Lapsen 5. ikävuosi. - opas vanhemmille. Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: terveys vastaanotot lastenneuvolat
|
|
- Mikael Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsen 5. ikävuosi - opas vanhemmille Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: terveys vastaanotot lastenneuvolat
2 4-5 -vuotiaan persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lasta kuvaavat sanat: Oikean ja väärän oppimiseen vaikuttaa eniten vanhempien antama malli. Lapsi opettelee vähitellen ymmärtämään syitä ja seurauksia ja tarvitsee tähän aikuisen johdonmukaista tukea. Säännöt ja rajat tuovat lapsen elämään johdonmukaisuutta ja turvallisuutta ja lapsi oppii tietämään, miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Samalla lapsen kärsivällisyys ja joustavuus kasvaa. Lapsen mielikuvitus on vilkas. Hän kertoo villejä tarinoita, liioittelee ja kerskailee jutuissaan. Mielikuvitusystävät ovat ikäkaudelle tyypillisiä. Voimakkaat tunteet ja vilkas mielikuvitus aiheuttaa usein pelkoja. Lapsi haluaa itsenäistyä ja uskallus tukeutua myös muihin aikuisiin kasvaa. Päiväkotiin ja kerhoon jääminen sujuu yleensä jo ongelmitta. Äiti ja isä ovat tärkeimmät ihmiset lapselle. Toisinaan 4-5 -vuotias voi heittäytyä vauvaksi ja toivoa äidin syöttävän tai pukevan hänet. Tällä tavoin hän pyytää läheisyyttä. Säännöt ja rajat suojelevat lasta vaaroilta, auttavat oppimaan yhteiselämän pelisääntöjä ja opettavat tulemaan toimeen muiden kanssa. Lapselle tulee selittää sääntöjen tarkoitus, jolloin niiden tarpeellisuus on helpommin ymmärrettävissä. Lapsi voi olla hyvinkin voimakastahtoinen. Lapselle tulee antaa mahdollisuus tehdä valintoja ja hänen mielipiteitään ja toiveitaan on kunnioitettava aikuisen määräämissä rajoissa. Kiukuttelua sääntöjen noudattamisesta tulee jokaisessa perheessä. Vanhempien on kestettävä lapsen kiukuttelu ja pettymys. Lapsen ei pidä saada kaikkea. Yhdenmukaiset kasvatusperiaatteet vanhemmilla ja muilla lapsen hoitajilla tukevat lapsen kehitystä. Ihastuminen vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan on tavallista ja lapsi voi olla jopa mustasukkainen toiselle vanhemmalle tai vanhempien parisuhteelle. Samaistuminen omaan sukupuoleen alkaa vähitellen ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat kovasti. Alastomuus on lapselle estotonta ja aikuisen tehtävänä on ohjata lasta ymmärtämään sukupuoliasioihin liittyvä yksityisyys. Sukuelimien tutkiminen ja jopa niiden vertailu kavereiden kesken kuuluu kehitysvaiheeseen.
3 4-5 vuotiaan sosiaalinen kehitys Sosiaalinen kehitys etenee vauhdilla ja sitä edistää lapsen mahdollisuus olla muiden lasten kanssa. Yksinkertaiset sääntöleikit, joukkue- ja muut pelit alkavat kiinnostaa, mutta häviäminen ottaa koville. Rooli- ja mielikuvitusleikit ovat tärkeitä ja lapsi leikkii mielellään pienessä ryhmässä. Leikit voivat kestää pitkiäkin aikoja ja lapsi yleensä keksii itse tekemistä. Leikkien avulla lapsi tutustuu uusiin asioihin ja samalla myös itseensä. Lapsi alkaa vertailla itseään kavereihin ja kokea huonommuuden tunteita, jos hän tuntee olevansa erilainen kuin toiset. Lapsen itsetunnolle on merkitystä sillä, miten hän pärjää muiden samanikäisten kanssa ja hän tarvitsee vanhemmaltaan rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista. Tämän ikäinen pärjää jo jonkin aikaa ilman aikuista tutulla leikkipihalla, mutta on altis onnettomuuksille ja tarvitsee siksi yhä valvovaa silmää. Lapsen kyky osoittaa myötätuntoa ja lohduttaa muita kehittyy. Perheenjäseniltä lapsi oppii käyttäytymismallin, puhetyylin, suhtautumista toisiin sekä hellyyden ja tunteiden osoittamisen taitoja. Samanikäisten kanssa leikkiminen sujuu jo useimmiten hyvin mutta joskus saattaa esiintyä erimielisyyksiä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa aggressiivisuuttakin. Neuvottelutaidot kuitenkin kehittyvät ja ikäkauden loppuun mennessä riidat yhä harvemmin johtavat kaveriin käsiksi käymiseen. Lapsen moraalikäsitys kehittyy ja hän pohtii hyvän, pahan, oikean ja väärän eroa, ottaen myös kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista. Vanhemmiltaan hän odottaa varmennusta omille käsityksilleen. Koska tunteiden säätely ei vielä ole täysin kehittynyttä, kiukkuaminen ja raivokohtaukset kuuluvat ikäkauteen. On tärkeää, että lapselle opetetaan, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja hän oppii niitä myös näyttämään. 4-5 vuotiaan oppiminen ja älyllinen kehitys Viidennen ikävuoden aikana puheenkehitys etenee vauhdilla. Lapsi on innostunut erilaisista sanaleikeistä, loruilusta ja runoilusta ja jaksaa kuunnella jo pitkiäkin tarinoita. Puheliaisuus, jatkuva kyseleminen ja asioiden selittäminen on tyypillistä ikäkaudelle. Kieliopillisesti puhe on jo melko oikeaa. Puheenvuoron odottamisen opettelu voi olla välillä haasteellista. Ajankäsitteet ovat vielä epäselviä, mutta lapsi ymmärtää jo vuorokauden eri vaiheet. Lapsi saattaa muistaa tapahtumia jo useiden kuukausienkin takaa ja kauan sitten tapahtuneet asiat voi kiinnostaa häntä. Lapsi tietää jo päävärit. Hän piirtää yksityiskohtia ja osaa luokitella samanlaisia asioita yhteenkuuluviksi. Erilaiset käsitteet kuten aikaisin tai myöhään, ylös tai alas selkiytyvät vähitellen. Leikki kehittää lapsen suunnitelmallisuutta ja omatoimisuutta. Samalla kehittyy sanavarasto ja muisti. Sosiaaliset taidot, jakaminen, vuorottelu, toisten huomioiminen saavat harjaannusta ja kyky eläytyä toisen asemaan kasvaa.
4 4-5 -vuotiaan fyysinen ja motorinen kehitys Lapsuuden liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla tiedetään olevan erityismerkitys aikuisiän terveydelle. Varhaislapsuuden fyysisellä aktiivisuudella ja motorisen taitojen harjoittamisella on tärkeä merkitys kasvulle, kehitykselle, käsitykseen omasta kehosta sekä painonhallintaan. Vanhempien aktiivisuus mahdollistaa lapsen liikkumisen. Ulkoilu kuuluu leikki-ikäisen jokapäiväiseen päivärytmiin. Aktiivinen ja säännöllinen ulkoilu edistää terveyttä ja parantaa oppimista, keskittymiskykyä ja parantaa yöunia. Tähän ikäkauteen kuuluvat tyypillisinä liikunnallisuus ja uhkarohkeus. Myös sorminäppäryys sekä silmän ja käden koordinaatio kehittyvät. Keskittymiskyky kasvaa. Lihasvoima lisääntyy ja lapsi haluaa usein testata voimiaan ja kokeilla uusia liikunnallisia taitoja monipuolisesti. Lapsi oppii helposti uusia taitoja ja nauttii luistelusta, hiihdosta, uimisesta, pallopeleistä ja pyöräilystä. Tärkeää on, että lapsella on oikeankokoiset välineet harrastuksiin. Suojavarusteisiin tulee kiinnittää huomiota ja ne tulee olla lajin mukaiset, koska ilman kaatumisia ei oppiminen suju vuotias oppii jo yleensä pyöräilemään ilman apupyöriä. Aikuisen vastuulla on, että pyöräilypaikka on turvallinen ja lapsella on aina kypärä pyöräillessä. Myös rullalautailu ja rullaluistelu voivat kiinnostaa tämän ikäistä lasta. Harjoittelupaikan on oltava suojassa liikenteeltä ja suojavarusteet tulee olla lajin mukaiset, jotta vältyttäisiin suuremmilta tapaturmilta. Vesi on innostava elementti ja vesileikit lasten suosikkeja. Veden ääressä tulee olla erityisen varovainen ja aina aikuinen leikkejä valvomassa. Vaikka lapsi osaisi jo uimahallissa uida, luonnonvesissä tilanne on erilainen. Liikunta on vielä leikinomaista. Aikuisen ohjausta tarvitaan paljon. Liikkumisen tulisi olla kiinteä osa arkea. Liikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin. Se vähentää univaikeuksia, ruokahaluttomuutta, ylipainoa tai motorisia heikkouksia. Lapsi on oppinut yleensä jo päiväkuivaksi, vaikkakin vahinkoja voi vielä sattua. Yökastelu on vielä tavallista. Viidennen ikävuoden aikana lapsen tasapaino kehittyy. Hän oppii seisomaan ja hyppimään yhdellä jalalla. Pallon potkiminen ja kiinniottaminen sujuu jo hyvin. Portaita tämän ikäinen kulkee vuorojalkaa. Lapsen sorminäppäryys kehittyy ja helmien pujottelu lankaan onnistuu. Lapsi oppii käyttämään saksia ja kynäote kehittyy. Tasajalkaa hyppääminen yli matalan esteen onnistuu.
5 4-5 -vuotiaan ravitsemus ja lepo Ikäkausi on tasaisen kasvun aikaa. Paino ja pituus lisääntyvät lapsen omia yksilöllisiä kasvukäyriä noudattaen. Neuvolan vastuu on seurata kasvua ja havaita kasvussa tapahtuvat poikkeamat. Lapsi tarvitsee energiaa, vitamiineja, kivennäisaineita ja valkuaisaineita kasvuunsa. Perheen yhteiset ateriat ovat tärkeitä ja lapsella tulisi olla säännölliset ruoka-ajat. Terve lapsi osaa itse säädellä syömistään, eikä ajoittaisesta syömättömyydestä tarvitse olla huolissaan. Tarpeettomia välipaloja tulisi välttää, koska ne vähentävät ruokahalua oikealta aterialta. Vesi on lapselle parasta janojuomaa ja aterioilla tulisi tarjota vähärasvaista tai rasvatonta maitoa luuston kehityksen turvaamiseksi. Ruokaa ei tule lapselle tyrkyttää, sillä se johtaa helposti lihavuuteen. Riittävä uni suojaa lapsen hermostoa liikarasitukselta. Huonosti nukkunut, väsynyt lapsi on yleensä levoton ja kiukutteleva. Päivälevolla on suotuisa vaikutus lapsen kehitykseen ja lapsi tarvitsee niitä yksilöllisesti n. 5 ikävuoteen asti. Leikki-ikäisen lapsen turvallisuus ja tapaturma-asiat Tapaturma on lasten yleisin kuolinsyy. Lapsi joutuu alttiiksi tapaturmille kokemattomuuttaan. Lapsi on luonnostaan utelias ja aktiivinen. Vanhempien vastuulla on lasten erilaisten turvallisuutta lisäävien taitojen opettaminen sekä turvallisuusmääräysten noudattaminen kuten myös turvalaitteiden käyttö. Vanhempien malliesimerkillä on ratkaiseva merkitys lasten tapaan suhtautua turvallisuusasioihin vuotiaiden lasten tapaturmat sattuvat useimmiten kotona tai kotipihalla, kaatumisina, putoamisina, esineistä johtuvina tapaturmina ja myrkytyksinä, mutta tämänikäisillä elinpiirin laajeneminen johtaa liikennetapaturmien ja hukkumisten lisääntymiseen Pojat olivat hieman tapaturma-alttiimpia kuin tytöt. Tämän ikäinen lapsi pärjää jo hetken itsekseen kotipihassa, mutta tarvitsee vielä aikuisen silmälläpitoa. Vanhempien tulee antaa tietoa mahdollisista vaaroista ja ulkoilua koskevat säännöt tulee tehdä selviksi. Lapselle tulee selvittää, kuinka toimia jos esimerkiksi vieras ihminen houkuttelee mukaansa tai tarjoaa syötävää. Lapsen tulee ymmärtää oikeutensa turvalliseen oloon ja fyysiseen koskemattomuuteen sekä kodissa että kodin ulkopuolella. Leikin tiimellyksessä lapsen äkilliset mielijohteet vievät helposti lapsen tarkkaavaisuuden. Pienikokoisena ja siten huonosti näkyvänä lapsi on aikuista alttiimpi onnettomuuksille. Vanhempien on hyvä muistaa, että liikenteessä selviytymisen valmiudet kehittyvät vasta vuotiaana. Suurin osa lasten tapaturmista on ehkäistävissä kodin ja lapsen elinympäristön turvallisilla ratkaisuilla ja perheen myönteisellä asenteella turvallisuuskäyttäytymiseen. Vastuu
6 turvallisuusasioissa on aina aikuisilla, koska lapsen arviointikyky on kehittymätön. Yleisimpiä lasten tapaturmia: Palovammat 1. asteen palovammassa iho punoittaa, 2.asteen palovammassa iholla on myös rakkuloita. Palovamman ensiapu on jäähdytys riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia, viileällä vedellä. Jos palovamma-alue ei ole yli lapsen kämmenen kokoinen se peitetään jäähdytyksen jälkeen puhtaalla siteellä. Jatkohoidoksi kannattaa apteekista hankkia rasvasidettä. Jos palovamma on suurempi kuin lapsen kämmen, se sijaitsee kasvoilla, käsissä tai nivelien alueella on lapsi aina vietävä lääkäriin. Palovamma on aina kivulias ja siksi lapselle tulee antaa kipulääkettä. Myrkytykset Myrkytys on yleinen kotona sattuva tapaturma. Aiheuttajana voi olla kasvit, marjat, sienet, lääkkeet, kemikaalit, alkoholi, tupakka, häkä, paristot ym. Paras ennaltaehkäisy on vaaraa aiheuttavien aineiden huolellinen säilyttäminen lasten ulottumattomissa. Lasta pitää opettaa käsittelemään eri aineita ja vaaroista tulee kertoa. Myrkytystapauksissa tulee aina ottaa yhteys lääkäriin. Ota lääkäriin mukaan purkki tai astia, josta myrkky on peräisin. Ensiapu- ja toimintaohjeita saa MYRKYTYSTIETOKESKUKSESTA, puhelin (09) tai (09) Nyrjähtänyt nivel Nyrjähtänyt, eli yli liikeradan vääntynyt nivel turpoaa, on kipeä ja mustuu. Hoitona on kolmen k:n hoito: Kylmä, kohoasento ja kompressio eli puristus. Kohota raaja, sido ympärille joustoside ja päälle esim. jääpussi enintään puoleksi tunniksi. Paleltumat Pakkanen ja viima voivat aiheuttaa paleltumia, jotka näkyvät vaaleina läiskinä iholla. Erityisen alttiina paleltumille ovat poskipäät, kaulan alue, sormet ja varpaat. Vedettömän ulkoiluvoiteen käyttö ja suojaavat vaatteet ennaltaehkäisevät hyvin paleltumia. Paleltunutta ihoa lämmitetään hitaasti, varovasti liikutellen, tai esim. lämpimällä vedellä. Kerran paleltunut iho on herkkä paleltumaan uudestaan. Eläinten puremat Lemmikkien puremat voivat aiheuttaa pintanaarmuja, joita voi hoitaa puhdistamalla ja peittämällä puhtaalla sidoksella. Jos purema on syvempi ja repaleinen, se vaatii käynnin lääkärissä. Tetanus-rokotteen voimassaolo on aina tarkistettava. Aivotärähdys Päähän kohdistuneesta iskusta voi tulla aivotärähdys, jonka oireina ovat päänsärky ja pahoinvointi. Lievien aivotärähdysten hoito onnistuu kotona ja tällöin on seurattava lapsen tajunnan tasoa ja tapahtuman jälkeisenä yönä on lasta herätettävä parin tunnin välein tilan seuraamiseksi. Mikäli lapsi vastailee kysymyksiin normaalisti, ei ole syytä huoleen. Jos lapsi on sekava ja oksentelee, hänet on vietävä lääkäriin. Polkupyörätapaturmat Voidaan estää parhaiten käyttämällä asianmukaisia suojaimia, kypärää, lastenistuinta ja suojaverkkoa pinnoissa. Vakavammat tapaturmat vaativat aina lääkärissäkäynnin.
7 Auringonpistos Kyynpurema Kyypakkaus kuuluu kaikkien lapsiperheiden lääkekaapin varustukseen niin kotona kuin kesäasunnoillakin. Muutaman millin turpoaa ja aristaa. Kyynpureman saaneen tulee olla liikkumatta eikä puremakohtaa saa pidellä. Lapselle tulee antaa kyypakkauksesta ohjeen mukainen lääkitys ja viedä hänet lääkäriin viipymättä. Kaksi pistojälkeä iholla ovat merkki käärmeen puremasta ja pistokohta punoittaa. Liika auringonpaahteessa olo voi tehdä lapsen huonovointiseksi. Auringonpistoksen oireina ovat päänsärky, pahoinvointi, heikotus, pyörrytys ja joskus se voi nostaa korkeankin kuumeen. Lepo varjossa ja viileässä on paras hoito. Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota ja välttää liiallista auringossa oloa, käytetään suojavaatetusta ja päähinettä. Yleisimpiä leikki-ikäisten terveysongelmia ovat infektiot, iho-ongelmat, allergiat, päänsärky, vatsakivut, virtsaamis- ja ulostamisongelmat sekä erilaiset univaikeudet. Infektiot Päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat melko runsaasti. Etenkin päiväkodissa olevat lapset altistuvat usein virusinfektioille, kuten nuhalle, kuumeelle ja yskälle. Virusinfektiot paranevat yleensä itsestään levolla ja kuumetta alentavalla lääkkeellä. Virusinfektion jälkitautina lapsi voi sairastua bakteeritautiin. Tyypillisimpiä bakteeritauteja tämän ikäisillä lapsilla ovat poskiontelo-, korva-, nielu- ja keuhkoputkentulehdus, jotka vaativat yleensä antibioottikuurin parantuakseen. Iho-ongelmat Erilaiset syylät ja ontelosyylät eli molluskat ovat tavallisia leikki-ikäisillä. Syylien aiheuttaja on virus ja yleensä syylät häviävät itsestään. Jos syylä on hankalassa paikassa ja aiheuttaa kipua, sitä voi yrittää poistaa apteekista saatavilla syylänpoistoaineilla. Syylä voidaan poistaa myös jäädyttämällä tai kirurgisesti. Ontelosyylät ovat nuppineulanpäänkokoisia, vaaleita ja läpikuultavia näppylöitä, jotka leviävät ja tarttuvat helposti. Ne häviävät yleensä itsestään. Tulehtumisvaaran vuoksi niiden raapimista ja nyppimistä tulisi välttää. Ihon rasvaaminen tuo helpotusta mahdolliseen kutinaan. Allergia Leikki-ikäisen tavallisimpia allergiaoireita ovat allerginen nuha, taiveihottuma, silmäoireet, erilaiset suolisto-oireet sekä astma. Siitepölyallergian oireet ilmenevät usein nenän tukkoisuutena, huulien ja suun alueen kutinana tai ihottumana. Jos oireiden aiheuttajaa ei tiedetä, allergiatesteistä voi saada selvyyden asiaan. Päänsärky Alle kouluikäisellä lapsella päänsärky ilman erityistä syytä, on melko tavallista. Usein laukaisevana tekijänä on kuitenkin liian vähäinen uni. Päänsärkyä voi aiheuttaa myös verensokerin liiallinen lasku pitkien ateriavälien vuoksi. Muita syitä voi olla allerginen nuha, poskiontelo- ja korvatulehdus sekä niskahartiaseudun lihasten jäykkyys. Myös migreeniä voi esiintyä jo tämän ikäisellä. Migreenin oireina ovat päänsäryn lisäksi väsymys ja pahoinvointi. Jos päänsärky pitkittyy, on syytä hakeutua lääkäriin. Särkylääkkeestä saa päänsärkyyn yleensä hyvän avun. Lisätietoa saat: /
8 Univaikeudet Riittävä uni ja lepo suojaavat lapsen hermostoa liialliselta rasitukselta ja tukee kehitystä. Päivälepo on lapsen keskushermoston kypsymisen turvaamiseksi tarpeellista aina viisivuotiaaksi asti. Leikki-ikäisen unentarve on lapsesta riippuen noin tuntia vuorokaudessa. ikäkauteen tyypillisiä uneen liittyvät vaikeudet liittyvät nukahtamiseen, kasvukipuihin, yöllisiin painajaisiin ja kasteluun. Kauhukohtaukset saattavat joskus häiritä leikkiikäisen unta. Nukahtamista ja hyvää unen laatua helpottavat säännöllinen elämänrytmi ja turvallinen kasvuympäristö. Lapsen onnistuneeseen päivärytmiin kuuluvat ruokailut, leikki, ulkoilu, liikkuminen ja lepohetket. Vatsakivut Vatsakivut ovat erittäin yleisiä leikki-ikäisillä ja syynä voi olla niin mielipaha kuin jännityskin. Jos vatsakipua on usein, syynä voi olla ilmavaivat, joten lapsen ruokavalioon tulee kiinnittää huomiota. Usein vatsakipujen syynä on ummetus. Joskus ruokaaineallergiat aiheuttavat ummetusta tai ripulia. Jos vatsa on toistuvasti tai pitkään kipeä, tulee lapsi viedä lääkärille ja tutkittava kipujen aiheuttaja. Virtsaamisongelmat 4-5-vuotiaan virtsarakon säätelymekanismi on kehittynyt niin, että pidättäminen on mahdollista. Joskus säätelyjärjestelmä kehittyy hitaammin ja etenkin yökastelua voi esiintyä pitkään. Yleensä taipumus kulkee perimässä. Yökastelijat nukkuvat yleensä hyvin sikeästi ja yleisempää se on pojille. Yleensä vaiva paranee itsestään ajan kuluessa. Kasteluongelman hoito aloitetaan vasta viisivuotiaana. Pissavahingot ovat tavallisia kouluikään asti. Ulostamisongelmat Alle kouluikäisillä lapsilla ripuli on yleinen infektiotauti. Ripuli tarttuu helposti ja lapset sairastavat sen yleensä muutaman kerran vuodessa. Ripulin hoidossa nesteen riittävästä nauttimisesta on huolehdittava, jotta lapsi ei kuivuisi. Juotavaksi sopivat mehukeitot, laimea mehu ja hedelmäsoseet. Apteekissa on myytävänä ripulin hoitoon tarkoitettua ripulijuomaa, jolla nestetasapainoa saadaan nopeasti korjattua. Jos ripuli jatkuu pitkään ja siihen liittyy kuumetta, tulee lapsi viedä lääkärin vastaanotolle. Ummetus on erittäin yleistä alle kouluikäisillä lapsilla. Ruokavaliolla ja liikunnalla vatsan toimintaa voidaan parantaa. Ruokavaliossa tulisi suosia hedelmiä, marjoja, vihanneksia, kasviksia, hapanmaitotuotteita, lihaa ja kalaa sekä leseitä ja alkioita. Pellavansiemenillä ja mallasuutteella on myös suolentoimintaa edistävä vaikutus. Välttää tulisi makeisia, makeita leivonnaisia, makaroneja, banaaneja, runsasta maidonjuontia, kananmunia ja juustoja. Jos ruokavalio ei auta ummetukseen, apteekista voi ostaa lääkkeitä, mutta niiden käyttö tulee aina tapahtua lääkärin kanssa keskustelun pohjalta.
4-5 VUOTIAAN KEHITYS
4-5 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lapsi on usein innokas, utelias, touhukas, puhelias, luova ja omatoiminen sekä aiempaa varmempi niin tuttujen kuin tuntemattomienkin seurassa.
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotNELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
LisätiedotNimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?
NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotVastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!
TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin
LisätiedotLapsen vahvuudet 4-vuotiaana
Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana 1 Huoltajat Lapsi Neuvola Varhaiskasvatus Minä itse (lapsi piirtää oman kuvan) 2 HUOLTAJIEN LOMAKE 4-VUOTIAAN LAPSEN LAAJAAN NEUVOLATARKASTUKSEEN pvm / 20 Lapsen nimi Osoite
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona
LisätiedotHoito-ohjeet lapsen sairastuessa
TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
Lisätiedotnimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO
1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,
LisätiedotOpinnäytetyön toiminnallinen osuus Tekijät: Sallamaari Pekkanen & Jonna Salmi HAMK, Lahdensivu, Hoitotyö: Sairaanhoitaja
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus Tekijät: Sallamaari Pekkanen & Jonna Salmi HAMK, Lahdensivu, Hoitotyö: Sairaanhoitaja TAPATURMAVAARA: Portaikko on alle 1-vuotiaalle vaarallinen paikka. Alle 1- vuotias
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotVähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta
Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
LisätiedotRaskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016
Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotVESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA
VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotMINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa
MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
Lisätiedot1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotVaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.
Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen
LisätiedotTERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN
TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN Vanhempina voitte jättää lapsenne turvallisin mielin työpäivän tai opintojen ajaksi varhaiskasvatustoimintaan. Koulutettu henkilökuntamme huolehtii lapsestanne parhaalla
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotTERVETULOA PÄIVÄHOITOON
TERVETULOA PÄIVÄHOITOON Vanhemmat voivat turvallisesti jättää lapsensa päivähoitoon työn tai opiskelun ajaksi. Koulutettu henkilökunta huolehtii lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla. Päivähoitoympäristö
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
Lisätiedot0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus A 4.
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
Lisätiedot4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,
LisätiedotTavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?
Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 2/2, Lapsen hyvinvoinnin tukeminen Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaiset arjen aikataulut edistävät lapsen hyvinvointia? Kuinka
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotRAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen
RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotKetola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011
Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
Lisätiedot5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:
LisätiedotVEIJOLLA ON LASTENREUMA
VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet
LisätiedotNÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!
NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
Lisätiedot(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI
(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön
Lisätiedot