Missä lymyävät hyvät käytännöt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Missä lymyävät hyvät käytännöt?"

Transkriptio

1 Missä lymyävät hyvät käytännöt? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho Tutkimukset ja selvitykset 10/03

2

3 MISSÄ LYMYÄVÄT HYVÄT KÄYTÄNNÖT? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho Joulukuu 2003

4 ESR Tutkimukset ja selvitykset-sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2003

5 SAATESANAT Työministeriö käynnisti kesäkuussa 2002 projektin selvittämään korkealla tasolla olevan rakenteellisen työttömyyden taustatekijöitä ja mahdollisuuksia rakenteellisen työttömyyden alentamiseen. Projektin yhtenä osana arvioitiin, miten Euroopan sosiaalirahaston ohjelmissa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää uusien ratkaisuvaihtoehtojen valmistelussa rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Projektin tueksi käynnistettiin erillinen selvitys ESR-ohjelmissa saaduista kokemuksista ja tuloksista. Nyt julkaistava raportti on tämän selvitystyön tulos. Selvitys perustuu pääosin tehtyihin ESR-ohjelmien evaluaatiotutkimuksiin ja niiden aineistojen yksityiskohtaiseen laadulliseen analyysiin. Työssä on edetty ESR-projektien esittelystä ja hyvien käytäntöjen kuvauksesta analysoimaan, mitkä ovat onnistuneen ja tuloksellisen toiminnan tekijöitä. Samoin on arvioitu kokeiluhankkeissa esiin tulleita ongelmia, joiden ratkaiseminen on välttämätöntä laajennettaessa kokeiluhankkeita valtakunnalliseksi toiminnaksi. Analyysin pohjalta tekijät ovat päätyneet johtopäätöksiin ja suosituksiin, jotka ovat monelta osin hyödynnettävissä kansallisen työvoimapolitiikan kehitystyössä ESR-ohjelmatoimintaa laajemminkin. Työtä on tukenut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Kimmo Ruth ja jäseninä työmarkkinaneuvos Matti Sihto, ylitarkastaja Sirpa Liljeström ja projektipäällikkö Eeva-Liisa Koivuneva, kaikki työministeriöstä. Ohjausryhmän sihteerinä toimi erikoissuunnittelija Tapani Kojonsaari. Helsingissä joulukuussa 2003 Kimmo Ruth Ylitarkastaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Käsillä oleva raportti on tehty tilaustyönä Työministeriön "Rakenteellisen työttömyyden purkaminen" -projektille, jonka tavoitteena on etsiä uusia näkökulmia ja keinoja rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi. Selvityksen päävastuullinen toteuttaja on ollut Sosiaalikehitys Oy. LLT-tutkimuskeskus Oy on selvittänyt rakennetyöttömyyden, osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välistä suhdetta ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus rakennerahastotoimien vaikuttavuutta suhteessa kansallisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Selvitys perustuu pääpainotteisesti ESR-toimintaan ohjelmakaudella ottaen huomioon ja hyödyntäen kuitenkin havaintoja meneillään olevalta ohjelmakaudelta. Kajaanissa joulukuussa 2003 Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen - Sosiaalikehitys Oy Jari Karjalainen - LTT-Tutkimus Oy Simo Aho - Työelämän tutkimuskeskus 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ JOHDANTO RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, SOSIAALINEN YRITTÄJYYS JA VAIKUTTAVUUS Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla Osuuskuntiin ja sosiaalisiin yrityksiin kohdistuneet ESR-projektit rakenteellisen työttömyyden näkökulmasta...21 Johdanto...21 Uusosuustoiminnan kehitystilanne...23 Keskeisimpiä osuustoimintaprojektien tyyppejä...25 Neuvontaprojektit...25 Keskeisimpiä sosiaalisten yritysten ESR-projekteja...32 Yhteenveto ESR-rahoitteisten ja kansallisten työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden vertailu...36 Johdanto...36 Aineisto...36 Vertailuasetelman määrittely...36 ESR-rahoitteisten ja kansallisten toimien erottaminen toisistaan...38 Tulokset...38 Loppupäätelmä EI VIELÄ TYÖMARKKINATILANTEEN NYKYTILANA JA POTENTIAALINEN KEHITYS RAKENNETYÖTTÖMYYDEN TORJUMISEN KONTEKSTINA RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HELPOTTAMISEN RAKENTEELLISIA HAASTEITA KESKUSTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Asiakastason hyvät käytännöt Työvoimapolitiikan strategia ja painotus Lisäarvoa verkostoista Johtamisen kehittäminen Generatiiviset mekanismit Työhallinnon palvelujen uudelleenasemointi ja johtamisen kehittäminen SUOSITUKSIA

8 LÄHTEET...58 LIITTEET...62 Liite 1. Yhteenveto ESR-toiminnan hyvistä käytännöistä...62 Liite 2. Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisyksiköiden volyymi

9 TIIVISTELMÄ Suoritettu ESR-toiminnan analyysi, joka perustuu siitä tehtyihin tutkimuksiin, evaluaatioihin, projektiraportteihin ja selvityksiin, tuo esille asiakaskohtaamisen tasolla kohtaamisen holistisuuden, yksilöllisesti intensiivisen palveluprosessin, palveluprosessin jatkuvuuden ja loppuun saattamisen sekä ratkaisukeskeisyyden merkityksen. ESR-toiminnan hyvien käytäntöjen mukaan hyvissä asiakaskohtaamisissa korostuu palvelurakenteiden joustavuus, yhden luukun periaate, hankkeiden fokusoituneisuus ja tarvelähtöisyys, kyky ylittää eri hallinnonalojen rajat sekä onnistunut kytkeytyminen perusorganisaatioiden normaalitoimintaan. Osuuskuntien ja uusosuuskuntien suhteen edellinen ohjelmakausi merkitsi nousukautta, joka sittemmin on tasaantunut. Osuuskunnat eri muodoissaan ja sosiaalinen yrittäjyys ovat lupaavia työllistämisen muotoja, jotka vastaavat työsuhteiden monimuotoisuuden lisääntymiseen ja ovat vaikeasti työllistyvien kohderyhmän huomioon ottaen potentiaalisti kasvava työllistämistapa. Sosiaaliset yritykset kaipaavat kuitenkin asemansa vahvistamista. Työllistymisvaikutusten suhteen tehty vaikuttavuusanalyysi osoitti, että ESR-toimien vaikutukset ovat keskimäärin samalla tasolla kuin kansallistenkin työvoimapoliittisten toimenpiteiden. Ottaen huomioon, että ESR-kohderyhmät ovat usein normaalia huonommin työllistymisedellytyksin varustettuja, tulosta voi pitää ESR-toiminnan kannalta myönteisenä. Rakennetyöttömyysongelmaa pyritään nyt ratkaisemaan työmarkkinatilanteessa, jolle on ominaista suuri ambivalenssi samalla kun työvoiman ikääntyminen ja työvoiman kasvanut kysyntä luo odotuksia positiivisille näköaloille myös rakennetyöttömyyden suhteen. Työmarkkinoilla ollaan ikään kuin "ei-vielä-työvoimapula" -tilanteessa, siirtymävaiheessa. ESR-toimien suhteen tämä korostaa edelleen sellaisten hankkeiden merkitystä, joissa on kyetty ja kyetään yhdistämään työnhakijoiden - työvoiman tarjonnan - ja työnantajien -työvoiman kysynnän - tarpeet. Tällaisia hankkeita on identifioitavissa sekä edellisellä että meneillään olevalla ohjelmakaudella. Käsillä oleva työmarkkinatilanne ja työvoimapolitiikan ja työvoimapalveluiden meneillään oleva kehitys luovat osaltaan reunaehtoja myös rakennetyöttömyyden ratkaisemisyrityksille. Tälläisiksi rakenteellisiksi tekijöiksi selvityksessä identifioidaan työvoimapolitiikan strategia, johtamisen kehittyminen, työvoimapalveluiden roolin muotoutuminen sekä kysymykset siitä millaisen toimintatavan Suomen työhallinto omaksuu ja millaiseen verkostoyhteistyöhön se suuntautuu. Näiden tekijöiden kehittymisestä puolestaan riippuvat ne konkreettiset suuntaviivat, joita rakennetyöttömyyden helpottamisen suhteen näköpiiriin avautuu. LUKU Tiivistelmä 9

10 LUKU Tiivistelmä Rakennerahastotoiminnan erittely osoittaa hyvien käytäntöjen asettavan työvoimapolitiikalle omat haasteensa. Asiakaskohtaamisen tasolla kyse on täsmäyksilöllisyydestä, alueellisella tasolla "SAP":ien, seutukuntakohtaisten työllisyysstrategioiden kehittämisestä, johtamisessa priorisoivasta "multistrategiasta", työhallinnon tulosjohtamisessa asiakaskohtaamisen, vuoropuhelun ja paikallisuuden ja "SAP":ien tukemista. Asenneilmaston rakennetyöttömyyden suhteen olisi kehityttävä työvoiman kokonaisvaltaiseen tarkasteluun siten, että myös "rakennetyöttömät" nähdään aitona työvoimaresurssina. Työhallinnolle itselleen rakennetyöttömyys näyttää asettavan haastavan kysymyksen mm. ja erityisesti siitä tuottaako se itse tarvittavat palvelut vai omaksuuko se tilaajan roolin ja mikä on rakennetyöttömien palveluiden asema suhteessa muihin palveluihin. Selvityksen analyysissa päädytään identifioitujen haasteiden pohjalta suosituksiin toiminnan kehittämiseksi rakennetyöttömyyden suhteen. Julkisen työvoimapalvelun roolia tulisi kehittää taitavan tilaajan ja voimavarojen verkottajan sekä työmarkkinoiden asiantuntijuuden suuntaan, jonka tilaamat tai tuottamat palvelut ovat määrällisesti ja laadullisesti täsmäpalveluita. Työhallinnon tulosjohtamisessa olisi otettava selkeä askel alueellisuuden (seudullisuuden) suuntaan ja vuoropuhelun vahvistamiseen ja tulosjohtamisessa olisi huomioitava verkottuminen. Asenneilmaston kehittämiseksi olisi voimakkaasti viestitettävä "sisällä" -viestiä. Laajentuva verkottuminen edellyttää ylipäätään johtamiselta kykyä ylisektoriseen johtamiseen ja vuoropuheluun. Kehittämishankkeiden ja projektitoiminnan suhteen ESR-kokemukset osoittavat osaltaan voimakkaasti tarvetta panostaa generatiivisiin mekanismeihin, oppivaan vuorovaikutukseen hyvien käytäntöjen levittämiseksi. "SAP":ien kehittäminen sosiaalisten yritysten, säätiöiden ja muiden toimijoiden mukanaolo myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä asettaa kehitystehtäväksi tilaaja-tuottaja-rakenteiden, sopimuspolitiikan ja pitkäjänteisyyden olennaisen kehittämisen. Kaikki tämä luo edellytyksiä vastata haasteeseen täsmäyksilöllisen asiakaskohtaamisen kehittämiseksi. 10

11 1. JOHDANTO Nio (2001, 29-31) jakaa rakennetyöttömyyden suppeaan rakennetyöttömyyteen (yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleet ja toistuvasti työttömät), rakennetyöttömyyteen (edellisten ryhmien lisäksi työttömiksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeen jäävät) ja laajaan rakennetyöttömyyteen (joihin edellisten ryhmien lisäksi kuuluvat työnhakijat, jotka kiertävät toimenpiteissä sijoittumatta työmarkkinoille). Tammi-huhtikuussa 2001 laajan rakennetyöttömyyden osuus työttömistä työnhakijoista yhteensä oli 61 %, rakennetyöttömien 56 % ja suppean määrittelyn mukaisen rakennetyöttömien osuus puolestaan 44 %. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen rakennetyöttömyysselvityksen (Räisänen 2002) mukaan rakennetyöttömyys määrittyy työvoimapolitiikan näkökulmasta työttömyyden osaksi, jota normaalit talouden suhdannevaihtelut eivät poista, vaan siihen puuttuminen edellyttää työmarkkinoiden toimintaan ja instituutioihin tehtäviä parannuksia. Kaikkiaan voidaan todeta, että rakennetyöttömyydessä on kyse työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmasta, jossa työvoiman tarjonta ei vastaa ominaisuuksiltaan, taidoiltaan, ammatilliselta rakenteeltaan tai maantieteelliseltä sijainniltaan työvoiman kysynnän - yritysten tarpeiden - rakennetta (Räisänen, 2002; Kiander 2002). Näkemykset vaihtelevat sen suhteen, kuinka suuri osa nykyisestä työttömyydestä on rakenteellista, kuinka suuri osa normaalia suhdanne- tai kitkatyöttömyyttä. Kun Nion (emt.) laajimman määrittelyn mukaisen rakenteellisen työttömyyden osuus on yli 60 %, niin Kianderin näkemys on, ettei rakenteellinen työttömyys ole juurikaan lisääntynyt 90-luvulla ja ettei suomalaisessa työttömyydessä sittenkään ole ensisijaisesti kysymys rakenteellisesta ongelmasta. (Kiander 2002, 309). Nyt käsillä olevan selvityksen lähtökohta rakenteelliseen työttömyyteen on se osa kokonaistyöttömyyttä, jota usein työvoimapolitiikan käytännössä kutsutaan vaikeasti työllistettäviksi. Tähän työttömien ryhmään kuuluvat riittämättömät ammatilliset valmiudet omaavat työttömät ( skills gap -näkökulma eli ne, joilta puuttuu työmarkkinoilla vaadittava ammatillinen osaaminen tai koulutus), pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työnhakijat ja erityisiä työllistymisvaikeuksia omaavat (esim. vajaakuntoiset, maahanmuuttajat). Selvitys on osa Työministeriön Rakenteellisen työttömyyden purkaminen -projektin työtä. Selvityksen tavoitteena on identifioida EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta eri rakennerahasto-ohjelmissa ohjelmakaudella ja meneillään olevalla ohjelmakaudella kehitettyjä toimintatapoja, hyviä käytäntöjä, erityisesti rakennetyöttömien kohderyhmä huomioon ottaen ja tehdä ehdotuksia LUKU 1 Johdanto 11

12 LUKU 1 Johdanto toimenpiteiksi rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi. Ohjelmakaudella Suomessa osallistui henkilöä ESR -ohjelmissa käynnistettyihin hankkeisiin. Kokonaisrahoitus oli 13,1 miljardia markkaa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella tukee ESR noin henkilön työllistyvyyden ja osaamisen kehittymistä. Kokonaisrahoitus vuosille on 17,7 miljardia markkaa. Selvityksen toteuttaa Sosiaalikehitys Oy yhdessä LLT-tutkimuslaitoksen ja Tampereen Yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen kanssa. Sosiaalikehitys Oy vastaa selvitystyön kokonaisuudesta, johtopäätöksistä ja suosituksista, LTT ESRtoiminnan ja osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisten suhteiden analyysista sekä Työelämän tutkimuskeskus ESR-toiminnan vaikuttavuuden erittelystä suhteessa normaaliin kansalliseen toimintaan. Selvityksessä analysoidaan aluksi hyviä käytäntöjä ja kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, Tavoite 2-, 3-, 4-, 5b-, Employment- ja Adapt -ohjelmista, ESR:n ja osuuskuntien ja sosiaalisen yrittäjyyden välisistä suhteista ja ESR-toimien vaikuttavuudesta suhteessa kansalliseen toimintaan. Hyvien käytäntöjen sisältämä viesti suhteutetaan nykyiseen työmarkkinatilanteeseen ja työmarkkinoiden näkyvissä olevaan kehitykseen. Työmarkkinatilanne ja sen kehitys muodostaa kontekstin, joka asettaa rakenteellisen työttömyyden torjumiselle ja helpottamiselle omat rakenteelliset ehtonsa ja mahdollisuutensa, joita analysoidaan hyvien käytäntöjen antamien viestien ja työmarkkinoiden kehityksen perspektiivistä käsin. Raportti päättyy tilauksen mukaisesti suosituksiin, joihin hyvien käytäntöjen erittely ja työmarkkinoiden konteksti näyttäisivät antavan perusteita. 12

13 2. RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, SOSIAALINEN YRITTÄJYYS JA VAIKUTTAVUUS 2.1 Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen Sosiaalikehitys Oy Rakennerahastotoimien analyysi, niistä tehdyt tutkimukset ja evaluaatiot korostavat erityisen selkeästi uusia toimintamenetelmiä ja -malleja suhteessa asiakkaan kohtaamiseen. Samalla rakennerahastotoiminta on voimistanut paikallistason yhteistyötä työvoimahallinnon, kuntien, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken ja myös suhteessa paikalliseen yrittäjyyteen. Seuraavassa tiivistetään laajan sekundaarianalyysin viestit hyvistä käytännöistä. Laajempi erittely on koottu taulukkoon liitteessä 1. Suhteessa asiakkaisiin hyvissä käytännöissä näyttää korostuvan asiakaskohtaamisen holistisuus. Asiakas ei ole vain työn hakija, vaan potentiaalinen tehtävä työelämässä on suhteutettava asiakkaan elämän kokonaisuuteen, hänen sosiaalisiin suhteisiinsa, fyysiseen ympäristöönsä, terveyteensä ja elämänvaiheeseensa. Kysymys on neuvotteluista työn paikasta asiakkaan elämässä (Richardson 1993). Kyvyt käyttöön oli Jyväskylän työvoimatoimiston alueella toimiva projekti, jota on kuvattu ikääntyville suunnatuksi vastavirtaprojektiksi. Projektin kohderyhmänä olivat vuotiaat, yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt, joiden työllistyminen tavanomaisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä ei onnistunut. Monet olivat työskennelleet yrityksissä ja ammateissa, joita ei enää ollut olemassa. Hyvin suurella osalla työhistoria koostui lyhyistä työsuhteista tai työllistämistukitöistä. Osa oli laman aikana tai sen jälkeen ammattiin valmistuneita henkilöitä, joille ei ollut tarjoutunut työmahdollisuutta. Projektin tarkoituksena oli helpottaa pitkäaikaistyöttömien työnhakua ja luoda uusia mahdollisuuksia työelämään palaamiseen. Muita tavoitteita olivat syrjäytymisen ehkäiseminen, työkunnon ylläpito, työmarkkinakelpoisuuden ylläpito ja työllistäminen. Projektin toiminta koostui aktivointi- ja virkistysjaksoista, ohjauksellisista asiakasryhmistä eli ammatinvalintapsykologin ohjauksella tehtävistä voimavarakartoituksista ja jatkosuunnitelmista sekä ohjaavasta koulutus- ja kurssitoiminnasta, jonka jälkeen tarjottiin mahdollisuutta tukityöjaksoon. Toimintojen taustalla vaikutti holistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan toimenpiteiden eteneminen rytmitetään ihmisen elämismaailman kokonaistilanteen ehdoilla. Käytännössä kokonaisvaltaisuus ilmeni ongelmanratkaisun priori- LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 13

14 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus sointina, oman persoonallisuuden ja vahvuuksien tunnistamisena ja vasta sen jälkeen polulla etenemisenä realista tavoitetta kohti. (Arnkil ym. 1997, 65; Hietaniemi 2001, 29-38, Asiakaskohtaamisen toinen hyvissä käytännöissä korostuva piirre on intensiiviyksilöllisyys. Asiakaspalveluprosessin onnistumisen edellytykseksi nähdään palvelun aito yksilöllistäminen ja räätälöinti ja se, että asiakkaan tilanne viedään intensiivistä kontaktia ylläpitäen loppuun asti tarvittaessa kädestä pitäen ja saattaen vaihtaen. Selvään elämään - projektissa kohteena olivat karkkilalaiset pitkäaikaistyöttömät, joiden työkuntoon vaikutti päihteiden liikakäyttö. Projektiin osallistuneiden elämäntilanteelle oli leimallista todella pitkään, useimmilla noin kymmenen vuotta, jatkunut työttömyys. Projekti rakentui päihdeongelman olemassa olon tunnustamiselle ja sen asianmukaiselle käsittelylle. Selvänä elämään -projektin ensisijaisena tavoitteena oli selvittää ja arvioida päihdeongelmaisten työnhakijoiden työkykyä sekä heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa tarpeita. Projektissa päihdelääkärin tekemän terveystarkastuksen perusteella lähetettiin osa asiakkaista työkyvyn arviointiin. Työkuntoisuuden palauttamiseen tähtäävät työkuntokurssit kohdennettiin asiakkaille, joiden suora työllistäminen oli vaikeaa, muttei vaatinut työkunnon osalta eritystoimenpiteitä. Kaikille asiakkaille annettiin päihdekoulutusta, mutta tukityöllistettäviksi valittiin ainoastaan työkuntokurssin käyneitä osallistujia. Toimintamallin yksilöllisyys näkyi mm. siinä, ettei projektiin osallistuminen katkennut juopottelukausien vuoksi, vaan paluun jälkeen asiakas jatkoi osallistumalla tehostettuihin päihdekuntoutustoimenpiteisiin. Yksilöllisyys näkyi myös päihdelääkärin tutkimuksen perusteella tehdyissä selviytymissuunnitelmissa, joiden pohjalta osallistujia ohjattiin tarvittaessa eri tahoille katkaisuhoitoon. (Hietaniemi 2001, 39-47). Kolmas keskeinen hyvien käytäntöjen piirre asiakaskohtaamisessa on ollut vertaistuki, erilaiset hankkeet ja projektit, joissa hyödynnetään osallistujien keskinäistä yhteistyötä, osaamista ja emotionaalista tukea toisilleen. Vertaistuki on ollut keskeinen tekijä myös esimerkiksi työhallinnon työnhakuryhmissä, jotka osoittautuivat yhdeksi onnistuneimmaksi työvoimapoliittisen uudistuksen elementeiksi (Arnkil, Spangar & Nieminen 2000). Omat polut -projektissa kohderyhmänä olivat erityisesti SAK:laisilta kentiltä työttömäksi jääneet ja vähän koulutetut, mutta usein pitkän työkokemuksen omaavat naiset, joille ei ollut tarjolla räätälöityjä toimenpiteitä. Projektin tavoitteena oli kehittää itseohjautuva oppimisen malli, jolla luodaan jatkuvuutta työttömien naisten omaehtoiseen työllistymiseen koulutuksen ja yhteistoiminnan avulla. Projektin tavoitteena oli myös kouluttaa ohjaaja-tutoreita, joiden tehtävänä oli ohjata ja tukea itseohjautuvaa mallia toteuttavia urapolkulaisia. Toiminta jakautui kahteen kokonaisuuteen eli 14

15 urapolkulaisten koulutusohjelmaan sekä tutoreitten koulutukseen ja työskentelyyn. Urapolkulaiset osallistuivat ulkomaiseen partnerimaahan tehtyyn opintomatkaan, ohjattuun kuntoiluun sekä koulutukseen. Ohjaaja-tutoreiden koulutusohjelmassa annettiin valmiuksia vuorovaikutteiseen työskentelyyn ja ohjaustoimintaan sekä vahvistettiin viestintä- ja atk-taitoja. Projektin itseohjautuvan mallin kehittelyssä ja koulutustoiminnassa oleellista oli tutoreiden rooli, joka perustui vertaisryhmän tukeen toisille työttömille naisille. Oman työhistoriansa ja työttömyyskokemustensa vuoksi tutorit puhuivat samaan kieltä urapolkulaisten kanssa. Vertaistukea tarjottiin myös urapolkulaisten välisesti pien- ja urapolkuryhmien koulutuksessa, joka sisälsi yksilöllisten polkujen lisäksi yhteisiä polkuja. Opiskelu toteutettiin yksilöllisten oppimistarpeiden ja -tavoitteiden mukaisesti ryhmässä luodun verkoston ja tutorin tukemana. (Hietaniemi 2001, , Suhteessa palvelurakenteisiin ESR-hyvät käytännöt korostavat palvelurakenteiden joustamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Onnistuneissa toimissa ja projekteissa kyetään vakiintuneita palvelukokonaisuuksia ja niiden ehtoja muuntelemaan asiakkaan tilanteen mukaisesti. PIPAn eli Pirkanmaan Paluumuuttajien kotouttamisprojektin kohderyhmänä olivat Venäjältä ja Virosta saapuvat suomalaisperäiset paluumuuttajat. Projektin tavoitteena oli parantaa paluumuuttajien valmiuksia suomenkielen, ammattitaidon sekä kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien osalta niin, että kotouttaminen toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Päämääränä oli myös kehittää alueellinen työelämäsuuntautunut kotouttamisohjelmamalli siihen liittyvine toimintamuotoineen ja käytäntöineen. Keskeinen toimintamuoto oli vain paluumuuttajille suunnattu maahanmuuttajakoulutus, jolloin sisällössä voitiin huomioida ryhmän erityiset kulttuuriset tarpeet sekä koulutus- ja ammattitaustat. Koulutusta järjestettiin mm. yritystoiminnasta. Palvelurakenteiden joustaminen asiakastarpeiden mukaisesti ilmeni koulutusohjelmien ja työharjoittelupaikkojen räätälöinnissä. Työelämäsuuntautuneessa kotouttamismallissa hyödynnettiin etenkin oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajien työelämään ohjaamisessa, mikä vauhditti myös muiden paikallisten oppisopimusasioiden parissa toimivien tahojen yhteistyötä ja levitti tietoa paluumuuttajien osaamisesta elinkeinoelämän edustajien keskuuteen. (Hietaniemi 2001, 48-58). Toinen korostuva piirre suhteessa palvelurakenteisiin hyvissä käytännöissä on yhden luukun periaate, joka tukee asiakkaan holistista kohtaamista. Asiakkaan työ-, terveys-, sosiaaliset ja muut huolet tulevat kuulluiksi kootusti yhdessä asiakkuudessa ja lähettäminen toisille toimijoille vähentyy oleellisesti tai on joka tapauksessa integroidusti yhden organisaation hallinnassa. LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 15

16 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus KOHO-projekti oli vuotiaiden turkulaisten työttömien palvelutoimisto, kokonaisvaltainen yhden luukun periaatteella toimiva elämänvaihetoimisto. KO- HOn tavoitteena oli nuorten työhön ja koulutukseen liittyvän passiivitilan muuttaminen aktiivitilaksi ohjaamalla ja neuvomalla heitä yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti työ- tai koulutusuralle sekä opastamalla heitä palvelujärjestelmien aktiivisiksi käyttäjiksi. Projektin ohjaava toiminta perustui ns. normaalin toimenpidevalikoiman hyödyntämiseen. Käytössä olleita toimenpiteitä olivat työharjoittelu, tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus sekä muu koulutukseen ohjaaminen (mm. yhteishaku.). Yhden luukun periaate ilmeni projektin yksilökohtaiseen palveluohjaukseen perustuvassa asiakastyössä, jossa palveluohjaajan tehtävänä oli tukea nuorta eri tarpeiden, palveluiden ja toimintaehtojen viidakossa. KOHO:ssa sosiaali-, nuoriso- ja terveystoimen työntekijät työskentelivät samassa yksikössä. Monipuoliseen paikallisia toimijoita yhdistävään yhteistyöverkostoon kuului julkisen ja kolmannen sektorin edustajien lisäksi yksityisiä yrityksiä. Verkosto tihentyi toimintakauden aikana nuorten tarpeiden mukaiseksi.(hietaniemi 2001, 80-88; Mannila ym. 2001, 64). Suhteessa toimintarakenteisiin ja toimintatapoihin hyvissä käytännöissä korostuvat hyvien hankkeiden fokusoituneisuus, ne ovat luonteeltaan jäsentyneitä täsmähankkeita, joiden kohde, tavoitteet ja toimintamenetelmät ovat tietoisesti kehiteltyjä ja harkittuja. Samalla hyvät projektit ja käytännöt ovat tarvelähtöisiä siten, että niiden olemassaololle on olemassa analysoitu ja koettu tarve asiakkaiston keskuudessa. TEVE eli Työ tekijäänsä neuvoo -projekti syntyi Pohjois-Karjalassa tilanteeseen, jossa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli nousussa samaan aikaan kun ns. invalidien suojatyöhön ei enää juuri lainkaan otettu uusia asiakkaita. Räätälöityyn täsmätyöllistämiseen perustuvan projektin kohderyhmänä olivat psyykkisesti, fyysisesti tai sosiaalisesti vajaakuntoiset tai muut vaikeasti työllistettävät, joiden työttömyys uhkasi muodostua pitkäaikaiseksi ja joille osa-aikatyö oli soveltuva ja realistinen tavoite työelämässä. Uutta osa-aikatyömallia kehittävän ja kokeilevan projektin tavoitteena oli työttömyyden katkaisu, pysyvän työmarkkinaratkaisun löytyminen ja osa-aikatyömallin kehittäminen. Projektissa pyrittiin selvittämään, voisiko palvelukokonaisuuksien käyttö palvella vajaakuntoisten osa-aikaista työllistämistä ja mitä lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai toimeentuloon liittyviä ongelmia osa-aikatyöhön liittyy. Projektin yksilöllisesti räätälöidyt palvelukokonaisuudet sisälsivät mm. työkunnon arviointia, työkokeilua, työvoimakoulutusta ja osa-aikatyötä työllistämistuella. Projekti toimi jalkautuneesti ja markkinoi itseään etenkin pk-yrityksille, joilla tarjottiin mahdollisuutta saada työllistämiseen työaikaan suhteutettua palkkatukea. 16

17 Projekti oli tarvelähtöinen ja fokusoitunut sekä työllistävien yritysten että asiakkaiden näkökulmasta. Projektin avulla saatiin kehitetyksi vaikeasti työllistettäville vajaakuntoisille sekä vammaisille eläkeläisille osa-aikatyöhön kannustava kansantaloudellinen malli. Projektissa saatiin muokattua pienten yksityisten yritysten asenteita positiivisemmaksi vajaakuntoisten työllistämistä kohtaan ja työllistämään heitä osaaikaisesti. (Mannila ym. 2001, 66-71, Hyvien rakennerahastohankkeiden käytäntöihin kuuluu myös asiakkaiden aito osallistaminen ja aktivointi hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mestari-kisälli -projekti kuului maakunnalliseen Lex Kainuu Erityistyöpajahanke -kokonaisuuteen. Projektin kohderyhminä olivat ammattitaitoiset, vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelemään pystyvät vanhemmat työttömät sekä lähes ammattitaidottomat ja vaikeasti työllistettävät nuoret henkilöt, joista suurimmalla osalla oli rikostuomioita. Projektin yleistavoitteena oli edistää jo syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintaa. Mestari-kisälli -malli perustui toiminnalliseen työssä oppimisen menetelmään, jossa pitkään työelämässä ollut, mutta työttömäksi joutunut ammattihenkilö ja nuori muodostavat tiiviin mestari-kisälli-työparin. Työssä oppimisessa siirtyvät sukupolvelta toiselle ammattitraditioiden lisäksi työn tekemiseen liittyvät kulttuuriset tavat. Mallissa oleellista on ollut osallistaminen, mikä on tarkoittanut toiminnan kohteen asiantuntijuuden hyödyntämistä heidän asioidensa suhteen sekä oikeutta vaikuttaa itseään koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksiin. Projektissa nuoret saivat osallistua oman tulevaisuuteensa suunnitteluun. He valitsivat itse ammatillisia valmiuksia lisääviä tai työskentelyyn tutustuttavia erikoiskoulutusjaksoja sekä elämänhallinnan käsittelyyn keskittyviä aktivoivia intensiivijaksoja. He saivat vaikuttaa myös annetun koulutuksen toteutukseen. Annetun aktivoivan ja osallistavan työskentelykokemuksen ja koulutuksen lisäksi projektissa oli keskeistä tiiviiden ihmissuhteiden verkoston muodostaminen nuoren tukemiseksi. (Hietaniemi 2001, 89-96; Heinämäki 2002, Hyvät käytännöt saavat voimavaroja myös kyvystä ylittää eri hallinnonalojen rajoja ja parhaimmillaan niillä on tiivis kytkentä paikallistasolle eri toimijoiden yhdessä neuvottelemaan työllisyyden kehittämisen strategiaan, josta johtuen kukin toimija tietää oman toimintansa paikan paikallisen strategian kokonaisuudessa. Työllisyyspolkuhanke Vantaa oli osa Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä silloisen Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimiston keskinäistä Pitkäaikaistyöttömien palvelukeskus -hanketta. Projektin kohderyhmänä olivat yli 25-vuotiaat vantaalaiset pitkäaikaistyöttömät tai pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat. Tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja katkaisu sekä elämäntilanteen helpottaminen ja työvalmiuksien säilyttäminen tai parantaminen niillä, jotka eivät työllistyneet. Käytännön asiakastyössä Vantaan Työllisyyspolku tarkoitti palvelupistettä, jossa etsittiin LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 17

18 LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisumalleja työllisyyspolulla etenemiseen. Asiakkaalla oli halutessaan mahdollisuus tavata leimautumatta projektin tiloissa velkaneuvojaa, sosiaalityöntekijää tai psykologia. Toimintamallin moottorina oli laaja yhteistyöverkosto, joka rakentui kaupunkikohtaisesti kunkin alueen pitkäaikaistyöttömien parissa työtään tekevistä toimijoista. Vantaalla palveluverkosto koostui työelämän verkostosta, koulutusverkostosta sekä elämänhallintaa ja hyvinvointia tukevasta verkostosta. Vantaalla kaupungin hallinnoimalla hankkeella oli kontaktit kaupungin eri toimialoihin ja sitä kautta tarjolla oleviin työharjoittelu-, työkokeilu- ja tukityöpaikkoihin sekä Palvelukeskus-hankkeen välityksellä toisiin kaupunkeihin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös kriisipalvelun, seurakuntien, uusyrityskeskuksen ja paikallisten yritysten sekä työttömien yhdistyksen kanssa. Työllisyyspolulla oli yhteispalvelusopimus työvoimatoimiston kanssa. Lisäksi projektissa kokeiltiin sosiaalihallinnon ja työllisyysasioiden yhdistämistä palvelutoimiston asiakaspalvelutiloissa. (Arnkil ym. 1997, 64; Hietaniemi 2001, 21-28, Kirkkonummi ja Siuntio: Kirkkonummen ja Siuntion alueella pitkäaikaistyöttömyys vähentyi suhteellisen hitaasti, sillä alueen teollisuudesta oli laman myötä kadonnut runsaasti koulutusta ja ammattitaitoa edellyttämättömiä työtehtäviä. Työmajakka-projektin kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyysuhan alaiset yli 25-vuotiaat. Projektin yhtenä tavoitteena oli saada syrjäytymisuhan alaisille henkilöille paremmat edellytykset pysyvään työllistymiseen tai löytämään jokin muu henkilökohtainen ratkaisu. Toisena tavoitteena oli saada työnantajat ja yritykset tiedostamaan omat henkilöstötarpeensa ja palkkaamaan projektiin osallistuvia töihin. Kolmantena tavoitteena oli kehittää syrjäytymistä ehkäisevä menetelmä ja yhteistyökäytäntö, joka toimisi myös projektin päättymisen jälkeen. Asiakkaille järjestettiin intensiivikuntoutusjakso, teemaryhmätoimintoja, ohjattua koulutusta, työnantajan tarpeiden mukaista räätälöityä täsmäkoulutusta, työkyvyn arviointia ja kuntoutusta sekä muita tukitoimenpiteitä. Työnantajayhteistyötä tehtiin jalkautumalla yrityksiin, joissa kartoitettiin henkilöstörakenne sekä mahdolliset piilevätkin koulutus- ja rekrytointitarpeet. Työmajakka toimi sillanrakentajana eri osapuolten tarpeiden yhteensovittamiseksi ja pyrki aktiivisesti kehittämään monitoimijaista verkostotyötä osana paikallista aktiivistrategiaa. Projektin avulla pyrittiin lähentämään työnantajia ja syrjäytymisvaarassa olevia kuntalaisia kytkemällä vaikeimmin työllistyvien työntekijöiden kysymykset osaksi alueen elinkeinoja työvoimapolitiikkaa. Sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta projekti pyrki tukemaan pitkäaikaistyöttömiä kuntalaisia yksilöllisillä kehittämisohjelmilla. Asiakastyötä tehtiin yhteistyössä alueen viranomaisverkoston kanssa mm. pitämällä työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston, seurakunnan, KELAn ja terveyskeskuksen yhteisiä verkostopalavereita. (Karjalainen & Lahtinen toim. 2001, 38-50). 18

19 Suhteessa perusorganisaatioiden, erityisesti työhallinnon, palvelujärjestelmiin hyvissä käytännöissä on onnistuttu tuomaan rakennerahastoprojektin toimintamenetelmät ja tulokset osaksi normaalipalveluita. Toisaalta valtavirtaistamisen problematiikka jää rakennerahastokokemusten perusteella varsin kiperäksi kysymykseksi, josta seurauksena on ollut pitkä ja vaikea keskustelu hyvistä käytännöistä ja niiden yleistämisestä, johon tässä raportissa palataan myöhemmin. Somaattiset siivet -projekti oli Kokkolan alueella toteutettu ja somaattisesti vajaakuntoisille kohdistettu työllistymis- ja kuntoutumisprojekti, joka toimi mielenterveysongelmista ja elämänkriiseistä toipuville työttömille työnhakijoille suunnatun projektin rinnakkaisprojektina. Somaattiset siivet -projektin tavoitteena oli yhteensovittaa vajaakuntoisten lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta asiakkaan edun mukaisella tavalla siten, että syntyy uusia, palveluiden saatavuutta ja kohdentumista lisääviä poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja. Projektissa pyrittiin myös kehittämään työkyvynarviointimenetelmiä sekä työllistämään osallistujia. Projektissa asiakkaille tehtiin perusteelliset työ- ja toimintakyvyn ja persoonallisten voimavarojen kartoitukset sekä työllistymiskyvyn mittaamista varten ammattitaitokartoitukset. Projektissa järjestettiin ohjaavaa koulutusta, työkokeiluja ja yksilöohjausta. Projektin poikkihallinnollinen ja moniammatillinen ohjausryhmä valitsi kuntoutukseen osallistujat, toimi kuulumisten ja kehitystarpeiden välittäjänä sekä perinteisistä asiakasyhteistyöryhmistä poiketen kehitti alueelle uusia toimintamalleja kuntoutujien työllistymisen edistämiseksi. Projektin vaikutuksesta paikkakunnalla käynnistettiin laaja moniammatillinen ja vajaakuntoisten omia kokemuksia hyödyntävä arviointi- ja kehittämistoiminta sekä ryhdyttiin hyödyntämään kuntoutujien kanssa työskenteleviä viranomaisia toimintamallien ja verkostoitumisen kehittämisessä. Projekti oli mukana kehittämässä Resurssikeskusta, joka jatkossa koordinoi alueen vaikeasti työllistyvien ja vajaakuntoisten työllistämis- ja työkuntoutustoimintaa. (Karjalainen & Lahtinen toim. 2001, 20-30, ESR-toiminnan tarkastelu asiakaskohtaamisen ja paikallistoiminnan näkökulmasta voidaan kiteyttää seuraavan kuvion muotoon. Kuvion vasempaan osaan on koottu ominaisuudet, jotka nousevat esiin analysoitaessa hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät ennen kaikkea asiakaskohtaamiseen ja oikealla ovat ominaisuudet, jotka liittyvät palvelujen/ projektien hallinnon toimintatapaan. Jo tästä on pääteltävissä, että hyvä käytäntö ei ole sellaisenaan monistettavissa ja omaksuttavissa abstraktissa, yhteydestään irrotetussa muodossa. Hyvä käytäntö rakennetyöttömyysongelmissa onkin pikemminkin monien hyvien käytäntöjen asetelma, jossa eri osien on pelattava yhteen, tuettava toisiaan, jotta tuloksia saadaan aikaan kestävällä pohjalla. Hyviä käytäntöjä on siten eri tasoilla: asiakastyössä, palvelujen toteutuksessa ja organisoinnissa, palvelujen johtamisessa ja horisontaalisesti suhteessa kumppaneihin, kilpailijoihin ja verkostoihin. Kaiken lisäksi hyvän käytännön asetelmat ovat aina konteksti- ja aikasi- LUKU 2 Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus 19

20 Kuvio 1. Hyvät käytännöt asiakaskohtaamisessa ja paikallistasolla ESR-kokemusten mukaan LUKU 2 Holistisuus Intensiiviyksilöllisyys Palvelurakenteiden joustaminen tarpeen mukaan Yhden luukun periaate Rakennerahastotoiminnan hyvät käytännöt, sosiaalinen yrittäjyys ja vaikuttavuus Jatkuvuus Ratkaisuun asti vieminen Hyvä käytäntö Integroitu normaaliin Fokusoituja, tarvelähtöisiä täsmähankkeita Hallintojen rajojen ylittäminen donnaisia eli ankkuroituneena tiettyyn toimijoiden yhteisöön, kulttuuriin, aikaisempaan oppimiseen ja luottamuksen asteeseen. Nämä seikat on otettava huomioon, kun halutaan edistää hyvien käytäntöjen levittämistä Niitä ei voi monistaa, vaan ne on omaksuttava toimintayhteisöjen oppimisen kautta. Hyvässä käytännössä on myös aikaulottuvuus. Toimintatilanne muuttuu ja se, mikä on viisas toimintatapa tämän päivän työmarkkinoilla, ei ole välttämättä viisasta tulevaisuudessa. Tämän vuoksi hyvään käytäntöön kuuluu myös muuntautumiskyky, mikä edellyttää toimijoilta joustavuutta, palautejärjestelmää ja kontakteja sekä oppimista. Tilanteiden kehittämisessä on vielä suurta alueellista vaihtelua, mikä on tyypillistä Suomessa juuri nyt ja lähitulevaisuudessa. Lähteekö työttömyys laskuun vai nousuun? Millä alueilla ja aloilla? Mitä tästä seuraa rakennetyöttömyydelle ja viisaille toimintatavoille sen suhteen? Tarvitaan siis varautumista epävarmoihin olosuhteisiin ja valmiutta toiminnan muunteluun. Tämä vaatii eriytynyttä otetta hyvien käytäntöjen toimintayhteisöjen luomisessa ja tukemisessa. Luvussa 3 palataan näihin kysymyksiin 20

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT Verkostot tuotannollisen toiminnan edellytyksenä (mm. Castells, Reich) Tiedon määrän eksponentiaalinen

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot