosessimalli käyttöön myös sulautetussa ohjelmistokehityksessä, mikäli uusi prosessimalli soveltuu myös heidän käyttöönsä Tutkimusongelma Tämä diplomityö pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimusongelmaan: Miten kohdeyritys voi parantaa ohjelmistokehitysprosessiaan? Sana prosessi ja siten myös ohjelmistokehitysprosessi voidaan määritellä monella tavalla. Parhaiten tutkijan mielestä ohjelmistoprosessia kuvaa CMM 2 :n määritelmä ohjelmistoprosessista: ohjelmistoprosessi on joukko toimenpiteitä, menetelmiä, käytäntöjä ja muutoksia, joita käytetään ohjelmiston ja siihen liittyvien tuotteiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä (Carnegie Mellon University 1995) Tutkimuskysymykset Tutkimusongelma itsessään on hyvin laaja. Tästä johtuen tutkimusongelma on jaettu pienempiin osiin tutkimuskysymysten avulla. Tässä kappaleessa esitellään tutkimuskysymykset (TK) sekä perustelut kysymysten valinnalle. 1 Sovelluskehityksellä tutkija tarkoittaa sellaisia sovelluksia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi normaalilla tietokoneella, vastapainoksi sulautetulle ohjelmistokehitykselle, jossa ohjelmisto huolehtii erillisen tuotteen toiminnallisuudesta tai sen osasta. 2 Capability Maturity Model 1

10 Prosessia on vaikea kehittää tai parantaa, jos lähtötilanne ei ole tunnettu. Ilman lähtötilanteen tuntemista on myös vaikea arvioida parannuksen mahdollisia vaikutuksia. Siksi ensimmäinen osa tutkimusta on selvittää: TK1: Minkälaisia kohdeyrityksen nykyiset ohjelmistokehitysperiaatteet ovat? Tutkija on ollut noin kaksi vuotta kohdeyrityksen palkkalistoilla. Tästä johtuen tutkijalla on omat näkemyksensä siitä, mikä eri osapuolia ohjelmistokehityksessä hiertää. Lyhyesti arvioituna: Myyntiä ja markkinointia häiritsee se, että sillä ei ole käsitystä siitä, milloin ja mitä ohjelmistossa on valmiina. Yrityksen johtoa puolestaan halusi tietää huomattavasti enemmän mitä tuotekehityksessä tapahtuu, jotta sillä olisi mahdollisuus tehdä tuotteisiin tai tuotekehitykseen liittyviä päätöksiä. Tuotekehitys puolestaan huokailee sitä, kun kuka tahansa voi tulla pyytämään kiireellistä uutta vaatimusta kehitettäväksi milloin tahansa. On kuitenkin hyvin mahdollista, että tutkijan näkemys yrityksen suurimmista ongelmakohdista on vääristynyt. On tärkeää tietää, mitkä ovat ne oikeat ongelmat, joihin prosessimallin tulisi vastata. Siksi tutkimuksen tulee selvittää vastaus seuraavaan: TK2: Mitä ongelmia yrityksen työntekijät kokevat nykyisissä ohjelmistokehityskäytännöissä? Ohjelmistokehitysprosesseista ja niiden muuttamisesta tutkija on puhunut muiden työntekijöiden kanssa jo pitkään. Näiden keskusteluiden pohjalta Scrum näyttäisi olevan hyvä vastaus kohdeyrityksen ongelmiin. Hyvä tutkimus ei kuitenkaan oleta asioita, joten osa tutkimusta keskittyy etsimään vastausta kysymykseen: TK3: Soveltuuko Scrum kohdeyrityksen ohjelmistokehitysprosessiksi? Scrumin soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta huolimatta on syytä pohtia myös muita olemassa olevia vaihtoehtoja: TK4: Tarjoaako jokin toinen prosessimalli paremman ratkaisun ongelmiin? Uutta prosessimallia ei tulisi ottaa käyttöön harkitsemattomasti. Kaikki prosessimallissa esitetyt asiat eivät aina sovi yrityksen kulttuuriin ja tällöin niitä ei pitäisi ottaa yrityksessä käyttöön (Guerrero ja Eterovic 2004). Lisäksi jokainen prosessimalli pyrkii vastamaan ongelmiin eri näkökulmista ja on mahdollista, että jotkin tärkeät näkökulmat tai osat puuttuvat mallista. Tutkimuksen on siis tärkeä vastata myös seuraavaan kysymykseen: TK5: Mitä muutoksia tai lisäyksiä valittu prosessimalli vaatii toimiakseen kohdeyrityksessä? Tutkimuksen päätavoite on löytää sovelluskehitykselle hyvä ja toimiva prosessimalli. Toissijaisesti on tärkeää varmistaa voidaanko valittua prosessimallia soveltamaa joko suoraan tai pienin muutoksin myös sulautettujen ohjelmistojen kehitykseen: TK6: Voidaanko valittua prosessimallia soveltaa myös sulautetussa ohjelmistokehityksessä? 2

11 1.3. Tutkimuksen rajaus Tässä diplomityössä keskitytään kohdeyrityksen ohjelmistokehitysprosessin parantamiseen. Työn painopiste on tavallisen sovelluskehityksen parannuksessa, mutta mahdollisuutta laajentaa prosessimallia myös sulautettuun ohjelmistokehitykseen tutkitaan. Ohjelmistokehityksessä ohjelmiston elinkaari voidaan nähdä alkavaksi tuoteideasta ja päättyvän tuotteen käytön lopettamiseen (IEEE/IEA ). Tässä diplomityössä keskitytään kuitenkin vain tuotekehitykseen ja työn ulkopuolelle jätetään ideointi-, asennus- ja eläköitymisvaiheet Tutkimusmenetelmät Tässä kappaleessa kuvataan tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät. Tutkimusmenetelmät selitetään lyhyesti omissa kappaleissaan, jonka jälkeen kerrotaan miten menetelmää käytettiin tämän tutkimuksen aikana. Lisäksi kappaleessa liitetään tiedonkeruumenetelmien käyttö eri tutkimuskysymyksiin Tapaustutkimus Tässä diplomityössä on tarkoitus tutkia yksittäisen yrityksen ohjelmistokehitysprosessin parantamista. Tästä syystä tutkimus kuuluu tapaustutkimuksen piiriin ja edustaa ennen kaikkea yksittäistä tapaustutkimusta (Yin 2003). Tapaustutkimukselle on tyypillistä yhdistää tietoa monista eri lähteistä ja kerätä sitä monilla eri menetelmillä Toimintatutkimus Tutkija on työskennellyt kohdeyrityksessä kesästä 2004 alkaen. Tutkijan työnkuvaan on kuulunut tuotekehitys sovelluskehitystiimissä. Tutkimuksen aikana tutkija ylennettiin sovelluskehitystiimin vetäjäksi. Tutkija on siis ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa ja käyttämässä uutta prosessia yhdessä muiden kanssa. Näistä syistä tutkimus edustaa myös toimintatutkimusta (McNiff ja Whitehead 2002) Tiedonkeruumenetelmät Tätä tutkimusta varten tietoa on kerätty monella eri tavalla, jotta voidaan varmistua kerätyn tiedon paikkansapitävyydestä. Taulukko 1 kuvaa tiedonkeruumenetelmien käyttöä eri tutkimuskysymysten yhteydessä. Käytetyt menetelmät on kuvattu tarkemmin alla. Taulukko 1: Tiedonkeruumenetelmien käyttö eri tutkimuskysymyksissä Kyselyt TK1 TK2 TK3 TK4 TK5 TK6 x Haastattelut x x x x Kirjallisuus x x x x Kyselyt Tätä tutkimusta tehdessä on tiedonkeruun muotona käytetty kyselyitä. Käytetyt kyselyt ovat olleet luonteeltaan kontrolloituja kyselyitä, joissa tutkija on esitellyt kyselyn 3

12 ja tarvittaessa vastannut kyselystä heränneisiin kysymyksiin (Hirsijärvi, et al. 1997). Kyselyissä käytettiin sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Avointen kysymysten käyttö oli laajempaa alussa, jolloin tutkija halusi saada mahdollisimman paljon tietoa rajoittamatta ihmisten vastauksia. Avoimet kysymykset myös mahdollistivat perusteluiden ja lisätietojen antamisen (Hirsijärvi, et al. 1997), mikä oli tutkimuksen alussa erittäin tärkeää. Tutkijan näkemyksen mukaan oli myös tärkeää antaa muiden työntekijöiden käsitellä haluamiaan aiheita sillä laajuudella, joka vastaajalle itselleen parhaiten sopi. Monivalintakysymyksillä oli suurempi paino loppukyselyssä. Monivalintakysymyksiä käytettiin, koska ne tarjoavat paremman mahdollisuuden mielekkääseen vertailuun (Hirsijärvi, et al. 1997). Lisäksi monivalintakysymysten avulla kerättiin kummassakin kyselyssä tietoa vastausten ryhmittelyä ja luokittelua vasten. Missään vaiheessa tutkimuksessa ei kuitenkaan luotettu pelkästään monivalintakysymysten antamiin vastauksiin, vaan saatuja tuloksia varmistettiin avoimien kysymysten avulla. Koska kyselylomakkeissa on aina se vaara, että lomakkeen laatijan ja täyttäjän käsitys kysymysten sisällöstä eroaa toisistaan huomattavasti (Hirsijärvi, et al. 1997), testasi tutkija lomaketta aina ennen lomakkeen käyttämistä. Kummassakin kyselyssä tutkija kävi lomakkeessa olevia termejä ja kysymyksiä läpi jonkun toisen henkilön kanssa. Haastattelut Tutkimuksessa ei sanan varsinaisessa merkityksessä käytetty haastatteluita, mutta paljon tiedosta on kerätty suullisesti. Pienessä yrityksessä kaikki tuntevat toisensa ja yleensä kohdeyrityksen työntekijöillä on ollut tarvittaessa aikaa erilaisiin tutkimukseen liittyviin keskusteluihin. Keskustelut ovat muistuttaneet eniten teemahaastattelua (Hirsijärvi, et al. 1997), koska jokainen keskustelu on liittynyt aina tiettyyn aiheeseen, jota tutkija on halunnut ymmärtää paremmin. Kirjallisuus Kirjallisuuden tutkiminen on ollut merkittävä osa tätä diplomityötä. Prosessimalleista, niiden hyödyistä ja käyttöönotosta on kirjoitettu paljon. Muiden keräämää tietoa on pyritty hyödyntämään kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Erityisesti kirjallisuudesta on etsitty neuvoja prosessin kehityshankkeen käytännön toteutuksesta. Kirjallisuustutkimus ei kuitenkaan muodosta selkeää kokonaisuutta tässä tutkimuksessa vaan kirjallisuudesta kerättyyn tietoon on viitattu sellaisissa kohdissa, joissa tämän tutkimuksen ja kirjallisuuden välillä voidaan nähdä yhteys. Kirjallisuustutkimusta on käytetty pääsääntöisesti eri prosessimallien valinnan ja vertailun perusteena. Lisäksi kirjallisuutta on käytetty varmentamaan tutkijan tuloksia ja havaintoja Tiedon analysointimenetelmät Tätä tutkimusta tehtäessä on käytetty erilaisia tiedon analysointimenetelmiä. Valittu menetelmä on riippunut tiedon keräystavasta sekä tiedon esitysmuodosta. Valitut tiedon analysointimenetelmät on esitelty tarkemmin seuraavissa kappleissa. 4

13 Tiedon ryhmittely Tiedon ryhmittelyä käytettiin kyselyillä saatujen avointen kysymysten tulosten analysointiin. Analyysiä varten kaikki annetut vastaukset kerättiin yhteen taulukkoon. Vastauksista etsittiin yhdistäviä tekijöitä, joista määriteltiin otsikoita mahdollisille ryhmille. Tämän jälkeen tuloksia ryhmiteltiin otsikoiden alle ja tarvittaessa lisättiin uusia ryhmiä. Näin jatkettiin, kunnes ryhmittelemättömiä vastauksia ei ollut kovin montaa ja/tai uusia mielekkäitä yhdistäviä otsikoita ei löytynyt. Menetelmä muistuttaa jonkin verran Pattonin kuvaamaa tiedon koodaamista (Patton 2002). Ensimmäisen kyselyn tulokset tutkija analysoi kolmeen kertaa. Tällä tavoin ryhmät muuttuivat järkevimmiksi kokonaisuuksiksi. Viimeinen analysoinnin yhteydessä tutkija tarkisti huolellisesti jokaisen kommentin mukana olon analyysissä. Lopullisiksi kategorioiksi viimeisessä analyysissä muodostuivat seuraavat: 1. aikataulu 2. tiedonkulku 3. edistyminen ja seuranta 4. vaatimustenmäärittely ja -hallinta 5. projektinhallinta 6. prosessit ja toimintatavat 7. resurssit 8. luottamus 9. laatu ja testaus Tutkija pyrki hyödyntämään ensimmäisen kyselyn tuottamia kategorioita myös toisessa analyysissä. Toisen kyselyn vastauksissa oli kuitenkin huomattavasti vähemmän laadullista tietoa, joka vaati analysointia. Lisäksi vastaukset olivat huomattavasti hajanaisempia kuin ensimmäisessä kyselyssä, ja käsittelivät osittain myös aiheita, jotka eivät ensimmäisessä kyselyssä tulleet ilmi. Näistä syistä toisen kyselyn analysointi tehtiin vain kerran ja merkittävimmäksi ryhmittäväksi tekijäksi nousi kysymys, johon vastaus oli annettu. Tilastollinen analyysi Likert-asteikkoisten (Likert 1932) monivalintakysymysten analysointiin käytettiin tilastollista analyysiä. Kyselyissä käytettiin 5-portaista asteikkoa, joiden lisäksi tarjottiin kuudentena vaihtoehtona en osaa sanoa. Analysointi tehtiin laskemalla mielipiteiden keskiarvot eri ryhmien ja kysymysten suhteen. Keskiarvoa laskettaessa negatiivisinta vaihtoehtoa kuvattiin luvulla 1 ja positiivisinta luvulla 5. Jos vastaajalla ei ollut mielipidettä asiaan, ei vastausta huomioita analyysia tehtäessä. Analyysin helpottamiseksi annetuista vastauksista on laskettu myös keskihajonnat, vaikka niitä ei tässä diplomityössä suoraan esitetäkään Tutkimusvaiheet Tutkimus tehtiin kolmessa päävaiheessa, jotka sijoittuvat eri ajanjaksoille. Ensimmäinen vaihe selvitti kohdeyrityksen ongelmia ja tilannetta, josta prosessinparannusta lähdettiin tekemään. Seuraavassa vaiheessa tutkittiin mahdollisia prosessimalleja ja viimeisessä vaiheessa keskityttiin seuraamaan uuden prosessimallin käyttöönottoa. Näitä vaiheita kuvataan tarkemmin seuraavissa alakappaleissa. 5

14 Kuva 1 esittää tutkimusvaiheiden sijoittumisen aikajanalla. Kuvasta saa myös tietoa siitä, miten suurelta joukolta missäkin vaiheessa tietoa kerättiin. Mahdollisten haastateltavien ja kyselyn kohteiden määrään on vaikuttanut merkittävästi kohdeyrityksen työntekijöiden määrän vaihtelu sekä lomautukset, joiden merkitys oli suuri toisessa ja kolmannessa tutkimusvaiheessa. Kuva 1: Työntekijöiden määrä ja tutkimusvaiheet aikajanalla Kuva 2 esittää muun muassa miten lomautukset sijoittuvat koko tutkimuksen aikajaksolle. Lisäksi kuvassa asetetaan aikajanalle erilaisia isompia ja pienempiä tapahtumia, jotka vaikuttivat merkittävästi tutkimuksen kulkuun. Kuvaan on myös merkitty merkittävimmät tutkimukset osat kuten kyselyiden ja seurantajakson ajankohdat. Ilmoitus diplomityöstä Kysely ongelmista Kyselyn tulosten julkistus Lomautukset Työkalujen testaus Esitys tuotekehitykselle Tuoteomistajan valinta Koulutukset Kick-off uudelle prosessille Vaatimusten siirtämistä Seurantajakso 1. Retrospektio Uusi kysely Kuva 2: Prosessin parannushankkeeseen liittyviä tapahtumia aikajanalla Ensimmäinen vaihe: Lähtötilanteen selvitys Ensimmäisessä vaiheen tavoite oli kerätä tietoa tutkimuskysymyksiin 1 ja 2. Tietoa hankittiin yhden kyselyn ja haastatteluiden avulla. Kysely lähetettiin 23 työntekijälle, eli kaikille tutkijaa lukuun ottamatta. Vastauksia palautettiin 20, joten vain kolme kohdeyrityksen työntekijää jätti vastaamatta kyselyyn. Haastattelut keskittyivät johtotasolle. Haastateltujen joukossa olivat molemmat ohjelmistokehitystiimien vetäjät, yrityksen tekninen johtaja ja prosesseista vastaavat ihmiset sekä muutama muu henkilö. Haastatteluiden pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa, että tutkija oli ymmärtänyt kohdeyri- 6

15 tyksen tuotekehitysprosessin ja yrityksen ohjelmistokehitysprosessiin liittyvät ongelmat oikein. Lisäksi johdolta selvitettiin yrityksen tarpeita uudelle prosessille. Osa tuloksista perustuu myös tutkijan omiin kokemuksiin. Erityisesti nämä kokemukset on pyritty varmistamaan myös muilta kohdeyrityksen työntekijöiltä haastatteluiden avulla. Lisäksi ensimmäisen vaiheen aikana ongelmista kerätyt tulokset välitettiin kaikille yrityksen työntekijöille. Kaikki työntekijät saivat tulokset kirjallisena ja niitä myös käsiteltiin viikkopalaverissa, jossa suurin osa yrityksen työntekijöistä oli läsnä Toinen vaihe: Prosessimallin valinta Toinen tutkimusvaihe pyrki vastaamaan kaikkiin muihin tutkimuskysymyksiin. Vaiheen alkupuolella tutkija etsi kirjallisuuden avulla mahdollisia prosessimallikandidaatteja kohdeyritykselle. Kandidaattien valinnan jälkeen suoritettiin prosessimallien vertailu. Kun prosessimalli oli valittu, tutkija keskusteli uudesta prosessimallista niiden kanssa, joita uusi prosessimalli koskettaisi eniten. Tällä tavoin tutkija pyrki ensisijaisesti löytämään mahdolliset uuden prosessimallin vastustajat. Toinen syy keskusteluihin oli löytää sellaiset kohdat uudessa prosessissa, jotka kaipaisivat muokkausta ja joita tutkija ei välttämättä itse olisi huomannut. Varsinaisesti haastateltuja oli vähän, koska tutkija ei kerännyt uutta tietoa kohdeyrityksen sisältä kuin prosessimallin sopivuudesta sulautetulle ohjelmistokehitykselle. Uuden prosessimallin käyttöönoton valmisteluun oli hyvin aikaa, koska kolmas vaihe viivästyi erilaisten epävarmuustekijöiden tähden. Suurin syy käyttöönoton siirtymiseen oli monia työntekijöitä koskeneet lomautukset. Lomautuksista huolimatta tutkija pyrki tekemään asioita mahdollisimman paljon käyttöönoton hyväksi myös jo toisessa vaiheessa. Tästä syystä toisessa vaiheessa pidettiin myös koulutus uudesta prosessista sille osalle tuotekehitysosastoa, joka ei ollut lomautettuna Kolmas vaihe: Prosessimallin käyttöönotto Kolmas ja viimeinen vaihe ei pyrkinyt enää vastaamaan niinkään tutkimuskysymyksiin kuin seuraamaan miten hyvin tutkimus oli onnistunut tavoitteessaan. Kolmannen vaiheen alussa koulutettiin kohdeyrityksen työntekijät uuden prosessimallin käyttöön. Kaikkia kohdeyrityksen työntekijöitä ei saatu koulutettua, koska osa työntekijöistä oli edelleen lomautettuna. Toisaalta ohjelmistokehittäjille ja testaajalle koulutus oli lähinnä kertausta edellisestä toisessa vaiheessa pidetystä koulutuksesta. Koulutusten jälkeen uusi prosessimalli otettiin käyttöön sekä sovelluskehitys- että sulautettujen ohjelmistojen -tiimissä. Merkittävin osa kolmatta vaihetta olikin uuden prosessimallin käyttöönoton seurantajakso. Seurantajakso oli tarkoitus olla kahdeksan viikon mittainen, mutta käytännön syistä se venyi kymmenviikkoiseksi. Uutta prosessia käytti suoraan 9 henkilöä eli ohjelmistokehitystiimit, testaaja ja tuoteomistaja. Viimeinen osa kolmatta vaihetta oli kerätä kohdeyrityksen työntekijöiden mielipiteitä uudesta prosessimallista. Tämä tehtiin kyselyllä, joka lähetettiin 18 työntekijälle eli tutkijaa lukuun ottamatta kaikille kohdeyrityksen sen hetkisille työntekijöille. Vastauksia tuli 15, mutta käytännössä kahdella työntekijällä ei lomautusten tähden ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia vastata kyselyyn. 7

16 Tutkija sai myös paljon palautetta henkilökohtaisesti, mutta niitä tietoja tutkija ei ole aktiivisesti pyrkinyt sisällyttämään tuloksiin. Eri ihmisten mielipiteistä keskustelu on vain varmistanut muulla tavalla saatuja tuloksia Työn rakenne Tämä diplomityön rakenne seuraa melko tarkasti tutkimuskysymyksiä. Luvussa 2 kuvataan kohdeyrityksen rakennetta ja toimintatapoja. Lisäksi kyseisessä luvussa kuvataan erilaisia parannushankkeita, joita kohdeyrityksessä on ollut tutkijan siellä työskennellessä. Näiden hankkeiden vaikutusta tähän diplomityöhön pohditaan myös lyhyesti. Luku 3 puolestaan vastaa kysymyksiin kohdeyrityksessä koetuista ohjelmistoprosessiin liittyvistä ongelmista. Ongelmien lisäksi esiin nostetaan myös mahdolliset hyvät asiat, joista kohdeyrityksessä ei haluta luopua. Luku 4 puolestaan pyrkii vastaamaan tutkimuskysymyksiin TK3 ja TK4. Luvussa valitaan ensin muutamia prosessimalleja mahdollisiksi lähtökohdiksi uudelle prosessimallille ja sen jälkeen vertaillaan valittuja prosessimalleja ja niiden tarjoamia ratkaisuja kohdeyrityksen ongelmiin. Luvussa 5 vastataan uuden prosessimallin soveltuvuuteen sulautettuun ohjelmistokehitykseen ja tarvittaviin muutoksiin, jotta prosessimalli soveltuisi paremmin käytettäväksi kohdeyrityksessä. Luvussa 6 keskitytään kuvaamaan prosessimallin käyttöönottoa ja niitä tekoja, joilla prosessimallin käyttöönotto mahdollistettiin. Luku 7 sisältää kokemuksia prosessimallin käytöstä. Prosessin käyttöönotossa tehtyjä virheitä arvioidaan ja pohditaan, mitä olisi voitu tehdä toisin. Lisäksi kuvataan kohdeyrityksen työntekijöiden mielipiteitä uudesta prosessimallista kymmenen viikon käytön jälkeen. Luvussa 8 kerrotaan tutkimustulokset ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta. 8

17 2. Prosessin kuvaus lähtötilanteessa Tässä luvussa kuvataan se tilanne, josta idea ja tarve tutkimukselle syntyivät. Tilannetta hahmotetaan kuvaamalla kohdeyrityksen ja erityisesti tuotekehitystiimin rakennetta, sen muutoksia ja ohjelmistonkehitysprosessia tutkijan kokemuksiin pohjautuen. Kuvatut tiedot vastaavat tilannetta elokuulta Tämän jälkeen luvun lopussa kerrotaan, minkälaisia prosessinkehityshankkeita yrityksessä on ollut ennen diplomityön alkua ja sen aikana Yrityksen rakenne Kohdeyrityksen työllistäessä 23 henkilöä monet yrityksen osat ovat niin pieniä, että ei ole mielekästä puhua erillisistä osastoista vaan paremmin tiimeistä. Poikkeuksena tuotekehitysosasto, jonka alaisuudessa työskentelee yli puolet eli 14 henkilöä. Kuva 3: Yrityksen rakenne Kuva 3 esittää kohdeyrityksen rakenteen, johon kuuluu tuotekehitysosaston lisäksi asiakas- ja tuotetukitiimi, myynti- ja markkinointitiimi sekä logistiikka. Kuva 4 puolestaan esittelee eri tiimien työntekijöiden määrän. Yrityksen toimitusjohtaja, tuotekehityksen tekninen johtaja ja muiden tiimien vetäjät muodostavat yrityksen ns. johtoryhmän, joka päättää yrityksen toiminnasta. Sovelluskehitys Sulautetut ohjelmistot Laitteistokehitys Muu tuotekehitys Asiakas- ja tuotetuki Myynti ja markkinointi Logistiikka Muut Työntekijöitä Harjoittelijoita Kuva 4: Henkilöstön jakautuminen tiimeittäin 9

18 Tuotekehitysosasto jakautuu kolmeen tiimiin: laitteistokehitys, sovelluskehitys ja sulautettujen ohjelmistojen kehitys. Näiden lisäksi merkittävänä henkilönä tuotekehitysosastoon kuuluu yksi testaaja. Ohjelmistokehitystiimeihin kuuluu yhteensä 8 henkilöä, joista kaksi kuuluu sulautettuihin ohjelmistoihin ja loput 6 sovelluskehitykseen. Kummassakin ohjelmistokehitystiimissä on yksi täyspäiväinen työntekijä ja loput ovat osa-aikaisia. Sen sijaan muualla tuotekehityksessä ja yrityksessä työskentelevät henkilöt ovat kaikki täyspäiväisiä. Tutkija on työskennellyt koko yrityksessä olonsa ajan sovelluskehitystiimin jäsenenä. Niinä kahtena vuotena, jotka tutkija toimi sovelluskehitystiimissä ennen diplomityön aloittamista, ohjelmistokehitykseen kuuluvien ihmisten määrä kaksinkertaistui ja lisäksi yritykseen palkattiin erillinen testaaja. Tässä vaiheessa tuotekehitystiimin koko oli muuttunut niin suureksi, että tuotekehitystiimin sisälläkään ei pysynyt mukana siitä, mitä missäkin tapahtui Ohjelmistokehityksen toimintatavat Kohdeyrityksellä ei varsinaisesti ollut minkäänlaista määriteltyä prosessia. Tavat, joilla ohjelmistokehitystä tehtiin, riippuivat usein siitä, ketkä tuotetta olivat tekemässä. Osittain prosessien olemattomuus ja ohjelmistokehitystapojen kirjo johtui siitä, että yrityksessä ei ollut ainuttakaan projektipäällikköä tai selkeästi määriteltyä tuotevastaavaa. Periaatteessa tuotekehityksessä eniten äänessä olevaa myynti- tai asiakastukitiimin jäsentä pidettiin vastuullisena tuotevastaavana käytännössä saattoi olla, että tällä "tuotevastaavalla" ei ollut pienintäkään käsitystä roolistaan tai siihen liittyvistä tehtävistä. Erään asiakastukitiimissä olevan työntekijän ja tuotekehitystiimin välillä voidaan katsoa olleen käytössä tietynlainen ohjelmistokehitysprosessi. Tässä prosessissa tuotteen vaatimukset oli kirjattu kukin erilliselle sivulle yrityksen käyttämään Wikiin 3. Nämä vaatimussivut linkitettiin aina jokaisen tuotteen osalta yhdeksi sivuksi, jolla näytettiin kaikki kyseiseen tuotteeseen liittyvien vaatimusten otsikot. Keväällä 2006 Wikin käyttökelpoisuutta parannettiin siten, että vaatimusten otsikoiden perään lisättiin pieni merkki, joka kertoi vaatimuksen statuksen. Statuksen näkyminen vaati avainsanan käyttämistä varsinaisella vaatimussivulla. Tällaisia avainsanoja ja statuksia olivat aktiivinen, toteutettu, uusi ja rikkinäinen vaatimus. Kun vaatimukset olivat Wikissä, asiakastukihenkilö ja tuotteen kehittäjä saattoivat istua alas ja keskustella siitä, mitä ominaisuuksia seuraavaan julkaisuun halutaan mukaan. Joissain tapauksissa ominaisuudet jopa priorisoitiin toivottuun tekojärjestykseen. Tämän jälkeen vastuu asioista oli kehittäjällä. Aikataulu saatettiin sopia asiakastukihenkilön ja tuotekehitystiiminvetäjän kesken, mutta sitä ei kirjattu ylös tai kerrottu kenellekään. Muiden mahdollisten tuotevastaavien kohdalla tilanne oli erilainen. On monia työntekijöitä, jotka eivät välttämättä edes käy lukemassa Wikiä, saati sitten tee siellä oleviin sivuihin muutoksia. Wikiä käyttämättömiltä henkilöiltä vaatimukset tulivat kehittäjälle yleensä suullisessa muodossa ja oli täysin kehittäjän muistin varassa, kirjat- 3 Wiki on WWW-sivusto, jonka sivuja käyttäjät voivat selaamisen lisäksi muokata haluamallaan tavalla. 10

19 tiinko niitä ylös mihinkään. Tällaisten vaatimusten priorisoiminen oli myös hankalaa ja pahimmassa tapauksessa se jäi täysin tekemättä. Kehittäjillä ei välttämättä tästä syystä ollut lainkaan selvää, mitä heidän olisi pitänyt tehdä tai minkälaisella aikataululla. Ennen erillisen testaajan palkkaamista tuotteen testausvastuu tuntui olevan käytännössä jaettu siten, että päävastuu oli kehittäjällä itsellään ja loput myyntitiimillä ja asiakastuella. Testaajan tulon jälkeen kehittäjän itsensä velvollisuudeksi jäi huolehtia yksikkötestauksesta. Tutkijan näkemyksen mukaan yksikkötestien tutkimista tehdään, jos aikaa tai kiinnostusta niiden tekemiseen löytyy. Muu testaaminen on testaajan sekä mahdollisesti myös asiakastuen ja myynnin harteilla. Tarkoitus on ollut, että testaaja kirjoittaa erilliseen ohjelmaan testitapauksia vaatimusten ja muun materiaalin avulla erilliseen testauksen hallinta -ohjelmaan. Tämän jälkeen testaajan tehtävä oli suorittaa perustestausta tuotteille määrittelemiensä testitapausten avulla. Käytännössä testauksella on saattanut toisinaan olla niin kiire, että testitapauksia ei ole kirjattu lainkaan Kohdeyrityksen tarpeet uudelle prosessimallille Tässä kappaleessa kuvataan, minkälaisia tarpeita kohdeyrityksellä oli prosessimallille ennen uutta prosessia. Kappaleen tiedot on kerätty yrityksen johtoryhmältä teemahaastatteluiden avulla. Johtoryhmästä haastateltiin toimitusjohtajaa, teknistä johtajaa ja logistiikkavastaavaa, jonka vastuualueena prosessit olivat. Kaikissa haastatteluissa nousi esille tarve siitä, että mikä tahansa prosessimalli valittaisiinkaan, tulisi prosessimalli olla selkeästi dokumentoitu. Johtoryhmässä haluttiin, että uusi prosessimalli olisi helposti kerrottavissa yritykseen tuleville uusille työntekijöille ja he näkivät dokumentoidun prosessin tärkeänä osana perehdytystä. Johtoryhmässä mietittiin myös sitä, että prosessikuvaus ei saisi olla liian yksityiskohtainen. Ylemmän tason prosessimalli nähtiin parempana, kuin yksityiskohtaisesti selostettu malli. Samalla nousi esiin myös tarve sille, että ainakin tässä vaiheessa yrityksellä olisi vain yksi prosessi, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin projekteihin. Kohdeyrityksessä ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta tehdä prosessin valintaa jokaiselle projektille erikseen. Lisäksi vaadittiin, että käyttöönotettavaa prosessimallia on testattu muualla. Yritys ei halua toimia uuden prosessimallin koekaniinia. Toiseksi rajoittavaksi tekijäksi mainittiin se, että yrityksellä ei ollut mahdollisuutta laittaa prosessin parannukseen muita resursseja kuin tutkija työpanos. Vaikka yrityksessä tiedettiin, että uusille työntekijöille olisi tarvetta monissa paikoissa, ei uusien henkilöiden palkkaaminen tulisi lyhyellä aikavälillä kysymykseen. Kohdeyrityksellä on myös selkeä tarve parantaa johdolle tulevia raportteja. Johtoryhmällä pitäisi olla jokin tapa saada tietoa erilaisista ongelmista ja tapa reagoida niihin. Samalla toivottiin, että tuotekehitykselle saataisiin selkeät mittarit Prosessikehityshankkeet Prosessin kehitys ja toimintatapojen parannus on yrityksessä ollut logistiikasta vastaavan ja erään asiakastuessa työskentelevän jaetulla vastuulla. Yrityksessä on ollut heidän johdollaan muutamia hankkeita, joilla yhteisiä toimintatapoja on yritetty löytää ja vanhoja parantaa. Heidän lisäkseen yrityksen tekninen johtaja on ideoinut 11

20 muutamia parannusehdotuksia. Seuraavissa kappaleissa kuvataan näitä prosessin kehityshankkeita sen mukaan, sijoittuvatko ne ajallisesti ennen tämän diplomityön aloittamista vai sen jälkeen Prosessikehitys ennen diplomityötä Noin vuosi ennen tämän diplomityön aloitusta yrityksen viikkopalaverissa kerrottiin, että yritys tähtää ISO sertifikaattiin (ISO 9001). Tämän johdosta Wikiin oli laitettu materiaalia, johon kaikkien toivottiin tutustuvan. Tutkijan käsityksen mukaan hyvin harvat tutustuivat materiaaliin; tutkijakin perehtyi materiaaliin vasta diplomityön aloittamisen jälkeen. Myöhemmin kävi ilmi, että projekti hautautui muiden kiireellisempien asioiden jalkoihin ja resurssien puutteeseen, mikä on hyvin yleistä pienyrityksissä (Brodman ja Johnson 1994). Lisäksi ongelmana oli se, että prosesseista vastaavilla työntekijöillä ei ollut kovin laaja käsitys ohjelmistokehityksestä. Tutkijan kuuleman mukaan sertifikaatti on edelleen tarkoitus hankkia, mutta tällä hetkellä prosesseissa on keskitytty muihin asioihin. Kesän 2006 aikana oli tarkoitus määritellä yritykselle SOP 4. Määrittelyvaiheessa tutkija pyrki vaikuttamaan SOP:iin ohjelmistokehityksen näkökulmasta ja suositteli tuotevastuun kirjaamista jokaisen tuotteen kohdalla jollekin. Lisäksi tutkija antoi neuvoja siitä, mitä tuotevastuun tulisi pitää sisällään. Neuvot perustuivat pitkälti käyttäjän omaksumiin ajatuksiin Scrumia käsittelevän kirjan (Schwaber 2004) pohjalta. Samaan aikaan SOP:in määrittelyn kanssa yrityksessä aloitettiin kokeilu, jossa viikkopalaverissa käsiteltiin vuoroviikoin asioita tuotekehityksen ja markkinoinnin sekä asiakastuen näkökulmasta. Tämän toivottiin parantavan tuotekehityksen ja muun yrityksen välistä tiedonkulkua ja kommunikointia. Pian tämän jälkeen määriteltiin myös käytäntö, että myyntimies ei saa myydä tuotetta, jonka ominaisuuksista ja käyttämisestä hän ei ole saanut koulutusta. Käytännössä SOP:ille kävi samoin kuin ISO-9000-hankkeelle eli se jäi muiden asioiden jalkoihin. Viikkopalaverikäytäntö oli käytössä jonkin aikaa loppukeväästä ja alkusyksystä 2006, mutta hiipui sen jälkeen. Lomautukset olivat yhtenä isona syynä siihen, että viikkopalavereiden pitäminen lopetettiin kokonaan lokakuussa Palaverit katsottiin merkityksettömiksi, kun suurin osa työntekijäkunnasta oli poissa. Myöskään määritelty käytäntö tuotteiden myyntiluvan saamisesta vasta koulutuksen jälkeen ei toteutunut. Koulutuksia pidettiin alkuinnostuksissa yksi, mutta sen jälkeen asia jäi Prosessikehitys diplomityön aikana Kun viikkopalavereihin oli saatu uusi vuorottelukäytäntö, yritettiin kohdeyrityksessä parantaa ja yhtenäistää myös raportointitapoja. Tarkoitus oli kehittää koko yritykselle raportointimuoto, jolla eri projektien edistymistä voitaisiin seurata. Aikaisemmin ohjelmistokehityksestä oli raportoitu asiat lähinnä tyylillä näyttää hyvältä/huonolta tuotetta tekevän henkilön tuntemusten perusteella. 4 SOP = Standard Operation Procedure, määrittelee työntekijän roolit ja vastuualueet. 12

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 1. Testattavat asiat Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 selainyhteensopivuustesti käyttäen Suomessa eniten käytössä olevia selaimia. Uuden keräyksen lisääminen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) 581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~

3. VäI~raportti. FU [ta. Kemin toimeksianto 48912/F10548. Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013. V~puv~i~ta. Eu~oap~rn W~O~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ 3. VäI~raportti Kemin toimeksianto 48912/F10548 Raportointi ajanjaksolta 26.4. - 30.10.2013 V~puv~i~ta FU [ta Eu~oap~rn W~~i ~ur~x~p~rn Lha~t~ LUTTAMUKSELLINEN 2 Sisällysluettelo Kemin toimeksianto 48912/F10548

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Mäkinen / Ohjelmistojen laadun parantaminen / Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen asiakastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina elokuussa 2015. Vastaajille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant AgilElephant Testausraportti I1 Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: Testausraportti Sivu 1 / 5 Dokumentti Historia Muutoshistoria Revision Numero Revision Päiväys Yhteenveto muutoksista Revision

Lisätiedot