Talotekniikka - eurooppalainen ammatillisen koulutuksen hanke. Kansainvälisen IT:BSEinnovaationsiirtohankkeen. loppuasiakirja: Talotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talotekniikka - eurooppalainen ammatillisen koulutuksen hanke. Kansainvälisen IT:BSEinnovaationsiirtohankkeen. loppuasiakirja: Talotekniikka"

Transkriptio

1 3 Talotekniikka - eurooppalainen ammatillisen koulutuksen hanke Kansainvälisen IT:BSEinnovaationsiirtohankkeen loppuasiakirja: Talotekniikka

2 4

3 5 Johdanto Koko Euroopan unionin laajuiset yhteiset työmarkkinat yleistyvät vähitellen, mutta pätevien työntekijöiden on silti hankalaa siirtyä töihin toiseen maahan. Nuorten liikkuvuus ammatillisen perustutkintokoulutuksen aikana tai sen jälkeen Euroopan eri maiden välillä on vielä vaikeampaa, koska ammatillisen koulutuksen järjestelmät ja todistukset vaihtelevat merkittävästi maasta toiseen. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET pyrkii poistamaan esteitä Euroopan työvoiman liikkuvuuden tieltä, ja Euroopan unioni tukee tätä prosessia. Lisäksi painotetaan uusien taitojen tärkeyttä uusien työpaikkojen luomisessa kilpailukyvyn säilyttämiseksi 2000-luvulla. Talotekniikan opintojen kansainvälistä vastaavuutta koskeva IT:BSE-hanke (International Transfer: Building Service Engineering) pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Hankkeen eri työtapoja on kehitetty ja parannettu alusta alkaen, jotta talotekniikan uusi ammatillinen ala voidaan määritellä yritysten toiminnan kannalta Euroopan tasolla. Osaamismatriisi antaa yleiskuvan kaikista taidoista ja kaikesta osaamisesta, jota tarvitaan erilaisten rakennusten ammattimaisessa käytössä ja teknisessä hallinnoinnissa. Samalla matriisi tarjoaa perustan, jonka pohjalta eri yritykset ja maat voivat sopia osaamistavoitteista. Matriisin avulla kehitetyt arvioinnin apuvälineet auttavat tunnustamaan työssäoppimista, ja ne ovat työssäoppimisen tunnistamisen edellytys kaikkialla Euroopassa. Hankkeen partnerit Bulgariassa, Suomessa, Ranskassa, Espanjassa ja Saksassa testasivat ja arvioivat kaikki ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa käytettävät menetelmät. Tämä prosessi on uusi merkittävä saavutus eurooppalaisen talotekniikan ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammattitutkintokoulutuksen verkoston kehittämisessä.

4 6

5 7 Sisällysluettelo 1. Tausta, päämäärät, tavoitteet ja keskeiset tulokset 9 2. Välineiden kehittäminen IT:BSE-matriisi ja sen erityispiirteet Talotekniikan ammatillinen ala Kyselytutkimukset Talotekniikan osaamistavoitteiden kuvaus Vertailu Arvioinnin konsepti ja perusta Välineiden käyttö Ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien kokemus, arvo ja vaikutukset Bulgaria Suomi Ranska Saksa Espanja Työssäoppimisjaksojen arviointi Eurooppalainen lisäarvo Tulevaisuuden haasteet Lähdeluettelo 3 8. Liite 3

6 8

7 9 1. Tausta, päämäärät, tavoitteet ja keskeiset tulokset Rakennusten suunnittelijat, rakentajat ja operaattorit kaikkialla Euroopassa joutuvat vähentämään käyttökustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten valitsemalla järjestelmällinen lähestymistapa, joka kattaa rakennuksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikki tekniset ja organisatoriset näkökohdat. Käytännön toteutus edellyttää asiantuntijoita, jotka pystyvät käsittelemään näitä monimutkaisia haasteita. Tässä vaiheessa tarvitaan talotekniikan ammatillista koulutusta: se yhdistää ja edistää nykyisiä ammatillisen perustutkintokoulutuksen tutkintoja. Toistaiseksi tämän alan opetusta ja koulutusta on ollut tarjolla vain hyvin vähän. Euroopan unionin julkaiseman uutta osaamista ja uusia työllistymismahdollisuuksia koskevan aloitteen ((KOM2010)68) mukaisesti Euroopan maiden kansalaisilla on oltava asianmukainen pätevyys työelämää varten, ja tutkintoja on pystyttävä paremmin soveltamaan työmarkkinoiden vaatimuksiin. Osaamistarpeiden varhaisella havaitsemisella on keskeinen rooli, jotta vältetään niin sanottuja yhteensopimattomuuksia. Myös Euroopan unionin 2020-strategian mukainen kilpailukykyinen, kestävä ja innovatiivinen talous edellyttää pätevää työvoimaa. IT:BSE-hanke (http://www.itbse.akbk-horrem.de) katsottiin erityisen tärkeäksi hankkeeksi osana edellä mainittua aloitetta. Saksan rakennusalan ammatillisen koulutuksen virasto (http://www.na-bibb.de/eu_bildungsthemen/new_skills_for_new_jobs/ good_practice/kompetenzmatrix_fuer_gebaeudesystemtechnik.html) hallinnoi hanketta. Tavoitteena on lisätä hankkeen vaikutusta Saksassa luomalla verkostoja alalla toimivien ihmisten kanssa ja jos mahdollista tuomalla se mukaan poliittisiin ja teknisiin keskusteluihin. IT:BSE-innovaationsiirtohanke tukee Uudet taidot uusia työpaikkoja varten -aloitteen tavoitteita tunnistamalla työntekijöiden osaamisvaatimuksia talotekniikan uudella ammatillisella alalla kyselytutkimuksen avulla ja kuvaamalla teknisille asiantuntijoille asetettavia vaatimuksia osaamispohjaisen matriisin avulla. Myös ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammattitutkintokoulutuksen vaatimukset voidaan johtaa matriisista. Termi talotekniikka (Building Service Engineering) kattaa rakennusjärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvien ammatillisten alojen erilaista osaamista (Jenewein/Petersen 2002, s. 13 ja s. 95). Talotekniikan alan työntekijöitä koskevat vaatimukset ovat samanlaiset kaikkialla Euroopassa. Järjestelmälliseen lähestymistapaan jossa rakennus määritellään tekniseksi kokonaisjärjestelmäksi, joka kattaa talotekniikan kaikkien ammatillisten alojen osaamista perustuvaa ammatillista perustutkintokoulutusta ja ammattitutkintokoulutusta on kuitenkin olemassa vain alustavasti tai sitä ei ole kehitetty vielä ollenkaan. Tästä syystä IT:BSE-hankkeessa on eurooppalainen lähestymistapa. Yksi esimerkki jo olemassa olevasta ammattitutkintokoulutuksesta on valtion sertifioima talotekniikan teknikon tutkinto (EQF-tason 6 pohjalta) Saksassa. Tässä hankkeessa talotekniikan ammatillisen alan osaamistavoitteita kehitettiin yhdessä Bulgariasta, Suomesta, Ranskasta ja Espanjasta tulevien kumppaneiden kanssa empiirisen tiedon ja kumppaneiden erilaisten kokemusten avulla, ja lopuksi osaaminen kuvattiin osaamismatriisissa. Näin tämän monimuotoisen alan ammatillista perustutkintokoulutusta ja ammattitutkintokoulutusta voidaan kehittää ja tarjota jatkossa kaikissa hankkeeseen osallistuneissa maissa. Käyttökelpoisuus arvioitiin kaikkien hankkeeseen osallistuneiden maiden harjoittelijoiden työssäoppimisjaksojen avulla. Tähän kuuluivat myös arvioinnit ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) pohjalta. Osaamisen lisääntyminen työssäoppimisjaksojen aikana arvioitiin ja sertifioitiin talotekniikan alan tulevan työllisyyden osalta. Hankkeessa kehitettyjä välineitä ja saavutettuja tuloksia esitellään seuraavassa yksityiskohtaisesti.

8 10 2. Välineiden kehittäminen 2.1 IT:BSE-matriisi ja sen erityispiirteet Talotekniikan ammatillinen ala Termi talotekniikka tarkoittaa tietyn rakennuksen nykyteknologian kokonaisuutta ja keskinäistä riippuvuutta. Siksi termi kattaa sekä rakennuksen vaipan ja kiinteistötekniikkalaitteet että kaikki niihin kuuluvat tekniset ja organisatoriset prosessit. Keskeistä tässä lähestymistavassa on kokonaisvaltainen taloteknisten laitteiden hallinnointi (Jenewein/Petersen 2002, kappale 1). Työllistyminen talotekniikan alalla edellyttää eri alojen osaamista rakennus-, sähkö- ja LVI-tekniikassa ja lisäksi tietotekniikan, kustannusten seurannan ja hallinnan, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon osaamista. Siksi talotekniikan keskeinen ala on osa taloteknisten laitteiden hallinnointia, ja se kattaa seuraavien ammattialojen osaamista (BIBB:n tarkistama vuonna 2008): nro 7 (metallirakentaminen, laitossuunnittelu, peltirakenteet ja niiden asennus, asentaja), nro 11 (sähköalan ammatit), nro 18 (rakennusalan ammatit, puun ja polymeerien käsittely) ja osittain nro 38 (tietotekniikan alan keskeiset ammatit) (http://www.bibb.de/dokumente/pdf/wd_105_berufsfeld_definitionen_des_bibb_auf_basis_der_klassifikation_der_berufe_199 2.pdf). Ammatillisen toiminnan painopiste on kiinteistön teknisessä hallinnassa. TGM (rakennuksen tekninen hallinta) Taloteknisten laitteiden hallinta Suunnittelu Rakentaminen Käyttöaika Purkaminen Talotekniikan alan toiminnot Kuva 1

9 Kyselytutkimukset Hankkeen aluksi tehtiin kyselytutkimus, jonka avulla laadittiin kuvaus ammatin harjoittamisen vaatimuksia vastaavista osaamistavoitteista. Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää tarvittava talotekniikan ja taloteknisten laitteiden hallinnoinnin ammatillisen toiminnan edellyttämä osaaminen rakennusten suunnittelijoiden, laitetoimittajien, palveluntarjoajien ja operaattoreiden näkökulmasta. Konsulttiyritys KN-Marketingin (http://www.kn-facility-managemnt.de) asiantuntemusta käytettiin kyselytutkimuksen kysymysten laadinnassa. KN-Marketing tarjoaa laajasti kiinteistönhallinnan jatkokoulutusta eri puolilla Saksaa. Kysymysten laadinnan jälkeen niitä käsiteltiin yhdessä hankkeen kumppaneiden kesken, ja tarvittaessa kysymyksiä räätälöitiin. Hankkeemme kumppanit lähettivät kyselyn rakennusten suunnittelijoille, laitetoimittajille, palveluntarjoajille ja operaattoreille. Kysymykset kattoivat seuraavat aiheet (liite Kyselylomake 1): Rakennuksen teknisten laitteistojen suunnittelu Rakennuksen teknisten laitteistojen rakentaminen Rakennuksen teknisten laitteistojen käyttö Rakennuksen teknisten laitteistojen myynti ja markkinointi. Kaikkiaan 135 rakennusten suunnittelijaa, palveluntarjoajaa, laitetoimittajaa ja operaattoria antoi arvokasta palautetta (Bulgaria 33, Suomi 17, Ranska 22, Saksa 40 ja Espanja 23) (liite Kyselylomake 2). Kaikissa kumppanimaissa erittäin tärkeiksi aiheiksi katsottiin kunnossapito, kustannusten vähentäminen, energian säästäminen, säännökset eli operaattorin vastuu sekä dokumentaatio. Eri maiden välillä oli näissä asioissa vain vähäisiä eroja. Myös myyntiä ja markkinointia piti tärkeänä yli 60 prosenttia haastatelluista Talotekniikan osaamistavoitteiden kuvaus Ammatillisen toiminnan edellyttämät osaamistavoitteet määriteltiin kyselyn vastausten arvioinnin jälkeen. Tämä tehtiin osaamismatriisin (IT:BSE-matriisi) avulla. Kyseinen osaamismatriisi perustuu ammatillisen osaamisen laadun siirtojärjestelmän VQTS-matriiseihin (Vocational Quality Transfer System), jotka kehitettiin edellisten innovaationsiirtohankkeiden (Luomi-Messerer/Markowitsch 2006 ja Luomi-Messerer 2009) yhteydessä. Aiemmissa hankkeissa kehitetty VQTS-matriisi kuvaa tietyn alan ammatillisia osaamistavoitteita. Pystysuoralla akselilla on kuvattu tietyn ammattialan keskeiset työprosessit ja niiden osaamisvaatimukset. Vaaka-akselilla määritellään kunkin keskeisen työprosessin osaamisen kehittäminen (kolmesta kuuteen vaihetta). IT:BSE-matriisi esittää osaamisen kehittämisen etenemisen sekä pystysuunnassa (eteneminen keskeisissä työprosesseissa) ja vaakasuunnassa (eteneminen osaamisen kehittämisen vaiheissa). Jäljempänä kutakin matriisin kenttää, joka on määritelty keskeisen työprosessin ja vastaavan osaamisen kehittämisen vaiheen perusteella, kutsutaan osaksi. Osat kuvaavat osaamista, jota tarvitaan tietyssä keskeisessä työprosessissa. Matriisin osat kattavat EQF-tasot 4 (ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot) - 6 (ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, mestarikoulutus, valtion sertifioimat teknikot). VQTS-matriisin rakenne on sovitettu tälle IT:BSE-hankkeelle, ja sitä on sovellettu sekä parannettu nimenomaan talotekniikan alan vaatimuksia varten. Keskeiset työprosessit ja niihin liittyvät osaamisen kehittämisen vaiheet määriteltiin hankkeeseen osallistuvissa maissa tehtyjen kyselytutkimusten pohjalta sekä Nordrhein-Westfalenin teknisen oppilaitoksen talotekniikan alan opetussuunnitelman perusteella.

10 12 Osaamisen kehittämisen eteneminen Kuva 2: Osaamistavoitteen osa 2-3 Osaamisen kehittämisen eteneminen ja osaamistavoitteen osan määritelmä Osaamistavoitteen osa Seuraavat yhdeksän keskeistä työprosessia on tunnistettu: Talotekniikan tai sen komponenttien kokoonpano ja purkaminen Talotekniikan tai sen komponenttien kunnossapito (EN 13306:n mukaisesti) Talotekniikan tai sen komponenttien käyttöönotto Talotekniikan seuranta- ja optimointiprosessit automatisoitujen järjestelmien pohjalta Talotekniikan tai sen prosessien tai komponenttien suunnittelu Talotekniikan käyttöön liittyvien oikeudellisten vaatimusten tunnistaminen, täyttäminen ja tarkistaminen (operaattorin vastuu) Kustannusten seuranta ja hallinta Markkinointi Henkilöstöhallinto. Viisi ensimmäistä keskeistä työprosessia ovat teknisesti suuntautuneita ja neljä viimeksi mainittua kuvaavat muita aiheeseen liittyviä keskeisiä työprosesseja. Projektinhallintaa ei kuvattu omana keskeisenä työprosessinaan, mutta se on otettu riittävästi huomioon kunkin osaamistavoitteen yhteydessä. (Kuva 3, osa 2-4: Opiskelija osaa suunnitella, ohjata, valvoa ja dokumentoida tarvittavat huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet projektinhallinnan menetelmien avulla. Opiskelija osaa laatia toteutus- ja työsuunnitelmat sekä määritellä työryhmän henkilöstöresurssit ja aineelliset resurssit.)

11 13 Kuva 3: Osaamistavoitteen osa 2-4 Kuva 4: Osaamistavoitteen osa 2-1, Osaamistavoitteiden kuvaus IT:BSE-matriisissa yleisesti ja monialaisesti

12 14 Kuten luvussa mainittiin, talotekniikka kattaa eri ammatillisten alojen osaamista. Siksi sekä keskeisten työprosessien että osaamisen kehittämisen vaiheiden yksityiskohtainen kuvaaminen IT:BSE-matriisin avulla osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Talotekniikan yhdeksän keskeisen työprosessin vaatimien osaamistavoitteiden kuvaaminen edellyttää sitä, että on otettava huomioon tieto-, rakenne-, sähkö- ja LVI-tekniikan vaatimukset. Selvyyden vuoksi osaamistavoitteet on kuvattu IT:BSE-matriisissa melko yleisesti ja monialaisesti. Osaamistavoitteiden kuvauksessa kussakin tavoitteen osassa käytetään termiä talotekniikka. Osaamistavoitteen osa 2-1 on kuvattu kuvassa 4 seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää talotekniikkakomponentteja ohjeiden mukaisesti, tehdä asetuksia ja tarkistaa niiden toimivuuden. LVI-tekniikan alalla kyse voi tällöin olla lämmitys- tai ilmastointilaitteistoista, ja sähkötekniikan alalla kyse voi olla rakennuksen sähkönsyötöstä. Siten osassa 2-1 melko yleisesti ja monialaisesti määritellyt osaamistavoitteet pätevät sekä LVI-tekniikan että sähkötekniikan alaan. Kun IT:BSE-matriisin osaamistavoitteiden kuvauksia käytetään kuvaamaan harjoittelijan omaksumaa osaamista ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisjakson aikana, talotekniikka ja sen komponentit on kuitenkin määriteltävä tarkemmin. Tätä varten matriisiin on lisätty kolmas ulottuvuus. IT:BSE-matriisin kolmannen ulottuvuuden ymmärtämisen helpottamiseksi matriisiin liitettiin sen käyttöä koskevia tietoja. Näissä tiedoissa määritellään tarkasti talotekniikan komponenttien käsite LVI- ja sähkötekniikan aloja varten. Aluksi talotekniikan komponenttien käsite määritellään ja erotetaan rakennusjärjestelmistä. Kuva 5: IT:BSE-matriisin käyttöä koskevia tietoja; talotekniikan ja sen komponenttien määritelmä Lisäksi selitetään termin komponentti merkitys ja sen relevanssi talotekniikan kannalta: Talotekniikkakomponentit käsittävät kaikki sekä rakennuksen vaipan että kiinteistötekniikkalaitteiden keskeiset tekniset kokonaisuudet. Lämmitys- ja sähkönsyöttölaitteet ovat osa kiinteistötekniikkalaitteita.

13 15 Kuva 6: IT:BSE-matriisin käyttöä koskevia tietoja; kiinteistötekniikkalaitteiden määritelmä Lämmitystekniikan alan osaamistavoitteen osa 2-1 kuuluu seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää lämmitystekniikan laitteita ja järjestelmiä, mukaan lukien uusiutuva energia (esim. lämmityskattila, kaukolämpö, aurinkolämpö, lämpöpumput, polttokennot) ohjeiden mukaisesti, tehdä asetuksia ja tarkistaa niiden toimivuuden (kuva 7). Kuva 7: Osaamistavoitteen osa 2-1, lämmitystekniikan alalla sovellettavien osaamistavoitteiden kuvaus

14 16 Kuva 8: Osaamistavoitteen osa 2-1, sähkönsyöttötekniikan alalla sovellettavien osaamistavoitteiden kuvaus Sähkönsyöttötekniikan alan osaamistavoitteen osa 2-1 IT:BSE-matriisissa kuuluu seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää sähkönsyöttötekniikan laitteita ja järjestelmiä (mukaan lukien energian talteenotto ja uusiutuva energia) ohjeiden mukaisesti, tehdä asetuksia ja tarkistaa niiden toimivuuden (kuva 8) Vertailu IT:BSE-hankkeen tavoitteena on myös arvioida matriisissa määriteltyjen osaamistavoitteiden osien kuvauksia, joita kumppanit käyttivät työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjaksojen valmistelu edellyttää sitä, ammatillinen ala ja työssäoppimisjakson aikana hankittava osaaminen määritellään mahdollisimman tarkasti. Hankittava osaaminen voidaan korostaa helposti matriisissa. Tätä prosessia kutsutaan vertailuksi. IT:BSE-matriisissa kuvattuja osaamistavoitteita verrattiin osaamistavoitteisiin, joita hankkeen kumppanit käyttävät oppilaitoksissaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja ammattitutkintokoulutuksessa. Tunnistetut toisiaan vastaavat osaamistavoitteiden osat esitetään värillisinä. (Kuva 9) Toisessa vaiheessa hankkeen kaikkien kumppaneiden tuloksia verrattiin toisiinsa vastaavien osaamistavoitteiden osien tunnistamiseksi. Tämän perusteella määriteltiin työssäoppiminen eri kumppanimaiden välillä. (Kuva 10) Arvioinnin apuvälineet on laadittu ennakoidulle työssäoppimiselle ja lisäksi kaikille osaamistavoitteiden osille, jotka ovat yhdenmukaiset kahden tai useamman hankkeen kumppanin välillä, jotta osaamisen lisääntyminen voidaan tunnustaa ja tunnistaa jatkossa. Arvioinnin apuvälineiden kehitystyön aikana oli tarpeen ottaa huomioon myös matriisin kolmas ulottuvuus eri ammattien kohdalla, ja ohjauksen avulla työsidonnaisia määritelmiä (esimerkiksi talotekniikan eri komponentit) tarkennettiin.

15 17 Kuva 9: Esimerkki LVI-tekniikan (lämmitys- ja jäähdytystekniikka) ammatillisen koulutuksen vertailusta, Langreo, Espanja Kuva 10: Vertailujen päällekkäisyys (esimerkissä Espanja ja Suomi, liite 4.5)

16 Arvioinnin konsepti ja perusta Jotta voidaan saavuttaa uusia taitoja uusien työpaikkojen luomiseksi, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja ammattitutkintokoulutuksessa tarvitaan innovatiivisia lähestymistapoja. Näin ollen Euroopan työmarkkinoita on tarkasteltava kokonaisuutena, ja nuorten tulisi olla valmistautuneita kasvaviin vaatimuksiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on löydettävä oikeat sopimukset ja järjestelyt, joiden avulla ulkomailla työssäoppimisessa tai aiemmin työelämässä saavutettu ammattiosaaminen voidaan tunnistaa. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän ECVET:n tarjoamat välineet luovat vankan perustan tälle prosessille. Niitä voidaan käyttää sekä laadunvarmistuksessa että eri koulutusvaiheissa ja eri paikoissa saavutettujen oppimistulosten tunnistamisessa. Harjoittelijan osaamisen lisääntyminen työssäoppimisjakson aikana on pystyttävä tunnistamaan ja todentamaan. Työnantajat, kouluttajat ja koulutettavat tavoittelevat osaamista, joka on paremmin arvioitavissa. Lisäksi osaamistavoitteiden osien jotka on hankittu eri oppimisympäristössä pitäisi olla tunnustettavissa, ja niitä pitäisi pystyä mittaamaan opintosuorituksina. Tämän työssäoppimista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on kehitettävä arviointimenetelmiä, joiden avulla ammatillista osaamista voidaan määrittää hyvin yksityiskohtaisesti ilman merkittäviä lisäponnisteluja. Jos työstä on liian paljon ylimääräistä vaivaa, ECVET-välineiden laajamittainen käyttö saattaa vaikeutua. Seuraavassa kuvataan vakioarviointilomakkeen (ja siinä kuvatun työpaikalla edellytettävän osaamisen) kehitysprosessi. Lomake täyttää edellä mainitut vaatimukset. Esimerkki liittyy osaamistavoitteen osaan 1-1, eli talotekniikan osaamisen kehittämisen vaiheeseen 1 ja keskeiseen työprosessiin 1 osaamismatriisissa: Opiskelija osaa koota ja purkaa tietyt talotekniikkakomponentit annettujen kokoonpano- ja purkuohjeiden pohjalta vakiintuneiden normien ja standardien mukaisesti sekä tehdä tarvittavat johdotukset. Kuten luvussa mainittiin, talotekniikan komponenttien monialainen määrittely edellyttää kohderyhmän erittelyä. Tämä selitetään esimerkinomaisesti IT:BSE-matriisin osan 1-1 avulla. Sitä sovelletaan vesi-, viemäröinti-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien harjoittelijoihin. Näiden alojen harjoittelijoiden käytännön harjoittelussa on jo usean vuoden ajan käytetty eurooppalaisia työssäoppimisjaksoja. Kyseisen kohderyhmän arvioinnin kehittäminen etenee seuraavasti: Kyseisten työalueiden (osaamistavoitteiden osien) tunnistaminen talotekniikan alalla, ottaen huomioon matriisin käyttöä koskevissa tiedoissa olevat määritelmät (kiinteistötekniikkalaitteet). Kyseisen työalueen tiettyjen laitteistojen, komponenttien ja työmenetelmien määrittäminen. Työpaikalla edellytettävän, laitteistoihin, komponentteihin ja työmenetelmiin liittyvän osaamisen määrittäminen. Kun tarkastellaan IT:BSE-matriisissa kuvattuja työssäoppimisalueita lähemmin, on ilmeistä, että ne kattavat lähes kaikki matriisin keskeiset työprosessit. Vain työprosessit 7 (kustannusten seuranta ja hallinta) ja 9 (henkilöstöjohtaminen) ovat poikkeuksia tästä. Vastaavuus koskee LVI-alaa (liite 4.2, Vesi-, viemäröinti-, lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien asentajien kartoitus, Saksa). Esimerkkinä annettu arviointi koskee lämmitystekniikan ammatillista alaa osaamismatriisin osassa 1-1 (liite 5.1, Arvioinnin apuvälineet osaamisalueen 1 osaamisen kehittämisen vaiheeseen 1). Lämmitystekniikan koulutuksen aikana harjoittelijat kohtaavat monia erilaisia laitteistoja, komponentteja ja työmenetelmiä. Heidän on opittava ammatillisia kokoonpano-, asennus- ja sovellustehtäviä. Kuva 11 kuvaa eri laitteistojen, komponenttien ja liitäntöjen monimuotoisuutta. Työssäoppimisen aikana tällä alalla kehitetään yleensä seuraavien alojen laitteistojen, komponenttien ja työmenetelmien osaamista: lämmityskattila, aurinkoenergialaitteisto, sulkulaite, paisuntasäiliö, lattialämmitys, lämpöpatteri, puristaminen, juottaminen jne. Seuraavassa vaiheessa nämä laitteistot, komponentit ja työmenetelmät liitetään kuhunkin toimialaan, esimerkiksi lämmöntuotantoon, lämmön jakeluun, lämmön siirtoon ja polttoaineen syöttöön. Tämän perusteella muotoiltiin työpaikalla edellytettävä osaaminen, joka mahdollistaa toimenpiteet kullakin ammatillisella alalla. (Kuva 12: Opiskelija osaa ammattimaisesti asentaa rakennusten lämmitykseen ja käyttövedelle käytettäviä lämpögeneraattoreita, yhdistää ne lämmönjakelu-, polttoaineensyöttö- ja pakokaasujärjestelmiin ja tarvittaessa liittää ne sähköjärjestelmään tai Opiskelija osaa ammattimaisesti asentaa ja liittää putkia lämmönjakelujärjestelmiin ).

17 19 Kuva 11: Lämmitysjärjestelmien komponentit (http://www.dizengoffgh.com/elec/ wp-content/uploads/2012/03/ FORCED-CIRCULATION-SYSTEM.jpg) Kuva 12: Arviointilomake, osa 1-1 lämmitystekniikka (yksityiskohta)

18 20 Koska kyseisellä osaamisella on yhteys ammattialan tyypillisiin laitteistoihin, komponentteihin ja työmenetelmiin, harjoittelijan työnantaja pystyy antamaan erityistä ja tosiasioihin perustuvaa palautetta työssäoppimisesta. Laatuun liittyvä komponentti on otettu huomioon käyttämällä laatukriteereitä eli arvosanoja hyvä, tyydyttävä ja kaipaa parannusta kullekin laitteistolle, komponentille tai työvaiheelle tietyllä osaamisalueella. Tätä tiettyjä järjestelmiä ja laitteistoja koskevaa arviointia sovellettiin niin vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto- kuin ilmastointitekniikkaankin. Lisäksi keskityttiin jäähdytystekniikkaan, sillä se on hankkeeseen osallistuvien kumppaneiden keskeinen toimiala. Uusiutuvaan energiaan ja energiansäästämiseen liittyviä laitteistoja ja järjestelmiä voidaan pitää edellä mainittujen toimintojen kiinteänä osana. Edellä mainitun prosessin jälkeen kehitettiin arviointi LVI-, sähkö- ja tietotekniikan muille osaamistavoitteille, ja sitä sovellettiin työssäoppimisjaksojen aikana. Koska talotekniikka käsittää rakennusjärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvien ammatillisten alojen erilaista osaamista, sähkötekniikkaa varten laadittiin viisi arviointikyselyä (osaamistavoitteiden osien 1-1, 2-1, 2-2, 3-1 ja 3-2 oppimistulokset), tietotekniikkaa varten laadittiin neljä arviointikyselyä (osaamistavoitteiden osien 1-1, 2-1, 2-2 ja 3-1 oppimistulokset) ja LVI-alaa varten laadittiin kuusi arviointikyselyä (vesi-, ilmastointi- ja ilmanvaihtotekniikka 1-1 ja 2-2). 2.3 Välineiden käyttö IT:BSE-matriisin osaamistavoitteiden osien kuvaus perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan (Guidelines for describing units of learning outcomes, National Coordination Centre ECVET s. 10). Arviointikyselyt koskivat erityisesti työhön liittyvää osaamista. Henkilökohtaiset, sosiaaliset ja vieraiden kielten taidot ja osaamisen arvioitiin käyttämällä itsearviointikyselyitä, jotka oli hyväksytty muissa EU-toimiston työssäoppimishankkeissa sekä TRIFT-hankkeessa (innovaatioiden siirto ulkomaankaupan alalla, hankkeen tulokset EU-Geschäftsstelle Wirtschaft und Berufsbildung Bezirksregierung Köln, s. 39, Tästä syystä käytämme vakiomallisia arviointikyselyitä työhön liittyvän ja ammatillisen osaamisen arviointiin. Kaikkiaan tätä hanketta varten laadittiin 15 työhön liittyvää osaamista koskevaa arviointikyselyä. Kaikkia arviointikyselyitä käytettiin neljän viikon pituisen työssäoppimisjakson arviointiin. Hankkeen kaikki kumppanit osallistuivat arviointikyselyiden laatimiseen. Ranskaa lukuun ottamatta hankkeen kaikki kumppanit toimivat työssäoppimisen lähettävinä ja vastaanottavina osapuolina. Työhön liittyvän osaamisen arviointiin tarkoitettuja kyselyitä käytettiin työssäoppimisen isäntäyrityksissä sen jälkeen, kun niistä oli keskusteltu vastaavien kouluttajien ja ohjaajien kanssa. Työssäoppimisen jälkeen arvioitiin kyselyn hyötyjä harjoittelijalle, yritykselle ja tarvittaessa lähettävälle ammattiopistolle. Tärkeimmät osapuolet eli harjoittelijat ja yritykset korostivat, että arviointikyselyt edistävät osaltaan ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista. Erityisesti työsuorituksen selkeä ja sitova arviointi ulkomailla tapahtuvan työskentelyn aikana herätti positiivista palautetta sekä koulutettavilta että yrityksiltä. Suurin osa hankkeen kumppaneista on toiminut yhtäjaksoisesti työssäoppimisen lähettävinä ja vastaanottavina osapuolina jo yli kymmenen vuoden ajan. Koska IT:BSEhankkeen kumppanioppilaitokset pystyivät käyttämään hyväkseen aikaisempaa kokemustaan arviointikyselyistä, työhön liittyvän osaamisen lisääntymisestä voitiin tehdä yksityiskohtaisia päätelmiä. Yli 10 vuotta harjoittelijoita käyttäneet pienet ja keskisuuret yritykset, etenkin ne, jotka edellyttävät erityisosaamista, ovat suhtautuneet arviointikyselyihin erittäin myönteisesti. Vaikka ECVET-järjestelmän toteuttaminen on aikaa vievää, erityisosaamista edellyttävät yritykset pitävät kokonaisvaltaisia arviointikyselyitä hyvänä mahdollisuutena, jolla ne voivat osoittaa, miten monipuolista tarjottavaa niillä on harjoittelijoille. Harjoittelijat totesivat jälleen, miten tärkeää ulkomailla oleskelu on, koska se antaa mahdollisuuden hankkia läpinäkyvää ja kansainvälisesti tunnistettua lisäosaamista. Työssäoppimisen aiempaa parempi valmistelu eli ammatillisen pätevyyden lisääntyminen, hankkeen kumppaneiden välinen parempi koordinaatio ja odotusten tarkka määrittely oli kaikkien työssäoppimisen osapuolien mielestä myönteinen seikka. Edellä mainitut tulokset lisäsivät Adolf-Kolping- Berufskolleg -oppilaitoksen tarjoaman valtion sertifioiman talotekniikka-asentajan koulutuksen houkuttelevuutta.

19 21 Laatukriteereiden määrittely ja asteikko osoittautuivat vaikeiksi aiheiksi. Niitä muutettiin toistuvasti hankkeen aikana. Kenttäkoe osoitti, että työnantajayritys arvioi harjoittelijoiden työn laatua työssäoppimisjakson aikana melko yleisellä tasolla. Jos esimerkiksi yritys oli tyytyväinen työsuoritukseen, se arvioi muut harjoittelijan toiminnot samalla tasolla. Arviointituloksissa oli vain harvoin eroja eri toimintojen välillä. Tämän seurauksena ja tulevia työssäoppimisjaksoja silmällä pitäen hankeyhtymä päätti tehdä arvioinnin erottelun mahdollisimman helpoksi yrityksille. Tässä hankkeessa pääpaino oli ulkomailla omaksutun osaamisen arvioinnin sopivien välineiden kehittämisessä ja testaamisessa. Lisäksi työssäoppimisjaksojen toteutuksen aikana käytettiin kaikkia muita ECVET:n välineitä: aiesopimusta (Memorandum of Understanding) lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välillä, harjoittelijan sekä lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välistä yksilöllistä oppimissopimusta (Learning Agreement) sekä oppimistulosten dokumentointiin käytettävää Europass Mobilityä. Lisätietoja näistä välineistä on saatavilla sivustolla ECVET-välineiden (oppimissopimus ja aiesopimus) käyttö perustui IT:BSE-matriisin osaamistavoitteiden osiin. Matriisin avulla hankkeen osallistujien väliset sopimukset pystyttiin kohdentamaan oikein ja toteuttamaan suhteellisen vähäisellä vaivalla. Hankkeen kumppanit hyötyivät selkeästi siitä, että ne ovat toteuttaneet työssäoppimista jo pitkään Leonardo da Vinci -ohjelmassa, jossa laatustandardit on määritelty valmiiksi. Niille hankkeen kumppaneille, joilla ei ollut kokemusta työssäoppimisesta, välineet helpottivat suuresti myös työssäoppimisen rakenteiden ymmärtämistä.

20 22 3 Ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien kokemus, arvo ja vaikutukset 3.1 Bulgaria Gabrovon kauppa- ja teollisuuskamarin osallistuminen IT:BSE-hankkeeseen oli meille suuri haaste kahdesta syystä: Siirtyminen vihreään talouteen ja EU-2020-strategian keskeinen tavoite eli energiatehokkuuden kasvu ja CO 2- päästöjen vähentäminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita Bulgarialle. Taloteknisten laitteiden hallinnointi on täysin uusi ammatillinen ala Bulgariassa. Maassa on tarvetta alan ammatilliselle koulutukselle, joka täyttää asianmukaiset osaamisvaatimukset. Hanke edistää tarvittavan osaamisen siirtokelpoisuutta EU:n jäsenvaltioiden välillä. Tämä on tärkeää Bulgarialle, koska yhä useampi Bulgarian kansalainen asuu ja työskentelee ulkomailla. Koska hankkeessa käytettiin uusia käsitteitä, olemme joutuneet määrittelemään käytetyn terminologian ja sopimaan yhteisestä kielestä keskinäisen ymmärtämisen helpottamiseksi. Siksi laadittiin sanasto, josta oli meille hyvin paljon hyötyä, koska tämä ammatillinen ala on melko uusi Bulgariassa, ja terminologia oli määriteltävä tarkemmin. Hankkeen tavoitteena on kuvata tutkintoja, joita tarvitaan talotekniikan ja taloteknisten laitteiden hallinnoinnin alalla osaamisen pohjalta siten, että tutkinnot ovat vertailukelpoisia. Euroopan maiden erilaiset ammatilliset järjestelmät edellyttivät sitä, että yritykset ja yksittäiset henkilöt vastasivat kyseistä ammatillista alaa koskeviin kyselyihin. Kyselyiden tulokset ovat osoittaneet, että useimmilla yrityksillä ei ole osaamista talotekniikassa tai taloteknisten laitteiden hallinnoinnin alalla eivätkä ne tunne riittävästi oikeudellisia vaatimuksia (rakennusten operointiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, toiminta- ja käyttökustannusten alentamista jne.). Vaikka IT:BSE-matriisi on kehitetty yhteistyössä kaikkien kumppaneiden kanssa, sen testaamiseen tarvittiin hieman aikaa, jotta matriisista saatiin toimiva apuväline. Hankkeen aikaiset työssäoppimisjaksot osoittivat, että testaus on tarpeen, jotta IT:BSE-matriiisista saadaan täysin toimiva. IT:BSE-hanke osoittaa, että eri maista tulevien, erilaisia ammatillisia koulutusjärjestelmiä edustavien oppilaitosten välinen kumppanuus tuo mukanaan etuja. Tällainen kumppanuus hankaloittaa hanketyötä (viestintä ja kieliongelmat, erilaiset ammatillisen koulutuksen järjestelmät, erilainen lainsäädäntö), mutta hankkeiden tulokset ja saavutukset ovat arvokkaita, täsmällisiä ja siirrettävissä eri maiden välillä ja niiden sisällä. Tulevaisuudennäkymät ja eurooppalainen lisäarvo: Hankkeessa kehitetty IT:BSE-matriisi sisältää eri ammattialojen laajaalaista ammatillisista osaamista, joka voidaan määrittää eri EQF-tasoille. Bulgariassa matriisia voidaan käyttää valtion koulutusvaatimusten kehittämiseen ja päivittämiseen näillä ammatillisilla aloilla. Jotkin oppilaitokset ovat jo hakeneet Bulgarian kansalliselta ammattikoulutusta säätelevältä virastolta uuden taloteknisten laitteiden hallinnoinnin koulutuksen hyväksymistä ja laillistamista. Kyseinen ala kiinnostaa nykypäivän Bulgariassa, koska: Monet kiinteistöt on tarkoitettu kausittaiseen käyttöön (lähinnä merenranta- ja vuoristokohteissa). Monet kiinteistöt myydään ulkomaalaisille ja Bulgarian kansalaisille investointeina, joita niiden omistajat itse eivät käytä säännöllisesti. Taloteknisten laitteiden hallinnoinnin ammatillisia tehtäviä ja siinä vaadittua osaamista ei ole vielä määritelty selkeästi Bulgariassa. IT:BSE-matriisi voi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman. Hankkeen kumppaneiden hyväksymää ja niiden kotimaissa testattua kyselyä voidaan tarjota ammatillisille oppilaitoksille talotekniikan työntekijöiden osaamisen tunnistamisen apuvälineeksi. Kyselyitä, työssäoppimisen arviointiasiakirjoja jne. voidaan käyttää tietojen ja taitojen testaamisen apuvälineiden pohjana sekä tietojen ja taitojen tunnustamisessa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeaasteen koulutuksessakin. IT:BSE-matriisia voidaan myös soveltaa aiemmin samalla alalla hankitun koulutuksen edelleen kehittämiseen.

21 23 IT:BSE-matriisi on mielenkiintoinen myös siksi, että sen avulla voidaan tunnustaa muodollisessa ja epämuodollisessa oppimisessa hankittuja tietoja, taitoja ja osaamista. Bulgariassa tätä tunnustamisprosessia säätelee äskettäin voimaan astunut ammatillista koulutusta koskeva laki. Menettelyt ja ohjeet on laadittu, mutta tärkein edellytys eli selkeästi määritellyt oppimistulokset useimpia ammatteja varten puuttuvat edelleen. Lisäksi talotekniikan sekä kiinteistöjen myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevät eivät saa osaamistaan tunnustettua, koska nämä ammatit eivät sisälly ammatillisen koulutuksen luetteloon. IT:BSE-matriisin avulla määriteltyä osaamista ja sen arviointia tulee pitää eurooppalaisena lisäarvona. Emme pysty selviytymään tästä tehtävästä ilman tukea muiden EU-maiden asiantuntijoilta, joilla on kokemusta tällä alalla. Eurooppalaisena lisäarvona tulee pitää myös työvoiman liikkuvuuden helpottamista ja ammattiosaamisen tunnistamista hankkeen kumppanimaissa, mahdollisuutta tutustua muiden maiden ammatilliseen koulutukseen ja hankkeen kumppaneiden keskinäisen luottamuksen saavuttamista. IT:BSE-matriisi voidaan siirtää myös muille aloille eli suunnitteluun ja rakentamiseen. 3.2 Suomi Ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien kokemus, arvo ja vaikutukset: IT:BSE-hanke tuotti monia hyödyllisiä tuloksia Suomen työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Prosessin aikana laadittiin uusi talotekniikan opetussuunnitelma. Se otetaan käyttöön, kun ammatilliset oppilaitokset ja yritykset suunnittelevat yhdessä uusia opintopolkuja työelämän tarpeiden pohjalta. IT:BSE-hanke parantaa ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen laatua. Prosessin aikana hankkeen kumppanit sopivat ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen aikana saavutettavista oppimistuloksista ja niiden tunnistamisesta, tunnustamisesta ja arvioinnista. Kumppanit sopivat käyttävänsä ECVET:n aiesopimusta ja oppimissopimusta ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen laadun varmistamiseen. IT:BSE-hanke lisäsi hankeen kumppanioppilaitosten ymmärtämystä ja tietoja ammatillisen koulutuksen järjestelmistä, osaamisen sisällöistä, oppimistuloksista ja arvioinnista kumppanimaissa. Kumppanioppilaitokset rakensivat uuden eurooppalaisen talotekniikan verkoston, ja niiden yhteistyö jatkuu. Oppilaitokset sopivat lähettävänsä ja vastaanottavansa työssäoppimisjaksojen opiskelijoita ja opettajia asiantuntijavaihtoon. Hankkeen aikaiset työssäoppimisjaksot herättivät työelämän kiinnostusta Suomessa. Tämän seurauksena yhteistyö työelämän kanssa lujittui. 3.3 Ranska Hankkeen tausta ja mahdollisuus: IT:BSE-hanke osuu erityisen otolliseen hetken Ranskan kumppanuuden kannalta. Ranskan sitoutuminen Euroopan 2020-strategiaan asetti rakennusalan avainasemaan. Siirtyminen vihreään talouteen tuo mukanaan useita energianhallintaan liittyviä haasteita ja merkittäviä muutoksia alan käytäntöihin. Alan ammattilaisia kouluttavat paikalliset julkiset oppilaitokset tarjoavat koulutuksen puitteet, joita tarkastellaan säännöllisesti eri ammatillisten alojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja ulkomailla pidetään yhtenä mahdollisuutena tässä kokonaisuudessa. IT:BSE-hankkeen avulla ranskalainen kumppani löysi monia työstettäviä asioita ja uusia näkökulmia. IT:BSE-hankkeen tärkeimmät hyödyt: Uuden tiedon kohteen löytyminen: energiatehokkuuden saavuttaminen tekniikan avulla. Kyse on monialaisesta aiheesta, jota on viime aikoina sovitettu insinöörien ja teknikoiden koulutustasoille. EQF-tason 4 koulutuksessa ei kuitenkaan ole vielä tehokkaasti käytetty järjestelmällistä lähestymistapaa energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Näin ollen paras rakennusten energiatehokkuuteen liittyvä tietämyksemme johtaa uusiin pedagogisiin lähestymistapoihin.

22 24 Yleinen osaamisen tunnistamisen keino: IT:BSE-matriisi. IT:BSE-matriisin kehitysprosessi on lisännyt merkittävästi ymmärrystämme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvästä tekniikasta ja sen laajuudesta. IT:BSE-osaamismatriisi on laadittu IT:BSE-hankkeen kumppaneiden yhteisen työn tuloksena. Tämä yleinen osaamisen kuvaustyökalu voidaan yhdistää kansallisiin tutkintoihimme, ja sitä voidaan soveltaa eurooppalaisten kumppanimaiden tutkinnoissa. IT:BSE-matriisityökalu tiivistää yhteistyötä kumppaniyritysten kanssa. Energiatehokkuustekniikkaa toteutetaan käytännössä kumppaneiden kanssa toimivissa yrityksissä. Hyvä maineemme energiatehokkuustekniikassa on antanut meille mahdollisuuden kehittää yhteistyötämme näiden yritysten kanssa. IT:BSE-matriisi on antanut meille esimerkiksi mahdollisuuden kehittää työssäoppimiskumppanuuttamme erään suuren sairaalan kanssa. Kyseisen sairaalan energianhallinta on monimuotoisuudessaan hyvin tyypillinen tapaus. Näin voidaan paremmin määritellä toiminnalliset tavoitteet ja arviointiperusteet omien oppilaidemme ja eurooppalaisten kumppaniemme oppilaiden työssäoppimisjaksoja varten. IT:BSE-matriisi on eurooppalaisissa kumppanimaissa toteutettavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimisen laadun varmistamiskeino. Koska hankkeen kaikki kumppanit osallistuivat IT:BSE-matriisin kehitysprosessiin, hankkeeseen pystyttiin luomaan hyvä keskinäinen ymmärrys ja vahva luottamus. Tämä takaa opiskelijoiden työssäoppimisen laadun ja mahdollistaa työssäoppimisessa saavutetun osaamisen tunnistamisen lopullisessa tutkinnossa. Näkymät: Osallistumisemme IT:BSE-hankkeeseen avaa uusia eurooppalaisia näkymiä, erityisesti seuraavia: IT:BSE:n teeman mukaisen teknisen työn jatkaminen. Järjestelmällinen lähestymistapa ja kokonaiskustannusanalyysi ovat tärkeitä tekijöitä, ja ne vaikuttavat rakennuksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin ja kaikkiin sidosryhmiin. Nämä innovatiiviset toimintatavat ovat nyt yhteisiä eri puolilla Eurooppaa, ja niiden käyttöönotto tuottaa uusia koulutukseen liittyviä innovaatioita. IT:BSE-hankkeessa käynnistetty eurooppalainen kumppanuus jatkuu ja vahvistuu. Olemme jo sopineet jatkavamme yhteistyötä kumppanien kanssa lähettämällä opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ja vastaanottamalla opiskelijoita. Harkitsemme myös opettajavaihtoa. 3.4 Saksa Euroopan unionin 2020-strategian tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta ja vähentää CO 2-päästöjä. Tämän vuoksi rakennuksia tulee tarkastella monimuotoisina teknisinä järjestelminä. Rakennuksen rakentamisen, asennuksen, muuntelun ja käytön aikana on otettava huomioon systeemisiä näkökohtia, jotka on vain osittain huomioitu nykyisessä metalli-, sähköja rakennetekniikan koulutuksessa. Saksassa talotekniikan alan koulutus tapahtuu ammattitutkintokoulutuksena teknisissä oppilaitoksissa. Koulutuksen tavoitteena on integroida talotekniikka, energianhallinta sekä liiketoiminta ja henkilöstöhallinto. Ammattitutkintokoulutus teknisissä oppilaitoksissa Saksassa: Käsitettä jatkokoulutus käytetään Saksassa laajasti koko ammattitutkintokoulutuksen alalla (ammatillisen perustutkinnon päivittäminen). Siihen kuuluu myös ammatilliseen perustutkintoon liittyviä toimenpiteitä, jotka on määritelty ammatillisena koulutuksena ammatillista koulutusta koskevan lain ja määräysten mukaisesti. Teknisiin oppilaitoksiin pääsy edellyttää ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa työkokemusta. Teknisten oppilaitosten tarkoituksena on tarjota syvällistä ammatillista koulutusta ja tukea yleistiedon omaksumista. Kokopäiväiset kurssit kestävät yleensä vähintään vuoden, ja osapäiväiset kurssit ovat vastaavasti pidempiä. Ammattikoulutuksen perusteella voi tietyillä edellytyksillä päästä ammattikorkeakouluihin ja/tai saada korkean tason teknisen todistuksen. Teknisten oppilaitosten opiskelijat oppivat hallitsemaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti, tekemään päätöksiä, suunnittelemaan toteutusta, toteuttamaan ja arvioimaan tehtäviä, toimimaan vastuullisesti ja aktiivisesti työtehtävissä ja projektiryhmissä sekä hoitamaan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Tuotantoon, hallintoon ja palveluihin liittyvät muutokset ovat tavanomaisia työelämässä. Siksi teknisten oppilaitosten on reagoitava nopeasti ja joustavasti uusiin osaamisvaatimuksiin. Tämä onnistuu työprosessien pohjalta laadittujen opetussuunnitelman perusteiden avulla.

23 25 Kun teknisten oppilaitosten asettamat osaamisvaatimukset on täytetty, opiskelija pääsee ammattirekisteriin, ja hän voi perustaa oman yrityksen. (Liittovaltion ammattikoulutuslakikomitean päätös ammattikoulutusasetuksen toimeenpanosta ja tutkintojen tunnustamista koskevan lain muutos , 1.) Talotekniikan osaamisvaatimukset: Saksan teknisiä oppilaitoksia varten solmitun puitesopimuksen (2011) pohjalta on laadittu opetussuunnitelma. Se perustuu Nordrhein-Westfalenin alueen opettajien kokemuksiin, ja sitä varten on analysoitu korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmia sekä arvioitu työmarkkinoiden avoimia työpaikkoja. Opetussuunnitelma kattaa energiatehokkaan rakennustekniikan, sähkötekniikan, turvatekniikan, rakennusautomaation, yrityksen organisaation ja energianhallinnan. Tätä taustaa vasten on muotoiltu seuraavat tavoitteet ja sisällöt: Talotekniikan alalla toimivat valtion sertifioimat teknikot ovat ammatillisesti ja henkilökohtaisesti päteviä suunnittelemaan, organisoimaan ja toteuttamaan asiakkaiden hankkeita ja palveluja sekä antamaan neuvontaa. Tuotteiden ja palvelujen valinnassa he ottavat huomioon tekniset, taloudelliset ja ekologiset valintaperusteet. He ovat mukana henkilöstöhallinnon prosesseissa sisäisen koulutuksen kautta. Talotekniikan suunnittelun ja kehittämisen vaiheissa teknikot tunnistavat suunnittelun perustekijät, valitsevat järjestelmän ja sen komponentit, määrittelevät mitoituksen sekä lähettävät tarjoukset ja sopimukseen liittyvät erittelyt. He tekevät teknisiä päätöksiä asiakkaan vaatimusten mukaisesti sekä kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti sekä erityisesti kestävän kehityksen mukaisesti energian ja resurssien säästämiseksi. Teknikot: suunnittelevat ja laskevat sähkötekniikan, mekaniikan ja tietotekniikan laitteistoja ja järjestelmiä ja hoitavat niitä koskevia projekteja valvovat ja ohjaavat laitteistojen rakentamista, kokoonpanoa ja käyttöä vastaavat teknisestä asiakaspalvelusta, myynnistä ja koulutuksesta neuvovat asiakasta (erityisesti arkkitehteja), sijoittajia, julkisia ja yksityisiä rakennusten omistajia ja tarjoavat talotekniikan alan neuvontapalveluja työskentelevät suunnittelu- ja insinööritoimistoissa, asennusyrityksissä, paikallis- ja valtionhallinnossa tai palveluntarjoajina, konsultteina tai neuvonantajina. Teknikot voivat myös olla liikelaitosten tai taloteknisten järjestelmien operaattoreiden ja valmistajien palveluksessa. Talotekniikan alalla toimivat valtion sertifioimat teknikot osallistuvat aktiivisesti liiketoimintaprosesseihin. Lisäksi he ovat mukana talotekniikan laatujärjestelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelmien muutostarpeet: IT:BSE-hankkeessa monikansalliset kumppanit kuvasivat yhdessä kunkin ammatillisen alan prosessipohjaisen osaamisen VQTS-mallin perusteella. Tämän perusteella laadittiin periaatteet, joiden pohjalta kansallisia ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia tarkasteltiin ja muokattiin. Huomioon otettiin myös eurooppalaiset energianhallintaa ja siihen liittyviä palveluja koskevat normit (EN ) sekä liiketoiminnan hallinnan ja henkilöstöhallinnon perusteet. Talotekniikka käsittää kaikki talotekniikan tekniset komponentit ja prosessit rakennuksen suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheissa. Tästä johdetut ammatilliset työprosessit ovat (katso 2.1.3): talotekniikan tai sen komponenttien kokoonpano ja purkaminen talotekniikan tai sen komponenttien kunnossapito (standardin EN mukaisesti) talotekniikan tai sen komponenttien käyttöönotto talotekniikan seuranta- ja optimointiprosessit automatisoitujen järjestelmien pohjalta talotekniikan (prosessien) tai sen (osa)komponenttien suunnittelu talotekniikan käyttöön liittyvien oikeudellisten vaatimusten tunnistaminen, täyttäminen ja tarkistaminen (operaattorin vastuu) kustannusten seuranta ja hallinta markkinointi henkilöstöhallinto.

24 26 Tulevaisuudessa on kansallisella tasolla mietittävä, laajennetaanko talotekniikan ammatillista alaa energianhallinnan suuntaan vai tulisiko se nimetä uudelleen. Tämä uusi kaikkialla Euroopassa vertailukelpoinen ammatillinen ala voitaisiin käynnistää IT:BSE-matriisin avulla. Eurooppalaisia ammatillisia tutkintoja on hyvin vaikea verrata tutkintovaatimusten kuvausten, harjoittelujaksojen ja -paikkojen ja pääsyvaatimusten perusteella. Kun ECVET:n tarjoamia välineitä sovelletaan sekä koulutusta tarjoaviin yrityksiin että harjoittelijoihin, työssäoppiminen ja vaaditun osaamisen tunnistaminen helpottuvat merkittävästi. Työssäoppimisen alkuvaiheissa kumppanioppilaitosten on sovittava yhteisestä kielestä ja yhteisistä käsitteistä. IT:BSE-matriisi helpottaa näistä asioista sopimista ja luo edellytykset ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen toteuttamiseen ja arviointiin. 3.5 Espanja Centro Integrado de Formación Profesional de Mantenimiento y Servicios la producción vastaanotti kaksi LVIasentajaopiskelijaa Saksasta (Adolf-Kolping-Berufskolleg, Kerpen) neljän viikon työssäoppimisjaksolle. Tämä vaihto osoittautui myönteiseksi kokemukseksi opiskelijoille ja harjoittelupaikkoja tarjoaville yrityksille. Saksalaiset opiskelijat suorittivat myös espanjan kielen kurssin Oviedossa. Kun opiskelijat (ja yritys) olivat päässeet yli alun kommunikaatiovaikeuksista, työssäoppiminen sujui erittäin hyvin. Opiskelijat sopeutuivat hyvin yritykseen ja Centro Integradoon. LVI-alalta oli hieman vaikeaa löytää harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä, koska viestintään käytettiin englannin kieltä. Kaikki espanjalaiset yhtiöt, jotka ottivat opiskelijoita harjoitteluun, olivat lopulta kuitenkin erittäin tyytyväisiä työharjoitteluun. CIFP de Mantenimiento y Servicios lähetti myös kaksi sähkötekniikan opiskelijaa Saksaan. Tämäkin työssäoppimisjakso oli erittäin hyödyllinen, erityisesti sosiaalisten ja henkilökohtaisten taitojen kehittymisen osalta. Opiskelijat saivat paljon kokemuksia ja oppivat Saksan ja Espanjan työelämän eroja. On erittäin tärkeää, että työssäoppimisen järjestämiseen on olemassa erityiset ja samanlaiset menettelyt ECVET-konseptin pohjalta. Tämän vuoksi yhtenäiset normit ja säännöt ovat välttämättömiä.

25 27 4. Työssäoppimisjaksojen arviointi Hankkeen tulosten käyttökelpoisuus ja erityisesti osaamismatriisissa määriteltyjen osaamistavoitteiden osien tarkkuus on arvioitu käyttämällä hyväksi ulkomailla järjestettyjä työssäoppimisjaksoja. Talotekniikan ammatillisen perustutkintokoulutuksen harjoittelijat ovat olleet neljän viikon pituisessa työssäoppimisessa yrityksissä ulkomailla. Kaikkiaan työssäoppimisjaksoja on ollut 18 (kahdeksan LVI-alalla, kahdeksan sähkötekniikassa ja kaksi tietotekniikan alalla). Valtaosa harjoittelijoista oli toisen vuoden opiskelijoita, joten heillä oli jo tarvittava perusosaaminen harjoittelua varten. Työssäoppimisella pyrittiin toteamaan osaamistavoitteiden osien käyttökelpoisuus ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa omaksutun osaamisen soveltaminen ja lujittaminen sähkö- ja LVI-tekniikan aloilla. Lisäksi työssäoppiminen vahvisti halukkuutta järjestää työssäoppimista myös tulevaisuudessa, sillä työssäoppimisen tarve käden taitoja vaativissa ammateissa kasvaa jatkuvasti. Sähkötekniikan opiskelijat pystyivät kokoamaan ja purkamaan talotekniikan komponentteja annettujen kokoonpano- ja asennussuunnitelmien sekä lakisääteisten vaatimusten mukaisesti ja tekemään tarvittavat johdotustyöt. Lisäksi he pystyivät purkamaan talotekniikan komponentteja ja rakennusmateriaaleja ammattitaitoisesti ja hävittämään ne lakien vaatimusten mukaisesti. Opiskelijat kokosivat ja purkivat pääsiallisesti sähkönjakelujärjestelmien komponentteja (esim. kytkinlaitteita, pääkeskuksia, alakeskuksia jne.) ja mittausjärjestelmien komponentteja (esim. mittauslaitteita, sähkömittareita jne.). Tietotekniikassa opiskelijat osasivat tehdä talotekniikan tarkastuksia sekä kunnossapito- ja korjaustöitä vaihtamalla osia ja käyttämällä testiohjelmia. Lisäksi opiskelijat osasivat dokumentoida nämä työvaiheet. Opiskelijat työskentelivät ennen kaikkea seuraavanlaisten tietotekniikan järjestelmien parissa: asiakaslaitteet, palvelimet, syöttö- ja tulostuslaitteet (tulostimet, skannerit, näytöt jne.) sekä rakennusten viestintäjärjestelmäjohdotus (johdotus, kytkentäpaneelit, liitäntärasiat). LVI-tekniikassa opiskelijat pystyivät asentamaan ja purkamaan talotekniikan komponentteja annettujen kokoonpano- ja asennussuunnitelmien sekä lakisääteisten vaatimusten mukaisesti (katso sähkötekniikka). Osaaminen lisääntyi erityisesti lämmitystekniikan järjestelmissä ja laitteistoissa sekä uusiutuvassa energiassa (esim. Opiskelija osaa ammattimaisesti asentaa rakennusten lämmitykseen ja käyttövedelle käytettäviä lämpögeneraattoreita, yhdistää ne lämmönjakelu-, polttoaineensyöttö- ja pakokaasujärjestelmiin ja tarvittaessa liittää ne sähköjärjestelmään ). Sosiaalisten ja henkilökohtaisten taitojen ja kielitaidon lisääntymistä arvioitiin itsearvioinnin avulla ennen työssäoppimista ja sen jälkeen. Itsearvioinnin avulla opiskelijat pystyivät kuvaamaan omaa osaamistaan ja saamaan vakuuttavan Europassin. Ranskalaista hankekumppania lukuun ottamatta kaikki hankkeessa mukana olevat oppilaitokset lähettivät ja vastaanottivat harjoittelijoita. Kaikki työssäoppimisjaksot toteutuivat osaamismatriisin osaamisvaatimusten osien mukaisesti. Kaikkien työssäoppimisjaksojen tavoitteena oli määrittää harjoittelijan osaamisen kehitystä ja edistymistä talotekniikan alalla ja määritellä yksilöllinen osaamisprofiili. Kaikkien hankkeen osapuolten yhdessä kehittämät tuloskeskeiset osaamistavoitteiden osat ovat sopineet erittäin hyvin työssäoppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä lopulta sen arviointiin arvioinnin apuvälineiden avulla. Osaamistavoitteiden osien ansiosta harjoittelijat pystyivät valmistautumaan tehokkaasti työssäoppimiseen, ja lisäksi myös osallistuvat yritykset (erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset) pystyivät määrittelemään harjoittelijoita koskevat vaatimuksensa osaamistavoitteiden osien avulla. Osaamismatriisin perusteella työssäoppimisen laatu oli erittäin korkea. Kaikki harjoittelijat olivat erittäin tyytyväisiä työssäoppimisjaksoonsa. Ammatillisen osaamisen lisääntyminen korostui erityisesti. Jatkossa hankkeen kumppanit käyttävät matriisin osaamistavoitteiden osia ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen suunnitteluun ja järjestämiseen. Osa hankkeen kumppaneista on toteuttanut ammatillisen perustutkintokoulutuksen hankkeita jo yli kymmenen vuoden ajan ja saanut näin syvällistä kokemusta. Kansalliset toimistot ovat arvioineet, että monet näistä hankkeista sisältävät hyviä toimintatapoja, koska hankkeen kumppanit ovat toteuttaneet työssäoppimisjaksot menestyksekkäästi ja laadukkaasti. Hankkeet on sertifioitu, koska hankekumppanit sopivat selkeästi määritellyistä laatuvaatimuksista, mikä johti siihen, että harjoittelijat ovat arvioineet työssäoppimisensa erittäin myönteisesti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen ja harjoittelijan välillä on solmittu selkeät sopimukset. Lisäksi työssäoppimisen (ammatillinen) sisältö oli tehty läpinäkyväksi, ja työssäoppiminen tunnustettiin osaksi opintoja, kun harjoittelija oli palannut omaan maahansa. Ennen IT:BSE-hanketta tämä prosessi oli kuitenkin käynnistynyt vain vapaamuotoisten tai suullisten sopimusten ja aiesopimusten pohjalta. Vasta varsinainen hanke ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän eli ECVET:n välineiden avulla tehty työ saivat hankkeen kumppanit dokumentoimaan työnsä (esim. ECVET-oppimissopimus). ECVET:n välineiden käyttö edellytti vain vähän lisätyötä. Yhteenvetona voidaan todeta, että ECVET:n mukainen lähestymistapa edistää merkittävästi työssäoppimisen laadunvarmistusta ja on siksi merkittävä saavutus ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa Euroopassa.

26 5. Hankkeen arviointiprosessi ja sen tulokset Hankkeen ulkopuolinen arvioija on toiminut hankkeessa aktiivisesti koko hankkeen toteutuksen ajan ja antanut palautetta ja toimintasuosituksia. Hankkeen työpaketissa 8 määriteltyyn hankkeen arviointiin kuuluu kolme aluetta: 1) alustava kontekstiarviointi, jonka avulla vahvistetaan alkuperäiset tarpeet ja suunta 2) prosessin arviointi kaikkien hankekokousten ja työpakettien toiminnan aikana, myös sisäiset raportit 3) prosessin panosten ja tulosten loppuarviointi (onko hankkeen alkuperäiset tavoitteet saavutettu ja oletukset vahvistettu?). IT:BSE-hankkeen ECAP-arviointisuunnitelma otti huomioon seuraavat seikat: - hankkeen toiminnalliset tavoitteet ja odotetut tulokset hakemuksessa määritellyllä tavalla - Euroopan tasoiset saavutukset osaamisen läpinäkyvyyttä ja siirrettävyyttä koskevien EU:n yleisten työkalujen toteuttamisessa, erityisesti ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä ECVET:n - ulkopuolisen arvioijan aiemmat kokemukset muista koordinaattorin (EU Geschäftstelle - Bezirksregierung Köln) koordinoimista hankkeista (tai hankkeista, joihin koordinaattori on osallistunut). Edellä mainittujen keskeisten seikkojen ja ulkopuoliselle arvioijalle annettujen tehtävien mukaisesti hankkeen arviointi keskittyi kolmeen suunnitelmassa määriteltyyn perustekijään: 1. Kriteerit ja menetelmät Hankkeen tulosten tehokkuuden arvioinnissa on käytetty kolmea kriteeriä: - tulosten vastaavuus hankkeen alkuperäisten tai uudelleenmääriteltyjen tavoitteiden ja erityisten päämäärien kanssa, mukaan lukien aikataulun pitävyys ja metodologinen lähestymistapa - tulosten sopivuus edellä mainittuihin tavoitteisiin, sovellusolosuhteisiin ja loppukäyttäjien erilaisiin tarpeisiin (käytettävyys, mallin/matriisin tuoma lisäarvo jne.) - tulosten pysyvyys ottaen huomioon tulosten täytäntöönpanoon liittyvät mahdollisuudet ja uhat hankkeen aikana ja sen päätyttyä (kustannukset, valmennustarpeet, mukaan otettavat sidosryhmät jne.). Edellä mainittujen kriteerien täyttyminen todettiin käyttämällä erilaisia indikaattoreita, jotka arvioija oli laatinut säännöllisellä kyselyllä suoraan kerätyn ja kumppanuuden kautta saadun tiedon ja näytön pohjalta. Hankkeen ulkopuolinen arviointi yhdessä koordinaattorin suorittaman seurannan kanssa on ohjannut hanketta aktiivisesti palautteen, huomautusten ja ehdotusten muodossa. Prosessia on tuettu yksinkertaisin keinoin kuten verkkolomakkeilla, joiden käyttö on helpottanut tietojen keruuta (kumppaneiden, keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien tyytyväisyys, mielipiteet ja huomautukset). Hankkeen arvioinnissa on käytetty lisäksi seminaareissa tai testaustoiminnan aikana suoraan kerättyä tietoa, tutkimusten ja kirjallisuuslähteiden analyysiä, koordinaattorin haastatteluja ja koordinaattorin kanssa käytyä tietojenvaihtoa sekä myös pelkkää havainnointia ja suhdedynamiikan seurantaa. 2. Saavutukset ja opetukset Tietoja kerättiin koko hankkeen keston ajan työpakettien toimenpiteitä ja tuloksia kartoittamalla sekä käyttämällä jäsenneltyjä verkkokyselyjä viiden operatiivisen kokouksen ajanjakson aikana (Köln, Malaga, Kouvola, Sofia, Saint Brieuc) ja keräämällä

Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja, suunnittelua tai rakentamista.

Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja, suunnittelua tai rakentamista. Osa 1: Sanasto Bezirksregierung Köln EU-Geschäftsstelle Wirtschaft und Berufsbildung Zeughausstraße 2-10 50667 Köln Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Kysymykset. Kysymykset, osa 1: Missä määrin seuraavat tekijät tulisi ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa: Rakennuksen sovittaminen käyttäjäprofiiliin

Kysymykset. Kysymykset, osa 1: Missä määrin seuraavat tekijät tulisi ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa: Rakennuksen sovittaminen käyttäjäprofiiliin Bezirksregierung Köln EU-Geschäftsstelle Zeughausstraße 2-10 7 Köln Adolf-Kolping-Berufskolleg Ina-Seidel-Straße 11 1 Kerpen-Horrem Kysymykset Kysymykset, osa 1: Missä määrin seuraavat tekijät tulisi ottaa

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Mitä hyötyä ECVET'stä?

Mitä hyötyä ECVET'stä? Mitä hyötyä ECVET'stä? Kansainvälisessä liikkuvuudessa hyvä, niin opiskelijoiden kuin työvoiman liikkuvuuden osalta Saadaan selkeämmät säännöt/selkeyttää tunnistamista ja tunnustamista Pisteytys antaa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA

ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA Anne Ala-Järvenpää Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Helmikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

LEONARDO DA VINCI, IVT SENTRE

LEONARDO DA VINCI, IVT SENTRE LEONARDO DA VINCI, IVT SENTRE Taito ja yrittäjyys oman yrittäjyyden pohdintaa kansainvälisen työssäoppimisjakson avulla SENTRE 15 perustutkinto-opiskelijaa: peruskoulutus ja näyttötutkinto alat: tekstiili,

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006

Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Suomen konsultaatiovastaus 27.4.2007 Opetusministeriö 2 Kuvaus konsultaatioprosessista

Lisätiedot

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Työkaluja opettajan arkeen Tule mukaan kehittämään ammatillista koulutusta ja skills-toimintaa Kilpailuissa näet

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti.

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti. TARKENNETTU OPINTOKUVAUS Tutkinnon osa: 10 ov Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: tuottaminen 6 ov Työssäoppiminen 4 ov Opinto: Työssäoppiminen 4 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kartoittaa sähköisten liiketoiminnan

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Ohjeita Europass-liikkuvuustodistuksen käyttöön

Ohjeita Europass-liikkuvuustodistuksen käyttöön OPETUSHALLITUS UTBILD NINGSSTYRELSEN Ohjeita Europass-liikkuvuustodistuksen käyttöön Tässä asiakirjassa esitellään liikkuvuustodistus lyhyesti, sekä annetaan ohjeita sähköisen asiakirjan käyttöön. Muistathan

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot