Ajankohtaista kasvupalvelu-uudistuksesta, markkinavuoropuhelun johtopäätökset ja harjoittelijoiden tekemä kartoitus

Transkriptio

1

2 Ajankohtaista kasvupalvelu-uudistuksesta, markkinavuoropuhelun johtopäätökset ja harjoittelijoiden tekemä kartoitus Neuvottelukunta Kehittämispäällikkö Anne Jortikka

3 Miksi uudistus tehdään? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen ja yhdenvertaiset palvelut

4 Mikä muuttuu? Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen selkeille itsehallintoalueille Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä 56 Julkinen hallinto tänään Maaseutuhallintoa 295 kuntaa Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta 190 Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota 22 Pelastuslaitosta Julkinen hallinto vuodesta kuntaa 18 MAAKUNTAA 18 Maakuntien liittoa 15 ELY-keskusta 15 TE-toimistoa 6 Aluehallintovirastoa Valtio Luova Valtio 21.6.

5 21.6. Uudistuksen valmistelulle jatkoa Hallitus päätti , että eduskunnan käsittelyssä olevaan valinnanvapauslakiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Muihin eduskunnan käsittelyssä oleviin lakeihin ei perustuslakivaliokunnalla ollut huomautettavaa. Samalla sote- ja maakuntauudistusta päätettiin jatkaa siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Päätös oli hyvä ja viisas toisaalta se nostaa esiin paljon uusia kysymyksiä, joihin kaikkiin ei vielä ole olemassa vastauksia.

6 6 Uudistuksen aikataulu päivittyy uuden vuoden lisävuoden osalta! 2 3/18 Syksyllä 17 Eduskuntaan hallituksen esitykset: EK:n valiokunnissa Valinnanvapauslaki-HE, 41 lakia MAKU-II-HE, Maantielaki- HE eduskuntaan Kasvupalvelu-HE eduskuntaan Valinnanvapauslakivalmistelu 5/18 Kasvupalvelu- HEvalmistelu Lait hyväksytään eduskunnassa 6/18 10/18 Lait voimaan Maakuntavaalit Uudistus tehtävänsiirtoineen voimaan 2020 ESIVALMISTELU MAAKUNNISSA VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA MAAKUNTA- VALTUUSTOT VARSINAINEN TOIMINTA

7 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki siirtää maakunnille nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakunnan liittojen tehtäviä. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja voidaan järjestää palvelukokonaisuuksia, jotka koskevat yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, innovaatioiden kehittämiselle edellytyksiä luovia, kansainvälistymistä voidaan myöntää kasvupalvelujen rahoituslain mukaista rahoitusta Maakunnalliset kasvupalvelut ovat lähtökohtaisesti harkinnanvaraisia. Osan palveluista maakunta hoitaa itse. Osa tuotettaisiin markkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Maakuntauudistuksessa TE-toimistojen sekä ELY-keskusten yritys- ja työvoimapalvelut uudistetaan KASVUPALVELUIKSI Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjätuottajamallilla, jossa järjestämisvastuu on maakunnalla. Lausunnoilla olleeseen lainsäädäntöön tulossa joitakin muutoksia johtuen perustuslakinäkökohdista. Kasvupalveluihin on sote-palvelujen tavoin tulossa asiakkaan valinnanvapaus ja kilpailullinen monituottajamalli, johon siirrytään vaiheittain. Uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin järjestäjän ja tuottajien erottaminen on välttämätöntä. Monituottajamallissa tuottajina voivat olla yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat. Kasvupalvelu-uudistus ei koske ELY-keskuksen MMM:n hallinnonalan tehtäviä (esim. Makeohjelmarahoitus) eikä kuntia ja niiden tehtäviä. Nykyisten kumppanien ja sidosryhmien roolit muuttuvat kuitenkin uudistuksen myötä, kun esim. sote-tehtävät siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle. Julkisomisteinen yritys Lähtökohtana kasvupalveluissa on järjestämis- ja tuottamistehtävän erottaminen toisistaan Maakunta Yksityinen yritys 8 Yhdistys

9 Maakunnan järjestämisvastuu tarkoittaa - Vastuuta arvioida palvelun tarve, määrä ja laatu - Hankkia palvelut markkinoilta - Varmistaa että palvelut ovat kaikkien saatavilla - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista - Järjestää neuvonta ja ohjaus

10 Maakunnan viranomaistehtävät Aluekehitys- ja kasvupalveluihin liittyen maakunnan tulee itse hoitaa - henkilöasiakkaan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja toimeentuloon liittyvät ratkaisut - tuen myöntäminen yrityksille, jos tuen määrä ylittää tietyn euromääräisen tason - tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää koskevan päätöksen tekeminen - päätös työnantajalle tai yritykselle tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen epäämisestä - työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaan liittyvät tehtävät - Maakunnan on hoidettava julkisena hallintotehtävänä myös Euroopan unionin rakennerahastokauden ja Euroopan unionin globalisaatiorahaston varoin rahoitettuja hankkeita koskeva päätöksenteko.

11 11 Muutokset kasvupalvelulakiehdotukseen (Maakunnan) Oman palvelutuotannon kielto on poistettu Maakunta voi päättää palvelutuotannon ulkoistamisen laajuuden. Halutessaan maakunta voi ulkoistaa koko palvelutuotannon. Yhtiöittämisvelvollisuuden osalta viitataan maakuntalain ( ) yhtiöittämisvelvollisuuteen = yhtiöittämisvelvollisuus on jos maakunta tuottaa markkinoilla olevia palveluja. (Kuntalain malli) Muita muutoksia on vähän, koska kasvupalvelut eivät nauti samanlaista perustuslaillista suojaa kuin SOTE-palvelut kasvupalvelulaissa oli valinnanvapauslakia selkeämmin määritelty julkiset hallintotehtävät maakunnan itsensä tehtäviksi. Muutokset on tehty lausuntokierroksen ja sote-pelv-lausunnon pohjalta.

12 12 Jo valitut, säilyvät kasvupalvelulinjaukset Kasvupalveluissa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisiltaan. Järjestämisvastuu säädetään maakunnille (pl. Uudenmaan erillisratkaisu ) Kunnat voivat osallista palvelun palveluntuottajina tarjouskilpailuihin yhtiönsä kautta (kuntalaki) Jos muita palveluntarjoajia ei ole, voi maakunta ostaa palvelut suoraan kunnalta. Tällöin tulee ottaa huomioon hankintalain suorahankinnan edellytysten täyttyminen. Kuntien sidosyksiköt voivat toimia kasvupalvelujen tuottajina vain silloin, kun muita palvelun tarjoajia ei ole. Kaikki rahoituspäätökset (myös alle ) säilyvät maakunnan julkisena hallintotehtävänä.

13 13 Kasvupalvelut maakunnassa Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Ulkoistettavat palvelut Maakunnan kasvupalvelutehtävät Palvelujen tuottaminen Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestäminen on maakunnan tehtävä. Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Konsernin omana tuotantona Maakunnan harkinta Maakunta voi päättää, minkä osan palvelutuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat / sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelu ei ole markkinoilla Jos samaa palvelua on myös markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos samaa palvelua ei ole markkinoilla,voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään

14 Kilpailulliseen tuotantomalliin siirtyminen vaiheistetusti maakunnissa (alkuperäinen aikataulu) Täysimääräinen siirtyminen kilpailulliseen malliin Maakunnan yhtiöt Täydentävät palveluostot Ennakoivat toimenpite et Markkina -selvitys Kaikissa vaiheissa tiivis vuoropuhelu markkinoiden kanssa!

15 Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvupalvelulakien* käsittelyaikataulu Perustuslakianalyysi valmis Lain säädännön arviointineuvosto ja käännös Laintarkastus Eduskunnalle Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Sidosryhmien kuulemistilaisuuksia Neuvoston esittämien muutosten tekeminen * Kolme erillistä HE:ta, jotka annetaan samanaikaisesti 1. ALKE- ja kasvupalvelulaki 2. rekry- ja rahoituslaki 3. kotouttamislaki Kasvupalveluiden tiedonhallintaa koskeva laki tulee omalla aikataulullaan. Laintarkastuksen esittämien muutosten tekeminen

16 PALVELUNTUOTTAJIEN HAASTATTELUT Markkinavuoropuhelu

17 Tausta Haastateltuja palveluntuottajia 46 kpl Kehitysyhtiöt, kauppakamarit (7 kpl), kolmas sektori (7 kpl), oppilaitokset (3 kpl), TE-palvelut (12 kpl), yrityspalvelut (16 kpl) Näkökulmana kasvupalvelu uudistus alkaen Haastattelun teemat: I Perustiedot II Nykyiset tuotteet/palvelut ja tuottamistavat III Tulevaisuuden palvelut: Toiminta- ja tuottamistapa IV Odotukset markkinoiden rakentumiselle V Oman yrityksen kehittyminen ja tulevaisuus VI Odotukset ELY-keskukselle/TE-toimistolle

18 Palveluntuottajien haastattelut Yrityspalvelut Satakunnan ELY-keskus

19 Digitaaliset palvelut: käytössä vielä vähän myös osa asiakkaista suhtautuu epäillen Nähdään mahdollisuutena! Verkostoituminen: Pääosin tehdään yksin tai kumppaniyrityksen kanssa Nähdään mahdollisuutena, perustuu luottamukseen! Edellyttää pelisääntöjä! Yhteistyön uhat: Miten yhteistyö synnytetään? Kenen vastuulla? Tavoitellaanko yhden luukun periaatetta? vs. pirstaleisuus Vastuuasiat Pelko kilpailusta, kateus Edellyttää selkeitä rooleja ja vastuita. Oman yrityksen kehittäminen: Osaaminen, Verkostot Digitaalisuus Osaajien rekrytointi Odotukset ELY:lle Tiedotus, viestintä Mukaan ottaminen Siirtymävaihteen varmistanen Yksityiset palveluntuottajat Markkinalähtöinen maksuperusteinen toiminta: Pidetään terveenä lähtökohtana! Palveluiden nähdään kehittyvän kilpailun kautta. Mahdollistaa omaan ydinosaamisen keskittymisen. Edellyttää selkeitä mittareita ja tulosten seurantaa! Palvelujen arviointi ja mittaus Tärkeää, kaiken A ja O Esitettiin kiinteää mallia, % tuloksiin sidottua Palveluaukot Myyntikoulutus Rekrytointiosaamisen kehittämisohjelma Kasvuyrittäjän henkinen sparraus Johtajuuden kehittäminen Alkavien yritysten palvelut (pienten ja keskisuurten, suurten) Yrittäjyyskasvatus Maahanmuuttajien ja yrittäjien törmäytys Kehittämiskohteet: Palveluiden markkinointi ja tunnettuus Kaikki palveluntuottajat samanarvoisia Minimipalvelujen määrittely 19 Ei liikaa toimijoita päällekkäisyydet pois Yrityspalveluissa asiakasvastuujärjestelmä Palvelutarpeen kartoitus: Viranomainen, yksityinen! Sähköisenä palveluna

20 Markkinavuoropuhelutilaisuus Palveluntuottajien haastattelut kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestö Neuvottelukunta Kehittämispäällikkö Anne Jortikka

21 Digitaaliset palvelut: käytetään jkn verran Nähdään mahdollisuutena! Verkostoituminen: Luontevaa, toimitaan useissa eri verkostoissa Nähdään mahdollisuutena, joustavana toimintatapana! Mahdollistaa innovatiiviset kokeilut Yhteistyön uhat: Epäselvät roolit ja työnjako Kunnallisen sektorin yritystoimijoiden rooli jatkossa? Asiakkaiden tasa-arvoisuus, syntyykö 18 erilaista mallia tuottaa palvelut? Syntyykö uusi väliporras? Oman yrityksen kehittäminen: Osaaminen, Verkostot Digitaalisuus Odotukset ELY:lle Tiedotus, viestintä Verkostoitumisen tukeminen Pilotoinnit, innovatiiviset kokeilut Neuvontapalvelut huomioitava Kehittämisyhtiöt, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestö Markkinalähtöinen maksuperusteinen toiminta: Pidetään terveenä lähtökohtana! Palveluiden nähdään kehittyvän kilpailun kautta. Edellyttää selkeitä mittareita ja tulosten seurantaa! Palvelujen arviointi ja mittaus Asiakastyytyväisyys ja laatu Esitettiin kiinteää mallia, % tuloksiin sidottua Kehittämiskohteet: Palveluiden markkinointi ja tunnettuus Kaikki palveluntuottajat samanarvoisia Minimipalvelujen määrittely 21 Ei liikaa toimijoita päällekkäisyydet pois Yrityspalveluissa asiakasvastuujärjestelmä Palveluaukot Tasalaatuiset palvelut maakunnan sisällä eri kunnissa Työnvälitys ei ole tehokasta KV-neuvontapalvelu KV-osaajista pulaa maakunnan sisällä Koulutus Laajempi täydennys- ja oppisopimuskoulutus Työnjohtokoulutus Yrittäjyyskasvatus kokonaisuus Palvelutarpeen kartoitus: Viranomainen, yksityinen! Sähköisenä palveluna

22 Työvoimapalvelujen tuottajat

23 Yhteistyön uhat: Palvelut keskittyvät muutamalle isolle toimijalle Sopimusten lyhytkestoisuus - uhka kehittämisen näkökulmasta Satakuntalainen kateus? Hintakartellit Digitaaliset palvelut: käytetään paljon Nähdään mahdollisuutena! Verkostoituminen: Kumppanuudet case-pohjaisesti Laajennetaan ja tiivistetään Valtakunnalliset toimijat kiinnostuneita paikallisista verkostoista Yrityskauppoja vrt. Barona Huom! Valtakunnalliset toimijat tuntevat huonosti Satakuntaa Oman yrityksen kehittäminen: Osaaminen, Verkostot Digitaalisuus Odotukset ELY:lle Tiedotus, viestintä Verkostoitumisen tukeminen Pilotoinnit, innovatiiviset kokeilut Neuvontapalvelut huomioitava Yksityiset työvoimapalvelujen tarjoajat Markkinalähtöinen maksuperusteinen toiminta: Kaikki haastatellut lähdössä tuleville markkinoille! Palkkiot ja korvauksettulosperusteisiin palkkioihin myönteinen suhtautuminen, mutta vain osana korvausta. Kiinteä korvaus vähintään 50%, kohderyhmä huomioitava (!), riskinä kermankuorinta -> riskin jakaminen, sopimusten pituusvaikuttavuutta ja laatua tulee mitata ja palkita, riittävän pitkä seurantajakso Asiakaspalaute kaksipiippuinen mittari (vrt. aktivointi) Kehittämiskohteet: Palveluiden markkinointi ja tunnettuus Kaikki palveluntuottajat samanarvoisia Minimipalvelujen määrittely 23 Ei liikaa toimijoita päällekkäisyydet pois Yrityspalveluissa asiakasvastuujärjestelmä Mahdollisuudet Yhteistyön mahdollisuus korostuu pienempien toimijoiden kohdalla Valinnanvapaus mahdollisuus yrityksille, palvelut nopeammin, ei taukoja, palvelupolkujen toimivuus Digitaalisuus mahdollisuutena kohtaanto-ongelman helpottamiseksi (tekoäly), hakijoiden mosaiikkimainen osaaminen huomioon, mätsäystyyppinen työvoiman etsintä Palvelutarpeen kartoitus Jakaa mielipiteet: julkinen/yksityinen Haastavissa tapauksissa asiantuntija kartoittaa, palvelu voidaan arpoa Digitaalisuus mahdollistaa asiakkaan itsepalvelun

24 Kolmannen sektorin toimijat

25 Verkostoituminen: Toimitaan verkostoissa laajasti Tärkeää, mutta myös resurssikysymys Uuden roolin hakeminen. Joudutaan oikeesti hakemaan sitä omaa roolia tässä isossa kuviossa kyllä Arvopohjaisten toimintojen vieminen markkinoille herättää ristiriitaisia tunteita (voitontavoittelu, kermankuorinta ) Pienten toimijoiden mahdollisuudet kilpailutuksissa; bisneksen tulo 3. sektorin tontille Monimuotoisuus Yhteistyön uhat: Kohderyhmiin liittyvät rajaukset Palvelujen kesto Yhtiöittäminen monelle kynnyskysymys Kenellä on vastuu palvelutarpeen kartoittamisesta? Odotukset ELY:lle Tiedotus, viestintä Verkostoitumisen tukeminen Pilotoinnit, innovatiiviset kokeilut Neuvontapalvelut huomioitava Digitaaliset palvelut: käytetään paljon Nähdään mahdollisuutena! Kolmannen sektorin toimijat Markkinalähtöinen maksuperusteinen toiminta: Periaatteessa ok Yhteiset mittarit tärkeitä: vaikuttavuus, laatu, kokonaiskuva Asiakastyytyväisyys kaksiteräinen miekka Tarvitaan selkeä kiinteä maksuosuus, mutta ei vastusteta tulosperusteisuutta, kohderyhmä huomioitava, riittävän pitkä aikajänne Yhdistysten arvomaailma vs. business Palveluaukot matalan kynnyksen valmistava koulutus, velkasovittelu, ajankäyttö asiakasta kohden, 25 maahanmuuttajat valmentajina, yhdistysinfo Mahdollisuudet Tarjotinpohjaisia palvelupaketteja Digitaalisuus Työkokeiluun edelleen sijoittaminen mahdolliseksi Kaikki toimijat haluavat olla mukana, mutta edellyttää yhteisiä tarjouksia Palvelutarpeen kartoittamisessa tärkeintä ammatillisuus Palvelutarpeen kartoitus Jakaa mielipiteet: julkinen/yksityinen Haastavissa tapauksissa asiantuntija kartoittaa, palvelu voidaan arpoa Digitaalisuus mahdollistaa asiakkaan itsepalvelun

26 Oppilaitokset

27 Toivomuksia: Toimivat IT-järjestelmät Järjestämisosaaminen Strateginen hankintatoimi johtamisen keskiöön viranomais- ja järjestäjäpuolella Yksityisten palvelujen käyttö lisääntyy joka tapauksessa Odotukset ELY:lle Tiedon aktiivinen jakaminen, mukaan lukien some -kanavat Vuoropuhelu, yhteinen kehittäminen, tilaisuudet Palvelujen tuotteistaminen Kilpailutus- ja sopimusosaaminen Pilotoinnit, kokeilut Tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan, mikä pysyy ennallaan Törmäyttäminen Avainasiakaspäällikkö 3. sektorille Oppilaitokset Markkinalähtöinen maksuperusteinen toiminta: Pidetään terveenä lähtökohtana! Kiinteä maksu paras, tulosperusteista korkeintaan 20% Tulospalkkio työllistymisestä, tarvitaan enemmän pilotointeja Varottava kermankuorintaa ja mittarisuota Palveluaukot Tasalaatuiset palvelut maakunnan sisällä eri kunnissa Työnvälitys ei ole tehokasta KV-neuvontapalvelu KV-osaajista pulaa maakunnan sisällä Laajempi täydennys- ja oppisopimuskoulutus Työnjohtokoulutus Yrittäjyyskasvatus kokonaisuus Palveluaukot: kotouttamiskoulutuksen hajanaisuus, yrityspalvelujen määrä ja tunnettuus (esim. yhteishankintakoulutus) Tulevaisuuden palvelut, uhat ja mahdollisuudet, odotukset Asiakasnäkökulma edellä27 Panostus ennakointiin Tulosajattelu, palveluhenkisyys, valmius liikkua Palvelutarpeen kartoitus: Viranomainen, yksityinen! Sähköisenä palveluna

28 KIITOS! Lisätietoja kasvupalvelu-uudistuksesta TEM:n verkkosivuilta kohdasta Kärkihankkeet ja reformit>maakuntauudistus Lisätietoja maakuntauudistuksesta ( ja Satakunta2019- portaalista (