Lapsen 5. ikävuosi. - opas vanhemmille. Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: terveys vastaanotot lastenneuvolat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen 5. ikävuosi. - opas vanhemmille. Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: www.naantali.fi terveys vastaanotot lastenneuvolat"

Transkriptio

1 Lapsen 5. ikävuosi - opas vanhemmille Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: terveys vastaanotot lastenneuvolat

2 4-5 -vuotiaan persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lasta kuvaavat sanat: Oikean ja väärän oppimiseen vaikuttaa eniten vanhempien antama malli. Lapsi opettelee vähitellen ymmärtämään syitä ja seurauksia ja tarvitsee tähän aikuisen johdonmukaista tukea. Säännöt ja rajat tuovat lapsen elämään johdonmukaisuutta ja turvallisuutta ja lapsi oppii tietämään, miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Samalla lapsen kärsivällisyys ja joustavuus kasvaa. Lapsen mielikuvitus on vilkas. Hän kertoo villejä tarinoita, liioittelee ja kerskailee jutuissaan. Mielikuvitusystävät ovat ikäkaudelle tyypillisiä. Voimakkaat tunteet ja vilkas mielikuvitus aiheuttaa usein pelkoja. Lapsi haluaa itsenäistyä ja uskallus tukeutua myös muihin aikuisiin kasvaa. Päiväkotiin ja kerhoon jääminen sujuu yleensä jo ongelmitta. Äiti ja isä ovat tärkeimmät ihmiset lapselle. Toisinaan 4-5 -vuotias voi heittäytyä vauvaksi ja toivoa äidin syöttävän tai pukevan hänet. Tällä tavoin hän pyytää läheisyyttä. Säännöt ja rajat suojelevat lasta vaaroilta, auttavat oppimaan yhteiselämän pelisääntöjä ja opettavat tulemaan toimeen muiden kanssa. Lapselle tulee selittää sääntöjen tarkoitus, jolloin niiden tarpeellisuus on helpommin ymmärrettävissä. Lapsi voi olla hyvinkin voimakastahtoinen. Lapselle tulee antaa mahdollisuus tehdä valintoja ja hänen mielipiteitään ja toiveitaan on kunnioitettava aikuisen määräämissä rajoissa. Kiukuttelua sääntöjen noudattamisesta tulee jokaisessa perheessä. Vanhempien on kestettävä lapsen kiukuttelu ja pettymys. Lapsen ei pidä saada kaikkea. Yhdenmukaiset kasvatusperiaatteet vanhemmilla ja muilla lapsen hoitajilla tukevat lapsen kehitystä. Ihastuminen vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan on tavallista ja lapsi voi olla jopa mustasukkainen toiselle vanhemmalle tai vanhempien parisuhteelle. Samaistuminen omaan sukupuoleen alkaa vähitellen ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat kovasti. Alastomuus on lapselle estotonta ja aikuisen tehtävänä on ohjata lasta ymmärtämään sukupuoliasioihin liittyvä yksityisyys. Sukuelimien tutkiminen ja jopa niiden vertailu kavereiden kesken kuuluu kehitysvaiheeseen.

3 4-5 vuotiaan sosiaalinen kehitys Sosiaalinen kehitys etenee vauhdilla ja sitä edistää lapsen mahdollisuus olla muiden lasten kanssa. Yksinkertaiset sääntöleikit, joukkue- ja muut pelit alkavat kiinnostaa, mutta häviäminen ottaa koville. Rooli- ja mielikuvitusleikit ovat tärkeitä ja lapsi leikkii mielellään pienessä ryhmässä. Leikit voivat kestää pitkiäkin aikoja ja lapsi yleensä keksii itse tekemistä. Leikkien avulla lapsi tutustuu uusiin asioihin ja samalla myös itseensä. Lapsi alkaa vertailla itseään kavereihin ja kokea huonommuuden tunteita, jos hän tuntee olevansa erilainen kuin toiset. Lapsen itsetunnolle on merkitystä sillä, miten hän pärjää muiden samanikäisten kanssa ja hän tarvitsee vanhemmaltaan rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista. Tämän ikäinen pärjää jo jonkin aikaa ilman aikuista tutulla leikkipihalla, mutta on altis onnettomuuksille ja tarvitsee siksi yhä valvovaa silmää. Lapsen kyky osoittaa myötätuntoa ja lohduttaa muita kehittyy. Perheenjäseniltä lapsi oppii käyttäytymismallin, puhetyylin, suhtautumista toisiin sekä hellyyden ja tunteiden osoittamisen taitoja. Samanikäisten kanssa leikkiminen sujuu jo useimmiten hyvin mutta joskus saattaa esiintyä erimielisyyksiä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa aggressiivisuuttakin. Neuvottelutaidot kuitenkin kehittyvät ja ikäkauden loppuun mennessä riidat yhä harvemmin johtavat kaveriin käsiksi käymiseen. Lapsen moraalikäsitys kehittyy ja hän pohtii hyvän, pahan, oikean ja väärän eroa, ottaen myös kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista. Vanhemmiltaan hän odottaa varmennusta omille käsityksilleen. Koska tunteiden säätely ei vielä ole täysin kehittynyttä, kiukkuaminen ja raivokohtaukset kuuluvat ikäkauteen. On tärkeää, että lapselle opetetaan, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja hän oppii niitä myös näyttämään. 4-5 vuotiaan oppiminen ja älyllinen kehitys Viidennen ikävuoden aikana puheenkehitys etenee vauhdilla. Lapsi on innostunut erilaisista sanaleikeistä, loruilusta ja runoilusta ja jaksaa kuunnella jo pitkiäkin tarinoita. Puheliaisuus, jatkuva kyseleminen ja asioiden selittäminen on tyypillistä ikäkaudelle. Kieliopillisesti puhe on jo melko oikeaa. Puheenvuoron odottamisen opettelu voi olla välillä haasteellista. Ajankäsitteet ovat vielä epäselviä, mutta lapsi ymmärtää jo vuorokauden eri vaiheet. Lapsi saattaa muistaa tapahtumia jo useiden kuukausienkin takaa ja kauan sitten tapahtuneet asiat voi kiinnostaa häntä. Lapsi tietää jo päävärit. Hän piirtää yksityiskohtia ja osaa luokitella samanlaisia asioita yhteenkuuluviksi. Erilaiset käsitteet kuten aikaisin tai myöhään, ylös tai alas selkiytyvät vähitellen. Leikki kehittää lapsen suunnitelmallisuutta ja omatoimisuutta. Samalla kehittyy sanavarasto ja muisti. Sosiaaliset taidot, jakaminen, vuorottelu, toisten huomioiminen saavat harjaannusta ja kyky eläytyä toisen asemaan kasvaa.

4 4-5 -vuotiaan fyysinen ja motorinen kehitys Lapsuuden liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla tiedetään olevan erityismerkitys aikuisiän terveydelle. Varhaislapsuuden fyysisellä aktiivisuudella ja motorisen taitojen harjoittamisella on tärkeä merkitys kasvulle, kehitykselle, käsitykseen omasta kehosta sekä painonhallintaan. Vanhempien aktiivisuus mahdollistaa lapsen liikkumisen. Ulkoilu kuuluu leikki-ikäisen jokapäiväiseen päivärytmiin. Aktiivinen ja säännöllinen ulkoilu edistää terveyttä ja parantaa oppimista, keskittymiskykyä ja parantaa yöunia. Tähän ikäkauteen kuuluvat tyypillisinä liikunnallisuus ja uhkarohkeus. Myös sorminäppäryys sekä silmän ja käden koordinaatio kehittyvät. Keskittymiskyky kasvaa. Lihasvoima lisääntyy ja lapsi haluaa usein testata voimiaan ja kokeilla uusia liikunnallisia taitoja monipuolisesti. Lapsi oppii helposti uusia taitoja ja nauttii luistelusta, hiihdosta, uimisesta, pallopeleistä ja pyöräilystä. Tärkeää on, että lapsella on oikeankokoiset välineet harrastuksiin. Suojavarusteisiin tulee kiinnittää huomiota ja ne tulee olla lajin mukaiset, koska ilman kaatumisia ei oppiminen suju vuotias oppii jo yleensä pyöräilemään ilman apupyöriä. Aikuisen vastuulla on, että pyöräilypaikka on turvallinen ja lapsella on aina kypärä pyöräillessä. Myös rullalautailu ja rullaluistelu voivat kiinnostaa tämän ikäistä lasta. Harjoittelupaikan on oltava suojassa liikenteeltä ja suojavarusteet tulee olla lajin mukaiset, jotta vältyttäisiin suuremmilta tapaturmilta. Vesi on innostava elementti ja vesileikit lasten suosikkeja. Veden ääressä tulee olla erityisen varovainen ja aina aikuinen leikkejä valvomassa. Vaikka lapsi osaisi jo uimahallissa uida, luonnonvesissä tilanne on erilainen. Liikunta on vielä leikinomaista. Aikuisen ohjausta tarvitaan paljon. Liikkumisen tulisi olla kiinteä osa arkea. Liikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin. Se vähentää univaikeuksia, ruokahaluttomuutta, ylipainoa tai motorisia heikkouksia. Lapsi on oppinut yleensä jo päiväkuivaksi, vaikkakin vahinkoja voi vielä sattua. Yökastelu on vielä tavallista. Viidennen ikävuoden aikana lapsen tasapaino kehittyy. Hän oppii seisomaan ja hyppimään yhdellä jalalla. Pallon potkiminen ja kiinniottaminen sujuu jo hyvin. Portaita tämän ikäinen kulkee vuorojalkaa. Lapsen sorminäppäryys kehittyy ja helmien pujottelu lankaan onnistuu. Lapsi oppii käyttämään saksia ja kynäote kehittyy. Tasajalkaa hyppääminen yli matalan esteen onnistuu.

5 4-5 -vuotiaan ravitsemus ja lepo Ikäkausi on tasaisen kasvun aikaa. Paino ja pituus lisääntyvät lapsen omia yksilöllisiä kasvukäyriä noudattaen. Neuvolan vastuu on seurata kasvua ja havaita kasvussa tapahtuvat poikkeamat. Lapsi tarvitsee energiaa, vitamiineja, kivennäisaineita ja valkuaisaineita kasvuunsa. Perheen yhteiset ateriat ovat tärkeitä ja lapsella tulisi olla säännölliset ruoka-ajat. Terve lapsi osaa itse säädellä syömistään, eikä ajoittaisesta syömättömyydestä tarvitse olla huolissaan. Tarpeettomia välipaloja tulisi välttää, koska ne vähentävät ruokahalua oikealta aterialta. Vesi on lapselle parasta janojuomaa ja aterioilla tulisi tarjota vähärasvaista tai rasvatonta maitoa luuston kehityksen turvaamiseksi. Ruokaa ei tule lapselle tyrkyttää, sillä se johtaa helposti lihavuuteen. Riittävä uni suojaa lapsen hermostoa liikarasitukselta. Huonosti nukkunut, väsynyt lapsi on yleensä levoton ja kiukutteleva. Päivälevolla on suotuisa vaikutus lapsen kehitykseen ja lapsi tarvitsee niitä yksilöllisesti n. 5 ikävuoteen asti. Leikki-ikäisen lapsen turvallisuus ja tapaturma-asiat Tapaturma on lasten yleisin kuolinsyy. Lapsi joutuu alttiiksi tapaturmille kokemattomuuttaan. Lapsi on luonnostaan utelias ja aktiivinen. Vanhempien vastuulla on lasten erilaisten turvallisuutta lisäävien taitojen opettaminen sekä turvallisuusmääräysten noudattaminen kuten myös turvalaitteiden käyttö. Vanhempien malliesimerkillä on ratkaiseva merkitys lasten tapaan suhtautua turvallisuusasioihin vuotiaiden lasten tapaturmat sattuvat useimmiten kotona tai kotipihalla, kaatumisina, putoamisina, esineistä johtuvina tapaturmina ja myrkytyksinä, mutta tämänikäisillä elinpiirin laajeneminen johtaa liikennetapaturmien ja hukkumisten lisääntymiseen Pojat olivat hieman tapaturma-alttiimpia kuin tytöt. Tämän ikäinen lapsi pärjää jo hetken itsekseen kotipihassa, mutta tarvitsee vielä aikuisen silmälläpitoa. Vanhempien tulee antaa tietoa mahdollisista vaaroista ja ulkoilua koskevat säännöt tulee tehdä selviksi. Lapselle tulee selvittää, kuinka toimia jos esimerkiksi vieras ihminen houkuttelee mukaansa tai tarjoaa syötävää. Lapsen tulee ymmärtää oikeutensa turvalliseen oloon ja fyysiseen koskemattomuuteen sekä kodissa että kodin ulkopuolella. Leikin tiimellyksessä lapsen äkilliset mielijohteet vievät helposti lapsen tarkkaavaisuuden. Pienikokoisena ja siten huonosti näkyvänä lapsi on aikuista alttiimpi onnettomuuksille. Vanhempien on hyvä muistaa, että liikenteessä selviytymisen valmiudet kehittyvät vasta vuotiaana. Suurin osa lasten tapaturmista on ehkäistävissä kodin ja lapsen elinympäristön turvallisilla ratkaisuilla ja perheen myönteisellä asenteella turvallisuuskäyttäytymiseen. Vastuu

6 turvallisuusasioissa on aina aikuisilla, koska lapsen arviointikyky on kehittymätön. Yleisimpiä lasten tapaturmia: Palovammat 1. asteen palovammassa iho punoittaa, 2.asteen palovammassa iholla on myös rakkuloita. Palovamman ensiapu on jäähdytys riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia, viileällä vedellä. Jos palovamma-alue ei ole yli lapsen kämmenen kokoinen se peitetään jäähdytyksen jälkeen puhtaalla siteellä. Jatkohoidoksi kannattaa apteekista hankkia rasvasidettä. Jos palovamma on suurempi kuin lapsen kämmen, se sijaitsee kasvoilla, käsissä tai nivelien alueella on lapsi aina vietävä lääkäriin. Palovamma on aina kivulias ja siksi lapselle tulee antaa kipulääkettä. Myrkytykset Myrkytys on yleinen kotona sattuva tapaturma. Aiheuttajana voi olla kasvit, marjat, sienet, lääkkeet, kemikaalit, alkoholi, tupakka, häkä, paristot ym. Paras ennaltaehkäisy on vaaraa aiheuttavien aineiden huolellinen säilyttäminen lasten ulottumattomissa. Lasta pitää opettaa käsittelemään eri aineita ja vaaroista tulee kertoa. Myrkytystapauksissa tulee aina ottaa yhteys lääkäriin. Ota lääkäriin mukaan purkki tai astia, josta myrkky on peräisin. Ensiapu- ja toimintaohjeita saa MYRKYTYSTIETOKESKUKSESTA, puhelin (09) tai (09) Nyrjähtänyt nivel Nyrjähtänyt, eli yli liikeradan vääntynyt nivel turpoaa, on kipeä ja mustuu. Hoitona on kolmen k:n hoito: Kylmä, kohoasento ja kompressio eli puristus. Kohota raaja, sido ympärille joustoside ja päälle esim. jääpussi enintään puoleksi tunniksi. Paleltumat Pakkanen ja viima voivat aiheuttaa paleltumia, jotka näkyvät vaaleina läiskinä iholla. Erityisen alttiina paleltumille ovat poskipäät, kaulan alue, sormet ja varpaat. Vedettömän ulkoiluvoiteen käyttö ja suojaavat vaatteet ennaltaehkäisevät hyvin paleltumia. Paleltunutta ihoa lämmitetään hitaasti, varovasti liikutellen, tai esim. lämpimällä vedellä. Kerran paleltunut iho on herkkä paleltumaan uudestaan. Eläinten puremat Lemmikkien puremat voivat aiheuttaa pintanaarmuja, joita voi hoitaa puhdistamalla ja peittämällä puhtaalla sidoksella. Jos purema on syvempi ja repaleinen, se vaatii käynnin lääkärissä. Tetanus-rokotteen voimassaolo on aina tarkistettava. Aivotärähdys Päähän kohdistuneesta iskusta voi tulla aivotärähdys, jonka oireina ovat päänsärky ja pahoinvointi. Lievien aivotärähdysten hoito onnistuu kotona ja tällöin on seurattava lapsen tajunnan tasoa ja tapahtuman jälkeisenä yönä on lasta herätettävä parin tunnin välein tilan seuraamiseksi. Mikäli lapsi vastailee kysymyksiin normaalisti, ei ole syytä huoleen. Jos lapsi on sekava ja oksentelee, hänet on vietävä lääkäriin. Polkupyörätapaturmat Voidaan estää parhaiten käyttämällä asianmukaisia suojaimia, kypärää, lastenistuinta ja suojaverkkoa pinnoissa. Vakavammat tapaturmat vaativat aina lääkärissäkäynnin.

7 Auringonpistos Kyynpurema Kyypakkaus kuuluu kaikkien lapsiperheiden lääkekaapin varustukseen niin kotona kuin kesäasunnoillakin. Muutaman millin turpoaa ja aristaa. Kyynpureman saaneen tulee olla liikkumatta eikä puremakohtaa saa pidellä. Lapselle tulee antaa kyypakkauksesta ohjeen mukainen lääkitys ja viedä hänet lääkäriin viipymättä. Kaksi pistojälkeä iholla ovat merkki käärmeen puremasta ja pistokohta punoittaa. Liika auringonpaahteessa olo voi tehdä lapsen huonovointiseksi. Auringonpistoksen oireina ovat päänsärky, pahoinvointi, heikotus, pyörrytys ja joskus se voi nostaa korkeankin kuumeen. Lepo varjossa ja viileässä on paras hoito. Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota ja välttää liiallista auringossa oloa, käytetään suojavaatetusta ja päähinettä. Yleisimpiä leikki-ikäisten terveysongelmia ovat infektiot, iho-ongelmat, allergiat, päänsärky, vatsakivut, virtsaamis- ja ulostamisongelmat sekä erilaiset univaikeudet. Infektiot Päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat melko runsaasti. Etenkin päiväkodissa olevat lapset altistuvat usein virusinfektioille, kuten nuhalle, kuumeelle ja yskälle. Virusinfektiot paranevat yleensä itsestään levolla ja kuumetta alentavalla lääkkeellä. Virusinfektion jälkitautina lapsi voi sairastua bakteeritautiin. Tyypillisimpiä bakteeritauteja tämän ikäisillä lapsilla ovat poskiontelo-, korva-, nielu- ja keuhkoputkentulehdus, jotka vaativat yleensä antibioottikuurin parantuakseen. Iho-ongelmat Erilaiset syylät ja ontelosyylät eli molluskat ovat tavallisia leikki-ikäisillä. Syylien aiheuttaja on virus ja yleensä syylät häviävät itsestään. Jos syylä on hankalassa paikassa ja aiheuttaa kipua, sitä voi yrittää poistaa apteekista saatavilla syylänpoistoaineilla. Syylä voidaan poistaa myös jäädyttämällä tai kirurgisesti. Ontelosyylät ovat nuppineulanpäänkokoisia, vaaleita ja läpikuultavia näppylöitä, jotka leviävät ja tarttuvat helposti. Ne häviävät yleensä itsestään. Tulehtumisvaaran vuoksi niiden raapimista ja nyppimistä tulisi välttää. Ihon rasvaaminen tuo helpotusta mahdolliseen kutinaan. Allergia Leikki-ikäisen tavallisimpia allergiaoireita ovat allerginen nuha, taiveihottuma, silmäoireet, erilaiset suolisto-oireet sekä astma. Siitepölyallergian oireet ilmenevät usein nenän tukkoisuutena, huulien ja suun alueen kutinana tai ihottumana. Jos oireiden aiheuttajaa ei tiedetä, allergiatesteistä voi saada selvyyden asiaan. Päänsärky Alle kouluikäisellä lapsella päänsärky ilman erityistä syytä, on melko tavallista. Usein laukaisevana tekijänä on kuitenkin liian vähäinen uni. Päänsärkyä voi aiheuttaa myös verensokerin liiallinen lasku pitkien ateriavälien vuoksi. Muita syitä voi olla allerginen nuha, poskiontelo- ja korvatulehdus sekä niskahartiaseudun lihasten jäykkyys. Myös migreeniä voi esiintyä jo tämän ikäisellä. Migreenin oireina ovat päänsäryn lisäksi väsymys ja pahoinvointi. Jos päänsärky pitkittyy, on syytä hakeutua lääkäriin. Särkylääkkeestä saa päänsärkyyn yleensä hyvän avun. Lisätietoa saat: /

8 Univaikeudet Riittävä uni ja lepo suojaavat lapsen hermostoa liialliselta rasitukselta ja tukee kehitystä. Päivälepo on lapsen keskushermoston kypsymisen turvaamiseksi tarpeellista aina viisivuotiaaksi asti. Leikki-ikäisen unentarve on lapsesta riippuen noin tuntia vuorokaudessa. ikäkauteen tyypillisiä uneen liittyvät vaikeudet liittyvät nukahtamiseen, kasvukipuihin, yöllisiin painajaisiin ja kasteluun. Kauhukohtaukset saattavat joskus häiritä leikkiikäisen unta. Nukahtamista ja hyvää unen laatua helpottavat säännöllinen elämänrytmi ja turvallinen kasvuympäristö. Lapsen onnistuneeseen päivärytmiin kuuluvat ruokailut, leikki, ulkoilu, liikkuminen ja lepohetket. Vatsakivut Vatsakivut ovat erittäin yleisiä leikki-ikäisillä ja syynä voi olla niin mielipaha kuin jännityskin. Jos vatsakipua on usein, syynä voi olla ilmavaivat, joten lapsen ruokavalioon tulee kiinnittää huomiota. Usein vatsakipujen syynä on ummetus. Joskus ruokaaineallergiat aiheuttavat ummetusta tai ripulia. Jos vatsa on toistuvasti tai pitkään kipeä, tulee lapsi viedä lääkärille ja tutkittava kipujen aiheuttaja. Virtsaamisongelmat 4-5-vuotiaan virtsarakon säätelymekanismi on kehittynyt niin, että pidättäminen on mahdollista. Joskus säätelyjärjestelmä kehittyy hitaammin ja etenkin yökastelua voi esiintyä pitkään. Yleensä taipumus kulkee perimässä. Yökastelijat nukkuvat yleensä hyvin sikeästi ja yleisempää se on pojille. Yleensä vaiva paranee itsestään ajan kuluessa. Kasteluongelman hoito aloitetaan vasta viisivuotiaana. Pissavahingot ovat tavallisia kouluikään asti. Ulostamisongelmat Alle kouluikäisillä lapsilla ripuli on yleinen infektiotauti. Ripuli tarttuu helposti ja lapset sairastavat sen yleensä muutaman kerran vuodessa. Ripulin hoidossa nesteen riittävästä nauttimisesta on huolehdittava, jotta lapsi ei kuivuisi. Juotavaksi sopivat mehukeitot, laimea mehu ja hedelmäsoseet. Apteekissa on myytävänä ripulin hoitoon tarkoitettua ripulijuomaa, jolla nestetasapainoa saadaan nopeasti korjattua. Jos ripuli jatkuu pitkään ja siihen liittyy kuumetta, tulee lapsi viedä lääkärin vastaanotolle. Ummetus on erittäin yleistä alle kouluikäisillä lapsilla. Ruokavaliolla ja liikunnalla vatsan toimintaa voidaan parantaa. Ruokavaliossa tulisi suosia hedelmiä, marjoja, vihanneksia, kasviksia, hapanmaitotuotteita, lihaa ja kalaa sekä leseitä ja alkioita. Pellavansiemenillä ja mallasuutteella on myös suolentoimintaa edistävä vaikutus. Välttää tulisi makeisia, makeita leivonnaisia, makaroneja, banaaneja, runsasta maidonjuontia, kananmunia ja juustoja. Jos ruokavalio ei auta ummetukseen, apteekista voi ostaa lääkkeitä, mutta niiden käyttö tulee aina tapahtua lääkärin kanssa keskustelun pohjalta.

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus

Lapselle anestesiassa suoritettava magneettitutkimus YHTEYSTIETOJA Lastenlinna, osasto L11 Puh: Hoitajat: 09-471808381 Osaston sihteeri: 09-47180301 Osastohoitaja Tuula Kovalainen: 09-47180361 Osoite: Stenbäckinkatu 28 F, Helsinki PL 280, 00029 HUS Lapselle

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA VETELI /PÄIVÄHOITO LUOTTAMUKSELLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA OHJEET VASUN (varhaiskasvatussuunnitelman)tekijälle: Vasu tehdään Vetelissä

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 9 39 11 11 Olen motivoitunut lukio-opiskeluun

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio 11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 3 2 2 1 1 Opiskeluun liittyvää työtä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot