Missä lymyävät hyvät käytännöt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Missä lymyävät hyvät käytännöt?"

Transkriptio

1 Missä lymyävät hyvät käytännöt? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho Tutkimukset ja selvitykset 10/03

2

3 MISSÄ LYMYÄVÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho Joulukuu 2003

4 ESR Tutkimukset ja selvitykset-sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2003

5 SAATESANAT Työministeriö käynnisti kesäkuussa 2002 projektin selvittämään korkealla tasolla olevan rakenteellisen työttömyyden taustatekijöitä ja mahdollisuuksia rakenteellisen työttömyyden alentamiseen. Projektin yhtenä osana arvioitiin, miten Euroopan sosiaalirahaston ohjelmissa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää uusien ratkaisuvaihtoehtojen valmistelussa rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Projektin tueksi käynnistettiin erillinen selvitys ESR-ohjelmissa saaduista kokemuksista ja tuloksista. Nyt julkaistava raportti on tämän selvitystyön tulos. Selvitys perustuu pääosin tehtyihin ESR-ohjelmien evaluaatiotutkimuksiin ja niiden aineistojen yksityiskohtaiseen laadulliseen analyysiin. Työssä on edetty ESR-projektien esittelystä ja hyvien käytäntöjen kuvauksesta analysoimaan, mitkä ovat onnistuneen ja tuloksellisen toiminnan tekijöitä. Samoin on arvioitu kokeiluhankkeissa esiin tulleita ongelmia, joiden ratkaiseminen on välttämätöntä laajennettaessa kokeiluhankkeita valtakunnalliseksi toiminnaksi. Analyysin pohjalta tekijät ovat päätyneet johtopäätöksiin ja suosituksiin, jotka ovat monelta osin hyödynnettävissä kansallisen työvoimapolitiikan kehitystyössä ESR-ohjelmatoimintaa laajemminkin. Työtä on tukenut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Kimmo Ruth ja jäseninä työmarkkinaneuvos Matti Sihto, ylitarkastaja Sirpa Liljeström ja projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, kaikki työministeriöstä. Ohjausryhmän sihteerinä toimi erikoissuunnittelija Tapani Kojonsaari. Helsingissä joulukuussa 2003 Kimmo Ruth Ylitarkastaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Käsillä oleva raportti on tehty tilaustyönä Työministeriön "Rakenteellisen työttömyyden purkaminen" -projektille, jonka tavoitteena on etsiä uusia näkökulmia ja keinoja rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi. Selvityksen päävastuullinen toteuttaja on ollut Sosiaalikehitys Oy. LLT-tutkimuskeskus Oy on selvittänyt rakennetyöttömyyden, osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välistä suhdetta ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus rakennerahastotoimien vaikuttavuutta suhteessa kansallisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Selvitys perustuu pääpainotteisesti ESR-toimintaan ohjelmakaudella ottaen huomioon ja hyödyntäen kuitenkin havaintoja meneillään olevalta ohjelmakaudelta. Kajaanissa joulukuussa 2003 Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen - Sosiaalikehitys Oy Jari Karjalainen - LTT-Tutkimus Oy Simo Aho - Työelämän tutkimuskeskus 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ JOHDANTO RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, SOSIAALINEN YRITTÄJYYS JA VAIKUTTAVUUS Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla Osuuskuntiin ja sosiaalisiin yrityksiin kohdistuneet ESR-projektit rakenteellisen työttömyyden näkökulmasta...21 Johdanto...21 Uusosuustoiminnan kehitystilanne...23 Keskeisimpiä osuustoimintaprojektien tyyppejä...25 Neuvontaprojektit...25 Keskeisimpiä sosiaalisten yritysten ESR-projekteja...32 Yhteenveto ESR-rahoitteisten ja kansallisten työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden vertailu...36 Johdanto...36 Aineisto...36 Vertailuasetelman määrittely...36 ESR-rahoitteisten ja kansallisten toimien erottaminen toisistaan...38 Tulokset...38 Loppupäätelmä EI VIELÄ TYÖMARKKINATILANTEEN NYKYTILANA JA POTENTIAALINEN KEHITYS RAKENNETYÖTTÖMYYDEN TORJUMISEN KONTEKSTINA RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HELPOTTAMISEN RAKENTEELLISIA HAASTEITA KESKUSTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Asiakastason hyvät käytännöt Työvoimapolitiikan strategia ja painotus Lisäarvoa verkostoista Johtamisen kehittäminen Generatiiviset mekanismit Työhallinnon palvelujen uudelleenasemointi ja johtamisen kehittäminen SUOSITUKSIA

8 LÄHTEET...58 LIITTEET...62 Liite 1. Yhteenveto ESR-toiminnan hyvistä käytännöistä...62 Liite 2. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisyksiköiden volyymi

9 TIIVISTELMÄ Suoritettu ESR-toiminnan analyysi, joka perustuu siitä tehtyihin tutkimuksiin, evaluaatioihin, projektiraportteihin ja selvityksiin, tuo esille asiakaskohtaamisen tasolla kohtaamisen holistisuuden, yksilöllisesti intensiivisen palveluprosessin, palveluprosessin jatkuvuuden ja loppuun saattamisen sekä ratkaisukeskeisyyden merkityksen. ESR-toiminnan hyvien käytäntöjen mukaan hyvissä asiakaskohtaamisissa korostuu palvelurakenteiden joustavuus, yhden luukun periaate, hankkeiden fokusoituneisuus ja tarvelähtöisyys, kyky ylittää eri hallinnonalojen rajat sekä onnistunut kytkeytyminen perusorganisaatioiden normaalitoimintaan. Osuuskuntien ja uusosuuskuntien suhteen edellinen ohjelmakausi merkitsi nousukautta, joka sittemmin on tasaantunut. Osuuskunnat eri muodoissaan ja sosiaalinen yrittäjyys ovat lupaavia työllistämisen muotoja, jotka vastaavat työsuhteiden monimuotoisuuden lisääntymiseen ja ovat vaikeasti työllistyvien kohderyhmän huomioon ottaen potentiaalisti kasvava työllistämistapa. Sosiaaliset yritykset kaipaavat kuitenkin asemansa vahvistamista. Työllistymisvaikutusten suhteen tehty vaikuttavuusanalyysi osoitti, että ESR-toimien vaikutukset ovat keskimäärin samalla tasolla kuin kansallistenkin työvoimapoliittisten toimenpiteiden. Ottaen huomioon, että ESR-kohderyhmät ovat usein normaalia huonommin työllistymisedellytyksin varustettuja, tulosta voi pitää ESR-toiminnan kannalta myönteisenä. Rakennetyöttömyysongelmaa pyritään nyt ratkaisemaan työmarkkinatilanteessa, jolle on ominaista suuri ambivalenssi samalla kun työvoiman ikääntyminen ja työvoiman kasvanut kysyntä luo odotuksia positiivisille näköaloille myös rakennetyöttömyyden suhteen. Työmarkkinoilla ollaan ikään kuin "ei-vielä-työvoimapula" -tilanteessa, siirtymävaiheessa. ESR-toimien suhteen tämä korostaa edelleen sellaisten hankkeiden merkitystä, joissa on kyetty ja kyetään yhdistämään työnhakijoiden - työvoiman tarjonnan - ja työnantajien -työvoiman kysynnän - tarpeet. Tällaisia hankkeita on identifioitavissa sekä edellisellä että meneillään olevalla ohjelmakaudella. Käsillä oleva työmarkkinatilanne ja työvoimapolitiikan ja työvoimapalveluiden meneillään oleva kehitys luovat osaltaan reunaehtoja myös rakennetyöttömyyden ratkaisemisyrityksille. Tälläisiksi rakenteellisiksi tekijöiksi selvityksessä identifioidaan työvoimapolitiikan strategia, johtamisen kehittyminen, työvoimapalveluiden roolin muotoutuminen sekä kysymykset siitä millaisen toimintatavan Suomen työhallinto omaksuu ja millaiseen verkostoyhteistyöhön se suuntautuu. Näiden tekijöiden kehittymisestä puolestaan riippuvat ne konkreettiset suuntaviivat, joita rakennetyöttömyyden helpottamisen suhteen näköpiiriin avautuu. LUKU Tiivistelmä 9

10 LUKU Tiivistelmä Rakennerahastotoiminnan erittely osoittaa hyvien käytäntöjen asettavan työvoimapolitiikalle omat haasteensa. Asiakaskohtaamisen tasolla kyse on täsmäyksilöllisyydestä, alueellisella tasolla "SAP":ien, seutukuntakohtaisten työllisyysstrategioiden kehittämisestä, johtamisessa priorisoivasta "multistrategiasta", työhallinnon tulosjohtamisessa asiakaskohtaamisen, vuoropuhelun ja paikallisuuden ja "SAP":ien tukemista. Asenneilmaston rakennetyöttömyyden suhteen olisi kehityttävä työvoiman kokonaisvaltaiseen tarkasteluun siten, että myös "rakennetyöttömät" nähdään aitona työvoimaresurssina. Työhallinnolle itselleen rakennetyöttömyys näyttää asettavan haastavan kysymyksen mm. ja erityisesti siitä tuottaako se itse tarvittavat palvelut vai omaksuuko se tilaajan roolin ja mikä on rakennetyöttömien palveluiden asema suhteessa muihin palveluihin. Selvityksen analyysissa päädytään identifioitujen haasteiden pohjalta suosituksiin toiminnan kehittämiseksi rakennetyöttömyyden suhteen. Julkisen työvoimapalvelun roolia tulisi kehittää taitavan tilaajan ja voimavarojen verkottajan sekä työmarkkinoiden asiantuntijuuden suuntaan, jonka tilaamat tai tuottamat palvelut ovat määrällisesti ja laadullisesti täsmäpalveluita. Työhallinnon tulosjohtamisessa olisi otettava selkeä askel alueellisuuden (seudullisuuden) suuntaan ja vuoropuhelun vahvistamiseen ja tulosjohtamisessa olisi huomioitava verkottuminen. Asenneilmaston kehittämiseksi olisi voimakkaasti viestitettävä "sisällä" -viestiä. Laajentuva verkottuminen edellyttää ylipäätään johtamiselta kykyä ylisektoriseen johtamiseen ja vuoropuheluun. Kehittämishankkeiden ja projektitoiminnan suhteen ESR-kokemukset osoittavat osaltaan voimakkaasti tarvetta panostaa generatiivisiin mekanismeihin, oppivaan vuorovaikutukseen hyvien käytäntöjen levittämiseksi. "SAP":ien kehittäminen sosiaalisten yritysten, säätiöiden ja muiden toimijoiden mukanaolo myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä asettaa kehitystehtäväksi tilaaja-tuottaja-rakenteiden, sopimuspolitiikan ja pitkäjänteisyyden olennaisen kehittämisen. Kaikki tämä luo edellytyksiä vastata haasteeseen täsmäyksilöllisen asiakaskohtaamisen kehittämiseksi. 10

11 1. JOHDANTO Nio (2001, 29-31) jakaa rakennetyöttömyyden suppeaan rakennetyöttömyyteen (yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleet ja toistuvasti työttömät), rakennetyöttömyyteen (edellisten ryhmien lisäksi työttömiksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeen jäävät) ja laajaan rakennetyöttömyyteen (joihin edellisten ryhmien lisäksi kuuluvat työnhakijat, jotka kiertävät toimenpiteissä sijoittumatta työmarkkinoille). Tammi-huhtikuussa 2001 laajan rakennetyöttömyyden osuus työttömistä työnhakijoista yhteensä oli 61 %, rakennetyöttömien 56 % ja suppean määrittelyn mukaisen rakennetyöttömien osuus puolestaan 44 %. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen rakennetyöttömyysselvityksen (Räisänen 2002) mukaan rakennetyöttömyys määrittyy työvoimapolitiikan näkökulmasta työttömyyden osaksi, jota normaalit talouden suhdannevaihtelut eivät poista, vaan siihen puuttuminen edellyttää työmarkkinoiden toimintaan ja instituutioihin tehtäviä parannuksia. Kaikkiaan voidaan todeta, että rakennetyöttömyydessä on kyse työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmasta, jossa työvoiman tarjonta ei vastaa ominaisuuksiltaan, taidoiltaan, ammatilliselta rakenteeltaan tai maantieteelliseltä sijainniltaan työvoiman kysynnän - yritysten tarpeiden - rakennetta (Räisänen, 2002; Kiander 2002). Näkemykset vaihtelevat sen suhteen, kuinka suuri osa nykyisestä työttömyydestä on rakenteellista, kuinka suuri osa normaalia suhdanne- tai kitkatyöttömyyttä. Kun Nion (emt.) laajimman määrittelyn mukaisen rakenteellisen työttömyyden osuus on yli 60 %, niin Kianderin näkemys on, ettei rakenteellinen työttömyys ole juurikaan lisääntynyt 90-luvulla ja ettei suomalaisessa työttömyydessä sittenkään ole ensisijaisesti kysymys rakenteellisesta ongelmasta. (Kiander 2002, 309). Nyt käsillä olevan selvityksen lähtökohta rakenteelliseen työttömyyteen on se osa kokonaistyöttömyyttä, jota usein työvoimapolitiikan käytännössä kutsutaan vaikeasti työllistettäviksi. Tähän työttömien ryhmään kuuluvat riittämättömät ammatilliset valmiudet omaavat työttömät ( skills gap -näkökulma eli ne, joilta puuttuu työmarkkinoilla vaadittava ammatillinen osaaminen tai koulutus), pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työnhakijat ja erityisiä työllistymisvaikeuksia omaavat (esim. vajaakuntoiset, maahanmuuttajat). Selvitys on osa Työministeriön Rakenteellisen työttömyyden purkaminen -projektin työtä. Selvityksen tavoitteena on identifioida EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta eri rakennerahasto-ohjelmissa ohjelmakaudella ja meneillään olevalla ohjelmakaudella kehitettyjä toimintatapoja, hyviä käytäntöjä, erityisesti rakennetyöttömien kohderyhmä huomioon ottaen ja tehdä ehdotuksia LUKU 1 Johdanto 11

12 LUKU 1 Johdanto toimenpiteiksi rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi. Ohjelmakaudella Suomessa osallistui henkilöä ESR -ohjelmissa käynnistettyihin hankkeisiin. Kokonaisrahoitus oli 13,1 miljardia markkaa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella tukee ESR noin henkilön työllistyvyyden ja osaamisen kehittymistä. Kokonaisrahoitus vuosille on 17,7 miljardia markkaa. Selvityksen toteuttaa Sosiaalikehitys Oy yhdessä LLT-tutkimuslaitoksen ja Tampereen Yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen kanssa. Sosiaalikehitys Oy vastaa selvitystyön kokonaisuudesta, johtopäätöksistä ja suosituksista, LTT ESRtoiminnan ja osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisten suhteiden analyysista sekä Työelämän tutkimuskeskus ESR-toiminnan vaikuttavuuden erittelystä suhteessa normaaliin kansalliseen toimintaan. Selvityksessä analysoidaan aluksi hyviä käytäntöjä ja kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, Tavoite 2-, 3-, 4-, 5b-, Employment- ja Adapt -ohjelmista, ESR:n ja osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisistä suhteista ja ESR-toimien vaikuttavuudesta suhteessa kansalliseen toimintaan. Hyvien käytäntöjen sisältämä viesti suhteutetaan nykyiseen työmarkkinatilanteeseen ja työmarkkinoiden näkyvissä olevaan kehitykseen. Työmarkkinatilanne ja sen kehitys muodostaa kontekstin, joka asettaa rakenteellisen työttömyyden torjumiselle ja helpottamiselle omat rakenteelliset ehtonsa ja mahdollisuutensa, joita analysoidaan hyvien käytäntöjen antamien viestien ja työmarkkinoiden kehityksen perspektiivistä käsin. Raportti päättyy tilauksen mukaisesti suosituksiin, joihin hyvien käytäntöjen erittely ja työmarkkinoiden konteksti näyttäisivät antavan perusteita. 12

13 2. RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, SOSIAALINEN YRITTÄJYYS JA VAIKUTTAVUUS 2.1 Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen Sosiaalikehitys Oy Rakennerahastotoimien analyysi, niistä tehdyt tutkimukset ja evaluaatiot korostavat erityisen selkeästi uusia toimintamenetelmiä ja -malleja suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Samalla rakennerahastotoiminta on voimistanut paikallistason yhteistyötä työvoimahallinnon, kuntien, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken ja myös suhteessa paikalliseen yrittäjyyteen. Seuraavassa tiivistetään laajan sekundaarianalyysin viestit hyvistä käytännöistä. Laajempi erittely on koottu taulukkoon liitteessä 1. Suhteessa asiakkaisiin hyvissä käytännöissä näyttää korostuvan asiakaskohtaamisen holistisuus. Asiakas ei ole vain työn hakija, vaan potentiaalinen tehtävä työelämässä on suhteutettava asiakkaan elämän kokonaisuuteen, hänen sosiaalisiin suhteisiinsa, fyysiseen ympäristöönsä, terveyteensä ja elämänvaiheeseensa. Kysymys on neuvotteluista työn paikasta asiakkaan elämässä (Richardson 1993). Kyvyt käyttöön oli Jyväskylän työvoimatoimiston alueella toimiva projekti, jota on kuvattu ikääntyville suunnatuksi vastavirtaprojektiksi. Projektin kohderyhmänä olivat vuotiaat, yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt, joiden työllistyminen tavanomaisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ei onnistunut. Monet olivat työskennelleet yrityksissä ja ammateissa, joita ei enää ollut olemassa. Hyvin suurella osalla työhistoria koostui lyhyistä työsuhteista tai työllistämistukitöistä. Osa oli laman aikana tai sen jälkeen ammattiin valmistuneita henkilöitä, joille ei ollut tarjoutunut työmahdollisuutta. Projektin tarkoituksena oli helpottaa pitkäaikaistyöttömien työnhakua ja luoda uusia mahdollisuuksia työelämään palaamiseen. Muita tavoitteita olivat syrjäytymisen ehkäiseminen, työkunnon ylläpito, työmarkkinakelpoisuuden ylläpito ja työllistäminen. Projektin toiminta koostui aktivointi- ja virkistysjaksoista, ohjauksellisista asiakasryhmistä eli ammatinvalintapsykologin ohjauksella tehtävistä voimavarakartoituksista ja jatkosuunnitelmista sekä ohjaavasta koulutus- ja kurssitoiminnasta, jonka jälkeen tarjottiin mahdollisuutta tukityöjaksoon. Toimintojen taustalla vaikutti holistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan toimenpiteiden eteneminen rytmitetään ihmisen elämismaailman kokonaistilanteen ehdoilla. Käytännössä kokonaisvaltaisuus ilmeni ongelmanratkaisun priori- LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 13

14 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus sointina, oman persoonallisuuden ja vahvuuksien tunnistamisena ja vasta sen jälkeen polulla etenemisenä realista tavoitetta kohti. (Arnkil ym. 1997, 65; Hietaniemi 2001, 29-38, Asiakaskohtaamisen toinen hyvissä käytännöissä korostuva piirre on intensiiviyksilöllisyys. Asiakaspalveluprosessin onnistumisen edellytykseksi nähdään palvelun aito yksilöllistäminen ja räätälöinti ja se, että asiakkaan tilanne viedään intensiivistä kontaktia ylläpitäen loppuun asti tarvittaessa kädestä pitäen ja saattaen vaihtaen. Selvään elämään - projektissa kohteena olivat karkkilalaiset pitkäaikaistyöttömät, joiden työkuntoon vaikutti päihteiden liikakäyttö. Projektiin osallistuneiden elämäntilanteelle oli leimallista todella pitkään, useimmilla noin kymmenen vuotta, jatkunut työttömyys. Projekti rakentui päihdeongelman olemassa olon tunnustamiselle ja sen asianmukaiselle käsittelylle. Selvänä elämään -projektin ensisijaisena tavoitteena oli selvittää ja arvioida päihdeongelmaisten työnhakijoiden työkykyä sekä heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa tarpeita. Projektissa päihdelääkärin tekemän terveystarkastuksen perusteella lähetettiin osa asiakkaista työkyvyn arviointiin. Työkuntoisuuden palauttamiseen tähtäävät työkuntokurssit kohdennettiin asiakkaille, joiden suora työllistäminen oli vaikeaa, muttei vaatinut työkunnon osalta eritystoimenpiteitä. Kaikille asiakkaille annettiin päihdekoulutusta, mutta tukityöllistettäviksi valittiin ainoastaan työkuntokurssin käyneitä osallistujia. Toimintamallin yksilöllisyys näkyi mm. siinä, ettei projektiin osallistuminen katkennut juopottelukausien vuoksi, vaan paluun jälkeen asiakas jatkoi osallistumalla tehostettuihin päihdekuntoutustoimenpiteisiin. Yksilöllisyys näkyi myös päihdelääkärin tutkimuksen perusteella tehdyissä selviytymissuunnitelmissa, joiden pohjalta osallistujia ohjattiin tarvittaessa eri tahoille katkaisuhoitoon. (Hietaniemi 2001, 39-47). Kolmas keskeinen hyvien käytäntöjen piirre asiakaskohtaamisessa on ollut vertaistuki, erilaiset hankkeet ja projektit, joissa hyödynnetään osallistujien keskinäistä yhteistyötä, osaamista ja emotionaalista tukea toisilleen. Vertaistuki on ollut keskeinen tekijä myös esimerkiksi työhallinnon työnhakuryhmissä, jotka osoittautuivat yhdeksi onnistuneimmaksi työvoimapoliittisen uudistuksen elementeiksi (Arnkil, Spangar & Nieminen 2000). Omat polut -projektissa kohderyhmänä olivat erityisesti SAK:laisilta kentiltä työttömäksi jääneet ja vähän koulutetut, mutta usein pitkän työkokemuksen omaavat naiset, joille ei ollut tarjolla räätälöityjä toimenpiteitä. Projektin tavoitteena oli kehittää itseohjautuva oppimisen malli, jolla luodaan jatkuvuutta työttömien naisten omaehtoiseen työllistymiseen koulutuksen ja yhteistoiminnan avulla. Projektin tavoitteena oli myös kouluttaa ohjaaja-tutoreita, joiden tehtävänä oli ohjata ja tukea itseohjautuvaa mallia toteuttavia urapolkulaisia. Toiminta jakautui kahteen kokonaisuuteen eli 14

15 urapolkulaisten koulutusohjelmaan sekä tutoreitten koulutukseen ja työskentelyyn. Urapolkulaiset osallistuivat ulkomaiseen partnerimaahan tehtyyn opintomatkaan, ohjattuun kuntoiluun sekä koulutukseen. Ohjaaja-tutoreiden koulutusohjelmassa annettiin valmiuksia vuorovaikutteiseen työskentelyyn ja ohjaustoimintaan sekä vahvistettiin viestintä- ja atk-taitoja. Projektin itseohjautuvan mallin kehittelyssä ja koulutustoiminnassa oleellista oli tutoreiden rooli, joka perustui vertaisryhmän tukeen toisille työttömille naisille. Oman työhistoriansa ja työttömyyskokemustensa vuoksi tutorit puhuivat samaan kieltä urapolkulaisten kanssa. Vertaistukea tarjottiin myös urapolkulaisten välisesti pien- ja urapolkuryhmien koulutuksessa, joka sisälsi yksilöllisten polkujen lisäksi yhteisiä polkuja. Opiskelu toteutettiin yksilöllisten oppimistarpeiden ja -tavoitteiden mukaisesti ryhmässä luodun verkoston ja tutorin tukemana. (Hietaniemi 2001, , Suhteessa palvelurakenteisiin ESR-hyvät käytännöt korostavat palvelurakenteiden joustamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Onnistuneissa toimissa ja projekteissa kyetään vakiintuneita palvelukokonaisuuksia ja niiden ehtoja muuntelemaan asiakkaan tilanteen mukaisesti. PIPAn eli Pirkanmaan Paluumuuttajien kotouttamisprojektin kohderyhmänä olivat Venäjältä ja Virosta saapuvat suomalaisperäiset paluumuuttajat. Projektin tavoitteena oli parantaa paluumuuttajien valmiuksia suomenkielen, ammattitaidon sekä kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien osalta niin, että kotouttaminen toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Päämääränä oli myös kehittää alueellinen työelämäsuuntautunut kotouttamisohjelmamalli siihen liittyvine toimintamuotoineen ja käytäntöineen. Keskeinen toimintamuoto oli vain paluumuuttajille suunnattu maahanmuuttajakoulutus, jolloin sisällössä voitiin huomioida ryhmän erityiset kulttuuriset tarpeet sekä koulutus- ja ammattitaustat. Koulutusta järjestettiin mm. yritystoiminnasta. Palvelurakenteiden joustaminen asiakastarpeiden mukaisesti ilmeni koulutusohjelmien ja työharjoittelupaikkojen räätälöinnissä. Työelämäsuuntautuneessa kotouttamismallissa hyödynnettiin etenkin oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajien työelämään ohjaamisessa, mikä vauhditti myös muiden paikallisten oppisopimusasioiden parissa toimivien tahojen yhteistyötä ja levitti tietoa paluumuuttajien osaamisesta elinkeinoelämän edustajien keskuuteen. (Hietaniemi 2001, 48-58). Toinen korostuva piirre suhteessa palvelurakenteisiin hyvissä käytännöissä on yhden luukun periaate, joka tukee asiakkaan holistista kohtaamista. Asiakkaan työ-, terveys-, sosiaaliset ja muut huolet tulevat kuulluiksi kootusti yhdessä asiakkuudessa ja lähettäminen toisille toimijoille vähentyy oleellisesti tai on joka tapauksessa integroidusti yhden organisaation hallinnassa. LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 15

16 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus KOHO-projekti oli vuotiaiden turkulaisten työttömien palvelutoimisto, kokonaisvaltainen yhden luukun periaatteella toimiva elämänvaihetoimisto. KO- HOn tavoitteena oli nuorten työhön ja koulutukseen liittyvän passiivitilan muuttaminen aktiivitilaksi ohjaamalla ja neuvomalla heitä yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti työ- tai koulutusuralle sekä opastamalla heitä palvelujärjestelmien aktiivisiksi käyttäjiksi. Projektin ohjaava toiminta perustui ns. normaalin toimenpidevalikoiman hyödyntämiseen. Käytössä olleita toimenpiteitä olivat työharjoittelu, tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus sekä muu koulutukseen ohjaaminen (mm. yhteishaku.). Yhden luukun periaate ilmeni projektin yksilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvassa asiakastyössä, jossa palveluohjaajan tehtävänä oli tukea nuorta eri tarpeiden, palveluiden ja toimintaehtojen viidakossa. KOHO:ssa sosiaali-, nuoriso- ja terveystoimen työntekijät työskentelivät samassa yksikössä. Monipuoliseen paikallisia toimijoita yhdistävään yhteistyöverkostoon kuului julkisen ja kolmannen sektorin edustajien lisäksi yksityisiä yrityksiä. Verkosto tihentyi toimintakauden aikana nuorten tarpeiden mukaiseksi.(hietaniemi 2001, 80-88; Mannila ym. 2001, 64). Suhteessa toimintarakenteisiin ja toimintatapoihin hyvissä käytännöissä korostuvat hyvien hankkeiden fokusoituneisuus, ne ovat luonteeltaan jäsentyneitä täsmähankkeita, joiden kohde, tavoitteet ja toimintamenetelmät ovat tietoisesti kehiteltyjä ja harkittuja. Samalla hyvät projektit ja käytännöt ovat tarvelähtöisiä siten, että niiden olemassaololle on olemassa analysoitu ja koettu tarve asiakkaiston keskuudessa. TEVE eli Työ tekijäänsä neuvoo -projekti syntyi Pohjois-Karjalassa tilanteeseen, jossa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli nousussa samaan aikaan kun ns. invalidien suojatyöhön ei enää juuri lainkaan otettu uusia asiakkaita. Räätälöityyn täsmätyöllistämiseen perustuvan projektin kohderyhmänä olivat psyykkisesti, fyysisesti tai sosiaalisesti vajaakuntoiset tai muut vaikeasti työllistettävät, joiden työttömyys uhkasi muodostua pitkäaikaiseksi ja joille osa-aikatyö oli soveltuva ja realistinen tavoite työelämässä. Uutta osa-aikatyömallia kehittävän ja kokeilevan projektin tavoitteena oli työttömyyden katkaisu, pysyvän työmarkkinaratkaisun löytyminen ja osa-aikatyömallin kehittäminen. Projektissa pyrittiin selvittämään, voisiko palvelukokonaisuuksien käyttö palvella vajaakuntoisten osa-aikaista työllistämistä ja mitä lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai toimeentuloon liittyviä ongelmia osa-aikatyöhön liittyy. Projektin yksilöllisesti räätälöidyt palvelukokonaisuudet sisälsivät mm. työkunnon arviointia, työkokeilua, työvoimakoulutusta ja osa-aikatyötä työllistämistuella. Projekti toimi jalkautuneesti ja markkinoi itseään etenkin pk-yrityksille, joilla tarjottiin mahdollisuutta saada työllistämiseen työaikaan suhteutettua palkkatukea. 16

17 Projekti oli tarvelähtöinen ja fokusoitunut sekä työllistävien yritysten että asiakkaiden näkökulmasta. Projektin avulla saatiin kehitetyksi vaikeasti työllistettäville vajaakuntoisille sekä vammaisille eläkeläisille osa-aikatyöhön kannustava kansantaloudellinen malli. Projektissa saatiin muokattua pienten yksityisten yritysten asenteita positiivisemmaksi vajaakuntoisten työllistämistä kohtaan ja työllistämään heitä osaaikaisesti. (Mannila ym. 2001, 66-71, Hyvien rakennerahastohankkeiden käytäntöihin kuuluu myös asiakkaiden aito osallistaminen ja aktivointi hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mestari-kisälli -projekti kuului maakunnalliseen Lex Kainuu Erityistyöpajahanke -kokonaisuuteen. Projektin kohderyhminä olivat ammattitaitoiset, vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelemään pystyvät vanhemmat työttömät sekä lähes ammattitaidottomat ja vaikeasti työllistettävät nuoret henkilöt, joista suurimmalla osalla oli rikostuomioita. Projektin yleistavoitteena oli edistää jo syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintaa. Mestari-kisälli -malli perustui toiminnalliseen työssä oppimisen menetelmään, jossa pitkään työelämässä ollut, mutta työttömäksi joutunut ammattihenkilö ja nuori muodostavat tiiviin mestari-kisälli-työparin. Työssä oppimisessa siirtyvät sukupolvelta toiselle ammattitraditioiden lisäksi työn tekemiseen liittyvät kulttuuriset tavat. Mallissa oleellista on ollut osallistaminen, mikä on tarkoittanut toiminnan kohteen asiantuntijuuden hyödyntämistä heidän asioidensa suhteen sekä oikeutta vaikuttaa itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksiin. Projektissa nuoret saivat osallistua oman tulevaisuuteensa suunnitteluun. He valitsivat itse ammatillisia valmiuksia lisääviä tai työskentelyyn tutustuttavia erikoiskoulutusjaksoja sekä elämänhallinnan käsittelyyn keskittyviä aktivoivia intensiivijaksoja. He saivat vaikuttaa myös annetun koulutuksen toteutukseen. Annetun aktivoivan ja osallistavan työskentelykokemuksen ja koulutuksen lisäksi projektissa oli keskeistä tiiviiden ihmissuhteiden verkoston muodostaminen nuoren tukemiseksi. (Hietaniemi 2001, 89-96; Heinämäki 2002, Hyvät käytännöt saavat voimavaroja myös kyvystä ylittää eri hallinnonalojen rajoja ja parhaimmillaan niillä on tiivis kytkentä paikallistasolle eri toimijoiden yhdessä neuvottelemaan työllisyyden kehittämisen strategiaan, josta johtuen kukin toimija tietää oman toimintansa paikan paikallisen strategian kokonaisuudessa. Työllisyyspolkuhanke Vantaa oli osa Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä silloisen Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimiston keskinäistä Pitkäaikaistyöttömien palvelukeskus -hanketta. Projektin kohderyhmänä olivat yli 25-vuotiaat vantaalaiset pitkäaikaistyöttömät tai pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat. Tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja katkaisu sekä elämäntilanteen helpottaminen ja työvalmiuksien säilyttäminen tai parantaminen niillä, jotka eivät työllistyneet. Käytännön asiakastyössä Vantaan Työllisyyspolku tarkoitti palvelupistettä, jossa etsittiin LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 17

18 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisumalleja työllisyyspolulla etenemiseen. Asiakkaalla oli halutessaan mahdollisuus tavata leimautumatta projektin tiloissa velkaneuvojaa, sosiaalityöntekijää tai psykologia. Toimintamallin moottorina oli laaja yhteistyöverkosto, joka rakentui kaupunkikohtaisesti kunkin alueen pitkäaikaistyöttömien parissa työtään tekevistä toimijoista. Vantaalla palveluverkosto koostui työelämän verkostosta, koulutusverkostosta sekä elämänhallintaa ja hyvinvointia tukevasta verkostosta. Vantaalla kaupungin hallinnoimalla hankkeella oli kontaktit kaupungin eri toimialoihin ja sitä kautta tarjolla oleviin työharjoittelu-, työkokeilu- ja tukityöpaikkoihin sekä Palvelukeskus-hankkeen välityksellä toisiin kaupunkeihin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös kriisipalvelun, seurakuntien, uusyrityskeskuksen ja paikallisten yritysten sekä työttömien yhdistyksen kanssa. Työllisyyspolulla oli yhteispalvelusopimus työvoimatoimiston kanssa. Lisäksi projektissa kokeiltiin sosiaalihallinnon ja työllisyysasioiden yhdistämistä palvelutoimiston asiakaspalvelutiloissa. (Arnkil ym. 1997, 64; Hietaniemi 2001, 21-28, Kirkkonummi ja Siuntio: Kirkkonummen ja Siuntion alueella pitkäaikaistyöttömyys vähentyi suhteellisen hitaasti, sillä alueen teollisuudesta oli laman myötä kadonnut runsaasti koulutusta ja ammattitaitoa edellyttämättömiä työtehtäviä. Työmajakka-projektin kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyysuhan alaiset yli 25-vuotiaat. Projektin yhtenä tavoitteena oli saada syrjäytymisuhan alaisille henkilöille paremmat edellytykset pysyvään työllistymiseen tai löytämään jokin muu henkilökohtainen ratkaisu. Toisena tavoitteena oli saada työnantajat ja yritykset tiedostamaan omat henkilöstötarpeensa ja palkkaamaan projektiin osallistuvia töihin. Kolmantena tavoitteena oli kehittää syrjäytymistä ehkäisevä menetelmä ja yhteistyökäytäntö, joka toimisi myös projektin päättymisen jälkeen. Asiakkaille järjestettiin intensiivikuntoutusjakso, teemaryhmätoimintoja, ohjattua koulutusta, työnantajan tarpeiden mukaista räätälöityä täsmäkoulutusta, työkyvyn arviointia ja kuntoutusta sekä muita tukitoimenpiteitä. Työnantajayhteistyötä tehtiin jalkautumalla yrityksiin, joissa kartoitettiin henkilöstörakenne sekä mahdolliset piilevätkin koulutus- ja rekrytointitarpeet. Työmajakka toimi sillanrakentajana eri osapuolten tarpeiden yhteensovittamiseksi ja pyrki aktiivisesti kehittämään monitoimijaista verkostotyötä osana paikallista aktiivistrategiaa. Projektin avulla pyrittiin lähentämään työnantajia ja syrjäytymisvaarassa olevia kuntalaisia kytkemällä vaikeimmin työllistyvien työntekijöiden kysymykset osaksi alueen elinkeinoja työvoimapolitiikkaa. Sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta projekti pyrki tukemaan pitkäaikaistyöttömiä kuntalaisia yksilöllisillä kehittämisohjelmilla. Asiakastyötä tehtiin yhteistyössä alueen viranomaisverkoston kanssa mm. pitämällä työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston, seurakunnan, KELAn ja terveyskeskuksen yhteisiä verkostopalavereita. (Karjalainen & Lahtinen toim. 2001, 38-50). 18

19 Suhteessa perusorganisaatioiden, erityisesti työhallinnon, palvelujärjestelmiin hyvissä käytännöissä on onnistuttu tuomaan rakennerahastoprojektin toimintamenetelmät ja tulokset osaksi normaalipalveluita. Toisaalta valtavirtaistamisen problematiikka jää rakennerahastokokemusten perusteella varsin kiperäksi kysymykseksi, josta seurauksena on ollut pitkä ja vaikea keskustelu hyvistä käytännöistä ja niiden yleistämisestä, johon tässä raportissa palataan myöhemmin. Somaattiset siivet -projekti oli Kokkolan alueella toteutettu ja somaattisesti vajaakuntoisille kohdistettu työllistymis- ja kuntoutumisprojekti, joka toimi mielenterveysongelmista ja elämänkriiseistä toipuville työttömille työnhakijoille suunnatun projektin rinnakkaisprojektina. Somaattiset siivet -projektin tavoitteena oli yhteensovittaa vajaakuntoisten lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta asiakkaan edun mukaisella tavalla siten, että syntyy uusia, palveluiden saatavuutta ja kohdentumista lisääviä poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja. Projektissa pyrittiin myös kehittämään työkyvynarviointimenetelmiä sekä työllistämään osallistujia. Projektissa asiakkaille tehtiin perusteelliset työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisten voimavarojen kartoitukset sekä työllistymiskyvyn mittaamista varten ammattitaitokartoitukset. Projektissa järjestettiin ohjaavaa koulutusta, työkokeiluja ja yksilöohjausta. Projektin poikkihallinnollinen ja moniammatillinen ohjausryhmä valitsi kuntoutukseen osallistujat, toimi kuulumisten ja kehitystarpeiden välittäjänä sekä perinteisistä asiakasyhteistyöryhmistä poiketen kehitti alueelle uusia toimintamalleja kuntoutujien työllistymisen edistämiseksi. Projektin vaikutuksesta paikkakunnalla käynnistettiin laaja moniammatillinen ja vajaakuntoisten omia kokemuksia hyödyntävä arviointi- ja kehittämistoiminta sekä ryhdyttiin hyödyntämään kuntoutujien kanssa työskenteleviä viranomaisia toimintamallien ja verkostoitumisen kehittämisessä. Projekti oli mukana kehittämässä Resurssikeskusta, joka jatkossa koordinoi alueen vaikeasti työllistyvien ja vajaakuntoisten työllistämis- ja työkuntoutustoimintaa. (Karjalainen & Lahtinen toim. 2001, 20-30, ESR-toiminnan tarkastelu asiakaskohtaamisen ja paikallistoiminnan näkökulmasta voidaan kiteyttää seuraavan kuvion muotoon. Kuvion vasempaan osaan on koottu ominaisuudet, jotka nousevat esiin analysoitaessa hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät ennen kaikkea asiakaskohtaamiseen ja oikealla ovat ominaisuudet, jotka liittyvät palvelujen/ projektien hallinnon toimintatapaan. Jo tästä on pääteltävissä, että hyvä käytäntö ei ole sellaisenaan monistettavissa ja omaksuttavissa abstraktissa, yhteydestään irrotetussa muodossa. Hyvä käytäntö rakennetyöttömyysongelmissa onkin pikemminkin monien hyvien käytäntöjen asetelma, jossa eri osien on pelattava yhteen, tuettava toisiaan, jotta tuloksia saadaan aikaan kestävällä pohjalla. Hyviä käytäntöjä on siten eri tasoilla: asiakastyössä, palvelujen toteutuksessa ja organisoinnissa, palvelujen johtamisessa ja horisontaalisesti suhteessa kumppaneihin, kilpailijoihin ja verkostoihin. Kaiken lisäksi hyvän käytännön asetelmat ovat aina konteksti- ja aikasi- LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 19

20 Kuvio 1. Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla ESR-kokemusten mukaan LUKU 2 Holistisuus Intensiiviyksilöllisyys Palvelurakenteiden joustaminen tarpeen mukaan Yhden luukun periaate Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus Jatkuvuus Ratkaisuun asti vieminen Hyvä käytäntö Integroitu normaaliin Fokusoituja, tarvelähtöisiä täsmähankkeita Hallintojen rajojen ylittäminen donnaisia eli ankkuroituneena tiettyyn toimijoiden yhteisöön, kulttuuriin, aikaisempaan oppimiseen ja luottamuksen asteeseen. Nämä seikat on otettava huomioon, kun halutaan edistää hyvien käytäntöjen levittämistä Niitä ei voi monistaa, vaan ne on omaksuttava toimintayhteisöjen oppimisen kautta. Hyvässä käytännössä on myös aikaulottuvuus. Toimintatilanne muuttuu ja se, mikä on viisas toimintatapa tämän päivän työmarkkinoilla, ei ole välttämättä viisasta tulevaisuudessa. Tämän vuoksi hyvään käytäntöön kuuluu myös muuntautumiskyky, mikä edellyttää toimijoilta joustavuutta, palautejärjestelmää ja kontakteja sekä oppimista. Tilanteiden kehittämisessä on vielä suurta alueellista vaihtelua, mikä on tyypillistä Suomessa juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Lähteekö työttömyys laskuun vai nousuun? Millä alueilla ja aloilla? Mitä tästä seuraa rakennetyöttömyydelle ja viisaille toimintatavoille sen suhteen? Tarvitaan siis varautumista epävarmoihin olosuhteisiin ja valmiutta toiminnan muunteluun. Tämä vaatii eriytynyttä otetta hyvien käytäntöjen toimintayhteisöjen luomisessa ja tukemisessa. Luvussa 3 palataan näihin kysymyksiin 20

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

KAIRA-HANKE

KAIRA-HANKE KAIRA-HANKE 2008-2012 Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen S10179 Hankkeen esittely HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2012 Budjetti 1 052 268 Rahoitus

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön kehittämishanke

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työhallinnon keinot palvelutarpeen tunnistamiseen - Oikea aika vai oikea paikka? 1 14.12.2015 /Varsinais-Suomen TE-toimisto/Maaret Mast Työhallinnon keinoista

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Kysely jäsenille ja varajäsenille joulukuussa 2012 Yhteenveto kyselyn tuloksista Hanna Nyfors 23.1.2013 KUNK tänään Kotipesä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot