KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N KEHITTÄMISOHJELMA Ohjelma toimitettu MMM:öön

2 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Pohjois-Kymen Kasvu ry ja toiminnan tarkoitus TAUSTA Toiminta-alueen kuvaus ja perusteet aluerajaukselle Väestön kehitys ja väestörakenne Vapaa-ajan asuminen Maisemamuodot Liikenneyhteydet EU:n tukialue ohjelmakaudella Alueen kunnat Elimäki Iitti Jaala Valkeala Kuusankoski Kouvola Elinkeinotoiminnan nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Kymenlaaksossa Elinkeinot, erikoistumisalat ja työmarkkinoiden kehitys Teollisuus Liikenne ja logistiikka Rakentaminen Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkailu Luontomatkailun edellytykset Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut kunnittain tarkasteltuna Maatalous Yksityismetsätalous Kylätoiminta Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta Toiminnan kuvaus Pohjois-Kymen Kasvun toiminta rakennerahastokaudella Hallituksen tekemät hankepäätökset Pohjois-Kymen Kasvun omat hankkeet Pohjois-Kymen Kasvun ohjelman toteutuminen Toimiston palvelut Muiden rahoituslähteiden käyttö Seudullinen kehittäjäorganisaatio

3 Yhteistyötahot Kansainvälinen toiminta Toimintaryhmätyön arviointia ohjelmakaudella Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmakohtia Pohjois-Kymen Kasvun toiminnan arviointia Itsearviointi Ulkopuolinen arviointi Toimintaryhmätyön lisäarvo MUITA ASUKASLÄHTÖISIÄ KEHITTÄMISHANKKEITA SUURI SUUNNITELMA SWOT-ANALYYSI POHJOIS-KYMENLAAKSON MAASEUDUN NYKYTILASTA Osaaminen ja kyläsuunnittelu Hyvinvointi- ja tukipalvelut, kylätalous Kulttuuri Mikroyrittäjyys Maaseutuasuminen ja maallemuutto Kylämatkailu Luonto ja ympäristö Nuoret Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys TOIMINTARYHMÄTYÖN ORGANISOINTI RAKENNERAHASTOKAUDELLA Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna Valittu strategia Painopistealueet: Maaseutuasuminen ja maallemuutto: Elinkeinotoiminnan kehittäminen: Palvelurakenteen uudistamisen edistäminen: Asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen: Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistämien: Toiminnan ja rahoituksen priorisointi Valitut tavoitteet

4 7.3.1 Kehittämisohjelman tavoitteet ja mittarit: Työnjako Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa Kestävän kehityksen noudattaminen Toiminnan käytännön organisointi Kehittämisohjelman toteuttamisprosessi Toimintaryhmän hallinto Toimihenkilöt Taloushallinto Hallituksen ja toimihenkilöiden työnjako Toimintaryhmän tehtävät Viestintä/sisäinen Viestintä/ulkoinen Aktivointi Hankeneuvonta Hankekoulutus Hankehaku Hankkeiden valintakriteerit Verkostoituminen ja kumppanuus Toimintaryhmän oma koulutus Kansainvälinen toiminta Tyky-toiminta Tuotettavat materiaalit, apuvälineet Arviointi (itsearviointi ja ulkoinen arviointi) Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa Muiden rahoituslähteiden käyttö Seudullinen kehittäjä Strategisesti tärkeät kärkihankkeet ja koordinointihankkeet Hankkeiden riskianalyysi ja riskien ehkäisy Asukkaiden ideoita Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ohjelman sisällöksi Ohjelman rahoitus OHJELMANLAADINTAPROSESSIN KUVAUS Viestintä Aktivointi Hallitus ja ohjelmatyöryhmä Teemaryhmät Käytetyt muut aineistot Kyselylomakkeet Kyläsuunnitelmat ja kuntien valmisteilla olevat kylien kehittämisohjelmat Tilastoaineisto Yhteistyöneuvottelut

5 8.7 Ohjelman kirjoittaminen TOIMINTARYHMÄN MUU RAHOITUS POHJOIS-KYMEN KASVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN NIVOUTUMINEN MUUHUN SEUDULLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN OHJELMATYÖHÖN: Lähteet Liitteet

6 LUKIJALLE Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ensimmäinen ohjelmakausi lähestyy loppuaan. Maaseudun kehittämisyhdistyksen työ alueella on ollut uutta, mutta hedelmällistä. Alueemme ihmiset ovat ottaneet nopeasti toimintatapamme omakseen, eivätkä hanketoimijat ole arastelleet ottaa yhteyttä toimistoon tai hallituksen jäseniin hankeasioissa. Olemme tehneet yli sata hankepäätöstä, jotka koskettavat satojen, ehkä tuhansien ihmisten elinpiiriä. Päättyvällä kaudella olemme panostaneet kylätaloihin, jotka tulevat toimimaan kyläpalvelujen tukipisteinä ja antavat myös mahdollisuuden kylien sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös kulttuuri- ja kesätapahtumia, jotka ovat tulleet jäädäkseen, olemme onnistuneet hankkeiden avulla luomaan. Alma -toimintaryhmänä meillä on ollut yritysrahoitusta rajoittavana tekijänä maatilasidonnaisuus, mutta myös yrityshankkeita olemme rahoittaneet. Tulevaan kauteen suhtaudumme suurin toivein. Paikallisten kehittämisyhdistysten Leader-status laajentaa mahdollisuuksiamme maaseudun mikroyritysten tukemisen suhteen. Toimintaalueellamme vaikuttaa lisäksi lahjakkaita ja aktiivisia eri alojen toimijoita, joiden kyvyt ja osaaminen maaseudun kehittämistyön instrumenttina ovat vasta pieneltä osalta päässeet hyötykäyttöön. Innostuksesta kertoo se, että ohjelman laadintaprosessiin käytettyihin teemaryhmiin ilmoittautui ja osallistui mittava joukko eri osa-alueisiin perehtyneitä asiantuntijoita ja harrastajia. He ovat antaneet mittavan panoksen ohjelman luovassa vaiheessa. Laajan ohjelman laatimiseen osallistuneen joukon ansiosta toivomme, että olemme saaneet luotua ohjelmastamme alueen maaseudun näköisen. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille niille, jotka ovat ohjelman laatimisprosessiin osallistuneet: Teemaryhmien jäsenille, puheenjohtajille ja sihteereille, niille, jotka ovat halunneet tuoda mielipiteensä esille teemaryhmien ulkopuolelta, ohjelman laatimistyöryhmälle, hallitukselle ja toimihenkilöille. Erityiskiitos kuuluu työtä pelkäämättömälle kaksikollemme Anne Mettälälle ja Hanna Kortelaiselle, jotka ovat työstäneet ohjelman lopulliseen muotoonsa. Hallituksen kokouksessa ohjelmamme sai nimekseen Kasvusta Voimaa. Iitissä Riitta Alestalo Pohjois-Kymen Kasvu ry Hallituksen puheenjohtaja 6

7 1 TIIVISTELMÄ Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Kasvusta voimaa kehittämisohjelma EU:n rakennerahastokaudelle rakentuu toimintaympäristöanalyysin (alueen tilastojen ja yhdeksän teemaryhmän tuottaman aineiston) pohjalta laadittuun visioon, strategiaan ja toimenpideosaan. Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna 2013: Pohjois-Kymenlaakson maaseutu on elinvoimainen ja asuinympäristönä vetovoimainen. Kaupunkien läheinen maaseutu tarjoaa viihtyisän asuinpaikan myös niille, jotka käyvät työssä alueen ulkopuolella. Valmistuvan oikoradan ansiosta Pohjois-Kymenlaakso on vakavasti otettava vaihtoehto asuinpaikaksi myös pääkaupunkiseudulla työssä käyville. Monipuolinen ja puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä keskeinen sijainti tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia uusille toimeentulolähteille, vapaa-ajan harrastuksille sekä viihtyisän asuinympäristön vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, tulomuuttajille sekä matkailijoille. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat yrittäjyyden kasvun mm. hyvinvointialalla, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa sekä metsätaloudessa. Alueella asuu eri-ikäisiä ihmisiä, jotka yhdessä osallistuvat oman asuinalueensa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kylissä vallitsee ns. vanhan ajan yhteisöllisyys. Kylissä vallitseva sosiaalinen pääoma helpottaa uusien tulokkaiden sisään pääsyä kyläyhteisöihin Pohjois-Kymenlaakson maaseudun julkisuuskuva on myönteinen. Strategia: Strategia perustuu ohjelmakaudella rakennetulle perustalle (ks. liite 1). Ohjelmakaudella on mm. peruskorjattu kylätaloja, joihin nyt saadaan kehiteltyä uusimuotoista palvelutuotantoa yritys- tai yhdistysvetoisesti. Kyläsuunnitelmien laatiminen on saatu alulle. Jatkossa niitä monipuolistetaan uusilla osioilla esim. kyläkaavoitus-, kylän liiketoimintasuunnitelma. Kylätaloutta on edistetty pilottihankkeella ja jatkossa se liitetään kyläsuunnitelmien yhteyteen. Maaseutuasumista on edistetty perusinfraa ja maisemaa kohentamalla sekä laadukkaiden vapaa-ajan palveluiden tuotantoa aktivoimalla. Uutena osiona maaseutuasumiseen tulee maallemuutto, joka sisältää myös lähimatkailun. Elinkeinollisissa kehittämishankkeissa ja yrityshankkeissa panostetaan mikroyrittäjyyteen (ilman toimialarajauksia) ja etenkin hyvinvointipalveluyrittäjyyteen. Lähtökohtana on, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun kylät ovat lähinnä asumisen paikkoja ja työssä käydään paljon oman asuinkylän ulkopuolella. Uutta yritystoimintaa syntyy mm. palvelualoille, bioenergian tuotantoon, metsätalouteen sekä mikroyrittäjyyteen perustuvaan tuotannolliseen toimintaan (esim. aliurakointia) Haettava rahoituskehys: 5,125 miljoonaa euroa (julkinen tuki) ja kokonaisrahoituskehys euroa (sis. myös yksityisrahoitus). Ohjelman painopistealueet sekä toiminnan ja rahoituksen priorisointi: elinkeinotoiminnan kehittäminen 55 % rahoituskehyksestä (suorat yritystuet 35 % ja elinkeinolliset kehittämishankkeet 20 %), yhteisölliset kehittämishankkeet 45 %, josta hallintoraha 20 % ja alueiden väliset hankkeet ja kv-toiminta yhteensä 7 %. 1) maaseutuasuminen ja maallemuutto (7 % rahoituskehyksestä), 2) elinkeinotoiminnan kehittäminen (55 %), 3) palvelurakenteen uudistamisen edistäminen (8 %), 4) asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen (3 %), 5) verkostoitumisen ja kumppanuuden edistäminen (7 %). 7

8 Rahoituskehyksen jakautumien maaseutuohjelman mukaisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden mukaisesti (haetun rahoituskehyksen mukaisesti): TL 1 tp 123 maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen: 2,9 % ( ), tp 124 yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi: 1,9 % ( ), TL 2 tp 214 maatalouden ympäristötuet, perinnebiotooppien hoito: 0,97 % ( ), tp 216 ei-tuotannolliset investoinnit : 0,97 % ( ), TL 3 tp 311 taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle: n. 15 % ( ), tp 312 tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen: n. 25 % ( ), tp 313 matkailuelinkeinojen edistäminen: 6 % , tp 321 elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut: 6 % ( ), tp 322 kylien kunnostaminen ja kehittäminen 6 % ( ), tp 323 maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen: 6 % ( ), tp 331 koulutus ja tiedotus: n. 2 % ( ), TL 4 tp 421 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö: 7 % ( ), tp 431 paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen: 20 % ( ). Ohjelman tavoitteina ovat mm.: uusia yrityksiä 15 kpl, uusia työpaikkoja 25 kpl, säilytettyjä työpaikkoja 25 kpl, maisemanhoitosuunnitelmia 20 kpl, kunnostettuja nähtävyyksiä 10 kpl, maaseutusopimuksia 5 kpl, uusia asukkaita alueelle 20 hlöä, tonttiasiamieskoulutuksia 10 kpl, uusia ja päivitettyjä tonttipankkeja 20 kpl, kyläkohtaisia tulomuuttajien vastaanottojärjestelmiä 10 kpl, seudullinen kyläpalvelujen välityskeskus 1 kpl, kyläpalvelupisteitä kylissä kiinteille ja kiertäville palveluille 20 kpl, uusia kulttuuritapahtumia 4 kpl, uusia ja päivitettyjä kyläsuunnitelmia 35 kpl yms. Kasvusta voimaa kehittämisohjelmasta laaditaan vielä erillinen tiivistelmä, josta ilmenevät ohjelman tavoitteet, hakuohjeet, hankevalintakriteerit sekä maaseutuohjelman toimintalinjojen ja toimenpiteiden mukainen listaus rahoitettavista toimenpiteistä hanke-esimerkkeineen. Tiivistelmä laaditaan, kun on saatu päätös Pohjois-Kymen Kasvulle myönnetyn rahoituskehyksen suuruudesta. 2 JOHDANTO Kasvusta voimaa -kehittämisohjelman vastuullisena laatijana on toiminut Pohjois-Kymenlaaksossa toimiva toimintaryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys Pohjois-Kymen Kasvu ry. Kehittämissuunnitelman laatimiseen on osallistunut toimintaryhmän lisäksi laaja joukko maaseudun asukkaita teemaryhmätyöskentelyn sekä Seutukäräjien kautta. Lisäksi ideoita ja toiveita on kartoitettu mm. seutukunnan muilta maaseudun kehittämisorganisaatioilta, mikroyrityksiltä, järjestöiltä, oppilaitoksilta ja kunnilta. Kehittämissuunnitelman laatimisprosessi kuvataan tarkemmin myöhemmin. Pohjois-Kymen Kasvun Kasvusta voimaa -kehittämisohjelma nivoutuu osaksi Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella valmisteltua maaseutuohjelmaa. Yhteensopivuus on varmistettu siten, että toimintaryhmän edustajia on aktiivisesti osallistunut maaseutuohjelman seutu-, maakunta- ja aluetason työryhmien työskentelyyn. Lisäksi toimintaryhmän kehittämissuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon muu seutu- ja maakuntatason ohjelma- ja strategiatyö. 2.1 Pohjois-Kymen Kasvu ry ja toiminnan tarkoitus Pohjois-Kymen Kasvu ry on Pohjois-Kymenlaaksossa toimiva toimintaryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys. Vuonna 1998 perustetun yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken maaseutualueet. Käytännön toiminta alkoi vuonna 1999, kun laadittiin omaa kehittämissuunnitelmaa LEADER+-yhteisöaloiteohjelman hakua varten. 8

9 Käytännön hanketoiminta alkoi kesäkuussa 2001, kun yhdistyksen ohjelma, Kohti omaleimaista Pohjois-Kymenlaaksoa, sai rahoituksen Kymenlaakson alueellisesta maaseutuohjelmasta. Pohjois-Kymen Kasvun jäseninä on yksityishenkilöitä, yhteisöjä (yhdistyksiä, yrityksiä) ja kuntia. Jäsenmäärä on yhteensä 289 (jäsenmaksun maksaneita 130). Henkilöjäseniä on 200, yhteisöjäseniä 83 ja kuntajäseniä kuusi. Pohjois-Kymen Kasvun jäsenyys on kaikille maaseudun asukkaille avoin. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti, samoin eroa jäsenyydestä. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Käytännössä kaikki jäsenyyttä hakeneet on aina hyväksytty yhdistykseen. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2006 on henkilöjäseniltä 8 euroa, yhteisöjäseniltä 34 euroa ja kunnilta 84 euroa. Kaikki toiminta-alueen kuusi kuntaa on Pohjois- Kymen Kasvun jäseninä. Pohjois-Kymen Kasvun hallitus käy jatkossa vuosittain läpi jäsenrekisterin. Jos jäseninä on henkilöitä tai järjestöjä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan, lähetetään näille maksumuistutus. Jos nämä eivät tästä huolimatta maksa jäsenmaksua, hallituksella on sääntöjen mukaan oikeus erottaa nämä yhdistyksen jäsenyydestä. Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen valinnassa noudatetaan ns. kolmikantavaatimusta. Kolmasosa hallituksen jäsenistä (ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään) edustaa kuntatahoa, kolmasosa yhdistystahoa ja kolmasosa asukastahoa. Hallituksen kokouksessa tehtiin päätös sääntömuutoksesta, jossa sääntöihin lisätään vaatimus kolmikannan noudattamisesta hallitusta valittaessa. Uudet säännöt hyväksyttiin kevätkokouksessa 2006 ja ne on hyväksytty yhdistysrekisterissä Jäsenhankintaa on tehty säännöllisesti aina, kun on tiedotettu yhdistyksen toiminnasta. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminnan tarkoitus on sääntöjen mukaan seuraava: 1. Kannustaa maaseudun asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi 2. Säilyttää kymenlaaksolainen maaseutu elinvoimaisena 3. Lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä, kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien Toimintaryhmän tehtävänä on rahoittaa asukaslähtöisiä kehittämis- ja yrityshankkeita sekä erityisesti kouluttaa ja avustaa hankkeita hakevia yhteisöjä ja henkilöitä. Oman rahoituskehyksensä lisäksi Pohjois-Kymen Kasvu hankkii muuta rahoitusta maaseudun asukkaiden ideoiden toteuttamiseksi. Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen päätöksen mukaisesti toimintaryhmä toimii myös seudullisena maaseudun kehittäjäorganisaationa. Lisäksi edistetään ns. välittäjäorganisaatiotoimintaan, joka liittyy esimerkiksi maaseutusopimuskäytäntöön. 3 TAUSTA 3.1 Toiminta-alueen kuvaus ja perusteet aluerajaukselle Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Kymenlaakson maakunnan pohjoisessa osassa, Kouvolan seudulla. Kouvolan seudun kuntayhtymän alueesta toimintaryhmän piiriin kuuluvat kunnat: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien maaseutualueet. Alueen kansanomaisempi nimi on Kuntaseiska. Kuntaseiskan kunnista Anjalankoski kuuluu tosin Etelä-Kymenlaakson Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminta-alueeseen. 9

10 Koska Kouvolassa ja Kuusankoskella asukkaita on enemmän kuin , kummankin kaupungin kaava-alue on jätetty toimintaryhmän toiminta-alueen ulkopuolelle. Kouvolan maaseutuun luetaan Alakylän (515 ha) ja Ojamaan (190 ha) alueet, yhteensä 705 hehtaaria maata. Kouvolan maaseutualueella on 81 asukasta, joista suurin osa asuu Alakylässä (78) ja Ojamaalla asuu vain muutama henkilö (3). Kouvolan maaseutualuerajaus on esitetty kartassa (ks. liite 2). Kuusankosken maaseutuun kuuluvat puolestaan Pilkanmaan, Keltin, Ruotsula-Tammirannan, Mattila-Multamäen ja Pessan alueet (ks. liite 3). Kuusankoskella maaseuduksi luettavaa pinta-alaa on yhteensä 82 km² ja asukkaita maaseutualueilla on yhteensä henkilöä. Kuva 1 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue Kouvolan seudulla (Anjalankoski mukaan luettuna) Pohjois-Kymenlaaksossa asuu kokonaisuudessaan ( ) asukasta. Toimintaryhmän alueen asukasmäärä Kouvolan ja Kuusankosken taajama-alueet mukaan luettuna on henkilöä. Kun vielä Kouvolan ja Kuusankosken taajama-alueet vähennetään toimintaryhmän alueen asukasmäärästä, muodostuu Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta-alueen tarkaksi väkiluvuksi henkilöä. Väestötiheys Kouvolan seudulla on 27,3 asukasta neliökilometrillä, koko Suomessa 15,4 ja Euroopan Unionissa 120,3 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Kymenlaaksossa toimii yhteistyössä ns. kuntaseiskan kunnat: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala, Kouvola, Kuusankoski ja Anjalankoski. EU:n ohjelmakaudella Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen ovat muodostaneet kuusi kuntaa: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken maaseutualueet. Anjalankoski on kuulunut jo kahden ohjelmakauden ajan Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueeseen. Pohjois-Kymen Kasvu neuvotteli toukokuussa 2005 Anjalankosken kylien kanssa mahdollisesta Anjalankosken liittämisestä Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueeseen. Tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi. Perusteina oli mm., että Anjalankoski kuuluu jo toista ohjelmakautta toimivan Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminta-alueeseen ja Anjalankosken maaseutualueilla on jo muodostunut historiallinen traditio ja tiivis yhteistyö Etelä-Kymenlaakson kuntien suuntaan. Lisäksi toimintaryhmän alueen muutos koettiin hankalaksi, koska nykyisellä EU:n ohjelmakaudella ALMA-toimintaryhmien on hankittava uusi kuntarahoitus välikaudeksi ELMAohjelmaan, kun taas Anjalankoski on sitoutunut kuntarahoitukseen Kehittämisyhdistys Sepralle. Kuusankoskella ei laajennettu Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-aluetta, koska Kuusankosken kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa elokuussa 2006 kaupungin edustajat totesivat, ettei 10

11 kaupungilla ole taloudellisia resursseja aluelaajennuksen edellyttämälle kuntarahaosuuden lisäämiselle. Pohjois-Kymenlaakson kuusi kuntaa on käytännössä osoittautunut toimivaksi ja väestöpohjaltaan riittävän suureksi toiminta-alueeksi. Tätä osoittaa jo sekin, että Pohjois-Kymen Kasvu sai sidottua koko rahoituskehyksensä ohjelmakaudella Hankevolyymi voi vielä kasvaa ohjelmakaudella , jos Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa myös ilman maatilakytkentää olevia mikroyrityksiä Väestön kehitys ja väestörakenne Koko Kymenlaakson väestöä koskevien ennusteiden mukaan Kymenlaakson väestö vähenee ja harmaantuu tulevina vuosina. Etelä-Suomen maakuntien liittouma (2004, 3) arvioi, että Etelä- Suomen alueella yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkin suhteellisesti vähiten Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, joissa vanhusten osuus väestöstä on jo nyt varsin korkea. Toisaalta nuorten osuus väestöstä vähenee juuri näissä maakunnissa voimakkaimmin. Kymenlaakson alueelta muuttaa koulutettua ja nuorta väestöä ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle, ja väestöä kuolee enemmän kuin syntyy. Toimintaryhmän alueen väestörakenteen vanhusvoittoisuus voidaan havaita taulukosta 1. Alueen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on keskimäärin 18 prosenttia, kun koko Suomessa vastaava osuus on noin 16 prosenttia. Vanhusväestön osuudet ovat suurimmat maaseutumaisissa kunnissa, Jaalassa ja Iitissä. Seudun kaupungeissa, Kouvolassa ja Kuusankoskella, vanhusväestön osuus suhteessa koko maan vastaavaan lukuun on verrattain korkea. Sen sijaan taajaan asutuissa kunnissa, Elimäellä ja Valkealassa, vanhusväestön osuus on hieman alhaisempi ja myös nuorten ikäpolvien osuus suurempi kuin muissa alueen kunnissa. Taulukko 1 Toimintaryhmän alueen kuntien väestörakenne ja väestörakennetta koskevat valtakunnalliset keskiarvot kuntaryhmittäin vuonna Kaupunkimaiset kunnat, Suomi Kouvola V alkeala Maaseutumaiset kunnat, Suomi 0-6 v 7-14 v v > 65 v Iitti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Iitti Jaala Maas eutum aiset Elimäki Valke ala Taaja an asutut Kouvo la Kaupu Kuusa nkimai nkoski set > 65 v ,8 16,4 14,5 15,5 17, , v 63,4 61,2 62,2 64,2 65,7 64,8 67, v 9,9 9,9 10,7 10,7 11,5 11,3 8,8 9,7 9,5 0-6 v 6,5 5,6 7,3 8,7 8,3 8,4 5,9 7 7,7 Kun väestön kehitystä tarkastellaan Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueella, voidaan havaita, että alueen väestö on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosina vajaalla tuhannella henkilöllä (ks. taulukko 2). Suurimmat väestötappiot ovat koituneet prosentuaalisesti tarkasteltuna Elimäelle, Iitille ja Jaalalle. Väestötappioista huolimatta Iitti ja Jaala ovat pystyneet hieman kasvattamaan väkilukuaan vuodesta 2003 vuoteen Valkealassa väestönkehitys on ollut toimintaryhmän alueen kunnista 11

12 positiivisinta. Suhteutettuna vuoden 2000 väestömäärään väestön kasvua ei kuitenkaan kerry myöskään Valkealalle. Taulukko 2 Kuntien väestön kehitys ja väestöennuste vuodelle 2030 Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2030 ennakoi taajaan asutuille kunnille, Valkealalle ja Elimäelle sekä Kouvolan kaupungille väestön kasvua seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Suurin muuttovoittokunta ennusteen mukaan on Valkeala. Väestötappioita toimintaryhmän alueelle on ennustettavissa Iittiin, Jaalaan ja Kuusankoskelle. Kokonaisuudessaan toimintaryhmän alueen väestö tulee vähenemään 950 henkilöllä (-1,2 %) vuoteen 2030 mennessä. Väestöennusteissa ei kuitenkaan pidä pitäytyä pelkästään historiallisessa tarkastelussa eli tulevaisuutta ei pidä ennustaa yksinomaan aikaisempien vuosien tilastojen valossa. Kymenlaakson liiton laatimassa maakuntasuunnitelmassa (maakuntahallituksen esitys ) Kymenlaakson väestötavoitteeksi on asetettu asukasta vuodelle Vuodelle 2030 asukkaita arvioidaan olevan maakunnassa Väestömäärän kasvua odotetaan tapahtuvan sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa. Tätä voidaan pitää Kymenlaakson maakunnan yhteisenä tahtotilana. Tavoitteen saavuttamista edistetään myös tällä Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelmalla. Ikärakenteesta johtuen Kymenlaaksossa on syntyvien määrä vuodessa noin 200 pienempi kuin kuolleiden määrä luvulla Kymenlaakson nettomaahanmuutto on ollut keskimäärin 230 asukasta vuodessa. Nettomuuton arvioidaan olevan seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 700 asukasta vuodessa. Tästä maahanmuuton osuus on arvioitu noin 500 asukkaaksi/vuosi. Yhtenä merkittävänä tekijänä kasvavaan maahanmuuttoon ovat avautuvat työpaikat eläköitymisen johdosta. Kymenlaakson liiton maakuntasuunnitelmassa todetaan, että maaseudun houkuttelevuus luonnonläheisenä asumispaikkana on lisääntynyt ja suuntaus jatkuu edelleen. Varsinkin kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevalla maaseudulla on vetovoimaa. Vakituisista asukkaista 12

13 kasvava osa on keskuksissa työssä käyviä ja asioivia, osa hyväkuntoisia eläkeläisiä. Asutuksen hajautumista ei keskustojen kehittäminen ja rakentamisen ohjaus pysäytä. Taajamien ulkopuolisen tonttimaan edullisuus ja luonnon rauha houkuttavat monia asuinpaikan valinnassa. Vesi- ja jätehuollon sekä työ- ja asiointiliikenteen mahdolliset lisäkustannukset ollaan valmiita maksamaan Vapaa-ajan asuminen Merkittävimmät kesämökkikunnat toimintaryhmän alueella ovat Valkeala, Jaala ja Iitti. Loma- ovat pääasiassa sijoittuneet vesistöjen varrelle Salpausselän pohjoispuolelle. Tämän alueen aikana näiden kuntien väkimäärä moninkertaistuu. Alueellista mökkitiheyttä lisää se, että kesämökit vetovoimatekijöitä ovat kaunis ja puhdas järviluonto sekä hyvä saavutettavuus pääkaupunkiseudulta. Yhteensä toimintaryhmän alueella on yli 9000 kesämökkiä. Taulukko 3 Kesämökkien lukumäärä ja alueellinen jakautuminen Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien määrät vaihtelevat suuresti kunnittain. Kouvolassa 90 prosenttia vapaa-ajan asuntojen omistajista on paikkakuntalaisia, Kuusankoskella 54 ja Elimäellä 29 prosenttia. Merkittävimmissä kesämökkikunnissa, Valkealassa (19 % paikkakuntalaisten omistuksessa), Iitissä (14 %) ja Jaalassa (7 %), paikkakuntalaisten omistamien mökkien määrä on vähäisempi ja ulkopaikkakuntalaisten mökkiomistajien määrä suurempi. Keskimäärin toimintaryhmän alueen kunnissa paikkakuntalaisten omistamia mökkejä on noin 35,5 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä 64,5 prosenttia. Suuri osa vapaa-ajan asuntojen ulkopaikkakuntalaisista omistajista on pääkaupunkiseutulaisia. Elimäellä pääkaupunkilaisten mökkiomistajien osuus on suurin (43 %). Myös Iitissä (37 %) ja Jaalassa (30 %) pääkaupunkiseudulta tulevien mökkiomistajien osuudet ovat merkittäviä. Erityisesti haja-asutusalueille vapaa-ajan asuminen synnyttää taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Parhaimmillaan vapaa-ajan asuminen vahvistaa haja-asutusalueiden aluerakennetta ja kyläyhteisöjä, monipuolistaa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta, lisää kylien henkistä vireyttä ja hidastaa maaseudun voimakasta rakenteellista muutosta. Mitä pidempään vapaa-ajan asukkaat saadaan viihtymään paikkakunnalla ja mitä enemmän he käyttävät paikallisia tuotteita ja palveluja, sitä enemmän he myös jättävät alueelle taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Loma-asuntojen hyödyntäminen kesäkauden ulkopuolellakin sekä loma-asumiseen liittyvät erilaiset 13

14 paikallispalvelut, kuten huoltopalvelut (maansiirto-, rakennus-, korjaus-, vartiointi- ym.), suoramyynti- ja ohjelmapalvelut antavat maaseudun asukkaille lisäksi uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa todetaan, että vapaa-ajan asuntojen ottaminen vakituiseen käyttöön jatkuu ja toisaalta maaseudun vakituisesta asuntokannasta osa siirtyy vapaaajan käyttöön. Omarantainen asumismuoto on edelleen halutuin, mutta vapaiden rantojen väheneminen kasvattaa perinteisten kyläympäristöjen suosiota vapaa- ja osa-aikaisina asuinympäristöinä. Lakkautettuja kouluja, pappiloita, kauppoja ja tuotantorakennuksia siirtyy asumiskäyttöön Maisemamuodot Kymijoki on Kymenlaakson maakunnan kruununjalokivi. Se on antanut nimen, elannon ja kasvot kokonaiselle maakunnalle. Kymijoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan maamme neljänneksi suurin joki. Ympärilleen elämää sykkivä suoni virtaa vuolaana läpi maakunnan ja laajenee paikoin leveämmiksi järvialtaiksi etenkin Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kymijoen laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonka varrella ihmisasutuksen vaikutus on näkynyt aina joen synnystä lähtien. Joen varteen on aikaa myöten syntynyt myös lukuisia arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Kymijoen ja sen vesistöjen vaikutus Pohjois-Kymenlaakson maisemaan on keskeinen. Toimintaryhmän alueen pohjoisosan järvimaisema erämaa-alueineen on jo itsessään luonnonvara. Salpausselät edustavat harjumaisemaa parhaimmillaan ja niiden sora- ja pohjavesivarat ovat mittavat. Toimintaryhmän alueen eteläosa edustaa alavaa ja viljelylle suotuisaa kulttuurimaisemaa Liikenneyhteydet Liikenneyhteydet Pohjois-Kymenlaaksosta kaikkiin suuntiin ovat hyvät. Rautatieliikenteen osalta Kouvola on Venäjän ja EU:n raja-asema sekä Suomen tärkein tavaraliikenteen risteys- ja kuljetusterminaali, josta on yhteydet Pietarin ja Moskovan kautta aina Tyynenmeren rantavaltioihin Kiinaan, Japaniin ja Koreaan. Valtatiet 6, 12 ja 15 yhdistävät seudun kitkattomasti Suomen muihin keskuksiin ja rannikon vientisatamiin. Lähellä sijaitsevat kaupungit, Lahti, Mikkeli, Lappeenranta, Kotka ja Hamina, Heinola, ovat sadan kilometrin säteellä alueesta. Pääkaupunkiseudulta alueelle ajaa vajaassa kahdessa tunnissa. Pohjois-Kymenlaakson saavutettavuus pääkaupunkiseudun ja Pietarin suunnista on parantunut viime vuosina merkittävästi ja parantuu edelleen. Liikenneyhteyksien kehityksen onkin arvioitu antavan Pohjois-Kymenlaaksolle lähivuosina merkittävän kehityspotkun. Tulevaisuudessa Kerava Lahti-oikorata parantaa entisestään junaliikenteen välityskykyä itäiseen Suomeen, kun matka-aika Helsingistä Lahteen kestää lyhimmillään vain 44 minuuttia. Helsingin ja Kouvolan välinen matkaaika lyhenee oikoradan ansiosta noin 40 minuuttia. Oikorata valmistuu vuonna Nopean rataverkon rakentaminen Helsinki Pietari-välille lyhentää puolestaan matka-aikaa Venäjän puolelle Pietariin nykyisestä 5½ tunnista 3 tuntiin vuoteen 2008 mennessä. Kouvola Pietari matkaaika vastaavasti lyhenee kahteen tuntiin eli kesto on suurin piirtein sama kuin Kouvolasta Helsinkiin. Alueen maantiestöä on jo parannettu valtatie 6 osalta leveäkaistaiseksi Koskenkylä Kouvola-välillä ja valtatie 15 parantaminen Kotka Kouvola-välillä on suunnitteilla. Samoin valtatien 12 (Kouvola Lahti) perusparannus on ajankohtainen lähivuosina. 14

15 3.1.5 EU:n tukialue ohjelmakaudella Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue on Tavoite 1 -ohjelman ulkopuolista aluetta, jolla on toteutettu ohjelmakaudella alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA, EMOTR-T). Pohjois-Kymenlaakso ei siis ole enää ohjelmakaudella kuulunut rakennerahastoalueeseen. Pohjois-Kymenlaakson maaseutukunnissa on ollut käytössä Etelä- Suomen tavoite 2 -ohjelmassa siirtymäkauden tuet vuoden 2005 loppuun asti. Koko Kymenlaakso on osa Venäjälle suuntautuvaa Kaakkois-Suomi Venäjä -Naapuruusohjelmaa sekä Viroon suuntautuvaa Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelmaa. Pohjoisessa Kymenlaaksossa toteutetaan lisäksi tavoite 3 -ohjelmaa (ESR). Lisäksi Kymenlaakson liitolla on käytettävissään maakunnan kehittämisrahaa lähinnä EU-ohjelmien ulkopuolisiin hankkeisiin. Samoin Kouvolan seudun kuntayhtymällä on käytössään omaa kehittämisrahaa. Lisäksi on mahdollisuus hakea rahoitusta EU:n erillisohjelmien kautta suoraan Euroopan unionin komissiosta. 3.2 Alueen kunnat Elimäki Elimäki on Kouvolan seudun kunnista vanhin. Ensimmäinen maininta asiakirjoissa Elimäestä on vuodelta Historiaan ovat merkittävimmin vaikuttaneet kuitenkin vasta 1600-luvun alkuvuosien tapahtumat, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi Henrik Wreden leskelle läänitykseksi Elimäen ja Anjalan. Tästä alkoi kolmesataa vuotta kestänyt kartano- ja torpparikausi, jonka vaikutus Elimäen kehitykseen on ollut ilmeinen. Kartanoiden ansiosta Elimäen viljelysmaat kehittyivät, ojitus yleistyi, rotukarjaa hankittiin ja ensimmäiset kartanomeijerit perustettiin luvulla. Vähitellen kartanoiden antamat herätteet alkoivat vaikuttaa myös maalaisrahvaan maatalouteen. Tänä päivänä Elimäki on vireä maalaiskunta vilkkaasti liikennöidyn valtatie 6:n varrella. Elimäki on Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen kunnista eteläisin ja matkaa Helsinkiin kertyy 114 kilometriä. Elimäen kunta koostuu historiallisesta kirkonkylän kuntakeskuksesta, Korian teollisuusja kauppakeskuksesta sekä kulttuurin muovaamasta maaseutualueesta. Elimäen maapinta-ala on 383,0 km² ja asukkaita kunnassa on henkilöä. Elimäkeläisistä 64 prosenttia asuu Korian tai kirkonkylän taajamissa. Elimäelle on tyypillistä laajat, vehmaat peltoaukeat ja viljelysmaat. Usko maatalouden tulevaisuuteen on Elimäellä säilynyt vahvana ja toimintaryhmän alueen kunnista eniten maatiloja löytyykin Elimäeltä (428). Osin vireän maatalouden ansioksi on luettu pitäjän asuttuna säilyminen. Maidontuotanto on kuitenkin viidentoista viime vuoden aikana voimakkaasti vähentynyt ja lisäelinkeinoja tarvittaisiin. Monilta viljatiloilta käydään töissä myös tilan ulkopuolella. Teollisuus Elimäellä tuottaa mm. käsityölankoja, metallituotteita, keittiökalusteita, leipää ja palvilihaa. Myös huomattavan sähköntoimittajan, Kymenlaakson Sähkö Oy:n, keskustoimipaikka on Elimäellä. Elimäellä olisi tilausta pienyrittäjyydelle ja erilaisille sivuelinkeinoille. Esimerkiksi ohikulkevan liikennevirran hyödyntämistä yhteisillä tapahtumilla ja matkailupalveluilla tulisi edistää. Mustilan Arboretum alppiruusuineen ja satoine puulajineen sekä Moision kartano taidenäyttelyineen ovat Elimäen tunnettuja matkailukohteita. Kirkonkylän keskustan ylpeys on Suomen vanhin, jatkuvassa käytössä oleva puinen ristikirkko vuodelta Matkailullisia nähtävyyksiä Elimäellä ovat myös koulumuseo ja kotiseutumuseo. 15

16 3.2.2 Iitti Iitti on vuonna 1539 perustettu 7335 asukkaan kunta Kouvolan ja Lahden kaupunkiseutujen välissä. Iitin kirkonkylä sijaitsee kolmen järven välisellä harjulla ja on tunnettu luonnonkauneudestaan. Vuonna 1990 Iitin kirkonkylä palkittiinkin Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, hoidetut pihapiirit ja mm. Iitin musiikkijuhlat antavat Iitille matkailullista arvoa. Iitin kirkonkylä oli pitäjän keskus aina 1800-luvun jälkipuolelle saakka kunnes Helsinki Pietari - rautatie rakennettiin ja Iitin taloudellinen ja hallinnollinen keskus siirtyi Kausalaan. Kausalassa asuu tänä päivänä noin 4300 asukasta. Metalliteollisuus, muun muassa Halton Oy:n päätehtaat ja Kiitokori Oy, sekä huonekaluteollisuus ja muu puunjalostusteollisuus ovat leimaa-antavia kunnan elinkeinoelämälle. Iitin kunnassa panostetaan yrittäjyyteen, asumiseen, palveluihin ja elämystuotteisiin. Kymijoen rannoilla ja sen laajoilla järvialueilla on lähes 2500 vapaa-ajan asuntoa ja niiden määrä on kasvussa. Iitin maapinta-ala on 587,98 km² ja vesipinta-alaakin Iitistä löytyy 97,1 km². Iitin kuntaa leimaavat sen läpi virtaava Kymijoki ja maisemaa halkova Salpausselän harju. Salpausselkä jakaa Iitin kahteen erilaiseen osaan: pohjoisten järvialueiden Vesikansaan ja eteläisten maanviljelysalueiden Maakansaan. Iitti on saavutettavissa hyvin sekä rautateitse että maanteitse. Kausalan keskus sijaitsee rautatieradan varrella, josta matka pääkaupunkiseudulle kestää lähijunalla noin kaksi tuntia Jaala Jaalan kunta itsenäistyi vuonna Pinta-alaa Jaalalla on 563 km², josta vesipinta-alaa on 130 km² ja maapinta-alaa 433 km². Jaalan asukasluku on 1938 henkeä. Kesäisin asukasluku moninkertaistuu, sillä Jaalassa on lähes 3000 kesämökkiä. Jaala on Pohjois-Kymenlaakson vesirikkain kunta. Kymijoen vesistöön kuuluvat Jaalan vedet ovat luonnostaan kirkkaita ja ne kuuluvat Etelä-Suomen puhtaimpiin. Jaalan lukuisia järviä yhdistävät toisiinsa lukuisat joet ja pikkujärvet niin, että alueelle muodostuu todellinen vesireittien verkosto. Jaalassa sanotaankin, että: Seutu on kuin seulanpohja. Jaalan asutuksen ja viljelymaiseman painopiste on kunnan etelä-osassa, alueen läpi kulkevan toisen Salpausselän eteläpuolella. Sen pohjoispuolen maisemaa, jonka luonne on paikoin vielä lähes erämainen, leimaavat laajat karut mäntykankaat, maaston suuret korkeuserot ja paikoin äkkijyrkät, rosoiset kallioseinämät. Suurin osa jaalalaisista saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta (44%) ja palveluammateista (41%). Teollisuuden osuus elinkeinoista on noin 10 prosenttia. Jaalan historiaan kuuluu läheisesti puunjalostusteollisuus. Nykyisin museona toimiva Verlan pahvitehdas valittiin vuonna 1996 UNESCO:n arvostettuun maailmanperintöluetteloon. Verlan tehdasmiljöö kertoo Suomen metsäteollisuuden varhaisvaiheista 1800-luvun jälkipuoliskolla, jossa vehreä puutarha, arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset ja vanha pahvitehdas alkuperäisine teknisine laitteineen on onnistuttu säilyttämään entisellään. Jaala on saavutettavissa helpoimmin maanteitse. Matkaa Helsinkiin kertyy160 km, Lahteen 55 km, Kouvolaan 30 km, Kotkaan 80 km ja Heinolaan 40 km. 16

17 3.2.4 Valkeala Valkeala, joka on perustettu vuonna 1631, on alueeltaan koko Pohjois-Kymenlaakson suurin kunta. Valkealassa on pinta-alaa 1004 neliökilometriä, josta maata on 861 ja vettä 143 neliökilometriä. Valkealasta alkaa Järvi-Suomi. Kunnassa on useita järviä, joiden rantaviivaa on 920 km. Valkealan kunnan asukasluku on viime vuodet ollut kasvava ja kunnassa asuu noin henkilöä. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa. Valkealan kunnan velkaantumisaste on Kouvolan seudun pienimpiä ja kunnan talous on yleinen tilanne huomioiden kohtalaisen hyvä. Vakituisen asutuksen lisäksi Valkeala on merkittävä mökkikunta. Kesämökkejä Valkealassa on noin Kunnan hallinnollinen keskus on kirkonkylä, joka on osa Kirkonkylän-Niinistön-Jokelan nauhamaista taajamaa, jossa asuu noin 5000 ihmistä. Valkealalle valtakunnallistakin tunnettavuutta antavat varuskunnat: Suomen suurin varuskunta Karjalan Prikaati toimii Vekaranjärvellä sekä erikoisjoukkojen varuskunta Utin Jääkärirykmentti Utissa. Varuskunnat ovat kunnan suurin työnantaja työllistäen suoraan yhteensä noin 1100 henkilöä. Valkealassa sijaitseva Repoveden kansallispuisto on luonnonoloiltaan poikkeuksellisen jylhä ja karun kaunis. Yhä useammat kotimaiset ja ulkomaiset turistit ovat löytäneet sen mainiot luontopolut ja retkeilyreitit. Orilammen majalta lähtee Suomen kultareitiksi kutsuttu vesibussireitti kansallispuiston ydinalueille. Siellä sijaitsee myös kuuluisa kalliokiipeilyseinämä, Olhavan vuori. Etelä-Valkealaa halkoo koskiensuojelulailla suojeltu vesireitti, Väliväylä eli Valkealan reitti, josta myös koko eteläinen Kymenlaakso saa puhtaan juomavetensä Salpausselän harjuun suodatettuna. Historiallisesti merkittäviä kohteita Valkealassa ovat venäläisten rakentama Utin linnoitus sekä Verlan kalliomaalaukset. Verla, maailmanperintökohde tehdasmuseoineen, sijaitsee Jaalan lisäksi osin myös Valkealan puolella. Valkeala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Salpausselkien alueella. Kunnassa on kaksi lentokenttää (Utti ja Selänpää) ja kuntaa halkoo kaksi valtatietä (vt 6 ja vt 15) sekä kaksi pääjunarataa (Savon ja Karjalan rata). Matkaa pääkaupunkiseudulle kertyy 150 km ja lähimmät kaupunkikeskukset Kouvola ja Kuusankoski ovat vain kymmenen kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Valkealan kunta on edistänyt elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä onnistuneella maanhankinnalla, kaavoittamisella ja monipuolisella koko kunnan kattavalla tarjonnalla. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita UPM:n Kalson puunjalostustehdas Vuohijärvellä, Ruusutarhat Arvo Suutari ja Viherpeukalot Häkämäessä ja Jokelan teollisuusalueella sekä Hyötypaperi Oy:n laitokset Jokelassa. Kunnassa on myös merkittävää maa- ja metsätalouden yritystoimintaa. Valkealan työttömyysaste (n. 9 %) on keskimääräistä alhaisempi Kymenlaakson kuntiin verrattuna. Elinkeinoista palveluiden, kaupan ja liikenteen osuus on 59 %, teollisuuden osuus 19 %, maa- ja metsätalouden osuus 12 % ja rakennustoiminnan osuus 10 % Kuusankoski Kuusankoski on yksi Suomen huomattavimmista paperinvalmistuskeskuksista. Ensimmäiset paperitehtaat rakennettiin Kuusaankosken partaalle 1870-luvulla ja Voikkaalle 1890-luvulla. Kuusankoski sijaitsee Kymijoen kainalossa, jonka kolme koskea on valjastettu sähkön tuotantoon lähinnä paikkakunnan paperiteollisuuden tarpeisiin. 17

18 Kuusankoski on perustettu vuonna 1921 osasta Iittiä ja Valkealaa. Kuusankoskesta tuli kauppala vuonna 1957 ja kaupunki vuonna Kuusankoskella katsotaan olevan neljä taajamaa: Kuusaa, Pilkanmaa, Kymintehdas ja Voikkaa. Asutus on keskittynyt taajamiin, joissa asuu yli 96 prosenttia väestöstä. Kuusankosken maapinta-ala on 114 km² ja vesipinta-ala 16 km². Asukkaita Kuusankoskella on Kuusankosken elinkeinorakenne on teollisuus- (34 %) ja palvelualapainotteinen (30 %). Kaupan alalla työskentelee 11 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä ja muiden elinkeinojen osuudet jäävät alle 10 prosentin. Pääkaupunkiseudulta Kuusankoskelle ajaa valtatie kuutta pitkin vajaassa parissa tunnissa (136 km) Kouvola Kouvolan seutu on Suomen kymmenenneksi suurin yhtenäinen taajama-alue, jonka keskuskunta on Kouvolan kaupunki. Kouvolan seudun asukasluku on vajaat asukasta ja seudulla on yli työpaikkaa. Seudun keskuskaupunki Kouvola, perustettiin Kaupunkioikeudet Kouvola sai Pinta-alaltaan kaupunki on 45 km² ja asukkaita kaupungissa on noin Kouvola on rakenteeltaan hyvin tiivis ja sen palvelut ovat hyvin kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Kouvola on koko seudun kaupallisten ja vapaa-aikapalvelujen keskus. Kouvolalle ominaisia piirteitä ovat kaupallisilta palveluiltaan monipuolinen kävelykeskusta sekä erittäin toimiva ja kattava kevyenliikenteen verkosto. Kouvola valittiinkin 2000-luvun alkupuolella vuoden kaupunkikeskustaksi (2003) ja polkupyöräkaupungiksi (2005). Matkailutoimialan tärkeimpiä nähtävyyksiä ja kiinnostuksen kohteita ovat Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto, Tykkimäen huvipuisto (vuonna 2005 noin kävijää) ja Repoveden kansallispuisto. Kouvolan kaupungin elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Valtaosa kaupungin työpaikasta (75 %), sijoittuu kaupan, liikenteen, palvelujen ja hallinnon toimialoille. Työpaikkaomavaraisuus on 120 % ja työttömyysprosentti on 13,5 %. Koulutuksen ja tutkimuksen seudullisena keskuksena toimii Kouvolan Kasarminmäen korkeakoulukampus, jossa sijaitsee useiden yliopistojen ja korkeakoulujen toimipisteitä ja -laitoksia. Kymijoen ranta-alueella säilynyt Kouvolan kylän rantaraitti antaa tuulahduksen maaseudun ja kaupungin pitkäaikaisesta ja hyvin toimivasta, historiallisesta rinnakkaiselosta. 3.3 Elinkeinotoiminnan nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Kymenlaaksossa Elinkeinot, erikoistumisalat ja työmarkkinoiden kehitys Pohjois-Kymenlaakson toimialarakenne on palvelupainotteinen. 76 prosenttia alueen työssä käyvästä väestöstä työskentelee palvelujen parissa. Jalostuksessa työskentelee 22 prosenttia ja alkutuotannossa vajaa prosentti työssä käyvästä väestöstä. Elinkeinorakenteen mukaan tarkasteltuna julkisten palvelujen osuus tulonlähteistä on 30 prosenttia, teollisuuden 23, kaupan 13, liike-elämän palvelujen 13 ja liikenteen 11 prosenttia. Muiden elinkeinojen osuudet jäävät alle kymmenen prosentin. Elinkeinoista etenkin teollisuudella ja liikenteellä on vankka asema Pohjois-Kymenlaaksossa. Seudun vahvin erikoistumisala on paperiteollisuus ja liikenteen työpaikkojen osuus on tuntuvasti koko maata suurempi. Elinkeinotoiminnalle merkittävät puunjalostus- ja paperiteollisuuden tehdasyksiköt saivat alkunsa jo ja 1870-luvuilla. Pohjois-Kymenlaakson osuus Suomen paperin tuotannosta on noin kolmasosa. Perusmetsätalous, metsänhoito, korjuu ja kuljetus työllistävät Kouvolan seudulla n. 500 henkeä kokovuotiseksi työvoimatarpeeksi arvioituna. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa maa- ja metsätaloudella on yhä suuri työllistävä merkitys. Maaseutumaisissa kunnissa maa- ja metsätalouselinkeinojen osuus kaikista elinkeinoista 18

19 on Kymenlaaksossa keskimäärin 17,4 prosenttia (Jaalassa 19,4 prosenttia), mikä on suurempi kuin koko maan keskiarvo 15,2 prosenttia. Taajaan asutuissa kunnissa maa- ja metsätalouden osuus on keskimäärin noin 10 prosenttia (Suomen keskiarvo 6,8 %, taajaan asutut). Kaupungeissa, Kouvolassa ja Kuusankoskella, maa- ja metsätalouden osuus elinkeinoista on noin prosentin luokkaa. Työmarkkinoiden kehitys on Pohjois-Kymenlaaksossa ollut vuoden 2005 loppupuolella suhteellisen maltillista, eikä suuria heilahteluja suuntaan tai toiseen ole esiintynyt. Keskimäärin työttömiä työnhakijoita on noin 5700 ja kokonaistyöllisyyden odotetaan säilyvän vuonna 2006 jotakuinkin ennallaan. Työttömien osuus työvoimasta toimintaryhmän alueella on 11,4 prosenttia. Suurinta työttömyys on Kouvolassa (13,4 %) ja pienintä Valkealassa (9,4 %). Rakennetyöttömyys on seudulla edelleen suuri ongelma. Pitkäaikaistyöttömiä seudulla on keskimäärin noin 1500 ja määrän arvioidaan hivenen nousevan. (Ks. Kouvolan seudun työvoimastrategia 2005, 7 8.) Toimialoittain tarkasteltuna teollisuuden työpaikkojen osuus Pohjois-Kymenlaaksossa on edelleen korkea, mutta laskusuuntainen. Metsä- ja elintarviketeollisuuden työpaikkojen vuonna 2004 alkanut väheneminen on alkanut täysimääräisesti vaikuttaa vuonna Alkutuotannon osuus työpaikoista vähenee edelleen voimakkaasti. Logistiikka-ala jatkaa kasvuaan ja työpaikkojen määrä alalla kasvaa jonkin verran, mutta heilahtelut ovat logistiikka-alalla nopeita. (Kouvolan seudun työvoimastrategia 2005, 7 9.) Kuva 2 Pohjois-Kymenlaakson kaikki työpaikat vuonna 2003 (yhteensä ) Kuva 2 kertoo, että Kouvolan seudulla on yhteensä reilut työllistä. Työpaikoista merkittävä osa on riippuvainen kulutuksesta ja kotitalouksien ostovoimasta. Avoimien työpaikkojen kehitys on seudulla viime vuosina ollut TE-keskuksen keskiarvon yläpuolella. Kehityksen ennakoidaan jatkuvan samanlaisena myös vuonna 2006, mutta tulevaisuudessa epävarmuus myönteisen kehityksen jatkumisesta on suurempi. Seudun taloudelliseen kehitykseen ja sen epävarmuuteen vaikuttavat ennen kaikkea ikärakenteen muutos ja valtakunnan keskitasoa iäkkäämpi väestö, yrittäjien ikääntyminen, korkeakoulutettujen alhainen osuus työvoimasta sekä edelleen jatkuva pääosin nuorista johtuva muuttotappio. Taloudellinen reaalikasvu on alueella suhteellisen alhainen ja näköpiirissä on elinkeinorakenne huomioiden myös paineita työpaikoille. (Emt., 8.) 19

20 Kouvolan seudun työvoimastrategiassa (2005, 8, 16) todetaan, että julkisten palvelujen edessä olevan uudistamisen ja tulevaisuuden palvelutuotantomallin vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen on vaikea arvioida. Merkittävää työpaikkojen määrän kasvua ei kuitenkaan liene odotettavissa, toteutettiin palveluita sitten julkisesti tai yksityisesti. Tarkastelussa palvelualat painottuvat kuitenkin Kaakkois-Suomessa selvästi työvoiman tarvitsijoina, joskin myös teollisuus ja rakentaminen ovat tarvitsijoiden joukossa. Uuden työvoiman tarve on määrällisesti suurinta sosiaali- terveydenhuollon päätoimialalla. Merkittävä osa työvoimatarpeesta syntyy ennustetusta tuotannon lisäyksestä eli alalla tarvitaan poistuman korvaamisen lisäksi myös uutta työvoimaa. Kaupan ala sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluja sisältävä toimiala tarvitsevat määrällisesti seuraavaksi eniten työvoimaa. Myös koulutus erottuu selkeästi työvoiman tarvitsijana Teollisuus Teollisuudella on vankka asema Kymenlaaksossa. Teollisuudessa syntyy vajaa 40 prosenttia maakunnan kokonaistuotannosta ja joka neljäs kymenlaaksolainen työskentelee teollisuuden palveluksessa. Kymenlaakso tunnetaan ennen kaikkea paperiteollisuudesta, jonka osuus koko Suomen sellu- ja paperiteollisuuden tuotannosta ja viennistä on noin 20 prosenttia. Kymenlaakson teollisuusyrityksissä oli noin työpaikkaa vuonna Paperiteollisuudessa on noin 40 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Toiseksi suurimman alan, metalliteollisuuden, osuus on 23 prosenttia. Muita merkittäviä teollisuusaloja ovat elintarvike- ja puutuoteteollisuus, öljy-, kemia-, kumi- ja muoviteollisuus sekä energiantuotanto. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 4.) Teollisuuden liikevaihto kasvoi Pohjois-Kymenlaaksossa prosentilla vuoden 2004 jälkipuolikkaalla, mutta vuoteen 2000 verrattuna reaalinen liikevaihto on samalla tasolla. Seudun teollisuuden henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna Teollisuuden toimialoilla toimii nyt noin 7 prosenttia vähemmän henkilöstöä kuin vuonna Jyrkimmin koko Kymenlaaksossa on supistunut elintarviketeollisuuden henkilöstö. Kemia-, kumi- ja muoviteollisuudessa henkilöstömäärä on puolestaan kasvanut vuoteen 2000 verrattuna. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 4, 10.) Teollisuusyritykset ovat Kymenlaaksossa joko suuria tai pieniä ja eniten kehityspotentiaalia omaavat keskisuuret yritykset ovat valitettavan harvinaisia Liikenne ja logistiikka Liikennetyöpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on keskimääräistä suurempi, sillä maakunta on Suomen itäliikenteen keskus. Alueen erityispiirteenä on Kaakkois-Suomen raja-asemien sekä Kotkan ja Haminan satamien kautta kuljetettavat Venäjän transitokuljetukset, joiden kautta kulkee vuosittain prosenttia Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä. Nämä yhdessä kuljetuksiin liittyvien logistiikkapalveluiden kanssa nostavat alueen logistista painoarvoa. (Lehtinen et al. 2004, ) Liikenteen alalla oli Kymenlaaksossa noin työpaikkaa vuonna Suurin työllistäjä on maaliikenne (42 %), joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä. Liikennettä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi jne.) osuus työpaikoista on 36 prosenttia. Posti- ja teleliikenteen osuus on vajaa viidennes ja vesiliikenteen osuus 3 prosenttia. Varsinaisessa logistiikkatoiminnassa eli kuljetuksissa ja liikennepalveluissa (pl. matkatoimistot) on noin työpaikkaa sekä lisäksi tullissa noin 250. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 7.) Kymenlaaksossa yritysten logistiikkakustannukset ovat kolmanneksi korkeimmat Etelä-Suomen alueella ja logistiikkapalvelujen kysyntä on Etelä-Suomen keskitasoa. Logistiikkapalvelujen 20

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot