KYL lukuvuosiopas Koulun toiminta Kurssitarjonta Työaika ja järjestelyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYL lukuvuosiopas 2014-2015 Koulun toiminta Kurssitarjonta Työaika ja järjestelyt"

Transkriptio

1 Kouvolan yhteiskoulun lukio Kymen Lukko Kauppalankatu 17 (Salpausselänkatu 26) Kouvola (rehtori) (opinto-ohjaaja) (kanslia) KYL lukuvuosiopas Koulun toiminta Kurssitarjonta Työaika ja järjestelyt

2 Sisällysluettelo 1. Lukuvuoden alkaessa OHJEITA 1. VUODEN OPISKELIJOILLE OHJEITA 2. VUODEN OPISKELIJOILLE OHJEITA 3. VUODEN OPISKELIJOILLE LIIKENNEOPETUS (AUTOKOULU) Lukuvuoden työaika ja tapahtumia Koeviikot Ylioppilastutkinto YLEISTÄ YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AIKATAULU Opintojen suorittaminen lukiossamme - sääntöjä Opiskeluohjeita Koulun toimintatapoja Opintojen seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Koulun toiminnan järjestelyt Tietokoneet opiskelijan käytössä Oppiaineet ja niihin liittyvät kurssit ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1) VIERAAT KIELET A ENGLANTI A (ENA) SAKSA A (SAA) RANSKA A (RAA) VENÄJÄ A (VEA) VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) SAKSA B2 (SAB2) RANSKA B2 (RAB2) VENÄJÄ B2 (VEB2) VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) SAKSA B3 (SAB3) RANSKA B3 (RAB3) VENÄJÄ B3 (VEB3) ESPANJA B3 (EAB3) Muut kielet ESPANJA (EA) LATINA (LA) VENÄJÄ ABC (VE) MATEMATIIKKA (MA) MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA) MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ (MAB) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) PSYKOLOGIA (PS) MUSIIKKI (MU) KUVATAIDE (KU) LIIKUNTA (LI) TERVEYSTIETO (TE) OPINTO-OHJAUS (OP) Muut lukiokurssit Studies in English BIOLOGY GEOGRAPHY PHYSICS (FY) RELIGION AND ETHICS (UE) HISTORY (HI) PSYCHOLOGY (PS) ARTS (KU) INFORMATION TECHNOLOGY (AT) HENKILÖKUNTA LUKUVUODEN TYÖAIKA, KURSSITARJOTIN

3 1. Lukuvuoden alkaessa Uusi lukuvuosi alkaa poikkeuksellisissa merkeissä. Lukiomme toimii Kymen Lukon tiloissa, ja tämä vaatii meiltä kaikilta opettelua. Pienellä sopeutumisella pääsemme alkuhankaluuksista helpoiten ohi. Tässä lukuvuosioppaassa on mukana kurssitarjotin lukuvuodelle Huomaa, että tarjotin saattaa muuttua lukuvuoden aikana. Kolmannen opetustuokion keskellä/ reunalla on ruokailutauko. Ruokailutauon paikka näkyy työjärjestyksessäsi. 1.1 Ohjeita 1. vuoden opiskelijoille 14A-ryhmä opiskelee pitkää matematiikkaa, 14B-ryhmässä (Studies in English) ja 14C-ryhmässä on pitkän- ja lyhyen matematiikan opiskelijoita. Syventävät ja soveltavat kurssit järjestetään koulun resurssien ja kurssin osallistujien mukaan. Kurssitarjottimeen ei ole merkitty kursseja, jotka järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Tällaisia ovat mm. musikaali-, kuoro-, ilmaisutaito- ja tanssitaidekurssit. Kurssien alkamisesta ilmoitetaan erikseen kuulutuksin ja ilmoitustauluilla. Kurssit ovat ainutlaatuisia ja pätevien opettajien vetämiä: osallistu! Wilma on auki valintojen tarkistamista varten noin viikon ajan koulun alkamisesta. Jokaisen opiskelijan on tarkistettava valintansa. Pakollinen kurssi on aina sen ryhmän sarakkeessa kurssitarjottimessa, joiden opiskelijoille on opiskelupaikka ryhmään varattu. Voit myös käyttää e-merkinnällä (Studies in English -kurssit) varustettuja kursseja jos vain ryhmään sopii. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan (KU01, MU01, LI01) ryhmänsä opiskelija voi tarkistaa Wilmasta. Nämä kurssit on käytävä annetun ryhmän mukana. Kurssit on hajautettu kahteen jaksoon (jaksot 1 ja 2 tai jaksot 1 ja 3: tunteja (75min) 1-2/jakso, yhteensä 3). Hajautuksen näet jo valmiiksi työjärjestyksessäsi Wilmassa. Älä poista itseäsi näistä KU1/MU1/LI1-ryhmistä! Lukion 1. vuoden opiskeluun sisältyy paljon pakollisia kursseja, ja siirtyminen 2. tai 3. vuoden opiskelijoiden ryhmiin on hankalaa. Jos työjärjestykseesi tulee hyppytunteja, niin voit täydentää työjärjestystäsi 2. ja 3. vuoden kurssitarjottimen kursseilla. Näin voit tyhjien tuntien paikalle ottaa kursseja, jotka saattavat helpottaa jatko-opintojesi järjestelyissä. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi: ota kohtuullisesti kursseja, 6 kurssia jaksossa on hyvä alku opinnoille. 1.2 Ohjeita 2. vuoden opiskelijoille Toinen lukiovuosi tuntuu alussa rankalta johtuen siitä, että 1. vuoden opinnot oletetaan osattaviksi. Tee töitä tasaisesti ja rauhallisesti joka koulupäivä älä jätä rästejä opintoihisi. Näin selviät varmasti. Wilma on auki valintojen tarkistamista varten noin viikon ajan koulun alkamisesta. Tarkista ja korjaa kurssivalintasi lukuvuoden alkaessa. Muistathan, että pakollinen kurssi on kurssitarjottimessa aina sen ryhmän kohdalla, joiden opiskelijoille on opiskelupaikka ryhmään varattu. Jos ryhmään sopii, niin myös muilla on valintaoikeus kurssille. Ole tarkkana kuvataiteen/ musiikin (KU02, MU02, LI02) pakollisen kurssin suorittamisesta jaksoissa 3 ja 4 (tunteja (75min) 1-2/jakso). Näet ryhmäsi Wilmasta ennen jakson 3 alkua. ÄLÄ POISTA valintaasi KU2/MU2/LI2 ryhmistä! Hyppytuntien paikalle kannattaa katsoa sopivia kursseja. Myös 1. ja 3. vuoden kursseja voit halutessasi valita ja myös uusia. 1.3 Ohjeita 3. vuoden opiskelijoille Wilma on auki valintojen tarkistamista varten noin viikon ajan koulun alkamisesta. Tarkista ja korjaa kurssivalintasi lukuvuoden alkaessa. Muistathan opiskella valtakunnallisia syventäviä kursseja ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja kaikissa kirjoitettavissa oppiaineissasi. Näin varmistat hyvän tuloksen kirjoituksissa. ENNAKKOON SOVITTAVA! 1.4 Liikenneopetus (autokoulu) Autokoulun teoria ja ajotunnit on hoidettava kouluajan ulkopuolella. Liikenneopetukseen osallistuva voi kuitenkin ajotunnin takia olla poissa kerran kustakin aineesta. Poissaolosta on aina neuvoteltava ennakkoon opettajan/ ryhmänohjaajan kanssa. Ajokortin suorittamien hyväksytään lukion kurssisuoritukseksi (yksi kurssi: muut opinnot, soveltava kurssi), kun tuot ajokortti rehtorille tai kansliaan. KYL Lukuvuosiopas 1

4 2. Lukuvuoden työaika ja tapahtumia Maanantai Lukiovuosi alkaa Kymen Lukolla Syyslukukausi (91 työpäivää) Ylioppilaskirjoitukset (kuuntelut , kirjalliset ) Syysloma (vko 43) Joululoma Kevätlukukausi (97 työpäivää) Loppiainen (ma) Ylioppilaskirjoitukset (ÄI tekstitaito to 5.2., kuuntelut ) Penkkaripäivä (to) Wanhojen tanssipäivä (pe) Talviloma (vko9) Ylioppilaskirjoitukset (kirjalliset kokeet jatkuvat, ma-ke-pe) Pääsiäinen Vappu (pe) Helatorstai Lauantaityöpäivä Jaksotus Jakso (38 d) Jakso (37 d) Jakso (38 d) Jakso (37 d) Jakso (38 d) Erikoispäivät (pe) Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla klo 12:15-13: (to) Penkkaripäivä (pe) Wanhojen tanssipäivä (pe) Kulttuuriretkipäivä, 1. ja 2. vuoden opiskelijat (la) Ylioppilasjuhla klo 12:00 - Edellä mainittujen päivien lisäksi on lukuvuoden aikana konserttitapahtumia, vierailuja ja juhlapäiviä. Huoltajaillat Päiväys Taso Aihe (alustavat, to opiskeluvuosi Lukion toiminta varaudu ti opiskeluvuosi Yo-tutkinto, jatko-opinnot muutoksiin) ti opiskeluvuosi Opiskelusta tulevasta Aina ajan tasalla olevat tiedot lukuvuoden toiminnasta löytyvät koulun kotisivuilta Kouvolan yhteiskoulun lukio. Työpäiväkalenterin löydät myös kotisivuilta. 2 KYL Lukuvuosi

5 3. Koeviikot Lukuvuosi Koeviikot Jakson 5/13-14 uusinta Päiväys Klo Ilm. uusintaan pe :00 Wilmassa Uusintakoe ti :30 AU J1 koeviikko Päiväys Klo Huom! J4 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 6 ti :20-11:05 Koe 1 ke :20-11:05 1 ke :20-11:05 6 to :20-11:05 7 to pe pe ma ma ti ti ke ke to Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J1 to Jaksotodistus to pe :00 Wilmassa Ilm. uusintaan pe :00 Wilmassa ti :30 Uusintakoe J4 ti :30 J2 koeviikko Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J2 J3 koeviikko Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J3 Päiväys Klo Huom! Ilmoittaudu to :00 Wilmassa Koe 6 to :20-11:05 Rästikoe ti :30 2 pe :20-11:05 4 ma J5 koeviikko Päiväys Klo Huom! 1 ti Koe 1 ke :20-11:05 3 ke to :20-11:05 7 to pe pe ma ti to ke pe :00 Wilmassa 7 to ti :30 Päiväys Koe 4 ma :20-11:05 Jaksotodistus la Ilm. uusintaan Wilmassa Klo Huom! Uusintakoe J5 elokuussa 2015 AU 6 ti :20-11:05 Kokeen luokkatilan saat selville ilmoitustauluilta/ Wilmasta 3 ke to Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa suoraan opettajalle. 2 pe ma ti Rästikoe ma lukuvuoden aikana. elokuussa 2015 Ole tarkkana: koepäivät saattavat muuttua ti :00 Wilmassa to :30 HUOM! KUMULI- tunteja on myös koeviikolla! KYL Lukuvuosiopas 3

6 4. Ylioppilastutkinto Lukio-opetukseen liittyy erillisenä osana ylioppilastutkinto, johon kaikki lukiokoulutukseen osallistuvat tähtäävät. Ylioppilastutkintoon osallistuminen vaatii opiskelijan suunnittelemaan opintojaan pitkäjänteisesti. 4.1 Yleistä Tutkinnon aloittaminen Kurssitarjottimen perusteella pakollisten aineiden opiskelun voi suorittaa kahdessa vuodessa. Yotutkinnon voi siis halutessaan aloittaa kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. Kokeet perustuvat oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kurssit, joten opiskelijan on menestyäkseen otettava opintoohjelmaansa myös aineiden syventäviä ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. Hajauttaminen Ylioppilaskirjoituksiin on mahdollisuus osallistua syksyisin ja keväisin. Ylioppilaskirjoitukset jaetaan pakollisiin ja ylimääräisiin kokeisiin. Pakolliset neljä koetta kokeet opiskelija valitsee itse ylioppilastutkinnon säännösten mukaisesti eri oppiaineista. Pakollisten kokeiden ohella opiskelija voi kirjoittaa ylimääräisiä kokeita muista oppiaineista. Opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S14, K15, S15 (S=syksy, K=kevät). Tämä tarkoittaa, että kolmen peräkkäisen kerran aikana kokelaan on osallistuttava neljän valitsemansa pakollisen aineen kokeeseen. Yksittäiseen kokeeseen voi yleensä osallistua suorittamalla ko. oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeeseen osallistumisesta ja tarkemmista säännöistä kannattaa varmistua Kirjoittajan oppaasta, minkä löydät mm. koulun kotisivuilta osasta Abi-info. Tutkintoon kuuluva pakolliset ja ylimääräiset kokeet Tutkintoon kuuluu pakollisena kokeena äidinkieli. Ryhmästä toinen kotimainen kieli (ruotsin kieli,), vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe on lisäksi kirjoitettava pakollisena kolme koetta opiskelijan valinnan mukaisesti. Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelaan on suoritettava pakollisena vaativampi (A-tason koe) koe vähintään yhdessä mainituista aineista. Edellä mainittujen lisäksi ylioppilastutkintoon voi kuulua ylimääräisiä kokeita (kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa). Reaaliaineen koe Kokelas voi suorittaa yhden valitsemansa reaaliaineen kokeen pakollisena ja halutessaan suorittaa useampia reaaliaineiden kokeita ylimääräisenä kokeena tai täydentää niillä myöhemmin ylioppilastutkintoaan. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi osallistua useampaan reaaliaineen kokeeseen. Äidinkielen koe Äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, tekstitaidon koe ja esseekoe. Molemmat kokeet vaikuttavat lopulliseen tutkintoarvosanaan ja kokeen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Maksut Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan annetun aikataulun mukaisesti (katso jaettava Kirjoittajan opas, löydettävissä kotisivuilta) opinto-ohjaajalle ja ilmoittautuminen on sitova. Ylioppilaskirjoitusten maksut koostuvat perusmaksusta (S14 14, maksetaan jokaiselta kirjoituskerralta) sekä ainekohtaisista maksuista (S14 á 28 ). Maksut laskutetaan koulun toimesta ja koulu tilittää ne Ylioppilastutkintolautakunnalle. Tiedottaminen Ylioppilastutkintoon osallistuville järjestetään lukuvuoden aikana tiedotustilaisuuksia elo-syyskuun vaihteessa, marraskuussa, tammikuussa ja toukokuussa. Opettajat tiedottavat omaan oppiaineeseensa liittyvistä yo-kirjoitusasioista. Huoltajille ylioppilaskirjoituksista tiedotetaan vanhempainilloissa. Ylioppilastutkinnosta ja eri oppiaineisiin liittyvistä erityiskysymyksistä löytyy lisätietoa koulun kotisivuilta osassa Abi-info ja Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta sekä ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalle opiskelijalle marraskuussa ja toukokuussa jaettavasta Kirjoittajan oppaasta. Oppaaseen voi tutustua myös koulun kotisivuilta. 4 KYL Lukuvuosi

7 4.2 Ylioppilaskirjoitusten aikataulu Ylioppilaskirjoituspäivät S2014-K2015 Syksyn 2014 ylioppilastutkinto Kuullunymmärtämiskokeet S2014 ma 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8:45 saksa klo 11 ranska klo 13 venäjä / espanja klo 15 ti 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo 8:45 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8:45 ranska klo 11:00 espanja klo 13:00 englanti klo 14:00 venäjä / italia klo 15:00 Kirjalliset kokeet S2014 pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ke vieras kieli, pitkä oppimäärä pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli, esseekoe ; suomi toisena kielenä -koe ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2015 ylioppilastutkinto Kirjallinen koe K2015 to 5.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet K2015 ma 9.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8:30- saksa klo 11- ranska klo 13- venäjä/espanja klo 15 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo ranska klo 11 espanja klo 13 englanti klo 14 venäjä/italia klo Kirjalliset kokeet jatkuvat K2015 ma 9.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä koe ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä Katso Kouvolan yhteiskoulun lukio, ABI- info KYL Lukuvuosiopas 5

8 5. Opintojen suorittaminen lukiossamme - sääntöjä Jaksollisuus Lukion lukuvuosi jakaantuu 5 jaksoon. Yhden jakson pituus on n. 7 viikkoa. Opetustunnit pidetään 75min pituisina. ruokailu 11: min MA TI KE TO PE 8:20-9: :50-11: : :15-14: :40-15: = Hajautetuille kursseille (LI4, op...) Ruokailua varten koulun ryhmät jaetaan päivittän kolmeen ruokailuvuoroon. Ruokailu voi keskeyttää tunnin 30min ajaksi. Ruokailuajat 11:15-11:45 11:45-12:15 12:30-13 Päivänavaus 9:35 Opinnot lukiossa Lukion oppiaineita ovat kaikille yhteiset ja valinnaiset aineet. Yhteiset oppiaineet muodostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Valinnaisissa vieraissa kielissä on vain syventäviä ja mahdollisesti koulukohtaisia soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet muodostuvat koulukohtaisista kursseista. Opiskelijan lukio-opintoihin kuuluu pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokainen kouluun tuleva täyttää ainevalintalomakkeen jolla valitsee opinto-ohjelmansa. Tätä ohjelmaa opiskelija voi joutua muuttamaan kurssitarjonnan muutosten takia. Kurssi Lukion eri oppiaineet suoritetaan kursseina. Oppiaine voi sisältää valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja, ja/tai koulukohtaisia soveltavia kursseja. Yksi kurssi kestää yhden jakson ajan n tuntia, ja opetusta kullakin kurssilla on kolme 75min oppituntia viikossa (paitsi kahdessa jaksossa opetettavilla KU, LI ja MU kursseilla 1 ja 2). Lisäksi kurssiin liittyy 3h kurssikoe. Eri oppiaineisiin sisältyvät kurssit löytyvät opetussuunnitelmasta (lukuvuosiopas, Wilma, kotisivut). Kurssitarjotin ja työjärjestys Koulussa opiskeltavat eri oppiaineisiin liittyvät kurssit löytyvät kurssitarjottimelta. Kurssit ovat tarjottimella ainelyhenteellä, jonka perässä on kurssinumero ja tarvittaessa ryhmänumero (MA1 = pitkä matematiikka, kurssi 1; PS3.1= psykologia, kurssi 3, ryhmä 1; PS3.2= psykologia, kurssi 3, ryhmä 2). Kun kurssissa on ryhmänumero, niin tarjottimelta löytyy useita ko. kurssin ryhmiä. Wilmassa merkinnän perässä on usein selvennys ryhmästä jonka kohdalla kurssi on (esim. UE01.13C). Merkinnästä huolimatta myös muut kuin ryhmän opiskelijat voivat valita kyseisen kurssin. Opiskelija on sijoitettu ryhmään A, B tai C. Ryhmällä on kurssitarjottimessa oma sarakkeensa, jota seuraamalla opiskelijalla on mahdollista suorittaa pakolliset opinnot ja osa syventävistä opinnoista kolmessa vuodessa. Opiskelijan on mahdollista valinta myös muille ryhmille varattuja pakollisia kursseja, mutta valinnan toteutumisen ehtona on aina ryhmäkoon säilyminen kohtuullisena. Olet saanut koulun alustavan kurssitarjottimen käyttöösi. Se saattaa muuttua lukuvuoden aikana. Saat siitä silloin ilmoituksen Wilmaan. Viimeisin tarjotin on aina luettavissa Wilmassa ja kotisivuilta. Kurssitarjotinta on helppo käyttää: kullakin rivillä sinulla voi olla valittuna vain yksi kurssi, koska samalla rivillä opetettavat kurssit opetetaan yhtä aikaa. Tarjottimen oikeassa alanurkassa, värillisellä pohjalla olevaa numeroruudukkoa kutsutaan tuntikaavioksi. Kurssitarjottimessa tietyllä rivillä (1-7) oleva kurssi on tarjottimen tuntikaaviossa vastaavan numeron paikalla. Valintasi teet Wilmassa, ja sieltä saat tulostettua myös valmiin työjärjestyksesi. Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin pakolliset kurssit (1 ja 2) on hajautettu, ja ne opetetaan kahden jakson aikana min tuntia jaksossa. Nämä ryhmät tehdään rehtorin toimesta. Älä muuta KU/MU/LI-ryhmääsi Wilmassa poistaminen onnistuu MUTTA palauttamien ei. Valinnaisuuden takia opiskelijalle saattaa tulla työjärjestykseen vapaatunteja. Näiden paikalle kannattaa kurssitarjottimesta etsiä sopivia kursseja. 6 KYL Lukuvuosi

9 Wilma mikä se onkaan? Wilmassa ilmoittaudut kursseille, saat opettajilta viestejä, ilmoittaudut uusintakokeeseen, muutat kurssiohjelmaasi, tulostat jaksotodistuksesi ja näet reaaliaikaisesti suorituksesi. Jos opettaja sairastuu, niin saat viestin ohjelmastasi useimmiten Wilmaan. Huoltaja (opiskelija alle 18v) voi tarkastella opiskelijan opintosuorituksia, lähettää viestejä opettajille, ryhmänohjaajalle ja kuittaa opiskelijan poissaolot. Yli 18v opiskelija voi kuitata itse poissaolonsa Wilman kautta. Opiskelija saa tunnuksensa Wilmaan ensimmäisen kouluvuoden alkaessa. Wilmaan pääset koulun kotisivujen kautta tai sivulta. Wilma-tunnuksesi ovat voimassa koko lukioajan. PIDÄ OMAT TUNNUKSESI VAIN OMANA TIETONASI! VOIT KÄYTTÄÄ TUNNUKSIASI MILLOIN (ja missä) TAHANSA TARKISTAAKSESI OPINTOTILANTEESI. Opiskelija valitsee kaikki kurssinsa itse Wilmassa omilla tunnuksillaan. Lukuvuoden aikana kurssi-ilmoittautumiset on varmistettava n. kaksi viikkoa ennen uuden jakson alkua. Samalla on mahdollisuus muuttaa tarvittaessa opinto-ohjelmaasi. Kursseille ilmoittautuminen on auki rajallisen ajan, ja mikäli ryhmään ei pysty ilmoittautumaan (täynnä tai ilmoittautumisaika on ohi), ota yhteyttä opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Kurssien ilmoittautumisajoista ilmoitetaan Wilmassa, kotisivuilla ja Info-tv:ssä. Kurssien valinnassa kannattaa huomioida englannin kielellä opiskeltavat kurssit (merkintä e kurssinimessä), joihin etuoikeus on Studies in English- linjan valinneilla (B-ryhmien) opiskelijoilla. Huomaa1 Valintojasi voit muuttaa Wilmassa vain annettuina ajankohtina. Huomaa2 Huoltaja saa omat tunnuksensa lukion alussa. Huoltajatunnusten voimassaolo lakkaa opiskelijan täyttäessä 18 vuotta, mutta opiskelijan suostumuksella tunnusten käyttöä voidaan jatkaa. Tämä kysytään opiskelijalta toisen lukuvuoden alkaessa tai opiskelijan lähestyessä 18 vuoden ikää. Kurssin suorittamisesta Oppiaineen kursseista, valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista, on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) suoritettava hyväksytysti (arvosana 5-10 tai S). Yleensä kurssien suoritusjärjestys on numerojärjestys. Ainekohtaisesta kurssien suoritusjärjestyksestä saat tietoa katsomalla tämän oppaan lukiokurssien tietoja. Jos haluat käydä kurssit eri järjestyksessä kuin ohjeeksi on annettu, niin ota yhteyttää kyseisen aineen opettajaan. Kukin kurssi voidaan suorittaa 1. opiskelemalla kurssi normaalisti ja osallistumalla kurssikokeeseen. 2. suorittamalla kurssi opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta (itsenäinen opiskelu). Oikeudesta kurssin itsenäiseen opiskeluun päättää opettaja ja sitä on anottava kirjallisesti (koulun kotisivu: Lomakkeet). Opettaja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Kurssikoe suoritetaan normaalisti. 3. laatimalla tutkielma kurssin sisällöstä. Tästä on sovittava kirjallisesti opettajan kanssa. Opettaja määrittelee tutkielman laajuuden, aikataulun ja kokeen tarpeen. Kaksi kurssia on mahdollista suorittaa samanaikaisesti osallistumalla toiseen kursseista ja suorittamalla toinen kurssi kohtien 2. tai 3. mukaan. Pakollisista kursseista voidaan suorittaa yleensä korkeintaan puolet itsenäisesti opiskellen. Saman aineen peräkkäisiä kursseja ei kuitenkaan saa opiskella itsenäisesti ilman erityisperusteita. Itseopiskelijan tulee suunnitella ohjelmansa siten, että osallistuminen normaaliin kurssikokeeseen on mahdollista. Kurssikoe Kurssikokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopussa olevina koepäivinä. Koeviikkoon kuuluu 7 koepäivää, joista kahtena ensimmäisenä opiskellaan iltapäivä klo normaalin työjärjestyksen mukaan. Koeaika on kolme tuntia. Sellaisten aineiden kokeet, joiden kurssi on jaettu kahdelle tai useammalle jaksolle tai jotka eivät kuulu koeviikkoon, järjestetään koepäivien ulkopuolella ryhmän sopimuksen mukaan. Koeaikataulu löytyy tästä lukuvuosioppaasta, koulun kotisivuilta ja Wilmasta. Opiskelijan, joka ei aio osallistua kurssikokeeseen, on ilmoitettava tästä opettajalle kurssin alussa. Jos poissaolojen määrä kurssilta on 4-5 (75min) tuntia, on opiskelijan sovittava opettajan kanssa lisänäytöistä/ lisätöistä ennen kurssikokeeseen osallistumista. Jos poissaoloja kurssilta on 6 (tai yli) tuntia, on kurssi käytävä uudelleen. Pitkäaikaisen sairauden takia voidaan poissaolorajoja harkita uudelleen. Tällöin sairaus on selvitettävä lääkärintodistuksella. KYL Lukuvuosiopas 7

10 Hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta poissaollut, hylätyn kurssin uusija tai samaan aikaan kahta kurssia suorittava opiskelija voi suorittaa koepäivän aikana kaksi koetta. Toisen kokeista voi suorittaa myös uusintakuulustelussa. Suorittamisesta on ennakkoon sovittava opettajan kanssa. Kurssin arvostelu Kurssin arvosana voi olla numero 4-10 (4=hylätty) tai kirjainarvosana S= suoritettu, H= hylätty. Jos kurssimerkinnäksi on laitettu K, niin se tarkoittaa keskeytynyttä kurssia. Merkintä X tarkoittaa kesken olevaa kurssia, jolloin sinulta puuttuu joitakin suorituksia arvosanan saadaksesi. Tee nämä pikaisesti, jotta opintosi eivät viivästy! Kurssin arvosteluperusteet on selvitetty kyseisen oppiaineen opetussuunnitelmassa. Kokeen uusinta Hylätyn kurssin (arvosana 4 tai H) arvosanaa opiskelija saa yrittää korottaa kerran. Tämä voi tapahtua vastaavan kurssin kurssikokeessa, jolloin opiskelija voi halutessaan osallistua kurssin opiskeluun, tai uusintakuulustelussa. Hylätty-arvosanan voi korottaa vain kerran kurssia seuraavassa uusintakokeessa. Mikäli opiskelijalle tulee useampia hylätty-arvosanoja, voidaan korotuksia siirtää seuraaviin uusintoihin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Uusintakoe järjestetään kerran jaksossa (yleensä tiistaina) klo 17-19:30 auditoriossa niille jotka perustellusta syystä eivät voi osallistua kurssikokeeseen tai ovat kurssikokeessa saaneet hylätyn (4 tai H). Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa opettajalle pikaviestillä annettuun päivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Uusintakoepäivä on normaali koulupäivä eikä opiskelijalla ole oikeutta pitää vapaata ennen koetta. Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa ei voi korottaa osallistumalla vain kurssikokeeseen. Arvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen ja osallistumalla kurssikokeeseen. Arvosanoista parempi jää voimaan. Poissa kurssikokeesta? Mikäli opiskelija ei sairauden tai muun PAKOTTAVAN syyn takia voi osallistua kurssikokeeseen, on siitä ilmoitettava kurssin opettajalle. Opinto-ohjelman muuttaminen Opintojen aikana opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa sisältyviä aineita ja kursseja. Tietyissä tapauksissa ainemuutos edellyttää aina keskustelua aineopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Erityisesti on oltava tarkkana matematiikan tason ja kielten tason vaihtamisessa Opiskelija voi vaihtaa valinnaisen kielen oppimäärää (A-B2 tai B2-B3). Muutos tehdään kirjallisesti lomakkeella opettajan ja opinto-ohjaajan kautta. Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan. Matematiikan arvosana määräytyy tällöin lyhyen matematiikan kurssien perusteella. Pitkästä matematiikasta luopuneen opiskelijan kurssien välinen vastaavuus on mainittu opetussuunnitelmasta. Matematiikan tason muutos tehdään aina kirjallisesti opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kautta. Opinto-ohjelman muutoksissa paras apu löytyy opinto-ohjaajalta. Tukiopetus Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa aineissa oppimisvaikeuksien tai pitkien poissaolojen takia. Opiskelija sopii tukiopetuksesta aineenopettajan kanssa. Opiskelu muissa Kouvolan lukioissa Yhteiskoulun lukiolla ja Lyseon lukiolla on, lukuvuodesta riippuen, yhteisiä kursseja. Iltalukiossa järjestetään opetusta ET:ssa ja UO:ssa erillisen aikataulun mukaisesti. Jos aioit opiskella kursseja jossakin toisessa lukiossa, niin huomaa seuraavaa. Toisen lukioiden kursseille voi osallistua perustellusta syystä. Mikäli aiot opiskella kurssin jossakin muussa lukiossa, niin ota yhteyttä opinto-ohjaajaasi. Kouvolan Iltalukion kursseille voivat osallistua opintojaan nopeuttavat, ylioppilastutkintoon valmistautuvat sekä hylätyn kurssin uusijat. Iltalukio-opiskelu varmennetaan kansliasta saatavaan ilmoittautumislomakkeeseen opinto-ohjaajan allekirjoituksella Muut opinnot Lukio-opinnoiksi hyväksytään muissa lukioissa suoritetut opinnot. Opiskelijoiden on mahdollisuus lukea hyväkseen 5 kurssia muualla kuin lukioissa suoritettuja opintoja 75 kurssin lukio-opintoihin seuraavasti: 1. Musiikkiopistossa lukio-aikana suoritetuista tutkinnoista enintään 5 (viisi) kurssia. 2. Liikenneopetuksen kurssi (1 kurssi) lukioaikana suoritetusta, vähintään henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavasta ajokorttitutkinnosta. 8 KYL Lukuvuosi

11 3. Urheiluakatemiassa suoritettuja kursseja enintään 10 (kymmenen) kurssia lukioaikana. 4. Liikunnan valmennusohjemaan osallistumisesta lukioaikana enintään 5 (viisi) kurssia siten, että kursseja hyväksytään enintään yksi (1) lukukaudessa. Yliopiston arvosanasuorituksien, Kansalaisopistossa suoritettujen lukion oppimäärään liittyvien kurssien, erilaisten kielikurssien ja järjestöjen ohjaajakurssien soveltumisesta lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa tapauskohtaisesti. Kurssisuoritus edellyttää lukion kurssilta vaadittavaa tuntimäärää ja loppukoetta tai lopputyötä. Opiskelija voi myös lukea hyväkseen soveltavina opintoina em. kursseja 75 lukiokurssin lisäksi. Kohtien 1 ja 4 opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi ja menettelytavoista on ennakkoon sovittava vastaavan oppiaineen opettajan kanssa. Muiden opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa. Nämä kurssit merkitään lukion päättötodistukseen otsakkeella Muut opinnot. Arvostelu ja todistukset Jaksotodistukseen merkitään kurssiarviointi opetussuunnitelman mukaisesti (joko numero tai suoritusmerkintä). Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikki opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärät on hyväksytysti suoritettu. Arvioituja kursseja ei voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan ennen päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuuden määrää opiskelijan opinto-ohjelma. Kuulustelun perusteella voidaan oppiaineen arvosanaa korottaa. Suullisia kuulusteluja voidaan hyödyntää myös ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. Kunkin oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskiarvon perusteella. Opettajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan näytöt ovat kurssiarvosanaa paremmat. Numeroarvosanoin arvostellaan päättötodistuksessa kaikki pakolliset oppiaineet ja valinnaiset vieraat kielet. Oppilaanohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Muut oppiaineet arvostellaan opetussuunnitelman mukaisesti. Suoritusmerkintä (S) Huomaa, että päättötodistukseen voidaan merkitä suoritusmerkintä liikunnassa ja sellaisissa oppiaineissa, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkinnän opiskelija pyytää kirjallisesti noin kuukautta ennen päättötodistuksen antamista (lomake). Ilman eri pyyntöä nämä aineet arvioidaan numeroin. Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 6. Opiskeluohjeita Lukio on vaativa koulu. Kasvava kotityömäärä ja vain koepäiviin keskittyvät kurssikokeet edellyttävät uusia asenteita ja työtapoja. Ammattitaitoinen opiskelija välttää aiheetonta poissaoloa ja myöhästelyä itsensä, mutta myös muiden opiskelijoiden vuoksi, hyödyntää oppitunnit kuunnellen, tehden muistiinpanoja ja osallistuen, valmistautuu parhaiten kurssikokeeseen tekemällä kotityönsä säännöllisesti, pyytää tukiopetusta tarvittaessa, huolehtii oman opetussuunnitelmansa toteutumisesta, tukee muita opiskelijoita vaikeuksien ilmaantuessa, rakentaa ja ylläpitää ryhmänsä opiskeluilmapiiriä, varaa aikaa harrastuksille ja ystäville. Opiskelutekniikkaa Merkitse oudot käsitteet. Alleviivaa avainsanat ja -merkitykset. Numeroi ne marginaaliin. Kirjoita tekstiin liittyviä kysymyksiä ja kuulustele itseäsi niiden perusteella. Kertaa. Tee muistiinpanoja lukiessasi. Pidä muistiinpanosi järjestyksessä. Lue koealue useampana päivänä, näin se jää paremmin mieleen. Tee läksysi säännöllisesti! KYL Lukuvuosiopas 9

12 7. Koulun toimintatapoja Rehtorin päätösvalta Rehtorin päätösvaltaan kuuluu mm. oppikirjojen käyttöönotto, työjärjestys, ryhmänohjaajien määrääminen, opiskelun poikkeava järjestäminen, oppilaskunnan ohjaajan määrääminen ja opiskelijan poissaololuvan myöntäminen kolmea päivää pitemmäksi ajaksi. Ryhmänohjaajan päätösvalta Ryhmänohjaaja antaa opiskelijalle poissaololuvan 1-3 päivän poissaoloille. Turvallisuus Tulipalon tai muun koulun tyhjentämistä vaativan tapahtuman vuoksi on aiheellista tutustua luokkien seinille asetettuun poistumisohjeeseen. Koulualue Koulualueeseen kuuluu koulurakennus, piha-alue sekä koulun käytössä olevat muut pysyvät tai tilapäiset opetustilat. Kouluyhteisön jäsenet pitävät koulun ja sen alueen siistinä. Kouluaika Kouluajaksi katsotaan aika 7:30-15:50. Ulko-ovet avataan n. klo 7:30 ja suljetaan työjärjestyksen viimeisen oppitunnin jälkeen n. klo 16. Jos työskentelet kouluajan ulkopuolella, varmista henkilökunnalta ulospääsysi. Kouluajaksi katsotaan myös kaikki koulun tilaisuudet tapahtumisajankohdasta riippumatta (opintomatkat, juhlat, erityistapahtumat). Oppitunnit Opiskelija tulee oppitunneille ajoissa mukanaan oppitunnille kuuluvat työvälineet. Opiskelija on aktiivinen ja noudattaa oppitunneilla hyviä tapoja. Mikäli opiskelija myöhästyy oppitunnilta, selvitetään syy opettajalle välittömästi oppitunnin päätyttyä. Työrauha Kouluyhteisön jäsen edistää käyttäytymisellään koulun työrauhaa. Oppituntia häiritsevä opiskelija voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Välitunnit Välitunnit vietetään aulatiloissa tai ulkona. Poissaolot Poissaolot lasketaan aina kurssikohtaisesti. Lukiossamme on periaate, että kaikki poissaolot oppitunneilta on selvitettävä. Poissaolojen selvittäminen tehdään Wilmassa. Poissaolot vaikuttavat aina kurssiarvosanaan, joten koulu ei suosittele lukion työaikana tehtäviä lomamatkoja. Jos poissaoloja kurssilta on 1-3 (75min) tuntia, niin kurssin voi suorittaa normaalisti. 4 tai 5 (75 min) tuntia, niin voi opiskelija suorittaa kurssin tekemällä opettajan määräämät lisätyöt. 6 (75min) tuntia tai enemmän, niin opiskelijan on pääsääntöisesti käytävä kurssi uudelleen. Poikkeus tästä säännöstä on mahdollinen, mikäli poissaolot johtuvat pitkästä sairaudesta tai muusta erikseen hyväksyttävästä pakottavasta syystä. Opettaja merkitsee poissaolon Wilmaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään kolmen päivän kuluessa poissaolosta. Alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltaja käy varmentamassa poissaolon omilla tunnuksillaan Wilmaan käyttäen annettuja poissaoloselityksiä. Tarvittaessa huoltaja voi kirjoittaa selvennyksen. Huoltaja saa omat tunnuksensa opiskelijan lukio-opintojen alussa. Poissaolon syy on varmennettava Wilmaan mahdollisimman nopeasti ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun opiskelija on palannut kouluun. Yli 18- vuotias opiskelija varmentaa itse poissaolon syyn Wilmaan mahdollisimman nopeasti ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun on palannut kouluun. Ennalta tiedettyyn (mm. matkat) poissaoloon poissaololuvan myöntää enintään 3 päiväksi ryhmänohjaaja ja pidemmät luvat myöntää rehtori. Poissaolo on anottava hyvissä ajoin (viimeistään viikkoa ennen poissaoloa) erillisellä lomakkeella (kansliasta, kotisivuilta). Poissaoloanomukseen merkitään kaikki opiskelijalta poissaolon aikana poisjäävät tunnit. Luvan myöntäjä siirtää poissaolon suoraan Wilmaan. Tätä poissaoloa ei enää erikseen huoltaja varmenna. 10 KYL Lukuvuosi

13 Poissaolo kurssikokeesta edellyttää yhteydenottoa kurssin opettajaan. EDU-poissaolo tarkoittaa poissaoloa, mikä liittyy koulun opetukseen. Näitä ei lasketa mukaan poissaolokertymään kun selvitellään poissaolojen määrää kurssilla, ja merkintä tehdään opettajan toimesta. Koulun juhlat ja tilaisuudet kuuluvat opiskelijan opinto-ohjelmaan, joten poissaolo näistä on aina selvitettävä. Päivänavaus Päivänavaus (klo 9:35) kuunnellaan pääsääntöisesti luokissa. Erikoispäivänavaukset (penkkarit, Wanhojen päivä, vieraat yms.) pidetään erikseen mainitussa tilassa. Koulun juhlat ja tilaisuudet Koulun juhlat ja koulun järjestämät tilaisuudet kuuluvat opiskelijan lukio-opintoihin. Ilmoitustaulut Lupa koulun ulkopuolista toimintaa koskevien ilmoitusten kiinnittämiseen on AINA hankittava ennakkoon rehtorilta. Kaupalliseen toimintaan ja yleisiin vaaleihin liittyvää materiaalia ei saa kiinnittää ilmoitustauluille. Kerhotoiminta Koulun toimintaan voi kuulua kerhoja. Kerhoa perustettaessa kannattaa opiskelijoiden ottaa yhteyttä rehtoriin. Kerhojen laativat itselleen säännöt, mitkä hyväksytään opettajakunnan kokouksessa. Korvausvelvollisuus Koulun omaisuuden turmelemisesta on tekijä korvausvelvollinen. Havaitusta vahingosta kannattaa heti ilmoittaa opettajalle tai kansliaan. Tällä tavoin pidämme koulutilat kunnossa. Pysäköinti Polkupyörät pidetään Kankaan koulun pihalla niille varatulla alueella. Moottoriajoneuvot pysäköidään Sumulaakson pysäköintialueelle ja pysäköinnissä noudatetaan liikennesääntöjä. Tupakointi, nuuska ja päihteet Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä kouluaikana ja -alueella päihteiden vaikutuksen alaisena. Tupakointi ja nuuskan käyttö on koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä kielletty. Urheiluvälineet Jääkiekkomailoja, suksia yms. välineitä ei tuoda käytävätiloihin turvallisuussyistä. Säilytystilasta opiskelija sopii liikunnanopettajan kanssa. Kauden päättyessä opiskelijat huolehtivat urheiluvälineensä kotivarastoon. Vaihto-oppilaaksi? Rehtori voi perustellusta syystä myöntää oikeuden keskeyttää lukio-opinnot jakson tai lukuvuoden ajaksi. Keskeytysoikeutta anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella (saat kotisivuilta tai kansliasta). Vaihto-oppilaaksi aikovan on viimeistään lähtövuoden huhtikuussa anottava opiskelun keskeyttämistä. Arvoesineet Opiskelija vastaa mukanaan tuomistaan arvoesineistään eikä koulun vakuutus korvaa arvoesineiden häviämistä. Koulun vakuutus ei myöskään korvaa arvoesineiden katoamista koulun retkien aikana. Liikuntatilojen pukuhuoneet eivät ole valvottuja. Liikuntatunneilla kannattaakin arvoesineet antaa opettajan säilytettäväksi. 8. Opintojen seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintoja ja poissaoloja, pitää yhteyttä huoltajiin ja vastaa ryhmänsä tiedottamisesta. Ryhmänohjaajan vartteja pidetään jaksoittain. Opinto-ohjaaja (Opo) Opinto-ohjaaja tukee opiskelijaa lukio-opintojen kaikissa vaiheissa ja seuraa opintojen edistymistä yhdessä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Opinto-ohjaaja informoi ja ohjaa opiskelijaa jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Muutokset opiskelijan opinto-ohjelmaan tehdään opinto-ohjaajan kautta.. KYL Lukuvuosiopas 11

14 Erityisopettaja Erityisopettaja tukee opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia ja osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Hän tekee lukitestaukset ja laatii tarvittavat lausunnot ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin, tiedottaa ja tekee yhteistyötä mm. konsultaatioin. Erityisopettajaan saa helposti yhteyden Wilman kautta. Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden terveystarkastuksista. Hän antaa myös ohjeet erikoisruokavalion noudattajille. Lääkärintodistuksen tarvitsijan on syytä ottaa ensin yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajan vastaanottoajat ovat ma-pe klo 8:30-10:00 joko Kymen Lukolla 4. kerros tai Kankaan koululla. Terveydenhoitajaan saa yhteyden Wilman kautta ja terveystarkastusajat ilmoitetaan henkilökohtaisesti Wilmassa. Koulupsykologi Psykologin palveluja voi tarvitessa saada terveydenhoitajan tai opinto-ohjaajan kautta. Psykologiin saa yhteyden myös suoraan Wilman kautta. Tutor Koulussa toimii aloittavien lukiolaisten apuna ryhmälle nimetyt tutor-opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden ajan. He pitävät oppitunteja, opetushetkiä, perehdyttämistuokioita ja ovat opiskelijoiden tukena ja auttajina opiskelua koskevissa asioissa. KYSY tutoreilta apua ongelmatilanteissa, he auttavat! Sinulla on mahdollisuus itse ryhtyä tutoriksi. Uudet, seuraavan ikäluokan tutorit valitaan vuoden lopulla toukokuussa. Tule mukaan! Koululääkäri Koululääkäriin saa yhteyden terveydenhoitajan kautta. Lääkärintodistuksen ajokorttia varten saa koululääkäriltä. Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on seurata ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tasapainoista kasvua ja kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista ja syrjäytymistä. Lisäksi opiskelijahuollon tavoitteena on kehittää valmiuksia ja toimintatapoja oppimis- ja opiskeluvaikeuksien tunnistamiseksi, ja suunnitella tarvittava tuki yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu jaksoittain, tai tarvittaessa, rehtorin kutsumana. Ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja tarvittaessa ryhmän-ohjaaja. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen avulla taata hyvän oppimisen edellytykset ja tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet kaikille opiskelijoille. Kouluruokailu Lukio-opiskelijan ruokailuaika on klo 11: Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Ruokailun jälkeen jakkara nostetaan kannattimilleen ja ruokailuvälineet palautetaan oikeaan paikkaan. Koulutapaturma Koulussa tai koulumatkalla tapahtuneessa koulutapaturmasta on opiskelijan otettava heti yhteyttä kansliaan tai lähimpään opettajaan. Kaupungin vakuutus korvaa opiskelijalle tapaturman hoitokulut. Hoitohenkilökunnalle on syytä mainita tapaturman sattumisesta kouluaikana tai koulumatkalla. Opiskelija, joka on itse maksanut hoidosta ja kuljetuksesta, saa korvauksen tositteita vastaan koulun kanslian kautta. Koulumatkatuki Ohjeet ja hakulomakkeet saat kansliasta. Opintotuki Valtion opintotukea (opintorahaa ja -lainaa) voivat hakea ne opiskelijat, jotka eivät saa enää lapsilisää, eli seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lukien, joten on syytä tehdä anomus ajoissa. Hakemuslomakkeita saa koulun kansliasta. Lukiolaiselle myönnetään opintotuki yleensä korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Opintotukipäätökset tehdään yleensä yhdellä kertaa koko opiskeluajaksi. Opiskelija-alennukset VR ja Matkahuolto myöntävät pitkille matkoille opiskelija-alennuksen. Alennuskorttia varten opiskelija saa kansliasta opiskelutodistuksen. 12 KYL Lukuvuosi

15 9. Koulun toiminnan järjestelyt Opettajat Opettajat kokoontuvat opettajakokoukseen jaksoittain koeviikon aikana. Kokouksissa käsitellään ja sovitaan mm. koulun toimintaan, koulun sääntöihin, kehittämiskohteisiin, työjärjestyksiin, kurssien toteutumiseen, projekteihin ja koulun tapahtumin liittyviä asioita. Opettajakokouksissa on lukion oppilaskunnan edustajilla (2) puhe- ja läsnäolo-oikeus. Toimintaryhmä Lukion ryhmät (A, B ja C) valitsevat keskuudestaan luottamusopiskelijan ja kolme opiskelijaa toimintaryhmäkseen. Toimintaryhmä valitaan lukuvuoden alkaessa, yleensä elokuussa, ja sen toimikausi on lukuvuosi. Oppilaskunta Oppilaskunta järjestäytyy syyskokouksessa ja kokoontuu tarvittaessa hallituksensa tai jäsentensä kokoon kutsumana. Oppilaskunta osallistuu koulun toiminnan järjestelyihin. Oppilaskunnan edustajilla (enintään kaksi) on oikeus osallistua opettajakokouksiin. Poikkeuksista sovitaan oppilaskunnan kanssa erikseen. Lukion opettaja toimii oppilaskunnan ohjaajana. Oppilaskunnan hallitus Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen muut toimihenkilöt. Hallitukseen valitaan kaikkien koulun ryhmien edustajat kouluvuoden alussa. Hallitus kokoontuu tarvittaessa. Oppilaskunnan säännöt ja hallituksen kokoonpano ovat luettavissa koulun kotisivuilta. Vanhempainillat Opiskelijoiden vanhemmille järjestetään vuosittain vanhempainilta, jonka aikana vanhemmilla on tilaisuus tavata toisiaan ja opettajia. Vanhempainilloista tiedotetaan koteihin erikseen Wilmassa ja ajankohdat löytyvät myös tästä lukuvuosioppaasta. 10. Tietokoneet opiskelijan käytössä Lukiolainen joutuu käyttämään lukio-opinnoissaan tietokonetta ja perusohjelmistoja, joista tärkeimmät ovat tekstinkäsittely-, esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmat. Näiden käyttötaito olisi opiskelijalla hyvä olla jo kouluun tullessaan, mutta niiden käyttöön harjaantuu kyllä nopeasti. Koululla on käytössä erityyppisiä laitteita opiskelukäyttöä varten. Opiskelu helpottuu, mikäli opiskelijalla on kotona tietokone käytössään, mutta omaa mukana kuljetettavaa laitetta ei ole pakko olla 1. opiskeluvuonna. Jos käytät sähköisiä oppikirjoja, niin oma tietokone on tietysti oltava lukiossa mukana. Jos aiot hankkia tai olet hankkimassa kannettavaa tietokonetta, niin ole tarkkana laitteen hankinnassa. Opinnoissasi tietokone on työlaite, joten siltä vaaditaan myös työlaitteen ominaisuuksia: hyvä näppäimistö, kirkas ja terävä näyttö, mahdollisuus lukea sähköisiä oppimateriaaleja niiden vaatimassa muodossa, kohtuullisen pitkä akunkesto (>3h), kuulokeliitäntä, USB -liitäntöjä vähintään 3, WLAN -yhteyden käyttömahdollisuus (lukiossa langaton yhteys on käytössäsi vapaasti), verkkoliitäntämahdollisuus ja helppo kuljetettavuus. Myös Bluetooth -ominaisuus on joissakin tapauksissa tärkeä. Mitä painavampi kannettava on, niin sitä hankalampi sitä on kuljettaa, ja sitä suurempi kolhu siihen tulee sen pudotessa. Mikäli haluat käyttää tietokonettasi tulevaisuudessa myös ylioppilaskirjoituksissa (vuoden 2016 syksystä alkaen), niin tällä hetkellä varmin laite on x86-yhteensopiva laitteisto. Siis tämä tarkoittaa normaalia PCkannettavaa. Tablettilaitteiden käyttö ei ole tällä hetkellä mahdollista tulevaisuuden ylioppilastutkinnossa. Laitetilanne muuttuu kuitenkin koko ajan, ja laitekanta kehittyy, joten sähköisten ylioppilaskirjoitusten alkaessa käytettävien laitteiden lista voi olla jo erilainen. Mikäli opiskelijalla on käytössään tabletti, niin varustettuna hyvällä näppäimistöllä se on kuljetuskelpoinen laitteisto opiskelijalle, ja soveltuu moneen tekemiseen lukiossa, mutta ei kuitenkaan kaikkeen. Tabletin käyttäjän kannattaa varmistaa, että sähköiset oppimateriaalit ovat tabletilla luettavissa ja tarvittaessa myös muokattavissa. Myös yleisimpien ohjelmistojen, mm. tekstinkäsittelyn, esitysgrafiikan ja taulukkolaskennan käyttö lukio-opinnoissa on tarpeen, joten niiden käytön pitää olla tabletissa mahdollista. Hiiren käyttömahdollisuus helpottaa monessa tekemisessä. Tulostaminen tabletista on kouluoloissa vähän hankalampaa, mutta pilvipalvelua ja koulun koneita käyttäen onnistuu varmasti. KYL Lukuvuosiopas 13

16 11. Oppiaineet ja niihin liittyvät kurssit 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä opinnoista kurssin ÄI7 voi suorittaa ensimmäisen pakollisen kurssin (AI1) jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan arvosanoin Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Opiskelijan käsitys, kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI02) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI03) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taidetehtävästä ja kulttuurimerkityksestä syvenee. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI04) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI05) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI06) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehityksestä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI07) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI08) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin voi suorittaa juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI09) Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin voi opettajan harkinnan mukaan suorittaa osin itsenäisesti. 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Kurssilla opiskelija tutustuu kootusti ja kattavasti kielenhuollon käytänteisiin ja tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä, tyyliä ja rakenteita. Kurssin tavoitteena on selkiinnyttää ja sujuvoittaa kirjallista ilmaisua. Kurssin loppukokeen arvosanan on oltava vähintään 6,5 jolloin kurssista saa suoritusmerkinnän. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla opetellaan kirjoittamisen iloa. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla sanataiteen eri muotoja ja lajeja, lisätä kirjallisuuden luonteen ja ilmaisutaitojen ymmärrystä ja erityisesti rohkaistua ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 12. Mediakurssi (ÄI12) Kurssilla perehdytään sähköiseen mediaan eri näkökulmista. Kurssilla sekä analysoidaan mediaa että tuotetaan mediatekstejä. Samalla vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa. Kurssin sisältö ja painopistealue voivat vaihdella opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Mediakurssi toteutetaan verkkokurssina. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 14 KYL Lukuvuosi

17 13. Tekstilajikurssi (ÄI13) Kurssilla tutustutaan kattavasti eri tekstilajeihin. Eritellään lajien tuntomerkkejä ja kirjoitetaan omia tekstilajikokeiluja. Kurssi valmentaa myös tekstitaidon kokeeseen, jossa tekstilajien tuntemusta edellytetään. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. 14. Lehtityön kurssi (ÄI14) Kurssilla tutustutaan lehden tekemiseen monipuolisesti ja tuotetaan sisältöä koulun verkkolehteen. Toimitustiimiin kaivataan sekä tekstintekijöitä että kuvaajia. Kurssilla korostuu tekeminen. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 15. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI15) Ilmaisutaidon kurssilla opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan omaehtoiseen ilmaisuun. Kurssilla tehdään monenlaisia harjoituksia, jotka vahvistavat opiskelijan itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja. Kurssin päätteeksi ryhmä harjoittelee pienimuotoisen esityksen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 16. Kirjallisuusdiplomikurssi (ÄI16) Kurssilla perehdytään monipuolisesti koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen ja niiden eri lajeihin. Kirjallisuusdiplomi edellyttää 20 teoksen lukemista lukion aikana ja niihin liittyvien tehtävien tekemistä, minkä vuoksi kurssi on syytä aloittaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Lisätietoa kirjallisuusdiplomista ja sen tehtävistä saat äidinkielen opettajilta. Kurssin suorittamisesta saa kirjallisuusdiplomin. 17. Mediadiplomi (ÄI17) Rakentuu viidestä kurssista: ÄI12, ÄI13, ÄI14, ÄI17 ja KU3 tai KU9. Diplomityö tehdään kolmantena opiskeluvuotena. 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1), perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja kertaillaan peruskoulussa opittua. Aihepiirejä ovat urheilu, ruoka, koulunkäynti, musiikki ja vapaa-aika. Perehdytään kieliopin perusasioihin. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssin aiheita ovat mm. perhe ja ystävät, asuminen, ostosten teko sekä opinnot ja työelämä. Jatketaan perusrakenteiden opiskelua. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Opitaan kertomaan ruotsiksi kotiseudusta ja -maasta. Tutustutaan Suomeen pohjoismaisena ja eurooppalaisena maana niin matkailijan kuin suomalaistenkin näkökulmasta. Opiskellaan lisää ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden systemaattinen harjoittelu. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssin tekstit käsittelevät elämänarvoja, ihmissuhteita sekä sukupuolten ja sukupolvien kohtaamista. Rakenteista perehdytään erityisesti verbeihin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua. 5. Elinympäristömme (RUB5) Kurssin aiheita ovat muuttuva elinympäristö, kestävä kehitys, tiedotusvälineet ja mainonta sekä erilaiset keksinnöt. Opitaan viimeiset opetussuunnitelmaan kuuluvat rakenteet ja syvennetään perusrakenteiden hallintaa. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB06) Kurssilla harjoitellaan ruotsin kielen käyttöä suullisesti. Puhumista harjoitellaan mm. parikeskustelujen, roolileikkien ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Tämä abiturienteille tarkoitettu kurssi sisältää myös kuullunymmärtämisen harjoittelua ja sen päätteeksi pidetään Opetushallituksen laatima suullinen koe. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB07) Kurssin tekstit käsittelevät mm. maailmanlaajuisia ilmiöitä ja kansainvälistä vaikuttamista. Myös lukion jälkeiset opinnot ja työelämä ovat aiheina. Tutustutaan yo-kokeen tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niitä edellisvuosien kokeiden avulla. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. 8. Kulttuurimatka Pohjoismaihin (RUB08) Pohjoismaiden nähtävyydet, tavat, ruoat ja kulttuuri (mm. elokuvat, ja dekkarit) tulevat tutuiksi tällä kurssilla, jolla myös kerrataan rakenteita ja harjoitellaan runsaasti yo-tutkinnon kuuntelu- ja rakennekokeita sekä kirjoittamista. Kurssi on tarkoitettu abiturienteille ja se arvioidaan numeroin, mutta arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan vain korottavasti. KYL Lukuvuosiopas 15

18 9. Abikertaus (RUB09) Vahvistetaan keskeisten rakenteiden ja sanaston hallintaa kertaamalla koko kielioppi sekä erilaisten rakenneharjoitusten, tekstien ja kirjoitusharjoitusten avulla kuullunymmärtämistäkään unohtamatta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Kerrataan perusrakenteet ja keskeistä sanastoa. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joiden peruskouluarvosana on välttävä tai tyydyttävä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3. VIERAAT KIELET A, (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Opiskeltavat aihepiirit ovat valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet ja niiden merkitys ihmisten välisessä viestinnässä, joita käsitellään eri tekstien avulla. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. Kieliopista opiskellaan perusverbioppia ja kirjalliseen viestintään kuuluvat lyhyet henkilökohtaiset viestit ja kappalekirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Opiskeltavana aihepiirinä on nuori ja muu maailma. Suullisen viestinnän painopistealueena ovat arkipäivän keskustelu- ja palvelutilanteet. Jatketaan perusverbiopin opiskelemista ja perehdytään substantiivioppiin. Kirjallisessa viestinnässä lyhyet henkilökohtaiset viestit. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirinä on koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja hyvinvointi ovat korostetusti esillä. Suullisen viestinnän alueella harjoitellaan aihepiiriin liittyvää viestintää suullisten esitysten, esimerkiksi haastattelujen avulla. Kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan virallisen kirjeen laatimista, esim. työpaikan hakukirje. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Tekstit käsittelevät yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja yksilöä niiden osana. Painopistealueina ovat ymmärtävä lukeminen ja puhuminen. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tarkoituksia varten mm. argumentoiva teksti ja harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista viestintää. 5. Kulttuuri (ENA5) Aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta eri aikakausina. Oppilaat valmistavat laajahkon pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativan tuotoksen sekä esittävät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta sekä monipuolinen kirjallinen ilmaisu. Suullinen kielitaito taas korostuu itsenäisesti laaditun tuotoksen esittelyn yhteydessä. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Sisältöihin kuuluvat teknologia arkipäivän apuna, ihminen keksintöjen maailmassa, median ja mainonnan kriittinen tarkastelu sekä talouselämä ja yrittäjyys. Kurssin painopistealueena on tekstin ymmärtäminen. Lisäksi harjoitellaan asiapitoista kirjoittamista, esimerkiksi muodollinen kirje, artikkelin kirjoittaminen. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssilla aihepiireinä ovat maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painotetaan abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan kurssilla esim. tiivistelmän avulla. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. 16 KYL Lukuvuosi

19 Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi ENA9 suositellaan suoritettavaksi vasta pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssi ENA11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA09) Kurssin aihepiireinä ovat yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat. Kurssin tavoitteena on syventää kielitaidon kaikkien osaalueiden hallintaa ja painottaa abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuus korostuu edelleen ja muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. 11. Kertauskurssi (ENA11) Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet ylioppilaskirjoituksia varten. 12. Tsemppikurssi (ENA12) Kurssilla vahvistetaan englannin kielen taitoja kertaamalla keskeisiä kielioppirakenteita ja tekemällä sanasto- ja kuunteluharjoituksia. Kurssilla myös luetaan tekstejä ja kirjoitetaan aineita. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Pääpaino on kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi tehdään pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Kurssilla verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). 3.2 SAKSA A (SAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja tutustutaan lukiolle tyypillisiin työmuotoihin. Painopiste on puheviestinnässä. Aiheena on lähin elämänpiiri. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Tutustutaan saksankielisen alueen maihin ja nuorten elämäntyyliin. Kurssin painopiste on suullisessa viestinnässä, mutta tehdään myös kirjallisia tehtäviä. 3. Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kouluihin. Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja omasta koulusta. Tekstinymmärtämistä harjoitellaan lukemalla opiskelusta ja työelämästä kertovia tekstejä. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Aihepiirinä ovat yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus sekä nuorten omat ratkaisut. Puheviestinnän lisäksi harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan kertomaan Suomesta ja suomalaisuudesta. 5. Kulttuuri (SAA5) Kurssilla tutkitaan, mitä kaikkea kulttuuri on. Tutustutaan saksankielisen kirjallisuuden, elokuvan ja julkaisutaiteen aloihin sekä kommunikaatiokulttuuriin. Laaditaan laajahko portfoliotyö kurssin aiheista. Painopiste on kirjallisessa tuottamisessa. Tutustutaan Saksan ja Berliinin historiaan. 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Kurssilla tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja ympäristön tilaan. Aihepiiriin kuuluvat Myös tuotantoelämä, kuluttajuus sekä terveyden- että sairaudenhoito. Tieteen uudet mahdollisuudet saavat taustan historian kulusta. Kurssilla painotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. KYL Lukuvuosiopas 17

20 Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä Kurssilla jatketaan ymmärtävän lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua loppukokeeseen suuntautuen. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä, mutta kirjallista viestintää, esim. perustellun mielipiteen laatimista harjoitellaan myös. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SAA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. PUhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. 9. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA09) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi keskustella ja kertoa maapallon ja ihmisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa, tutkitaan erilaisten maailmankuvien takana olevia arvoja, tutkitaan eurooppalaista ja globaalia vastuuta. Kurssilla on luontevaa painottaa kaikkien kielen eri osa-alueiden hallintaa ja harjoittaa päättökokeessa tarvittavia taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Saksan kertauskurssi (SAA10) Kurssilla kerrataan kaikki keskeiset saksan kielen rakenteet ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten kertauskurssiksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3.3 RANSKA A (RAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) 7Aiheina nuorten jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet sekä itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2) Aiheina mm. viestintä- ja mediaosaaminen ja nuorten vapaa-aika. 3. Opiskelu ja työ (RAA3) Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA14) Kurssilla perehdytään oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyviin aihepiireihin. 5. Kulttuuri (RAA5) Perehdytään kohdemaiden kulttuurin eri osa-alueisiin, esim.kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun. 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) Aihepiireinä eri tieteen alat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvään kieleen. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (RAA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA9) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 18 KYL Lukuvuosi

21 3.4 VENÄJÄ A (VEA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (VEA1) Niveltävä kurssi, jolla kerrataan peruskoulussa opittua ainesta. Aiheena on tutustuminen ja perheestä ja ystävistä kertominen. Kurssilla pääpaino on suullisessa viestinnässä. 2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA2) Opitaan kertomaan nuorten elämästä, vapaa-ajan viettotavoista ja asuinympäristöstä. Harjoitellaan edelleen puheviestinnän eri strategioita. 3. Opiskelu ja työ (VEA3) Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja tutustutaan Venäjän koululaitokseen. Harjoitellaan myös kirjallista viestintää ja laaditaan suullisesti ja kirjallisesti oman koulun esittely. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA14) Opitaan kertomaan kotimaasta ja seudusta. Pohditaan kulttuurista johtuvia eroja yksilön ja yhteisöjen elämässä. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Kulttuuri (VEA5) Opitaan kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan venäläisen kulttuurin ominaispiirteisiin. Keskitytään tekstien ymmärtämiseen ja tiivistelmien laatimiseen. Kirjallisen viestinnän lisäksi laaditaan suullinen esitys. 6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA6) Harjoitellaan vaativienkin tekstien ymmärtää lukemista. Aiheina ovat tieteen ja tekniikan saavutukset, liikenne, talouselämä ja kulutus. Pohdimme myös yksilön vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (VEA7) Kurssilla perehdytään ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvään sanastoon. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä. Harjoitellaan perustellun mielipiteen laatimista. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (VEA08) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat esim. ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. 4. VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 4.1 SAKSA B2 (SAB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Seurataan saksalaisten nuorten elämää Neustadtissa. Harjoiteltavia viestintätilanteita ovat mm. itsestä, harrastuksista ja koulunkäynnistä kertominen, ostoksilla käynti ja ravintolassa asiointi. Kerrataan perusopetuksessa opitut rakenteet. 2. Meillä ja muualla (SAB22) Opitaan esittelemään Suomea ja omaa kotiseutua. Tutustutaan Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin ja niiden suurimpiin kaupunkeihin. Harjoitellaan matkustamiseen liittyviä viestintätilanteita ja opitaan lisää rakenteita, mm. aikamuotoja ja prepositioita. 3. Ennen ja nyt (SAB23) Aihepiirejä ovat mm. asuminen maalla ja kaupungissa sekä elämä Saksassa ennen ja nykyään. Opitaan kertomaan terveydentilasta ja asioimaan lääkärissä. Opitaan lisää rakenteita, mm. adjektiivien taivutus. KYL Lukuvuosiopas 19

22 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kurssin aiheita ovat tulevaisuudensuunnitelmat, ammatinvalinta ja ihmissuhteet. Kerrataan 1. vuonna opittuja rakenteita ja opitaan uusia. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden ja kirjallisen tuottamisen harjoittelu. 5. Kulttuuri (SAB25) Tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin: musiikkiin, kirjallisuuteen, televisionkatseluun, elokuvaan ja muotisuunnitteluun sekä ruoka- ja jalkapallokulttuuriin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua ja opitaan lisää rakenteita. 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Aiheita ovat globalisaatio, yhteiskunnan toiminta, asepalvelus ja uskonto. Opitaan viimeiset keskeiset rakenteet ja kerrataan ennen opittuja opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Kurssin aiheita ovat korkeakouluopinnot, eri tieteenalat ja keksinnöt sekä tekniikka. Kieliopista kerrataan verbioppi sekä konjunktiot ja sanajärjestys. Rakenteita kerrataan myös edellisvuosien yo-kokeiden rakennetehtävien avulla. Kuullunymmärtämistä harjoitellaan runsaasti. 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Luonto, ympäristön tila ja luonnonsuojelu ovat kurssin aiheita. Kieliopista kerrataan mm. substantiivit, adjektiivit ja pronominit. Päättökokeeseen valmistaudutaan myös edellisvuosien kokeiden avulla. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB209) Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä kirjoitetaan aineita. 4.2 RANSKA B2 (RAB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) Aiheina nuoren jokapäiväiseen elämään ja harrastuksiin liittyvät tilanteet. 2. Meillä ja muualla (RAB22) Aiheina ovat oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. 3. Ennen ja nyt (RAB23) Kurssilla käsitellään esim. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita, yhteiskuntaa ennen ja nyt. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24) Kurssilla käsitellään mm. koulua, jatko-opiskelua, työelämää sekä nuorten tulevaisuuden suunnitelmia. 5. Kulttuuri (RAB25) Perehdytään esim. kohdekulttuurin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun harjoittaen kaikkia kielitaidon alueita. 6. Yhteinen maapallomme (RAB26) Aiheina oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta, maapallon tila ja tulevaisuus. 7. Tiede ja tekniikka (RAB27) Tutustutaan esim. eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin. 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28) Tutustutaan oman ja kohdekielisten maiden luontoon ja sen ilmiöihin sekä miten luontoon suhtaudutaan kyseisissä kulttuureissa. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB29) Kurssilla tehdään kuullun-, tekstinymmärtämis-, ja rakennetehtäviä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2) Kurssit arvostellaan numeroin Vapaa-aika ja harrastukset (VEB21) Kurssilla kerrataan tavalliset jokapäiväisen elämän kommunikaatiotilanteet. Harjoitellaan kertomaan harrastuksista ja erilaisista vapaa-ajan viettotavoista. 2. Meillä ja muualla (VEB22) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja seudusta venäjäksi ja tutustutaan venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin. 20 KYL Lukuvuosi

23 3. Ennen ja nyt (VEB23) Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB24) Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista. 5. Kulttuuri (VEB25) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta, kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä. 6. Yhteinen maapallomme (VEB26) Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia laaditaan suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (VEB27) Kurssilla opitaan eri tieteenaloihin ja tekniikkaan liittyvää sanastoa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kerrataan rakenteita. 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB28) Opitaan luontoon ja luonnonilmiöihin liittyvää sanastoa. Harjoitellaan vaativahkojen tekstien ymmärtämistä ja vahvistetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja. 5. VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 5.1 SAKSA B3 (SAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB301) Opitaan tervehtimään, hyvästelemään, esittäytymään sekä kertomaan itsestä, perheestä ja koulunkäynnistä. Harjoitellaan yksinkertaisia arkipäivän puhetilanteita. 2. Näin asiat hoituvat (SAB302) Harjoiteltavia viestintätilanteita ovat mm. kahvilassa asiointi, lipun osto, lääkärikäynti sekä tien kysyminen ja neuvominen. Opetellaan kirjoittamaan lyhyt viesti. Näiden kurssien jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän mukaan kurssista 1 alkaen (SAB201). 5.2 RANSKA B3 (RAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB301) Nuoren jokapäiväinen elämä ja perheeseen liittyvät tilanteet. Opetellaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän tilanteista. 2. Näin asiat hoituvat (RAB302) Aiheina ovat ostoksilla käynti ja esim. pankki-, posti-, lääkäri- liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluiden käyttö. Näiden kurssien jälkeen opiskelija on valmis jatkamaan opiskelua B2 oppimäärän mukaan kurssista 1 alkaen (RAB201). 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) Kurssilla opitaan kyrilliset äänteet ja kirjaimet. Opitaan kertomaan itsestä, tutustumaan ja rohkeasti käyttämään venäjän kieltä suullisissa viestintätilanteissa, kuten tervehdittäessä, tiedusteluissa ja neuvomisessa. 2. Näin asiat hoituvat (VEB32) Kurssilla opitaan arkisissa tilanteissa tarvittavia kohteliaita sanontoja. Rohkaistaan opiskelijoita kommunikoimaan venäjäksi jokapäiväisen elämän tilanteissa. Perehdytään venäläiseen tapaan kommunikoida. KYL Lukuvuosiopas 21

24 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33) Aiheina ovat nuorten jokapäiväinen elämä, vapaa-ajan vietto ja harrastukset. Kommunikatiivisissa harjoituksissa opetellaan keskustelemaan em. aiheista. 4. Meillä ja muualla (VEB34) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja seudusta venäjäksi ja tutustutaan venäläisten nuorten elämästä kertoviin teksteihin. 5. Ennen ja nyt (VEB35) Harjoitellaan lukemisen erilaisia strategioita yksilön elämänvaiheista kertovien tekstien avulla. Laaditaan oma pienoiselämänkerta. Opetellaan pitämään pieni maljapuhe. Opitaan yhteiskunnalliseen aiheeseen liittyvää sanastoa. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36) Opitaan koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvää sanastoa. Harjoitellaan kertomaan omasta opiskelusta ja tulevaisuudensuunnitelmista. 7. Kulttuuri (VEB37) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi kertoa kulttuurin eri osa-alueista. Kurssilla harjoitellaan sekä lukemaan, kirjoittamaan että puhumaan kirjallisuudesta, kuvataiteista, musiikista, elokuvista, teatterista ja urheilusta. Keskustellaan myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ominaispiirteistä. 8. Yhteinen maapallomme (VEB38) Kurssilla harjoitellaan lukemaan yhteiskunnalliseen toimintaan, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyviä yleistajuisia tekstejä. Kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia laaditaan suullisesti ja kirjallisesti. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.4 Espanja B3 (EAB3) Kurssit arvostellaan numeroin Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (EAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (EAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (EAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (EAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 22 KYL Lukuvuosi

25 7. Kulttuuri (EAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (EAB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (EAB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti 6. Muut kielet 6.1 Espanja (EA) 1. Espanja tutuksi (EA1) Kurssilla opitaan ääntämään espanjan kieltä sekä kielen alkeistaidot ja harjoitellaan selviytymään arkielämän tilanteista espanjan kielellä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6.2 LATINA (LA) Kursit arvostellaan suoritusmerkinnällä. 1. Cursus primus (LA1) Opitaan klassisen latinan ääntäminen ja lentäviä lauseita. Opiskellaan muutamia latinan kieliopin keskeisiä rakenteita ja perussanastoa. Tutustutaan muutaman roomalaisen runoilijan tuotantoon. 2. Cursus secundus (LA2) Kurssilla opitaan lisää sanastoa ja keskeisiä kielen rakenteita. Opitaan ymmärtämään antiikin perinnön merkitys eurooppalaiselle kulttuurille. 6.3 VENÄJÄ ABC (VE) Venäjän ABC-kurssi (VEabc) Kurssilla opitaan kyrilliset kirjaimet ja venäjän kielen äänteet sekä venäjän kielen alkeistaidot. Harjoitellaan tavallisimpien jokapäiväisen elämän tilanteisiin liittyvää kielitaitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 7. MATEMATIIKKA (MA) Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Pitkä oppimäärä ja lyhyt oppimäärä Matematiikan osaamista yhteiskunnassa tarvitaan pelkistetysti ammattilaistasolla ja kansalaistasolla. Ammattilaistason valmiuksia kehitetään matematiikan pitkässä oppimäärässä. Kansalaistason valmiusvaatimuksiin pyritään lyhyessä matematiikassa. Toisaalta lyhyen oppimäärän opiskelleen mahdollisuutta siirtyä myöhemmin matemaattisille aloille tuetaan kurssilla MAB8. Molempien oppimäärien suorittajille soveltuvia syventäviä kursseja ovat MAA11 ja MAB7. Oppimäärän vaihto Vaihdettaessa oppimäärää pitkästä lyhyeen opiskelijan suorittamat pitkän kurssit muunnetaan lyhyen kursseiksi pääsääntöisesti seuraavasti: MAA1 MAB1 MAA2 MAB3 MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 KYL Lukuvuosiopas 23

26 7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ensimmäisen asteen yhtälön sovelluksia potenssikäsitteen laajentaminen eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA2) peruslaskutoimitukset polynomeilla toisen ja korkeamman asteen yhtälöt ja epäyhtälöt rationaalilausekkeiden sieventäminen rationaaliyhtälöt ja epäyhtälöt 3. Geometria (MAA3) Keskeinen taso- ja avaruusgeometria sovelluksineen. 4. Analyyttinen geometria (MAA4) Analyyttinen geometria on geometriaa koordinaatistossa. Keskeiset sisällöt: suora, paraabeli, ympyrä ja ellipsi. 5. Vektorit (MAA5) Vektorilaskun perusteet tasossa ja avaruudessa. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) kuvailevaa tilastotiedettä todennäköisyyden lajeja todennäköisyysjakaumia 7. Derivaatta (MAA7) Differentiaalilaskennan keskeisiä käsitteitä ovat raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Kurssi rajoittuu polynomi- ja rationaalifunktioihin. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Tutkittavien funktioiden joukko laajenee käsittämään juuri- eksponentti ja logaritmifunktiot. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) trigonometrian perusteet trigonometristen funktioiden derivaatat lukujonot 10. Integraalilaskenta (MAA10) integraalifunktiot määrätty integraali sovelluksineen 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Logiikan perusteita. Todistamismenetelmiä. Kokonaislukujen ominaisuuksia. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Virheen arviointia. Yhtälön numeerisia ratkaisumenetelmiä. Algoritmin käsite. Polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö. Numeerinen derivointi ja integrointi. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Funktion jatkuvuus, derivoituvuus, integroituvuus ja raja-arvo äärettömyydessä. Epäoleelliset integraalit. Jatkuvat todennäköisyysjakaumat. 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Pitkän matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 15. Perusopetuksen matematiikan kertauskurssi (MAA0) Kurssilla kerrataan vahvistetaan matematiikan eri osa-alueiden hallintaa ja laskurutiineja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 16. Pitkän matematiikan ylioppilastehtäviä (MAA15) Kurssilla keskitytään erityisesti harjoittamaan ylioppilastehtävien laskemiseen tarvittavaa tekniikkaa ja taitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 24 KYL Lukuvuosi

27 7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus prosenttilaskenta ongelmien muotoileminen yhtälöiksi toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. 2. Geometria (MAB2) kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. 3. Matemaattisia malleja (MAB3) lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla. 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) polynomifunktion derivaatta polynomifunktion kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä kombinatoriikkaa. 6. Matemaattisia tutkimusmenetelmiä (MAB6) kahden muuttujan lineaariset yhtälöt kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. Kurssit arvostellaan numeroin Talousmatematiikka (MAB7) Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. 8. Matemaattisia malleja II (MAB8) Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla. Trigonometristen yhtälöiden ratkaisemista. Muotoa f(x) = A sin (bx + c) olevien funktioiden kuvaajien tutkimista. Vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet. 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) Lyhyen matematiikan oppimäärän kertaus ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8. BIOLOGIA (BI) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin Eliömaailma (BI1) Kurssi toimii johdantona lukion biologiaan ja selvittää esim. sitä millainen tieteenala biologia on. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat myös eliökunnan kehityksen vaiheet sekä eliöiden luokittelun ja ekologian perusteet. 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Eliöt rakentuvat soluista. Tällä kurssilla käsitellään sitä millaisia solut ovat ja miten ne toimivat. Lisäksi selvitetään perinnöllisyyden perusteita. KYL Lukuvuosiopas 25

28 Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin Ympäristöekologia (BI3) Tällä kurssilla tutustutaan suomalaisiin ekosysteemeihin ja joihinkin maailmanlaajuisesti merkittäviin luontotyyppeihin sekä niiden biologiseen monimuotoisuuteen. Lisäksi selvitetään ihmisen aiheuttamia ympäristöongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. 4. Ihmisen biologia (BI4) Tämä kurssi toimii keskeisenä biologisen taustatiedon antajana esim. terveyteen, psykologiaan ja lääketieteeseen liittyvissä asioissa. Kurssilla käsitellään ihmisen asemaa eliökunnassa, lajinja yksilönkehitystä, anatomiaa, elintoimintoja ja elämänvaiheita. 5. Bioteknologia (BI5) Kurssi käsittelee biologian, erityisesti mikrobiologian ja geenitutkimuksen, sovellutusaloja esim. lääketieteessä, eliöiden jalostuksessa, ympäristönsuojelussa ja bioteknologiassa. Samalla syvennetään geenien toiminnan ja rakenteen tuntemusta. 6. Kertauskurssi (BI6) Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärän keskeisiä ja vähemmälle huomiolle jääneitä kohtia. Samalla harjaannutaan vastaamaan reaalikoetehtäviin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, mutta sen käyminen voi nostaa lopullista todistusnumeroa. 7. Työtapakurssi (BI7) Kurssilla tutustutaan sekä teoriassa, että käytännössä biologisten tutkimusten tekoon, työmenetelmiin ja työtapoihin. 9. MAANTIEDE (GE) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan arvosanoin Sininen planeetta (GE1) Lukion maantieteen ensimmäinen kurssi toimii johdantona tähän tieteenalaan, tutustuu Maahan planeettana ja selvittää maapallon pinnan alueellisia luonnonilmiöitä eli ilmakehän, vesikehän, kivikehän ja eliökehän vuorovaikutusta. 2. Yhteinen maailma (GE2) Lukion maantieteen toinen kurssi käsittelee ihmisen toimintojen alueellista vaihtelua maapallon pinnalla, kuten kulttuuria, väestöä, kaupunkeja, luonnonvarojen käyttöä ja kehittyneisyyseroja. Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan arvosanoin Riskien maailma (GE3) Ihmisten elämää vaikeuttavat maapallon pinnalla monenlaiset uhkat eli hasardit. Tämä kurssi selvittää näitä uhkatekijöitä sekä niiden ennakointia ja torjuntaa alueellisesta näkökulmasta. Käsiteltävinä ovat esim. maanjäristykset, myrskyt, taudit ja monet ihmisen itsensä aiheuttamat uhkat. 4. Aluetutkimus (GE4) Kurssi käsittelee sitä miten erilaisilta alueilta kerätään maantieteellistä tietoa ja miten tietoja havainnollistetaan, kun tehdään aluekuvauksia. Tässä yhteydessä tutustutaan mm. karttoihin, tilastoihin ja ns. paikkatietojärjestelmiin. 5. Kartta- ja kertauskurssi (GE5) Kurssin tavoitteena on mm. syventää kartografian tietoja sekä kerrata lukion maantieteen keskeisiä ja vähemmälle huomiolle jääneitä kohtia. Lisäksi harjoitellaan reaalikoetehtäviin vastaamista. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, mutta sen käyminen voi nostaa lopullista todistusnumeroa. Kurssille voi osallistua jo toisen opiskeluvuoden aikana; näin kannattaa tehdä etenkin silloin, jos aikoo kirjoittaa maantieteen syksyn reaalikokeessa. 26 KYL Lukuvuosi

29 10. FYSIIKKA (FY) Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Fysiikan ainoa pakollinen kurssi FY1 suoritetaan ensin. Järjestyksestä poiketessaan opiskelijan kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Kurssi arvostellaan numeroin Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Kurssilla pyritään antamaan yleinen kuva fysiikasta ja sen merkityksestä perusluonnontieteenä, sekä filosofisen ja teknisen tietämyksen kehittäjänä länsimaisessa kulttuuriperinteessä. Valtakunnallisten syventävien kurssien osalta suoritusjärjestys on vapaa, mutta suositeltavinta on suorittaa kurssit numerojärjestyksessä. Kurssi arvostellaan numeroin Lämpö (FY2) Kurssilla tutustutaan energian olemukseen ja eri muotoihin, erityisesti lämpöenergiaan. Esille tulee myös energian merkitys yhteiskunnassa. 3. Aallot (FY3) Kurssilla tutustutaan aaltoliikkeeseen ja sen yleisiin ominaisuuksiin erityisesti esimerkkeinä valo ja ääni. 4. Liikkeen lait (FY4) Kurssilla tutustutaan suoraviivaiseen liikkeeseen ja mekaniikan lakeihin. 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Kurssilla syvennetään liikkeen tuntemusta käsitellen kaksiulotteista liikettä kuten pyörimistä ja heittoliikettä. 6. Sähkö (FY6) Kurssilla tutustutaan sähköopin perussuureisiin ja sähköilmiöihin tasavirtapiireissä. 7. Sähkömagnetismi (FY7) Kurssilla tutustutaan sähköilmiöiden mukanaan tuomiin magneettisiin ilmiöihin ja niiden merkitykseen muun muassa energian tuotannossa ja vaihtovirtapiireissä. 8. Aine ja säteily (FY8) Kurssilla perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin, sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin ja suhteellisuusteorian alkeisiin. 9. Kertauskurssi (FY9) Kurssilla kerrataan fysiikan kurssien 1 8 (FY1 FY8) keskeiset sisällöt. Erityisesti keskitytään mekaniikkaan sekä sähkö- ja lämpöopin sisältöihin. Kurssimateriaalina käytetään aikaisempia reaalikoetehtäviä, preliminäärikokeita ja muita kertaustehtäviä. Tehtävät ovat pääosin laskutehtäviä, joiden yhteydessä kerrataan asiaan liittyvä teoria. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. Space Camp (FY10) Kurssilla perehdytään avaruuden tutkimuksen eri aihealueisiin tähtitieteestä avaruusteknologiaan. Kurssin aikana voidaan tehdä vierailu Kumpulan avaruuskeskukseen, perehdytään ulkona talviseen tähtitaivaaseen ja vieraillaan mahdollisuuksien mukaan lähialueen tähtitornissa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. Fysiikan työkurssi (FY11) Kurssilla keskitytään fysiikan ilmiöiden kokeelliseen tutkimiseen, koejärjestelyihin, mittausten tekemiseen ja analysointiin virhearviointeineen. Kurssi alkaa ensimmäisen vuoden keväällä ja päättyy kolmannen vuoden syksyllä. Työkurssin aikana perehdymme myös ilmailufysiikkaan. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 12. Fysiikan projektikurssi (FY12) Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Kurssin voi suorittaa osallistumalla johonkin fysiikan aihepiirin projektiin esim. tiedekilpailuun tai suorittamalla purjelentolupakirjan teoreettisen osuuden. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 13. Moderni fysiikka (FY13) Kurssilla tutustutaan tarkemmin mm. alkeishiukkasiin, hiukkaskiihdyttimiin ja -ilmaisimiin, standardimalliin ja antimaterian tutkimukseen. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisesti verkkokurssina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 14. Fysiikan historia (FY14) Itsenäisesti suoritettava kurssi. Opiskelija tekee itsenäisesti opettajan kanssa sovitun kirjallisen seminaarityön. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. KYL Lukuvuosiopas 27

30 11. KEMIA (KE) Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Pakollinen kurssi suoritetaan ensin. Syventävien kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on suositeltavaa. Muutoksista on syytä keskustella opettajan kanssa. Valtakunnallinen pakollinen kurssi Kurssi arvostellaan numeroin Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kurssilla kerrataan ja syvennetään kemian perusteita. Kurssilla käsitellään mm. orgaanisia yhdisteryhmiä, orgaanisissa yhdisteissä esiintyviä sidoksia sekä poolisuus ja erilaisia seoksia, ainemäärää ja pitoisuutta ja orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita. Kurssit arvostellaan numeroin Kemian mikromaailma (KE2) Kurssilla tarkastellaan alkuaineen elektroniverhon rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. Yhdisteen rakenteeseen ja muihin ominaisuuksiin perehdytään atomiorbitaalien hybridisoitumisen ja kemiallisten sidosten avulla. 3. Reaktiot ja energia (KE3) Kurssilla tutustutaan kemiallisiin reaktioihin. Tutkitaan reaktioissa tapahtuvia energianmuutoksia ja reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä sekä käsitellään reaktioita matemaattisesti. 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Kurssilla opiskellaan sähkökemiaa ja polymeerikemiaa. Tutustutaan teollisesti merkittävien metallien ja epämetallien ominaisuuksiin ja reaktioihin. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Tutkitaan tasapainotilan muodostumista, tasapainon säätelyä, happoemästitrauksia sekä liukoisuutta kokeellisesti ja laskennallisten tehtävien avulla. 7. Kemian kertauskurssi (KE7) Kurssilla kerrataan kemian kurssien keskeiset sisällöt ja valmistaudutaan kemian ylioppilas-kokeeseen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6. Kemian laborointikurssi (KE6) Kurssin sisältö vaihtelee ja kehittyy vuosittain. Kurssilla suoritettavia töitä ovat esimerkiksi sakkareaktiot, titraus, alkuaine analyysi, pumpulin nitraus, kemiallinen puutarha, suhdekaavan määrittäminen ja sitruunahapon eristäminen. Oppilaat valmistavat itse tarvittavat liuokset, etsivät työvälineet ja kemikaalit ja huolehtivat työpisteensä siisteydestä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 12. USKONTO 12.1 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO (UE) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssi UE1 suoritetaan ensimmäisenä, sen jälkeen numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman mukaisessa vapaassa järjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kurssi käsittelee uskonnon olemusta ja Raamatun keskeisiä opillisia ja eettisiä teemoja. 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Kristillisen kirkon historia, kehitys ja vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Elämän hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtimista. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman mukaisessa vapaassa järjestyksessä. Kurssit arvostellaan arvosanoin Uskontojen maailmat (UE4) Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. 28 KYL Lukuvuosi

31 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Muinaissuomalainen uskonto. Suomen kirkkohistorian yleislinjat. Luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa. Ei-kristilliset yhteisöt Suomessa. Kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia 6. Myytti ja minä (UE6) Kierrämme maapalloa ympäri myyttejä etsien ja mytologiaan syventyen. Uppoudumme myytin olemukseen ja ilmenemismuotoihin ja tutustumme tarkemmin johonkin itseään kiinnostavaan myyttiin/ kertomusperinteeseen. Myös Raamattu ja myytit ovat kiinnostuksemme kohteena 7. Raamattu tutuksi (UE7) Kurssilla tutustutaan Raamatun olemukseen, keskeiseen sisältöön, sanomaan ja tutkimukseen. 8. Kertauskurssi (UE8) Kurssilla keskitytään pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisiin teemoihin ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten uskonnon reaalikokeen tehtäviin. 9. Kristilliset Kirkkokunnat (UE9) Tutustumme kristikunnan suurten kirkkokuntien opin ja etiikan yhtäläisyyksiin ja eroihin, ekumeenisen liikkeen tavoitteisiin ja nykypäivän kristikunnan globaaleihin haasteisiin. 10. Kirkkotaide (UE10) Kirkkotaiteen kurssi on poikkitieteellinen kuvaamataidon ja uskonnon soveltava kurssi, joka on jaettu teoria ja käytäntö osioon. Kurssilla tutustutaan kirkkotaiteen moni-ilmeiseen historiaan ja nykyolemukseen teoriassa ja käytännössä maalamalla. Kurssilta saa UE10 tai KU10 kurssin suoritusmerkinnän ORTODOKSINEN USKONTO (UO) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan arvosanoin Ortodoksinen maailma (UO1) Keskeisenä sisältönä ovat varhaiskirkko, Bysantin aika oppi ja hallinto määräytyvät, idän ja lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen kirkot. 2. Uskonoppi ja etiikka (UO2) Keskeisenä sisältönä ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus, Jumalansynnyttäjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen, ortodoksinen ihmiskuva ja yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä. 3. Raamattutieto (UO3) Keskeisevä sisältönä ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista ja Paavali ja hänen kirjeensä. Kurssit arvostellaan arvosanoin Uskontojen maailmat (UO4) Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. 5. Ortodoksinen Suomi (UO5) Suomalainen muinaisusko. Ortodoksit idän ja lännen välissä. Katolisuudesta luterilaisuuteen. Itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko. Maahanmuuttajien ortodoksinen perinne ykseys ja erilaisuus. Uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa 13. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis- yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvostellaan numeroin Hyvä elämä (ET1) Kurssilla käsitellään ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja, elämänhallintaa, identiteettiä sekä hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä. KYL Lukuvuosiopas 29

32 2. Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvaa, sen rakennetta ja muotoutumista. 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla käsitellään ihmistä sosiaalisena olentona, valtaa, yhteiskunnan rakenneteorioita, ihmisoikeuksia, poliittisia ihanteita ja oikeudenmukaisuutta. Kurssit arvostellaan numeroin Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. 14. FILOSOFIA (FI) Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Valtakunnallinen pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Keskeisiä kurssin sisältöjä ovat mm. ihmiskuvat, maailmankuvat, uskonnon ja filosofian suhde, filosofian historia ja nykyaika, filosofian olemus ja eri osa-alueet, tieto, oleminen ja todellisuus. Syventävät kurssit voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Suositeltavaa on, että pakollinen kurssi FI1 on suoritettu ennen syventäviä kursseja. Kurssit arvostellaan numeroin Filosofinen etiikka (FI2) Filosofisen etiikan kurssi käsittelee niin sanottua käytännöllistä filosofiaa syventäen ensimmäisen kurssin etiikkaa koskevaa osiota. 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Tiedon olemus metafyysisenä käsitteenä kuuluu olennaisena osana filosofista kysymyksen asettelua. Kriittisen tiedon merkitys korostuu myös nykyajan tietoyhteiskunnan mukanaan tuomien haasteiden myötä. 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa yhteiskuntafilosofialla voi olla merkittävä rooli. Yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen hahmottaminen filosofisena kysymyksenä korostuu nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä 5. Filosofian kertauskurssi (FI5) Kurssilla varmistetaan, että opiskelija saa hyvät valmiudet vastata filosofian reaalikokeen kysymyksiin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6. Miksi Hitler ymmärsi yli-ihmisopin väärin? (FI6) Kurssi keskittyy moderniin filosofiaan Marxista eteenpäin. Erilaiset koulukunnat, filosofit ja yhteiskunnan ilmiöt ovat mielenkiintomme kohteena estetiikkaa unohtamatta. 15. HISTORIA (HI) Lukion historian opetus luo opiskelijoille edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, syventävien kurssien suoritusjärjestyksen voi vapaasti valita. Kurssit arvostellaan numeroin Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Lähi-idän kulttuurien, antiikin, keskiajan ja uuden ajan poliittinen sekä taloudellinen kehitys ovat opiskelun painopisteenä. 30 KYL Lukuvuosi

33 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä, jolloin se pitää sisällään mm. taiteen, tieteen, uskonnon, filosofian, aatteet ja teknologian. 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800 luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Keskeisimpiä sisältöjä ovat mm. imperialismi, maailmansodat ja muut konfliktit, kylmä sota, suurvaltapolitiikka sekä kolmannen maailman ongelmat. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla tutustutaan myös paikallisesti merkittäviin tapahtumiin ja erityispiirteisiin sekä tarkastellaan valtakunnallisten tapahtumien heijastumista Kouvolan seutuun. Kurssit arvostellaan numeroin Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Mahdollisuuksien mukaan kurssilla tutustutaan paikallisesti merkittävien tapahtumien ja henkilöiden vaikutukseen Kouvolan seudulla. 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä. 7. Maailman tilanne nyt (HI7) Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia pääasiassa joukkoviestimien tarjoaman aineiston avulla. 8. Kadonneet kulttuurit (HI8) Kurssilla opiskellaan yleislinjoja korkeakulttuurien kehityksestä ja maailmasta ja tutustutaan tarkemmin joihinkin valittuihin aiheisiin. 9. Keskiaikako pimeä? (HI9) Kurssilla murretaan myyttejä keskiajan pimeydestä tutustumalla Euroopan valtioiden syntyhistoriaan ja elinvoimaiseen, kulttuuriltaan rikkaaseen ja kiehtovaan keskiajan maailmaan. Kurssilla on mahdollista käyttää monenlaisia työtapoja ja painottaa opiskelijoita kiinnostavia asioita. 10. Yhdysvaltain historia (HI10) Kurssilla käsitellään maailman ainoan supervallan olemusta poliittisen historian ja kulttuurin näkökulmasta. Hahmottelemamme aikaväli ulottuu Mayflower-laivasta Starwarsiin. Luennot ja oma työ ovat keskeisiä opetusmenetelmiä, mutta muitakin voidaan käyttää. Opiskelijoiden kiinnostus otetaan aiheiden valinnassa huomioon. 11. Antiikkia, antiikkia (HI11) Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään antiikin merkityksen myöhemmälle historiankehitykselle ja syventää tietoja antiikin erityispiirteistä taiteen, kulttuurin, tieteiden ja mytologian saralla. Kurssilla tehdään yksi tutkielma opiskelijan valitsemasta aiheesta. 12. Historian kertauskurssi (HI12) Kurssilla kerrataan historian pakollisten ja osittain valtakunnallisten syventävien kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. KYL Lukuvuosiopas 31

34 16. YHTEISKUNTAOPPI (YH) Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan Kouvolan seudun, suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää opiskelijan Suomen valtiolliseen, yhteiskunnalliseen ja kunnalliseen järjestelmään. Se pohjautuu valtio-oppiin, sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiaan. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan sosiaalinen kehitys, valta ja vaikuttaminen sekä paikallisuus. 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten, kuntien ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Kurssilla voidaan tehdä vertailua Suomen ja Kouvolan seudun talouselämän välillä ja tutustua muutenkin paikallisen talouselämän rakentumiseen. Syventävien kurssien suoritusjärjestyksen voi vapaasti valita. Kurssit arvostellaan numeroin Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5) Kurssilla kerrataan yhteiskuntatiedon ja taloustiedon sekä valtakunnallisten syventävien kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 6. Yrittäväksi kansalaiseksi (YH6) Kurssi kannustaa opiskelijaa yritteliäisyyteen ja perehdyttää yrittäjyyteen paikallisten esimerkkien sekä teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana ovat omat kokemukset ja ajatukset sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Kurssilla ideoidaan, kehitellään ja tuotetaan yksilö- tai ryhmätyönä liikeideoita ja/tai muuta yrittäjämäistä toimintaa. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa yrittäjyyteen ja asenteellisia edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen. Lisäksi kurssilla syvennetään yritystoiminnan perusteita. Kurssiin voidaan liittää osallistuminen NY24h-leiriin.. 7. Käytännön yrittäjyys (YH7) Opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen käytännössä omakohtaisesti, itsenäisesti tai tiimityöskentelynä. Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi koulun tapahtuman yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai tiimityönä. Projekti voi myös koostua yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä useamman koulun yhteistyössä toteutettavista oppimiskokonaisuuksista. Opiskelijat osallistuvat itse jonkin konkreettisen projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssin tavoitteena on oppia jonkin projektin aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan verkottumista, projektinhallintaa, tiimityöskentelyä, yrittäjän arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa. Osa kurssista voi olla osallistumista NY24h-leirin suunnitteluun ja 1-2 leirillä tutorina olemiseen. 8. Yrittäjyyskasvatuksen projektikurssi (YH8) Kurssin tavoitteena on oppia aidosti oman yrityksen tai laajemman projektin perustamisen, aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan yrittäjän arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa. Yritys tai projekti voidaan aloittaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Opiskelija osallistuu yhteen opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään suurempaan projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman, messujen yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai pienessä ryhmässä. Projekti voi olla myös NY-yhdistyksen Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Projekti tai harjoitusyritys voi kestää koko lukukauden tai -vuoden ajan riippuen projektin laajuudesta. 32 KYL Lukuvuosi

35 17. PSYKOLOGIA (PS) Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Valtakunnallinen pakollinen kurssi PS1 on pohja muille kursseille, joiden suoritusjärjestystä voi tarvittaessa muuttaa. Kurssi arvostellaan numeroin Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Kurssilla käsitellään psykologian tutkimuskohteita ja sovellusalueita, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, oppimisen psykologian perusteita ja sovelluksia ja sosiaalipsykologian perusteita. Suositellaan kurssien suorittamista numerojärjestyksessä. PS6 voidaan suorittaa milloin vain PS1:n jälkeen. Kurssit arvostellaan numeroin Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Kurssilla käsitellään yksilön psyykkistä kehitystä elämän eri vaiheissa, psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitystä ihmisen psyykkisessä kehityksessä, psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttamista. 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Kurssilla käsitellään seuraavia aiheita: vireystilan säätely, nukkuminen ja uni, hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus, kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia. 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Kurssin sisältöalueeseen kuuluu mm. tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys, motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus, motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa, motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin ja korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Kurssilla käsitellään persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti, persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista, persoonallisuuden tutkiminen, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. PS6 voidaan suorittaa milloin vain PS1:n jälkeen. 6. Sosiaalipsykologia (PS6) Kurssin opiskelija kehittyy itsetuntemuksessa ja vuorovaikutustaidoissa, perehtyy ryhmien toimintaan vaikuttaviin tekijöihin ja perehtyy ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja sosiaaliseen elämään. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 7. Psykologian kertauskurssi (PS7) Kurssilla kerrataan psykologian kurssien sisällöt pääpiirteittäin sekä tutustutaan aikaisempien ylioppilaskirjoitusten kysymyksiin. 8. Käytännöllistä psykologiaa PS8 Kurssilla tutustut eri tekstien avulla psykologian teorioihin, tutkimustuloksiin ja käsitteisiin. Tekstejä ovat esimerkiksi mainokset, tv-sarjat, sarjakuvat ja kaunokirjalliset tuotteet. Kurssi yhdistyy äidinkieleen analyysi- ja tulkintatehtävien avulla. Etsit myös itse sopivaa materiaalia kurssin tarpeisiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 18. MUSIIKKI (MU) Musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaitojen kehittyminen, myönteiset kokemukset ja kyky arvioida omaa toimintaa ovat keskeisiä lukion musiikin opetuksessa. Musiikin tuottaminen laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä sekä kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit MU1 ja MU2 suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventäville ja soveltaville kursseille osallistuminen ei velvoita MU2 suorittamista. Kurssit arvioidaan numeroin Musiikki ja minä (MU1) Opiskelija tutkii mahdollisuuksiaan laulajana, soittajana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssi syventää musiikillista yleissivistystä. KYL Lukuvuosiopas 33

36 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssilla tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja musiikkikulttuureihin, ja sisältöinä ovat mm. suomalainen kansanmusiikkiperinne, suomalaisen populaarimusiikin vaiheita ja eurooppalaisen ja suomalaisen taidemusiikin vertailua eri aikakausina. Kurssit voi suorittaa omavalintaisessa järjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin Ovet auki musiikille (MU3) Opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikkikulttuureja ja musiikinlajeja, ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta ja kehittää edelleen musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. Kurssilla tutustutaan syvällisesti yhdessä valittuihin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssilla tutustutaan musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä. Lisäksi tutkitaan musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. 5. Musiikkiprojekti JA ROKKI SOI 1 (MU5) Kurssilla opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan musiikillisen kokonaisuuden käyttäen aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Kurssin sisältö määritellään yhdessä projektiin osallistuvan ryhmän kanssa. Kurssilla toteutetaan konsertti tai näyttämöteos, taiteiden välinen projekti, äänite tai video. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6. Musiikkiprojekti JA ROKKI SOI 2 (MU6) Opiskelija syventää MU5 kurssilla opittuja taitoja. Sisällöt määritellään yhdessä projektiin osallistuvan ryhmän kanssa. 7. Bändikurssi (MU7) Opiskelijan laulu- ja soittotaitojen kehittäminen. Kurssilla tehdään soittoharjoituksia ja musisoidaan yhdessä. Ei esiintymispakkoa. 8. Musiikin tekniikka (MU8) Kurssin tavoitteena on opiskella äänen tuottamisen ja toistamiseen liittyvien tekniikoiden hallintaa. Kursin liittyy äänitekniikan opiskelua ja konserttien äänentoiston toteuttamistehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Kulttuurikierros Kouvolassa ja vähän ulkopuolella (MU9) Tutustutaan Kouvolan ja lähialueen kulttuuritarjontaan, konsertteihin, teattereihin ja näyttelyihin. Kurssin aikana tehdään kohteista kriittisiä arviointeja ja annetaan eväitä oman kulttuurimaun rakentumiseen. Kurssin alussa kokoonnutaan ja suunnitellaan yhdessä kurssin sisältöä ja sovitaan tutustumiskohteista. Kurssilla läsnäolopakko. Kurssiin ei sisälly kirjallista koetta ja kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. ABIkonsertti (MU10) Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. 11. Lukiodiplomikurssi (MU11) Opiskelija voi hyödyntää/todistaa erikoisosaamistaan myöhemmin tulevaisuudessa kurssilla valmistamansa portfolion avulla. Kurssilla analysoidaan opiskelijan valitsemaa materiaalia. Lisätietoja saat musiikinopettajalta Kuorokurssi (MU12-MU16) Tavoitteena on, että opiskelijalla säilyy kiinnostus lauluun ja laulun harrastamiseen koko lukion ajan. Kurssi sisältää äänenkäyttö- ja hengitystekniikkaharjoituksia, lauluharjoituksia ja esiintymisiä. Kuorosta saa kurssimerkinnän jokaiselta osallistumislukukaudelta (läsnäolo pakollinen). 19. KUVATAIDE (KU) Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Kuvataidekursseihin kuuluu mahdollisuuksien mukaan näyttely- ja opintokäyntejä ensisijaisesti oman paikkakunnan kulttuuritarjontaa hyödyntäen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kuvataiteen kurssi 1 käydään lukion ensimmäisenä kurssina, koska se antaa perusteet koko lukion kuvataiteen opiskelulle. Kurssit arvostellaan numeroin Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssi on kaikille yhteinen peruskurssi, joka kehittää valmiuksia ja antaa välineitä lukion kuvataiteen opiskeluun ja omaan kuvalliseen ilmaisuun. 34 KYL Lukuvuosi

37 Kurssilla käsitellään mm. kuvan ominaisuuksia, rakennetta, kuvasommittelun periaatteita, värioppia, sekä kuvan sisältöä, tulkintaa ja analysointia. Harjaannutetaan keskeisiä kuvan tekemisen tekniikoita, ja tarkastellaan kuvaa ja taidetta yksilön ja yhteiskunnan kannalta eri kulttuureissa. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssilla tarkastellaan ympäristöä eri näkökulmista ja opitaan arkkitehtuurin ja muotoilun perusteita. Tutustutaan oman kaupungin rakennettuun ympäristöön (kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, julkisiin taideteoksiin), luonnonympäristöön ja ympäristötaiteeseen, sekä omaan esineympäristöön. Tarkastellaan ympäristön viestejä, muotokieltä, materiaaleja ja merkityksiä ja ilmaistaan omia ympäristökokemuksia taiteen keinoin esim. piirtäen, maalaten, muotoillen ja valokuvaten. Kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kurssit arvostellaan numeroin Media ja kuvien viestit (KU3) Kurssilla tutustutaan laajasti visuaaliseen viestintään. - kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, sarjakuva, tietokonekuvat, valokuva - graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvankäsittely - elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta - visuaalisuus tuotteiden ja tuotemerkkien suunnittelussa 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Kurssilla tutustutaan kuvataiteen historiaan ja tehdään kuvia sen innoittamana. - taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin - eri aikakausien kulttuurien ilmeneminen kuvataiteessa - aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia - kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Kurssilla tutustutaan nykytaiteeseen ja tehdään kokeilullisia, mahdollisesti monitaiteellisia kuvallisia tuotoksia. nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset - nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus - mahdollisuuksien mukaan oman produktion toteuttaminen, taiteiden välisiä projekteja - visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita Kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kurssit 7, 8 ja 10 arvostellaan numeroin 4-10, kurssi 9 arvostellaan suoritusmerkinnällä. 6. Taiteilua suomalaisittain (KU6) Perehdytään syvällisemmin kotimaan kuvataiteeseen ja haetaan siitä innoitusta omaan taiteen tekemiseen. Itsenäisen työskentelyn lomassa tutustutaan Suomen taiteen historiaan, ilmiöihin ja keskeisiin taiteilijoihin. Seurataan kotiseudun taidetapahtumia tutustumalla paikallisiin taidenäyttelyihin. Kurssi soveltuu hyvin jatkoksi yleisen taidehistorian kurssille (KU4). 7. Grafiikan kurssi. Painomenetelmiä paperille ja kankaalle (KU7) Työpajakurssi Kurssilla harjoitellaan graafista suunnittelua ja taidegrafiikan eri menetelmiä, kuten monotypiaa, linokaiverrusta, kuivaneulatekniikkaa. Tutustutaan kankaanpainantaan ja maalaukseen. 8. Keramiikka ja kuvanveisto (KU8) Kurssi on kolmiulotteisen ilmaisun kurssi, jossa keskitytään plastiseen sommitteluun ja rakenteluun eri materiaaleista, kuten savi, kipsi, paperi, pahvi ja mahdollisesti lumi. Tutustutaan veistotaiteen suuntauksiin ja julkisiin taideteoksiin sekä arkkitehtuuriin. 9. Valokuvaus ja videokurssi (KU9) Työpajakurssi Kurssilla tutustutaan valokuvaan ja digitaaliseen kuvaan oman ilmaisun ja viestinnän välineinä. Harjoitellaan valokuvausta ja kuvien ja kuvasarjojen valmistusta, pimiötyöskentelyä ja kuvan käsittelyä sekä tutustutaan valokuvauksen historiaan. Opetellaan videofilmin tekoa ja tutustutaan elokuva- ja videoilmaisun keinoihin sekä elokuvan historiaan 10. Piirustus ja maalaus (KU10) Kurssilla syvennetään omaa kuvataiteellista, persoonallista ilmaisua ja eri tekotapojen hallintaa. Tekniikoista tulevat tutuiksi erilaiset piirustus- ja maalaustekniikat, kuten hiili-, pastelliliitu-, akvarelli-, peiteväri-, akryyli-, öljyväri- ja sekatekniikat. Aihetutkielmia ja tehtäväsarjoja. Opiskelija voi mieltymystensä mukaan valita useita tekniikoita tai keskittyä syventäen muutamaan. 11. Lukiodiplomikurssi (KU11) Kurssi on kuvataiteen valtakunnallinen koe, jossa on tarkoitus näyttää erityisosaamista kuvataiteessa. Opetushallitus vahvistaa vuosittain tehtävät, joista opiskelija valitsee haluamansa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa. Tehtäväkokonaisuus KYL Lukuvuosiopas 35

38 muodostuu portfoliosta (prosessin kuvaus ja kuvalliset tehtävät) ja kirjallisesta tehtävästä, joka suoritetaan kokeenomaisissa olosuhteissa. Lukiodiplomikurssille pääsyn ehtona on vähintään neljä hyväksytysti suoritettua kuvataiteen lukiokurssia. Lukiodiplomi arvostellaan numeroin asteikolla Projektikurssi (KU12) Kurssi on koulussa tai koulun ulkopuolella toteutettava projektiluontoinen kokonaisuus tai erityistehtävä. Opiskelijalla on mahdollisuus lukiovuosiensa aikana osoittaa kiinnostustaan ja aktiivisuuttaan kuvataiteessa osallistumalla koulun projekteihin. Tällaisia toteutuneita projekteja ovat esim. koulun musikaalien ja näytelmien lavastuksen ja visuaalisen ilmeen suunnittelu, juhlien koristelut ja seinämaalausprojekti. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 20. LIIKUNTA (LI) Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssi LI1on suoritettava 1.opiskeluvuonna ja LI2 on suoritettava 2. opiskeluvuonna. 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Kurssin tavoitteena on monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteiden ymmärtäminen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäen sekä ylläpitää ja kehittää perusopetuksessa opittuja liikuntataitoja ja tietoja kuntoliikkujan tasolle. Kurssi sisältää mm. eri kuntoliikuntalajeja, luistelua, yleisurheilua, tansseja sekä erilaisia pallopelejä. 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Kurssin tavoitteena on motorisia taitoja vaativien liikuntalajien perustekniikan kehittäminen sekä henkilökohtaisen liikuntaharrastuksen aktivointi tutustumalla lähialueiden liikuntapalveluihin ja joihinkin uusiin liikuntalajeihin. Kurssi sisältää mm. lihashuoltoa, rentousharjoituksia, vesiliikuntaa, luontoliikuntaa, hiihtoa, voimistelua, paritansseja sekä pallopelejä. Kurssit arvioidaan numeroin Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. 3. Virkisty liikunnasta (LI3) Virkisty liikunnasta -kurssi antaa valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista liikunnan avulla. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä oman kunnon kohentumisen, rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssin liikuntalajit suunnitellaan ja valitaan yhteistyössä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Rentoutumisharjoitukset, lihashuolto ja jokin elämyksellinen uusi liikuntamuoto kuuluvat kurssin sisältöön. 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Kurssilla harjoitellaan yhdessä valitut Vanhojen juhlassa tanssittavat tanssit. Kurssiin kuuluu tanssien harjoitteleminen, juhlassa tanssiminen sekä muut juhlaan liittyvät käytännönjärjestelyt. 5. Kuntoliikunta (LI5) Kuntoliikuntakurssilla annetaan valmiuksia ja ohjataan opiskelijoita itsenäiseen, koko elämän jatkuvaan kuntoliikunnan harrastamiseen ja oman kuntonsa seuraamiseen. Kurssilla toteutetaan henkilökohtainen liikuntaohjelma. Kuntoliikuntalajit valitaan yhteistyössä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6. Palloilukurssi (LI6) Kurssilla pelataan opiskelijoiden yhdessä valitsemia sisä- ja ulkopalloilupelejä sekä viite- ja pienpelejä vuodenaika ja lajien monipuolisuus huomioiden. Tavoitteena on kehittää palloilutaitojen ja taktiikan lisäksi myös motorisia ominaisuuksia ja fyysistä kuntoa. 7. Mailapelikurssi (LI7) Mailapelikurssin lajeina ovat golf, squash, tennis ja sulkapallo. Kurssin sisältö suunnitellaan yhteistyössä paikallisten seurojen valmentajien kanssa (tennis, squash, golf). Kurssi antaa valmiudet lajien harrastamiseen kuntopelaajan/harrastepelaajan tasolla (perussäännöt, tekniikka ja taktiikka). Samalla oppilaille annetaan tietoa em. lajien seuratoiminnasta Kouvolan seudulla ja oppilailla on myös mahdollisuus tutustua paikallisten seurojen harrastustiloihin /- paikkoihin. 8. Iltarastikurssi (LI8) Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden jo opittuna suunnistustaitoja kuntosuunnistajan tasolle. Kurssi sisältää info-tunnin, joko keväällä tai syksyllä ennen iltarastikauden alkua, opastuksen iltarastitapahtumassa ja kymmenen (10) iltarastitapahtumaa. Kouvolan Sanomien 36 KYL Lukuvuosi

39 iltarasteja järjestävät Kouvolan Rasti -72, Kuusankosken Urheiluseura, Iitin pyrintö, Utin Jääkärirykmentti ja Kouvolan Sanomat. Iltarasteilla maastoon pääsee tiistaisin ja torstaisin ja lauantaisin. Iltarastitapahtumassa suunnistusradan voi itse valita seuraavista vaihtoehdoista: C-rata 1,5-3 km, B-rata 3 4 km ja A-rata 5 7 km. C-rata on helppo, B keskivaikea ja A vaikein vaihtoehto. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 9. Liikunnan lukiodiplomi (LI9) Liikunnan lukiodiplomi antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnassa hyvin edistyneille opiskelijoille mahdollisuuden näyttää erityisosaamista. Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta, harrastuneisuudesta, yhteistyötaidoista sekä liikuntatiedoista. Liikuntadiplomi auttaa opiskelijaa etenemään mahdollisiin liikunnan jatko-opintoihin. 10. Retkeilykurssi (LI10) Retkeilykurssi kehittää monipuolisesti oppilaan retkeilytaitoja se antaa mahdollisuuden soveltaa retkeilyyn liittyviä taitoja ja tietoja käytännössä. Kurssi sisältää mm. teoriaa ja käytäntöä retken suunnittelusta, varusteista, maastossa liikkumisesta, suunnistuksesta, leiriytymisestä, retkiruokien valmistuksesta ja ensiavusta retkellä ja sekä viikonloppuvaelluksen. Kurssiin liittyy osallistumismaksu, joka sisältää kuljetuskustannukset. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 21. TERVEYSTIETO (TE) Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakollinen kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna ennen syventävää ja soveltavaa terveystiedon kurssia. Kurssi arvioidaan numeroin Terveyden perusteet (TE1) Kurssin tavoitteena on työ- ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen ja oman terveyskäyttäytymisen arviointi. Kurssin aihealueisiin kuuluvat kansantaudit ja niiden ehkäisyn merkitys yksilön ja yhteisön näkökulmasta, terveyserojen syntyyn vaikuttavien erojen tunnistaminen, perhesuunnittelu, tavallisimpien sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu, terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut sekä terveyttä koskeva viestintä. Kurssit arvioidaan numeroin Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä; aikuistuminen, perhe-elämä ja vanhemmuus, mielenterveys, itsetuntemus ja elämän ilo, ravinto, syömishäiriöt, erityisruokavaliot, terveysliikunta ja painonhallinta, seksuaalisuus nuoren näkökulmasta, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ja riippuvuus sekä päihteet eri näkökulmista. Kurssilla pohditaan ja tarkastellaan terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia. 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen, tutustutaan paikallistason terveydenhuollon palveluihin sekä lääkärien ja terveydenhoitajien tekemiin perustutkimuksiin ja niiden antamien tulosten tulkintoihin. Kurssilla käsitellään yksilön oikeuksia terveyden- ja sairaanhoidossa sekä kerätään tutkimustietoa terveydestä ja verrataan sitä median välittämään tietoon terveydestä. 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4) Kurssilla kerrataan terveystiedon yleisimmät käsitteet sekä aikaisempien kurssien sisällöt ja tavoitteet sekä käydään läpi ylioppilaskysymyksiä ja mallivastauksia. Kertauskurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa terveystiedon reaalikokeessa. 5. Turvallisuus ja ensiapu (TE5) Kurssilla perehdytään kodin, koulun, vapaa-ajan sekä liikenteen turvallisuuteen sekä harjoitellaan turvallisuus ja ensiaputaitoja. Kurssilla tehdään paljon toiminnallisia harjoituksia lavastetuilla ensiaputilanteilla sekä mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä. KYL Lukuvuosiopas 37

40 22. OPINTO-OHJAUS (OP) Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa, tukee häntä lukioopintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Valtakunnallinen pakollinen kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kaikki opiskelijat osallistuvat henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tekevät kirjallisen jatko-opintosuunnitelman. Kurssi hajautetaan kolmelle lukiovuodelle. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Valtakunnallinen syventävä kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Kurssi tarjotaan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on saada tukea jatko-opintosuunnitelman laatimiseen. Päätöksentekoa helpottavat itsetuntemusta lisäävät yksilö- ja ryhmätehtävät sekä yritysvierailut lähialueella. Kurssilla tutustutaan myös KELA:n ja työvoimahallinnon palveluihin. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 3. TUTOR-kurssi Kurssi on suunnattu toisen vuoden opiskelijoille. Kurssilla opiskelijat suorittavat tutorkoulutuksen, mikä antaa heille valmiuksia perehdyttää uusia opiskelijoita lukio-opintojen alkuun. Lisäksi tutor-kurssilla opiskelijat suunnittelevat koulun viihtyisyyttä lisääviä teemapäiviä ja tapahtumia sekä esittelevät koulua oppilaitoksessa käyville vierailijoille. 4. Studies in English (OP4) In this course you have the possibility to get information about studying in degree programs in English at Universities and Universities of Applied Sciences as well as abroad. The course is held outside the time schedule and you will make excursions to schools of higher education. Reports of the study possibilities are made in English. 23. Muut lukiokurssit 23.1 TIETOTEKNIIKKA (AT) Oppiaineena tietotekniikka antaa valmiuksia ymmärtää ja toimia globaalissa tietoyhteiskunnassa. Se tukee aktiivisena kansalaisena toimimista, viestintä- ja mediaosaamista sekä lisää opiskelutaitoja. Kurssien suoritus Tietotekniikka sisältää neljä kurssia. Niistä kolme ensimmäistä voi suorittaa myös itsenäisesti, tenttimällä. Kurssien suoritusjärjestyksellä ei ole väliä. Kolme ensimmäistä kurssia sisältävät yhteensä seitsemän aihekokonaisuutta, joista jokaisesta on Tieken näyttö- tai kirjallinen koe. Vaikka näyttökoetta ei saa hyväksytysti läpi, voi kurssista saada suoritusmerkinnän osallistumalla aktiivisesti oppitunneille. Suorittaessaan Tieken ajokorttitutkinnon, saa tutkintotodistuksesta kurssin (kurssi AT5). 1. Tietotekniikan peruskurssi (AT1) kurssi antaa tietotekniset valmiudet esim. tutkielmien ja esitelmien tekemiseen käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn ja diaesitysten peruskäyttö tutustuminen erilaisiin oppimisympäristöihin Internetin tärkeimmät palvelut kuten www ja sähköposti Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Internet ja sähköposti, Tekstinkäsittely sekä Esitysgrafiikka kokeet 2. Laitteen ja tiedonhallinta sekä taulukkolaskenta (AT2) Windows käyttöjärjestelmän perusteet alan perussanasto, laitteet ja ohjelmat taulukkolaskennan peruskäyttö Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Laitteen ja tiedonhallinta sekä Taulukkolaskenta kokeet 3. Tietoaineistot taulukoissa ja kuvankäsittely (AT3) taulukkolaskentaohjelman tietokantaominaisuuksien peruskäyttö kuvankäsittelyn perusteet Tieken A-ajokorttitutkinnon moduulien Tietoaineistot taulukoissa ja Kuvankäsittely kokeet 38 KYL Lukuvuosi

41 4. Ohjelmointi (AT4) ohjelman luominen ja koodin kirjoittaminen ohjelman kirjoittaminen (proseduurit, muuttujat, ohjausrakenteet, ohjelman testaus ja virheenkäsittely) oliot ja olioluokat tavallisimmat komponentit ja niiden avulla ohjelman rakentaminen 5. TIEKE ajokorttitutkinto (AT5) ajokorttitutkinnon suorittamisesta saa todistukseen kurssimerkinnän 23.2 KÄSITYÖ, TEKNINEN TYÖ (TN) Kurssit tarjoavat käytännön riemua pänttäämisen harmaaseen arkeen ja peukalon siirtoa kämmenen sivulle. Kehitetään teoreettisen tiedon muuttamista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi tuotteeksi. Samalla kehittyvät luovuus ja ongelmanratkaisutaidot. 1. Materiaalit ja konstit tutuksi (TN01) Tutustutaan eri puu- ja metallimateriaaleihin sekä mahdollisuuksiin niiden muokkaamiseksi, liittämiseksi ja pintakäsittelyyn. Eri tekniikoita harjoitellaan pienimuotoisilla harjoitustöillä. 2. Teoriasta käytäntöön (TN02) Toteutetaan opiskelijan omavalintainen ja -suunnittelema pienimuotoinen harjoitustyö. Samalla syvennetään työvälineiden hallintaa ja materiaalitietoutta. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssin TN1 suorittamista. 3. Lukiodiplomikurssi (TN03) Suoritetaan valtakunnallinen käsityödiplomi Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssien TN01 ja TN02 suorittamista TEKSTIILITYÖ (TS) 1. Juhlaan tai arkeen toteuta unelma-asusi (TS01) Kurssilla tutustutaan muodin historiaan lyhyesti ja etsitään ideoita kurssilla valmistettavaan omaan asuun tai asukokonaisuuteen. Lisäksi perehdytään kangasmateriaaleihin sekä vaatteen valmistuksessa esiin tuleviin ompeluteknisiin ratkaisuihin. Oman asun voi valmistaa vanhojen päivää silmällä pitäen, penkkaripäivää varten tai vaikkapa kevätjuhliin, jolloin on osattava arvioida työhön menevää aikaa ja omia resursseja puvun toteuttamiseen Teatteritaide/ Impro (TE) Kurssin tavoitteena on tutustua monipuolisesti ilmaisun eri osa-alueisiin; liikkumiseen, äänenkäyttöön, tunnetiloihin ja rentoutukseen sekä tutustuttaa opiskelijat improvisaatioon ja siihen liittyviin tekijöihin; ilmaisun iloon ja hauskuuteen, suorittamisen ja esiintymispelon poistoon sekä erilaisiin esittävän taiteen improvisaatiotekniikoihin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä TANSSITAIDE (TA) Kurssille voi osallistua opiskeluvuodesta riippumatta. Kurssilla harjoitellaan eri tanssityylien perusteita; jazz-tanssi, bodyrumming, latinalaistanssit, afrikkalainen tanssi, flamenco, street/hiphop. Kurssilla valmistetaan myös tanssiesityksiä koulun juhlatilaisuuksiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä KANSAINVÄLISYYSKURSSI (KV) Kurssilla opiskellaan ymmärtämään omaa ja vierasta kulttuuria sekä erilaisia maailmankatsomuksia. Opetellaan kohtaamaan erilaisuutta ja monikulttuurinen yhteisö. Kurssilla laaditaan projektityö valitusta aiheesta. Työ voidaan tehdä myös virtuaaliympäristöön. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä VIITTOMAKIELEN KURSSI (Vii) Kurssille voi osallistua opiskeluvuodesta riippumatta. Kurssilla opetellaan suomalaisen viittomakielen perusteita, kommunikaatiota arkipäivän tilanteissa ja tutustutaan viittomakieliseen kulttuuriin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KYL Lukuvuosiopas 39

42 24. Studies in English Content-based instruction in English Since 1995 we have been running content-based instruction in English. The subjects are taught by Finnish teachers who have been trained to use English in their work. Content-based instruction in English can be offered in Art, Biology, Chemistry, Geography, History, Mathematics, Philosophy, Physics, Psychology and Religion. The scope of tuition in English varies in different subjects and courses. The general objectives of content-based instruction are as follows: reaching the objectives of the national curriculum, encouraging the students to take challenges in their studies, promoting intercultural understanding, and improving students language skills. As far as methods are concerned, every teacher chooses the methods they use on their courses. These can vary from teacher-centred lecturing to pair and individual work performed by the students. On some courses the instruction is mainly given in English, on others the materials used are in English and the teacher speaks Finnish. In some subjects the main terminology is given in English but otherwise the instruction is given in Finnish. In what follows, each course offered in English in each subject is briefly introduced. For further information, see pages xx where the courses are described in detail Biology 1. Organisms (BIe1) The course looks at the characteristics of life, the diversity and functions of nature as well as the development of life in the course of evolution. 2. Cell and heredity (BIe2) The course deals with the structure, functioning and meaning of cells as the foundations of life, and with the basics of heredity Geography 1. Blue planet (GEe1) The course looks at Earth as a planet and the natural phenomena observed on its surface. 2. Joint world (GEe2) The course concentrates on man-made geographical phenomena, such as cultural circles, populations, the structure of cities and the diffusion of industrialization, as they can be observed on the surface of Earth Physics (FY) 1. Physics as a science (FY1e) The course aims at giving students an overview of physics, and of its significance as a science and as the source of development in philosophic and technical knowledge in Western culture Religion and ethics (UE) 1. Essence and meaning of religion (UEe1) The course deals with the essence and meaning of religion, its forms of manifestation in different cultures as well as its relationship with surrounding society. The course also involves an introduction to the Bible and exegetics. 2. Church, culture, and society (UEe2) The central theme on the course is the history of the Christians, evolving from a community of Jewish apostles into the global institution of the Church that it is nowadays. The course takes into consideration the essential ideological and cultural turning points of various eras. 3. Ethics and people's lives (UEe3) The course looks at basic ethical issues, theories, and applications from different aspects of life. Furthermore, the central contents of the Christian doctrine are included in the course History (HI) 1. People, their surroundings, and culture (HIe1) The course deals with the interaction between people and nature, and with the construction and development of cultural environment owing to this interaction from prehistory to modern times. The main emphasis is on looking at cultural atmospheres from Mesopotamy to antiquity, from the Middle Ages to industrialization. The focus is on political and economic history. 40 KYL Lukuvuosi

43 2. European people (HIe2) The course looks at the essential achievements of European culture, the changing worldview of European people, and the scientific development in the Western thought that has affected this change. Using different kinds of source materials, the student becomes familiar with the output of European culture. Culture is seen as an extensive concept. 3. International relationships (HIe3) The course concentrates on the central events and changes in and the backgrounds to international politics, starting from the late 1800s. Relevant phenomena are analysed bearing economic and ideological competition in mind. The essential points of view on the course are those of democracy and dictatorship Psychology (PS) 1. Psychical working of the mind, learning and interaction (PSe1) The course looks at the basics of psychology, that is the basic concepts and general tendencies of psychology. In short, it deals with what psychology is as a science. The factors that guide and rule people s lives are also looked at. 2. People s psychical development (PSe2) This course of developmental psychology ponders over the characteristics that are involved in human development at different ages. What characteristics do all representatives of a certain age group have in common? What gives rise to individual differences in the course of people s lives? Various developmental theories are dealt with and the psychological, biological, and social factors in the human life are also looked at on the course. 3. Basics in the information processing of the human mind (PSe3) The third course deals with the way people handle flows of information. The central issues under consideration are factors involved in perception, thought process, and memory. Other issues that are paid attention to on the course are learning and various states of alertness and consciousness Arts (KU) 1. I, visual images and culture (KUe1) The course provides students with the readiness needed for studying arts in upper secondary school. The themes that are touched upon are cultural identity and knowledge, wellbeing and sense of security, communication and the media Information technology (AT) 1. TIEKE, A-computer driver s licence (AT5e) You have the possibility to take all the seven tests for TIEKE A- computer driver s licence in English. KYL Lukuvuosiopas 41

44 Muistiinpanoja varten: 42 KYL Lukuvuosi

45 KYL kannattaa KYL Lukuvuosiopas 43

KYL OPS 2009. Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset

KYL OPS 2009. Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset KYL OPS 2009 Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset 1. Koulun sääntöjä ja toimintatapoja... 2 Rehtorin päätösvalta... 2 Ryhmänohjaajan päätösvalta...

Lisätiedot

KYL OPS 2005 Liite 2. Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset

KYL OPS 2005 Liite 2. Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset KYL OPS 2005 Liite 2 Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset 1. Koulun sääntöjä ja toimintatapoja...1 Rehtorin päätösvalta... 1 Ryhmänohjaajan

Lisätiedot

KYL OPS 2012. Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset

KYL OPS 2012. Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset KYL OPS 2012 Sääntöjä ja toimintatapoja Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Kokoukset 1. Koulun sääntöjä ja toimintatapoja... 2 Rehtorin päätösvalta... 2 Ryhmänohjaajan päätösvalta...

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

KYL lukuvuosiopas 2012-2013 Koulun toiminta Kurssitarjonta Työaika ja järjestelyt

KYL lukuvuosiopas 2012-2013 Koulun toiminta Kurssitarjonta Työaika ja järjestelyt Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu 36 45100 Kouvola 02061 58506 (rehtori) 02061 58519 (opinto-ohjaaja) 02061 55334 (kanslia) www.edukouvola.fi/lukiokoulutus KYL lukuvuosiopas 2012-2013 Koulun

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

KYL. 50 vuotta. KYL lukuvuosiopas 2008-2009 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite

KYL. 50 vuotta. KYL lukuvuosiopas 2008-2009 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite KYL 50 vuotta KYL lukuvuosiopas 2008-2009 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu 36 45100 Kouvola 05 8296 769, 040 7460 701 (rehtori) 05 8296 770

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8.

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ELOKUU pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ma 11.8. ti 12.8. ke 13.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa,

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS SYKSY 2016 ilmoittautuminen toukokuu tutkintomaksu kesäkuu abi-info II ke 7.9. ylioppilaskirjoitukset ma 12.9. alkaen syksyn yhteishaku syyskuu korotustentit kirjoitusten

Lisätiedot

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30 Tärkeitä termejä Perjantai 9.30-11.30 Oppitunti: 75 minuuttia 1. 8.00-9.15 2. 9.30-10.45 3. 4. oppitunti alkuosa klo 10.55 11.40 ruokailu klo 11.40 12.25 oppitunti jälkiosa klo 12.25 12.55 oppitunti klo

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

ELOKUU. to 1.8. pe 2.8. la 3.8. su 4.8. ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. to 8.8. pe 9.8. opettajatyöpäivä 9-15, henkilökunnan valokuvaus la 10.8. su 11.8.

ELOKUU. to 1.8. pe 2.8. la 3.8. su 4.8. ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. to 8.8. pe 9.8. opettajatyöpäivä 9-15, henkilökunnan valokuvaus la 10.8. su 11.8. ELOKUU to 1.8. pe 2.8. la 3.8. su 4.8. ma 5.8. ti 6.8. ke 7.8. to 8.8. pe 9.8. opettajatyöpäivä 9-15, henkilökunnan valokuvaus la 10.8. su 11.8. ma 12.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa, ryhmänohjaukset

Lisätiedot

KYL. KYL lukuvuosiopas 2009-2010 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite

KYL. KYL lukuvuosiopas 2009-2010 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite KYL KYL lukuvuosiopas 2009-2010 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu 36 45100 Kouvola 02061 58506 (rehtori) 02061 55334 (kanslia) 02061 58519

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Opas 2005-2006 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-)

Opas 2005-2006 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-) Kouvolan yhteiskoulun lukio Opas 2005-2006 Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-) Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu 36 45100 Kouvola 05 8296 669, 040 7460 701 (rehtori)

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

Lukuvuosiopas Lukuvuosi 2015-2016 Toimintaohjeet ja toimintatavat

Lukuvuosiopas Lukuvuosi 2015-2016 Toimintaohjeet ja toimintatavat Kouvolan Yhteislyseo Lyseon toimipiste Tietotie 3-5, 45100 Kouvola Kymen Lukon toimipiste Kauppalankatu 17 (Salpausselänkatu 26), 45100 Kouvola 02061 58506 rehtori 02061 55336 Lyseo kanslia, 02061 55334

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset Jukka Pirttimäki Euran lukio Kysymykset? jos jokin askarruttaa sinua, se saattaa askarruttaa jotakuta ujompaakin on hyvä keskeyttää esitys, jos kysymys käsittelee puheena

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

KYL lukuvuosiopas Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite

KYL lukuvuosiopas Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu 36 45100 Kouvola 02061 58506 (rehtori) 02061 58519 (opinto-ohjaaja) 02061 55334 (kanslia) www.edukouvola.fi/lukiokoulutus KYL lukuvuosiopas 2011-2012 Työaika

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 Kirjoituspäivät kevät 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00

Lisätiedot

Yo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13

Yo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13 Aikuislinjan lukuvuosikalenteri 1. jakso 18.8. 5.10. Päivä Pvm. Toiminta Ti 12.8. Uusien opiskelijoiden yleisinfo klo 18.00 Ke 13.8. Opinto-ohjaaja ohjaa uusia opiskelijoita klo 12.00 18.00 To 14.8. Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015. Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat.

Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015. Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat. Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015 Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat. 1 1. jakso: 7.8. 26.9. 6. 7. 14-ryhmät kouluun klo 9.45 13-, 12- ja11- ryhmät: ryhmänohjaus klo

Lisätiedot

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Abiturienttien vanhempainilta KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen AIKATAULUA ABEILLE Kurssit (vähän pakollisia, syventävät, soveltavat, kertaukset) 75

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

to 3.9. lyhyen matematiikan preliminäärikoe pe 4.9. syksyllä kirjoitettavien yo-aineiden kurssien oltava kunnossa; ro-tuokio

to 3.9. lyhyen matematiikan preliminäärikoe pe 4.9. syksyllä kirjoitettavien yo-aineiden kurssien oltava kunnossa; ro-tuokio LUKUVUOSI 2015-2016 VKO 34 ma 17.8. opettajien VESO-päivä klo 9-15 ti 18.8. opiskelijat tulevat kouluun: 12-14-ryhmät klo 9.30 ja 15-ryhmät klo 10.00 ke 19.8. ilmaisun esittely to 20.8. kouluvalokuvaus

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Lukio-opintojen aapinen huoltajille KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Ryhmänohjaajan tuokio Kevään tapahtumia Ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjaajan katsaus 19.4.2016 Toisen vuosikurssin vanhempainilta Yleisiä

Lisätiedot

Iisalmen aikuislukio

Iisalmen aikuislukio Iisalmen aikuislukio Opinto-opas 2015-2016 www.iisalmi.fi/aikuislukio Haukiniemenkatu 12, 74100 Iisalmi puhelin 040 543 4979 Leila Rahkonen-Navia apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja (virkavapaalla syyslukukauden)

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013

Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnot opinnot tai kahden tutkinnon opinnot ja lukion oppimäärä 2012 2013 Kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tässä oppaassa kahden tutkinnon

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus 1 Sisältö Äidinkieli ja kirjallisuus... 2 Vieraat kielet... 3 Englanti... 3 Espanja... 3 Ranska... 3 A-ruotsi... 4 B-ruotsi... 4 Saksa (A-kieli ja B3-kieli)... 4 Matematiikka... 6 Lyhyt matematiikka...

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS KEVÄT 2016 ilmoittautuminen marraskuu tutkintomaksu tammikuu abi-info II helmikuu ylioppilaskirjoitukset pe 12.2. alkaen kevään yhteishaku maaliskuu korotustentit

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 23.10.2014

VANHEMPAINILTA 23.10.2014 VANHEMPAINILTA 23.10.2014 Porkkalan lukion kakkosten ja abien huoltajille Rehtori: Lukion toisen vuoden opinnot ja yo-tutkinto Opiskelijoiden kanssa syksyllä käsitellyt asiat Yo-tutkinto ja yo-kirjoitukset

Lisätiedot

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17.

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17. Jaksovinkit 6 Iltaopetus 7.4. 13.5. Iltaopetuksen kokeet 6. jaksossa: B-koodi: 14.5. D-koodi: 19.5. C-koodi: 15.5. E-koodi: 20.5. Kokeiden palautus: 21.5. Rehtori Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on

Lisätiedot

Yksi kerrallaan palauttaa vastaukset. Rehtori ilmoittaa kokeen päättymisestä, sen jälkeen ei saa tehdä mitään merkintöjä.

Yksi kerrallaan palauttaa vastaukset. Rehtori ilmoittaa kokeen päättymisestä, sen jälkeen ei saa tehdä mitään merkintöjä. Ylioppilastutkinto Muista tuoda henkilöllisyystodistus kokeeseen. Kokeeseen saavutaan ajoissa viimeistään klo 8.00, nimenhuuto alkaa klo 8.30. Eväät tarkistetaan ennen saliin menoa. Rehtori ilmoittaa ennen

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio josta on vuosina 1957-2010 valmistunut 3013 ylioppilasta. Mäntsälän kunnan ylläpitämä lukio, joka toimii paikkakunnan ja sen nuorison parhaaksi. Kehitämme

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO

LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO Lukiossa suoritetaan kursseja, jotka lasketaan Hevosopiston kursseiksi. Jotta voit valmistua ammattiin, niin sinulla on oltava vähintään 26 hyväksytysti suoritettua kurssia

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008

LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 LUKION OPINTO-OPAS 2007-2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 AURINKORANNIKON SUOMALAINEN KOULU 2 TERVETULOA LUKIOON 3 LUKUVUOSI 2007 2008 3.1 Työ- ja loma-ajat 3.2 Jaksot 3.3 Päivittäinen työaika 3.4 Tapahtumakalenterit

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 SISÄLLYSLUETTELO MILLOIN ALOITAN KIRJOITUKSET?... 3 SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT... 4 YLIOPPILASTUTKINTO..... 5 Tutkinnon rakenne.... 5 Osallistumisoikeus... 5 Ilmoittautuminen...

Lisätiedot