Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013

Transkriptio

1 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013 Valtuusto

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23 KV KH NURMIJÄRVEN KUNTA KUNTASTRATEGIA

24 2

25 JOHDANTO Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä. Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää keskusten ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nurmijärven kuntastrategia päivitetään kerran valtuustokaudessa ja tarvittaessa tarkennuksia voidaan tehdä vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Edellisen kerran strategia päivitettiin Kuntastrategian päivitys käynnistyi syksyllä 2008 toimialojen valmistelutyöllä, missä mm. arvioitiin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia toimialoihin. Luottamushenkilökäsittely käynnistyi huhtikuussa 2009 pidetyllä seminaarilla, jossa keskusteltiin arvoista, strategisista tavoitteista sekä strategisista valinnoista. Seminaarin pohjalta valmisteltu strategia-aineisto oli kunnan kotisivuilla välisen ajan kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kommentoitavana. Kesäkuussa pidettiin toinen valtuustoseminaari, jossa keskusteltiin visiosta, strategiasta, strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä. Prosessin tuloksena on syntynyt Nurmijärven kuntastrategia Nurmijärven kunnan arvoja on käsitelty alkuvuoden seminaareissa. Kunnan arvot millainen on tapamme toimia ja mihin uskomme ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista työtehtävistä. Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Uudistumiskyky edellyttää kuntaorganisaatiolta kykyä muuttaa toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. Kunnan visio kuvaus halutusta tavoitetilasta vuonna 2020 on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Nurmijärvi haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla, mutta samalla korostaa omia vahvuuksia vetovoimaisena asumisen ja yrittämisen kuntana, jos- 3

26 sa on 1. toimivat palvelut, 2. kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Strategisia valintoja, eli koko kuntaa koskevia strategisia toimintalinjauksia on kullakin strategisella tavoitteella 2-5 kappaletta. Toimivissa palveluissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia sekä yritystoiminnan edistämistä. Asukkaille tarjotaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhteisvastuullista ja avointa. Kestävä yhdyskuntarakenne tarkoittaa enintään 2% väestönkasvua, joka suunnataan hallitusti kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin. Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Kunta tuottaa hyvää elinympäristöä ja ylläpitää sitä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on keskeistä tavoiteltaessa kestävää yhdyskuntarakennetta. Nurmijärven kehittämisessä tärkeitä tekijöitä ovat myös toimiva ja turvallinen liikenneverkko sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tasapainoinen talous edellyttää palvelu- ja tuotantorakenteiden sekä toimintatapojen kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut määritellään selkeästi ja niiden toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyötä sekä uusia teknisiä ratkaisuja. Investoinnit ja maapolitiikka toteutetaan optimaalisesti. Terve talous edellyttää, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Osaavan henkilöstön saatavuus taataan toimivalla rekrytoinnilla, huolehtimalla työyhteisön hyvinvoinnista ja arvostamalla hyviä työsuorituksia. Osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Kullekin strategiselle valinnalle on määritelty 1-3 kriittistä menestystekijää asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision ja strategisten valintojen suunnassa. 4

27 Kuntastrategia on ylätason strategia, jolle muut ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa. Kunnan omistamien toimintayksiköiden tulee ottaa strategia lähtökohdaksi omassa tavoitteiden asettelussaan. 5

28 TOIMINTA- YMPÄRISTÖN HAASTEET TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ TAPAHTUVIA MUUTOKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT NUR- MIJÄRVELLÄ TALOUDELLINEN JÄRJESTELMÄ Talouden globaalisuus ja epävarmuus o Kunta on yhä riippuvaisempi maailman taloudesta o Ennustettavuus vaikeutuu o Sopeutumiskyky korostuu Lakisääteisten ja ei-lakisääteisten toimintojen tarkastelu o Joudutaan tekemään arvovalintoja lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen kesken o Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuus heikkenevät, jos tarjotaan vain lakisääteisiä palveluita Kansalaisten omatoimisuus lisääntyy Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon merkitys lisääntyy Palvelujen tuottamistavat, palvelujen yksityistäminen o Kunta ulkoistaa palveluja todellisiin tai oletettuihin säästövaatimuksiin perustuen o Palveluntuottajariippuvuus lisääntyy, jos kunnalla ei ole omaa tuotantoa. Samalla palvelujen laadunvarmistus ja puutteiden korjaaminen on vaikeampaa o Samanaikaisesti on pidettävä huolta oman organisaation osaamisen kehittämisestä ja motivoinnista TEKNOLOGINEN KEHITYS JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset o Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus korostuu o Taajamarakenteen tiivistäminen on tärkeää o Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen merkitys kasvaa. o Tarve lähipalveluille lisääntyy o Ekologinen jalanjälki on otettava osaksi suunnitteluprosessia o Energiankäytön ja tuotannon suunnittelun merkitys kasvaa Ympäristöarvojen merkitys kasvaa o Kunta toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tietoverkkojen hyödyntäminen, järjestelmien teknistyminen (esim. verkkooppimisympäristöt, sähköinen asiointi) o Palveluiden saavutettavuus paranee, mutta toisaalta kuntalaiset voivat olla teknisten menetelmien käytössä eriarvoisessa asemassa o Vuorovaikutustaidoissa, yhteisöllisyydessä ja yhteydenpidossa tapahtuu muutoksia o Teknologiariippuvuus lisääntyy, esim. vesihuoltoon, talotekniikkaan ja energiahuoltoon liittyvät riskit 6

29 Kiinteän omaisuuden ikääntyminen o Omaisuuden määrä kasvaa o Ylläpito- ja vauriokorjauskustannukset kasvavat o Rahoitustarve lisääntyy ja samaan aikaan pyritään karsimaan kuluja kiinteistöjen sekä infrastruktuurin ylläpidosta SOSIAALINEN JA YHTEISKUNNALLINEN JÄRJESTELMÄ Perheiden pahoinvointi o Ennaltaehkäisevän työn tarve lisääntyy, prosesseja sekä työtapoja on kehitettävä o Erityistuen tarve lisääntyy o Palvelut monimuotoistuvat Syrjäytymisen lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajakautuminen Valtion ohjausjärjestelmä kuntia kohtaan laajenee Elämäntapojen ja asumistapojen erilaistuminen o Monipuolisten asuntoalueiden ja omistusmuotojen tarve lisääntyy Muuttuvat kulutustottumukset o Palvelujen kysyntä lisääntyy Väestön ikärakenteen muutos, eläköityminen o Kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon esteettömyys ja palveluverkon muuttuva tarve Työhyvinvointi, työssä jaksamisen ongelmat o Työpoissaolojen ja työkyvyttömyysuhan lisääntyminen o Työyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen yksilö- ja yhteisvastuullisuuteen Työvoiman saannin turvaaminen o Rekrytointipaineet, pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. o Kuntatyönantajan haluttavuus työmarkkinoilla on vaarassa jäädä jälkeen muista työnantajista o Toimintatapojen yhtenäistyminen ja toimialojen välinen yhteistyö kunta on yksi työnantaja o Uusia tapoja saavuttaa tulevaisuuden potentiaalisia työntekijöitä, esim. työharjoitteluilla, opinnäytetöillä, oppisopimuskoulutuksilla, oppilaitosyhteistyöllä o Haetaan oikeanlaisia ihmisiä Työnkierto ja moniosaajat 7

30 NURMIJÄRVEN KUNNAN ARVOT ARVO VASTAA KYSY- MYKSIIN MILLAINEN ON TAPAMME TOIMIA JA MIHIN USKOMME? VASTUULLISUUS Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Toimintaympäristössä havaittaviin ongelmiin puututaan ajoissa ja edistetään kestävää kehitystä niin luonnon, kuin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista tehtävistä. Perustana on selkeä vastuunjako, jolloin jokainen tuntee oman työkenttänsä ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaat ja asiat eteenpäin oikeaan paikkaan. Vastuullisuus koskee myös työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (määrää, kustannusta ja laatua). AVOIMUUS Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Tietoa jaetaan avoimesti eikä myöskään jätetä tarjolla olevaa tietoa huomiotta. Avoimuutta tulee osoittaa myös kuntaorganisaation ulkopuolelle asianmukaisella ja oikea-aikaisella tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. UUDISTUMISKYKY Riippuvuus muusta maailmasta korostaa kykyä uudistua. Kuntaorganisaation täytyy pystyä muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää uusien asioiden omaksumista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien innovaatioiden tulvasta tulee osata valita kulloinkin oman toiminnan kannalta keskeisimmät ja niitä tulee ottaa vastaan avoimin mielin. YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä, kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Näitä ulkopuolisia tahoja ovat mm. eri viranomaiset, yritykset sekä muut kunnat. Kuntalaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä vahvistaa kunnan näyttäytymistä ulospäin yhtenäisenä rintamana, jolla on yhteiset toimintaperiaatteet ja arvot. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. 8

31 NURMIJÄRVI ELINVOIMAA JA ELÄMISEN TILAA HEL- SINGIN SEUDULLA Nurmijärven sijainti on erinomainen pääkaupunkiseudun rajanaapurina valtatie 3:n varrella. Kunta on pinta-alaltaan suuri ja kunnassa on kolme omaleimaista päätaajamaa sekä kyläkeskuksia. Nurmijärvi tarjoaa luonnonläheistä asumista taajamissa ja kyläkeskuksissa maaseutumaisessa ympäristössä. Yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Täällä on myönteinen työpaikkakehitys, yritysmyönteinen ilmapiiri kuntaan sijoittuville yrityksille, valmiita tontteja ja hyvät yrityspalvelut. NURMIJÄRVEN KUNNAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET VISIO KUVAA HALUT- TUA TAVOITETILAA, NÄKEMYSTÄ NURMI- JÄRVESTÄ TULEVAI- SUUDESSA. VISIO AN- TAA STRATEGIALLE SUUNNAN. Nurmijärvi tarjoaa riittävät peruspalvelut kaikenikäisillä asukkailleen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nurmijärvi on mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, missä pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudun vetovoimatekijöinä. Visiosta johdetut strategiset tavoitteet ovat 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. 9

32 STRATEGINEN VALINTA TARKENTAA VISIOTA, ON KOKO KUNTAA KOSKEVA. KRIITTINEN MENESTYSTE- KIJÄ ASIOITA, JOISSA ON ONNISTUTTAVA, JOTTA EDETÄÄN VISION JA STRATEGISTEN VALIN- TOJEN SUUNNASSA. 1. TOIMIVAT PALVELUT 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen 1.3 Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen ten h 1.4 Yritystoiminnan edistäminen invointi Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen 2. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu väestönkasvu Vuosittainen väestönkasvu enintään 2% Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen 2.2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti 10

33 2.3 Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Pohjavesivarantojen turvaaminen Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta 2.5 Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 3. TASAPAINOINEN TALOUS JA OSAAVA HENKILÖSTÖ 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti 3.2 Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Tehokas omaisuuden hoito 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen 11

34 1. TOIMIVAT PALVELUT NURMIJÄRVI TARJOAA TARKOITUKSENMU- KAISET PERUSPALVE- LUT KAIKENIKÄISILLE ASUKKAILLEEN HY- VINVOINNIN EDISTÄ- MISEKSI. PALVELUISSA PAINOTETAAN VAR- HAISTA AVOINTA YH- TEISTYÖTÄ JA ENNAL- TAEHKÄISYÄ. 1.1 ASUKKAILLE MONIPUOLISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa Palveluverkko ja palveluohjelma palvelujen järjestämistavoista Nurmijärven kunnassa uudistetaan valtuustokauden puoliväliin mennessä. Palveluverkon tarkoituksenmukaista kokoa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään selvitys tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta. 1.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA PERHEIDEN TUKE- MINEN Kunnan väestörakenne on nuori, sillä yli neljännes väestöstä on alle 17 vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja perheiden tukeminen on tärkeää ongelmien ennaltaehkäisevänä toimintana. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista avointa yhteistyötä eri muodoissaan. Perheiden tukeminen ja yhdessä tekeminen sekä panostaminen asennekasvatukseen sosiaalisen välittämisen edistämiseksi ovat tärkeä osa tätä työtä Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään 2009 ja päivitetään valtuustokausittain. 12

35 Turvataan toimivat peruspalvelut lapsille, nuorille ja perheille Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä, perheiden tukemista, yhdessä tekemistä ja asennekasvatusta sosiaalisen välittämisen edistämiseksi Syrjäytymisen ehkäiseminen Lapsen ja nuoren auttaminen omassa toimintaympäristössä Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan Riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä ja henkistä hyvinvointia 1.3 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI Väestön ikärakenne tulee lähivuosina voimakkaasti muuttumaan ja yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa lähes kolmanneksella valtuustokauden aikana. Palvelutuotannossa varaudutaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelujen kysyntään sekä tästä aiheutuviin rakenteellisiin muutoksiin. Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen siten, että he voisivat mahdollisimman kauan asua kotona. Tämä on inhimillistä ja kunnan palvelutuotannon kustannuksiin vaikuttava tekijä Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen Ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan tarjoamalla riittävät perus- ja tukipalvelut ja tehostamalla yksilökohtaisesti eri ammattikuntien suunnitelmallista yhteistyötä. Hyödynnetään monipuolisesti Kiljavan sairaalan tarjoamia kuntoutuspalveluita Vakiinnutetaan aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 13

36 1.4 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN Kunta tarjoaa yrityksille hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä luodaan mahdollisuudet kasvavalle yritystoiminnalle. Uudet toimipaikka-alueet luovat monipuoliset mahdollisuudet uusien toimialojen sijoittumiselle alueelle. Riittävät varaukset taajamien kaavoituksessa luovat hyvät edellytykset kaupallisten palvelujen sijoittumiselle sekä synnyttää uusia työpaikkoja, yrityksiä että parantaa kuntalaisten palveluja. Toimiessaan palvelujen ja investointien hankkijana kunta luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja uuden yritystoiminnan syntymiselle alueellaan Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Uusia toimipaikka-alueita hankitaan, kaavoitetaan ja käyttöönotetaan sekä kehitetään merkittävästi kaupallisia palveluja kunnan kolmessa päätaajamassa. Palveluverkkosuunnitelman ja palveluohjelman mukaisesti kunta ottaa omassa toiminnassaan huomioon mahdollisuudet nykyistä laajemmin käyttää yksityisiä palveluja. Työpaikkaomavaraisuudessa tavoitteena on70 %. 1.5 YHTEISVASTUULLINEN JA AVOIN TOIMINTA Kunnan arvopohjan mukaisesti päätöksenteossa lähtökohtana on aina yhteisvastuullisuus ja avoimuus. Vahvistetaan toimintakulttuuria, jossa kuntalaisia kuullaan, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tosiasioihin perustuvaa. Yhteistyö ja avoimuus kuntalaisten kanssa perustuvat oikea-aikaiseen ja riittävään tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen asukkaiden ja kaikkien kunnan yhteistyötahojen kanssa. 14

37 1.5.1 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Edistetään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan palveluja koskevien asioiden valmisteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kunta rakentaa kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa niin, että yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden toteutumiselle on perusta. Varhaisen puuttumisen mallit ovat laajasti käytössä keskeisillä toimialoilla. 15

38 2. KESTÄVÄ YH- DYSKUNTARA- KENNE KESTÄVÄLLÄ YHDYS- KUNTARAKENTEELLA TARKOITETAAN TOI- MINNAN, TALOUDEN JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA TARKOITUKSENMU- KAISTA KUNTARAKEN- NETTA, MINKÄ PERUSTA ON HALLITUSSA VÄES- TÖNKASVUSSA JA EHE- ÄSSÄ KUNTARAKEN- TEESSA. 2.1 KOLMEEN PÄÄTAAJAMAAN JA KYLÄKESKUKSIIN SUUNNATTU HALLITTU VÄESTÖNKASVU Nurmijärven kunnan väestönkasvu on ollut 2000-luvun alkupuolella voimakasta, parina viime vuotena se on tasaantunut alle puoleentoista prosenttiin. Hallittu väestönkasvu antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen palvelujen järjestämiseen. Kunnan kehittämisen lähtökohtana pidetään väestön alle kahden prosentin vuosikasvua. Tällä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2020 noin asukasta. Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino pitää kurissa palvelujen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Päätaajamien ja kylien omaleimaisuus sekä kehittyminen turvataan kaavoituksella. Samalla voidaan sekä säilyttää taajamien ja kylien ulkopuolisten alueiden maaseutumaisuus kunnan vetovoimatekijänä, että turvata maaseudun elinkeinojen perusedellytykset Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Kunnan kasvua pystytään ennakoimaan alueellisesti ja määrällisesti Kunnan kehittäminen perustuu systemaattiseen palvelutarpeiden arviointiin Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen Strategiatyön jatkoksi on tarpeen laatia koko kunnan strateginen yleiskaava eli maankäytön kehityskuva vuoden 2011 loppuun mennessä. Kehityskuvassa määritellään eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä tärkeät liikenneyhteydet. 16

39 2.2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Kunnan yhdyskuntarakenteen ja taajamien sisäisen rakenteen eheys ovat ilmaston muutoksen hillinnän kannalta keskeisiä lähtökohtia. Merkittävimmät ilmastomuutokseen vaikuttavat tekijät ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Maankäytön kehityskuvan eräänä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Laadittavilla taajama- ja kyläosayleiskaavoilla tuetaan tavoitetta, uudisrakentamisen alueet osoitetaan taajamissa tiivistäen ja täydentäen nykyistä rakennetta ja haja-asutusalueilla rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin. Taajamaosayleiskaavoissa osoitetaan riittävästi alueita yritys- ja kaupallista palvelurakentamista varten, millä vähennetään liikkumistarvetta Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Tiivistetään taajamia yleis- ja asemakaavoituksen keinoin Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti Kunnan käytössä olevien rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Suositaan ympäristöystävällisesti tuotettuja energiatuotantomuotoja 17

40 2.3 HYVÄN ELINYMPÄRISTÖN TUOTTAMINEN JA YLLÄPITO Tavoitteena on, että ympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Kuntalaisten elinympäristöä suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan kestävään kehitykseen pohjautuen. Palveluille ja yritystoiminnalle luodaan hyvät puitteet Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Kaavoituksessa varmistetaan luonnon ja rakentamisen tasapaino Liikunnan, retkeilyn ja kevyenliikenteen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja otetaan huomioon toiminnassa Pohjavesivarantojen turvaaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja pidetään ajan tasalla Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2012 loppuun mennessä Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein Edistetään hyvän suunnittelun käyttöä ja arvostusta 18

41 2.4 VAIHTOEHTOISET ASUMISMUODOT JA VETOVOIMAISET YRI- TYSALUEET Nurmijärvi on tunnettu Helsingin seudulla asumisen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestään. Asumisvaihtoehtojen tarjonnassa otetaan huomioon myös eri tarpeet ja elämäntilanteet. Uudet työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varsille Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Asumista, yritysten sijoittumista ja palvelutuotantoa (kunnan ja yksityinen) varten on ajoissa valmiina riittävä tonttivaranto Asunto- ja yritysalueet toteutetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti oikeassa järjestyksessä Kunnalla on raakamaata kymmenen vuoden asuntorakentamiseen ja kunnan palveluja varten Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Lisätään tonttitarjonnan monipuolisuutta Taajamien keskustoissa on tarjolla kerros- ja rivitaloasumista Vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt Varataan sopivia tontteja ikäihmisten palveluasumiseen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta Hyödynnetään valtatie 3:n, Kehä V:n ja Klaukkalan ohikulkutien lähialueita vetovoimaisina yritysalueina 19

42 2.5 TOIMIVA JA TURVALLINEN LIIKENNEVERKKO JA HYVÄT JOUK- KOLIIKENNEYHTYEDET Kuluvalla valtuustokaudella merkittävin liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä käsittelevä suunnitelma on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ, joka on tarkoitus hyväksyä Siinä käsitellään koko seudun merkittävät liikennehankkeet, joukkoliikennejärjestelmät sekä sovitaan muista liikenteeseen liittyvistä järjestelyistä Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kuntaan laaditaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Kehitetään sujuvia matkaketjuja (kävely- ja pyörätiet, liityntäpysäköinti, terminaalit) Joukkoliikenteen yhteensopiva lippujärjestelmä on selvitetty ja käytössä Kaavoituksessa varaudutaan Klaukkalan radan jatkamiseen Kirkonkylän ja Rajamäen kautta Hyvinkäälle Päivitetään liikenneturvallisuussuunnitelma Tiepiirin kanssa on sovittu valtion teiden varteen tulevien kävely- ja pyöräteiden suunnittelusta ja rakentamisesta Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tärkeät tie- ja ratainvestoinnit on saatu mukaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan edunvalvontatyön tuloksena 20

43 3.1 PARANTUNUT TOIMINNAN TUOTTAVUUS Toiminnan tuottavuuteen vaikuttavat hallinto-, palvelu- ja tuotantorakenteet, työ- ja toimintatavat ja kokonaisuuksien/prosessien hallinta. Tuottavuutta voidaan parantaa ja samanaikaisesti hillitä kulujen kasvua määrittämällä selkeästi kunnan palvelut, tekemällä monipuolista seutuyhteistyötä, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja sähköisiä palveluita sekä toteuttamalla optimaalisesti maapolitiikka ja investoinnit. Kuntakonserni omistaa vain välttämättömät tuotantovälineet ja hoitaa omaisuuttaan ja sijoituksiaan taloudellisella tavalla koko konsernin näkökulmasta Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Kuvataan keskeiset ydin- ja palveluprosessit sekä poikkihallinnolliset prosessit. Tavoitteena on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa palvelutuotannon korkea käyttöaste ja vaikuttavuus. 3. TASAPAI- NOINEN TALO- US JA OSAAVA HENKILÖSTÖ TASAPAINOINEN TALO- US EDELLYTTÄÄ TUOT- TOJEN JA KULUJEN KES- KINÄISTÄ TASAPAINOA, KULUJEN OIKEAA SUH- DETTA VERORAHOITUK- SEEN SEKÄ VAKAVARAI- SUUTTA. KUNTA ON ARVOSTET- TU TYÖNANTAJA JA TYÖYHTEISÖT VOIVAT HYVIN Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Laskennan periaatteet yhdenmukaistetaan ja lisätään taloudellista osaamista. Tällöin käytetään tuottavuuden mittarina yksikkökustannuksia tai palveluprosessien kokonaiskustannuksia ja niiden kehitystä suhteessa suoritteiden kehitykseen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnan maapolitiikka, kaavoitus ja investoinnit toteutetaan oikeaaikaisina ja sijainniltaan parhaina. Kaavaprosessiin sisällytetään kaavataloudelliset tarkastelut. 21

44 3.2 TASAPAINOINEN KUNTAKONSERNIN TALOUS TERVEELLÄ POHJALLA Tasapainoinen talous edellyttää tuottojen ja kulujen keskinäistä tasapainoa kolmen, neljän vuoden aikavälillä. Terveen talouden edellytys on, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Lähivuosina investointikulut rahoitetaan osin vieraalla pääomalla maltillisesti velkaantuen Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Omavaraisuus kertoo kunnan ja konsernin vakavaraisuuden ja kyvyn selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kunnan omavaraisuuden tulee olla selvästi yli 50 % ja konsernin vähintään 45 %. Kuntakonsernin yhtiöt toimivat taloudellisesti kannattavasti ja tehokkaasti Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen niin, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Veroprosentit ovat seudun keskitasoa Tehokas omaisuuden hoito Kunnan omistamien tilojen käyttöaste on korkea. Palvelutuotannon kannalta käyttöä vaille jäävistä tarpeettomista toimitiloista ja asunnoista luovutaan suunnitelmallisesti mahdollisimman nopeasti. Kunnan investoinnit toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. 22

45 3.3 OSAAVAN HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hyvä työnantajakuva syntyy aktiivisesta toimintakulttuurista, jossa toimitaan yhteisten arvojen mukaisella tavalla strategian suuntaisesti. Yhteiset menettelytavat ja esimiestyön käytännöt edistävät oikeudenmukaisuuden kokemusta ja asioihin tarttuvaa, vuorovaikutteista toimintatapaa. Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, arviointiin ja työn organisointiin kannustaa toiminnan ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Yhteistoiminta on tuloksellista ja hyvää työsuoritusta arvostetaan. Huolehditaan työhyvinvoinnista avoimella esimiestyöllä ja työyhteisön vuorovaikutuksella. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen Pitkän tähtäimen tarpeista johdetut osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Rekrytointi on toimivaa ja henkilöstösuunnittelu mahdollistaa tehtäväkierron ja optimaaliset henkilöstöresurssit. 23

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ylin päätöksenteko Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas