KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N KEHITTÄMISOHJELMA Ohjelma toimitettu MMM:öön

2 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Pohjois-Kymen Kasvu ry ja toiminnan tarkoitus TAUSTA Toiminta-alueen kuvaus ja perusteet aluerajaukselle Väestön kehitys ja väestörakenne Vapaa-ajan asuminen Maisemamuodot Liikenneyhteydet EU:n tukialue ohjelmakaudella Alueen kunnat Elimäki Iitti Jaala Valkeala Kuusankoski Kouvola Elinkeinotoiminnan nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Kymenlaaksossa Elinkeinot, erikoistumisalat ja työmarkkinoiden kehitys Teollisuus Liikenne ja logistiikka Rakentaminen Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkailu Luontomatkailun edellytykset Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut kunnittain tarkasteltuna Maatalous Yksityismetsätalous Kylätoiminta Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta Toiminnan kuvaus Pohjois-Kymen Kasvun toiminta rakennerahastokaudella Hallituksen tekemät hankepäätökset Pohjois-Kymen Kasvun omat hankkeet Pohjois-Kymen Kasvun ohjelman toteutuminen Toimiston palvelut Muiden rahoituslähteiden käyttö Seudullinen kehittäjäorganisaatio

3 Yhteistyötahot Kansainvälinen toiminta Toimintaryhmätyön arviointia ohjelmakaudella Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmakohtia Pohjois-Kymen Kasvun toiminnan arviointia Itsearviointi Ulkopuolinen arviointi Toimintaryhmätyön lisäarvo MUITA ASUKASLÄHTÖISIÄ KEHITTÄMISHANKKEITA SUURI SUUNNITELMA SWOT-ANALYYSI POHJOIS-KYMENLAAKSON MAASEUDUN NYKYTILASTA Osaaminen ja kyläsuunnittelu Hyvinvointi- ja tukipalvelut, kylätalous Kulttuuri Mikroyrittäjyys Maaseutuasuminen ja maallemuutto Kylämatkailu Luonto ja ympäristö Nuoret Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys TOIMINTARYHMÄTYÖN ORGANISOINTI RAKENNERAHASTOKAUDELLA Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna Valittu strategia Painopistealueet: Maaseutuasuminen ja maallemuutto: Elinkeinotoiminnan kehittäminen: Palvelurakenteen uudistamisen edistäminen: Asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen: Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistämien: Toiminnan ja rahoituksen priorisointi Valitut tavoitteet

4 7.3.1 Kehittämisohjelman tavoitteet ja mittarit: Työnjako Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa Kestävän kehityksen noudattaminen Toiminnan käytännön organisointi Kehittämisohjelman toteuttamisprosessi Toimintaryhmän hallinto Toimihenkilöt Taloushallinto Hallituksen ja toimihenkilöiden työnjako Toimintaryhmän tehtävät Viestintä/sisäinen Viestintä/ulkoinen Aktivointi Hankeneuvonta Hankekoulutus Hankehaku Hankkeiden valintakriteerit Verkostoituminen ja kumppanuus Toimintaryhmän oma koulutus Kansainvälinen toiminta Tyky-toiminta Tuotettavat materiaalit, apuvälineet Arviointi (itsearviointi ja ulkoinen arviointi) Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa Muiden rahoituslähteiden käyttö Seudullinen kehittäjä Strategisesti tärkeät kärkihankkeet ja koordinointihankkeet Hankkeiden riskianalyysi ja riskien ehkäisy Asukkaiden ideoita Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ohjelman sisällöksi Ohjelman rahoitus OHJELMANLAADINTAPROSESSIN KUVAUS Viestintä Aktivointi Hallitus ja ohjelmatyöryhmä Teemaryhmät Käytetyt muut aineistot Kyselylomakkeet Kyläsuunnitelmat ja kuntien valmisteilla olevat kylien kehittämisohjelmat Tilastoaineisto Yhteistyöneuvottelut

5 8.7 Ohjelman kirjoittaminen TOIMINTARYHMÄN MUU RAHOITUS POHJOIS-KYMEN KASVUN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN NIVOUTUMINEN MUUHUN SEUDULLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN OHJELMATYÖHÖN: Lähteet Liitteet

6 LUKIJALLE Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ensimmäinen ohjelmakausi lähestyy loppuaan. Maaseudun kehittämisyhdistyksen työ alueella on ollut uutta, mutta hedelmällistä. Alueemme ihmiset ovat ottaneet nopeasti toimintatapamme omakseen, eivätkä hanketoimijat ole arastelleet ottaa yhteyttä toimistoon tai hallituksen jäseniin hankeasioissa. Olemme tehneet yli sata hankepäätöstä, jotka koskettavat satojen, ehkä tuhansien ihmisten elinpiiriä. Päättyvällä kaudella olemme panostaneet kylätaloihin, jotka tulevat toimimaan kyläpalvelujen tukipisteinä ja antavat myös mahdollisuuden kylien sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös kulttuuri- ja kesätapahtumia, jotka ovat tulleet jäädäkseen, olemme onnistuneet hankkeiden avulla luomaan. Alma -toimintaryhmänä meillä on ollut yritysrahoitusta rajoittavana tekijänä maatilasidonnaisuus, mutta myös yrityshankkeita olemme rahoittaneet. Tulevaan kauteen suhtaudumme suurin toivein. Paikallisten kehittämisyhdistysten Leader-status laajentaa mahdollisuuksiamme maaseudun mikroyritysten tukemisen suhteen. Toimintaalueellamme vaikuttaa lisäksi lahjakkaita ja aktiivisia eri alojen toimijoita, joiden kyvyt ja osaaminen maaseudun kehittämistyön instrumenttina ovat vasta pieneltä osalta päässeet hyötykäyttöön. Innostuksesta kertoo se, että ohjelman laadintaprosessiin käytettyihin teemaryhmiin ilmoittautui ja osallistui mittava joukko eri osa-alueisiin perehtyneitä asiantuntijoita ja harrastajia. He ovat antaneet mittavan panoksen ohjelman luovassa vaiheessa. Laajan ohjelman laatimiseen osallistuneen joukon ansiosta toivomme, että olemme saaneet luotua ohjelmastamme alueen maaseudun näköisen. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille niille, jotka ovat ohjelman laatimisprosessiin osallistuneet: Teemaryhmien jäsenille, puheenjohtajille ja sihteereille, niille, jotka ovat halunneet tuoda mielipiteensä esille teemaryhmien ulkopuolelta, ohjelman laatimistyöryhmälle, hallitukselle ja toimihenkilöille. Erityiskiitos kuuluu työtä pelkäämättömälle kaksikollemme Anne Mettälälle ja Hanna Kortelaiselle, jotka ovat työstäneet ohjelman lopulliseen muotoonsa. Hallituksen kokouksessa ohjelmamme sai nimekseen Kasvusta Voimaa. Iitissä Riitta Alestalo Pohjois-Kymen Kasvu ry Hallituksen puheenjohtaja 6

7 1 TIIVISTELMÄ Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Kasvusta voimaa kehittämisohjelma EU:n rakennerahastokaudelle rakentuu toimintaympäristöanalyysin (alueen tilastojen ja yhdeksän teemaryhmän tuottaman aineiston) pohjalta laadittuun visioon, strategiaan ja toimenpideosaan. Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna 2013: Pohjois-Kymenlaakson maaseutu on elinvoimainen ja asuinympäristönä vetovoimainen. Kaupunkien läheinen maaseutu tarjoaa viihtyisän asuinpaikan myös niille, jotka käyvät työssä alueen ulkopuolella. Valmistuvan oikoradan ansiosta Pohjois-Kymenlaakso on vakavasti otettava vaihtoehto asuinpaikaksi myös pääkaupunkiseudulla työssä käyville. Monipuolinen ja puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä keskeinen sijainti tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia uusille toimeentulolähteille, vapaa-ajan harrastuksille sekä viihtyisän asuinympäristön vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, tulomuuttajille sekä matkailijoille. Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat yrittäjyyden kasvun mm. hyvinvointialalla, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa sekä metsätaloudessa. Alueella asuu eri-ikäisiä ihmisiä, jotka yhdessä osallistuvat oman asuinalueensa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kylissä vallitsee ns. vanhan ajan yhteisöllisyys. Kylissä vallitseva sosiaalinen pääoma helpottaa uusien tulokkaiden sisään pääsyä kyläyhteisöihin Pohjois-Kymenlaakson maaseudun julkisuuskuva on myönteinen. Strategia: Strategia perustuu ohjelmakaudella rakennetulle perustalle (ks. liite 1). Ohjelmakaudella on mm. peruskorjattu kylätaloja, joihin nyt saadaan kehiteltyä uusimuotoista palvelutuotantoa yritys- tai yhdistysvetoisesti. Kyläsuunnitelmien laatiminen on saatu alulle. Jatkossa niitä monipuolistetaan uusilla osioilla esim. kyläkaavoitus-, kylän liiketoimintasuunnitelma. Kylätaloutta on edistetty pilottihankkeella ja jatkossa se liitetään kyläsuunnitelmien yhteyteen. Maaseutuasumista on edistetty perusinfraa ja maisemaa kohentamalla sekä laadukkaiden vapaa-ajan palveluiden tuotantoa aktivoimalla. Uutena osiona maaseutuasumiseen tulee maallemuutto, joka sisältää myös lähimatkailun. Elinkeinollisissa kehittämishankkeissa ja yrityshankkeissa panostetaan mikroyrittäjyyteen (ilman toimialarajauksia) ja etenkin hyvinvointipalveluyrittäjyyteen. Lähtökohtana on, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun kylät ovat lähinnä asumisen paikkoja ja työssä käydään paljon oman asuinkylän ulkopuolella. Uutta yritystoimintaa syntyy mm. palvelualoille, bioenergian tuotantoon, metsätalouteen sekä mikroyrittäjyyteen perustuvaan tuotannolliseen toimintaan (esim. aliurakointia) Haettava rahoituskehys: 5,125 miljoonaa euroa (julkinen tuki) ja kokonaisrahoituskehys euroa (sis. myös yksityisrahoitus). Ohjelman painopistealueet sekä toiminnan ja rahoituksen priorisointi: elinkeinotoiminnan kehittäminen 55 % rahoituskehyksestä (suorat yritystuet 35 % ja elinkeinolliset kehittämishankkeet 20 %), yhteisölliset kehittämishankkeet 45 %, josta hallintoraha 20 % ja alueiden väliset hankkeet ja kv-toiminta yhteensä 7 %. 1) maaseutuasuminen ja maallemuutto (7 % rahoituskehyksestä), 2) elinkeinotoiminnan kehittäminen (55 %), 3) palvelurakenteen uudistamisen edistäminen (8 %), 4) asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen (3 %), 5) verkostoitumisen ja kumppanuuden edistäminen (7 %). 7

8 Rahoituskehyksen jakautumien maaseutuohjelman mukaisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden mukaisesti (haetun rahoituskehyksen mukaisesti): TL 1 tp 123 maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen: 2,9 % ( ), tp 124 yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi: 1,9 % ( ), TL 2 tp 214 maatalouden ympäristötuet, perinnebiotooppien hoito: 0,97 % ( ), tp 216 ei-tuotannolliset investoinnit : 0,97 % ( ), TL 3 tp 311 taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle: n. 15 % ( ), tp 312 tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen: n. 25 % ( ), tp 313 matkailuelinkeinojen edistäminen: 6 % , tp 321 elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut: 6 % ( ), tp 322 kylien kunnostaminen ja kehittäminen 6 % ( ), tp 323 maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen: 6 % ( ), tp 331 koulutus ja tiedotus: n. 2 % ( ), TL 4 tp 421 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö: 7 % ( ), tp 431 paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen: 20 % ( ). Ohjelman tavoitteina ovat mm.: uusia yrityksiä 15 kpl, uusia työpaikkoja 25 kpl, säilytettyjä työpaikkoja 25 kpl, maisemanhoitosuunnitelmia 20 kpl, kunnostettuja nähtävyyksiä 10 kpl, maaseutusopimuksia 5 kpl, uusia asukkaita alueelle 20 hlöä, tonttiasiamieskoulutuksia 10 kpl, uusia ja päivitettyjä tonttipankkeja 20 kpl, kyläkohtaisia tulomuuttajien vastaanottojärjestelmiä 10 kpl, seudullinen kyläpalvelujen välityskeskus 1 kpl, kyläpalvelupisteitä kylissä kiinteille ja kiertäville palveluille 20 kpl, uusia kulttuuritapahtumia 4 kpl, uusia ja päivitettyjä kyläsuunnitelmia 35 kpl yms. Kasvusta voimaa kehittämisohjelmasta laaditaan vielä erillinen tiivistelmä, josta ilmenevät ohjelman tavoitteet, hakuohjeet, hankevalintakriteerit sekä maaseutuohjelman toimintalinjojen ja toimenpiteiden mukainen listaus rahoitettavista toimenpiteistä hanke-esimerkkeineen. Tiivistelmä laaditaan, kun on saatu päätös Pohjois-Kymen Kasvulle myönnetyn rahoituskehyksen suuruudesta. 2 JOHDANTO Kasvusta voimaa -kehittämisohjelman vastuullisena laatijana on toiminut Pohjois-Kymenlaaksossa toimiva toimintaryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys Pohjois-Kymen Kasvu ry. Kehittämissuunnitelman laatimiseen on osallistunut toimintaryhmän lisäksi laaja joukko maaseudun asukkaita teemaryhmätyöskentelyn sekä Seutukäräjien kautta. Lisäksi ideoita ja toiveita on kartoitettu mm. seutukunnan muilta maaseudun kehittämisorganisaatioilta, mikroyrityksiltä, järjestöiltä, oppilaitoksilta ja kunnilta. Kehittämissuunnitelman laatimisprosessi kuvataan tarkemmin myöhemmin. Pohjois-Kymen Kasvun Kasvusta voimaa -kehittämisohjelma nivoutuu osaksi Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella valmisteltua maaseutuohjelmaa. Yhteensopivuus on varmistettu siten, että toimintaryhmän edustajia on aktiivisesti osallistunut maaseutuohjelman seutu-, maakunta- ja aluetason työryhmien työskentelyyn. Lisäksi toimintaryhmän kehittämissuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon muu seutu- ja maakuntatason ohjelma- ja strategiatyö. 2.1 Pohjois-Kymen Kasvu ry ja toiminnan tarkoitus Pohjois-Kymen Kasvu ry on Pohjois-Kymenlaaksossa toimiva toimintaryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys. Vuonna 1998 perustetun yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken maaseutualueet. Käytännön toiminta alkoi vuonna 1999, kun laadittiin omaa kehittämissuunnitelmaa LEADER+-yhteisöaloiteohjelman hakua varten. 8

9 Käytännön hanketoiminta alkoi kesäkuussa 2001, kun yhdistyksen ohjelma, Kohti omaleimaista Pohjois-Kymenlaaksoa, sai rahoituksen Kymenlaakson alueellisesta maaseutuohjelmasta. Pohjois-Kymen Kasvun jäseninä on yksityishenkilöitä, yhteisöjä (yhdistyksiä, yrityksiä) ja kuntia. Jäsenmäärä on yhteensä 289 (jäsenmaksun maksaneita 130). Henkilöjäseniä on 200, yhteisöjäseniä 83 ja kuntajäseniä kuusi. Pohjois-Kymen Kasvun jäsenyys on kaikille maaseudun asukkaille avoin. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti, samoin eroa jäsenyydestä. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Käytännössä kaikki jäsenyyttä hakeneet on aina hyväksytty yhdistykseen. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2006 on henkilöjäseniltä 8 euroa, yhteisöjäseniltä 34 euroa ja kunnilta 84 euroa. Kaikki toiminta-alueen kuusi kuntaa on Pohjois- Kymen Kasvun jäseninä. Pohjois-Kymen Kasvun hallitus käy jatkossa vuosittain läpi jäsenrekisterin. Jos jäseninä on henkilöitä tai järjestöjä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan, lähetetään näille maksumuistutus. Jos nämä eivät tästä huolimatta maksa jäsenmaksua, hallituksella on sääntöjen mukaan oikeus erottaa nämä yhdistyksen jäsenyydestä. Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen valinnassa noudatetaan ns. kolmikantavaatimusta. Kolmasosa hallituksen jäsenistä (ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään) edustaa kuntatahoa, kolmasosa yhdistystahoa ja kolmasosa asukastahoa. Hallituksen kokouksessa tehtiin päätös sääntömuutoksesta, jossa sääntöihin lisätään vaatimus kolmikannan noudattamisesta hallitusta valittaessa. Uudet säännöt hyväksyttiin kevätkokouksessa 2006 ja ne on hyväksytty yhdistysrekisterissä Jäsenhankintaa on tehty säännöllisesti aina, kun on tiedotettu yhdistyksen toiminnasta. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminnan tarkoitus on sääntöjen mukaan seuraava: 1. Kannustaa maaseudun asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi 2. Säilyttää kymenlaaksolainen maaseutu elinvoimaisena 3. Lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä, kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien Toimintaryhmän tehtävänä on rahoittaa asukaslähtöisiä kehittämis- ja yrityshankkeita sekä erityisesti kouluttaa ja avustaa hankkeita hakevia yhteisöjä ja henkilöitä. Oman rahoituskehyksensä lisäksi Pohjois-Kymen Kasvu hankkii muuta rahoitusta maaseudun asukkaiden ideoiden toteuttamiseksi. Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen päätöksen mukaisesti toimintaryhmä toimii myös seudullisena maaseudun kehittäjäorganisaationa. Lisäksi edistetään ns. välittäjäorganisaatiotoimintaan, joka liittyy esimerkiksi maaseutusopimuskäytäntöön. 3 TAUSTA 3.1 Toiminta-alueen kuvaus ja perusteet aluerajaukselle Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Kymenlaakson maakunnan pohjoisessa osassa, Kouvolan seudulla. Kouvolan seudun kuntayhtymän alueesta toimintaryhmän piiriin kuuluvat kunnat: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien maaseutualueet. Alueen kansanomaisempi nimi on Kuntaseiska. Kuntaseiskan kunnista Anjalankoski kuuluu tosin Etelä-Kymenlaakson Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminta-alueeseen. 9

10 Koska Kouvolassa ja Kuusankoskella asukkaita on enemmän kuin , kummankin kaupungin kaava-alue on jätetty toimintaryhmän toiminta-alueen ulkopuolelle. Kouvolan maaseutuun luetaan Alakylän (515 ha) ja Ojamaan (190 ha) alueet, yhteensä 705 hehtaaria maata. Kouvolan maaseutualueella on 81 asukasta, joista suurin osa asuu Alakylässä (78) ja Ojamaalla asuu vain muutama henkilö (3). Kouvolan maaseutualuerajaus on esitetty kartassa (ks. liite 2). Kuusankosken maaseutuun kuuluvat puolestaan Pilkanmaan, Keltin, Ruotsula-Tammirannan, Mattila-Multamäen ja Pessan alueet (ks. liite 3). Kuusankoskella maaseuduksi luettavaa pinta-alaa on yhteensä 82 km² ja asukkaita maaseutualueilla on yhteensä henkilöä. Kuva 1 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue Kouvolan seudulla (Anjalankoski mukaan luettuna) Pohjois-Kymenlaaksossa asuu kokonaisuudessaan ( ) asukasta. Toimintaryhmän alueen asukasmäärä Kouvolan ja Kuusankosken taajama-alueet mukaan luettuna on henkilöä. Kun vielä Kouvolan ja Kuusankosken taajama-alueet vähennetään toimintaryhmän alueen asukasmäärästä, muodostuu Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta-alueen tarkaksi väkiluvuksi henkilöä. Väestötiheys Kouvolan seudulla on 27,3 asukasta neliökilometrillä, koko Suomessa 15,4 ja Euroopan Unionissa 120,3 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Kymenlaaksossa toimii yhteistyössä ns. kuntaseiskan kunnat: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala, Kouvola, Kuusankoski ja Anjalankoski. EU:n ohjelmakaudella Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen ovat muodostaneet kuusi kuntaa: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken maaseutualueet. Anjalankoski on kuulunut jo kahden ohjelmakauden ajan Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueeseen. Pohjois-Kymen Kasvu neuvotteli toukokuussa 2005 Anjalankosken kylien kanssa mahdollisesta Anjalankosken liittämisestä Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueeseen. Tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi. Perusteina oli mm., että Anjalankoski kuuluu jo toista ohjelmakautta toimivan Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminta-alueeseen ja Anjalankosken maaseutualueilla on jo muodostunut historiallinen traditio ja tiivis yhteistyö Etelä-Kymenlaakson kuntien suuntaan. Lisäksi toimintaryhmän alueen muutos koettiin hankalaksi, koska nykyisellä EU:n ohjelmakaudella ALMA-toimintaryhmien on hankittava uusi kuntarahoitus välikaudeksi ELMAohjelmaan, kun taas Anjalankoski on sitoutunut kuntarahoitukseen Kehittämisyhdistys Sepralle. Kuusankoskella ei laajennettu Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-aluetta, koska Kuusankosken kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa elokuussa 2006 kaupungin edustajat totesivat, ettei 10

11 kaupungilla ole taloudellisia resursseja aluelaajennuksen edellyttämälle kuntarahaosuuden lisäämiselle. Pohjois-Kymenlaakson kuusi kuntaa on käytännössä osoittautunut toimivaksi ja väestöpohjaltaan riittävän suureksi toiminta-alueeksi. Tätä osoittaa jo sekin, että Pohjois-Kymen Kasvu sai sidottua koko rahoituskehyksensä ohjelmakaudella Hankevolyymi voi vielä kasvaa ohjelmakaudella , jos Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa myös ilman maatilakytkentää olevia mikroyrityksiä Väestön kehitys ja väestörakenne Koko Kymenlaakson väestöä koskevien ennusteiden mukaan Kymenlaakson väestö vähenee ja harmaantuu tulevina vuosina. Etelä-Suomen maakuntien liittouma (2004, 3) arvioi, että Etelä- Suomen alueella yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkin suhteellisesti vähiten Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, joissa vanhusten osuus väestöstä on jo nyt varsin korkea. Toisaalta nuorten osuus väestöstä vähenee juuri näissä maakunnissa voimakkaimmin. Kymenlaakson alueelta muuttaa koulutettua ja nuorta väestöä ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle, ja väestöä kuolee enemmän kuin syntyy. Toimintaryhmän alueen väestörakenteen vanhusvoittoisuus voidaan havaita taulukosta 1. Alueen kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on keskimäärin 18 prosenttia, kun koko Suomessa vastaava osuus on noin 16 prosenttia. Vanhusväestön osuudet ovat suurimmat maaseutumaisissa kunnissa, Jaalassa ja Iitissä. Seudun kaupungeissa, Kouvolassa ja Kuusankoskella, vanhusväestön osuus suhteessa koko maan vastaavaan lukuun on verrattain korkea. Sen sijaan taajaan asutuissa kunnissa, Elimäellä ja Valkealassa, vanhusväestön osuus on hieman alhaisempi ja myös nuorten ikäpolvien osuus suurempi kuin muissa alueen kunnissa. Taulukko 1 Toimintaryhmän alueen kuntien väestörakenne ja väestörakennetta koskevat valtakunnalliset keskiarvot kuntaryhmittäin vuonna Kaupunkimaiset kunnat, Suomi Kouvola V alkeala Maaseutumaiset kunnat, Suomi 0-6 v 7-14 v v > 65 v Iitti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Iitti Jaala Maas eutum aiset Elimäki Valke ala Taaja an asutut Kouvo la Kaupu Kuusa nkimai nkoski set > 65 v ,8 16,4 14,5 15,5 17, , v 63,4 61,2 62,2 64,2 65,7 64,8 67, v 9,9 9,9 10,7 10,7 11,5 11,3 8,8 9,7 9,5 0-6 v 6,5 5,6 7,3 8,7 8,3 8,4 5,9 7 7,7 Kun väestön kehitystä tarkastellaan Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueella, voidaan havaita, että alueen väestö on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosina vajaalla tuhannella henkilöllä (ks. taulukko 2). Suurimmat väestötappiot ovat koituneet prosentuaalisesti tarkasteltuna Elimäelle, Iitille ja Jaalalle. Väestötappioista huolimatta Iitti ja Jaala ovat pystyneet hieman kasvattamaan väkilukuaan vuodesta 2003 vuoteen Valkealassa väestönkehitys on ollut toimintaryhmän alueen kunnista 11

12 positiivisinta. Suhteutettuna vuoden 2000 väestömäärään väestön kasvua ei kuitenkaan kerry myöskään Valkealalle. Taulukko 2 Kuntien väestön kehitys ja väestöennuste vuodelle 2030 Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2030 ennakoi taajaan asutuille kunnille, Valkealalle ja Elimäelle sekä Kouvolan kaupungille väestön kasvua seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Suurin muuttovoittokunta ennusteen mukaan on Valkeala. Väestötappioita toimintaryhmän alueelle on ennustettavissa Iittiin, Jaalaan ja Kuusankoskelle. Kokonaisuudessaan toimintaryhmän alueen väestö tulee vähenemään 950 henkilöllä (-1,2 %) vuoteen 2030 mennessä. Väestöennusteissa ei kuitenkaan pidä pitäytyä pelkästään historiallisessa tarkastelussa eli tulevaisuutta ei pidä ennustaa yksinomaan aikaisempien vuosien tilastojen valossa. Kymenlaakson liiton laatimassa maakuntasuunnitelmassa (maakuntahallituksen esitys ) Kymenlaakson väestötavoitteeksi on asetettu asukasta vuodelle Vuodelle 2030 asukkaita arvioidaan olevan maakunnassa Väestömäärän kasvua odotetaan tapahtuvan sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa. Tätä voidaan pitää Kymenlaakson maakunnan yhteisenä tahtotilana. Tavoitteen saavuttamista edistetään myös tällä Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelmalla. Ikärakenteesta johtuen Kymenlaaksossa on syntyvien määrä vuodessa noin 200 pienempi kuin kuolleiden määrä luvulla Kymenlaakson nettomaahanmuutto on ollut keskimäärin 230 asukasta vuodessa. Nettomuuton arvioidaan olevan seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 700 asukasta vuodessa. Tästä maahanmuuton osuus on arvioitu noin 500 asukkaaksi/vuosi. Yhtenä merkittävänä tekijänä kasvavaan maahanmuuttoon ovat avautuvat työpaikat eläköitymisen johdosta. Kymenlaakson liiton maakuntasuunnitelmassa todetaan, että maaseudun houkuttelevuus luonnonläheisenä asumispaikkana on lisääntynyt ja suuntaus jatkuu edelleen. Varsinkin kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevalla maaseudulla on vetovoimaa. Vakituisista asukkaista 12

13 kasvava osa on keskuksissa työssä käyviä ja asioivia, osa hyväkuntoisia eläkeläisiä. Asutuksen hajautumista ei keskustojen kehittäminen ja rakentamisen ohjaus pysäytä. Taajamien ulkopuolisen tonttimaan edullisuus ja luonnon rauha houkuttavat monia asuinpaikan valinnassa. Vesi- ja jätehuollon sekä työ- ja asiointiliikenteen mahdolliset lisäkustannukset ollaan valmiita maksamaan Vapaa-ajan asuminen Merkittävimmät kesämökkikunnat toimintaryhmän alueella ovat Valkeala, Jaala ja Iitti. Loma- ovat pääasiassa sijoittuneet vesistöjen varrelle Salpausselän pohjoispuolelle. Tämän alueen aikana näiden kuntien väkimäärä moninkertaistuu. Alueellista mökkitiheyttä lisää se, että kesämökit vetovoimatekijöitä ovat kaunis ja puhdas järviluonto sekä hyvä saavutettavuus pääkaupunkiseudulta. Yhteensä toimintaryhmän alueella on yli 9000 kesämökkiä. Taulukko 3 Kesämökkien lukumäärä ja alueellinen jakautuminen Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien määrät vaihtelevat suuresti kunnittain. Kouvolassa 90 prosenttia vapaa-ajan asuntojen omistajista on paikkakuntalaisia, Kuusankoskella 54 ja Elimäellä 29 prosenttia. Merkittävimmissä kesämökkikunnissa, Valkealassa (19 % paikkakuntalaisten omistuksessa), Iitissä (14 %) ja Jaalassa (7 %), paikkakuntalaisten omistamien mökkien määrä on vähäisempi ja ulkopaikkakuntalaisten mökkiomistajien määrä suurempi. Keskimäärin toimintaryhmän alueen kunnissa paikkakuntalaisten omistamia mökkejä on noin 35,5 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä 64,5 prosenttia. Suuri osa vapaa-ajan asuntojen ulkopaikkakuntalaisista omistajista on pääkaupunkiseutulaisia. Elimäellä pääkaupunkilaisten mökkiomistajien osuus on suurin (43 %). Myös Iitissä (37 %) ja Jaalassa (30 %) pääkaupunkiseudulta tulevien mökkiomistajien osuudet ovat merkittäviä. Erityisesti haja-asutusalueille vapaa-ajan asuminen synnyttää taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Parhaimmillaan vapaa-ajan asuminen vahvistaa haja-asutusalueiden aluerakennetta ja kyläyhteisöjä, monipuolistaa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta, lisää kylien henkistä vireyttä ja hidastaa maaseudun voimakasta rakenteellista muutosta. Mitä pidempään vapaa-ajan asukkaat saadaan viihtymään paikkakunnalla ja mitä enemmän he käyttävät paikallisia tuotteita ja palveluja, sitä enemmän he myös jättävät alueelle taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Loma-asuntojen hyödyntäminen kesäkauden ulkopuolellakin sekä loma-asumiseen liittyvät erilaiset 13

14 paikallispalvelut, kuten huoltopalvelut (maansiirto-, rakennus-, korjaus-, vartiointi- ym.), suoramyynti- ja ohjelmapalvelut antavat maaseudun asukkaille lisäksi uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa todetaan, että vapaa-ajan asuntojen ottaminen vakituiseen käyttöön jatkuu ja toisaalta maaseudun vakituisesta asuntokannasta osa siirtyy vapaaajan käyttöön. Omarantainen asumismuoto on edelleen halutuin, mutta vapaiden rantojen väheneminen kasvattaa perinteisten kyläympäristöjen suosiota vapaa- ja osa-aikaisina asuinympäristöinä. Lakkautettuja kouluja, pappiloita, kauppoja ja tuotantorakennuksia siirtyy asumiskäyttöön Maisemamuodot Kymijoki on Kymenlaakson maakunnan kruununjalokivi. Se on antanut nimen, elannon ja kasvot kokonaiselle maakunnalle. Kymijoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan maamme neljänneksi suurin joki. Ympärilleen elämää sykkivä suoni virtaa vuolaana läpi maakunnan ja laajenee paikoin leveämmiksi järvialtaiksi etenkin Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kymijoen laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonka varrella ihmisasutuksen vaikutus on näkynyt aina joen synnystä lähtien. Joen varteen on aikaa myöten syntynyt myös lukuisia arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Kymijoen ja sen vesistöjen vaikutus Pohjois-Kymenlaakson maisemaan on keskeinen. Toimintaryhmän alueen pohjoisosan järvimaisema erämaa-alueineen on jo itsessään luonnonvara. Salpausselät edustavat harjumaisemaa parhaimmillaan ja niiden sora- ja pohjavesivarat ovat mittavat. Toimintaryhmän alueen eteläosa edustaa alavaa ja viljelylle suotuisaa kulttuurimaisemaa Liikenneyhteydet Liikenneyhteydet Pohjois-Kymenlaaksosta kaikkiin suuntiin ovat hyvät. Rautatieliikenteen osalta Kouvola on Venäjän ja EU:n raja-asema sekä Suomen tärkein tavaraliikenteen risteys- ja kuljetusterminaali, josta on yhteydet Pietarin ja Moskovan kautta aina Tyynenmeren rantavaltioihin Kiinaan, Japaniin ja Koreaan. Valtatiet 6, 12 ja 15 yhdistävät seudun kitkattomasti Suomen muihin keskuksiin ja rannikon vientisatamiin. Lähellä sijaitsevat kaupungit, Lahti, Mikkeli, Lappeenranta, Kotka ja Hamina, Heinola, ovat sadan kilometrin säteellä alueesta. Pääkaupunkiseudulta alueelle ajaa vajaassa kahdessa tunnissa. Pohjois-Kymenlaakson saavutettavuus pääkaupunkiseudun ja Pietarin suunnista on parantunut viime vuosina merkittävästi ja parantuu edelleen. Liikenneyhteyksien kehityksen onkin arvioitu antavan Pohjois-Kymenlaaksolle lähivuosina merkittävän kehityspotkun. Tulevaisuudessa Kerava Lahti-oikorata parantaa entisestään junaliikenteen välityskykyä itäiseen Suomeen, kun matka-aika Helsingistä Lahteen kestää lyhimmillään vain 44 minuuttia. Helsingin ja Kouvolan välinen matkaaika lyhenee oikoradan ansiosta noin 40 minuuttia. Oikorata valmistuu vuonna Nopean rataverkon rakentaminen Helsinki Pietari-välille lyhentää puolestaan matka-aikaa Venäjän puolelle Pietariin nykyisestä 5½ tunnista 3 tuntiin vuoteen 2008 mennessä. Kouvola Pietari matkaaika vastaavasti lyhenee kahteen tuntiin eli kesto on suurin piirtein sama kuin Kouvolasta Helsinkiin. Alueen maantiestöä on jo parannettu valtatie 6 osalta leveäkaistaiseksi Koskenkylä Kouvola-välillä ja valtatie 15 parantaminen Kotka Kouvola-välillä on suunnitteilla. Samoin valtatien 12 (Kouvola Lahti) perusparannus on ajankohtainen lähivuosina. 14

15 3.1.5 EU:n tukialue ohjelmakaudella Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue on Tavoite 1 -ohjelman ulkopuolista aluetta, jolla on toteutettu ohjelmakaudella alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA, EMOTR-T). Pohjois-Kymenlaakso ei siis ole enää ohjelmakaudella kuulunut rakennerahastoalueeseen. Pohjois-Kymenlaakson maaseutukunnissa on ollut käytössä Etelä- Suomen tavoite 2 -ohjelmassa siirtymäkauden tuet vuoden 2005 loppuun asti. Koko Kymenlaakso on osa Venäjälle suuntautuvaa Kaakkois-Suomi Venäjä -Naapuruusohjelmaa sekä Viroon suuntautuvaa Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelmaa. Pohjoisessa Kymenlaaksossa toteutetaan lisäksi tavoite 3 -ohjelmaa (ESR). Lisäksi Kymenlaakson liitolla on käytettävissään maakunnan kehittämisrahaa lähinnä EU-ohjelmien ulkopuolisiin hankkeisiin. Samoin Kouvolan seudun kuntayhtymällä on käytössään omaa kehittämisrahaa. Lisäksi on mahdollisuus hakea rahoitusta EU:n erillisohjelmien kautta suoraan Euroopan unionin komissiosta. 3.2 Alueen kunnat Elimäki Elimäki on Kouvolan seudun kunnista vanhin. Ensimmäinen maininta asiakirjoissa Elimäestä on vuodelta Historiaan ovat merkittävimmin vaikuttaneet kuitenkin vasta 1600-luvun alkuvuosien tapahtumat, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi Henrik Wreden leskelle läänitykseksi Elimäen ja Anjalan. Tästä alkoi kolmesataa vuotta kestänyt kartano- ja torpparikausi, jonka vaikutus Elimäen kehitykseen on ollut ilmeinen. Kartanoiden ansiosta Elimäen viljelysmaat kehittyivät, ojitus yleistyi, rotukarjaa hankittiin ja ensimmäiset kartanomeijerit perustettiin luvulla. Vähitellen kartanoiden antamat herätteet alkoivat vaikuttaa myös maalaisrahvaan maatalouteen. Tänä päivänä Elimäki on vireä maalaiskunta vilkkaasti liikennöidyn valtatie 6:n varrella. Elimäki on Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen kunnista eteläisin ja matkaa Helsinkiin kertyy 114 kilometriä. Elimäen kunta koostuu historiallisesta kirkonkylän kuntakeskuksesta, Korian teollisuusja kauppakeskuksesta sekä kulttuurin muovaamasta maaseutualueesta. Elimäen maapinta-ala on 383,0 km² ja asukkaita kunnassa on henkilöä. Elimäkeläisistä 64 prosenttia asuu Korian tai kirkonkylän taajamissa. Elimäelle on tyypillistä laajat, vehmaat peltoaukeat ja viljelysmaat. Usko maatalouden tulevaisuuteen on Elimäellä säilynyt vahvana ja toimintaryhmän alueen kunnista eniten maatiloja löytyykin Elimäeltä (428). Osin vireän maatalouden ansioksi on luettu pitäjän asuttuna säilyminen. Maidontuotanto on kuitenkin viidentoista viime vuoden aikana voimakkaasti vähentynyt ja lisäelinkeinoja tarvittaisiin. Monilta viljatiloilta käydään töissä myös tilan ulkopuolella. Teollisuus Elimäellä tuottaa mm. käsityölankoja, metallituotteita, keittiökalusteita, leipää ja palvilihaa. Myös huomattavan sähköntoimittajan, Kymenlaakson Sähkö Oy:n, keskustoimipaikka on Elimäellä. Elimäellä olisi tilausta pienyrittäjyydelle ja erilaisille sivuelinkeinoille. Esimerkiksi ohikulkevan liikennevirran hyödyntämistä yhteisillä tapahtumilla ja matkailupalveluilla tulisi edistää. Mustilan Arboretum alppiruusuineen ja satoine puulajineen sekä Moision kartano taidenäyttelyineen ovat Elimäen tunnettuja matkailukohteita. Kirkonkylän keskustan ylpeys on Suomen vanhin, jatkuvassa käytössä oleva puinen ristikirkko vuodelta Matkailullisia nähtävyyksiä Elimäellä ovat myös koulumuseo ja kotiseutumuseo. 15

16 3.2.2 Iitti Iitti on vuonna 1539 perustettu 7335 asukkaan kunta Kouvolan ja Lahden kaupunkiseutujen välissä. Iitin kirkonkylä sijaitsee kolmen järven välisellä harjulla ja on tunnettu luonnonkauneudestaan. Vuonna 1990 Iitin kirkonkylä palkittiinkin Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, hoidetut pihapiirit ja mm. Iitin musiikkijuhlat antavat Iitille matkailullista arvoa. Iitin kirkonkylä oli pitäjän keskus aina 1800-luvun jälkipuolelle saakka kunnes Helsinki Pietari - rautatie rakennettiin ja Iitin taloudellinen ja hallinnollinen keskus siirtyi Kausalaan. Kausalassa asuu tänä päivänä noin 4300 asukasta. Metalliteollisuus, muun muassa Halton Oy:n päätehtaat ja Kiitokori Oy, sekä huonekaluteollisuus ja muu puunjalostusteollisuus ovat leimaa-antavia kunnan elinkeinoelämälle. Iitin kunnassa panostetaan yrittäjyyteen, asumiseen, palveluihin ja elämystuotteisiin. Kymijoen rannoilla ja sen laajoilla järvialueilla on lähes 2500 vapaa-ajan asuntoa ja niiden määrä on kasvussa. Iitin maapinta-ala on 587,98 km² ja vesipinta-alaakin Iitistä löytyy 97,1 km². Iitin kuntaa leimaavat sen läpi virtaava Kymijoki ja maisemaa halkova Salpausselän harju. Salpausselkä jakaa Iitin kahteen erilaiseen osaan: pohjoisten järvialueiden Vesikansaan ja eteläisten maanviljelysalueiden Maakansaan. Iitti on saavutettavissa hyvin sekä rautateitse että maanteitse. Kausalan keskus sijaitsee rautatieradan varrella, josta matka pääkaupunkiseudulle kestää lähijunalla noin kaksi tuntia Jaala Jaalan kunta itsenäistyi vuonna Pinta-alaa Jaalalla on 563 km², josta vesipinta-alaa on 130 km² ja maapinta-alaa 433 km². Jaalan asukasluku on 1938 henkeä. Kesäisin asukasluku moninkertaistuu, sillä Jaalassa on lähes 3000 kesämökkiä. Jaala on Pohjois-Kymenlaakson vesirikkain kunta. Kymijoen vesistöön kuuluvat Jaalan vedet ovat luonnostaan kirkkaita ja ne kuuluvat Etelä-Suomen puhtaimpiin. Jaalan lukuisia järviä yhdistävät toisiinsa lukuisat joet ja pikkujärvet niin, että alueelle muodostuu todellinen vesireittien verkosto. Jaalassa sanotaankin, että: Seutu on kuin seulanpohja. Jaalan asutuksen ja viljelymaiseman painopiste on kunnan etelä-osassa, alueen läpi kulkevan toisen Salpausselän eteläpuolella. Sen pohjoispuolen maisemaa, jonka luonne on paikoin vielä lähes erämainen, leimaavat laajat karut mäntykankaat, maaston suuret korkeuserot ja paikoin äkkijyrkät, rosoiset kallioseinämät. Suurin osa jaalalaisista saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta (44%) ja palveluammateista (41%). Teollisuuden osuus elinkeinoista on noin 10 prosenttia. Jaalan historiaan kuuluu läheisesti puunjalostusteollisuus. Nykyisin museona toimiva Verlan pahvitehdas valittiin vuonna 1996 UNESCO:n arvostettuun maailmanperintöluetteloon. Verlan tehdasmiljöö kertoo Suomen metsäteollisuuden varhaisvaiheista 1800-luvun jälkipuoliskolla, jossa vehreä puutarha, arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset ja vanha pahvitehdas alkuperäisine teknisine laitteineen on onnistuttu säilyttämään entisellään. Jaala on saavutettavissa helpoimmin maanteitse. Matkaa Helsinkiin kertyy160 km, Lahteen 55 km, Kouvolaan 30 km, Kotkaan 80 km ja Heinolaan 40 km. 16

17 3.2.4 Valkeala Valkeala, joka on perustettu vuonna 1631, on alueeltaan koko Pohjois-Kymenlaakson suurin kunta. Valkealassa on pinta-alaa 1004 neliökilometriä, josta maata on 861 ja vettä 143 neliökilometriä. Valkealasta alkaa Järvi-Suomi. Kunnassa on useita järviä, joiden rantaviivaa on 920 km. Valkealan kunnan asukasluku on viime vuodet ollut kasvava ja kunnassa asuu noin henkilöä. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa. Valkealan kunnan velkaantumisaste on Kouvolan seudun pienimpiä ja kunnan talous on yleinen tilanne huomioiden kohtalaisen hyvä. Vakituisen asutuksen lisäksi Valkeala on merkittävä mökkikunta. Kesämökkejä Valkealassa on noin Kunnan hallinnollinen keskus on kirkonkylä, joka on osa Kirkonkylän-Niinistön-Jokelan nauhamaista taajamaa, jossa asuu noin 5000 ihmistä. Valkealalle valtakunnallistakin tunnettavuutta antavat varuskunnat: Suomen suurin varuskunta Karjalan Prikaati toimii Vekaranjärvellä sekä erikoisjoukkojen varuskunta Utin Jääkärirykmentti Utissa. Varuskunnat ovat kunnan suurin työnantaja työllistäen suoraan yhteensä noin 1100 henkilöä. Valkealassa sijaitseva Repoveden kansallispuisto on luonnonoloiltaan poikkeuksellisen jylhä ja karun kaunis. Yhä useammat kotimaiset ja ulkomaiset turistit ovat löytäneet sen mainiot luontopolut ja retkeilyreitit. Orilammen majalta lähtee Suomen kultareitiksi kutsuttu vesibussireitti kansallispuiston ydinalueille. Siellä sijaitsee myös kuuluisa kalliokiipeilyseinämä, Olhavan vuori. Etelä-Valkealaa halkoo koskiensuojelulailla suojeltu vesireitti, Väliväylä eli Valkealan reitti, josta myös koko eteläinen Kymenlaakso saa puhtaan juomavetensä Salpausselän harjuun suodatettuna. Historiallisesti merkittäviä kohteita Valkealassa ovat venäläisten rakentama Utin linnoitus sekä Verlan kalliomaalaukset. Verla, maailmanperintökohde tehdasmuseoineen, sijaitsee Jaalan lisäksi osin myös Valkealan puolella. Valkeala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Salpausselkien alueella. Kunnassa on kaksi lentokenttää (Utti ja Selänpää) ja kuntaa halkoo kaksi valtatietä (vt 6 ja vt 15) sekä kaksi pääjunarataa (Savon ja Karjalan rata). Matkaa pääkaupunkiseudulle kertyy 150 km ja lähimmät kaupunkikeskukset Kouvola ja Kuusankoski ovat vain kymmenen kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Valkealan kunta on edistänyt elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä onnistuneella maanhankinnalla, kaavoittamisella ja monipuolisella koko kunnan kattavalla tarjonnalla. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita UPM:n Kalson puunjalostustehdas Vuohijärvellä, Ruusutarhat Arvo Suutari ja Viherpeukalot Häkämäessä ja Jokelan teollisuusalueella sekä Hyötypaperi Oy:n laitokset Jokelassa. Kunnassa on myös merkittävää maa- ja metsätalouden yritystoimintaa. Valkealan työttömyysaste (n. 9 %) on keskimääräistä alhaisempi Kymenlaakson kuntiin verrattuna. Elinkeinoista palveluiden, kaupan ja liikenteen osuus on 59 %, teollisuuden osuus 19 %, maa- ja metsätalouden osuus 12 % ja rakennustoiminnan osuus 10 % Kuusankoski Kuusankoski on yksi Suomen huomattavimmista paperinvalmistuskeskuksista. Ensimmäiset paperitehtaat rakennettiin Kuusaankosken partaalle 1870-luvulla ja Voikkaalle 1890-luvulla. Kuusankoski sijaitsee Kymijoen kainalossa, jonka kolme koskea on valjastettu sähkön tuotantoon lähinnä paikkakunnan paperiteollisuuden tarpeisiin. 17

18 Kuusankoski on perustettu vuonna 1921 osasta Iittiä ja Valkealaa. Kuusankoskesta tuli kauppala vuonna 1957 ja kaupunki vuonna Kuusankoskella katsotaan olevan neljä taajamaa: Kuusaa, Pilkanmaa, Kymintehdas ja Voikkaa. Asutus on keskittynyt taajamiin, joissa asuu yli 96 prosenttia väestöstä. Kuusankosken maapinta-ala on 114 km² ja vesipinta-ala 16 km². Asukkaita Kuusankoskella on Kuusankosken elinkeinorakenne on teollisuus- (34 %) ja palvelualapainotteinen (30 %). Kaupan alalla työskentelee 11 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä ja muiden elinkeinojen osuudet jäävät alle 10 prosentin. Pääkaupunkiseudulta Kuusankoskelle ajaa valtatie kuutta pitkin vajaassa parissa tunnissa (136 km) Kouvola Kouvolan seutu on Suomen kymmenenneksi suurin yhtenäinen taajama-alue, jonka keskuskunta on Kouvolan kaupunki. Kouvolan seudun asukasluku on vajaat asukasta ja seudulla on yli työpaikkaa. Seudun keskuskaupunki Kouvola, perustettiin Kaupunkioikeudet Kouvola sai Pinta-alaltaan kaupunki on 45 km² ja asukkaita kaupungissa on noin Kouvola on rakenteeltaan hyvin tiivis ja sen palvelut ovat hyvin kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Kouvola on koko seudun kaupallisten ja vapaa-aikapalvelujen keskus. Kouvolalle ominaisia piirteitä ovat kaupallisilta palveluiltaan monipuolinen kävelykeskusta sekä erittäin toimiva ja kattava kevyenliikenteen verkosto. Kouvola valittiinkin 2000-luvun alkupuolella vuoden kaupunkikeskustaksi (2003) ja polkupyöräkaupungiksi (2005). Matkailutoimialan tärkeimpiä nähtävyyksiä ja kiinnostuksen kohteita ovat Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto, Tykkimäen huvipuisto (vuonna 2005 noin kävijää) ja Repoveden kansallispuisto. Kouvolan kaupungin elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Valtaosa kaupungin työpaikasta (75 %), sijoittuu kaupan, liikenteen, palvelujen ja hallinnon toimialoille. Työpaikkaomavaraisuus on 120 % ja työttömyysprosentti on 13,5 %. Koulutuksen ja tutkimuksen seudullisena keskuksena toimii Kouvolan Kasarminmäen korkeakoulukampus, jossa sijaitsee useiden yliopistojen ja korkeakoulujen toimipisteitä ja -laitoksia. Kymijoen ranta-alueella säilynyt Kouvolan kylän rantaraitti antaa tuulahduksen maaseudun ja kaupungin pitkäaikaisesta ja hyvin toimivasta, historiallisesta rinnakkaiselosta. 3.3 Elinkeinotoiminnan nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Kymenlaaksossa Elinkeinot, erikoistumisalat ja työmarkkinoiden kehitys Pohjois-Kymenlaakson toimialarakenne on palvelupainotteinen. 76 prosenttia alueen työssä käyvästä väestöstä työskentelee palvelujen parissa. Jalostuksessa työskentelee 22 prosenttia ja alkutuotannossa vajaa prosentti työssä käyvästä väestöstä. Elinkeinorakenteen mukaan tarkasteltuna julkisten palvelujen osuus tulonlähteistä on 30 prosenttia, teollisuuden 23, kaupan 13, liike-elämän palvelujen 13 ja liikenteen 11 prosenttia. Muiden elinkeinojen osuudet jäävät alle kymmenen prosentin. Elinkeinoista etenkin teollisuudella ja liikenteellä on vankka asema Pohjois-Kymenlaaksossa. Seudun vahvin erikoistumisala on paperiteollisuus ja liikenteen työpaikkojen osuus on tuntuvasti koko maata suurempi. Elinkeinotoiminnalle merkittävät puunjalostus- ja paperiteollisuuden tehdasyksiköt saivat alkunsa jo ja 1870-luvuilla. Pohjois-Kymenlaakson osuus Suomen paperin tuotannosta on noin kolmasosa. Perusmetsätalous, metsänhoito, korjuu ja kuljetus työllistävät Kouvolan seudulla n. 500 henkeä kokovuotiseksi työvoimatarpeeksi arvioituna. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa maa- ja metsätaloudella on yhä suuri työllistävä merkitys. Maaseutumaisissa kunnissa maa- ja metsätalouselinkeinojen osuus kaikista elinkeinoista 18

19 on Kymenlaaksossa keskimäärin 17,4 prosenttia (Jaalassa 19,4 prosenttia), mikä on suurempi kuin koko maan keskiarvo 15,2 prosenttia. Taajaan asutuissa kunnissa maa- ja metsätalouden osuus on keskimäärin noin 10 prosenttia (Suomen keskiarvo 6,8 %, taajaan asutut). Kaupungeissa, Kouvolassa ja Kuusankoskella, maa- ja metsätalouden osuus elinkeinoista on noin prosentin luokkaa. Työmarkkinoiden kehitys on Pohjois-Kymenlaaksossa ollut vuoden 2005 loppupuolella suhteellisen maltillista, eikä suuria heilahteluja suuntaan tai toiseen ole esiintynyt. Keskimäärin työttömiä työnhakijoita on noin 5700 ja kokonaistyöllisyyden odotetaan säilyvän vuonna 2006 jotakuinkin ennallaan. Työttömien osuus työvoimasta toimintaryhmän alueella on 11,4 prosenttia. Suurinta työttömyys on Kouvolassa (13,4 %) ja pienintä Valkealassa (9,4 %). Rakennetyöttömyys on seudulla edelleen suuri ongelma. Pitkäaikaistyöttömiä seudulla on keskimäärin noin 1500 ja määrän arvioidaan hivenen nousevan. (Ks. Kouvolan seudun työvoimastrategia 2005, 7 8.) Toimialoittain tarkasteltuna teollisuuden työpaikkojen osuus Pohjois-Kymenlaaksossa on edelleen korkea, mutta laskusuuntainen. Metsä- ja elintarviketeollisuuden työpaikkojen vuonna 2004 alkanut väheneminen on alkanut täysimääräisesti vaikuttaa vuonna Alkutuotannon osuus työpaikoista vähenee edelleen voimakkaasti. Logistiikka-ala jatkaa kasvuaan ja työpaikkojen määrä alalla kasvaa jonkin verran, mutta heilahtelut ovat logistiikka-alalla nopeita. (Kouvolan seudun työvoimastrategia 2005, 7 9.) Kuva 2 Pohjois-Kymenlaakson kaikki työpaikat vuonna 2003 (yhteensä ) Kuva 2 kertoo, että Kouvolan seudulla on yhteensä reilut työllistä. Työpaikoista merkittävä osa on riippuvainen kulutuksesta ja kotitalouksien ostovoimasta. Avoimien työpaikkojen kehitys on seudulla viime vuosina ollut TE-keskuksen keskiarvon yläpuolella. Kehityksen ennakoidaan jatkuvan samanlaisena myös vuonna 2006, mutta tulevaisuudessa epävarmuus myönteisen kehityksen jatkumisesta on suurempi. Seudun taloudelliseen kehitykseen ja sen epävarmuuteen vaikuttavat ennen kaikkea ikärakenteen muutos ja valtakunnan keskitasoa iäkkäämpi väestö, yrittäjien ikääntyminen, korkeakoulutettujen alhainen osuus työvoimasta sekä edelleen jatkuva pääosin nuorista johtuva muuttotappio. Taloudellinen reaalikasvu on alueella suhteellisen alhainen ja näköpiirissä on elinkeinorakenne huomioiden myös paineita työpaikoille. (Emt., 8.) 19

20 Kouvolan seudun työvoimastrategiassa (2005, 8, 16) todetaan, että julkisten palvelujen edessä olevan uudistamisen ja tulevaisuuden palvelutuotantomallin vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen on vaikea arvioida. Merkittävää työpaikkojen määrän kasvua ei kuitenkaan liene odotettavissa, toteutettiin palveluita sitten julkisesti tai yksityisesti. Tarkastelussa palvelualat painottuvat kuitenkin Kaakkois-Suomessa selvästi työvoiman tarvitsijoina, joskin myös teollisuus ja rakentaminen ovat tarvitsijoiden joukossa. Uuden työvoiman tarve on määrällisesti suurinta sosiaali- terveydenhuollon päätoimialalla. Merkittävä osa työvoimatarpeesta syntyy ennustetusta tuotannon lisäyksestä eli alalla tarvitaan poistuman korvaamisen lisäksi myös uutta työvoimaa. Kaupan ala sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluja sisältävä toimiala tarvitsevat määrällisesti seuraavaksi eniten työvoimaa. Myös koulutus erottuu selkeästi työvoiman tarvitsijana Teollisuus Teollisuudella on vankka asema Kymenlaaksossa. Teollisuudessa syntyy vajaa 40 prosenttia maakunnan kokonaistuotannosta ja joka neljäs kymenlaaksolainen työskentelee teollisuuden palveluksessa. Kymenlaakso tunnetaan ennen kaikkea paperiteollisuudesta, jonka osuus koko Suomen sellu- ja paperiteollisuuden tuotannosta ja viennistä on noin 20 prosenttia. Kymenlaakson teollisuusyrityksissä oli noin työpaikkaa vuonna Paperiteollisuudessa on noin 40 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Toiseksi suurimman alan, metalliteollisuuden, osuus on 23 prosenttia. Muita merkittäviä teollisuusaloja ovat elintarvike- ja puutuoteteollisuus, öljy-, kemia-, kumi- ja muoviteollisuus sekä energiantuotanto. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 4.) Teollisuuden liikevaihto kasvoi Pohjois-Kymenlaaksossa prosentilla vuoden 2004 jälkipuolikkaalla, mutta vuoteen 2000 verrattuna reaalinen liikevaihto on samalla tasolla. Seudun teollisuuden henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna Teollisuuden toimialoilla toimii nyt noin 7 prosenttia vähemmän henkilöstöä kuin vuonna Jyrkimmin koko Kymenlaaksossa on supistunut elintarviketeollisuuden henkilöstö. Kemia-, kumi- ja muoviteollisuudessa henkilöstömäärä on puolestaan kasvanut vuoteen 2000 verrattuna. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 4, 10.) Teollisuusyritykset ovat Kymenlaaksossa joko suuria tai pieniä ja eniten kehityspotentiaalia omaavat keskisuuret yritykset ovat valitettavan harvinaisia Liikenne ja logistiikka Liikennetyöpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on keskimääräistä suurempi, sillä maakunta on Suomen itäliikenteen keskus. Alueen erityispiirteenä on Kaakkois-Suomen raja-asemien sekä Kotkan ja Haminan satamien kautta kuljetettavat Venäjän transitokuljetukset, joiden kautta kulkee vuosittain prosenttia Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä. Nämä yhdessä kuljetuksiin liittyvien logistiikkapalveluiden kanssa nostavat alueen logistista painoarvoa. (Lehtinen et al. 2004, ) Liikenteen alalla oli Kymenlaaksossa noin työpaikkaa vuonna Suurin työllistäjä on maaliikenne (42 %), joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä. Liikennettä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi jne.) osuus työpaikoista on 36 prosenttia. Posti- ja teleliikenteen osuus on vajaa viidennes ja vesiliikenteen osuus 3 prosenttia. Varsinaisessa logistiikkatoiminnassa eli kuljetuksissa ja liikennepalveluissa (pl. matkatoimistot) on noin työpaikkaa sekä lisäksi tullissa noin 250. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 7.) Kymenlaaksossa yritysten logistiikkakustannukset ovat kolmanneksi korkeimmat Etelä-Suomen alueella ja logistiikkapalvelujen kysyntä on Etelä-Suomen keskitasoa. Logistiikkapalvelujen 20

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Etelä-Savon ELY-keskuksen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan neuvottelupäivät 29.11.2016 25.11.2016 1 25.11.2016 2 Puumala pähkinänkuoressa Vakituinen asukasluku noin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntajohtaja j Juha Haapaniemi

Kymenlaakson Liitto. Maakuntajohtaja j Juha Haapaniemi Kymenlaakson Liitto Taide ja kulttuuri maakuntaohjelman vahvuudeksi Kymenlaakson kulttuurifoorumi 21.2.20132 2013 Maakuntajohtaja j Juha Haapaniemi 25.2.2013 Maakuntaohjelmatyö alkanut Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Rahoitustoimen katsaus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Aiheet Kuluvan vuoden ja ohjelmakauden rahoitustilanne Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Vm:n talousarvioesityksen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot