TALOUDEN ENSIMMÄINEN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 TALOUDEN ENSIMMÄINEN OSAVUOSIKATSAUS KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD JAKELU Osavuosikatsausraportti internetissä KH

2 SISÄLLYSLUETTELO Vuosiennuste Taulukot - Käyttötalouden yhteenveto 6 - Tuloslaskelma 7 - Rahoituslaskelma 8 Kaupungin kehittämisstrategia 9 Kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet Sekä ennuste niiden toteutumisesta 17 Talousarvion määrärahojen teteutumisennuste yksiköittäin 51

3 TALOUDEN ENSIMMÄINEN OSAVUOTISKATSAUS Vuosiennuste

4 VUOSIENNUSTE per Ensimmäinen vuoden 2008 osavuosikatsaus sisältää kaupungin kehittämisstrategian strategisine linjauksineen, talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja määrärahatasoisen talousarvion toteutumisennusteen. Huhtikuun 2008 kuukausiraportissa on esitetty tarkemmin kaupungin väestötiedot sekä tuntikehysraportointia. Vuosiennusteen mukaan tässä vaiheessa vuotta tarkasteltuna vuoden 2008 tilikauden tuloksen toteutuma tulisi olemaan 2,880 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet jonkin verran verokehikossa esitettyä nopeammin. Tarkemmat arviot verotuloista saadaan kuitenkin vasta myöhemmin. Talousarvion toteutuminen määräraha- ja tuloarviotasolla on katsauksessa kuvattu tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa. Laskennallinen määrärahojen käyttöprosentti tilanteessa on 33,3 %. Koko kaupungin osalta käyttötalouden toimintakatteen tarkastelu osoittaa 32 % toteumaa. Taloustilannetta kuvaavan kuukausiraportin mukaan huhtikuun lopussa toimintakate oli n. 14,505 miljoonaa euroa, vuosikate 5,213 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos n. 6,413 miljoonaa euroa. Saman ajanjakson jaksotetut kustannukset huomioiden toimintakate oli n. 14,673 miljoonaa euroa, vuosikate 5,045 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos n. 3,246 miljoonaa euroa. Tuloslaskelman toimintatuotot (16 %) alittavat ajanjakson laskennallisen prosentin. On kuitenkin huomioita, että monet tuloerät toteutuvat vain muutaman kerran vuodessa. Lisäksi esim. asiakaslaskutukset laskutetaan yleensä kuukausi jälkikäteen. Toimintamenoissa on hienoista ylitystä laskennalliseen käyttöprosenttiin henkilöstömenoissa (29 %) sekä muissa toimintakuluissa (41 %). Muut toimintamenot sisältävät mm. rakennusten, koneiden ja laitteiden sekä huoneistojen vuokramenoja, jotka ovat ylittäneet laskennalliset käyttömenot noin eurolla. Lisäksi jäsenmaksuja on maksettu alkuvuodesta siten, että ko. menot ovat toteutuneet jo 81,4 prosenttisesti. Henkilöstömenojen käytön osuus tilanteessa on 29 % ja siten ylittää ko. menokohdan laskennallisen toteuman. Kunnallisen virka- ja työehtosopimusten tuomista korotuksista vuonna 2008 on mukana toteutunut korotus. Loppu vuodesta 2008 on odotettavissa määrärahaylityksiä mm. sosiaali- ja terveystoimessa HUSin osalta tammi-maaliskuun toteuman perusteella valmisteltu ennuste ylittää talousarvion euroa, johtuen alkuvuoden kalliista hoidoista (Tammi-huhtikuun toteumaan perustuva laskutusennuste valmistuu toukokuun loppupuolella, joten se ei ehdi osavuotiskatsauksen valmisteluun). Kulttuuritoimen lisääntyneistä henkilöstöresursseista johtuen tulevat henkilöstömenot ylittymään noin eurolla. Näiden lisäksi on tulossa lisämäärärahaesityksiä valtuustoon koskien koulujen tuntikehyksiä (yhteensä ), sosiaali- ja terveystoimeen sosiaaliohjaajan palkkaamiseksi 1.9. alkaen ( ) sekä investointilisämäärärahoja Kasavuoren koululle (yhteensä ). Henkilöstömenot; Varhe- ja eläkeperusteiset maksut Vuoden 2006 alusta Kuntien Eläkevakuutus on ottanut käyttöön varhaiseläkemenoperusteisen maksun, joka korvasi aikaisemman varhaiseläkkeen omavastuumaksun. Tästä alkaen se on myös antanut eläke- 2

5 menoperusteisen maksun ja varhe-maksun laskutuksen yhteydessä selvityksen, missä toimintyksikössä eläkkeen saaja työsuhteen päättyessä toimi. Vuoden 2006 loppuun saakka Kauniaisissa eläkemenoperusteinen maksu (myös varhe-maksu) jaettiin eri tehtäville palkkamenojen suhteessa. Kuntaliitto on antanut suosituksen KuEL-maksujen eri osien kirjanpidollisesta käsittelystä. Suosituksen mukaan sekä varhe- että eläkemenoperusteiset maksut tulee kirjata aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja pallkkaperusteinen maksu kirjataan edelleen maksettujen palkkojen perusteella. Aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten kohdistaminen eläkemenoperusteisissa maksuissa on perusteltua erityisesti valtionosuustehtävissä, sillä eläkemaksut ovat valtionosuuspohjaan kuuluvia menoja. Kauniaisissa päätettiin syksyllä 2007 kirjata eläkemaksut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti alkaen. Kustannusten jakamisessa käytettiin henkilöstöhallinnon palvelussuhderekisteriä (käytössä vsta 1984), josta saatiin Kuntien Eläkevakuutuksen käyttämän toimintayksikön vastaavuus kustannuspaikkoihin. Kuntien Eläkevakuutuksen ilmoittamat toimintayksiköttömät (ennen vuotta 1984 eläkkeelle jääneet) samoin kuin jäsen-yhteisöjen kesken yhteisvastuullisesti jaettava osuus jaettiin em. toteutuneiden eläkemenojen suhteessa. Vuoden 2008 eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen ennakkomaksu (yhteensä ,74 ) vlle 2008 kirjattiin samoin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Kuntien Eläkevakuutuksen antaman selvityksen perusteella (tos ) tilanteessa eli koko vuoden ennakkomaksuista kirjattiin 1/3 ts ,58. Kirjaus per 5135 an Koska näitä menoja ei ole huomioitu talousarviossa, aiheuttaa tämä kirjaus huomattavan poikkeaman henkilöstökulujen toteumaan verrattuna. Kirjausten tulosvaikutukset toimialoittain tilanteessa. Yleishallinto ,24 Sote ,69 Koulutoimi ,04 Sivistystoimi ,94 Nuorisotoimi 643,72 Liikuntatoimi 8.347,16 Yhdyskuntatoimi ,33 Vesilaitos 6.686,46. Vuoden 2009 talousarviossa nämä eläkemenot aiotaan huomioida. Verotulojen kertymä Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet jonkin verran verokehikossa esitettyä nopeammin. Ennusteen mukainen kasvu on viitisen prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta toteutunut lisäys on ollut yli seitsemän prosenttia. Kunnallisveron ennakoiden tilitykset verovuodelta 2008 ovatkin lisääntyneet ripeästi hyvän työllisyystilanteen johdosta ja sen vuoksi, että kuntaryhmän jako-osuus nousi helmikuussa. 3

6 Verovuoden 2007 tilitykset ovat myös kasvaneet alkuvuonna nopeasti. Tilitystennopeaan kasvuun on vaikuttanut ansiotulojen kasvun ohella myös pääomatulojen tilitykset. Tällä hetkellä ei ole täsmällistä tietoa siitä, mikä osuus lisäyksestä johtuu muiden tulojen kuin ansiotulojen kehityksestä. Veroennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveron tilitysten arvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Veropohja kasvaa pääasiassa sen vuoksi, että ansiotulot lisääntyvät palkkasumman ja eläketulojen kasvun johdosta. Ansiotulovähennyksen muutos vähentää verokertymäävuositasolla lähes sata miljoonaa euroa, mutta tuloveroprosenttien korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa lähes saman verran. Kunnallisveron tilityksiä kertyy tänä vuonna melkein 15 miljardia euroa. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän tänä vuonna valtakunnallisesti lähes 1,6 miljardia euroa eli 7 % enemmän kuin viime vuonna. Alkuvuonna yhteisöveron tilitykset ovat kasvaneet erittäin ripeästi. Myös kiinteistöveron tilitykset kasvavat ja ovat melkein 900 miljoonaa euroa kuluvana vuonna. Kuntakohtaiset kehikot on päivitetty ensimmäisen kerran 2008 osalta toukokuussa ja ovat saatavilla toisen kerran kesäkuussa. Vuoden viimeinen päivitys toimitetaan syyskuussa, kun on saatu tietoja vuoden 2009 veroperusteista ja ennakkotietoja vuoden 2007 maksettavasta verosta. Verotulokertymän osalta on havaittavissa suotuisa verotulojen suotuisa valtakunnallinen kehitys, jolla on vaikutuksia myös Kauniaisten verotulojen tilityksiin. Kauniaisten verotulojen osalta verotulojen toteumaennustetta budjetoituun nähden on nostettu osavuosikatsausraportoinnin yhteydessä perustuen toukokuun tilanteen ennustenäkymään. Verotuloja on kertynyt laskennallisesti budjetoitua enemmän huhtikuun lopun 2008 tilanteessa. Kunnallisverokertymä on 41,3 % budjetoidusta ja valtionosuudet 60,7 % budjetoidusta. 4

7 TALOUDEN ENSIMMÄINEN OSAVUOTISKATSAUS Taulukot -Käyttötalouden yhteenveto - Tuloslaskelma - Rahoituslaskelma 5

8 KÄYTTÖTALOUDEN YHTEENVETO Tilinpäätös Talousarvio Toteutunut Ennuste Ennuste 04/ Bokslut Budget Prognos Ta 08+ lmr (1.000 e) kirjanpito 2008 % + lmr Tulot - Inkomster , , , ,4 100 % Menot -Utgifter , , , ,5 101 % Netto , , , ,1 101 % Laskennallinen toteutuma 66,7 % YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING Tulot - Inkomster 2 614, ,8 736, ,8 100 % Menot -Utgifter , , , ,5 100 % Netto , ,7-902, ,7 100 % SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- O HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 2 680, ,7 736, ,6 100 % Menot -Utgifter , , , ,4 101 % Netto , , , ,8 102 % YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Tulot - Inkomster 9 748, ,5 717, ,5 100 % Menot -Utgifter , , , ,8 100 % Netto 1 791, ,6 605, ,7 100 % RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 131,0 59,0 7,9 59,0 100 % Menot -Utgifter -173,8-197,0-54,6-197,0 100 % Netto -42,8-138,0-46,7-138,0 100 % SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Tulot - Inkomster 360,3 319,2 29,9 319,1 100 % Menot -Utgifter , , , ,3 100 % Netto , , , ,2 100 % SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Tulot - Inkomster 332,6 215,7 2,0 215,7 100 % Menot -Utgifter , , , ,7 100 % Netto , , , ,0 100 % SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 269,7 228,2 78,0 229,2 100 % Menot -Utgifter , ,7-629, ,5 101 % Netto , ,5-551, ,3 101 % NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 21,7 22,6 2,6 22,6 100 % Menot -Utgifter -498,9-537,6-101,0-475,6 88 % Netto -477,2-515,0-98,4-453,0 88 % LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 371,7 395,9 120,2 395,9 100 % Menot -Utgifter , ,6-349, ,6 100 % Netto , ,7-229, ,7 100 % Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Tulot - Inkomster 1 303, ,0 303, ,0 100 % Menot -Utgifter ,1-921,1-189,7-921,1 100 % Netto 296,4 412,9 113,9 412,9 100 % 6

9 TULOSLASKELMA Toteutunut Toteutunut 2008 (1.000 euroa ) TP TA 04/ /2008 Ennuste ENN 2008 lmr kirjanpito jaksotettu % TA 2008 Varsinainen toiminta Myyntitulot 2 058, ,1 333,7 579, ,0 100 % Maksutulot 2 969, ,1 820,0 869, ,1 100 % Tuet ja avustukset 455,6 427,8 71,4 71,4 427,8 100 % Muut toimintatulot 2 857, ,3 449,3 449, ,3 100 % Sisäiset tulot 9 194, , , , ,1 100 % Toimintatulot yhteensä , , , , ,3 100 % Valmistus omaan käyttöön 57,2 39,2 1,3 1,3 39,2 100 % Henkilöstömenot, netto , , , , ,3 99 % Palvelujen ostot , , , , ,0 104 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,4 100 % Avustukset , ,4-710,5-710, ,4 100 % Muut toimintakulut ,7-504,5-242,5-242,5-529,3 105 % Sisäiset menot , , , , ,1 100 % Toimintamenot yhteensä , , , , ,5 101 % Toimintakate , , , , ,0 101 % Verotulot , , , , ,0 101 % Kunnallisvero , , , , ,0 101 % Kiinteistövero 2 053, ,0 7,7 7, ,0 100 % Osuus yhteisöverosta 1 035, ,0 322,0 322, ,0 100 % Koiravero 3 205,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Valtionosuudet 3 205, , , , ,0 100 % Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 161,7 120,0 57,2 57,2 120,0 100 % Muut rahoitustulot 178,1 180,0 53,7 53,7 180,0 100 % Korkomenot -0,9-15,0 0,0 0,0-15,0 100 % Muut rahoitusmenot -14,3-30,0-5,2-5,2-30,0 100 % Vuosikate 7 686, , , , ,0 98 % Suunnitelmapoistot , , , , ,6 100 % Arvonalennukset pysyvistä vas 0,0 Atk-menojen kohdistus -537,9-166,1-166,1-537,9 Tilikauden tulos 3 446, , , , ,5 JAKSOTETTU TOTEUTUMISVERTAILU Toiminnan ja talouden kytkennän selkeyttämiseksi ja talouden seurannan helpottamiseksi on tuloslaskelmassa toteutuma ajanjakson tuloja ja menoja jaksotettu suoriteperusteisesti. Suoriteperusteisella jaksottamisella tarkoitetaan sitä, että tulo (tai meno) kohdennetaan sille ajanjaksolle, jonka aikana vastaava suorite on luovutettu (tai vastaanotettu). Jaksotettavan erän tulee olla merkittävä. Esimerkki jaksotetusta tulosta on päivähoitomaksut, jotka laskutetaan asiakkaalta hoitojaksoa seuraavan kuukauden alussa. Tämä on huomioitu sarakkeessa jaksotettu toteutuma siten, että riville maksutuotot on lisätty 1/12 osa vuodelle 2008 budjetoiduista päivähoitomaksuista. Muita jaksotettuja tuloeriä ovat mm. vesi- ja jätevesimaksut. Jaksotettuja menoja ovat mm lämmitys ja sähkö. Muita ostolaskuja ei ole jaksotettu, mutta yleisesti voidaan todeta niiden kirjautuvan noin 2 viikon viiveellä. Lomaraha maksetaan kerran vuodessa yleensä kesäkuussa, mutta lomarahaa vastaava meno jaksotetaan. 7

10 RAHOITUSLASKELMAOSA (1.000 euroa) tot 2008 TP TA 04/2008 Ennuste + lmr Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 686, , , ,0 Satunnaiset erät 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , ,6-1, ,6 Investointien rahavirta Investointimenot , ,3-987, ,8 Lisämäärärahat -552,5 Tekninen määräraha v * ,0 Rahoitusosuudet investointeihin 0,0 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 564, ,0 2, ,0 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 617, , , ,9 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -26,0 0,0-19,4 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 800,0 0,0 800,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -0,3-300,0 0,0-300,0 Oman pääoman muutokset 159,3 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset * * Ennakkomaksujen muutos 0,0 274,2 0,0 274,2 Muut maksuvalmiuden muutokset -557, ,0-1677, ,0 Maksuvalmiuden muutokset -424, , , ,2 Rahavarojen muutos 1 193, , , ,7 Kassavarat , , ,9 8

11 TALOUDEN ENSIMMÄINEN OSAVUOTISKATSAUS Kaupungin kehittämisstrategia 9

12 Kaupungin toiminnalliset päämäärät - Stadens verksamhetsmål Yleiset lähtökohdat Kauniainen on elinvoimainen ja itsenäinen kaksikielinen kunta, joka tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti. Kauniaista kehitetään viihtyisänä, turvallisena ja luonnonläheisenä asuin- ja toimintaympäristönä, jonka kaupunkirakenne perustuu huvila- ja pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kaupunki on leimallisesti asukkaittensa muodostama yhteisö, jossa palvelut järjestetään vastaamaan asukkaitten tarpeita ja niitä kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaitten ja palvelujen käyttäjien kanssa niin, että toiminnan vaikuttavuus ja viimeisimpään tutkimustietoon perustuva toiminnan kehittäminen on keskeistä. Kaupunki hyödyntää pientä kokoaan ja tiivistä rakennettaan kehittämällä kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutukseen perustuvia joustavia toimintamalleja. Kaupunki haluaa toiminnallaan vahvistaa yhteisöllisyyttä niin, että kaikki voivat olla ylpeitä siitä, että asuvat, kasvavat, opiskelevat tai työskentelevät kaupungissa. Kaupunki edistää toiminnassaan kestävän kehityksen toimenpiteiden systematisoimista ja jatkuvuutta. Kauniaisten kaupungille on tärkeää ylläpitää ja kehittää kaupungin kaksikielisyyteen perustuvaa perinnettä. Kaupungin palvelut turvataan tasapuolisesti molemmilla kielillä ja kaksikielisyyttä tuetaan erilaisten yhteisöjen ja yksilöiden tasolla. Kaupungin palvelut järjestetään hyvätasoisina kuntalaisen ja toimintaympäristön kannalta parhaita käytäntöjä soveltaen siten että voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti asukkaita välittömästi palvelevaan toimintaan. Poikkihallinnollisia prosesseja ja rakenteita kehitetään niin, että kaupungin resurssit voidaan käyttää optimaalisesti. Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhteistoimintaan seudun elinvoimaisuuden ja asukkaitten palvelujen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kaupunki kehittää palvelujaan tiiviissä yhteistyössä ja yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa. 10

13 Yleishallinto Kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon varmistetaan luomalla asukkaille ja palvelujen käyttäjille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Kaupungin kotisivut uusitaan ja kaupungin hallinnoimien tilojen varausjärjestelmää kehitetään. Tavoitteena on, että kuntalainen voi hankkia tietoa ja saada palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Yhteisöllisyyttä sekä kaupungin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta edistetään. Kauniaisten kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että kaupungin palveluksessa on oikein mitoitettu, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia ja työterveydenhuoltoa kehitetään, tavoitteena mm. sairauspoissaolojen minimoiminen ja ennenaikaisten eläketapahtumien ehkäiseminen. Organisaation tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa. Työyhteisöille turvataan mahdollisuudet ja työrauha tavoitteiden toteuttamiseksi. Kokemus osallisuudesta on merkittävä työhyvinvointia lisäävä tekijä. Toimintaa kehitetään sujuvoittamalla kaupungin hallinnollisia prosesseja sekä tehtäväkokonaisuuksia. Kaupungin uuden tietohallintostrategian pohjalta tehostetaan tietotekniikan hyödyntämistä palvelutoiminnassa. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä edistetään pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisissa yhteistyöhankkeissa. Kauniainen osallistuu seudullisen henkilöstöstrategian jatkotyöhön. Myönteisen työnantajakuvan sekä rekrytointipalvelujen kehittämistä jatketaan yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Yhteistyötä tehdään seudullisesti niin ikään ruotsinkielisten palveluiden kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyö tiivistyy ja tavoitteeksi on asetettu yhteisen hankintayksikön perustaminen. Toteutumisen raportointi Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan kehittämiseen edistetään uudistamalla kaupungin kotisivuja ja samalla kehittämällä kuntalaisten sähköisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä sähköisiä palveluja. Yrittäjäyhdistyksen kanssa on toteutettu langaton laajakaistaverkko kaupungin kiinteistöissä keskustan alueella ja tätä on tarkoitus laajentaa siten, että se toimii myös kauppakeskuksen tiloissa ja ympäristössä. Kaupungin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta edistetään järjestämällä yhdistysten ilta yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Vuoden alussa hyväksytyt viestintäohjeet tukevat osaltaan kaupungin henkilöstöjohtamista. Toiminnan tavoitteista ja päämääristä tiedottamalla ja lisäämällä osallistuvuutta toiminnan suunnitteluun edistetään toiminnan tuloksellisuutta. Yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa kehitetään edelleen. Hallinnon prosesseja kehitetään ja tehostetaan osittain käsittelyn kohteena olevan tietohallitostrategian pohjalta. Tietohallintostrategian pohjalta on tarkoitus hankkeistaa keskeiset kehittämiskohteet palvelutoiminnan tukem seksi. Yhteistyösopimusta on toteutettu 14 yhteistyöhankkeessa, joiden raportit on saatettu kaupunginhallitukselle ja osittain myös valtuustolle. Tulevassa vuoden 2008 PKSkaupunginvaltuustojen yhteiskokouksessa, joka pidetään 10.6., aiheena on yhteistyön arviointi ja jatkotoimenpiteistä päättäminen. Osa yhteistyöhankkeista on johtanut konkreettisten yhtäpitävien sopimusten hyväksymiseen. Yhtenä esimerkkinä pääkaupunkiseudun yhteishankintasopimus, joka on hyväksytty valtuustossa ja jolla hankintayhteistyö tiivistyy entisestään yhteisen kilpailutusohjelman myötä. Henkilöstöstrategia-hanke jatkuu tavoitteena yhteisen seudullisen oppimisverkoston luominen. Sopimus verkkoyhteistoimintaympäristöstä on tehty ja työ aloitettu. Kauniainen oli mukana Mainio metropoli - rek- 11

14 rykampanjassa. Pääpaino yhteistyökuvioissa on kevään aikana ollut Espoon kaupungin edustajien kanssa käytävissä neuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä yhteistyössä siten, että Paraslain väestöpohjavaatimus täyttyy. Kauniainen on mukana myös PKSkaupunkiohjelma- hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda kuntademokratian tilaa (asukkaiden osallistumista, luottamusta, vuorovaikustuskäytäntöjä, työskentelyedellytyksiä jne) mittaavia ja kuvaavia indikaattoreita johdon käyttöön. Kaupunki osallistuu Kuntaliiton koordinoimaan Åbo Akademin ja oikeusministeriön toteuttamaan kielibarometri 2008 tutkimuksen. Sosiaali- ja terveystoimi Pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden palveluntuottajien kanssa vahvistetaan strategista kumppanuutta palvelujen saatavuuden turvaamiseksi valtuuston hyväksymän toimeenpanosuunnitelman mukaisesti mm. kehittämällä terveysneuvontapalveluja, perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon päivystystoimintaa ja suun erikoishoidon palveluja sekä tarjoamalla päivähoitopalveluja rajat ylittävänä yhteistoimintana. Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalihuollon kehittämistä jatketaan erityisesti yhteistyössä Espoon kanssa. Toteutumisen raportointi Yhteistyön kehittäminen valituilla yhteistyöalueilla on edennyt pääkaupunkiseudulla suunnitelmien mukaisesti. Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon palvelujen kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä Espoon kanssa selvitetään parhaillaan. Kauniaisten kaupungin väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on edelleen painopistealueena. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen vakiinnutetaan osaksi normaalitoimintaa. Vuonna 2007 toteutetun aikuisväestön terveystutkimuksen tulosten perusteella tuetaan kuntalaisten elintapamuutoksia ja kohdennetaan voimavaroja erityisesti riskiryhmille, joille terveyden eriarvoisuutta aiheuttavat riskit kasaantuvat. Palveluprosessien ja poikkihallinnollisten prosessien kehittämisellä (mm. mielenterveystyö, vanhusten palvelut, ehkäisevä päihdetyö) varmistetaan asiakaslähtöisyys, palvelujen sujuvuus ja eri toimijoiden välinen työnjako. Perhekeskusverkoston rakenteet ja toiminta vakiinnutetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus tehtiin Kauniaisissa keväällä 2007 yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa. Tulokset julkistetaan Raportissa kuvataan kauniaislaisten tupakointia, ruokatottumuksia, alkoholinkulutusta, liikunnan harrastamista, koettua terveyttä, hammasterveyttä, liikennekäyttäytymistä ja sosiaalista tukea. Tuloksia hyödynnetään kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan suunnittelussa. Kuntalaisille ja luottamushenkilöille suunnattu mielenterveysfoorumi järjestetään Ehkäisevän päihdetyön strategiasta on saatu lautakuntien lausunnot ja se käsitellään toukokuussa KV:ssa. Toimialan keskeiset prosessit kuvataan syksyyn mennessä mahdollisimman kattavasti. 12

15 Vanhuspalvelujen palveluketjun toimivuutta ja palvelurakennetta kehitetään vanhuspoliittisen strategian linjausten mukaisesti vastaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin ja vanhuspalveluja kehitetään kotona asumisen turvaa lisääviksi. Kaupunki pyrkii tasapuolisesti edistämään sellaista kolmannen sektorin palvelutoimintaa tai yritystoimintaa, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tai kotiin tarjottavia palveluja niitä tarvitseville. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja osaamisen varmistaminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen on toimialan keskeinen haaste. Toimialan työnantajakuvaa parannetaan johtamista ja työyhteisöjen toimintaa kehittämällä. Henkilöstön osaamista kehitetään tukemalla jatkuvaa oppimista ja täydennyskoulutusta tiiviissä yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Vanhuspoliittisen strategian keskenen haaste on palvelurakenteen keventäminen vastaamaan nykyhetken tarpeita. Asiaan liittyvää selvitystyötä jatketaan. Villa Bredan palvelukeskuksessa on aloitettu päivätoimintaa omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi yhteistyössä Granin Lähiavun kanssa. Omaishoidon tuen piirissä olevilla asiakkailla on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan kerran viikossa, ja ryhmässä on ollut säännöllisesti 4-6 henkilöä. Toimialalla on järjestetty esimiesvalmennusta, johon kaikki esimiehet ovat osallistuneet. Valmennuksen aluksi kaikki esimiehet osallistuivat 360 asteen arviointiin ja jokainen teki valmentajan kanssa kehittymissuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Valmennukseen on liittynyt kirjallisuuden lukemista ja koulutusta mm. esimihenä kasvamisesta, itsensä johtamisesta sekä konfliktien ja ristiriitojen hallinnasta. Yhdyskuntatoimi Kaupungin keskustan kehittäminen jatkuu tavoitteina mm. viihtyisä huvilakaupungin keskusta-alue, kaupunkirakenteen eheytys, asuntojen lisääminen, monipuolisen palvelutarjonnan mahdollistaminen sekä toimivat (joukko)liikenneratkaisut. Näitä tavoitteita edistetään sekä Keskusta 1-vaiheen toteutushankkeessa että Keskusta 2-vaiheen kaavoituksessa. Kaupungin kaavoitusohjelman pohjana on pientaloalueiden osalta maankäytön yleissuunnitelman (Masu 2) soveltaminen sekä keskipitkän aikavälin rakentamismahdollisuuksien (n v. aikavälillä) kartoittaminen. Asuntopolitiikan yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää kaupungin väestörakenteen tasapainoisuutta. Samalla vastataan Helsingin seudun yhteisiin asuntotuotantotavoitteisiin kaupungin rajallisten tonttiresurssien puitteissa. Toteutumisen raportointi Keskusta 1 toteutuksen katu- ja ympäristösuunnittelu jatkunut kohti suunnitelmaehdotusaihetta. Stabilointi- ja maanrakennusurakat alueella ovat käynnissä. Keskusta 2-alueen kaavoitus on edennyt suunnitellusti. Asemakaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Masu 2 on ollut ohjeena pientalokaavoja uudistettaessa. Hyväksytyn kaavoitusohjelman toteuttaminen on edennyt. Keskusta 2:n lisäksi merkittäviä kohteita ovat Teollisuustien alue ympäristöineen sekä Koivuhovin aseman ympäristö. Rakentamismahdollisuuksien kartoittamisen vaatimat perusselvitykset rakennetun tilanteen osalta ovat kesken. Esitys asunto-ohjelmaksi vuosille (-2017) on hyväksytty kaupunginhallituksessa edelleen vietäväksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Ohjelma sisältää kohteen nuorille lapsiperheille sekä Kauniaisten vastuulle sovitun keskimäärin 60 asunnon vuosituotannon kohteet (valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan kesken solmittu aiesopimus asuntotuotannon edistämiseksi). Omakotitontteja myydään v. 13

16 Rakennusinvestointien ohjauksen periaatteita ja kustannustenhallinnan edellytyksiä selkiytetään. Vastaavia lähtökohtia voidaan soveltaa myös kiinteistöjen ylläpidossa entistä paremman laadunvarmistuksen sekä tehostetun resurssien käytön saavuttamiseksi. Viihtyisän kaupunkikuvan luomiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Yleisesti kaupunkikuvaan vaikuttavissa ratkaisuissa, kiinteistöjen ja kaupunkiympäristön kunnossapidossa sekä yleisten ja katualueiden kunnostushankkeissa varmistetaan entistä paremmin projektinhallinta ja yhtäjaksoinen toteutus, huolehditaan viimeistelystä ja korkealaatuisista detaljeista. Kauniainen osallistuu aktiivisesti pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämiseen yhdyskuntateknisten palveluiden järjestämisessä. Palveluja voidaan nykyistä laajemmin järjestää ja hankkia yhdessä, jos näin pystytään tuottamaan entistä parempia tai edullisempia palveluja. Yhdyskuntatoimen kaikessa toiminnassa on keskeistä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston ( 62) hyväksymän sivistyspoliittisen ohjelman mukaisesti sivistystoimen yhteisinä toimintalinjoina ovat yhteisöllisyys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, elinikäinen oppiminen tietoyhteiskuntataitojen omaksuminen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Sivistystoimella on yhteisiä poikkihallinnollisia hankkeita, jotka omalta osaltaan edistävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kaupungissa. Palveluista tiedottamisen, asiakaskyselyjen ja - selvitysten ja saadun palautteen avulla varmistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Yhteisöllisyys on perusta paikallisuuteen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan edelleen kehittämällä yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Toiminnan kehittämiseen kuuluu myös kaupungin myöntämien toiminta-avustusten ja tilamuodossa annettavan tuen arvioiminen uudelleen. Kestävän kehityksen teema otetaan huomioon 2008 tavallista enemmän, neljä kappaletta. Tonttien myynti on käynnissä. Työ investointihankkeen toteutusohjeen päivittämiseksi on käynnistetty. Erityiskohteista mainittakoon Gallträskin ympäristön hoitosuunnitelman valmistelu sekä käynnissä ollut Thurmaninpuiston ideakilpailu. Ylimääräisiä kaapelivarauksia asennetaan maastoon katutöiden yhteydessä. Painopiste ollut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitosten yhdistämishankkeen käynnistämisessä ja yhteisen vesihuollon kehittämisstrategian laatimisessa. Asiaa korostettu toimialan johtoryhmässä mm. kauden tehtävien ohjelmoinnissa ja lautakunnan kokousasioiden ennakoinnissa. Toteutumisen raportointi Lautakunnat ovat kevään aikana arvioineet sivistyspoliittisen ohjelman toteutumista. Yhteisiä hankkeita on ollut mm. terveyden edistäminen sekä kaupungin sähköisen tilojenvarausjärjestelmän, kotisivujen suunnittelu sekä sähköisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Yhteistyötä avustusten jakamisessa on toteutettu yhteisellä avustuskuulutuksella. Kaupungin kotisivuja kehitetään myös yhdistyksiä paremmin palveleviksi mm. ottamalla käyttöön uusi tapahtumakalenteri ja tilojenvarausjärjestelmä. Kouluissa kestävä kehitys on huomioitu mm. 14

17 kaikessa toiminnassa ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista edistetään. Kaikilla koulutustasoilla huomioidaan ilmastostrategian mukainen valistustoiminta ja asennekasvatus. Kauniaisten koulutoimi on kilpailukykyinen, tulevaisuuteen suuntautunut, kuntalaisten osaamistarpeet ja hyvinvoinnin huomioiva aktiivinen toimija. Osana pääkaupunkiseudun yhteistyötä Kauniainen edistää yhteistyötä Espoon kanssa toimivan oppilaspohjan varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Sivistystoimen hallinnollisia prosesseja sujuvoitetaan ja tulosalueiden välistä yhteistoimintaa kehitetään. tiedottamisessa, järjestämällä aiheesta teemapäiviä ja kiinnittämällä huomiota jätteiden lajitteluun. KH asetti työryhmän selvittämään koulutoimien muutostarpeita. Koulujen tulevaisuutta on tarkasteltu seudullisessa viitekehyksessä oppilasmäärien kehitys ja vastaavat resurssitarpeet huomioiden. Edellä mainittu KH:n asettama työryhmä on myös käsitellyt sivistystoimen hallinnon kehittämistarpeita. Strategiset linjaukset - Strategiska riktlinjer Taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet on kuvattu käyttötalousosan toimialakohtaisissa tavoitteissa. Kaupungin toiminnan painopistealueina ja koko organisaatiolle yhteisinä kärkihankkeina valtuusto on vahvistanut seuraavat strategiset hankkeet. 1 Kaupungin itsenäisyys lähtökohtana osallistutaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toteuttamiseen 2 Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvän sosiaalihuollon kehittäminen yhteistyössä Espoon ja muiden naapurikuntien kanssa Toteutumisen raportointi Yhteistyösopimusta on toteutettu 14 yhteistyöhankkeessa, joiden raportit on saatettu kaupungin päättäjille. Kaupunginvaltuustojen yhteiskokouksessa aiheena on yhteistyön arviointi ja jatkotoimenpiteistä päättäminen. Espoon kaupungin edustajien kanssa käydään neuvotteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä yhteistyössä siten, että Paraslain väestöpohjavaatimus täyttyy. 3 Koulujen toiminnan sopeuttaminen muuttuviin oppilasmääriin 4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen KH:n asettama koulutoimien muutostarpeita selvittävä työryhmä on tarkastellut kevään aikana koulujen tulevaisuutta seudullisessa viitekehyksessä oppilasmäärien ennusteet ja vastaavat resurssitarpeet huomioiden. KH ja tarvittavilta osin KV käsittelee työryhmän ehdotukset kevään aikana. Kauniainen on ollut vuoden alusta Terve Kunta-verkoston jäsen, ja toimintaa on esitelty 15

18 kunnassa. TEJO-hankkeeseen liittyen on perustettu terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden arviointia kehittävä työryhmä, jossa on myös Kauniaisten edustaja. 5 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen palvelutoiminnassa toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaampien menetelmien saavuttamiseksi 6 Kansalaisyhteisön toimintaedellytysten kehittäminen sekä asukas- ja käyttäjädemokratian edistäminen 7 Kaupunki selvittää tehokkaimmat käytettävissään olevat keinot ilmastomuutoksen torjumiseen ja toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. Kaupungin uusi IT-strategia on valmistunut ja toimitettu KH:n käsittelyyn. Hyväksymistä seuraa toimenpideohjelman suunnittelu- ja hankkeistus. Kaupungin kotisivujen ja sähköisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen on käynnistetty. Langaton laajakaistaverkko on toteutettu yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa kaupungin kiinteistöissä keskustan alueella ja sitä laajennetaan edelleen niin, että se toimii myös kauppakeskuksen tiloissa ja ympäristössä. Syksyksi on suunnitteilla poikkihallinnollisen hyvinvointi-illan järjestäminen. Kauniainen on hyväksynyt osaltaan pääkaupunkiseudun ilmastostrategian Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen omaleimaiseksi, modernin huvilakaupungin keskustaksi. 9 Maankäytön periaatteiden tarkastelu ja selvitys maankäytön kehittämismahdollisuuksista tukemaan kaupunkirakenteen eheyttämistä. Keskusta 1-alueen toteutustyöt ovat käynnissä. Keskusta 2-alueen kaavoitus etenee suunnitellusti. Varsinainen selvitystyö ei ole vielä käynnissä. Kaupunkirakenteen eheyttäminen on tavoitteena kaavoitusohjelmaan sisältyvissä suuremmissa kehityskohteissa (Keskusta 2, Koivuhovin alue, Teollisuustien alue). 16

19 TALOUDEN ENSIMMÄINEN OSAVUOTISKATSAUS Kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet sekä ennuste niiden toteutumisesta 17

20 YLEISHALLINTO 103 YLEISHALLINTO Toimintatulot 2 614, ,8 736, ,8 0,0 Myyntituotot 43,3 67,2 11,8 67,2 Maksutuotot 71,9 71,2 24,3 71,2 Muut tuotot 2 499, ,4 700, ,4 0,0 Toimintamenot , , , ,5 0,0 Henkilöstökulut , ,0-698, ,0 0,0 Palvelujen ostot , ,0-567, ,0 0,0 Aineet ja tarvikkeet -816,2-854,4-263,9-854,4 0,0 Avustukset -66,4-58,0-17,2-58,0 0,0 Muut toimintakulut -419,8-329,1-93,4-329,1 0,0 Toimintakate , ,7-903, ,7 0,0 KAUPUNGINKANSLIA Kaupunginkanslia vastaa kaupungin yleishallinnosta, henkilöstöhallinnosta, tiedottamisesta, lakipalveluista sekä ruoka- ja puhdistuspalveluista. Lisäksi kaupunginkansliaan kuuluvat käännöspalvelut, kirjaamo- ja arkistointitehtävät, puhelinkeskus- ja monistustoiminnot sekä vaalien järjestäminen. Kaupunginkanslia avustaa päätöksentekijöitä ja kaupungin toimintaorganisaatiota kunnallisen itsehallinnon ja päätöksenteon toteuttamisessa. Laatutyötä kehitetään sujuvoittamalla kaupungin hallinnollisia prosesseja kiinnittäen huomiota erityisesti sivistystoimen toimialaan. Kanslia vastaa osaltaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta. Kauniainen osallistuu seudullisen henkilöstöstrategian jatkotyöhön ja on yhteistyössä seudullisen työnantajakuvan kehittämisessä. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun työnantajien kesken kehitetään mm. yhteisen henkilöstökoulutuksen ja tehtäväkierron avulla. Tavoitteet vuodelle 2008 Vuosille laaditun henkilöstöstrategian tavoitteiden toteuttamista jatketaan, erityisesti palkitsemisen ja arvioinnin muotoja kehitetään. Varmistetaan osaamisen jatkuminen aloilla, joilla eläköityminen on merkittävä. Tavoitteiden toteutuminen 2008 Henkilöstöä kannustetaan huolehtimaan tuloksellisuudesta ja kehittämään osaamistaan eli tehtävässä vaadittavaa ammattitaitoa. Kannustuslisiä on jo myönnetty alkuvuoden tuloksista. Kehittämisstrategian mukaisesti työyhteisöjen ja yksittäisten henkilöiden tavoitteet ja osaaminen määritellään vuosittain suhteessa talousarviossa vahvistettuihin tavoitteisiin. 18