Lapsen 5. ikävuosi. - opas vanhemmille. Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: terveys vastaanotot lastenneuvolat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen 5. ikävuosi. - opas vanhemmille. Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: www.naantali.fi terveys vastaanotot lastenneuvolat"

Transkriptio

1 Lapsen 5. ikävuosi - opas vanhemmille Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: terveys vastaanotot lastenneuvolat

2 4-5 -vuotiaan persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lasta kuvaavat sanat: Oikean ja väärän oppimiseen vaikuttaa eniten vanhempien antama malli. Lapsi opettelee vähitellen ymmärtämään syitä ja seurauksia ja tarvitsee tähän aikuisen johdonmukaista tukea. Säännöt ja rajat tuovat lapsen elämään johdonmukaisuutta ja turvallisuutta ja lapsi oppii tietämään, miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Samalla lapsen kärsivällisyys ja joustavuus kasvaa. Lapsen mielikuvitus on vilkas. Hän kertoo villejä tarinoita, liioittelee ja kerskailee jutuissaan. Mielikuvitusystävät ovat ikäkaudelle tyypillisiä. Voimakkaat tunteet ja vilkas mielikuvitus aiheuttaa usein pelkoja. Lapsi haluaa itsenäistyä ja uskallus tukeutua myös muihin aikuisiin kasvaa. Päiväkotiin ja kerhoon jääminen sujuu yleensä jo ongelmitta. Äiti ja isä ovat tärkeimmät ihmiset lapselle. Toisinaan 4-5 -vuotias voi heittäytyä vauvaksi ja toivoa äidin syöttävän tai pukevan hänet. Tällä tavoin hän pyytää läheisyyttä. Säännöt ja rajat suojelevat lasta vaaroilta, auttavat oppimaan yhteiselämän pelisääntöjä ja opettavat tulemaan toimeen muiden kanssa. Lapselle tulee selittää sääntöjen tarkoitus, jolloin niiden tarpeellisuus on helpommin ymmärrettävissä. Lapsi voi olla hyvinkin voimakastahtoinen. Lapselle tulee antaa mahdollisuus tehdä valintoja ja hänen mielipiteitään ja toiveitaan on kunnioitettava aikuisen määräämissä rajoissa. Kiukuttelua sääntöjen noudattamisesta tulee jokaisessa perheessä. Vanhempien on kestettävä lapsen kiukuttelu ja pettymys. Lapsen ei pidä saada kaikkea. Yhdenmukaiset kasvatusperiaatteet vanhemmilla ja muilla lapsen hoitajilla tukevat lapsen kehitystä. Ihastuminen vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan on tavallista ja lapsi voi olla jopa mustasukkainen toiselle vanhemmalle tai vanhempien parisuhteelle. Samaistuminen omaan sukupuoleen alkaa vähitellen ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat kovasti. Alastomuus on lapselle estotonta ja aikuisen tehtävänä on ohjata lasta ymmärtämään sukupuoliasioihin liittyvä yksityisyys. Sukuelimien tutkiminen ja jopa niiden vertailu kavereiden kesken kuuluu kehitysvaiheeseen.

3 4-5 vuotiaan sosiaalinen kehitys Sosiaalinen kehitys etenee vauhdilla ja sitä edistää lapsen mahdollisuus olla muiden lasten kanssa. Yksinkertaiset sääntöleikit, joukkue- ja muut pelit alkavat kiinnostaa, mutta häviäminen ottaa koville. Rooli- ja mielikuvitusleikit ovat tärkeitä ja lapsi leikkii mielellään pienessä ryhmässä. Leikit voivat kestää pitkiäkin aikoja ja lapsi yleensä keksii itse tekemistä. Leikkien avulla lapsi tutustuu uusiin asioihin ja samalla myös itseensä. Lapsi alkaa vertailla itseään kavereihin ja kokea huonommuuden tunteita, jos hän tuntee olevansa erilainen kuin toiset. Lapsen itsetunnolle on merkitystä sillä, miten hän pärjää muiden samanikäisten kanssa ja hän tarvitsee vanhemmaltaan rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista. Tämän ikäinen pärjää jo jonkin aikaa ilman aikuista tutulla leikkipihalla, mutta on altis onnettomuuksille ja tarvitsee siksi yhä valvovaa silmää. Lapsen kyky osoittaa myötätuntoa ja lohduttaa muita kehittyy. Perheenjäseniltä lapsi oppii käyttäytymismallin, puhetyylin, suhtautumista toisiin sekä hellyyden ja tunteiden osoittamisen taitoja. Samanikäisten kanssa leikkiminen sujuu jo useimmiten hyvin mutta joskus saattaa esiintyä erimielisyyksiä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa aggressiivisuuttakin. Neuvottelutaidot kuitenkin kehittyvät ja ikäkauden loppuun mennessä riidat yhä harvemmin johtavat kaveriin käsiksi käymiseen. Lapsen moraalikäsitys kehittyy ja hän pohtii hyvän, pahan, oikean ja väärän eroa, ottaen myös kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista. Vanhemmiltaan hän odottaa varmennusta omille käsityksilleen. Koska tunteiden säätely ei vielä ole täysin kehittynyttä, kiukkuaminen ja raivokohtaukset kuuluvat ikäkauteen. On tärkeää, että lapselle opetetaan, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja hän oppii niitä myös näyttämään. 4-5 vuotiaan oppiminen ja älyllinen kehitys Viidennen ikävuoden aikana puheenkehitys etenee vauhdilla. Lapsi on innostunut erilaisista sanaleikeistä, loruilusta ja runoilusta ja jaksaa kuunnella jo pitkiäkin tarinoita. Puheliaisuus, jatkuva kyseleminen ja asioiden selittäminen on tyypillistä ikäkaudelle. Kieliopillisesti puhe on jo melko oikeaa. Puheenvuoron odottamisen opettelu voi olla välillä haasteellista. Ajankäsitteet ovat vielä epäselviä, mutta lapsi ymmärtää jo vuorokauden eri vaiheet. Lapsi saattaa muistaa tapahtumia jo useiden kuukausienkin takaa ja kauan sitten tapahtuneet asiat voi kiinnostaa häntä. Lapsi tietää jo päävärit. Hän piirtää yksityiskohtia ja osaa luokitella samanlaisia asioita yhteenkuuluviksi. Erilaiset käsitteet kuten aikaisin tai myöhään, ylös tai alas selkiytyvät vähitellen. Leikki kehittää lapsen suunnitelmallisuutta ja omatoimisuutta. Samalla kehittyy sanavarasto ja muisti. Sosiaaliset taidot, jakaminen, vuorottelu, toisten huomioiminen saavat harjaannusta ja kyky eläytyä toisen asemaan kasvaa.

4 4-5 -vuotiaan fyysinen ja motorinen kehitys Lapsuuden liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla tiedetään olevan erityismerkitys aikuisiän terveydelle. Varhaislapsuuden fyysisellä aktiivisuudella ja motorisen taitojen harjoittamisella on tärkeä merkitys kasvulle, kehitykselle, käsitykseen omasta kehosta sekä painonhallintaan. Vanhempien aktiivisuus mahdollistaa lapsen liikkumisen. Ulkoilu kuuluu leikki-ikäisen jokapäiväiseen päivärytmiin. Aktiivinen ja säännöllinen ulkoilu edistää terveyttä ja parantaa oppimista, keskittymiskykyä ja parantaa yöunia. Tähän ikäkauteen kuuluvat tyypillisinä liikunnallisuus ja uhkarohkeus. Myös sorminäppäryys sekä silmän ja käden koordinaatio kehittyvät. Keskittymiskyky kasvaa. Lihasvoima lisääntyy ja lapsi haluaa usein testata voimiaan ja kokeilla uusia liikunnallisia taitoja monipuolisesti. Lapsi oppii helposti uusia taitoja ja nauttii luistelusta, hiihdosta, uimisesta, pallopeleistä ja pyöräilystä. Tärkeää on, että lapsella on oikeankokoiset välineet harrastuksiin. Suojavarusteisiin tulee kiinnittää huomiota ja ne tulee olla lajin mukaiset, koska ilman kaatumisia ei oppiminen suju vuotias oppii jo yleensä pyöräilemään ilman apupyöriä. Aikuisen vastuulla on, että pyöräilypaikka on turvallinen ja lapsella on aina kypärä pyöräillessä. Myös rullalautailu ja rullaluistelu voivat kiinnostaa tämän ikäistä lasta. Harjoittelupaikan on oltava suojassa liikenteeltä ja suojavarusteet tulee olla lajin mukaiset, jotta vältyttäisiin suuremmilta tapaturmilta. Vesi on innostava elementti ja vesileikit lasten suosikkeja. Veden ääressä tulee olla erityisen varovainen ja aina aikuinen leikkejä valvomassa. Vaikka lapsi osaisi jo uimahallissa uida, luonnonvesissä tilanne on erilainen. Liikunta on vielä leikinomaista. Aikuisen ohjausta tarvitaan paljon. Liikkumisen tulisi olla kiinteä osa arkea. Liikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin. Se vähentää univaikeuksia, ruokahaluttomuutta, ylipainoa tai motorisia heikkouksia. Lapsi on oppinut yleensä jo päiväkuivaksi, vaikkakin vahinkoja voi vielä sattua. Yökastelu on vielä tavallista. Viidennen ikävuoden aikana lapsen tasapaino kehittyy. Hän oppii seisomaan ja hyppimään yhdellä jalalla. Pallon potkiminen ja kiinniottaminen sujuu jo hyvin. Portaita tämän ikäinen kulkee vuorojalkaa. Lapsen sorminäppäryys kehittyy ja helmien pujottelu lankaan onnistuu. Lapsi oppii käyttämään saksia ja kynäote kehittyy. Tasajalkaa hyppääminen yli matalan esteen onnistuu.

5 4-5 -vuotiaan ravitsemus ja lepo Ikäkausi on tasaisen kasvun aikaa. Paino ja pituus lisääntyvät lapsen omia yksilöllisiä kasvukäyriä noudattaen. Neuvolan vastuu on seurata kasvua ja havaita kasvussa tapahtuvat poikkeamat. Lapsi tarvitsee energiaa, vitamiineja, kivennäisaineita ja valkuaisaineita kasvuunsa. Perheen yhteiset ateriat ovat tärkeitä ja lapsella tulisi olla säännölliset ruoka-ajat. Terve lapsi osaa itse säädellä syömistään, eikä ajoittaisesta syömättömyydestä tarvitse olla huolissaan. Tarpeettomia välipaloja tulisi välttää, koska ne vähentävät ruokahalua oikealta aterialta. Vesi on lapselle parasta janojuomaa ja aterioilla tulisi tarjota vähärasvaista tai rasvatonta maitoa luuston kehityksen turvaamiseksi. Ruokaa ei tule lapselle tyrkyttää, sillä se johtaa helposti lihavuuteen. Riittävä uni suojaa lapsen hermostoa liikarasitukselta. Huonosti nukkunut, väsynyt lapsi on yleensä levoton ja kiukutteleva. Päivälevolla on suotuisa vaikutus lapsen kehitykseen ja lapsi tarvitsee niitä yksilöllisesti n. 5 ikävuoteen asti. Leikki-ikäisen lapsen turvallisuus ja tapaturma-asiat Tapaturma on lasten yleisin kuolinsyy. Lapsi joutuu alttiiksi tapaturmille kokemattomuuttaan. Lapsi on luonnostaan utelias ja aktiivinen. Vanhempien vastuulla on lasten erilaisten turvallisuutta lisäävien taitojen opettaminen sekä turvallisuusmääräysten noudattaminen kuten myös turvalaitteiden käyttö. Vanhempien malliesimerkillä on ratkaiseva merkitys lasten tapaan suhtautua turvallisuusasioihin vuotiaiden lasten tapaturmat sattuvat useimmiten kotona tai kotipihalla, kaatumisina, putoamisina, esineistä johtuvina tapaturmina ja myrkytyksinä, mutta tämänikäisillä elinpiirin laajeneminen johtaa liikennetapaturmien ja hukkumisten lisääntymiseen Pojat olivat hieman tapaturma-alttiimpia kuin tytöt. Tämän ikäinen lapsi pärjää jo hetken itsekseen kotipihassa, mutta tarvitsee vielä aikuisen silmälläpitoa. Vanhempien tulee antaa tietoa mahdollisista vaaroista ja ulkoilua koskevat säännöt tulee tehdä selviksi. Lapselle tulee selvittää, kuinka toimia jos esimerkiksi vieras ihminen houkuttelee mukaansa tai tarjoaa syötävää. Lapsen tulee ymmärtää oikeutensa turvalliseen oloon ja fyysiseen koskemattomuuteen sekä kodissa että kodin ulkopuolella. Leikin tiimellyksessä lapsen äkilliset mielijohteet vievät helposti lapsen tarkkaavaisuuden. Pienikokoisena ja siten huonosti näkyvänä lapsi on aikuista alttiimpi onnettomuuksille. Vanhempien on hyvä muistaa, että liikenteessä selviytymisen valmiudet kehittyvät vasta vuotiaana. Suurin osa lasten tapaturmista on ehkäistävissä kodin ja lapsen elinympäristön turvallisilla ratkaisuilla ja perheen myönteisellä asenteella turvallisuuskäyttäytymiseen. Vastuu

6 turvallisuusasioissa on aina aikuisilla, koska lapsen arviointikyky on kehittymätön. Yleisimpiä lasten tapaturmia: Palovammat 1. asteen palovammassa iho punoittaa, 2.asteen palovammassa iholla on myös rakkuloita. Palovamman ensiapu on jäähdytys riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia, viileällä vedellä. Jos palovamma-alue ei ole yli lapsen kämmenen kokoinen se peitetään jäähdytyksen jälkeen puhtaalla siteellä. Jatkohoidoksi kannattaa apteekista hankkia rasvasidettä. Jos palovamma on suurempi kuin lapsen kämmen, se sijaitsee kasvoilla, käsissä tai nivelien alueella on lapsi aina vietävä lääkäriin. Palovamma on aina kivulias ja siksi lapselle tulee antaa kipulääkettä. Myrkytykset Myrkytys on yleinen kotona sattuva tapaturma. Aiheuttajana voi olla kasvit, marjat, sienet, lääkkeet, kemikaalit, alkoholi, tupakka, häkä, paristot ym. Paras ennaltaehkäisy on vaaraa aiheuttavien aineiden huolellinen säilyttäminen lasten ulottumattomissa. Lasta pitää opettaa käsittelemään eri aineita ja vaaroista tulee kertoa. Myrkytystapauksissa tulee aina ottaa yhteys lääkäriin. Ota lääkäriin mukaan purkki tai astia, josta myrkky on peräisin. Ensiapu- ja toimintaohjeita saa MYRKYTYSTIETOKESKUKSESTA, puhelin (09) tai (09) Nyrjähtänyt nivel Nyrjähtänyt, eli yli liikeradan vääntynyt nivel turpoaa, on kipeä ja mustuu. Hoitona on kolmen k:n hoito: Kylmä, kohoasento ja kompressio eli puristus. Kohota raaja, sido ympärille joustoside ja päälle esim. jääpussi enintään puoleksi tunniksi. Paleltumat Pakkanen ja viima voivat aiheuttaa paleltumia, jotka näkyvät vaaleina läiskinä iholla. Erityisen alttiina paleltumille ovat poskipäät, kaulan alue, sormet ja varpaat. Vedettömän ulkoiluvoiteen käyttö ja suojaavat vaatteet ennaltaehkäisevät hyvin paleltumia. Paleltunutta ihoa lämmitetään hitaasti, varovasti liikutellen, tai esim. lämpimällä vedellä. Kerran paleltunut iho on herkkä paleltumaan uudestaan. Eläinten puremat Lemmikkien puremat voivat aiheuttaa pintanaarmuja, joita voi hoitaa puhdistamalla ja peittämällä puhtaalla sidoksella. Jos purema on syvempi ja repaleinen, se vaatii käynnin lääkärissä. Tetanus-rokotteen voimassaolo on aina tarkistettava. Aivotärähdys Päähän kohdistuneesta iskusta voi tulla aivotärähdys, jonka oireina ovat päänsärky ja pahoinvointi. Lievien aivotärähdysten hoito onnistuu kotona ja tällöin on seurattava lapsen tajunnan tasoa ja tapahtuman jälkeisenä yönä on lasta herätettävä parin tunnin välein tilan seuraamiseksi. Mikäli lapsi vastailee kysymyksiin normaalisti, ei ole syytä huoleen. Jos lapsi on sekava ja oksentelee, hänet on vietävä lääkäriin. Polkupyörätapaturmat Voidaan estää parhaiten käyttämällä asianmukaisia suojaimia, kypärää, lastenistuinta ja suojaverkkoa pinnoissa. Vakavammat tapaturmat vaativat aina lääkärissäkäynnin.

7 Auringonpistos Kyynpurema Kyypakkaus kuuluu kaikkien lapsiperheiden lääkekaapin varustukseen niin kotona kuin kesäasunnoillakin. Muutaman millin turpoaa ja aristaa. Kyynpureman saaneen tulee olla liikkumatta eikä puremakohtaa saa pidellä. Lapselle tulee antaa kyypakkauksesta ohjeen mukainen lääkitys ja viedä hänet lääkäriin viipymättä. Kaksi pistojälkeä iholla ovat merkki käärmeen puremasta ja pistokohta punoittaa. Liika auringonpaahteessa olo voi tehdä lapsen huonovointiseksi. Auringonpistoksen oireina ovat päänsärky, pahoinvointi, heikotus, pyörrytys ja joskus se voi nostaa korkeankin kuumeen. Lepo varjossa ja viileässä on paras hoito. Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota ja välttää liiallista auringossa oloa, käytetään suojavaatetusta ja päähinettä. Yleisimpiä leikki-ikäisten terveysongelmia ovat infektiot, iho-ongelmat, allergiat, päänsärky, vatsakivut, virtsaamis- ja ulostamisongelmat sekä erilaiset univaikeudet. Infektiot Päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat melko runsaasti. Etenkin päiväkodissa olevat lapset altistuvat usein virusinfektioille, kuten nuhalle, kuumeelle ja yskälle. Virusinfektiot paranevat yleensä itsestään levolla ja kuumetta alentavalla lääkkeellä. Virusinfektion jälkitautina lapsi voi sairastua bakteeritautiin. Tyypillisimpiä bakteeritauteja tämän ikäisillä lapsilla ovat poskiontelo-, korva-, nielu- ja keuhkoputkentulehdus, jotka vaativat yleensä antibioottikuurin parantuakseen. Iho-ongelmat Erilaiset syylät ja ontelosyylät eli molluskat ovat tavallisia leikki-ikäisillä. Syylien aiheuttaja on virus ja yleensä syylät häviävät itsestään. Jos syylä on hankalassa paikassa ja aiheuttaa kipua, sitä voi yrittää poistaa apteekista saatavilla syylänpoistoaineilla. Syylä voidaan poistaa myös jäädyttämällä tai kirurgisesti. Ontelosyylät ovat nuppineulanpäänkokoisia, vaaleita ja läpikuultavia näppylöitä, jotka leviävät ja tarttuvat helposti. Ne häviävät yleensä itsestään. Tulehtumisvaaran vuoksi niiden raapimista ja nyppimistä tulisi välttää. Ihon rasvaaminen tuo helpotusta mahdolliseen kutinaan. Allergia Leikki-ikäisen tavallisimpia allergiaoireita ovat allerginen nuha, taiveihottuma, silmäoireet, erilaiset suolisto-oireet sekä astma. Siitepölyallergian oireet ilmenevät usein nenän tukkoisuutena, huulien ja suun alueen kutinana tai ihottumana. Jos oireiden aiheuttajaa ei tiedetä, allergiatesteistä voi saada selvyyden asiaan. Päänsärky Alle kouluikäisellä lapsella päänsärky ilman erityistä syytä, on melko tavallista. Usein laukaisevana tekijänä on kuitenkin liian vähäinen uni. Päänsärkyä voi aiheuttaa myös verensokerin liiallinen lasku pitkien ateriavälien vuoksi. Muita syitä voi olla allerginen nuha, poskiontelo- ja korvatulehdus sekä niskahartiaseudun lihasten jäykkyys. Myös migreeniä voi esiintyä jo tämän ikäisellä. Migreenin oireina ovat päänsäryn lisäksi väsymys ja pahoinvointi. Jos päänsärky pitkittyy, on syytä hakeutua lääkäriin. Särkylääkkeestä saa päänsärkyyn yleensä hyvän avun. Lisätietoa saat: /

8 Univaikeudet Riittävä uni ja lepo suojaavat lapsen hermostoa liialliselta rasitukselta ja tukee kehitystä. Päivälepo on lapsen keskushermoston kypsymisen turvaamiseksi tarpeellista aina viisivuotiaaksi asti. Leikki-ikäisen unentarve on lapsesta riippuen noin tuntia vuorokaudessa. ikäkauteen tyypillisiä uneen liittyvät vaikeudet liittyvät nukahtamiseen, kasvukipuihin, yöllisiin painajaisiin ja kasteluun. Kauhukohtaukset saattavat joskus häiritä leikkiikäisen unta. Nukahtamista ja hyvää unen laatua helpottavat säännöllinen elämänrytmi ja turvallinen kasvuympäristö. Lapsen onnistuneeseen päivärytmiin kuuluvat ruokailut, leikki, ulkoilu, liikkuminen ja lepohetket. Vatsakivut Vatsakivut ovat erittäin yleisiä leikki-ikäisillä ja syynä voi olla niin mielipaha kuin jännityskin. Jos vatsakipua on usein, syynä voi olla ilmavaivat, joten lapsen ruokavalioon tulee kiinnittää huomiota. Usein vatsakipujen syynä on ummetus. Joskus ruokaaineallergiat aiheuttavat ummetusta tai ripulia. Jos vatsa on toistuvasti tai pitkään kipeä, tulee lapsi viedä lääkärille ja tutkittava kipujen aiheuttaja. Virtsaamisongelmat 4-5-vuotiaan virtsarakon säätelymekanismi on kehittynyt niin, että pidättäminen on mahdollista. Joskus säätelyjärjestelmä kehittyy hitaammin ja etenkin yökastelua voi esiintyä pitkään. Yleensä taipumus kulkee perimässä. Yökastelijat nukkuvat yleensä hyvin sikeästi ja yleisempää se on pojille. Yleensä vaiva paranee itsestään ajan kuluessa. Kasteluongelman hoito aloitetaan vasta viisivuotiaana. Pissavahingot ovat tavallisia kouluikään asti. Ulostamisongelmat Alle kouluikäisillä lapsilla ripuli on yleinen infektiotauti. Ripuli tarttuu helposti ja lapset sairastavat sen yleensä muutaman kerran vuodessa. Ripulin hoidossa nesteen riittävästä nauttimisesta on huolehdittava, jotta lapsi ei kuivuisi. Juotavaksi sopivat mehukeitot, laimea mehu ja hedelmäsoseet. Apteekissa on myytävänä ripulin hoitoon tarkoitettua ripulijuomaa, jolla nestetasapainoa saadaan nopeasti korjattua. Jos ripuli jatkuu pitkään ja siihen liittyy kuumetta, tulee lapsi viedä lääkärin vastaanotolle. Ummetus on erittäin yleistä alle kouluikäisillä lapsilla. Ruokavaliolla ja liikunnalla vatsan toimintaa voidaan parantaa. Ruokavaliossa tulisi suosia hedelmiä, marjoja, vihanneksia, kasviksia, hapanmaitotuotteita, lihaa ja kalaa sekä leseitä ja alkioita. Pellavansiemenillä ja mallasuutteella on myös suolentoimintaa edistävä vaikutus. Välttää tulisi makeisia, makeita leivonnaisia, makaroneja, banaaneja, runsasta maidonjuontia, kananmunia ja juustoja. Jos ruokavalio ei auta ummetukseen, apteekista voi ostaa lääkkeitä, mutta niiden käyttö tulee aina tapahtua lääkärin kanssa keskustelun pohjalta.

4-5 VUOTIAAN KEHITYS

4-5 VUOTIAAN KEHITYS 4-5 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lapsi on usein innokas, utelias, touhukas, puhelias, luova ja omatoiminen sekä aiempaa varmempi niin tuttujen kuin tuntemattomienkin seurassa.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s. ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE

112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE 112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE 112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. 112-päivää vietetään

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot