Missä lymyävät hyvät käytännöt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Missä lymyävät hyvät käytännöt?"

Transkriptio

1 Missä lymyävät hyvät käytännöt? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho Tutkimukset ja selvitykset 10/03

2

3 MISSÄ LYMYÄVÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho Joulukuu 2003

4 ESR Tutkimukset ja selvitykset-sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2003

5 SAATESANAT Työministeriö käynnisti kesäkuussa 2002 projektin selvittämään korkealla tasolla olevan rakenteellisen työttömyyden taustatekijöitä ja mahdollisuuksia rakenteellisen työttömyyden alentamiseen. Projektin yhtenä osana arvioitiin, miten Euroopan sosiaalirahaston ohjelmissa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää uusien ratkaisuvaihtoehtojen valmistelussa rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Projektin tueksi käynnistettiin erillinen selvitys ESR-ohjelmissa saaduista kokemuksista ja tuloksista. Nyt julkaistava raportti on tämän selvitystyön tulos. Selvitys perustuu pääosin tehtyihin ESR-ohjelmien evaluaatiotutkimuksiin ja niiden aineistojen yksityiskohtaiseen laadulliseen analyysiin. Työssä on edetty ESR-projektien esittelystä ja hyvien käytäntöjen kuvauksesta analysoimaan, mitkä ovat onnistuneen ja tuloksellisen toiminnan tekijöitä. Samoin on arvioitu kokeiluhankkeissa esiin tulleita ongelmia, joiden ratkaiseminen on välttämätöntä laajennettaessa kokeiluhankkeita valtakunnalliseksi toiminnaksi. Analyysin pohjalta tekijät ovat päätyneet johtopäätöksiin ja suosituksiin, jotka ovat monelta osin hyödynnettävissä kansallisen työvoimapolitiikan kehitystyössä ESR-ohjelmatoimintaa laajemminkin. Työtä on tukenut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Kimmo Ruth ja jäseninä työmarkkinaneuvos Matti Sihto, ylitarkastaja Sirpa Liljeström ja projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, kaikki työministeriöstä. Ohjausryhmän sihteerinä toimi erikoissuunnittelija Tapani Kojonsaari. Helsingissä joulukuussa 2003 Kimmo Ruth Ylitarkastaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Käsillä oleva raportti on tehty tilaustyönä Työministeriön "Rakenteellisen työttömyyden purkaminen" -projektille, jonka tavoitteena on etsiä uusia näkökulmia ja keinoja rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi. Selvityksen päävastuullinen toteuttaja on ollut Sosiaalikehitys Oy. LLT-tutkimuskeskus Oy on selvittänyt rakennetyöttömyyden, osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välistä suhdetta ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus rakennerahastotoimien vaikuttavuutta suhteessa kansallisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Selvitys perustuu pääpainotteisesti ESR-toimintaan ohjelmakaudella ottaen huomioon ja hyödyntäen kuitenkin havaintoja meneillään olevalta ohjelmakaudelta. Kajaanissa joulukuussa 2003 Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen - Sosiaalikehitys Oy Jari Karjalainen - LTT-Tutkimus Oy Simo Aho - Työelämän tutkimuskeskus 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ JOHDANTO RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, SOSIAALINEN YRITTÄJYYS JA VAIKUTTAVUUS Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla Osuuskuntiin ja sosiaalisiin yrityksiin kohdistuneet ESR-projektit rakenteellisen työttömyyden näkökulmasta...21 Johdanto...21 Uusosuustoiminnan kehitystilanne...23 Keskeisimpiä osuustoimintaprojektien tyyppejä...25 Neuvontaprojektit...25 Keskeisimpiä sosiaalisten yritysten ESR-projekteja...32 Yhteenveto ESR-rahoitteisten ja kansallisten työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden vertailu...36 Johdanto...36 Aineisto...36 Vertailuasetelman määrittely...36 ESR-rahoitteisten ja kansallisten toimien erottaminen toisistaan...38 Tulokset...38 Loppupäätelmä EI VIELÄ TYÖMARKKINATILANTEEN NYKYTILANA JA POTENTIAALINEN KEHITYS RAKENNETYÖTTÖMYYDEN TORJUMISEN KONTEKSTINA RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HELPOTTAMISEN RAKENTEELLISIA HAASTEITA KESKUSTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Asiakastason hyvät käytännöt Työvoimapolitiikan strategia ja painotus Lisäarvoa verkostoista Johtamisen kehittäminen Generatiiviset mekanismit Työhallinnon palvelujen uudelleenasemointi ja johtamisen kehittäminen SUOSITUKSIA

8 LÄHTEET...58 LIITTEET...62 Liite 1. Yhteenveto ESR-toiminnan hyvistä käytännöistä...62 Liite 2. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisyksiköiden volyymi

9 TIIVISTELMÄ Suoritettu ESR-toiminnan analyysi, joka perustuu siitä tehtyihin tutkimuksiin, evaluaatioihin, projektiraportteihin ja selvityksiin, tuo esille asiakaskohtaamisen tasolla kohtaamisen holistisuuden, yksilöllisesti intensiivisen palveluprosessin, palveluprosessin jatkuvuuden ja loppuun saattamisen sekä ratkaisukeskeisyyden merkityksen. ESR-toiminnan hyvien käytäntöjen mukaan hyvissä asiakaskohtaamisissa korostuu palvelurakenteiden joustavuus, yhden luukun periaate, hankkeiden fokusoituneisuus ja tarvelähtöisyys, kyky ylittää eri hallinnonalojen rajat sekä onnistunut kytkeytyminen perusorganisaatioiden normaalitoimintaan. Osuuskuntien ja uusosuuskuntien suhteen edellinen ohjelmakausi merkitsi nousukautta, joka sittemmin on tasaantunut. Osuuskunnat eri muodoissaan ja sosiaalinen yrittäjyys ovat lupaavia työllistämisen muotoja, jotka vastaavat työsuhteiden monimuotoisuuden lisääntymiseen ja ovat vaikeasti työllistyvien kohderyhmän huomioon ottaen potentiaalisti kasvava työllistämistapa. Sosiaaliset yritykset kaipaavat kuitenkin asemansa vahvistamista. Työllistymisvaikutusten suhteen tehty vaikuttavuusanalyysi osoitti, että ESR-toimien vaikutukset ovat keskimäärin samalla tasolla kuin kansallistenkin työvoimapoliittisten toimenpiteiden. Ottaen huomioon, että ESR-kohderyhmät ovat usein normaalia huonommin työllistymisedellytyksin varustettuja, tulosta voi pitää ESR-toiminnan kannalta myönteisenä. Rakennetyöttömyysongelmaa pyritään nyt ratkaisemaan työmarkkinatilanteessa, jolle on ominaista suuri ambivalenssi samalla kun työvoiman ikääntyminen ja työvoiman kasvanut kysyntä luo odotuksia positiivisille näköaloille myös rakennetyöttömyyden suhteen. Työmarkkinoilla ollaan ikään kuin "ei-vielä-työvoimapula" -tilanteessa, siirtymävaiheessa. ESR-toimien suhteen tämä korostaa edelleen sellaisten hankkeiden merkitystä, joissa on kyetty ja kyetään yhdistämään työnhakijoiden - työvoiman tarjonnan - ja työnantajien -työvoiman kysynnän - tarpeet. Tällaisia hankkeita on identifioitavissa sekä edellisellä että meneillään olevalla ohjelmakaudella. Käsillä oleva työmarkkinatilanne ja työvoimapolitiikan ja työvoimapalveluiden meneillään oleva kehitys luovat osaltaan reunaehtoja myös rakennetyöttömyyden ratkaisemisyrityksille. Tälläisiksi rakenteellisiksi tekijöiksi selvityksessä identifioidaan työvoimapolitiikan strategia, johtamisen kehittyminen, työvoimapalveluiden roolin muotoutuminen sekä kysymykset siitä millaisen toimintatavan Suomen työhallinto omaksuu ja millaiseen verkostoyhteistyöhön se suuntautuu. Näiden tekijöiden kehittymisestä puolestaan riippuvat ne konkreettiset suuntaviivat, joita rakennetyöttömyyden helpottamisen suhteen näköpiiriin avautuu. LUKU Tiivistelmä 9

10 LUKU Tiivistelmä Rakennerahastotoiminnan erittely osoittaa hyvien käytäntöjen asettavan työvoimapolitiikalle omat haasteensa. Asiakaskohtaamisen tasolla kyse on täsmäyksilöllisyydestä, alueellisella tasolla "SAP":ien, seutukuntakohtaisten työllisyysstrategioiden kehittämisestä, johtamisessa priorisoivasta "multistrategiasta", työhallinnon tulosjohtamisessa asiakaskohtaamisen, vuoropuhelun ja paikallisuuden ja "SAP":ien tukemista. Asenneilmaston rakennetyöttömyyden suhteen olisi kehityttävä työvoiman kokonaisvaltaiseen tarkasteluun siten, että myös "rakennetyöttömät" nähdään aitona työvoimaresurssina. Työhallinnolle itselleen rakennetyöttömyys näyttää asettavan haastavan kysymyksen mm. ja erityisesti siitä tuottaako se itse tarvittavat palvelut vai omaksuuko se tilaajan roolin ja mikä on rakennetyöttömien palveluiden asema suhteessa muihin palveluihin. Selvityksen analyysissa päädytään identifioitujen haasteiden pohjalta suosituksiin toiminnan kehittämiseksi rakennetyöttömyyden suhteen. Julkisen työvoimapalvelun roolia tulisi kehittää taitavan tilaajan ja voimavarojen verkottajan sekä työmarkkinoiden asiantuntijuuden suuntaan, jonka tilaamat tai tuottamat palvelut ovat määrällisesti ja laadullisesti täsmäpalveluita. Työhallinnon tulosjohtamisessa olisi otettava selkeä askel alueellisuuden (seudullisuuden) suuntaan ja vuoropuhelun vahvistamiseen ja tulosjohtamisessa olisi huomioitava verkottuminen. Asenneilmaston kehittämiseksi olisi voimakkaasti viestitettävä "sisällä" -viestiä. Laajentuva verkottuminen edellyttää ylipäätään johtamiselta kykyä ylisektoriseen johtamiseen ja vuoropuheluun. Kehittämishankkeiden ja projektitoiminnan suhteen ESR-kokemukset osoittavat osaltaan voimakkaasti tarvetta panostaa generatiivisiin mekanismeihin, oppivaan vuorovaikutukseen hyvien käytäntöjen levittämiseksi. "SAP":ien kehittäminen sosiaalisten yritysten, säätiöiden ja muiden toimijoiden mukanaolo myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä asettaa kehitystehtäväksi tilaaja-tuottaja-rakenteiden, sopimuspolitiikan ja pitkäjänteisyyden olennaisen kehittämisen. Kaikki tämä luo edellytyksiä vastata haasteeseen täsmäyksilöllisen asiakaskohtaamisen kehittämiseksi. 10

11 1. JOHDANTO Nio (2001, 29-31) jakaa rakennetyöttömyyden suppeaan rakennetyöttömyyteen (yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleet ja toistuvasti työttömät), rakennetyöttömyyteen (edellisten ryhmien lisäksi työttömiksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeen jäävät) ja laajaan rakennetyöttömyyteen (joihin edellisten ryhmien lisäksi kuuluvat työnhakijat, jotka kiertävät toimenpiteissä sijoittumatta työmarkkinoille). Tammi-huhtikuussa 2001 laajan rakennetyöttömyyden osuus työttömistä työnhakijoista yhteensä oli 61 %, rakennetyöttömien 56 % ja suppean määrittelyn mukaisen rakennetyöttömien osuus puolestaan 44 %. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen rakennetyöttömyysselvityksen (Räisänen 2002) mukaan rakennetyöttömyys määrittyy työvoimapolitiikan näkökulmasta työttömyyden osaksi, jota normaalit talouden suhdannevaihtelut eivät poista, vaan siihen puuttuminen edellyttää työmarkkinoiden toimintaan ja instituutioihin tehtäviä parannuksia. Kaikkiaan voidaan todeta, että rakennetyöttömyydessä on kyse työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmasta, jossa työvoiman tarjonta ei vastaa ominaisuuksiltaan, taidoiltaan, ammatilliselta rakenteeltaan tai maantieteelliseltä sijainniltaan työvoiman kysynnän - yritysten tarpeiden - rakennetta (Räisänen, 2002; Kiander 2002). Näkemykset vaihtelevat sen suhteen, kuinka suuri osa nykyisestä työttömyydestä on rakenteellista, kuinka suuri osa normaalia suhdanne- tai kitkatyöttömyyttä. Kun Nion (emt.) laajimman määrittelyn mukaisen rakenteellisen työttömyyden osuus on yli 60 %, niin Kianderin näkemys on, ettei rakenteellinen työttömyys ole juurikaan lisääntynyt 90-luvulla ja ettei suomalaisessa työttömyydessä sittenkään ole ensisijaisesti kysymys rakenteellisesta ongelmasta. (Kiander 2002, 309). Nyt käsillä olevan selvityksen lähtökohta rakenteelliseen työttömyyteen on se osa kokonaistyöttömyyttä, jota usein työvoimapolitiikan käytännössä kutsutaan vaikeasti työllistettäviksi. Tähän työttömien ryhmään kuuluvat riittämättömät ammatilliset valmiudet omaavat työttömät ( skills gap -näkökulma eli ne, joilta puuttuu työmarkkinoilla vaadittava ammatillinen osaaminen tai koulutus), pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työnhakijat ja erityisiä työllistymisvaikeuksia omaavat (esim. vajaakuntoiset, maahanmuuttajat). Selvitys on osa Työministeriön Rakenteellisen työttömyyden purkaminen -projektin työtä. Selvityksen tavoitteena on identifioida EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta eri rakennerahasto-ohjelmissa ohjelmakaudella ja meneillään olevalla ohjelmakaudella kehitettyjä toimintatapoja, hyviä käytäntöjä, erityisesti rakennetyöttömien kohderyhmä huomioon ottaen ja tehdä ehdotuksia LUKU 1 Johdanto 11

12 LUKU 1 Johdanto toimenpiteiksi rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi. Ohjelmakaudella Suomessa osallistui henkilöä ESR -ohjelmissa käynnistettyihin hankkeisiin. Kokonaisrahoitus oli 13,1 miljardia markkaa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella tukee ESR noin henkilön työllistyvyyden ja osaamisen kehittymistä. Kokonaisrahoitus vuosille on 17,7 miljardia markkaa. Selvityksen toteuttaa Sosiaalikehitys Oy yhdessä LLT-tutkimuslaitoksen ja Tampereen Yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen kanssa. Sosiaalikehitys Oy vastaa selvitystyön kokonaisuudesta, johtopäätöksistä ja suosituksista, LTT ESRtoiminnan ja osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisten suhteiden analyysista sekä Työelämän tutkimuskeskus ESR-toiminnan vaikuttavuuden erittelystä suhteessa normaaliin kansalliseen toimintaan. Selvityksessä analysoidaan aluksi hyviä käytäntöjä ja kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, Tavoite 2-, 3-, 4-, 5b-, Employment- ja Adapt -ohjelmista, ESR:n ja osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisistä suhteista ja ESR-toimien vaikuttavuudesta suhteessa kansalliseen toimintaan. Hyvien käytäntöjen sisältämä viesti suhteutetaan nykyiseen työmarkkinatilanteeseen ja työmarkkinoiden näkyvissä olevaan kehitykseen. Työmarkkinatilanne ja sen kehitys muodostaa kontekstin, joka asettaa rakenteellisen työttömyyden torjumiselle ja helpottamiselle omat rakenteelliset ehtonsa ja mahdollisuutensa, joita analysoidaan hyvien käytäntöjen antamien viestien ja työmarkkinoiden kehityksen perspektiivistä käsin. Raportti päättyy tilauksen mukaisesti suosituksiin, joihin hyvien käytäntöjen erittely ja työmarkkinoiden konteksti näyttäisivät antavan perusteita. 12

13 2. RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, SOSIAALINEN YRITTÄJYYS JA VAIKUTTAVUUS 2.1 Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen Sosiaalikehitys Oy Rakennerahastotoimien analyysi, niistä tehdyt tutkimukset ja evaluaatiot korostavat erityisen selkeästi uusia toimintamenetelmiä ja -malleja suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Samalla rakennerahastotoiminta on voimistanut paikallistason yhteistyötä työvoimahallinnon, kuntien, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken ja myös suhteessa paikalliseen yrittäjyyteen. Seuraavassa tiivistetään laajan sekundaarianalyysin viestit hyvistä käytännöistä. Laajempi erittely on koottu taulukkoon liitteessä 1. Suhteessa asiakkaisiin hyvissä käytännöissä näyttää korostuvan asiakaskohtaamisen holistisuus. Asiakas ei ole vain työn hakija, vaan potentiaalinen tehtävä työelämässä on suhteutettava asiakkaan elämän kokonaisuuteen, hänen sosiaalisiin suhteisiinsa, fyysiseen ympäristöönsä, terveyteensä ja elämänvaiheeseensa. Kysymys on neuvotteluista työn paikasta asiakkaan elämässä (Richardson 1993). Kyvyt käyttöön oli Jyväskylän työvoimatoimiston alueella toimiva projekti, jota on kuvattu ikääntyville suunnatuksi vastavirtaprojektiksi. Projektin kohderyhmänä olivat vuotiaat, yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt, joiden työllistyminen tavanomaisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ei onnistunut. Monet olivat työskennelleet yrityksissä ja ammateissa, joita ei enää ollut olemassa. Hyvin suurella osalla työhistoria koostui lyhyistä työsuhteista tai työllistämistukitöistä. Osa oli laman aikana tai sen jälkeen ammattiin valmistuneita henkilöitä, joille ei ollut tarjoutunut työmahdollisuutta. Projektin tarkoituksena oli helpottaa pitkäaikaistyöttömien työnhakua ja luoda uusia mahdollisuuksia työelämään palaamiseen. Muita tavoitteita olivat syrjäytymisen ehkäiseminen, työkunnon ylläpito, työmarkkinakelpoisuuden ylläpito ja työllistäminen. Projektin toiminta koostui aktivointi- ja virkistysjaksoista, ohjauksellisista asiakasryhmistä eli ammatinvalintapsykologin ohjauksella tehtävistä voimavarakartoituksista ja jatkosuunnitelmista sekä ohjaavasta koulutus- ja kurssitoiminnasta, jonka jälkeen tarjottiin mahdollisuutta tukityöjaksoon. Toimintojen taustalla vaikutti holistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan toimenpiteiden eteneminen rytmitetään ihmisen elämismaailman kokonaistilanteen ehdoilla. Käytännössä kokonaisvaltaisuus ilmeni ongelmanratkaisun priori- LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 13

14 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus sointina, oman persoonallisuuden ja vahvuuksien tunnistamisena ja vasta sen jälkeen polulla etenemisenä realista tavoitetta kohti. (Arnkil ym. 1997, 65; Hietaniemi 2001, 29-38, Asiakaskohtaamisen toinen hyvissä käytännöissä korostuva piirre on intensiiviyksilöllisyys. Asiakaspalveluprosessin onnistumisen edellytykseksi nähdään palvelun aito yksilöllistäminen ja räätälöinti ja se, että asiakkaan tilanne viedään intensiivistä kontaktia ylläpitäen loppuun asti tarvittaessa kädestä pitäen ja saattaen vaihtaen. Selvään elämään - projektissa kohteena olivat karkkilalaiset pitkäaikaistyöttömät, joiden työkuntoon vaikutti päihteiden liikakäyttö. Projektiin osallistuneiden elämäntilanteelle oli leimallista todella pitkään, useimmilla noin kymmenen vuotta, jatkunut työttömyys. Projekti rakentui päihdeongelman olemassa olon tunnustamiselle ja sen asianmukaiselle käsittelylle. Selvänä elämään -projektin ensisijaisena tavoitteena oli selvittää ja arvioida päihdeongelmaisten työnhakijoiden työkykyä sekä heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa tarpeita. Projektissa päihdelääkärin tekemän terveystarkastuksen perusteella lähetettiin osa asiakkaista työkyvyn arviointiin. Työkuntoisuuden palauttamiseen tähtäävät työkuntokurssit kohdennettiin asiakkaille, joiden suora työllistäminen oli vaikeaa, muttei vaatinut työkunnon osalta eritystoimenpiteitä. Kaikille asiakkaille annettiin päihdekoulutusta, mutta tukityöllistettäviksi valittiin ainoastaan työkuntokurssin käyneitä osallistujia. Toimintamallin yksilöllisyys näkyi mm. siinä, ettei projektiin osallistuminen katkennut juopottelukausien vuoksi, vaan paluun jälkeen asiakas jatkoi osallistumalla tehostettuihin päihdekuntoutustoimenpiteisiin. Yksilöllisyys näkyi myös päihdelääkärin tutkimuksen perusteella tehdyissä selviytymissuunnitelmissa, joiden pohjalta osallistujia ohjattiin tarvittaessa eri tahoille katkaisuhoitoon. (Hietaniemi 2001, 39-47). Kolmas keskeinen hyvien käytäntöjen piirre asiakaskohtaamisessa on ollut vertaistuki, erilaiset hankkeet ja projektit, joissa hyödynnetään osallistujien keskinäistä yhteistyötä, osaamista ja emotionaalista tukea toisilleen. Vertaistuki on ollut keskeinen tekijä myös esimerkiksi työhallinnon työnhakuryhmissä, jotka osoittautuivat yhdeksi onnistuneimmaksi työvoimapoliittisen uudistuksen elementeiksi (Arnkil, Spangar & Nieminen 2000). Omat polut -projektissa kohderyhmänä olivat erityisesti SAK:laisilta kentiltä työttömäksi jääneet ja vähän koulutetut, mutta usein pitkän työkokemuksen omaavat naiset, joille ei ollut tarjolla räätälöityjä toimenpiteitä. Projektin tavoitteena oli kehittää itseohjautuva oppimisen malli, jolla luodaan jatkuvuutta työttömien naisten omaehtoiseen työllistymiseen koulutuksen ja yhteistoiminnan avulla. Projektin tavoitteena oli myös kouluttaa ohjaaja-tutoreita, joiden tehtävänä oli ohjata ja tukea itseohjautuvaa mallia toteuttavia urapolkulaisia. Toiminta jakautui kahteen kokonaisuuteen eli 14

15 urapolkulaisten koulutusohjelmaan sekä tutoreitten koulutukseen ja työskentelyyn. Urapolkulaiset osallistuivat ulkomaiseen partnerimaahan tehtyyn opintomatkaan, ohjattuun kuntoiluun sekä koulutukseen. Ohjaaja-tutoreiden koulutusohjelmassa annettiin valmiuksia vuorovaikutteiseen työskentelyyn ja ohjaustoimintaan sekä vahvistettiin viestintä- ja atk-taitoja. Projektin itseohjautuvan mallin kehittelyssä ja koulutustoiminnassa oleellista oli tutoreiden rooli, joka perustui vertaisryhmän tukeen toisille työttömille naisille. Oman työhistoriansa ja työttömyyskokemustensa vuoksi tutorit puhuivat samaan kieltä urapolkulaisten kanssa. Vertaistukea tarjottiin myös urapolkulaisten välisesti pien- ja urapolkuryhmien koulutuksessa, joka sisälsi yksilöllisten polkujen lisäksi yhteisiä polkuja. Opiskelu toteutettiin yksilöllisten oppimistarpeiden ja -tavoitteiden mukaisesti ryhmässä luodun verkoston ja tutorin tukemana. (Hietaniemi 2001, , Suhteessa palvelurakenteisiin ESR-hyvät käytännöt korostavat palvelurakenteiden joustamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Onnistuneissa toimissa ja projekteissa kyetään vakiintuneita palvelukokonaisuuksia ja niiden ehtoja muuntelemaan asiakkaan tilanteen mukaisesti. PIPAn eli Pirkanmaan Paluumuuttajien kotouttamisprojektin kohderyhmänä olivat Venäjältä ja Virosta saapuvat suomalaisperäiset paluumuuttajat. Projektin tavoitteena oli parantaa paluumuuttajien valmiuksia suomenkielen, ammattitaidon sekä kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien osalta niin, että kotouttaminen toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Päämääränä oli myös kehittää alueellinen työelämäsuuntautunut kotouttamisohjelmamalli siihen liittyvine toimintamuotoineen ja käytäntöineen. Keskeinen toimintamuoto oli vain paluumuuttajille suunnattu maahanmuuttajakoulutus, jolloin sisällössä voitiin huomioida ryhmän erityiset kulttuuriset tarpeet sekä koulutus- ja ammattitaustat. Koulutusta järjestettiin mm. yritystoiminnasta. Palvelurakenteiden joustaminen asiakastarpeiden mukaisesti ilmeni koulutusohjelmien ja työharjoittelupaikkojen räätälöinnissä. Työelämäsuuntautuneessa kotouttamismallissa hyödynnettiin etenkin oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajien työelämään ohjaamisessa, mikä vauhditti myös muiden paikallisten oppisopimusasioiden parissa toimivien tahojen yhteistyötä ja levitti tietoa paluumuuttajien osaamisesta elinkeinoelämän edustajien keskuuteen. (Hietaniemi 2001, 48-58). Toinen korostuva piirre suhteessa palvelurakenteisiin hyvissä käytännöissä on yhden luukun periaate, joka tukee asiakkaan holistista kohtaamista. Asiakkaan työ-, terveys-, sosiaaliset ja muut huolet tulevat kuulluiksi kootusti yhdessä asiakkuudessa ja lähettäminen toisille toimijoille vähentyy oleellisesti tai on joka tapauksessa integroidusti yhden organisaation hallinnassa. LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 15

16 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus KOHO-projekti oli vuotiaiden turkulaisten työttömien palvelutoimisto, kokonaisvaltainen yhden luukun periaatteella toimiva elämänvaihetoimisto. KO- HOn tavoitteena oli nuorten työhön ja koulutukseen liittyvän passiivitilan muuttaminen aktiivitilaksi ohjaamalla ja neuvomalla heitä yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti työ- tai koulutusuralle sekä opastamalla heitä palvelujärjestelmien aktiivisiksi käyttäjiksi. Projektin ohjaava toiminta perustui ns. normaalin toimenpidevalikoiman hyödyntämiseen. Käytössä olleita toimenpiteitä olivat työharjoittelu, tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus sekä muu koulutukseen ohjaaminen (mm. yhteishaku.). Yhden luukun periaate ilmeni projektin yksilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvassa asiakastyössä, jossa palveluohjaajan tehtävänä oli tukea nuorta eri tarpeiden, palveluiden ja toimintaehtojen viidakossa. KOHO:ssa sosiaali-, nuoriso- ja terveystoimen työntekijät työskentelivät samassa yksikössä. Monipuoliseen paikallisia toimijoita yhdistävään yhteistyöverkostoon kuului julkisen ja kolmannen sektorin edustajien lisäksi yksityisiä yrityksiä. Verkosto tihentyi toimintakauden aikana nuorten tarpeiden mukaiseksi.(hietaniemi 2001, 80-88; Mannila ym. 2001, 64). Suhteessa toimintarakenteisiin ja toimintatapoihin hyvissä käytännöissä korostuvat hyvien hankkeiden fokusoituneisuus, ne ovat luonteeltaan jäsentyneitä täsmähankkeita, joiden kohde, tavoitteet ja toimintamenetelmät ovat tietoisesti kehiteltyjä ja harkittuja. Samalla hyvät projektit ja käytännöt ovat tarvelähtöisiä siten, että niiden olemassaololle on olemassa analysoitu ja koettu tarve asiakkaiston keskuudessa. TEVE eli Työ tekijäänsä neuvoo -projekti syntyi Pohjois-Karjalassa tilanteeseen, jossa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli nousussa samaan aikaan kun ns. invalidien suojatyöhön ei enää juuri lainkaan otettu uusia asiakkaita. Räätälöityyn täsmätyöllistämiseen perustuvan projektin kohderyhmänä olivat psyykkisesti, fyysisesti tai sosiaalisesti vajaakuntoiset tai muut vaikeasti työllistettävät, joiden työttömyys uhkasi muodostua pitkäaikaiseksi ja joille osa-aikatyö oli soveltuva ja realistinen tavoite työelämässä. Uutta osa-aikatyömallia kehittävän ja kokeilevan projektin tavoitteena oli työttömyyden katkaisu, pysyvän työmarkkinaratkaisun löytyminen ja osa-aikatyömallin kehittäminen. Projektissa pyrittiin selvittämään, voisiko palvelukokonaisuuksien käyttö palvella vajaakuntoisten osa-aikaista työllistämistä ja mitä lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai toimeentuloon liittyviä ongelmia osa-aikatyöhön liittyy. Projektin yksilöllisesti räätälöidyt palvelukokonaisuudet sisälsivät mm. työkunnon arviointia, työkokeilua, työvoimakoulutusta ja osa-aikatyötä työllistämistuella. Projekti toimi jalkautuneesti ja markkinoi itseään etenkin pk-yrityksille, joilla tarjottiin mahdollisuutta saada työllistämiseen työaikaan suhteutettua palkkatukea. 16

17 Projekti oli tarvelähtöinen ja fokusoitunut sekä työllistävien yritysten että asiakkaiden näkökulmasta. Projektin avulla saatiin kehitetyksi vaikeasti työllistettäville vajaakuntoisille sekä vammaisille eläkeläisille osa-aikatyöhön kannustava kansantaloudellinen malli. Projektissa saatiin muokattua pienten yksityisten yritysten asenteita positiivisemmaksi vajaakuntoisten työllistämistä kohtaan ja työllistämään heitä osaaikaisesti. (Mannila ym. 2001, 66-71, Hyvien rakennerahastohankkeiden käytäntöihin kuuluu myös asiakkaiden aito osallistaminen ja aktivointi hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mestari-kisälli -projekti kuului maakunnalliseen Lex Kainuu Erityistyöpajahanke -kokonaisuuteen. Projektin kohderyhminä olivat ammattitaitoiset, vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelemään pystyvät vanhemmat työttömät sekä lähes ammattitaidottomat ja vaikeasti työllistettävät nuoret henkilöt, joista suurimmalla osalla oli rikostuomioita. Projektin yleistavoitteena oli edistää jo syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintaa. Mestari-kisälli -malli perustui toiminnalliseen työssä oppimisen menetelmään, jossa pitkään työelämässä ollut, mutta työttömäksi joutunut ammattihenkilö ja nuori muodostavat tiiviin mestari-kisälli-työparin. Työssä oppimisessa siirtyvät sukupolvelta toiselle ammattitraditioiden lisäksi työn tekemiseen liittyvät kulttuuriset tavat. Mallissa oleellista on ollut osallistaminen, mikä on tarkoittanut toiminnan kohteen asiantuntijuuden hyödyntämistä heidän asioidensa suhteen sekä oikeutta vaikuttaa itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksiin. Projektissa nuoret saivat osallistua oman tulevaisuuteensa suunnitteluun. He valitsivat itse ammatillisia valmiuksia lisääviä tai työskentelyyn tutustuttavia erikoiskoulutusjaksoja sekä elämänhallinnan käsittelyyn keskittyviä aktivoivia intensiivijaksoja. He saivat vaikuttaa myös annetun koulutuksen toteutukseen. Annetun aktivoivan ja osallistavan työskentelykokemuksen ja koulutuksen lisäksi projektissa oli keskeistä tiiviiden ihmissuhteiden verkoston muodostaminen nuoren tukemiseksi. (Hietaniemi 2001, 89-96; Heinämäki 2002, Hyvät käytännöt saavat voimavaroja myös kyvystä ylittää eri hallinnonalojen rajoja ja parhaimmillaan niillä on tiivis kytkentä paikallistasolle eri toimijoiden yhdessä neuvottelemaan työllisyyden kehittämisen strategiaan, josta johtuen kukin toimija tietää oman toimintansa paikan paikallisen strategian kokonaisuudessa. Työllisyyspolkuhanke Vantaa oli osa Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä silloisen Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimiston keskinäistä Pitkäaikaistyöttömien palvelukeskus -hanketta. Projektin kohderyhmänä olivat yli 25-vuotiaat vantaalaiset pitkäaikaistyöttömät tai pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat. Tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja katkaisu sekä elämäntilanteen helpottaminen ja työvalmiuksien säilyttäminen tai parantaminen niillä, jotka eivät työllistyneet. Käytännön asiakastyössä Vantaan Työllisyyspolku tarkoitti palvelupistettä, jossa etsittiin LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 17

18 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisumalleja työllisyyspolulla etenemiseen. Asiakkaalla oli halutessaan mahdollisuus tavata leimautumatta projektin tiloissa velkaneuvojaa, sosiaalityöntekijää tai psykologia. Toimintamallin moottorina oli laaja yhteistyöverkosto, joka rakentui kaupunkikohtaisesti kunkin alueen pitkäaikaistyöttömien parissa työtään tekevistä toimijoista. Vantaalla palveluverkosto koostui työelämän verkostosta, koulutusverkostosta sekä elämänhallintaa ja hyvinvointia tukevasta verkostosta. Vantaalla kaupungin hallinnoimalla hankkeella oli kontaktit kaupungin eri toimialoihin ja sitä kautta tarjolla oleviin työharjoittelu-, työkokeilu- ja tukityöpaikkoihin sekä Palvelukeskus-hankkeen välityksellä toisiin kaupunkeihin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös kriisipalvelun, seurakuntien, uusyrityskeskuksen ja paikallisten yritysten sekä työttömien yhdistyksen kanssa. Työllisyyspolulla oli yhteispalvelusopimus työvoimatoimiston kanssa. Lisäksi projektissa kokeiltiin sosiaalihallinnon ja työllisyysasioiden yhdistämistä palvelutoimiston asiakaspalvelutiloissa. (Arnkil ym. 1997, 64; Hietaniemi 2001, 21-28, Kirkkonummi ja Siuntio: Kirkkonummen ja Siuntion alueella pitkäaikaistyöttömyys vähentyi suhteellisen hitaasti, sillä alueen teollisuudesta oli laman myötä kadonnut runsaasti koulutusta ja ammattitaitoa edellyttämättömiä työtehtäviä. Työmajakka-projektin kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyysuhan alaiset yli 25-vuotiaat. Projektin yhtenä tavoitteena oli saada syrjäytymisuhan alaisille henkilöille paremmat edellytykset pysyvään työllistymiseen tai löytämään jokin muu henkilökohtainen ratkaisu. Toisena tavoitteena oli saada työnantajat ja yritykset tiedostamaan omat henkilöstötarpeensa ja palkkaamaan projektiin osallistuvia töihin. Kolmantena tavoitteena oli kehittää syrjäytymistä ehkäisevä menetelmä ja yhteistyökäytäntö, joka toimisi myös projektin päättymisen jälkeen. Asiakkaille järjestettiin intensiivikuntoutusjakso, teemaryhmätoimintoja, ohjattua koulutusta, työnantajan tarpeiden mukaista räätälöityä täsmäkoulutusta, työkyvyn arviointia ja kuntoutusta sekä muita tukitoimenpiteitä. Työnantajayhteistyötä tehtiin jalkautumalla yrityksiin, joissa kartoitettiin henkilöstörakenne sekä mahdolliset piilevätkin koulutus- ja rekrytointitarpeet. Työmajakka toimi sillanrakentajana eri osapuolten tarpeiden yhteensovittamiseksi ja pyrki aktiivisesti kehittämään monitoimijaista verkostotyötä osana paikallista aktiivistrategiaa. Projektin avulla pyrittiin lähentämään työnantajia ja syrjäytymisvaarassa olevia kuntalaisia kytkemällä vaikeimmin työllistyvien työntekijöiden kysymykset osaksi alueen elinkeinoja työvoimapolitiikkaa. Sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta projekti pyrki tukemaan pitkäaikaistyöttömiä kuntalaisia yksilöllisillä kehittämisohjelmilla. Asiakastyötä tehtiin yhteistyössä alueen viranomaisverkoston kanssa mm. pitämällä työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston, seurakunnan, KELAn ja terveyskeskuksen yhteisiä verkostopalavereita. (Karjalainen & Lahtinen toim. 2001, 38-50). 18

19 Suhteessa perusorganisaatioiden, erityisesti työhallinnon, palvelujärjestelmiin hyvissä käytännöissä on onnistuttu tuomaan rakennerahastoprojektin toimintamenetelmät ja tulokset osaksi normaalipalveluita. Toisaalta valtavirtaistamisen problematiikka jää rakennerahastokokemusten perusteella varsin kiperäksi kysymykseksi, josta seurauksena on ollut pitkä ja vaikea keskustelu hyvistä käytännöistä ja niiden yleistämisestä, johon tässä raportissa palataan myöhemmin. Somaattiset siivet -projekti oli Kokkolan alueella toteutettu ja somaattisesti vajaakuntoisille kohdistettu työllistymis- ja kuntoutumisprojekti, joka toimi mielenterveysongelmista ja elämänkriiseistä toipuville työttömille työnhakijoille suunnatun projektin rinnakkaisprojektina. Somaattiset siivet -projektin tavoitteena oli yhteensovittaa vajaakuntoisten lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta asiakkaan edun mukaisella tavalla siten, että syntyy uusia, palveluiden saatavuutta ja kohdentumista lisääviä poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja. Projektissa pyrittiin myös kehittämään työkyvynarviointimenetelmiä sekä työllistämään osallistujia. Projektissa asiakkaille tehtiin perusteelliset työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisten voimavarojen kartoitukset sekä työllistymiskyvyn mittaamista varten ammattitaitokartoitukset. Projektissa järjestettiin ohjaavaa koulutusta, työkokeiluja ja yksilöohjausta. Projektin poikkihallinnollinen ja moniammatillinen ohjausryhmä valitsi kuntoutukseen osallistujat, toimi kuulumisten ja kehitystarpeiden välittäjänä sekä perinteisistä asiakasyhteistyöryhmistä poiketen kehitti alueelle uusia toimintamalleja kuntoutujien työllistymisen edistämiseksi. Projektin vaikutuksesta paikkakunnalla käynnistettiin laaja moniammatillinen ja vajaakuntoisten omia kokemuksia hyödyntävä arviointi- ja kehittämistoiminta sekä ryhdyttiin hyödyntämään kuntoutujien kanssa työskenteleviä viranomaisia toimintamallien ja verkostoitumisen kehittämisessä. Projekti oli mukana kehittämässä Resurssikeskusta, joka jatkossa koordinoi alueen vaikeasti työllistyvien ja vajaakuntoisten työllistämis- ja työkuntoutustoimintaa. (Karjalainen & Lahtinen toim. 2001, 20-30, ESR-toiminnan tarkastelu asiakaskohtaamisen ja paikallistoiminnan näkökulmasta voidaan kiteyttää seuraavan kuvion muotoon. Kuvion vasempaan osaan on koottu ominaisuudet, jotka nousevat esiin analysoitaessa hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät ennen kaikkea asiakaskohtaamiseen ja oikealla ovat ominaisuudet, jotka liittyvät palvelujen/ projektien hallinnon toimintatapaan. Jo tästä on pääteltävissä, että hyvä käytäntö ei ole sellaisenaan monistettavissa ja omaksuttavissa abstraktissa, yhteydestään irrotetussa muodossa. Hyvä käytäntö rakennetyöttömyysongelmissa onkin pikemminkin monien hyvien käytäntöjen asetelma, jossa eri osien on pelattava yhteen, tuettava toisiaan, jotta tuloksia saadaan aikaan kestävällä pohjalla. Hyviä käytäntöjä on siten eri tasoilla: asiakastyössä, palvelujen toteutuksessa ja organisoinnissa, palvelujen johtamisessa ja horisontaalisesti suhteessa kumppaneihin, kilpailijoihin ja verkostoihin. Kaiken lisäksi hyvän käytännön asetelmat ovat aina konteksti- ja aikasi- LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 19

20 Kuvio 1. Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla ESR-kokemusten mukaan LUKU 2 Holistisuus Intensiiviyksilöllisyys Palvelurakenteiden joustaminen tarpeen mukaan Yhden luukun periaate Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus Jatkuvuus Ratkaisuun asti vieminen Hyvä käytäntö Integroitu normaaliin Fokusoituja, tarvelähtöisiä täsmähankkeita Hallintojen rajojen ylittäminen donnaisia eli ankkuroituneena tiettyyn toimijoiden yhteisöön, kulttuuriin, aikaisempaan oppimiseen ja luottamuksen asteeseen. Nämä seikat on otettava huomioon, kun halutaan edistää hyvien käytäntöjen levittämistä Niitä ei voi monistaa, vaan ne on omaksuttava toimintayhteisöjen oppimisen kautta. Hyvässä käytännössä on myös aikaulottuvuus. Toimintatilanne muuttuu ja se, mikä on viisas toimintatapa tämän päivän työmarkkinoilla, ei ole välttämättä viisasta tulevaisuudessa. Tämän vuoksi hyvään käytäntöön kuuluu myös muuntautumiskyky, mikä edellyttää toimijoilta joustavuutta, palautejärjestelmää ja kontakteja sekä oppimista. Tilanteiden kehittämisessä on vielä suurta alueellista vaihtelua, mikä on tyypillistä Suomessa juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Lähteekö työttömyys laskuun vai nousuun? Millä alueilla ja aloilla? Mitä tästä seuraa rakennetyöttömyydelle ja viisaille toimintatavoille sen suhteen? Tarvitaan siis varautumista epävarmoihin olosuhteisiin ja valmiutta toiminnan muunteluun. Tämä vaatii eriytynyttä otetta hyvien käytäntöjen toimintayhteisöjen luomisessa ja tukemisessa. Luvussa 3 palataan näihin kysymyksiin 20

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KAIRA-HANKE

KAIRA-HANKE KAIRA-HANKE 2008-2012 Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen S10179 Hankkeen esittely HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2012 Budjetti 1 052 268 Rahoitus

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen Tilanne 26.8.2015 Rahoituspäällikkö

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot