POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 2/2011

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 2/2011 Ministerit mukana Avohoitotalon avajaisissa OYS aloitti robottileikkaukset Lääkäriliiton laatupalkinto OYS:lle

2 Uusissa toimintatiloissa Tervetuloa! Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi OYS:n läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! Raksila Tehtaankatu 1, Oulu Raksila S-market Palvelemme: ma-pe klo 9 20, la 9 17 Puh: Fax: Huom! Esteetön kulku! Kaukovainion sivuapteekki Kaukovainion ostoskeskus Palvelemme: ma-pe klo Puh: Fax: Kätevästi verkkokaupasta: ) '' Tervetuloa nopean palvelun apteekkeihin!

3 Pääkirjoitus Uusi terveydenhuoltolaki lisää painetta! Yhteiskunta ja sen arvomaailma muuttuvat. Aiemmin länsimaisessa kulttuurissa korostettiin yhteisön merkitystä, kansalaisuutta. Nykyään yksilönvapaus ja yksilön oikeudet ovat yhteiskunnan keskeisiä arvoja, joita tuodaan eurooppalaiseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön. Toukokuussa voimaan tuleva terveydenhuoltolaki sisältää uusia määräyksiä mm. hoitoonpääsyajoista. Kiireettömän hoidon osalta leikkaus, toimenpide tai muu hoito pitää toteuttaa entiseen tapaan kuuden kuukauden sisällä. Nyt määritellään takuuaika myös poliklinikkakäynnille. Lähetteen saavuttua ensikäynti tutkimuksineen pitää toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa. Tämän toteuttaminen tulee tuottamaan vaikeuksia ilman lisätyötä ja ostopalveluja. Uusi laki sisältää myös merkittäviä muutoksia koskien potilaan valinnanvapautta hoitopaikan valinnassa alkaen kuntalainen voi valita terveysasemansa oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidossa valinta laajenee yliopistosairaalan vastuualueelle, eli täällä meillä koskee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Kainuuta, Lappia, Länsi-Pohjaa ja Keski-Pohjanmaata. Jos potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, hän voi yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa valita näistä sen sairaalan, johon hän haluaa hoitoon. Vuoden 2014 alusta valinnan oikeus laajenee koskemaan koko maata. Yksityiseen terveydenhuoltoon tämä uudistus ei vielä ulotu. Parhaillaan Suomen lain- Kuva: Antti Suistola säädäntöön ollaan myös implementoimassa vielä laajempaa valinnan vapautta tuovaa Euroopan Unionin terveyspalveludirektiiviä. Mitä tällä uudistuksella tavoitellaan? Potilaslähtöisyyden edistäminen on tietenkin päätarkoitus. Potilas haluaa varmasti valita itselleen parhaan mahdollisen hoitopaikan. Tämän oletetaan lisäävän kilpailua hoitopaikkojen välillä, jolloin tehokkuuden odotetaan lisääntyvän. Hoitopaikkojen pitää kilpailla potilaista myös osoittamalla korkeaa laatua ja potilasturvallisuutta. Millä perusteella potilas sitten tekee valintansa ja mistä hän löytää siihen tarvittavan tiedon? Päätös voi perustua kuulopuheisiin, omiin tai läheisten kokemuksiin tai vaikkapa sosiaalisen median välittämään mielikuvaan. Ongelma on se, että meillä on vain niukasti vertailutietoa eri palveluntarjoajista, jotta potilas voi asiaperustalta valintansa tehdä. Kattavin laatutieto on hoitoonpääsyaikojen seuranta, joka jokaisen julkisen yksikön täytyy tuottaa säännöllisesti kansalaisille nähtäväksi. Ilman luotettavaa laatu- ja turvallisuustietoa valinnanvapaus ei vastaa tavoitteisiin. Valinta tulee olemaan satunnaista ja ennakoimatonta, mikä aiheuttaa ongelmia resurssien hallinnassa ja aiheuttaa tarpeetonta poukkoilua palvelujen tarjonnassa. Meidän täytyy pystyä antamaan luotettavaa tietoa terveydenhuollon yksiköiden hoitotuloksista, menetelmien ajanmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta, henkilöstön täydennyskoulutuksesta jne. Tämän tavoitteen olemme kirjanneet omaan strategiaamme, ja sitä lähdemme jo seuraavassa toimintasuunnitelmassa toteuttamaan. Lähettävän lääkärin asema tulee olemaan vaativa. Hänen pitää tuntea oman sairaanhoitopiirinsä lisäksi myös muiden piirien hoitoketjut, työnjaon ja hoidonporrastuksen. Potilaan ja lähettävän lääkärin kannalta on siksi tärkeää, että vertailutieto on helposti löydettävissä yhdestä osoitteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kehittää parhaillaan palveluvaaka-sivustoa, johon tullaan keräämään laatutietoa kaikkien käytettäväksi. Sivusto ei vielä sisällä paljoakaan tietoa erikoissairaanhoidosta, joten kiirettä pitää saada se riittävän kattavaksi ennen kuin valinnanvapaus laajenee valtakunnalliseksi. Aino-Liisa Oukka Johtajaylilääkäri Pohjanpiiri 2/2011 3

4 Sisältö 3 Pääkirjoitus Tuottavuusraportti 24 Tilinpäätös 26 Matkakertomus Avohoitotalo avasi ovensa Avohoitotalon henkilöstö haasteiden keskellä Oulun hyvinvointifoorumi Oulaskankaan kodikas synnytysosasto toivoo jatkoa Syöpäsairaanhoitaja on rinnallakulkija Kirurgi leikkaa, ei robotti Terveyden huollon ammattilaisten AA-ryhmä Lääkäriliiton laatupalkinto radiologiaan Hyvä Ihminen tunnustus Eero Wallström: Jos minulta kysytään Kuvat: Antti Suistola Kannen kuva: Antti Suistola 4 Pohjanpiiri 2/2011

5 Avohoitotalo avasi ovensa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi Avohoitotalo avasi ovensa maaliskuun alussa. Uusi sairaalarakennus vihittiin käyttöön 28.2 järjestetyssä tilaisuudessa. Vihkiäispuheen piti peruspalveluministeri Paul Risikko. Sairaanhoitopiirin puolesta puheenvuoron käyttivät valtuuston puheenjohtaja Risto Säkkinen ja hallituksen puheenjohtaja Kyösti Juujärvi. Tilaisuudessa oli paikalla satakunta sairaanhoitopiirin omistajakuntien, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajaa. He tekivät tutustumiskierroksen Avohoitotalossa vihkiäistilaisuuden jälkeen. Sairaanhoitaja Tarja Karppinen esittelemässä kutsuvieraille Avohoitotalon leikkaussalia. Vasemmalta maakuntajohtaja Pauli Harju, hallintoja kuntaministeri Tapani Tölli, peruspalveluministeri Paula Risikko, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Risto Säkkinen, tuomiorovasti Matti Pikkarainen, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja metropoliitta Panteleimon. Kuva: Antti Suistola Pohjanpiiri 2/2011 5

6 Ministeri Paula Risikon avajaispuhe: Avohoitotalo voi toimia mallina koko maalle Suomalainen terveydenhuolto ja Suomi elävät murroksen aikaa. Suuret yritykset, kuten Nokia tekevät suuria strategisia päätöksiä. Samalla tavalla terveydenhuollossa eletään muutosten aikaa. Uusia strategioita ja rakenneratkaisuja sekä rahoitusmalleja etsitään. Uusi, toukokuussa voimaan tuleva terveydenhuoltolaki on ensimmäinen askel muutoksessa. Sen tavoitteena on potilaan valinnanvapauden lisääminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen. Lakiin liittyviä asetuksia on parasta aikaa lausunnoilla kentällä. Ministeriössä odotamme mielenkiinnolla niitä kommentteja, joita kentältä tulemme saamaan. Pohjois-Pohjanmaa on monella tapaa esimerkki eteenpäin katsovasta maakunnasta. Täällä on elämänuskoa ja tekemisen meininkiä. Korkea syntyvyys jos jokin kuvaa uskoa tulevaisuuteen. Oulun kaupunki on kasvanut nopeasti ja teollisuus on monipuolistunut. Yliopisto on luonut alueelle osaajat, jotka ovat myös jääneet seudulle synnyttämään uutta hyvinvointia. Kuntapäättäjillä on ollut rohkeutta edetä yhteistyön hengessä. Uusi terveydenhuoltolaki korostaa yhteistyötä ja sopimista. Tuskin minkään muun yliopistosairaalan erityisvastuualueella on tehty yhtä pitkäjännitteistä työtä yhteistoiminnan rakentamiseksi kuin Pohjois-Suomessa. ERVA-yhteistyö on malliesimerkki muulle Suomelle. Täällä on saatu luotua toimiva yhteistyö yliopistosairaalan ja maakuntien sairaanhoitopiirien kanssa. Asioita on jo vuosien tai oikeastaan vuosikymmenten ajan tehty yhdessä sopien potilaan ja väestön parhaaksi. Terveydenhuoltolaki tuo nyt säädöspohjaan Pohjois-Suomen ERVA-tavan sopimiseen. Terveydenhuoltolain säädöspohjaa tehtäessä on huomioitu Pohjois- Suomen tapa tehdä ERVA-yhteistyötä. Tuleva laki määrää sopimaan yhteistyöstä eli juuri siitä, mitä täällä on pitkään tehty. Lain mukaisessa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan, miten koko ERVA - alueen näkökulmasta pystytään tuottamaan palvelut laadukkaasti, potilasturvallisesti sekä vaikuttavasti. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että suunnitelmassa sovitaan myös, miten lääketieteelliset tutkimukset, laboratorionäytteet ja kuvantaminen hoidetaan. Tämä on juuri niitä asioita, mitä te täällä pohjoisessa olette miettimässä. Säädöspohja ei sano, miten asiat on järjestettävä. Uskon parhaan osaamisen löytyvän täältä paikan päältä. On oltava vain rohkeutta toimia eikä jäädä paikalleen voivottelemaan. Yhteistyö korostuu yhä enemmän Alueen kuntien tehtäväksi tulee laatia terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelman tulee lähteä väestön tarpeesta ja kuntien hyvinvointikertomukset luovat sille toimivan pohjan. Suunnitelmassa korostuu kuntien välinen yhteistoiminta ja edelleen yhteistyö muun muassa sairaanhoitopiirin kanssa. Ministeri Risikon mukaan Avohoitotalo hyvä esimerkki paikallisesta yhteistyöstä. Ministerin seurassa sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen ja kehitysjohtaja Pasi Parkkila. 6 Pohjanpiiri 2/2011

7 Ministeri Paula Risikon ensivaikutelama avohoitotalosta oli hyvin positiivinen. Ensinnäkin nämä tilat. Täällä on värikästä, kodikasta, tämä ei ole sellaista millaiseksi sairaala yleensä mielletään aika kliiniseksi, valkoiseksi, laboratoriomaiseksi, kaakeliksi. Tämä on aivan erityyppinen, täällä on käytetty väriä ja se jo tuo sellaista lämminhenkistä tunnelmaa, hän kehui. Teillä on täällä korkeatasoinen henkilöstö, te kehitätte aina jotain uutta, koko Suomi saa hyötyä Oulusta. Ja sitten se yhteistyökyky, se mitä puheenvuorossani sanoin - se ei ollut vain juhlapuhetta. Olen tästä tehtävästäni käsin nähnyt, mitä puheessani sanoin Oulu on ollut mones- Sairaanhoitopiirin strategian sanoja lainatakseni Tavoitteena terveyttä antaa hyvät eväät alueen järjestämissuunnitelmalle. Strategian kivijalat eli ihmisarvo, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja uusiutumiskyky sekä avoimuus voivat olla myös suunnitelman keskeiset kivijalat. Pohjois-Pohjanmaa on laaja maakunta, jolloin on haettava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota laajalle alueelle. Maakunnan eteläinen osa on osattu ottaa huomioon tukemalla sen osaamista. Kokonaisuuksien rakentaminen on todettu alueella tarpeelliseksi. Avohoitotalo on myös esimerkki paikallisesta yhteistyöstä. Tämä näkyy talon näytteenotossa ja radiologisessa toiminnassa. Tässä ei ole ajateltu vain sairaalan omaa toimintaa, vaan nähty asioita myös alueen asukkaiden ja kuntien näkökulmasta. Toivon, että terveydenhuoltolain hengessä pystytte jatkamaan yhteistyön saralla eteenpäin. Lakia kirjoitettaessa on pyritty ottamaan huomioon Pohjois-Suomen tarpeet ja samalla tuomaan täältä saatua oppia myös muualle Suomeen. Uusi laki korostaa laadukasta avohoitoa Vielä haluaisin sanoa Osaamista teiltä löytyy ti hiihtämässä umpihankea auki ja muut ovat ottaneet mallia. Se perustuu siihen, että teillä on hyvä yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä, siis OYS:n sisällä, mutta myös kuntien välillä suhteessa päättäjiin. Sitä kannattaa vaalia, muuten ei päästä eteenpäin, hän jatkoi. Kun ministeri oli jo lähdössä seuraavaan tapaamiseensa, hän palasi takaisin. Vielä haluaisin sanoa kannustuksena henkilöstölle: Ihanaa, että olette saaneet tällaiset uudet tilat. Se on hieno juttu. Mutta tietysti tilat eivät ole ydin, vaan ennen kaikkea osaaminen, ja sitä teiltä kyllä löytyy. Teksti: Liisa Ahlstén Tuomiorovasti Matti Pikkarainen ja metropoliitta Panteleimon toimittivat avohoitotalon siunaamisen. Terveydenhuollon toiminnalla luodaan terveyttä ja hyvinvointia. Terveydenhuoltolaki on sisältölaki eli se vaikuttaa syvällä käytännössä. Laki korostaa laadukasta avohoitoa. Olemme siis oikealla asialla, kun olemme vihkimässä avohoitotaloa käyttöön. Tilat henkivät nykyaikaista moniammatillista toimintatapaa, jossa potilas on keskeinen vaikuttaja oman terveysongelmansa ratkaisussa. Tästä vain yhtenä esimerkkinä ovat suunnitellut hoitajapoliklinikat. Pohjois-Pohjanmaa on erinomaisesti pystynyt lyhentämään leikkaus- ja hoitojonoja. Uusi avohoitotalo antaa mahdollisuuden edelleen tehostaa toimintaa entistä vaikuttavammaksi. Päiväkirurgiset leikkaukset ovat nykypäivää, mutta ne edellyttävät koko hoitotiimiltä entistä enemmän osaamista ja kykyä tukea potilasta. Yhdestä yksityiskohdasta olen avohoitotalossa erityisen iloinen. Avohoitotaloon on saatu reumatologinen yksikkö, jossa on konservatiivisen reumatologian lisäksi reumaortopedia. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla on pitkät perinteet reuman kokonaisvaltaisesta hoidosta. Sitä annettiin aikanaan Päivärinteen sairaalassa. Nyt yhdistetty toiminta on osoitus potilaiden tarpeiden huomioon ottamisesta. Oulun yliopistollisen sairaalan osaaminen lasten ja aikuisten reuman hoidossa on ollut ministeriössä tiedossa. Tämän tiedon pohjalta keskittämisasetukseen pantiin Oulu yhdeksi reuman hoidon valtakunnalliseksi keskukseksi. Valtakunnallisesti tarvitaan ja on tarvittu esikuvia muutoksen aikaansaamiseksi ja uudistusten tekijöiksi. Nyt on oikea aika ja paikka nostaa esille se uraauurtava työ, joka monialaisen yhteistyön rakentamisessa alueellisesti ja paikallisesti ja sairaalaan sisällä on tehty. Nyt on aika kokeilla ja kokea uutta. Avohoitotalo antaa siihen hyvät edellytykset. Se voi toimia mallina koko maalle. Osaamista ja tarmoa tältä alueelta on aina löytynyt. Miksei siis nytkin. Puheen otsikko ja väliotsikot ovat toimituksen tekemiä Kuvat: Antti Suistola Oulunsalo Ensemble soitti kamarimusiikkia kvartettina. Vasemmalta Sinikka Ala-Leppilampi, viulu ja yhtyeen johto; Anne-Maria Mäkikyrö, viulu; Satu Kae, alttoviulu; Mikael Säily, sello. Pohjanpiiri 2/2011 7

8 Hallituksen puheenjohtaja Kyösti Juujärvi Tarvitsemme vahvaa luottamusta kehittämistyölle Suomalainen terveydenhuolto ei ole huonossa tilassa, mutta tulevaisuuden haasteet ovat sen verran kovat, että järjestelmää on pakko kehittää. Tässä kehitystyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on pyrkinyt olemaan edelläkävijä, ei muiden perässä kulkija. Pyrimme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa paremmaksi omalta osaltamme. Tätä varten olemme tehneet tiivistä strategista työtä jo parin vuoden ajan, sanoi sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Kyösti Juujärvi Avohoitotalon avajaisissa. Hän muistutti, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on pohjoisen erityisvastuualueen (Erva) ykköstoimija. Kyse on suuresta alueesta. Maantieteellisesti se kattaa puoli Suomea, ja asukkaita on Tarvitsemme kehittämistyölle vahvaa luottamusta. Kaikkien on koettava tulleensa kohdelluksi oikein siitä riippumatta, ovatko he potilaita vai työntekijöitä ja tulevatko he maaseudulta vai kaupungista. Kontinkangas on maamme ykkösalueita terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Tänne on keskittynyt paljon vaativaa sairaanhoitoa, terveyden edistämi- seen liittyvää toimintaa ja terveysteknologiaa. Kyösti Juujärven mukaan Avohoitotalon rakentaminen osui täsmälleen oikeaan aikaan. Hanke käynnistyi juuri, kun lama oli juuri tulossa päälle. Omalta osaltaan se antoi oikealla hetkellä uskoa siihen, että pohjoiseen Suomeen kannattaa investoida. Omistajakunnat ovat tyytyväisiä, kun rakennuskustannukset pysyivät kurissa. Avohoitotalon rakentaminen ja sen myötä käyttöön otettavat uudenlaiset prosessit tulevat palvelemaan hoitojärjestelmän uudistamisen suurta päämäärää. Seuraamme sairaanhoitopiirin hallinnossa tarkasti sitä, miten uudistukset tulevat onnistumaan. Avainasemassa on henkilökunta. Heillä on vastuu siitä, että kaikki se viisaus, mitä uudistumisessa tarvitaan, saadaan käyttöön. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat Antti Suistola 8 Pohjanpiiri 2/2011

9 Avohoitotalon henkilöstö haasteiden keskellä Uuden oppiminen on suuri ponnistus Avohoitotalossa lähes kaikki on uutta tilat, teknologia, tiimitoimintamalli ja osa työtovereista. Uuteen oppiminen on suuri ponnistus, mutta työn tyydytys tulee aikanaan, kun huomaa osaavansa, taitavansa ja hallitsevansa kaikki uudet laitteet ja työ alkaa sujua entistä jouhevammin. Osaamisen varmistaminen on esimiesten vastuulla. Henkilökuntaa tutustumassa Avohoitotalon uusiin laitteisiin. Kuva Antti Suistola Pohjanpiiri 2/2011 9

10 Avohoitotalon vähän vaajat 50 uutta vakanssia sai aikaan hakemusryöpyn. Hakemuksia tuli kaikkiaan 326, Etelä- Suomea, Ruotsia ja Norjaa myöten, Oulun seutua unohtamatta. Vastuualueen hoitotyön johtaja ylihoitaja Merja Fordellin mukaan kauempaa vakituista vakanssia hakevista moni oli paluumuuttoa harkitsevia sairaanhoitajia. Hänen mielestään uudentyyppinen tiimimalli oli yksi kiinnostusta herättävä tekijä. Avohoitotalossa toimii neljä kirurgista tiimiä ja viidentenä reumayksikön tiimi. Uusi tiimimalli rakentuu potilasryhmälähtöisesti lähetteiden mukaan. Jokainen tiimi kuvaa sen, minkälaisia potilaita heidän tiimiinsä kuuluu ja minkälaisia hoidon tarpeet ovat. Tiimien henkilöstöä on kaikkiaan noin 170. Uuden tiimimallin mukaisesti avohoitotalossa hoidon suunnittelu on siirretty poliklinikalle. Potilaskäynnin yhteydessä pyritään ns. suoraan ajanantoon niin, että kun potilas käy kirurgin vastaanotolla, jossa leikkauspäätös tehdään, hän saa jo heti kyseisellä käynnillä leikkausajan, ohjeet ja neuvonnan toimenpiteeseen tuloa varten. Myös anestesialääkärillä on oma vastaanotto poliklinikalla. Näin hän pystyy toteamaan potilaan anestesiakelpoisuuden jo poliklinikka käynnin yhteydessä, eikä tämän tarvitse enää tulla erikseen arviointia varten. Uusi tiimityön malli sisäänajovaiheessa Uusi tiimityön malli on ollut kehittelytyön alla jo kolme vuotta ja työ jatkuu edelleen. Vastikään heräämössä aloitettiin kokeilu, jossa eri leikkaussaleista tulevat potilaat tulevat heräämöön hoidettavaksi tietylle tiimille, joka sitten hoitaa heidät kotiutukseen asti. Kahdeksasta leikkaussalista tulevat potilaat jaetaan tiimien kesken potilasryhmäkohtaisesti, Merja Fordell kertoo. Aiemmin potilas siirrettiin leikkaussalista ensin ykkösvaiheen heräämöön, jossa valvonta oli vaativampaa ja myöhemmin kakkosvaiheen heräämöön, josta päiväkirurgiset potilaat kotiutuivat. Uudessa mallissa samat ihmiset hoitavat häntä alusta kotiutukseen asti, mikä potilaan kannalta on miellyttävämpää. Näin säästytään myös aikaa vievältä moninkertaiselta raportoinnilta. Merja Fordellin mukaan uudentyyppinen tiimityönmalli herätti hakijoiden keskuudessa kiinnostusta. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Airi Tolonen Vervestä oli kehittelemässä uutta tiimityön mallia useamman vuoden ajan. Avohoitotalon leikkausosastolla jatketaan Lyhkistä peräisin olevaa yön yli heräämötoimintaa. On potilaita, jotka eivät varsinaisesti tarvitse vuodeosastohoitoa, mutta heidän toimenpiteensä on ollut sen verran myöhään iltapäivällä, etteivät he vielä illalla voi lähteä kotiin. Tällaisessa tilanteessa he voivat olla heräämössä aamuun asti. Taas säästytään useammalta raportoinnilta ja potilaan siirtämiseltä osastolle vain yön ajaksi. Olipa kyseessä kuinka pieni toimenpide tahansa, potilasta ei voi kotiuttaa, ellei hänellä ole hakijaa eikä kotona ensimmäisenä yönä aikuista, joka seuraa hänen vointiansa, Merja Fordell huomauttaa. Omista tehtävistä tiimin yhteisiin potilasprosesseihin Tiimimallin kehittely aloitettiin tutkimalla potilasprosesseja miten asiakkaat prosessissa kulkevat, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Tiimityömallissa on tärkeää paitsi hoitaa potilaat, myös kehittää potilasprosesseja. Tiimi tarvitsee ajan kehittämistyöhön, kehittämistyön konsultti Airi Tolonen Vervestä kertoo. Meillä ei ollut erikseen lääkäreiden ja erikseen hoitajien palavereja, vaan suunnittelutyö tehtiin yhdessä ja vietiin saman tien toiminnan tasolle asti. Aiempia toimintakäytäntöjä joiltain osin kyseenalaistamalla saatiin muutoksia aikaan, mutta hankkeen aikana tuli myös uusia toimintoja, joista ei aloitusvaiheessa tiedetty vielä mitään. Sellainen on esimerkiksi selkäkeskus, hän jatkaa. Kehitystyö ei hänen mukaansa ollut vain pientä viilausta, vaan joitakin prosesseja pistettiin aivan uuteen muottiin. Tiettyjä leikkauksia siirrettiin keskusleikkausosastolta päiväkirurgiaan ja näin tehtiin leikkaussaliin tilaa isommille leikkauksille ja esimerkiksi rannekanava-ahtauman leikkaushoito siirrettiin leikkaussalista avohoitotalon toimenpidehuoneeseen. Näiden muutosten taustalla on pyrkimys päästä vähitellen eroon leikkausjonoista. Ne olivat osana monia muita ratkaisuja. Hankkeella tavoitellaan pitkällä tähtäimellä työhyvinvointia, tiimissä voidaan vaikuttaa työtapoihin ja jakaa työtä uudella tavalla. Kun työ sujuu, sitä jaksaa paremmin tehdä, toteaa Airi Tolonen. Hän painottaa tiimien ja johdon erinomaista kehittämisosaa- Kuva: Markku Karjalainen 10 Pohjanpiiri 2/2011

11 mista. Uudistukset ovat tiimiläisten tekemiä ja se työ ei lopu hankkeen päättymiseen. On huomattava, että henkilöstön osallistaminen näin laajasti toiminnan suunnitteluun ei ole perinteistä johtamista. Tämä noteerattiin Tykesin työelämän kehittämisohjelmassa. Uuden teknologian haltuunotto vie aikansa Kuva: Pirjo Pyhäluoto Uusi teknologia vaatii paljon perehdytystä ja koulutusta, joka on kuitenkin suuremmaksi osaksi laitetoimittajan vastuulla. Mutta koulutusrumba on melkoinen ja monitasoinen, kun uuden teknologian haltuunotto vaati perehdytystä niin entiseltä henkilökunnalta kuin uudelta, vasta rekrytoiduilta henkilöstöltä. Merja Fordellin mukaan on paljon asioita, joita ei voi harjoitella etukäteen. Uuden tekniikan oppii vain työtä tekemällä. Haltuun otto vie kuitenkin aikaa ja siksi potilasvirtoja ruvettiin jarruttelemaan helmikuussa. Hyvä niin. Mutta kokemus tekee mestarin. Merja Fordell onkin valmis uskomaan, että kun alkukankeudesta päästään yli potilasvirta etenee entistä rivakammin. Helmi-maaliskuun potilasmääriin sisäänajovaihe on varmasti vaikuttanut, mutta mitään dramaattista vaikutusta sillä tuskin on ollut. Avohoitotalon käytävillä ja työn äärellä hän sanoo tavanneensa enimmäkseen tyytyväisiä ihmisiä. Sairauspoissaoloja on tosin ollut hieman tavallista enemmän. Ehkä se kielii jonkinasteisesta stressaantumisesta. Henkilökunta on saattanut olettaa, että sisäänajovaihe veisi vähemmän aikaa, mutta uusien tilojen, uuden tekniikan ja uusien työntekijöiden yhteen sovittaminen vie oman aikansa ja vaatii voimavaroja. Se on vain hyväksyttävä. Merja Fordellin mukaan henkilökunta on terveydenhuollon voimavara ja ydintyö tehdään nimenomaan potilashoidossa. Rekrytoinnissa ei pistetty vastakkain nuorta ja vanhaa, vaan lähdettiin siitä, että yhtä hyvin tarvitaan nuoruuden intoa kuin vahva ja vankkaa kokemusta. Teksti: Liisa Ahlstén Avohoitotaloon saatiin lähes viisikymmentä uutta vakanssia. Hakemuksia tuli runsaasti myös Oulun alueen ulkopuolelta. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 2/

12 Hyvintointifoorumissa puhuttiin arjen ympäristöistä Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumin teema oli tänä vuonna Arjen ympäristöt hyvinvoinnin perustana. Tapahtuma kokosi asiantuntijoita Oulun Lasarettiin yli hallintorajojen kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tänä vuonna foorumissa palkittiin ensimmäistä kertaa myös vuoden hyvinvointiteko. Sen sai Luohuan kylä Siikajoelta. Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi on maakunnan hyvinvointiohjelman vuotuinen päätapahtuma ja se järjestettiin nyt neljännen kerran. Tämän vuoden teema keskittyi poikkihallinnollisen hyvinvointiohjelman ydinajatukseen: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimen asia vaan se koskettaa kaikkia hallintokuntia yli rajojen. Samaa painottaa uusi terveydenhuoltolaki, joka tulee voimaan toukokuun alussa. Laki esimerkiksi velvoittaa arvioimaan jo valmisteluvaiheessa päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niiden edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, ja kerran valtuustokaudessa on laadittava laajempi hyvinvointikertomus. Kuva: Martti Ahlstén Tämän vision mukaisesti olemme halunneet laajentaa vuosittaiseen Hyvinvointifoorumiin osallistuvien joukkoa. Aikaisempina vuosina mukana on ollut erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Nyt mukaan saatiin enemmän kulttuurin, koulutoimen, ympäristöasioiden sekä kaavoituksen ja teknisen puolen väkeä, Tapaninen kertoo. Hän painottaa, että hyvä yhdyskuntasuunnittelu on erottamaton osa hyvinvoivaa ja terveellistä ympäristöä. Kunnan tekninen ja ympäristötoimi voivat tukea kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä merkittävällä tavalla. Kaavoituksellisilla ratkaisuilla voidaan edistää asukkaiden hyvinvointia. Myös kulttuurilla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Samoin lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista voidaan edistää turvaamalla oppilaille laadukas ja turvallinen kouluympäristö, hän painottaa. Foorumissa alustanut ympäristöpsykologi Liisa Horelli Aalto-yliopistosta sanoo, että ihminen tasapainottelee autonomisuuden ja tarvitsevuuden välillä. Tämä ilmenee tarpeena sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen. Jos näiden välinen tasapaino järkkyy, ihminen voi huonosti. Ympäristöllä on tasapainon luomisessa suuri merkitys. Jos ympäristö tukee meidän yksilöllisiä toiveitamme ja pyrkimyksiämme, se lisää hyvinvointia. Jos ei tue, se vähentää hyvinvointia, hän pohtii. Vuoden hyvinvointiteko Luohuan kylälle Hyvinvointifoorumissa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Pohjois-Pohjanmaan vuoden hyvinvointiteko -tunnustuspalkinto. Sen sai Siikajoen Luohuan kylä, joka on valitsijoiden mielestä toteuttanut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaa konkreettisesti, omaehtoisesti ja pitkäjänteisesti, toiminut hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi sekä parantanut lasten ja nuorten lähiliikuntaolosuhteita. Palkittavan kohteen valinnassa painotettiin erityisesti nuo- Ympäristö luo hyvinvointia Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen sanoo, että Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä olevan laajan hyvinvointiohjelman visio on: Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme. Hyvinvointipalkinnon ottivat vastaan Luohuan Maaseutuyhdistys ry:n puheenjohtaja Marko Ruotsalainen, (oik.) ja Luohuan kylän kirjastohankkeen rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jorma Petäjämaa. 12 Pohjanpiiri 2/2011

13 ria osallistavaa sekä kansalaisyhteiskuntaa voimistavaa toimintaa sekä asuinaluesuunnittelua yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kyseessä on Pohjois-Pohjanmaan liiton perustama uusi tunnustus, joka tullaan luovuttamaan myös jatkossa keväisin järjestettävässä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumin järjestäjiä ovat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin kehittäminen hanke. Teksti: Martti Ahlstén Kuva Antti Suistola Foorumin tavoite saada yhteen asiantuntijoita yli hallintorajojen toteutui erinomaisesti. Maksuton tilaisuus oli loppuunmyyty. Kuusamon lukion ja Reisjärven Kalajan koulun oppilaat olivat ottaneet kuvia siitä, miten lapset ja nuoret näkevät hyvinvointia omassa arkisessa elämässään. Foorumissa oli myös näyttely, jossa esittäytyivät Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala, Pohjois-Pohjanmaan liikunta ja Maakunta liikkeelle hanke sekä hyvinvointiohjelman kärkihankkeet Terps, Tukeva2 ja Kytke. Kuva Antti Suistola Pohjanpiiri 2/

14 Kodikas synnytysosasto toivoo jatkoa Oulaskankaan sairaalan synnytysosasto Oulaisissa juhli 40 toimintavuottaan maaliskuun lopussa. Kodinomaiseksi kiitetyn osaston tulevaisuutta varjostavat ministeriön suunnitelmat lakkauttaa alle 1000 vauvan synnytysosastot Suomesta. Oulaskankaan sairaalan synnytysosaston 40 mennyttä vuotta piirtyivät sekä henkilökunnalle että muulle yleisölle elävästi mieleen juhlassa sairaalan Vihriälä-salissa 25. maaliskuuta. Juhlaohjelmassa oli sekä nykyisten että entisten lääkärien muisteluja ja tietokatsauksia sekä ratkiriemukkaita esityksiä. Oulaskankaalla syntyy osaston ylilääkärin Marko Niemimaan mukaan vuosittain noin 800 lasta. Osaston keskeisiä periaatteita ovat perhekeskeisyys ja synnytyksen luonnollisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailun mukaan alle 1000 synnytyksen osastojen toimintaedellytykset tulevat tarkastelun kohteeksi uuden terveydenhuoltolain voimaantultua. Ehtojen mukaan myös päivystävän lastenlääkärin tulisi olla käytettävissä. Oulaskangas ei tule yli 1000 vauvaan pääsemään. Lastenlääkärin apua saamme maanantaista perjantaihin virka-aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ole kuitenkaan lopettamassa Oulaskankaan synnytyksiä; elämme siis mielenkiintoisia aikoja, kuvasi Niemimaa, joka on toiminut synnytys- ja naistentautien osaston ylilääkärinä nyt runsaat neljä vuotta. Keisarinleikkauksia vähän Vuonna 2010 Oulaskankaalla syntyi 812 lasta, joista kaksosia oli seitsemän paria. Sektioita eli keisarinleikkauksia tehtiin vain 7,4 prosentille synnyttäjistä. Oulaskankaalla on Suomen matalin keisarinleikkausprosentti ja tästä olemme saaneet myös kiitosta, Marko Niemimaa kehaisi. Imukuppia käytettiin joka kymmenennessä synnytyksessä, mikä Niemimaan mukaan saa miettimään, tartutaanko imukuppiin nykyään herkemmin. Vastasyntyneiden Apgar-pisteet ovat Oulaskankaalla hyvää tasoa. Vakavammassa vaarassa olevat synnyttävät äidit menevät OYS:iin synnyttämään, Niemimaa mainitsee. Osaston potilashuoneista kaksi on perhehuoneita ja muutoinkin vauvat ovat äitien kanssa samassa huoneessa. Vauvalaa ei enää paljon käytetä. Synnyttäjiä osasto rohkaisee käyttämään pystyasentoja avautumis- ja ponnistusvaiheissa; vauva on mahdollista synnyttää veteen. Äidit ja vauvat saavat täällä yksilöllistä ja kodinomaista hoitoa. Työ ei ole liukuhihnamaista, siinä ei ole kiireen tuntua, kuvaavat sairaanhoito-opiskelijat, myös Ylilääkäri Marko Niemimaa kertoo osaston saavan kehuja varsinkin alhaisesta sektiomäärästä. Oulaskankaalla synnyttäneet äidit Riitta Ojantakanen, Marja Hintsala ja Niina Rajaniemi osastoa. Pulaa oli mutta pärjättiin 1970-luvun alussa osasto joutui tulemaan toimeen erikoislääkärija kätilöpulan kanssa. Lastenlääkäriäkin olisi tarvittu, mutta tämä kävi Oulaskankaalla OYS:sta asti. Oman lastenlääkärin osasto sai vasta 1980-luvulla. Kotona päivystävällä kätilöllä oli suuri merkitys osaston toiminnan sujumiselle. Tekniikkaa ei synnytyssalissa aluksi juuri ollut. Vuonna 1972 osasto sai ensimmäisen ultraäänilaitteen, mikä oli mahtava asia, entinen ylilääkäri Annikki Vihriälä kertoo. Haapajärvisen Marja-Riitta Kamulan tytär syntyi helposti jo ennestään isoon sisaruskatraaseen. Surku on, jos Oulaskankaan synnytysosasto lakkautetaan. Olen synnyttänyt täällä kaikki lapseni eikä koskaan ole ollut moittimista, Kamula kertoi. 14 Pohjanpiiri 2/2011

15 1980-luvun alussa Oulaskankaalla syntyi yli 1000 lasta vuodessa, sen jälkeen luvut ovat vähentyneet. Osaston linja on ollut taata luonnonmukainen, mutta valvottu synnytys. Tämä linja on uskoakseni jatkunut tähän päivään, Vihriälä kiteytti. Sairaalan entinen kirurgi, ylilääkäri Veikko Vihriälä sanoo turvallisuuden parantuneen 40 vuodessa muun muassa äitiysneuvolatoiminnan takia. Harmillistahan se on, että yksilöllisyys ja perhekeskeisyys eivät ole ratkaisevia arvoja silloin, kun yhteiskunta menee yhä teknisemmäksi ja suorituskeskeisemmäksi, Vihriälä kommentoi ministeriön kaavailuja. Muutos myös naurattaa Synnytysosaston työntekijöiden hullunhauska ja taidokas esitys Synnytykset tänään ja vuonna 1971 sai yleisön paitsi nauramaan katketakseen, myös näkemään 40 vuodessa tapahtuneen muutoksen. Nykyäiti valmistautui synnytykseen jumppapallon päällä, tekniikkaa on tullut osastolle lisää ja hoitaja kirjasi esitietoja tietokoneelle ajan salliessa. Näytelmän tatuoidulla ja lävistetyllä nuoriparilla ei ollut myöskään hajua siitä, miten paljon vauva muuttaa arkea, mutta vaatimuksia osastohoidolle löytyi sitäkin enemmän. Ulpu tulee kärttyiseksi, jos ei saa nukkua kymmentä tuntia, totesi näytelmän puoliso laittaessaan tuoreen äidin ja perheenjäsenen kuvia Facebookiin. Nuorten kielenkäyttö on nykyään tuollaista. Entisaikaan naiset synnyttivät selällään korkealla pedillä, ettei hoitajan selkä rasittunut. Hoitaja myös komensi synnyttäjää makaamaan paljon sängyssä ja toi vauvan äidille syömään pitkin aikavälein, naurahti osastolla alusta asti ylihoitajana työskennellyt Kaija Hämäläinen. Teksti ja kuvat: Minna Peltola Osastonhoitaja Raija Rapo, toinen vas. jutusteli juhlapäivänä entisten työntekijöiden Annikki Vihriälän, Kaija Hämäläisen, Anneli Kaukosen ja Veikko Vihriälän kanssa. Synnytysosaston työntekijöiden draamaryhmä sai yleisön pyyhkimään naurun kyyneliä hulvattomalla esityksellään Synnytykset tänään ja vuonna Pohjanpiiri 2/

16 Syöpäsairaanhoitaja on rinnalla kulkija Kuva: Antti Suistola OYS:n korva-,nenä- ja kurkkutautien klinikassa syöpähoitaja aloitti puolitoista vuotta sitten. Syöpäpotilaan hoidon koordinointiin paneutuneita sairaanhoitajia on tällä hetkellä jo kaikissa yliopistosairaaloiden korvaklinikoissa. Korva-nenä ja kurkkutautien klinikassa työskentelevällä syöpäsairaanhoitajalla on vastuualueenaan pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien, tavallisimmin suu- tai kurkkusyöpään sairastuneiden, ohjaus ja neuvonta sairauden eri vaiheissa. Ensikontaktin saan yleensä jo poliklinikalla, jossa potilas on juuri saanut tietää sairastavansa syöpää. Sehän on tietenkin shokki, ja siksi pyrin tällä ensimmäisellä kerralla selvittämään, minkälainen on hänen lähiverkostonsa. Onko lähellä ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella siitä, miten sairastumisen on kokenut. Jos potilas haluaa, keskusteluun otetaan mukaan myös läheinen, syöpäsairaanhoitaja Mirkka Teräsniska kertoo. Seuraavan kerran hän tapaa potilaan yleensä silloin, kun tämä tulee sairaalaan hoitoihin, joko leikkausta, sädehoitoa tai kemosädehoitoa varten. Jos potilas on leikkauksen vuoksi vuodeosastolla Mirkka Teräsniska seuraa hänen toipumistaan keskustelemalla hänen kanssaan ja mm. olemalla mukana lääkärin kierroilla. Myös sädehoitoa saavia potilaista hän tapaa hoitojen yhteydessä. Hoito on moniammatillista ja koordinointi on tarpeen Pään ja kaulan alueen syöpien kirurginen hoito, riippuen leikkauksen laajuudesta, vaikuttaa usein potilaan puhumiseen, syömiseen ja ulkonäköön. Toipuva tarvitsee usein fysio- ja puheterapiaa, ravitsemus- 16 Pohjanpiiri 2/2011 neuvontaa tai apua syömisen ongelmien ratkaisuun. Lisäksi esimerkiksi sädehoito aiheuttaa mm. suun limakalvojen kuivumista ja arkuutta. Jo silloin kun potilas on osastolla, toimin hoidon koordinoijana ja hankin hänelle tarvittavia lisäpalveluita, Mirkka Teräsniska toteaa. Kotiuttamisen tai jatkohoitopaikkaan siirtymisen yhteydessä hän on mukana varmistamassa, että potilas saa kotipaikkakunnalla tarvitsemansa palvelut. Leikkaushoidon jälkeen lääkärin kontrollikäynnin yhteyteen voidaan varata aika tarpeen mukaan myös syöpäsairaanhoitajalle, jolloin kartoitetaan potilaan kokonaistilanne toipumisen suhteen. Ensimmäinen lääkärin kontrolli on korva-, nenä ja kurkkutautien klinikassa kahden kuukauden kuluttua sädehoidon päättymisen jälkeen. Sädehoidon sivuvaikutukset ovat kuitenkin pahimmillaan heti sädehoidon päätyttyä, siksi potilas saattaa haluta tulla vastaanotolleni jo ennen lääkärin vastaanottokäyntiä. Vastaanotolla käyn potilaan kanssa läpi esimerkiksi sitä, miten syöminen on sujunut tai miten kipujen kanssa on selvinnyt, Mirkka Teräsniska kuvailee. Hoidon koordinoinnin lisäksi syöpäsairaanhoitajan työn kuvaan kuuluu tarpeiden kartoitus niin sairaalahoidon kuin kotiuttamisenkin jälkeen. Hän on potilaan ja läheisten tukena hoitoprosessin eri vaiheissa aina potilaan tarpeiden mukaisesti. Hoitojen jälkeinen seuranta jatkuu aluksi OYS:ssä. Korva-, nenä Syöpäsairaanhoitaja Mirkka Teräsniska on potilaan ja hänen läheistensä tukena hoitoprosessin eri vaiheissa. ja kurkkutautien klinikka hoitaa puolen Suomen pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat joten kaukaa tulevien seurantaa joudutaan siirtämään jossain vaiheessa potilaan omaan keskussairaalaan. Yhteistyö keskussairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa pyritään rakentamaan niin tiiviiksi kuin tarve vaatii. Syöpäsairaan hoito lähti omasta kiinnostuksesta Mirkka Teräsniska on alun perin valmistunut sisätautikirurgiseksi sairaanhoitajaksi, mutta työ korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa nimenomaan syöpäpotilaiden kanssa sai hänet kiinnostumaan syventävistä opinnoista, jotka keskittyivät syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä hoitoon ja hoitotyöhön. Syöpäpotilaiden kanssa työskennellessä joutuu kohtaamaan vaikeita asioita, joihin potilas ei useinkaan ole ehtinyt mitenkään valmistautua. Hoitajan jaksamisen kannalta on tärkeää työstää omia tunteitaan, esimerkiksi suhdetta kuolemaan, niitä ei Mirkka Teräsniskan mukaan pidä pelätä. Vasta kun omat tunteet ovat jollakin tavalla hallinnassa, pystyy auttamaan potilasta, jonka tunteet ovat sairastumisen vuoksi monesti aika sekaisin. Työnohjauksen ja kokemuksen myötä hoitajalle kehittyy tuntosarvet, jotka auttavat ymmärtämään mistä asioista potilaan kanssa hoidon eri vaiheissa voi keskustella. Tilanteen lukemisen taito on osa syöpäsairaanhoitajan ammattitaitoa. Joskus potilas saattaa käyttäytyä aggressiivisesti, mutta kun hänen kanssaan keskustelee, taustalta löytyykin hyvin usein pelko. Diagnoosin jälkeen nopeasti etenevät hoidot eivät useinkaan anna potilaalle tilaisuutta sopeutua elämäänsä perinpohjaisesti mullistaneeseen tilanteeseen ja on ymmärrettävää, että hän on peloissaan. Miksi juuri minä, on usein esitetty kysymys. Monesti potilaat myös syyllistävät itseänsä, mutta syyllistämisellä asiaa ei viedä eteenpäin. Se vain vie voimavaroja toipumisesta, hän sanoo. Vakavasti sairastuneen potilaan hoito on kokonaisvaltaista, ei pelkää fyysisten oireiden hoitoa, vaan siinä on otettava huomioon myös tunnepuoli. Mirkka Teräsniskan mukaa tähän suuntaan ollaan koko ajan menossa entistä enemmän ja suunta on hänen mielestään oikea. Teksti: Liisa Ahlstén

17 Kirurgi leikkaa, ei robotti Oulun yliopistolliseen sairaalaan on hankittu sen ensimmäinen leikkausrobotti. Robotti on kirurgin uusi työkalu. Edelleen kirurgi on se, joka leikkaa ja päättää miten toimenpide etenee. Robotti on hyvä avustaja, koska sen kautta leikkausnäkymä saadaan suurennettua ja kolmiulotteinen kuva antaa hyvän kuvan leikkauskohteesta. Pohjanpiiri 2/

18 2D-kuvan sijaan kolmiulotteinen ja suurennos kymmenkertainen. Operatööri on kuin orkesterin kapellimestari, jonka hallinnassa koko toimenpide on, vaikka hän itse istuu selin sekä potilaaseen, että toimenpidettä avustavaan kirurgiin ja hoitajiin. Hän käyttää omien ohjaimiensa kautta robotin käsiä, joissa instrumentit ovat kiinnitettyinä. Robottikäden instrumentit ovat käyttäjäystävälliset ja erittäin ketterät, kääntyvät lähes 360 astetta joka suuntaan kirurgin ohjaamana. Erityyppisiin leikkauksiin on tarjolla erilaisia instrumentteja. Robotti tottelee tarkasti kirurgin käsien ja jalkojen liikkeitä ilman viivettä, kun instrumentit leikkaavat ja ompelevat potilaaseen viillettyjen porttien kautta kirurgin käskyttämänä. Robottiavusteinen kirurgia on tiimityötä Robottiavusteinen kirurgia on urologi Ilkka Paanasen mukaan pitkälle vietyä tiimityötä. Jokaisen leikkauksessa mukana olevan pitää koko ajan tietää, mitä tehdään. Robottikirurgian edut tulevat esille niissä leikkauksissa, jotka vaativat suurta tarkkuutta ja ulottuvat syvälle potilaan elimistöön. Tyypillinen esimerkki tästä on eturauhasen poistoleikkaus, joka on äärimmäisen vaativa toimenpide. Pikkulantiossa oleva eturauhanen on ahtaassa paikassa, mutta robotin avulla leikkausnäkymä saadaan paremmaksi ja suurennoksen ansiosta kudokset hahmottuvat selvemmin. Gynekologi Marja Simojoen mukaan gynekologiassa on jo pitkään käytetty laparoskooppisia toimenpiteitä. Gynekologisista syövistä laparoskooppisesti on leikattu lähinnä matalan riskin kohdunlimakalvon syöpää. Gynekologiassa robottikirurgiaa on tarkoitus käyttää nimenomaan gynekologisissa syövissä, jossa se jatkossa mahdollistaa laparoskooppisen toimenpiteen myös niillä potilailla, joilla ai- Kohdunpoistoleikkauksessa instrumenttihoitajana oli Virpi Stenius ja passarina Jutta Vornanen. Osa OYS:ssa tehtävistä urologisista, gynekologisista ja gastroenterologisista tähystysleikkauksista on maaliskuun puolen välin jälkeen tehty robottiavusteisesti. Leikkauksen tekee nyt, niin kuin ennenkin, kaksi kirurgia, lisäksi tiimiin kuuluu anestesialääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa, instrumenttihoitaja ja passari. Kaikkien kolmen erikoisalan tiimissä on myös yhteinen koordinoiva hoitaja, jonka vastuulla on mm. instrumenttien tilaukset. Robotti koostuu kolmesta komponentista, konsolista, jossa operoiva kirurgi istuu, tornista, joka syöttää ja vastaanottaa kuvaa, ja potilasosasta, jonka äärellä avustava kirurgi istuu. Erona aikaisempaan laparoskooppiseen leikkaukseen on se, että kuva on 18 Pohjanpiiri 2/2011

19 emmin leikkaukset on tehty avokirurgialla, kuten korkean riskin kohtusyövässä ja kohdunkaulakanavansyövässä. Teknisesti laite ei hänen mielestään ole vaikea. Tietysti uusi menetelmä vaatii aina opettelua, mutta robotin käytön oppii nopeasti. Apulaisylilääkäri Tero Rautio pitää gastroenterologisissa leikkauksissa edellä mainittujen lisäksi robotin etuna hyvää ergonomiaa. Peräsuolen sairauksien laparoskooppiset leikkaukset kestävät usein 2-3 tuntia ja sekä leikkaavan kirurgin, että assistentin työasento on todella huono. Robottiavusteisessa kirurgiassa molemmat voivat olla istumaasennossa, mikä helpottaa paljon työskentelyä. Me myös odotamme, että robotti saattaa jonkin verran nopeuttaa leikkausta, kunhan menetelmä on kunnolla opittu. Kuivaharjoittelulla saadaan tuntuma laitteeseen Oppimispolku jokaisella kolmesta leikkaustiimistä on kulkenut kullakin omaan tahtiinsa. Ensimmäisenä kuivaharjoittelun OYS:ssä aloitti urologian tiimi. Instrumenttien käyttöä ja ompeluharjoituksia teimme OYS:n robotilla ensin tuntia. Sitten kävimme Kööpenhaminassa seuraamassa eturauhasen robottiavusteisia poistoleikkauksia aivan alusta asti, instrumenttien asettelusta ja potilaan peittelystä alkaen Ilkka Paananen kuvailee. Sen jälkeen koulutusta jatkettiin IRCAD-koulutuskeskuksessa Strasbourgissa, jossa saatiin Gynekologian tiimiin kuuluvat gynekologi Marja Simojoki ja hoitajat Virpi Stenius, Jutta Vornanen ja Katja Kervinen. Kuvasta puuttuu konsolissa istuva leikkaava lääkäri gynekologi Markku Santala. Operatööri, gynekologi Markku Santala, pitää hallussaan koko leikkausta, vaikka hän itse istuu selin sekä potilaaseen, että toimenpidettä avustavaan kirurgiin ja hoitajiin. Hän käyttää omien ohjaimiensa kautta robotin käsiä, joissa instrumentit ovat kiinnitettyinä. lisävarmuutta laitteen käsittelyyn. Siihen sisältyi mm. kaksipäiväinen harjoittelu sikalaboratoriossa. Ouluun palattuamme aloitimme heti leikkaukset, joissa urologien proktorina oli Tampereen yliopistosairaalasta Jarno Riikonen. Hän on tehnyt eniten robottiavusteisia eturauhasen poistoleikkauksia Suomessa, Paananen jatkaa. Urologian puolella robottikirurgian edut, kolmiulotteinen näkyvyys ja tarkkuus, ovat nimenomaan eturauhasen poistoleikkauksissa ilmeiset. Robottiavusteisen eturauhasen poiston edut näkyvät myös leikkauksen jälkeen, kun sairaalassa oloaika ja sairausloman kestoaika lyhenevät ja potilas toipuu nopeammin. OYS:ssa on tavoitteena, että lähes kaikki eturauhasen poistot voidaan tulevaisuudessa tehdä tällä menetelmällä. Ouluun hankittu robotti on viides Suomessa. Oulua aikaisemmin hankinnan ovat tehneet Tampereen, Helsingin ja Turun yliopistosairaalat. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Pohjanpiiri 2/

20 Terveydenhuollon ammattilaisilla on oma AA-ryhmä Terveydenhuollon ammattilaisilla on Oulussa oma AA-ryhmä, jossa anonymiteettiä suojellaan niin tarkoin, että omaa taustaa, edes omaa nimeä, ei tarvitse kertoa, jollei itse halua. Oulussa on kokoontunut vajaat kaksi vuotta terveydenhuollon ammattilaisten oma AA-ryhmä, Heräämö. Ryhmä on pieni, mutta siihen ollaan valmiita ottamaan uusia jäseniä. Kokoontumispaikkaa eivät ryhmäläiset halua kertoa julkisesti. Vain puhelinnumero, joka on , on julkinen. Ryhmään on tervetullut jokainen terveyden huollon ammattilainen, jolla on halu lopettaa juominen. Anonymiteetti on meidän ryhmässämme erityisen tärkeä asia, koska on ihmisiä, jotka eivät AA-ryhmässä halua törmätä asiakkaaseensa, kertoo Heräämön lääkärijäsen. Itse en ole sitä kokenut ongelmallisena. Ajattelen, että on pelkästään positiivista, että alkoholiongelmansa tunnistettuaan ja tunnustettuaan alkaa hoitaa itseänsä. Todennäköisemmin kasvonsa menettää, jos pörrää umpihumalassa Oulun yössä Kaikki ystävät ja työtoverit jo tällöin tietävät, että sinulla on alkoholiongelma, vaikket olisi sitä itsellesi vielä myöntänytkään, hän jatkaa. Kaikilla alkoholiongelma ei näy heti muualla kuin kotiympyröissä. Hän itse esimerkiksi sanoo aloittaneensa juomisensa lääkkeeksi yksinäisyyteen, kun oli töissä toisella paikkakunnalla, erossa perheestä. Viikolla hän tissutteli kuitenkin niin, että aamulla oli työkuntoinen, perjantaina hän sitten ryyppäsi oikein kunnon humalat. Tämä toistui pari kertaa kuukauden välein ja herätti hänet huomaamaan, että nyt juominen alkaa riistäytyä käistä. Jo näitä episodeja aiemmin hän oli kerran tai pari kuukaudessa ottanut perjantaisin perheen mentyä nukkumaan oikein kunnon kännit. Hänen mielestään ensimmäinen askel toipumisen tiellä oli, kun hän lähti AA-ryhmään. AA:n ideana on vertaistuki AA-kummina, vertaistukea antavana ystävänä, hänellä on pidempään AA:ssa ollut hoitoalan ammattilainen, joka vasta kokeiltuaan katkaisuhoitoa, masennuslääkitystä ja kuntoutusta, pystyi lopettamaan juomisensa. Tällä hoitoalan ammattilaisella alkoholistin tie oli pitkä ja kivinen. Murrosiässä alkoholi antoi hänelle rohkeutta tehdä tuttavuutta tyttöjen kanssa, mutta kääntöpuoli oli, että naimisiin mennessään alkoholi oli jo saanut hänestä niin tiukan otteen, ettei lopettaminen enää onnistunut omin voimin. AA:ssa hän kävi ensimmäisiä kertoja jo 30-vuotiaana, mutta raitistuminen alkoi vasta 39-vuotiaana, kun hän oli tullut siihen pisteeseen, että hän oikeasti halusi vapautua alkoholin otteesta. Ratkaisu löytyi AA:sta. Alkoholismi on näiden raitistuneiden alkoholistien mielestä sairaus, johon ei ole vielä löydetty jokaiselle tepsivää lääketieteellistä hoitoa. Kun alkoholi alkaa vaikuttaa yleisesti ottaen koko elä- Jos mittasi on täysi, soita terveydenhuollon ammattilaisten AA-ryhmä, puh mään, sosiaalisiin suhteisiin työssä ja perheessä sekä omaan ajatusmaailmaan, on itsetutkistelun aika. Kaksitoista askelta kuvaa ne toimenpiteet ja menetelmät, joiden mukaan toipumisen askeleita otetaan. Keneltäkään ei odoteta koko elämän kattavaa raittiuslupausta, raittiutta eletään aina vain päivä kerrallaan. AA:ssa itsetutkistelu on yksi kahdestatoista toipumisen askeleesta, sitä tehdään sekä yksin, ryhmässä, että AA-kummin kanssa. Itsetutkistelulla pyritään löytämään juomisen syy-seuraussuhteet. Vertaistuen ehdoton edellytys on luottamus, joka syntyy ihmisten välille, kun he kertovat omia kokemuksiaan. Toisten elämäntarinasta voi löytää samaistumiskohteita ja niistä voi ottaa oppia. Teksti ja kuva: Liisa Ahlstén 20 Pohjanpiiri 2/2011

21 OYS menestyi tuottavuusvertailussa Sairaaloiden välillä on tuottavuuseroja. Tuottavimmat yliopistosairaalat olivat Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Sairaaloiden tuottavuuseroja on vertailtu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportissa Sairaaloiden tuottavuus Mittareina on käytetty episodia ja hoitojaksoa. Yliopistollisten sairaaloiden väliset suurimmat tuottavuuserot vuonna 2009 olivat 11 prosenttia episodeilla mitattuna ja 7 prosenttia hoitojaksoilla mitattuna. Keskussairaaloissa ja muissa sairaaloissa tuottavuuserot olivat vielä yliopistosairaaloita korkeammat Episodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessia eli kaikkia vuodeosastohoitojaksoja, mukaan lukien päiväkirurgian hoitojaksot ja avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi yhden kalenterivuoden aikana. Yhdellä henkilöllä voi olla useita episodeja sairauksista riippuen. Tuottavuudella raportissa tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Yliopistosairaaloiden tuottavuus kääntyi nousuun Raportin mukaan somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus laski julkisissa sairaaloissa 4 prosenttia vuosina Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus laski tasaisesti vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen se nousi 2 prosenttia. Somaattisen erikoissairaanhoidon reaaliset kustannukset nousivat yliopistosairaaloissa 9 prosenttia ja keskussairaaloissa 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Vastaavana aikana palvelutuotanto kasvoi molemmissa sairaalaryhmissä 6 prosenttia. Muissa sairaaloissa kustannukset Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina ; indeksi vuonna 2005=100 nousivat 5 prosenttia ja palvelutuotanto kasvoi 1 prosentin. Palvelutuotannon määrä episodeilla kuvattuna nousi kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuodesta 2005 vuoteen Palvelutuotanto kasvoi erityisesti tarkastelujakson viimeisen vuoden aikana. Painotettujen episodien määrä nousi eniten Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS), molemmissa 8 prosenttia. Sairaaloiden hoitotoiminnan kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Yliopistollisista sairaaloista kustannuskehitys on ollut maltillisinta HYKS:ssa, jossa defl atoidut kustannukset nousivat 5 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Muissa yliopistollisissa sairaaloissa kustannukset nousivat tuona aikana prosenttia. Mittaaminen vaikeaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Pasi Parkkila sanoo, että terveydenhuollon tuottavuudesta käydään tällä hetkellä erittäin aktiivista keskustelua. Monet terveydenhuollon ammattilaiset ja asiantuntijat pitävät nykyistä tuottavuustarkastelua ja tuottavuuden arvioinnissa käytettäviä menetelmiä hankalina ja virhealttiina, eikä terveydenhuoltoon kaikilta osin sopivana. Parempaa mallia tuottavuuden tarkasteluun ei kuitenkaan tällä hetkellä ole ja menetelmä antaa kuitenkin oikeansuuntaisen yleiskuvan kehityksestä, hän sanoo Parkkilan mukaan tarkastelumallia on tarkoitus kehittää siten, että sen avulla voidaan mitata entistä enemmän myös vaikuttavuutta ja terveyshyötyä. LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, - HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET Uusi osoite: Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Hallituskatu Oulu p fax oulu@terttuliljaoy.fi Pohjanpiiri 2/