TunneElämää Muistioireiden ja masennuksen tunnistaminen ja hoitoonohjausmallin kehittäminen Hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TunneElämää Muistioireiden ja masennuksen tunnistaminen ja hoitoonohjausmallin kehittäminen Hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 TunneElämää Muistioireiden ja masennuksen tunnistaminen ja hoitoonohjausmallin kehittäminen Hankkeen loppuraportti Piia Hautala Leena Huhtala Minna Huhtamäki-Kuoppala Heli Ridanpää Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

2 Sisältö 1. Aluksi Ikäihmisten muistisairaudet ja masennus Muistisairauksien ja masennuksen yleisyys Oireet Masennus ja alkava muistisairaus Masennuksen ja muistisairauden vaikutus toimintakykyyn Muistioireita ja masennusta voidaan ehkäistä TunneElämää -hankkeen lähtökohdat Hankkeen tausta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Hankkeen organisaatio ja resurssit Työntekijät ja taloudenhoito Ohjausryhmä Yhteistyö Projektin seuranta ja arviointi TunneElämää hanke Hankkeen tavoitteet Kohderyhmä Hankkeen toteutus ja toimintatavat Esitelmät Koulutukset Ryhmätoiminta Tiedottaminen Kotikäynnit ja henkilökohtainen tuki Palaverit, yhteistyöneuvottelut, kokoukset Johtopäätökset Ongelmat ja haasteet Tulokset ja vaikutukset Toimintamallien muutoksia paikallistasolla nykytila Pohdinta Lähdeluettelo

3 1. Aluksi Tämän Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n TunneElämää-hankkeen loppuraportti esittelee hankkeessa tehtyä työtä vuosina Yhdistyksen sääntöjen mukaisena tavoitteena on toimia etenevien muistisairauksien ennaltaehkäisyn puolesta ja niiden haittojen vähentämiseksi. Yhdistystoiminnassa nousi monin tavoin esille tarve puuttua muistioireiden ohella myös masennusoireisiin jo niiden varhaisessa vaiheessa. Muistineuvolatyössä huomattiin, että muistitesteihin hakeutui asiakkaita, joilla oli muistioireiden taustalla monenlaisia mielialaongelmia, esim. masennusta, stressiä ja uupumusta sekä unettomuutta. Kun asiakkailla ei todettu jatkotutkimuksissakaan etenevää muistisairautta, heidän jatkohoitonsa ohjaaminen oli hajanaista. Hankesuunnitteluvaiheessa vuonna 2007 masennusta potevien ikäihmisten palveluihin ei ollut alueella yhteisiä sovittuja toimintamalleja. Lisäksi psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot oli rajattu vuotiaille. Loppuraportissa selvitetään perusasioita masennus- ja muistiteemaan liittyen sekä projektin etenemistä ja sen aikana tehtyjä interventioita. 2. Ikäihmisten muistisairaudet ja masennus Depressiolla eli masennustilalla tarkoitetaan oireyhtymää, jossa keskeiset oireet ovat voimakas alakuloisuus sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt. Pienikin ponnistus johtaa uupumukseen. (Kivelä 2001, 111). Masennuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat perinnöllinen alttius sairastua depressioon, lapsuudessa tapahtuneet menetykset, persoonallisuustekijät tai aiemmin sairastettu masennus. Masennuksen voi laukaista juuri tapahtunut menetys kuten fyysisen sairauden puhkeaminen tai pitkäkestoinen stressi. Myös joidenkin sairauksien lääkkeet voivat laukaista masennuksen. Masennus voi liittyä tiettyihin sairauksiin kuten esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt, diabetes, B-12 vitamiinin tai foolihapon puutostila, maksakirroosi ja uniapnea. (Kivelä & Räihä, 2010, 228). Vanhusten masennus voi liittyä muistisairauden lisäksi myös esimerkiksi kroonisiin somaattisiin sairauksiin kuten aivohalvaukseen ja Parkinsonin tautiin. Vanhusten masennustilat voivat olla vakavia, keskivaikeita tai lieviä, ja diagnoosit perustuvat samoihin kriteereihin kuin keski-ikäisillä. Masennuksen oireita heillä voivat olla säryt, kivut, muistin ja kognition heikkeneminen, väsymys ja voimakas tahdon lamaantuminen. Kotona asuvan vanhuksen masennus jää usein havaitsematta. Ilman asianmukaista diagnoosia hänen on puolestaan vaikea saada asianmukaista hoitoa jolloin kotona asuminen on entistä vaikeampaa. Muistisairaan voi olla vaikea tuoda julki masennustaan. Itsesääli ja hylätyksi tulemisen pelot, pysyvä surullisuus ja alakuloisuus ovat masennuksen merkkejä muistisairautta sairastavalla. Mielenkiinnon menetys, ärtyneisyys, väsymys, arvottomuuden tunteet ja itsemurhaa koskevat puheet ovat esimerkkejä omaisten esille tuomista oireista. (Kivelä & Räihä, 2010, 233). Fyysinen passiivisuus, vähäiset sosiaaliset kontaktit, korkea ikä ja alhainen sosiaaliekonominen status voivat ennakoida masentumista. Masentuneisuus voi haitata esimerkiksi lonkkamurtumasta toipumista, mikä voi heikentää ratkaisevasti kotona asumisen edellytyksiä. Fyysinen ja psyykkinen passiivisuus ja masennus vahvistavat toisiaan. Masennusoireet voivat johtaa alkoholinkäyttöön. Masennustilojen toteamisen helpottamiseksi on kehitetty erilaisia seulontatestejä. Näitä ovat mm DEPS, GDS, GDS-15, Beckin masennustesti eli BDI ja erityisesti muistisairaille tarkoitettu Cornell mittari. 3

4 Iäkkäiden depressioiden hoito kannattaa, ja osa masentuneista paranee täysin. Osan oireet jatkuvat kuitenkin pitkään, ja osalle tulee etenevä muistisairaus. Vanhusten depressioiden hoidon ennuste on parempi kuin työikäisten. (Kivelä, 2001, 119). Muistisairaiden masennustilojen hoitoa masennuslääkkeillä on tutkittu vähän. Niiden mukaan masennuslääkitys kuitenkin vähentää oireita ja parantaa kognitiivisia kykyjä myös silloin, kun henkilö sairastaa samanaikaisesti muistisairautta ja vaikeaa masennustilaa. Muistisairaiden hoidossa sovellettavat ei-lääkkeelliset psykososiaaliset hoitomuodot vaikuttavat myönteisesti masennuksen paranemiseen. Muisteluterapia, validaatioterapia, taideterapia, muut viriketerapiat ja liikunta ryhmätoimintoina ovat suositeltavia. Perheenjäsenten psyykkinen ja konkreettinen tuki ovat tarpeellisia, jos potilas sairastaa samanaikaisesti muistisairautta ja masennusta. (Kivelä & Räihä, 2010, ). Ikäihmisten masennusta pyritään ehkäisemään yhteiskunnan toimenpiteillä, joilla edistetään vanhusten mahdollisuuksia sosiaalisen kanssakäymiseen, osallistumiseen ja roolien säilymiseen. Masennuksen ehkäisyä on myös perussairauksien hyvä hoito ja kuntoutus, muistelu ja surutyön tukeminen. Pitkäaikaishoidon yksiköitä tulisi kehittää niin, että vanhuksilla on ystävyyssuhteita, sosiaalista kanssakäymistä ja itsetuntoa vahvistavaa muuta toimintaa. Henkilökunnan asenteilla ja asukkaiden ulkonäöstä huolehtimisella on myös merkitystä. (Kivelä, 2001, 120). Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten dementia-asteiseen muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen. (Erkinjuntti ym. 2010, 19). Dementiaan johtavia muistisairauksia, kuten Alzheimerin tautia, kutsutaan nykyään eteneviksi muistisairauksiksi. Tässä loppuraportissa käytetään dementian ja muistihäiriöiden sijaan etenevä muistisairaus tai muistioire käsitteitä. Osa muistisairauksista on seurausta esimerkiksi aivovamman tuomasta pysyvästä jälkitilasta. Osa muistisairauksista, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttama muistioireilu, on hoidolla parannettavissa. Etenevän muistisairauden syynä voi olla suuri joukko tiloja, jotka aiheuttavat laajaalaisen aivojen toimintahäiriön tai vaurion korkeampien aivotoimintojen kannalta kriittisissä rakenteissa. Yleisiä yksittäisiä muistisairauden syitä ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertoperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet ja joukko harvinaisempia tiloja. (Huovinen, toim. 2004, 46). Kaikista etenevistä muistisairauksista katsotaan olevan Lewyn kappaletautia 10-15% (Rinne, 2010, 159) ja otsa-ohimolohkoperäisiä alle 5 % (Rinne & Remes, 2010, 165). Alzheimerin tauti alkaa asteittain pahenevalla muistioireella. Muissa etenevissä muistisairauksissa ensioireina korostuvat enemmän toiminnanohjauksen vaikeudet, kielellinen oire tai persoonallisuuden muutos. (Soininen & Hänninen, 2010, 76). Myös muistisairauden tunnistamiseksi on kehitetty seulontatestejä. Niitä ovat esimerkiksi Mini Mental State Examination eli MMSE ja CERAD. Yleensä muistitestiin pääsee omalla terveysasemalla ilman lääkärin ajanvarausta. Jatkotutkimuksissa tarvitaan neurologian tai geriatrian erikoislääkärin ammattitaitoa. Tärkeintä on muistisairauden varhainen tunnistaminen. Varhaisella taudinmäärityksellä pyritään estämään sairauden eteneminen ja hoitamaan parannettavissa olevat tilat, sekä pidentämään taudin lievempien vaiheiden kestoa. Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen. Lääkehoidon lisäksi kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluvat vaaratekijöiden ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireiden hoito sekä kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoitoketjun osana myös potilas- ja omaisjärjestöillä on tärkeä rooli. Muistisairaan hoidon tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa sisältäen elämäntavan ja -taustan vaalimisen, arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja autonomian turvaamisen. (www.käypähoito.fi). 4

5 Muistisairauden ja masennustilan erottaminen toisistaan jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska niiden hoito ja ennuste poikkeavat toisistaan. Masennuksen ja muistisairauden yhteyden tekee erityisen hankalaksi se, että niiden oireisto on monilta osin samankaltainen. Muistisairautta sairastava on usein masennusoireisen tavoin passiivinen, haluton ja helposti väsyvä. (Juva, 2007). Joskus muistisairaus alkaa depression oireilla. On myös havaintoja siitä, että hoitamaton masennus ikäihmisillä voi aiheuttaa muistisairauteen johtavia muutoksia keskushermostossa. Toisaalta masennustilat ovat kohtalaisen yleisiä muistisairauksia sairastavien keskuudessa. (Kivelä & Räihä, 2010, 230). Muistisairaus ja masennustila voivat esiintyä samanaikaisesti. Samanaikainen masennus johtaa siihen, että muistisairautta sairastavan kognitiiviset kyvyt ja sosiaalinen suoriutuminen heikkenevät voimakkaasti ja nopeasti. (Kivelä & Räihä, 2010, 232). Lievä Alzheimerin tauti Masennus Aloite tutkimukseen Yleensä läheisen aloite Yleensä omasta aloitteesta Potilaan haastattelu Onko muistivaikeuksia? Ehkä vähän On runsaasti Haittaavatko muistivaikeudet? Eivät paljoakaan Voimakkaasti Miten muistivaikeudet ilmenevät? Ajoittaista vaikeutta Lähes kaikissa tilanteissa Läheisen haastattelu Muistivaikeuksien kesto Vähitellen vuosien aikana Noin vuoden sisällä Avun tarve Kasvanut selvästi Selviää itsenäisesti Kyselee samoja asioita Usein Joskus Unohtaa sovitut tärkeät asiat Usein Joskus Kuormittaako vaikeus omaisia? Paljon Potilaan epävarmuus rasittaa Suoritustapa Vastaukset testeissä ja kyseltäessä ajankohtaisia tietoja Oikeansuuntaisia vastauksia tai arvailee väärin En tiedä ja En muista - vastauksia Hyötyykö palautusvihjeistä Hyötyy vain vähän Hyötyy selvästi muistitesteissä? Erityisvirheitä (intruusiot, perse- Esiintyy useissa tehtävissä Ei yleensä esiinny veraatiot) Suhtautuminen omaan suoritukseen Ylensä lattea ja välinpitämätön Kokee epäonnistuneensa, korostaa vaikeuksia helpoissakin testeissä Muistitestitulokset Sanalistan oppiminen Paljon odotettua heikompi Odotettua heikompi Tarinan tai kuvioiden välitön Paljon odotettua heikompi Odotettua heikompi palautus Viivästetty palautus Selvästi heikko Lähes välitöntä palautusta vastaava Taulukko 1. Vihjeitä muistivaikeuden erottamiseksi lievässä Alzheimerin taudissa ja masennuksessa (Kuikka 1998, muokattu) Lähde: Muistisairaudet, s Muistisairauksien ja masennuksen yleisyys Masennusta pidetään iäkkäiden yleisimpänä psyykkisenä ongelmana. Masennusta esiintyy arviolta 2-5 prosentilla yli 65 -vuotiaista. Masennusoireilu joka ei täytä diagnostisia kriteereitä on jopa kolme kertaa yleisempää. (Saarenheimo ym. 2011). 5

6 Joka kahdestoista (8,1 %) 65 vuotta täyttänyt kärsii vaikeasta tai keskivaikeasta muistisairaudesta. Heitä oli vuonna 2010 noin Lisäksi lievästä muistisairaudesta tai oireilusta arvioidaan kärsivän vähintään henkilöä. Vuosittain muistisairauteen sairastuu noin yli 64- vuotiasta. Muistipotilaista yli puolet on yli 80-vuotiaita. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota on noin 70 %:lla kaikista muistipotilaista. (Viramo & Sulkava, 2010) Oireet Masennustilan keskeisiä oireita ovat voimakas alakuloisuus sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute. Kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt. Masennuksen tyyppioireita ovat edellisten lisäksi keskittymisvaikeudet, itsetunnon ongelmat, toivottomuuden ja syyllisyyden tunteet, itsetuhoiset ajatukset tai teot, unihäiriöt ja ruokahalun heikkeneminen. Iäkkäitten masennuksessa korostuvat muut kuin psyykkiset oireet. Tällaisia ovat erilaiset fyysiset oireet, kuten väsymys, säryt ja kivut, ummetus, avuttomuus ja unihäiriöt. Muita iäkkäiden depressioon kuuluvia yleisiä oireita ovat tyytymättömyys elämään, mielenkiinnon puute, sosiaalinen vetäytyminen ja eristäytyminen. (Kivelä 2001). Muistisairauden ensimmäinen oire on yleensä muistin heikentyminen. Myös masennus, harha- tai epäluuloisuus, puhumisen vaikeudet, tai toiminnanohjauksen heikentyminen (esim. ei enää osaa tehdä ruokaa tai muuta asiaa, jota on ikänsä tehnyt) voi olla ensimmäinen oire. Puhumiseen liittyvät vaikeudet voivat ilmetä esim. siten ettei löydä tuttuja sanoja vaan joutuu kiertämään ne tai keksimään korvaavia sanoja. Erityisesti lähimuisti heikkenee ja uusien asioiden oppiminen vaikeutuu. Myöhemmin tauti vaikuttaa kielellisiin toimintoihin ja ihmisten tai esineiden tunnistaminen käy vaikeaksi. Toimintojen suunnittelu, aloittaminen ja läpivieminen hankaloituvat. Pitkälle edenneessä taudissa heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnot, kuten pukeminen, peseytyminen ja syöminen. Myös käytösoireita voi esiintyä. Käytösoireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja niiden syntyyn on useita tekijöitä Masennus ja alkava muistisairaus Masennus ja muistisairaus liittyvät toisiinsa monella tavalla. Aikaisemmin elämässä sairastettu vakava masennus on todennäköisesti riskitekijä myöhemmin kehittyvälle etenevälle muistisairaudelle. Masennus voi olla muistisairauden ensimmäinen oire. Osa masennuksesta kärsivistä iäkkäistä henkilöistä sairastuu muistisairauteen muutaman vuoden kuluessa oireiden alkamisesta. Väestötutkimukset ovat osoittaneet, että masennus on iäkkäillä Alzheimerin taudin riskitekijä. (Kivelä & Räihä 2010, 233). Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild congnitive impairment, MCI) on tila jossa henkilöllä on muistivaikeuksia ja hän selviää ikäisiään heikommin muistitesteistä. Tässä vaiheessa toimintakyky on vielä hyvä eikä oirekuva täytä etenevän muistisairauden kriteerejä. Tästä ryhmästä jopa % sairastuu etenevään muistisairauteen vuoden kuluessa ja viiden vuoden kuluttua muistisairaus on jo liki puolella. MCI siis ennustaa vahvasti etenevään muistisairauteen sairastumista. Masennusoireiden ja MCI:n yhdistyminen lisää selvästi todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin. (Juva, 2007). 6

7 MUISTISAIRAUS VAI MASENNUS Joskus on vaikea erottaa toisistaan dementia ja depressio; tässä on esitetty joitakin asioita, joihin suhtautuminen on erilaista. Asia Muistisairaus Depressio (masennus) oireiden esille tuominen yrittää peitellä korostaa oireita oireiden kesto vuosia kuukausia vanhat asiat mielessä unohtuvat nekin vastaukset kysymyksiin usein vääriä usein "en tiedä" aiemmat psyykkiset häiriöt ei ole usein tarkkaavuus yleensä säilynyt heikentynyt selviytyminen kotona sopusoinnussa oireiden kanssa oireisiin nähden hyvä tutkimus- ja testitilanne yrittää tosissaan luovuttaa helposti Taulukko 2. Muistisairaus vai masennus? Muokattu. Kirjasta Muistihäiriöt Erkinjuntti, Alhainen, Rinne, Huovinen, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Masennuksen ja muistisairauden vaikutus toimintakykyyn Vanhuksen kotona asumiseen vaikuttaa hänen toimintakykynsä, jonka taustalla on useita tekijöitä. Toimintakyvyllä on fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen puolensa. Toimintakyky voidaan käsittää kyvyksi selviytyä päivittäisistä toimista. Ikäihmisten toimintakyvyn heikentymiseen voivat vaikuttaa kognition väheneminen, masennus, sairaudet, yli- tai alipainoisuus, alaraajojen liikeongelmat, vähäiset sosiaaliset kontaktit, vähäinen sosiaalinen aktiivisuus, absolutismi verrattuna alkoholin liikakäyttöön, heikko itse arvioitu terveydentila, tupakointi ja näkökyvyn ongelmat. Erityisesti tekijöiden kasautuminen vaikeuttaa kotona selviytymistä. Yksilön elintavat, hänen saamansa hoito, kuntoutus tai ulkopuolinen tuki joko nopeuttavat tai hidastavat toiminnan vajavuuksien etenemistä. Etenevän muistisairauden on havaittu olevan merkittävin toimintakyvyn alenemiseen ja avuntarpeeseen johtava tekijä kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen syy siihen, ettei ikäihminen pysty enää asumaan kotona. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muiden oireiden lisäksi siihen liittyy usein myös masennus, joka voi johtaa ennenaikaiseen ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoidon tarpeeseen. Siksi masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen on erityisen tärkeää. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus liittyvät myös verenkiertoperäisiin muistisairauksiin Muistioireita ja masennusta voidaan ehkäistä Muistioireita ja masennusta voidaan ehkäistä osittain samoin keinoin. Kivelä (2009, 129) on sitä mieltä, että psyykkinen terveys on yhtä tärkeä kuin fyysinen terveys. Mielenterveyden horjuminen 7

8 heikentää elämänlaatua ja fyysistä kuntoa. Depression puhkeamiseen vaikuttaviin perinnöllisiin ominaisuuksiin ei voi vaikuttaa. Samoin elämään kuuluvia vaikeita tapahtumia tai muita vaikeuksia ei pysty estämään. Vaikeassa tilanteessa eläviä ikäihmisiä voidaan kuitenkin tukea ja auttaa, ja näin pyrkiä estämään heidän sairastumisensa todennäköisyyttä. Omaiset ja ystävät ovat suuressa roolissa ikäihmisen mielenterveyden edistämisessä. (Kivelä, 2009, 128). Oman mielenterveyden ylläpitämisen tulee kuulua jokaisen ikääntyvän ja iäkkään elämään. Aktiivinen liikunta, sosiaaliset toiminnat ja hyvä ravitsemus ehkäisevät masennustiloja, joten ikääntyvät ja iäkkäät itsekin voivat vaikuttaa mielenterveytensä säilymiseen. Psyykkisen terveyden säilymiseen on hyvä kiinnittää huomiota tietyissä elämän siirtymä- ja kriisitilanteissa kuten eläkkeelle siirtyminen, leskeytyminen, asunnon muuttaminen, kuolemantapaus tai sairastuminen. Vaikeita pitkäkestoisia sairauksia sairastavat kuuluvat masennustilojen ehkäisyn erityisryhmään. (Kivelä, 2009, 129). Masennuksen vastakohta on onnellisuus. Ikäihmisten kanssa työskentelyssä voidaan nostaa esille onnellisuutta tuovia asioita ja muistella yhdessä asiakkaan kanssa elämänhistoriaan kuuluneita onnellisia aikoja ja tapahtumia. Joskus ikääntyneen masentuneisuus voi olla seurausta siitä, että hän ei ole pystynyt hyväksymään vanhenemistaan ja elämän vääjäämätöntä päättymistä. Aivoista huolehtiminen Aivot, muisti ja mieli, pitävät siitä, että niitä käytetään. Henkisesti vireät harrastukset ovat hyväksi ja aivojen monipuolinen käyttö on terveellistä. On hyvä tehdä sanaristikoita tai sudokuja, mutta myös muuta! Musiikki, liikunta, käsityöt, lukeminen, sosiaaliset ja toimivat verkostot ovat hyväksi. Ystävyyssuhteet, keskustelut, tapaamiset (vertaistuki) ovat myös aivoille terveellisiä asioita. Samalla torjutaan yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Rouva soitti ja kertoi mielialansa mataluudesta. Hän kertoi, miten on leskeksi jäätyään vetäytynyt syrjään harrastuksista ja ystäviä on vähän. Useimmiten he vierailevat rouvan luona. Hänellä oli käytössä mielialalääkkeet. Hän ei halunnut kotikäyntiä, vaan hänen kanssaan keskusteltiin puhelimitse useita kertoja. Hän koki puhelut voimaa-antaviksi. Hän koki, että hänen päiväänsä oli tullut piristys puhelinsoitolla. Erään puhelun aluksi hän ilmoitti, että tämä on viimeinen puhelu häneltä - hän kertoi päässeensä pahimman vaiheen yli, lähtevänsä pitkälle matkalle tyttären luokse, eikä hän tiennyt, koska sieltä palaisi, vai jäisikö sinne lopullisesti asumaan. Puheluita ei ole enää tullut, joten ilmeisesti arki on asettunut uomiinsa. Monipuolinen ja terveellinen ravinto on tärkeää myös aivoille. Sydänterveyden edistämisen tiimoilta olemme oppineet, että mm. kalorirajoitus, kasvipainotteisuus, kalaöljyt ja kasvirasvat ovat terveellisiä näin myös aivoterveyden edistämisessä. Hyötyliikunta ja esim. sauvakävely, päivittäiset jumpat ja venyttelyt, ryhmäliikunta ja yleensä itselle hyvältä tuntuva liikunta ovat eduksi niin yleiskunnolle, kuin mielialalle. Samalla tehdään sairauksien ennaltaehkäisyä ja pidetään yllä toimintakykyä. Ikääntyvälle on tärkeä huolehtia mm. tasapainosta, lihaskunnosta ja nivelten liikkuvuudesta. Liikkuessa myös hapenottokyky paranee ja näin taas aivotkin hyötyvät. Aivot tarvitsevat tekemisen, energian ja hapen lisäksi myös lepoa, jonka takaa riittävä ja laadukas yöuni. Jos jatkuvat unihäiriöt uuvuttavat, on asiasta hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Aivoja pitää myös suojella kolhuilta ja iskuilta. Siksi suositellaan mm. pyöräilykypärän käyttöä mahdollisien onnettomuuksien varalta. Sydän- ja verenkiertoelinsairauksien (verenpainetauti, korkea kolesteroli) ja diabeteksen sekä mielialaoireiden ennaltaehkäisy ja hoito ovat tärkeitä myös ennaltaehkäistäessä muistisairauksia. On hyvä muistaa, että normaaliin ikääntymiseen ei kuulu muistitoimintojen heikentymistä siinä määrin, että arkielämästä selviytyminen vaikeutuisi. Jos työssään tai arjessaan joutuu jatkuvasti pinnistelemään ja tekemään monta asiaa kerralla ja näin kuormittamaan aivoja ja muistia, on hyvä valita har- 8

9 rastus, jossa muisti ja mieli saavat toisenlaista tekemistä. Jos taas työ ja arki ovat yksitoikkoista puurtamista ja sisältää vähän haasteita, voi harrastaa sellaisia asioita, joissa saa uudenlaista tekemistä tai vaikka monimutkaisia haasteita ratkaistavaksi. Jos muistin ongelmat huolettavat, on syytä ottaa yhteyttä muistihoitajaan terveyskeskuksessa tai neuvolassa. Jos taas mieliala huolettaa, voi silloinkin olla yhteydessä terveyskeskukseen, sillä useissa terveyskeskuksissa on ns. depressiohoitajat, jotka voivat keskustella mieliala-asioista luottamuksellisesti ja neuvoen sekä tarvittaessa ohjaten eteenpäin hoitopolulla. Rouvan luo tehtiin kotikäynti. Hän suri kuollutta puolisoaan. Työntekijä keskusteli ja kuunteli rouvaa ja hänen osoittamaansa puolison kaipuuta ja surua. Pitkän keskustelun vaiheissa selvisi, että puolison kuolemasta oli kulunut jo vuosikymmeniä. Normaalisti surusta toipuu vuoden-parin kuluessa, mutta tällä rouvalla suru oli pitkittynyt ja muuttunut jatkuvaksi mielialan mataluudeksi ja voimat uuvuttavaksi masentuneisuudeksi. Hänet ohjattiin jatkotutkimuksiin ja hoitoon terveyskeskukseen. 3. TunneElämää -hankkeen lähtökohdat 3.1. Hankkeen tausta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n sääntöjen mukaisena tavoitteena on toimia etenevien muistisairauksien ennaltaehkäisyn puolesta ja niiden haittojen vähentämiseksi. Yhdistyksen hanke- ja muistineuvolatoiminnassa on noussut esille tarve puuttua muistioireiden ohella myös masennusoireisiin varhaisessa vaiheessa. Muistitesteihin muistineuvoloihin hakeutuu usein asiakkaita, joilla on mielialaongelmia ja heidän jatkohoitonsa ohjaaminen on ollut hajanaista. Hankesuunnitteluvaiheessa vuonna 2007 masennusta potevien ikäihmisten palveluihin ei ollut alueella yhteisiä sovittuja toimintamalleja. Lisäksi psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot oli rajattu vuotiaille Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry on perustettu vuonna Sen kotipaikka on Seinäjoki ja toiminta-alueena on koko Etelä-Pohjanmaa. Yhdistys on Muistiliitto ry:n jäsenjärjestö. Sääntöjen mukaan yhdistyksen toiminnan tavoitteena on: 1. Työskennellä kaikkien muistihäiriötä ja dementiaa aiheuttavien sairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi, tutkimuksen ja hoidon kehittämiseksi. 2. Toimia muistihäiriö- ja dementiapotilaiden, heidän omaistensa, heitä hoitavien ja dementoivia sairauksia tutkivien ja asiasta muuten kiinnostuneiden yhdyselimenä. 3. Ohjata, neuvoa ja jakaa tietoa muistihäiriö- ja dementiapotilaille ja heidän perheilleen. 4. Opettaa hyvän ja laadukkaan hoitotyön periaatteita ammattihenkilöstölle. 5. Jakaa tietoa ikääntymisestä. Yhdistyksen ylin päättävä elin on vuosikokous. Käytännön toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus. Yhdistyksen työntekijät tekevät ohjaus-, tiedotus-, koulutus- ja valistustyötä toiminta-alueella hankkeidensa ja yhdistyksen sääntöjen tavoitteiden toteutumiseksi. Yhdistyksen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa. Luentoja on pidetty tarvittaessa myös oman alueen ulkopuolella. Yhdistyksen toimintaa on perinteisen järjestötyön lisäksi vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta sekä varainhankinta. Hanketyön parissa tehdään kehittämistyötä muistisairaiden ja omaisten toimintaky- 9

10 vyn ja arjen tukemiseksi, tiedotetaan ja ollaan asiantuntija-apuna sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhdistyksen palvelutuotantotoiminta myy palveluita mm. sosiaali- ja terveydenhuollolle ja muille alan toimijoille. Tällaisia palveluja ovat mm. muistineuvolatoiminta, koulutus ja muu asiantuntijapalvelu Hankkeen organisaatio ja resurssit Työntekijät ja taloudenhoito Hankkeen projektipäällikkönä toimi Marja Saarimaa, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, sosionomi (AMK) välisen ajan. Piia Hautala, sosionomi (AMK), oli projektityöntekijänä ja hankevastaavana Sairaanhoitaja Leena Huhtala toimi hankkeessa projektityöntekijänä Lisäksi hankkeen tehtäviä tekivät Sisko Moilanen, Heli Ridanpää ja Minna Huhtamäki-Kuoppala vastaten osakokonaisuuksista, joita olivat mm. omaishoitajien voimavarakartoitukset (Lappajärvi ja Evijärvi), Senioripysäkkiryhmät, luennot, koulutukset, koordinointi, markkinointi ja markkinointiviestintä. Hankkeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys ry joka myönsi hankkeelle yhteensä euroa vuosille Hankkeen taloudesta on vastannut yhdistyksen rahastonhoitaja Riitta Prusti. Toiminta aloitettiin siten, että projektipäällikkö työskenteli kotitoimistossa Ähtärissä muun Muistiyhdistyksen hanke työryhmän ollessa hajautettuna Seinäjoella, Kauhajoella ja Kauhavalla. Myöhemmin toiminta keskittyi Kauhavan toimistolle Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on suunnitella, ohjata ja arvioida hankkeen etenemistä. Hallinnoivan yhdistyksen hallituksessa päädyttiin täydentämään E-P:n Muistiluotsi-hankkeen vuonna 2006 perustettua ohjaustyöryhmää TunneElämää-hankkeen yhteistyötahojen edustajilla. Ohjaustyöryhmässä on ollut jäseniä, omaisten edustajia, yhdistyksen ja yhteistyötahojen toimijoita. Ohjaustyöryhmässä ovat olleet: Autio Sari Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, hallituksen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 2011, terveydenhoitaja, palvelupäällikkö Huhtamäki-Kuoppala Minna Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, kehittämispäällikkö, sihteeri, psyk. erikoissairaanhoitaja Koivisto Keijo Nikumaa Henna Pakkala Satu Palomäki Sirkka-Liisa Prusti Riitta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, tulosaluejohtaja, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Muistiliitto ry, Länsi-Suomen alueohjaaja, sosionomi (AMK) Seinäjoen kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus/kotihoito, psykiatrinen hoitaja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, yliopettaja, TtT Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, taloudenhoitaja, taloussihteeri 10

11 Saarimaa Marja Tiensuu Liisa Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, projektipäällikkö, psyk. erikoissairaanhoitaja, sosionomi (AMK) Kuusiokuntien terveyskeskus, Alavuden psykiatrinen poliklinikka, psyk. erikoissairaanhoitaja Välimäki Maija Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja , mielenterveyshoitaja, geronomi Yhteistyö Hankeyhteistyö TunneElämää -hanke on tehnyt yhteistyötä useiden muiden RAY-rahoitteisten hankkeiden kanssa kuten E-P:n Muistiluotsi-, Muista liikkua!-, Kaikki tuloo ittelle-, Aijjoos-, Kepeät kintut-, Het-, Vapa- sekä Kotona Paras -hankkeet. Tunne-Elämää hanke oli mukana mm. Aijjoos-, Kepeät Kintut-, E-P:n Muistiluotsi- ja Muista Liikkua hankkeitten järjestämillä Apuvälinepäivillä Härmän Kuntokeskuksessa syksyllä Muistiluotsi on RAY-rahoitteinen Muistiliiton asiantuntija- ja tukikeskusohjelma jonka visiona on luoda maan kattava asiantuntija- ja tukikeskusverkosto, jonka avulla vapaaehtoistyö voimistuu, verkostoyhteistyö vahvistuu ja muistihäiriöisille ja dementoituville ihmisille suunnatut palvelut lisääntyvät ja kehittyvät. Muista liikkua! hankkeessa ( ) oli tavoitteena muistisairauksien ennaltaehkäisy ja sairastuneiden ja omaisten ohjaus toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja ergonomian ohjaamiseksi omaisille. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Muistiluotsi- ja Muista liikkua! hankkeitten kanssa on järjestetty yhdessä koulutuksia, tempauksia ja ryhmiä. TunneElämää hanke osallistui yhdessä E-P:n Muistiluotsin kanssa Muistiliiton Muistimarkkinoille. Kaikki tuloo ittelle hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jossa kehitetään Lapualaisille ikäihmisille avohoidon toimintamalli. Hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä mm. senioripysäkkitoiminnan markkinoinnissa. Aijjoos -hanke puolestaan on Kauhavan Vanhustentuki ry:n hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke jonka tavoitteena on kehittää hyvinvointia tukevan vanhustyön malli Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueelle. Hankkeen tarkoituksena on vastata ajoissa ikäihmisten tarpeisiin sekä ehkäistä ongelmia ennalta, jotta ikäihmiset voivat asua vireinä omassa kotiympäristössään. TunneElämää hankkeen projektipäällikkö vieraili Aijjoos hankkeen yleisöluennolla kertomassa muistin ja mielen yhteydestä. Het hanke (Haluan Enemmän Tänään) oli Järviseudun omaishoitajat ja läheiset ry:n RAY-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena oli järjestää omaishoitajille kuntouttavaa ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. TunneElämää hankkeesta oltiin luennoimassa vertaistukiryhmässä ja hyvänolon leirillä. Tätä seurasi Vapa hanke, joka toteutetaan Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä. Hankkeessa kehitetään omaishoitajille ja omaishoitoperheille suunnattua varhaisen palveluohjauksen mallia. Lisäksi hankkeen aikana perustetaan omaishoitoperheiden kodinhoitorinkejä, järjestetään virkistys- ja ryhmätoimintaa sekä vertaisohjaajakoulutusta. Keskeisenä toimintatapana on antaa omaishoitoperheiden tarpeista lähtevää tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Sen seuraajan, Vapa- hankkeen, kanssa on pidetty yhteiset kauppainfot Soinissa, Alajärvellä, Evijärvellä ja Lappajärvellä. Vapa hankkeen toimistolla Vimpelissä pidettiin avoin muisti-info. TunneElämää - hankkeen työntekijä vieraili lisäksi hankkeen omaistenryhmässä Evijärvellä ja Lehtimäellä Suomen Muistiasiantuntijat ry:n Kotona Paras -hanke on Ray-rahoitteinen kolmivuotinen hanke, jonka päämääränä on muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Kotona Paras hankkeen kanssa toteutettiin iltapäiväseminaari kotihoidon työntekijöille. 11

12 Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä on tehty Koulutuskeskus Sedun Lappajärven toimipisteen kanssa. TunneElämää- ja Vapa hankkeet, seurakunta sekä koulutuskeskuksen lähihoitajaopiskelijat järjestivät yhteistyössä omaishoitajien hemmottelupäivän. Koulutuskeskus Sedu Ähtärin toimipisteessä luennoitiin eritysammattitutkintoa suorittaville lähihoitajille aiheella Muistisairaus vai masennus? ja Muistisairaiden hoito. TunneElämää hanke oli mukana myös Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Koskenalan yksikössä pidetyillä Muistiliiton Muistimarkkinoilla. Yhteistyö Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle tehtiin omaishoitajien voimavarakartoitus, josta myöhemmin s. 22. Lisäksi tehtiin muistineuvojien haastattelut ja yhteenveto. Haastattelut (7 kpl) perustuivat ennalta lähetettyyn kysymyslomakkeeseen, jossa oli 14 avointa kysymystä alueen muistineuvolatoiminnasta. Kyselyn tuloksista tehty yhteenveto ja esille nousevat seikat esiteltiin muistiryhmän tapaamisessa Kauhavan terveyskeskuksessa. Haastattelut toivat esiin esim. että asiakkaan epikriisi (hoitokäynnin yhteenveto) keskussairaalaan geriatrian poliklinikalla käynnistä saavuttaa vaihtelevasti muistineuvojan. Joissakin Kaksineuvoisen yksiköissä Effica potilastietojärjestelmän Esapal -viesti tulee geriatrian poliklinikalla käynnin jälkeen vain lähettäneelle lääkärille. Kotihoidon piirissä olevien muistiasiakkaiden lääkehoitoa seurataan. Kotihoidossa työskentelevä muistineuvoja ei välttämättä saa tietoa niistä asiakkaista, jotka eivät tarvitse kotihoidon apua. Ellei asiakas ole kotihoidon piirissä, muistineuvoja ei välttämättä saa tietoa esim. hoitosuunnitelmasta. Näin käy myös, mikäli asiakas on kieltänyt tietojen lähettämisen omaan terveyskeskukseen tai jos tutkimukset on tehty yksityissektorilla. Toisaalta jossakin haastattelussa todettiin että Seinäjoen keskussairaalasta otetaan yhteyttä postitse tai Effican Esapal jakelun kautta Kaksineuvoisen muistineuvojaan joka suunnittelee seuraavan kontrollin. Käytäntö tuntuu kovin vaihtelevalta. Epikriisin jakeluosoitteessa pitäisikin mainita lähettävän lääkärin lisäksi myös muistineuvola tai muistihoitaja. Myöskään ostopalveluna toimivan muistihoitajan yhteenvedot eivät tule kaikille muistineuvojille Esapal viestipiikkinä. Haastattelu osoitti joitakin selviä puutteita hoitoketjussa lähinnä tiedonkulun ja resurssien osalta. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella on meneillään Kelan IKKU pilottihanke, jonka tavoitteena on edistää tuki- ja liikuntaelinsairaitten ikäihmisten kotona asumista. TunneElämää hankkeesta oltiin luennoimassa IKKU hankkeen osallistujille kolme kertaa teemalla Pidä huolta muististasi Projektin seuranta ja arviointi Hankesuunnitelman mukaan hankkeen projektipäällikkö vastaa hankkeen toteutuksesta ja arvioinnista. Hankesuunnitelman mukaisesti arviointi ja seuranta toteutettiin seuraavin tavoin: Itsearviointi Palautteet ja kyselyt tapahtumissa Järvi-hankkeen materiaali ja ns. MUH-aineisto Projektipäällikön tukena oli prosessinarvioinnissa Seppänen-Järvelän malli Opiskelijoiden opinnäyte- tai projektityöt Suppeat väliraportit vuosittain, toimintakertomuksen tuloskortissa oma osuus. Ei varsinaista ulkopuolista arviointia. Oman toiminnan seuranta projektipäiväkirjan kautta ja tilastoimalla toimintaa oli peruslähtökohta. Palautteita saatiin niin puhelimitse kuin kyselyin erilaisissa tilaisuuksissa. MUH-aineistosta eniten 12

13 käytettiin CD-levyä keskustelun ohjaajana ja arviointikohtien purussa. Opiskelija-apua saatiin niin yleisessä Muistiyhdistyksen toiminnan kartoituksessa (mm. Webropol -kysely muistihoitajille ja yhdyshenkilöille erilaisista yhdistyksen hankkeiden toimintojen tunnettuudesta / Satu Skinnari, sosionomi (YAMK) ja Omaishoitajien voimavarakartoitusten projektiraportti / Mikko Koivula, geronomi (AMK)). Yhteenvedot toiminnasta on esitetty yhdistyksen toimintakertomuksessa. 4. TunneElämää hanke 4.1. Hankkeen tavoitteet Ray:n projektiselosteen ( ) mukaan projektin päämäärä ja päätavoite oli: 1. Alueelle saadaan masennus- ja muistihäiriöpotilaiden hoitoonohjausmalli ja käytännön ohjeistus siitä, miten masennuspotilaita, jotka potevat myös muistiongelmia ja muistihäiriöpotilaita, joilla on myös masennusoireita, ohjataan hoitopolulla. 2. Pilottivaiheen jälkeen malli levitetään yhdistyksen koko toiminta-alueelle (nykyisin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri). 3. Hankkeessa huomioidaan myös omaishoitajat ja heidän kokonaistilanteensa siten, että tilannekartoituksissa opitaan tarkkailemaan ja tutkimaan sairaus/terveys-käsityksen lisäksi myös sosiaalinen ja psyykkinen tilanne ja emotionaalisen tuen tarve. 4. Dementia ja depressio-oireiden erotusdiagnostiikassa asiantuntemus lisääntyy alueella. Puheeksi ottaminen helpottuu. Projektisuunnitelman mukaan projektin päämääränä oli keskittyä muistipotilaiden masennuksen ja masennuspotilaiden muistioireiden hoitoonohjausmallin luomiseen sekä omaishoitajien emotionaaliseen tukeen Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi tavoitteena oli muistioireisten ja / tai masentuneiden ikäihmisten ja omaisten ja läheisten emotionaalinen tuki, kotona asumisen jatkuminen mahdollisimman pitkään ja sitä tukevien palveluketjujen kehittäminen ja elämänlaadun ja turvallisuuden paraneminen sekä omaisten jaksamisen tukeminen. Hankkeella haettiin mallia, jonka turvin ikäihminen läheisineen voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tavoitteena oli, että hänen mahdollinen muistioireensa tai masennuksensa huomataan, hänet ohjataan tutkimuksiin ja tarkempiin selvittelyihin tarvittaessa. Tausta-ajatuksena oli, että masennus ei ns. kroonistu tai että muistisairaus saataisiin mahdollisimman varhain esiin. Myös omaisten uupumus, emotionaalisen tuen tarve ja asian esille nostaminen ovat tärkeitä teemoja. Tätä tavoitetta tuettiin osatavoitteilla, jotka kohdistuvat työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja hoitoketjun vahvistamiseen. Tunne-Elämää hankkeessa suunniteltiin tehtävän kehittämistyötä mm. parantamalla ikääntyvien muistisairauksien ja masennuksen varhaista tunnistamista, omaishoitajan uupumisen ja masennuksen tunnistamista, niihin puuttumista ja tarvittavien palveluprosessien käynnistämistä. Palvelurakennetta suunniteltiin uudistettavan vastaamaan tätä kehitystä luomalla hoitoonohjausmalli. Malli suunniteltiin pilotoitavan Järviseudulla ja Kuusiokunnissa Etelä-Pohjanmaalla. Muistioireiden ja masennuksen varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen parantuminen on tavoiteltavaa ja toimintakykyä tukevien toimintamallien kehittäminen yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa on tärkeää. Alueellisen hoitoonohjausmallin kehittämiseen ja siten hankkeen toteutukseen liittyi mahdollisuus myös palveluohjauskokeiluun sekä muihin kokeiluihin. 13

14 4.2. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet muisti- ja masennuspotilaat ja heidän läheisensä sekä ammattilaiset kuten kotihoidon, asumispalveluyksiköiden ja muistineuvoloiden työntekijät ja depressiohoitajat. Myös ns. suurelle yleisölle on tiedotettu teemoista lähinnä paikallislehtien ja avoimien infotilaisuuksien avulla Hankkeen toteutus ja toimintatavat Maakunnan kaksi seutukuntaa, Järviseutu ja kuusiokunnat muodostivat pilottialueen. Kumpaankin perustettiin oma aluetyöryhmä, jonka jäseninä oli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Aluetyöryhmien tapaamisten kautta saatiin tietoa alueen muistihoitopolusta ja masennusta sairastavien hoitomahdollisuuksista sekä alueen tarpeista niiden kehittämiseksi. Pilottialueen hoitoyksiköiden henkilökunnille järjestettiin koulutustilaisuuksia ikäihmisten muistisairaus ja depressio teemoista, eli niiden erottamisesta ja toisaalta niiden vaikutuksesta toisiinsa. Henkilökuntaa perehdytettiin muisti- ja depressiotesteihin ja niiden käyttämiseen sekä korostettiin varhaisen puuttumisen, puheeksi ottamisen ja hoitoon ohjaamisen merkitystä. Sairauskeskeisyyden sijaan korostettiin mahdollisuuksien näkemistä ja ennaltaehkäisyä. Hankkeessa tehtiin yleistä valistustyötä infotilaisuuksien muodossa, tiedottamisen kautta sekä pitämällä esitelmiä iäkkäiden kokoontumisissa. Henkilökohtaista palveluneuvontaa kokeiltiin kotikäynneillä. Hankkeen pääasiallisiksi toimintatavoiksi muodostuivat esitelmät, koulutus, ryhmätoiminta ja tiedotus. Lisäksi tehtiin jonkin verran kotikäyntejä ja palveluneuvontaa Esitelmät Esitelmiä pidettiin yhteensä 43 kertaa erilaisille ryhmille. Esitelmiä pidettiin esimerkiksi eläkeläisten kerhoissa, potilasjärjestöjen kokoontumisissa, omaishoitajille, muistisairaille, Kelan IKKUhankkeen osallistujille sekä Kelan sopeutumisvalmennuskurssilaisille. Tilaisuuksissa oli keskimäärin 15 henkilöä osallistujamäärän vaihdellessa kolmesta sataan osallistujaan per tilaisuus. Hankkeen päätoiminta-alueella Järviseudulla ja Kuusiokunnissa esitelmiä pidettiin kaikissa muissa kunnissa paitsi Soinin ja entisen Kortesjärven alueella. Lisäksi esitelmiä pidettiin yhteensä 16 Kauhavalla, Seinäjoella, Lapualla, Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tilaisuuksiin osallistuttiin yhteensä 743 kertaa. Järviseutu Kuusiokunnat Muut Taulukko 3. TunneElämää hankkeen pitämät esitelmät kuntakohtaisina pylväinä 14

15 ESITELMÄT Paikkakunta Kpl Osallistujia keskim. Kohtaamisia x kertaa Evijärvi 2 6,0 10 Kortesjärvi 0 0,0 0 Lappajärvi 2 10,0 20 Vimpeli 2 6,0 12 Alajärvi 2 8,5 17 Lehtimäki 3 9,0 27 Ähtäri 5 22,0 110 Töysä 4 23,3 93 Alavus 3 23,3 70 Kuortane 4 15,5 62 Soini 0 0,0 0 Kauhava 5 30,8 154 Seinäjoki 5 13,4 67 Lapua 1 16,0 16 Ylihärmä 2 8,5 17 Alahärmä 3 22,7 68 Yhteensä 43 15, Taulukko 4. TunneElämää hankkeessa pidetyt esitelmät Koulutukset Koulutuksiin osallistuttiin 835 kertaa. Koulutuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla yhteensä 32 kertaa. Koulutuksia pidettiin mm. seuraavista aiheista: Muisti- ja masennustestistöjen käytön ohjaus, seksuaalisuus ja ikääntyminen, muistisairaan kotona asumisen tukeminen, käytösoireet ja vuorovaikutustilanteet sekä perustieto muistisairauksista. Koulutusseminaareja järjestettiin viisi. Niiden aiheina olivat perustietoa muistisairauksista, kotona asuvan muistisairaan tukeminen, sekä ikäihmisten masennus ja kuinka auttaa masentunutta asiakasta. Kotihoidon henkilökunnan koulutusta tarjottiin kolmen tunnin mittaisena koulutuksena, jonka teemana oli muistisairaan kotona asumisen tukeminen. Koulutus järjestettiin kahdessa erässä Evijärven ja Kuortaneen kotihoidon henkilökunnalle. 15

16 KOULUTUKSET Paikkakunta Koul.lkm Osallistujia yhteensä Evijärvi 4 42 Kortesjärvi 0 0 Lappajärvi 0 0 Vimpeli 0 0 Alajärvi Ähtäri 4 58 Töysä 3 80 Alavus 1 84 Kuortane Soini 0 0 Ilmajoki 1 21 Seinäjoki 2 22 Lapua 2 57 Kurikka 1 45 Kauhava 1 44 Alahärmä 1 6 Ylihärmä 1 9 Kauhajoki 1 80 Yhteensä Taulukko 5. TunneElämää hankkeessa pidetyt koulutukset kunnittain Järviseutu Kuusiokunnat Muut Taulukko 6. Koulutusten jakaantuminen kunnittain pylväsdiagrammina 16

17 Seksuaalisuus ja ikääntyminen Seksuaalisuus ja ikääntyminen teema nousi hankkeen aikana esille monissa käytösoireselvittelyissä, mutta myös keskusteluissa. Hoitohenkilökunta toivoi aiheeseen paneutuvia luentoja ja keskusteluja ja niitä pidettiin useilla paikkakunnilla. Itse ikäihmisten tilaisuuksissa aihe keskustelutti ja toisaalta vaiennutti kuulijoita. Kulttuurissamme seksuaalisuus mielletään hyvin herkästi seksiin, ja itse läheisyys ja parisuhde jäävät etäämmäksi ajattelussa. Esityksissä tuotiin esille seksuaalisuuden monia muotoja ja yksilöllisyyttä. Teema on ollut luennon aiheena myös Härmän Kuntokeskuksen, KELAn ja Muistiyhdistyksen yhdessä järjestämällä työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumisvalmennuskursseilla v Luennolla yli 90-vuotias mies kertoi, että on näin kauan elänyt, eikä ole koskaan näitä asioista tällä tavalla kuullut tai puhunut. Hän koki luennot erittäin myönteisesti ja hyvinä asioina. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. - Kyllä sitä kaikesta nykyään puhutaan. Ei sitä ennen. - Se luento oli turha, kyllähän me nyt nuo hommat osataan. Seminaarit - TunneElämää seminaari Tuurissa Luennoitsijoina psykiatri Lars Lindholm ja geriatri Tarja Lindholm. - Ammattilaisille suunnatut perustietopäivät muistisairauksista keräsivät paljon osallistujia. Koulutuspäivä järjestettiin Kauhavalla ja Alavudella Kotona asuvan muistisairaan ihmisen ja omaisen tukeminen: näkökulmia ja välineitä kotihoitoon. TunneElämää -hanke järjesti yhteistyössä Suomen muistiasiantuntijat ry:n kanssa koulutusiltapäivän kotihoidon työntekijöille. Seminaari pidettiin Kuortaneen Urheiluopistolla. - Loppuseminaarissa Alajärvellä oli 98 osallistujaa. Piia Hautala esitteli hankkeen loppuraporttia. Jouko ja Marja-Leena Alho Lahdesta kertoivat elämästään muistisairausdiagnoosin jälkeen. Jouko Alho korosti omien vahvuuksien säilyttämistä sairaudesta huolimatta ja huumorin merkitystä. Jouko Alhon taikatemppuesitykset olivat hyvä ja tervetullut esimerkki siitä, miten alkujärkytyksen jälkeen on mahdollista elää rikasta ja voimaantunutta elämää sairauden tuomat ehdot hyväksyen. Marja Saarenheimo luennoi muistisairaudesta ja masennuksesta Ryhmätoiminta Hankkeen toimesta pidettiin virkistykseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen tähtääviä avoimia ryhmiä 11 paikkakunnalla yhteensä 65 kertaa. Ryhmiin osallistuttiin 522 kertaa. Ryhmässä oli keskimäärin 7,3 osallistujaa. 17

18 Järviseutu Kuusiokunnat Muut Taulukko 7. Ryhmien jakaantuminen kunnittain ja osallistujamäärät RYHMÄT Paikkakunta Ryhmien lukumäärä Osallistujia keskimäärin Kohtaamisia kaikkiaan x kertaa Evijärvi Kortesjärvi 10 8,6 86 Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Ähtäri 34 8,2 280 Töysä Alavus 2 4,5 9 Kuortane Seinäjoki Kurikka Jurva Kauhava Ylihärmä Karijoki Yht. 69 7,3 547 Taulukko 8. TunneElämää hankkeen ryhmätoiminta kunnittain v

19 TunneElämää -hankkeesta aloitettiin muistiryhmä vanhusten palvelutalo Ostolanhovissa Ähtärissä syksyllä Lähes kaikki osallistujat olivat naisia. Tapaamisissa oli keskimäärin 8 henkilöä pääosin talon ulkopuolelta. Ryhmä päättyi keväällä Ähtärin Mäntyrinteellä pidettiin hankkeen alussa suljettua ryhmää. Kortesjärvellä muistiryhmä kokoontui v keväällä 10 kertaa. Läsnä oli keskimäärin 8 osallistujaa sekä miehiä että naisia. Osallistujien lukumäärä vaihteli 2-13 välillä. Heli Ridanpää ohjasi Senioripysäkkin 15 kerran ryhmät Lapualla ja Ilmajoella. Lapuan ryhmässä oli neljä osallistujaa ja Ilmajoella seitsemän. Senioripysäkeistä ei kuulu pitää nimiluetteloa eikä osallistujakertoja kirjata ylös. Ryhmien tavoitteena on ikääntyvien yksinäisyyden, masennuksen, ahdistuksen ja muiden psykososiaalisten ongelmien ehkäisy ja vähentäminen. Ryhmiä ohjaavat Senioripysäkin ohjaajakoulutuksen saaneet henkilöt (Senioripysäkki esite) Tiedottaminen Hankkeesta tehtiin esite, jota päivitettiin useita kertoja hankkeen aikana. Perusviesti oli sama tarjotaan tukea, tietoa, keskustelua, kotikäyntejä ja koulutuksia sekä yhteistyötä hankkeen tiimoilta. Esitteessä oli luonnollisesti yhteystiedot. Hankkeella on ollut oma esittelynsä yhdistyksen kotisivuilla. Yhteistyötahoja ja pilottialueen toimijoita lähestyttiin myös sähköpostiviestein ja esittein säännöllisesti. Toimintamahdollisuuksia esiteltiin myös yhdistyksen jäsenkirjeessä. Tiedottamista on tehty myös erilaisten tempausten muodossa. Kauppojen tai kauppakeskusten yhteyteen järjestetty esittelypöytä tai teltta ilmaisine kahviarvontoineen kiinnosti ihmisiä kiitettävästi. Kauhavan kirjastotoimen kanssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa nk. Muistibussia kolmella eri kirjastoautoreitillä. Myös muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa on tehty yhteisesittelyjä. Muistibussi kokeilu Muistibussissa Ylihärmän reitillä kävi kuusi aikuista ja paljon lapsia. Alahärmä-Kortesjärvi reitillä oli 22 aikuista joista suurin osa ikäihmisiä ja vähän lapsia. Kanta-Kauhavalla kävi noin 20 aikuista, joista suurin osa ikäihmistä, lapsia oli vähemmän. Muistiasiaa pidettiin tärkeänä. Kirjastoautolla käyvät iäkkäät ovat lukuharrastuksesta päätellen virkeitä ja aktiivisia. Eräs asiakas päätti keskustelumme jälkeen mennä muistitestiin. Joidenkin asiakkaiden kohdalla jäi miettimään miten suhteellisen vähäisellä taloudellisella panostuksella heidän kotona asumistaan voisi tukea. Eräs mies oli kuntoutunut huonosti lonkkaleikkauksesta ja olisi ehkä hyötynyt kuntoutuksesta. Hän pääsi liikkumaan parhaiten autolla, jolla hän tuli myös kirjastoauton pysäkille niin että kävelymatkaa jäi muutama metri. Toinen asiakas, nainen, valitteli niin ikään huonoa liikkumista ja oli vähentänyt sen minimiin liukastumisen ja kylmien kelien vuoksi. Ryhmäliikunta tms. olisi ollut paikallaan. Kirjastoauton merkitys on suurin lapsille ja ikäihmisille jotka eivät pääse omin kyydein kirjastoon. Kirjastoauto tukee syrjäkylien asiakkaiden toimintakykyä tuomalla palvelun kodin lähelle. Juonellisten tarinoiden lukeminen on jumppaa aivoille ja muistille. Vaikka kirjastoautolla syntyy kahdeksan tunnin aikana lukumäärällisesti vähemmän kontakteja kuin muutaman tunnin aikana esim. kaupan edustalla järjestettävässä infotilaisuudessa, ne ovat laadullisesti parempia. Ihmisillä on aikaa pysähtyä ja keskustelu on varmemmin henkilökohtaista, koska samalla pysäkillä oli yleensä vain yksi tai muutamia asiakkaita. Kirjastoautossa esitteiden ääreen on ehkä helpompi tulla kuin avoimella paikalla, sillä muistiasioihin vaikuttaa edelleen liittyvän jonkinasteista välttelyä. Hankkeesta on tiedotettu paikallislehdissä ja hanke-esittelyjä on julkaistu erityisesti pilottialueilla Järviseudulla ja Kuusiokunnissa. Paikallislehdissä on ilmoitettu erilaisista tilaisuuksista kuten ryhmistä, infoteltoista ja muistikävelystä. Muisti ja mielialat / masennus teemat ovat arka asia ja niitä 19

20 ei ole välttämättä helppo lähestyä esittelytilaisuuksissa. Asenneilmastosta kertoo eräs tempaukseen osallistuneen kommentti: Täällä Järviseudulla on niin paljon kurjuutta ja ahdistusta ja masennusta, että ei tänne nyt enää mitään hanketta tarvita sen takia. Taas vaan siitä puhutaan, kuinka sairaita ja masentuneita järviseutulaiset ovat. Neuvonta ja ohjaus TunneElämää hanke osallistui yhteistyökumppaneiden tilaisuuksiin tai järjesti itse erilaisia tempauksia ja tiedotustilaisuuksia yhteensä 22 kertaa. Neuvontaa ja ohjausta on annettu puhelimitse, tilaisuuksien yhteydessä, kotikäynneillä sekä sähköpostitse. Vapa-hankkeen toimistolla on keväällä 2011 pidetty muisti-info, joissa on keskusteltu erityisesti omaishoitajien kanssa muistiin ja mielialoihin sekä omaishoitajuuteen liittyvistä asioista. TunneElämää hanke jalkautui yhdessä Vapa hankkeen kanssa kauppojen edustoille pitämään tiedotus- ja arvontatelttaa. Teltalla jaettiin esitteitä liittyen omaishoitoon ja muistisairauksiin. Näin tavoitettiin paljon mm. vanhempiensa terveydestä huolestuneita työikäisiä ja toisaalta heitä, jotka olivat huolestuneita omasta muististaan. Keskustelutilaisuuksia käytösoireista Useita muistikoteja ja vanhainkoteja käyttivät hyväksi konsultaatiomahdollisuutta, jossa työpari kävi tekemässä ns. tilanteiden analyysejä yksiköissä. Menetelmässä hoitohenkilökunta toi esille erityistilanteita, jotka olivat askarruttaneet heitä arjen työssä. Usein tilanteessa oli pohjalla käytösoireilu, vuorovaikutustilanteet ja niiden läpikäynti. Tilanteiden läpikäynnin tueksi valmistettiin tilanneanalyysien omaehtoista selvittelyä varten mallipohja (liite1). Se perustuu Suomen Muistiasiantuntijat ry:n julkaisemaan oppaaseen käytösoireista. Käynneillä kerrattiin myös testistöjä (mm. depressio, NPI) ja niiden käyttämistä hoitotyön tukena Kotikäynnit ja henkilökohtainen tuki Hanketyöntekijöiden kotikäyntimahdollisuudesta tiedotettiin kotihoidon edustajille suunnatulla sähköpostiviestillä. Jostakin syystä kotikäyntipyyntöjä ei kuitenkaan tullut tätä kautta. Kotikäynnit perustuivat siihen, että ikäihminen itse pyysi sitä, sosiaali- ja terveysalan henkilöstö tai muistineuvola ohjasi tai soittajalle tarjottiin kotikäyntimahdollisuutta puhelinkeskustelussa käydyssä ohjaustilanteessa. Kotikäynneistä saadun kokemuksen mukaan ns. kolmannen sektorin toimijat voivat täydentää kunnallista palveluneuvontaa joustavalla tavalla. Työntekijä voi mennä ikäihmisen kotiin ja viipyä käynnillä niin pitkään kuin on tarve. Yleensä kotikäynnit kestivät kahdesta kolmeen tuntia. Vaikka kotikäynnit kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan on asiantuntijan tekemällä kotikäynnillä runsaasti lisäelementtejä kotona asumisen tueksi. Työntekijällä on oltava hyvä käsitys alueen palvelujen ja kolmannen sektorin kuten esim. seurakunnan, Suomen Punaisen Ristin ja vaikkapa siivouspalvelun toiminnasta sekä moniammatillista tietoa kotona asumisen tukemisesta. Asiakkaalle tulee selvittää hanketoimintaan perustuvan kotikäynnin ero suhteessa kunnallisiin vanhuspalveluihin. Hanketoimijalla ei ole esimerkiksi pääsyä asiakkaan terveystietoihin. Sosiaali- ja terveyshuollon työntekijöihin tai muihin toimijoihin otetaan tarvittaessa yhteyttä vain asiakkaan luvalla. Kotikäynnillä on mahdollisuus emotionaaliseen tukeen, asiakkaan sukulais-, vertais-, ja ammattilaisverkoston hahmottamiseen ja vahvistamiseen sekä käytännön apuun hakemusten tms. tekemisessä. Tarkoituksena on löytää keskustelun ja konkreettisten apuvälineiden avulla kotona asumista tukevia asioita. Omaishoitajille tarkoitetuista tuetuista lomista tai Kelan sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskursseista tiedottaminen, paikkakunnan vapaaehtoistoiminnasta tai apuvälineistä ja niiden 20

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä:

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot