Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013"

Transkriptio

1 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013 Valtuusto

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23 KV KH NURMIJÄRVEN KUNTA KUNTASTRATEGIA

24 2

25 JOHDANTO Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä. Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää keskusten ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nurmijärven kuntastrategia päivitetään kerran valtuustokaudessa ja tarvittaessa tarkennuksia voidaan tehdä vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Edellisen kerran strategia päivitettiin Kuntastrategian päivitys käynnistyi syksyllä 2008 toimialojen valmistelutyöllä, missä mm. arvioitiin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia toimialoihin. Luottamushenkilökäsittely käynnistyi huhtikuussa 2009 pidetyllä seminaarilla, jossa keskusteltiin arvoista, strategisista tavoitteista sekä strategisista valinnoista. Seminaarin pohjalta valmisteltu strategia-aineisto oli kunnan kotisivuilla välisen ajan kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kommentoitavana. Kesäkuussa pidettiin toinen valtuustoseminaari, jossa keskusteltiin visiosta, strategiasta, strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä. Prosessin tuloksena on syntynyt Nurmijärven kuntastrategia Nurmijärven kunnan arvoja on käsitelty alkuvuoden seminaareissa. Kunnan arvot millainen on tapamme toimia ja mihin uskomme ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista työtehtävistä. Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Uudistumiskyky edellyttää kuntaorganisaatiolta kykyä muuttaa toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. Kunnan visio kuvaus halutusta tavoitetilasta vuonna 2020 on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Nurmijärvi haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla, mutta samalla korostaa omia vahvuuksia vetovoimaisena asumisen ja yrittämisen kuntana, jos- 3

26 sa on 1. toimivat palvelut, 2. kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Strategisia valintoja, eli koko kuntaa koskevia strategisia toimintalinjauksia on kullakin strategisella tavoitteella 2-5 kappaletta. Toimivissa palveluissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia sekä yritystoiminnan edistämistä. Asukkaille tarjotaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhteisvastuullista ja avointa. Kestävä yhdyskuntarakenne tarkoittaa enintään 2% väestönkasvua, joka suunnataan hallitusti kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin. Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Kunta tuottaa hyvää elinympäristöä ja ylläpitää sitä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on keskeistä tavoiteltaessa kestävää yhdyskuntarakennetta. Nurmijärven kehittämisessä tärkeitä tekijöitä ovat myös toimiva ja turvallinen liikenneverkko sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tasapainoinen talous edellyttää palvelu- ja tuotantorakenteiden sekä toimintatapojen kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut määritellään selkeästi ja niiden toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyötä sekä uusia teknisiä ratkaisuja. Investoinnit ja maapolitiikka toteutetaan optimaalisesti. Terve talous edellyttää, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Osaavan henkilöstön saatavuus taataan toimivalla rekrytoinnilla, huolehtimalla työyhteisön hyvinvoinnista ja arvostamalla hyviä työsuorituksia. Osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Kullekin strategiselle valinnalle on määritelty 1-3 kriittistä menestystekijää asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision ja strategisten valintojen suunnassa. 4

27 Kuntastrategia on ylätason strategia, jolle muut ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa. Kunnan omistamien toimintayksiköiden tulee ottaa strategia lähtökohdaksi omassa tavoitteiden asettelussaan. 5

28 TOIMINTA- YMPÄRISTÖN HAASTEET TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ TAPAHTUVIA MUUTOKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT NUR- MIJÄRVELLÄ TALOUDELLINEN JÄRJESTELMÄ Talouden globaalisuus ja epävarmuus o Kunta on yhä riippuvaisempi maailman taloudesta o Ennustettavuus vaikeutuu o Sopeutumiskyky korostuu Lakisääteisten ja ei-lakisääteisten toimintojen tarkastelu o Joudutaan tekemään arvovalintoja lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen kesken o Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuus heikkenevät, jos tarjotaan vain lakisääteisiä palveluita Kansalaisten omatoimisuus lisääntyy Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon merkitys lisääntyy Palvelujen tuottamistavat, palvelujen yksityistäminen o Kunta ulkoistaa palveluja todellisiin tai oletettuihin säästövaatimuksiin perustuen o Palveluntuottajariippuvuus lisääntyy, jos kunnalla ei ole omaa tuotantoa. Samalla palvelujen laadunvarmistus ja puutteiden korjaaminen on vaikeampaa o Samanaikaisesti on pidettävä huolta oman organisaation osaamisen kehittämisestä ja motivoinnista TEKNOLOGINEN KEHITYS JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset o Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus korostuu o Taajamarakenteen tiivistäminen on tärkeää o Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen merkitys kasvaa. o Tarve lähipalveluille lisääntyy o Ekologinen jalanjälki on otettava osaksi suunnitteluprosessia o Energiankäytön ja tuotannon suunnittelun merkitys kasvaa Ympäristöarvojen merkitys kasvaa o Kunta toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tietoverkkojen hyödyntäminen, järjestelmien teknistyminen (esim. verkkooppimisympäristöt, sähköinen asiointi) o Palveluiden saavutettavuus paranee, mutta toisaalta kuntalaiset voivat olla teknisten menetelmien käytössä eriarvoisessa asemassa o Vuorovaikutustaidoissa, yhteisöllisyydessä ja yhteydenpidossa tapahtuu muutoksia o Teknologiariippuvuus lisääntyy, esim. vesihuoltoon, talotekniikkaan ja energiahuoltoon liittyvät riskit 6

29 Kiinteän omaisuuden ikääntyminen o Omaisuuden määrä kasvaa o Ylläpito- ja vauriokorjauskustannukset kasvavat o Rahoitustarve lisääntyy ja samaan aikaan pyritään karsimaan kuluja kiinteistöjen sekä infrastruktuurin ylläpidosta SOSIAALINEN JA YHTEISKUNNALLINEN JÄRJESTELMÄ Perheiden pahoinvointi o Ennaltaehkäisevän työn tarve lisääntyy, prosesseja sekä työtapoja on kehitettävä o Erityistuen tarve lisääntyy o Palvelut monimuotoistuvat Syrjäytymisen lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajakautuminen Valtion ohjausjärjestelmä kuntia kohtaan laajenee Elämäntapojen ja asumistapojen erilaistuminen o Monipuolisten asuntoalueiden ja omistusmuotojen tarve lisääntyy Muuttuvat kulutustottumukset o Palvelujen kysyntä lisääntyy Väestön ikärakenteen muutos, eläköityminen o Kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon esteettömyys ja palveluverkon muuttuva tarve Työhyvinvointi, työssä jaksamisen ongelmat o Työpoissaolojen ja työkyvyttömyysuhan lisääntyminen o Työyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen yksilö- ja yhteisvastuullisuuteen Työvoiman saannin turvaaminen o Rekrytointipaineet, pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. o Kuntatyönantajan haluttavuus työmarkkinoilla on vaarassa jäädä jälkeen muista työnantajista o Toimintatapojen yhtenäistyminen ja toimialojen välinen yhteistyö kunta on yksi työnantaja o Uusia tapoja saavuttaa tulevaisuuden potentiaalisia työntekijöitä, esim. työharjoitteluilla, opinnäytetöillä, oppisopimuskoulutuksilla, oppilaitosyhteistyöllä o Haetaan oikeanlaisia ihmisiä Työnkierto ja moniosaajat 7

30 NURMIJÄRVEN KUNNAN ARVOT ARVO VASTAA KYSY- MYKSIIN MILLAINEN ON TAPAMME TOIMIA JA MIHIN USKOMME? VASTUULLISUUS Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Toimintaympäristössä havaittaviin ongelmiin puututaan ajoissa ja edistetään kestävää kehitystä niin luonnon, kuin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista tehtävistä. Perustana on selkeä vastuunjako, jolloin jokainen tuntee oman työkenttänsä ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaat ja asiat eteenpäin oikeaan paikkaan. Vastuullisuus koskee myös työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (määrää, kustannusta ja laatua). AVOIMUUS Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Tietoa jaetaan avoimesti eikä myöskään jätetä tarjolla olevaa tietoa huomiotta. Avoimuutta tulee osoittaa myös kuntaorganisaation ulkopuolelle asianmukaisella ja oikea-aikaisella tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. UUDISTUMISKYKY Riippuvuus muusta maailmasta korostaa kykyä uudistua. Kuntaorganisaation täytyy pystyä muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää uusien asioiden omaksumista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien innovaatioiden tulvasta tulee osata valita kulloinkin oman toiminnan kannalta keskeisimmät ja niitä tulee ottaa vastaan avoimin mielin. YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä, kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Näitä ulkopuolisia tahoja ovat mm. eri viranomaiset, yritykset sekä muut kunnat. Kuntalaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä vahvistaa kunnan näyttäytymistä ulospäin yhtenäisenä rintamana, jolla on yhteiset toimintaperiaatteet ja arvot. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. 8

31 NURMIJÄRVI ELINVOIMAA JA ELÄMISEN TILAA HEL- SINGIN SEUDULLA Nurmijärven sijainti on erinomainen pääkaupunkiseudun rajanaapurina valtatie 3:n varrella. Kunta on pinta-alaltaan suuri ja kunnassa on kolme omaleimaista päätaajamaa sekä kyläkeskuksia. Nurmijärvi tarjoaa luonnonläheistä asumista taajamissa ja kyläkeskuksissa maaseutumaisessa ympäristössä. Yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Täällä on myönteinen työpaikkakehitys, yritysmyönteinen ilmapiiri kuntaan sijoittuville yrityksille, valmiita tontteja ja hyvät yrityspalvelut. NURMIJÄRVEN KUNNAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET VISIO KUVAA HALUT- TUA TAVOITETILAA, NÄKEMYSTÄ NURMI- JÄRVESTÄ TULEVAI- SUUDESSA. VISIO AN- TAA STRATEGIALLE SUUNNAN. Nurmijärvi tarjoaa riittävät peruspalvelut kaikenikäisillä asukkailleen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nurmijärvi on mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, missä pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudun vetovoimatekijöinä. Visiosta johdetut strategiset tavoitteet ovat 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. 9

32 STRATEGINEN VALINTA TARKENTAA VISIOTA, ON KOKO KUNTAA KOSKEVA. KRIITTINEN MENESTYSTE- KIJÄ ASIOITA, JOISSA ON ONNISTUTTAVA, JOTTA EDETÄÄN VISION JA STRATEGISTEN VALIN- TOJEN SUUNNASSA. 1. TOIMIVAT PALVELUT 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen 1.3 Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen ten h 1.4 Yritystoiminnan edistäminen invointi Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen 2. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu väestönkasvu Vuosittainen väestönkasvu enintään 2% Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen 2.2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti 10

33 2.3 Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Pohjavesivarantojen turvaaminen Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta 2.5 Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 3. TASAPAINOINEN TALOUS JA OSAAVA HENKILÖSTÖ 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti 3.2 Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Tehokas omaisuuden hoito 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen 11

34 1. TOIMIVAT PALVELUT NURMIJÄRVI TARJOAA TARKOITUKSENMU- KAISET PERUSPALVE- LUT KAIKENIKÄISILLE ASUKKAILLEEN HY- VINVOINNIN EDISTÄ- MISEKSI. PALVELUISSA PAINOTETAAN VAR- HAISTA AVOINTA YH- TEISTYÖTÄ JA ENNAL- TAEHKÄISYÄ. 1.1 ASUKKAILLE MONIPUOLISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa Palveluverkko ja palveluohjelma palvelujen järjestämistavoista Nurmijärven kunnassa uudistetaan valtuustokauden puoliväliin mennessä. Palveluverkon tarkoituksenmukaista kokoa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään selvitys tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta. 1.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA PERHEIDEN TUKE- MINEN Kunnan väestörakenne on nuori, sillä yli neljännes väestöstä on alle 17 vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja perheiden tukeminen on tärkeää ongelmien ennaltaehkäisevänä toimintana. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista avointa yhteistyötä eri muodoissaan. Perheiden tukeminen ja yhdessä tekeminen sekä panostaminen asennekasvatukseen sosiaalisen välittämisen edistämiseksi ovat tärkeä osa tätä työtä Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään 2009 ja päivitetään valtuustokausittain. 12

35 Turvataan toimivat peruspalvelut lapsille, nuorille ja perheille Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä, perheiden tukemista, yhdessä tekemistä ja asennekasvatusta sosiaalisen välittämisen edistämiseksi Syrjäytymisen ehkäiseminen Lapsen ja nuoren auttaminen omassa toimintaympäristössä Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan Riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä ja henkistä hyvinvointia 1.3 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI Väestön ikärakenne tulee lähivuosina voimakkaasti muuttumaan ja yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa lähes kolmanneksella valtuustokauden aikana. Palvelutuotannossa varaudutaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelujen kysyntään sekä tästä aiheutuviin rakenteellisiin muutoksiin. Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen siten, että he voisivat mahdollisimman kauan asua kotona. Tämä on inhimillistä ja kunnan palvelutuotannon kustannuksiin vaikuttava tekijä Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen Ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan tarjoamalla riittävät perus- ja tukipalvelut ja tehostamalla yksilökohtaisesti eri ammattikuntien suunnitelmallista yhteistyötä. Hyödynnetään monipuolisesti Kiljavan sairaalan tarjoamia kuntoutuspalveluita Vakiinnutetaan aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 13

36 1.4 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN Kunta tarjoaa yrityksille hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä luodaan mahdollisuudet kasvavalle yritystoiminnalle. Uudet toimipaikka-alueet luovat monipuoliset mahdollisuudet uusien toimialojen sijoittumiselle alueelle. Riittävät varaukset taajamien kaavoituksessa luovat hyvät edellytykset kaupallisten palvelujen sijoittumiselle sekä synnyttää uusia työpaikkoja, yrityksiä että parantaa kuntalaisten palveluja. Toimiessaan palvelujen ja investointien hankkijana kunta luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja uuden yritystoiminnan syntymiselle alueellaan Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Uusia toimipaikka-alueita hankitaan, kaavoitetaan ja käyttöönotetaan sekä kehitetään merkittävästi kaupallisia palveluja kunnan kolmessa päätaajamassa. Palveluverkkosuunnitelman ja palveluohjelman mukaisesti kunta ottaa omassa toiminnassaan huomioon mahdollisuudet nykyistä laajemmin käyttää yksityisiä palveluja. Työpaikkaomavaraisuudessa tavoitteena on70 %. 1.5 YHTEISVASTUULLINEN JA AVOIN TOIMINTA Kunnan arvopohjan mukaisesti päätöksenteossa lähtökohtana on aina yhteisvastuullisuus ja avoimuus. Vahvistetaan toimintakulttuuria, jossa kuntalaisia kuullaan, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tosiasioihin perustuvaa. Yhteistyö ja avoimuus kuntalaisten kanssa perustuvat oikea-aikaiseen ja riittävään tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen asukkaiden ja kaikkien kunnan yhteistyötahojen kanssa. 14

37 1.5.1 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Edistetään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan palveluja koskevien asioiden valmisteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kunta rakentaa kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa niin, että yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden toteutumiselle on perusta. Varhaisen puuttumisen mallit ovat laajasti käytössä keskeisillä toimialoilla. 15

38 2. KESTÄVÄ YH- DYSKUNTARA- KENNE KESTÄVÄLLÄ YHDYS- KUNTARAKENTEELLA TARKOITETAAN TOI- MINNAN, TALOUDEN JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA TARKOITUKSENMU- KAISTA KUNTARAKEN- NETTA, MINKÄ PERUSTA ON HALLITUSSA VÄES- TÖNKASVUSSA JA EHE- ÄSSÄ KUNTARAKEN- TEESSA. 2.1 KOLMEEN PÄÄTAAJAMAAN JA KYLÄKESKUKSIIN SUUNNATTU HALLITTU VÄESTÖNKASVU Nurmijärven kunnan väestönkasvu on ollut 2000-luvun alkupuolella voimakasta, parina viime vuotena se on tasaantunut alle puoleentoista prosenttiin. Hallittu väestönkasvu antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen palvelujen järjestämiseen. Kunnan kehittämisen lähtökohtana pidetään väestön alle kahden prosentin vuosikasvua. Tällä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2020 noin asukasta. Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino pitää kurissa palvelujen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Päätaajamien ja kylien omaleimaisuus sekä kehittyminen turvataan kaavoituksella. Samalla voidaan sekä säilyttää taajamien ja kylien ulkopuolisten alueiden maaseutumaisuus kunnan vetovoimatekijänä, että turvata maaseudun elinkeinojen perusedellytykset Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Kunnan kasvua pystytään ennakoimaan alueellisesti ja määrällisesti Kunnan kehittäminen perustuu systemaattiseen palvelutarpeiden arviointiin Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen Strategiatyön jatkoksi on tarpeen laatia koko kunnan strateginen yleiskaava eli maankäytön kehityskuva vuoden 2011 loppuun mennessä. Kehityskuvassa määritellään eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä tärkeät liikenneyhteydet. 16

39 2.2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Kunnan yhdyskuntarakenteen ja taajamien sisäisen rakenteen eheys ovat ilmaston muutoksen hillinnän kannalta keskeisiä lähtökohtia. Merkittävimmät ilmastomuutokseen vaikuttavat tekijät ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Maankäytön kehityskuvan eräänä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Laadittavilla taajama- ja kyläosayleiskaavoilla tuetaan tavoitetta, uudisrakentamisen alueet osoitetaan taajamissa tiivistäen ja täydentäen nykyistä rakennetta ja haja-asutusalueilla rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin. Taajamaosayleiskaavoissa osoitetaan riittävästi alueita yritys- ja kaupallista palvelurakentamista varten, millä vähennetään liikkumistarvetta Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Tiivistetään taajamia yleis- ja asemakaavoituksen keinoin Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti Kunnan käytössä olevien rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Suositaan ympäristöystävällisesti tuotettuja energiatuotantomuotoja 17

40 2.3 HYVÄN ELINYMPÄRISTÖN TUOTTAMINEN JA YLLÄPITO Tavoitteena on, että ympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Kuntalaisten elinympäristöä suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan kestävään kehitykseen pohjautuen. Palveluille ja yritystoiminnalle luodaan hyvät puitteet Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Kaavoituksessa varmistetaan luonnon ja rakentamisen tasapaino Liikunnan, retkeilyn ja kevyenliikenteen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja otetaan huomioon toiminnassa Pohjavesivarantojen turvaaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja pidetään ajan tasalla Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2012 loppuun mennessä Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein Edistetään hyvän suunnittelun käyttöä ja arvostusta 18

41 2.4 VAIHTOEHTOISET ASUMISMUODOT JA VETOVOIMAISET YRI- TYSALUEET Nurmijärvi on tunnettu Helsingin seudulla asumisen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestään. Asumisvaihtoehtojen tarjonnassa otetaan huomioon myös eri tarpeet ja elämäntilanteet. Uudet työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varsille Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Asumista, yritysten sijoittumista ja palvelutuotantoa (kunnan ja yksityinen) varten on ajoissa valmiina riittävä tonttivaranto Asunto- ja yritysalueet toteutetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti oikeassa järjestyksessä Kunnalla on raakamaata kymmenen vuoden asuntorakentamiseen ja kunnan palveluja varten Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Lisätään tonttitarjonnan monipuolisuutta Taajamien keskustoissa on tarjolla kerros- ja rivitaloasumista Vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt Varataan sopivia tontteja ikäihmisten palveluasumiseen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta Hyödynnetään valtatie 3:n, Kehä V:n ja Klaukkalan ohikulkutien lähialueita vetovoimaisina yritysalueina 19

42 2.5 TOIMIVA JA TURVALLINEN LIIKENNEVERKKO JA HYVÄT JOUK- KOLIIKENNEYHTYEDET Kuluvalla valtuustokaudella merkittävin liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä käsittelevä suunnitelma on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ, joka on tarkoitus hyväksyä Siinä käsitellään koko seudun merkittävät liikennehankkeet, joukkoliikennejärjestelmät sekä sovitaan muista liikenteeseen liittyvistä järjestelyistä Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kuntaan laaditaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Kehitetään sujuvia matkaketjuja (kävely- ja pyörätiet, liityntäpysäköinti, terminaalit) Joukkoliikenteen yhteensopiva lippujärjestelmä on selvitetty ja käytössä Kaavoituksessa varaudutaan Klaukkalan radan jatkamiseen Kirkonkylän ja Rajamäen kautta Hyvinkäälle Päivitetään liikenneturvallisuussuunnitelma Tiepiirin kanssa on sovittu valtion teiden varteen tulevien kävely- ja pyöräteiden suunnittelusta ja rakentamisesta Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tärkeät tie- ja ratainvestoinnit on saatu mukaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan edunvalvontatyön tuloksena 20

43 3.1 PARANTUNUT TOIMINNAN TUOTTAVUUS Toiminnan tuottavuuteen vaikuttavat hallinto-, palvelu- ja tuotantorakenteet, työ- ja toimintatavat ja kokonaisuuksien/prosessien hallinta. Tuottavuutta voidaan parantaa ja samanaikaisesti hillitä kulujen kasvua määrittämällä selkeästi kunnan palvelut, tekemällä monipuolista seutuyhteistyötä, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja sähköisiä palveluita sekä toteuttamalla optimaalisesti maapolitiikka ja investoinnit. Kuntakonserni omistaa vain välttämättömät tuotantovälineet ja hoitaa omaisuuttaan ja sijoituksiaan taloudellisella tavalla koko konsernin näkökulmasta Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Kuvataan keskeiset ydin- ja palveluprosessit sekä poikkihallinnolliset prosessit. Tavoitteena on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa palvelutuotannon korkea käyttöaste ja vaikuttavuus. 3. TASAPAI- NOINEN TALO- US JA OSAAVA HENKILÖSTÖ TASAPAINOINEN TALO- US EDELLYTTÄÄ TUOT- TOJEN JA KULUJEN KES- KINÄISTÄ TASAPAINOA, KULUJEN OIKEAA SUH- DETTA VERORAHOITUK- SEEN SEKÄ VAKAVARAI- SUUTTA. KUNTA ON ARVOSTET- TU TYÖNANTAJA JA TYÖYHTEISÖT VOIVAT HYVIN Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Laskennan periaatteet yhdenmukaistetaan ja lisätään taloudellista osaamista. Tällöin käytetään tuottavuuden mittarina yksikkökustannuksia tai palveluprosessien kokonaiskustannuksia ja niiden kehitystä suhteessa suoritteiden kehitykseen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnan maapolitiikka, kaavoitus ja investoinnit toteutetaan oikeaaikaisina ja sijainniltaan parhaina. Kaavaprosessiin sisällytetään kaavataloudelliset tarkastelut. 21

44 3.2 TASAPAINOINEN KUNTAKONSERNIN TALOUS TERVEELLÄ POHJALLA Tasapainoinen talous edellyttää tuottojen ja kulujen keskinäistä tasapainoa kolmen, neljän vuoden aikavälillä. Terveen talouden edellytys on, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Lähivuosina investointikulut rahoitetaan osin vieraalla pääomalla maltillisesti velkaantuen Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Omavaraisuus kertoo kunnan ja konsernin vakavaraisuuden ja kyvyn selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kunnan omavaraisuuden tulee olla selvästi yli 50 % ja konsernin vähintään 45 %. Kuntakonsernin yhtiöt toimivat taloudellisesti kannattavasti ja tehokkaasti Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen niin, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Veroprosentit ovat seudun keskitasoa Tehokas omaisuuden hoito Kunnan omistamien tilojen käyttöaste on korkea. Palvelutuotannon kannalta käyttöä vaille jäävistä tarpeettomista toimitiloista ja asunnoista luovutaan suunnitelmallisesti mahdollisimman nopeasti. Kunnan investoinnit toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. 22

45 3.3 OSAAVAN HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hyvä työnantajakuva syntyy aktiivisesta toimintakulttuurista, jossa toimitaan yhteisten arvojen mukaisella tavalla strategian suuntaisesti. Yhteiset menettelytavat ja esimiestyön käytännöt edistävät oikeudenmukaisuuden kokemusta ja asioihin tarttuvaa, vuorovaikutteista toimintatapaa. Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, arviointiin ja työn organisointiin kannustaa toiminnan ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Yhteistoiminta on tuloksellista ja hyvää työsuoritusta arvostetaan. Huolehditaan työhyvinvoinnista avoimella esimiestyöllä ja työyhteisön vuorovaikutuksella. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen Pitkän tähtäimen tarpeista johdetut osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Rekrytointi on toimivaa ja henkilöstösuunnittelu mahdollistaa tehtäväkierron ja optimaaliset henkilöstöresurssit. 23

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ylin päätöksenteko Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013 ja 2014

Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013 ja 2014 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013 ja 2014 Valtuusto 16.11.2011 SISÄLLYSLUETTELO Sivu VUODEN 2012-2014 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT OHJEET NURMIJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA...

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA

KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KUNTASTRATEGIA 2020 Kh 26.8.2013 Val 9.9.2013 1. Johdanto Kangasalan onnistumissuunnitelma kuntastrategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan strategia 11.11.2013 145

Mäntsälän kunnan strategia 11.11.2013 145 Mäntsälän kunnan strategia 11.11.2013 145 1 Globaalitalous Aluerakenne Strategiakokonaisuus Mäntsälässä Ilmastonmuutos Kuntalaisten palvelutarpeet Ikärakenne Kuntatalous Lainsäädäntö Visio 2020 Luonnonläheinen

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015 Kunnanhallitus 225 22.06.2015 Kunnanhallitus 243 10.08.2015 Kuntastrategian 2015-2017 hyväksyminen (kv) 642/00.01.03/2015 Kunnanhallitus 22.06.2015 225 Kirkkonummen kunnan voimassaoleva strategia on vuodelta

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016 Valtuusto 18.12.2013 SISÄLLYSLUETTELO Sivu VUODEN 2014-2016 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT OHJEET NURMIJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA... 1 YLEISPERUSTELUT...

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset

Omistajapoliittiset linjaukset Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...

Lisätiedot

Oriveden kaupunki. Strategia 28.10.2013 Kaupunginvaltuusto FCG Konsultointi Jaakko Joensuu ja Jarkko Majava etunimi.sukunimi@fcg.

Oriveden kaupunki. Strategia 28.10.2013 Kaupunginvaltuusto FCG Konsultointi Jaakko Joensuu ja Jarkko Majava etunimi.sukunimi@fcg. Oriveden kaupunki Strategia 28.10.2013 Kaupunginvaltuusto FCG Konsultointi Jaakko Joensuu ja Jarkko Majava etunimi.sukunimi@fcg.fi 21.11.2013 Page 1 Strategian uudistamisprosessi Kaupunginvaltuusto on

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KUNTASTRATEGIA 2020

KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KUNTASTRATEGIA 2020 KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KUNTASTRATEGIA 2020 Kh 26.8.2013 Val 9.9.2013 Val 17.11.2014 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot