Talotekniikka - eurooppalainen ammatillisen koulutuksen hanke. Kansainvälisen IT:BSEinnovaationsiirtohankkeen. loppuasiakirja: Talotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talotekniikka - eurooppalainen ammatillisen koulutuksen hanke. Kansainvälisen IT:BSEinnovaationsiirtohankkeen. loppuasiakirja: Talotekniikka"

Transkriptio

1 3 Talotekniikka - eurooppalainen ammatillisen koulutuksen hanke Kansainvälisen IT:BSEinnovaationsiirtohankkeen loppuasiakirja: Talotekniikka

2 4

3 5 Johdanto Koko Euroopan unionin laajuiset yhteiset työmarkkinat yleistyvät vähitellen, mutta pätevien työntekijöiden on silti hankalaa siirtyä töihin toiseen maahan. Nuorten liikkuvuus ammatillisen perustutkintokoulutuksen aikana tai sen jälkeen Euroopan eri maiden välillä on vielä vaikeampaa, koska ammatillisen koulutuksen järjestelmät ja todistukset vaihtelevat merkittävästi maasta toiseen. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET pyrkii poistamaan esteitä Euroopan työvoiman liikkuvuuden tieltä, ja Euroopan unioni tukee tätä prosessia. Lisäksi painotetaan uusien taitojen tärkeyttä uusien työpaikkojen luomisessa kilpailukyvyn säilyttämiseksi 2000-luvulla. Talotekniikan opintojen kansainvälistä vastaavuutta koskeva IT:BSE-hanke (International Transfer: Building Service Engineering) pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Hankkeen eri työtapoja on kehitetty ja parannettu alusta alkaen, jotta talotekniikan uusi ammatillinen ala voidaan määritellä yritysten toiminnan kannalta Euroopan tasolla. Osaamismatriisi antaa yleiskuvan kaikista taidoista ja kaikesta osaamisesta, jota tarvitaan erilaisten rakennusten ammattimaisessa käytössä ja teknisessä hallinnoinnissa. Samalla matriisi tarjoaa perustan, jonka pohjalta eri yritykset ja maat voivat sopia osaamistavoitteista. Matriisin avulla kehitetyt arvioinnin apuvälineet auttavat tunnustamaan työssäoppimista, ja ne ovat työssäoppimisen tunnistamisen edellytys kaikkialla Euroopassa. Hankkeen partnerit Bulgariassa, Suomessa, Ranskassa, Espanjassa ja Saksassa testasivat ja arvioivat kaikki ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa käytettävät menetelmät. Tämä prosessi on uusi merkittävä saavutus eurooppalaisen talotekniikan ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammattitutkintokoulutuksen verkoston kehittämisessä.

4 6

5 7 Sisällysluettelo 1. Tausta, päämäärät, tavoitteet ja keskeiset tulokset 9 2. Välineiden kehittäminen IT:BSE-matriisi ja sen erityispiirteet Talotekniikan ammatillinen ala Kyselytutkimukset Talotekniikan osaamistavoitteiden kuvaus Vertailu Arvioinnin konsepti ja perusta Välineiden käyttö Ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien kokemus, arvo ja vaikutukset Bulgaria Suomi Ranska Saksa Espanja Työssäoppimisjaksojen arviointi Eurooppalainen lisäarvo Tulevaisuuden haasteet Lähdeluettelo 3 8. Liite 3

6 8

7 9 1. Tausta, päämäärät, tavoitteet ja keskeiset tulokset Rakennusten suunnittelijat, rakentajat ja operaattorit kaikkialla Euroopassa joutuvat vähentämään käyttökustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten valitsemalla järjestelmällinen lähestymistapa, joka kattaa rakennuksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikki tekniset ja organisatoriset näkökohdat. Käytännön toteutus edellyttää asiantuntijoita, jotka pystyvät käsittelemään näitä monimutkaisia haasteita. Tässä vaiheessa tarvitaan talotekniikan ammatillista koulutusta: se yhdistää ja edistää nykyisiä ammatillisen perustutkintokoulutuksen tutkintoja. Toistaiseksi tämän alan opetusta ja koulutusta on ollut tarjolla vain hyvin vähän. Euroopan unionin julkaiseman uutta osaamista ja uusia työllistymismahdollisuuksia koskevan aloitteen ((KOM2010)68) mukaisesti Euroopan maiden kansalaisilla on oltava asianmukainen pätevyys työelämää varten, ja tutkintoja on pystyttävä paremmin soveltamaan työmarkkinoiden vaatimuksiin. Osaamistarpeiden varhaisella havaitsemisella on keskeinen rooli, jotta vältetään niin sanottuja yhteensopimattomuuksia. Myös Euroopan unionin 2020-strategian mukainen kilpailukykyinen, kestävä ja innovatiivinen talous edellyttää pätevää työvoimaa. IT:BSE-hanke (http://www.itbse.akbk-horrem.de) katsottiin erityisen tärkeäksi hankkeeksi osana edellä mainittua aloitetta. Saksan rakennusalan ammatillisen koulutuksen virasto (http://www.na-bibb.de/eu_bildungsthemen/new_skills_for_new_jobs/ good_practice/kompetenzmatrix_fuer_gebaeudesystemtechnik.html) hallinnoi hanketta. Tavoitteena on lisätä hankkeen vaikutusta Saksassa luomalla verkostoja alalla toimivien ihmisten kanssa ja jos mahdollista tuomalla se mukaan poliittisiin ja teknisiin keskusteluihin. IT:BSE-innovaationsiirtohanke tukee Uudet taidot uusia työpaikkoja varten -aloitteen tavoitteita tunnistamalla työntekijöiden osaamisvaatimuksia talotekniikan uudella ammatillisella alalla kyselytutkimuksen avulla ja kuvaamalla teknisille asiantuntijoille asetettavia vaatimuksia osaamispohjaisen matriisin avulla. Myös ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammattitutkintokoulutuksen vaatimukset voidaan johtaa matriisista. Termi talotekniikka (Building Service Engineering) kattaa rakennusjärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvien ammatillisten alojen erilaista osaamista (Jenewein/Petersen 2002, s. 13 ja s. 95). Talotekniikan alan työntekijöitä koskevat vaatimukset ovat samanlaiset kaikkialla Euroopassa. Järjestelmälliseen lähestymistapaan jossa rakennus määritellään tekniseksi kokonaisjärjestelmäksi, joka kattaa talotekniikan kaikkien ammatillisten alojen osaamista perustuvaa ammatillista perustutkintokoulutusta ja ammattitutkintokoulutusta on kuitenkin olemassa vain alustavasti tai sitä ei ole kehitetty vielä ollenkaan. Tästä syystä IT:BSE-hankkeessa on eurooppalainen lähestymistapa. Yksi esimerkki jo olemassa olevasta ammattitutkintokoulutuksesta on valtion sertifioima talotekniikan teknikon tutkinto (EQF-tason 6 pohjalta) Saksassa. Tässä hankkeessa talotekniikan ammatillisen alan osaamistavoitteita kehitettiin yhdessä Bulgariasta, Suomesta, Ranskasta ja Espanjasta tulevien kumppaneiden kanssa empiirisen tiedon ja kumppaneiden erilaisten kokemusten avulla, ja lopuksi osaaminen kuvattiin osaamismatriisissa. Näin tämän monimuotoisen alan ammatillista perustutkintokoulutusta ja ammattitutkintokoulutusta voidaan kehittää ja tarjota jatkossa kaikissa hankkeeseen osallistuneissa maissa. Käyttökelpoisuus arvioitiin kaikkien hankkeeseen osallistuneiden maiden harjoittelijoiden työssäoppimisjaksojen avulla. Tähän kuuluivat myös arvioinnit ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) pohjalta. Osaamisen lisääntyminen työssäoppimisjaksojen aikana arvioitiin ja sertifioitiin talotekniikan alan tulevan työllisyyden osalta. Hankkeessa kehitettyjä välineitä ja saavutettuja tuloksia esitellään seuraavassa yksityiskohtaisesti.

8 10 2. Välineiden kehittäminen 2.1 IT:BSE-matriisi ja sen erityispiirteet Talotekniikan ammatillinen ala Termi talotekniikka tarkoittaa tietyn rakennuksen nykyteknologian kokonaisuutta ja keskinäistä riippuvuutta. Siksi termi kattaa sekä rakennuksen vaipan ja kiinteistötekniikkalaitteet että kaikki niihin kuuluvat tekniset ja organisatoriset prosessit. Keskeistä tässä lähestymistavassa on kokonaisvaltainen taloteknisten laitteiden hallinnointi (Jenewein/Petersen 2002, kappale 1). Työllistyminen talotekniikan alalla edellyttää eri alojen osaamista rakennus-, sähkö- ja LVI-tekniikassa ja lisäksi tietotekniikan, kustannusten seurannan ja hallinnan, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon osaamista. Siksi talotekniikan keskeinen ala on osa taloteknisten laitteiden hallinnointia, ja se kattaa seuraavien ammattialojen osaamista (BIBB:n tarkistama vuonna 2008): nro 7 (metallirakentaminen, laitossuunnittelu, peltirakenteet ja niiden asennus, asentaja), nro 11 (sähköalan ammatit), nro 18 (rakennusalan ammatit, puun ja polymeerien käsittely) ja osittain nro 38 (tietotekniikan alan keskeiset ammatit) (http://www.bibb.de/dokumente/pdf/wd_105_berufsfeld_definitionen_des_bibb_auf_basis_der_klassifikation_der_berufe_199 2.pdf). Ammatillisen toiminnan painopiste on kiinteistön teknisessä hallinnassa. TGM (rakennuksen tekninen hallinta) Taloteknisten laitteiden hallinta Suunnittelu Rakentaminen Käyttöaika Purkaminen Talotekniikan alan toiminnot Kuva 1

9 Kyselytutkimukset Hankkeen aluksi tehtiin kyselytutkimus, jonka avulla laadittiin kuvaus ammatin harjoittamisen vaatimuksia vastaavista osaamistavoitteista. Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää tarvittava talotekniikan ja taloteknisten laitteiden hallinnoinnin ammatillisen toiminnan edellyttämä osaaminen rakennusten suunnittelijoiden, laitetoimittajien, palveluntarjoajien ja operaattoreiden näkökulmasta. Konsulttiyritys KN-Marketingin (http://www.kn-facility-managemnt.de) asiantuntemusta käytettiin kyselytutkimuksen kysymysten laadinnassa. KN-Marketing tarjoaa laajasti kiinteistönhallinnan jatkokoulutusta eri puolilla Saksaa. Kysymysten laadinnan jälkeen niitä käsiteltiin yhdessä hankkeen kumppaneiden kesken, ja tarvittaessa kysymyksiä räätälöitiin. Hankkeemme kumppanit lähettivät kyselyn rakennusten suunnittelijoille, laitetoimittajille, palveluntarjoajille ja operaattoreille. Kysymykset kattoivat seuraavat aiheet (liite Kyselylomake 1): Rakennuksen teknisten laitteistojen suunnittelu Rakennuksen teknisten laitteistojen rakentaminen Rakennuksen teknisten laitteistojen käyttö Rakennuksen teknisten laitteistojen myynti ja markkinointi. Kaikkiaan 135 rakennusten suunnittelijaa, palveluntarjoajaa, laitetoimittajaa ja operaattoria antoi arvokasta palautetta (Bulgaria 33, Suomi 17, Ranska 22, Saksa 40 ja Espanja 23) (liite Kyselylomake 2). Kaikissa kumppanimaissa erittäin tärkeiksi aiheiksi katsottiin kunnossapito, kustannusten vähentäminen, energian säästäminen, säännökset eli operaattorin vastuu sekä dokumentaatio. Eri maiden välillä oli näissä asioissa vain vähäisiä eroja. Myös myyntiä ja markkinointia piti tärkeänä yli 60 prosenttia haastatelluista Talotekniikan osaamistavoitteiden kuvaus Ammatillisen toiminnan edellyttämät osaamistavoitteet määriteltiin kyselyn vastausten arvioinnin jälkeen. Tämä tehtiin osaamismatriisin (IT:BSE-matriisi) avulla. Kyseinen osaamismatriisi perustuu ammatillisen osaamisen laadun siirtojärjestelmän VQTS-matriiseihin (Vocational Quality Transfer System), jotka kehitettiin edellisten innovaationsiirtohankkeiden (Luomi-Messerer/Markowitsch 2006 ja Luomi-Messerer 2009) yhteydessä. Aiemmissa hankkeissa kehitetty VQTS-matriisi kuvaa tietyn alan ammatillisia osaamistavoitteita. Pystysuoralla akselilla on kuvattu tietyn ammattialan keskeiset työprosessit ja niiden osaamisvaatimukset. Vaaka-akselilla määritellään kunkin keskeisen työprosessin osaamisen kehittäminen (kolmesta kuuteen vaihetta). IT:BSE-matriisi esittää osaamisen kehittämisen etenemisen sekä pystysuunnassa (eteneminen keskeisissä työprosesseissa) ja vaakasuunnassa (eteneminen osaamisen kehittämisen vaiheissa). Jäljempänä kutakin matriisin kenttää, joka on määritelty keskeisen työprosessin ja vastaavan osaamisen kehittämisen vaiheen perusteella, kutsutaan osaksi. Osat kuvaavat osaamista, jota tarvitaan tietyssä keskeisessä työprosessissa. Matriisin osat kattavat EQF-tasot 4 (ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot) - 6 (ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, mestarikoulutus, valtion sertifioimat teknikot). VQTS-matriisin rakenne on sovitettu tälle IT:BSE-hankkeelle, ja sitä on sovellettu sekä parannettu nimenomaan talotekniikan alan vaatimuksia varten. Keskeiset työprosessit ja niihin liittyvät osaamisen kehittämisen vaiheet määriteltiin hankkeeseen osallistuvissa maissa tehtyjen kyselytutkimusten pohjalta sekä Nordrhein-Westfalenin teknisen oppilaitoksen talotekniikan alan opetussuunnitelman perusteella.

10 12 Osaamisen kehittämisen eteneminen Kuva 2: Osaamistavoitteen osa 2-3 Osaamisen kehittämisen eteneminen ja osaamistavoitteen osan määritelmä Osaamistavoitteen osa Seuraavat yhdeksän keskeistä työprosessia on tunnistettu: Talotekniikan tai sen komponenttien kokoonpano ja purkaminen Talotekniikan tai sen komponenttien kunnossapito (EN 13306:n mukaisesti) Talotekniikan tai sen komponenttien käyttöönotto Talotekniikan seuranta- ja optimointiprosessit automatisoitujen järjestelmien pohjalta Talotekniikan tai sen prosessien tai komponenttien suunnittelu Talotekniikan käyttöön liittyvien oikeudellisten vaatimusten tunnistaminen, täyttäminen ja tarkistaminen (operaattorin vastuu) Kustannusten seuranta ja hallinta Markkinointi Henkilöstöhallinto. Viisi ensimmäistä keskeistä työprosessia ovat teknisesti suuntautuneita ja neljä viimeksi mainittua kuvaavat muita aiheeseen liittyviä keskeisiä työprosesseja. Projektinhallintaa ei kuvattu omana keskeisenä työprosessinaan, mutta se on otettu riittävästi huomioon kunkin osaamistavoitteen yhteydessä. (Kuva 3, osa 2-4: Opiskelija osaa suunnitella, ohjata, valvoa ja dokumentoida tarvittavat huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet projektinhallinnan menetelmien avulla. Opiskelija osaa laatia toteutus- ja työsuunnitelmat sekä määritellä työryhmän henkilöstöresurssit ja aineelliset resurssit.)

11 13 Kuva 3: Osaamistavoitteen osa 2-4 Kuva 4: Osaamistavoitteen osa 2-1, Osaamistavoitteiden kuvaus IT:BSE-matriisissa yleisesti ja monialaisesti

12 14 Kuten luvussa mainittiin, talotekniikka kattaa eri ammatillisten alojen osaamista. Siksi sekä keskeisten työprosessien että osaamisen kehittämisen vaiheiden yksityiskohtainen kuvaaminen IT:BSE-matriisin avulla osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Talotekniikan yhdeksän keskeisen työprosessin vaatimien osaamistavoitteiden kuvaaminen edellyttää sitä, että on otettava huomioon tieto-, rakenne-, sähkö- ja LVI-tekniikan vaatimukset. Selvyyden vuoksi osaamistavoitteet on kuvattu IT:BSE-matriisissa melko yleisesti ja monialaisesti. Osaamistavoitteiden kuvauksessa kussakin tavoitteen osassa käytetään termiä talotekniikka. Osaamistavoitteen osa 2-1 on kuvattu kuvassa 4 seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää talotekniikkakomponentteja ohjeiden mukaisesti, tehdä asetuksia ja tarkistaa niiden toimivuuden. LVI-tekniikan alalla kyse voi tällöin olla lämmitys- tai ilmastointilaitteistoista, ja sähkötekniikan alalla kyse voi olla rakennuksen sähkönsyötöstä. Siten osassa 2-1 melko yleisesti ja monialaisesti määritellyt osaamistavoitteet pätevät sekä LVI-tekniikan että sähkötekniikan alaan. Kun IT:BSE-matriisin osaamistavoitteiden kuvauksia käytetään kuvaamaan harjoittelijan omaksumaa osaamista ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisjakson aikana, talotekniikka ja sen komponentit on kuitenkin määriteltävä tarkemmin. Tätä varten matriisiin on lisätty kolmas ulottuvuus. IT:BSE-matriisin kolmannen ulottuvuuden ymmärtämisen helpottamiseksi matriisiin liitettiin sen käyttöä koskevia tietoja. Näissä tiedoissa määritellään tarkasti talotekniikan komponenttien käsite LVI- ja sähkötekniikan aloja varten. Aluksi talotekniikan komponenttien käsite määritellään ja erotetaan rakennusjärjestelmistä. Kuva 5: IT:BSE-matriisin käyttöä koskevia tietoja; talotekniikan ja sen komponenttien määritelmä Lisäksi selitetään termin komponentti merkitys ja sen relevanssi talotekniikan kannalta: Talotekniikkakomponentit käsittävät kaikki sekä rakennuksen vaipan että kiinteistötekniikkalaitteiden keskeiset tekniset kokonaisuudet. Lämmitys- ja sähkönsyöttölaitteet ovat osa kiinteistötekniikkalaitteita.

13 15 Kuva 6: IT:BSE-matriisin käyttöä koskevia tietoja; kiinteistötekniikkalaitteiden määritelmä Lämmitystekniikan alan osaamistavoitteen osa 2-1 kuuluu seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää lämmitystekniikan laitteita ja järjestelmiä, mukaan lukien uusiutuva energia (esim. lämmityskattila, kaukolämpö, aurinkolämpö, lämpöpumput, polttokennot) ohjeiden mukaisesti, tehdä asetuksia ja tarkistaa niiden toimivuuden (kuva 7). Kuva 7: Osaamistavoitteen osa 2-1, lämmitystekniikan alalla sovellettavien osaamistavoitteiden kuvaus

14 16 Kuva 8: Osaamistavoitteen osa 2-1, sähkönsyöttötekniikan alalla sovellettavien osaamistavoitteiden kuvaus Sähkönsyöttötekniikan alan osaamistavoitteen osa 2-1 IT:BSE-matriisissa kuuluu seuraavasti: Opiskelija osaa käyttää sähkönsyöttötekniikan laitteita ja järjestelmiä (mukaan lukien energian talteenotto ja uusiutuva energia) ohjeiden mukaisesti, tehdä asetuksia ja tarkistaa niiden toimivuuden (kuva 8) Vertailu IT:BSE-hankkeen tavoitteena on myös arvioida matriisissa määriteltyjen osaamistavoitteiden osien kuvauksia, joita kumppanit käyttivät työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjaksojen valmistelu edellyttää sitä, ammatillinen ala ja työssäoppimisjakson aikana hankittava osaaminen määritellään mahdollisimman tarkasti. Hankittava osaaminen voidaan korostaa helposti matriisissa. Tätä prosessia kutsutaan vertailuksi. IT:BSE-matriisissa kuvattuja osaamistavoitteita verrattiin osaamistavoitteisiin, joita hankkeen kumppanit käyttävät oppilaitoksissaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja ammattitutkintokoulutuksessa. Tunnistetut toisiaan vastaavat osaamistavoitteiden osat esitetään värillisinä. (Kuva 9) Toisessa vaiheessa hankkeen kaikkien kumppaneiden tuloksia verrattiin toisiinsa vastaavien osaamistavoitteiden osien tunnistamiseksi. Tämän perusteella määriteltiin työssäoppiminen eri kumppanimaiden välillä. (Kuva 10) Arvioinnin apuvälineet on laadittu ennakoidulle työssäoppimiselle ja lisäksi kaikille osaamistavoitteiden osille, jotka ovat yhdenmukaiset kahden tai useamman hankkeen kumppanin välillä, jotta osaamisen lisääntyminen voidaan tunnustaa ja tunnistaa jatkossa. Arvioinnin apuvälineiden kehitystyön aikana oli tarpeen ottaa huomioon myös matriisin kolmas ulottuvuus eri ammattien kohdalla, ja ohjauksen avulla työsidonnaisia määritelmiä (esimerkiksi talotekniikan eri komponentit) tarkennettiin.

15 17 Kuva 9: Esimerkki LVI-tekniikan (lämmitys- ja jäähdytystekniikka) ammatillisen koulutuksen vertailusta, Langreo, Espanja Kuva 10: Vertailujen päällekkäisyys (esimerkissä Espanja ja Suomi, liite 4.5)

16 Arvioinnin konsepti ja perusta Jotta voidaan saavuttaa uusia taitoja uusien työpaikkojen luomiseksi, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja ammattitutkintokoulutuksessa tarvitaan innovatiivisia lähestymistapoja. Näin ollen Euroopan työmarkkinoita on tarkasteltava kokonaisuutena, ja nuorten tulisi olla valmistautuneita kasvaviin vaatimuksiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on löydettävä oikeat sopimukset ja järjestelyt, joiden avulla ulkomailla työssäoppimisessa tai aiemmin työelämässä saavutettu ammattiosaaminen voidaan tunnistaa. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän ECVET:n tarjoamat välineet luovat vankan perustan tälle prosessille. Niitä voidaan käyttää sekä laadunvarmistuksessa että eri koulutusvaiheissa ja eri paikoissa saavutettujen oppimistulosten tunnistamisessa. Harjoittelijan osaamisen lisääntyminen työssäoppimisjakson aikana on pystyttävä tunnistamaan ja todentamaan. Työnantajat, kouluttajat ja koulutettavat tavoittelevat osaamista, joka on paremmin arvioitavissa. Lisäksi osaamistavoitteiden osien jotka on hankittu eri oppimisympäristössä pitäisi olla tunnustettavissa, ja niitä pitäisi pystyä mittaamaan opintosuorituksina. Tämän työssäoppimista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on kehitettävä arviointimenetelmiä, joiden avulla ammatillista osaamista voidaan määrittää hyvin yksityiskohtaisesti ilman merkittäviä lisäponnisteluja. Jos työstä on liian paljon ylimääräistä vaivaa, ECVET-välineiden laajamittainen käyttö saattaa vaikeutua. Seuraavassa kuvataan vakioarviointilomakkeen (ja siinä kuvatun työpaikalla edellytettävän osaamisen) kehitysprosessi. Lomake täyttää edellä mainitut vaatimukset. Esimerkki liittyy osaamistavoitteen osaan 1-1, eli talotekniikan osaamisen kehittämisen vaiheeseen 1 ja keskeiseen työprosessiin 1 osaamismatriisissa: Opiskelija osaa koota ja purkaa tietyt talotekniikkakomponentit annettujen kokoonpano- ja purkuohjeiden pohjalta vakiintuneiden normien ja standardien mukaisesti sekä tehdä tarvittavat johdotukset. Kuten luvussa mainittiin, talotekniikan komponenttien monialainen määrittely edellyttää kohderyhmän erittelyä. Tämä selitetään esimerkinomaisesti IT:BSE-matriisin osan 1-1 avulla. Sitä sovelletaan vesi-, viemäröinti-, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien harjoittelijoihin. Näiden alojen harjoittelijoiden käytännön harjoittelussa on jo usean vuoden ajan käytetty eurooppalaisia työssäoppimisjaksoja. Kyseisen kohderyhmän arvioinnin kehittäminen etenee seuraavasti: Kyseisten työalueiden (osaamistavoitteiden osien) tunnistaminen talotekniikan alalla, ottaen huomioon matriisin käyttöä koskevissa tiedoissa olevat määritelmät (kiinteistötekniikkalaitteet). Kyseisen työalueen tiettyjen laitteistojen, komponenttien ja työmenetelmien määrittäminen. Työpaikalla edellytettävän, laitteistoihin, komponentteihin ja työmenetelmiin liittyvän osaamisen määrittäminen. Kun tarkastellaan IT:BSE-matriisissa kuvattuja työssäoppimisalueita lähemmin, on ilmeistä, että ne kattavat lähes kaikki matriisin keskeiset työprosessit. Vain työprosessit 7 (kustannusten seuranta ja hallinta) ja 9 (henkilöstöjohtaminen) ovat poikkeuksia tästä. Vastaavuus koskee LVI-alaa (liite 4.2, Vesi-, viemäröinti-, lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien asentajien kartoitus, Saksa). Esimerkkinä annettu arviointi koskee lämmitystekniikan ammatillista alaa osaamismatriisin osassa 1-1 (liite 5.1, Arvioinnin apuvälineet osaamisalueen 1 osaamisen kehittämisen vaiheeseen 1). Lämmitystekniikan koulutuksen aikana harjoittelijat kohtaavat monia erilaisia laitteistoja, komponentteja ja työmenetelmiä. Heidän on opittava ammatillisia kokoonpano-, asennus- ja sovellustehtäviä. Kuva 11 kuvaa eri laitteistojen, komponenttien ja liitäntöjen monimuotoisuutta. Työssäoppimisen aikana tällä alalla kehitetään yleensä seuraavien alojen laitteistojen, komponenttien ja työmenetelmien osaamista: lämmityskattila, aurinkoenergialaitteisto, sulkulaite, paisuntasäiliö, lattialämmitys, lämpöpatteri, puristaminen, juottaminen jne. Seuraavassa vaiheessa nämä laitteistot, komponentit ja työmenetelmät liitetään kuhunkin toimialaan, esimerkiksi lämmöntuotantoon, lämmön jakeluun, lämmön siirtoon ja polttoaineen syöttöön. Tämän perusteella muotoiltiin työpaikalla edellytettävä osaaminen, joka mahdollistaa toimenpiteet kullakin ammatillisella alalla. (Kuva 12: Opiskelija osaa ammattimaisesti asentaa rakennusten lämmitykseen ja käyttövedelle käytettäviä lämpögeneraattoreita, yhdistää ne lämmönjakelu-, polttoaineensyöttö- ja pakokaasujärjestelmiin ja tarvittaessa liittää ne sähköjärjestelmään tai Opiskelija osaa ammattimaisesti asentaa ja liittää putkia lämmönjakelujärjestelmiin ).

17 19 Kuva 11: Lämmitysjärjestelmien komponentit (http://www.dizengoffgh.com/elec/ wp-content/uploads/2012/03/ FORCED-CIRCULATION-SYSTEM.jpg) Kuva 12: Arviointilomake, osa 1-1 lämmitystekniikka (yksityiskohta)

18 20 Koska kyseisellä osaamisella on yhteys ammattialan tyypillisiin laitteistoihin, komponentteihin ja työmenetelmiin, harjoittelijan työnantaja pystyy antamaan erityistä ja tosiasioihin perustuvaa palautetta työssäoppimisesta. Laatuun liittyvä komponentti on otettu huomioon käyttämällä laatukriteereitä eli arvosanoja hyvä, tyydyttävä ja kaipaa parannusta kullekin laitteistolle, komponentille tai työvaiheelle tietyllä osaamisalueella. Tätä tiettyjä järjestelmiä ja laitteistoja koskevaa arviointia sovellettiin niin vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto- kuin ilmastointitekniikkaankin. Lisäksi keskityttiin jäähdytystekniikkaan, sillä se on hankkeeseen osallistuvien kumppaneiden keskeinen toimiala. Uusiutuvaan energiaan ja energiansäästämiseen liittyviä laitteistoja ja järjestelmiä voidaan pitää edellä mainittujen toimintojen kiinteänä osana. Edellä mainitun prosessin jälkeen kehitettiin arviointi LVI-, sähkö- ja tietotekniikan muille osaamistavoitteille, ja sitä sovellettiin työssäoppimisjaksojen aikana. Koska talotekniikka käsittää rakennusjärjestelmän suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvien ammatillisten alojen erilaista osaamista, sähkötekniikkaa varten laadittiin viisi arviointikyselyä (osaamistavoitteiden osien 1-1, 2-1, 2-2, 3-1 ja 3-2 oppimistulokset), tietotekniikkaa varten laadittiin neljä arviointikyselyä (osaamistavoitteiden osien 1-1, 2-1, 2-2 ja 3-1 oppimistulokset) ja LVI-alaa varten laadittiin kuusi arviointikyselyä (vesi-, ilmastointi- ja ilmanvaihtotekniikka 1-1 ja 2-2). 2.3 Välineiden käyttö IT:BSE-matriisin osaamistavoitteiden osien kuvaus perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan (Guidelines for describing units of learning outcomes, National Coordination Centre ECVET s. 10). Arviointikyselyt koskivat erityisesti työhön liittyvää osaamista. Henkilökohtaiset, sosiaaliset ja vieraiden kielten taidot ja osaamisen arvioitiin käyttämällä itsearviointikyselyitä, jotka oli hyväksytty muissa EU-toimiston työssäoppimishankkeissa sekä TRIFT-hankkeessa (innovaatioiden siirto ulkomaankaupan alalla, hankkeen tulokset EU-Geschäftsstelle Wirtschaft und Berufsbildung Bezirksregierung Köln, s. 39, Tästä syystä käytämme vakiomallisia arviointikyselyitä työhön liittyvän ja ammatillisen osaamisen arviointiin. Kaikkiaan tätä hanketta varten laadittiin 15 työhön liittyvää osaamista koskevaa arviointikyselyä. Kaikkia arviointikyselyitä käytettiin neljän viikon pituisen työssäoppimisjakson arviointiin. Hankkeen kaikki kumppanit osallistuivat arviointikyselyiden laatimiseen. Ranskaa lukuun ottamatta hankkeen kaikki kumppanit toimivat työssäoppimisen lähettävinä ja vastaanottavina osapuolina. Työhön liittyvän osaamisen arviointiin tarkoitettuja kyselyitä käytettiin työssäoppimisen isäntäyrityksissä sen jälkeen, kun niistä oli keskusteltu vastaavien kouluttajien ja ohjaajien kanssa. Työssäoppimisen jälkeen arvioitiin kyselyn hyötyjä harjoittelijalle, yritykselle ja tarvittaessa lähettävälle ammattiopistolle. Tärkeimmät osapuolet eli harjoittelijat ja yritykset korostivat, että arviointikyselyt edistävät osaltaan ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista. Erityisesti työsuorituksen selkeä ja sitova arviointi ulkomailla tapahtuvan työskentelyn aikana herätti positiivista palautetta sekä koulutettavilta että yrityksiltä. Suurin osa hankkeen kumppaneista on toiminut yhtäjaksoisesti työssäoppimisen lähettävinä ja vastaanottavina osapuolina jo yli kymmenen vuoden ajan. Koska IT:BSEhankkeen kumppanioppilaitokset pystyivät käyttämään hyväkseen aikaisempaa kokemustaan arviointikyselyistä, työhön liittyvän osaamisen lisääntymisestä voitiin tehdä yksityiskohtaisia päätelmiä. Yli 10 vuotta harjoittelijoita käyttäneet pienet ja keskisuuret yritykset, etenkin ne, jotka edellyttävät erityisosaamista, ovat suhtautuneet arviointikyselyihin erittäin myönteisesti. Vaikka ECVET-järjestelmän toteuttaminen on aikaa vievää, erityisosaamista edellyttävät yritykset pitävät kokonaisvaltaisia arviointikyselyitä hyvänä mahdollisuutena, jolla ne voivat osoittaa, miten monipuolista tarjottavaa niillä on harjoittelijoille. Harjoittelijat totesivat jälleen, miten tärkeää ulkomailla oleskelu on, koska se antaa mahdollisuuden hankkia läpinäkyvää ja kansainvälisesti tunnistettua lisäosaamista. Työssäoppimisen aiempaa parempi valmistelu eli ammatillisen pätevyyden lisääntyminen, hankkeen kumppaneiden välinen parempi koordinaatio ja odotusten tarkka määrittely oli kaikkien työssäoppimisen osapuolien mielestä myönteinen seikka. Edellä mainitut tulokset lisäsivät Adolf-Kolping- Berufskolleg -oppilaitoksen tarjoaman valtion sertifioiman talotekniikka-asentajan koulutuksen houkuttelevuutta.

19 21 Laatukriteereiden määrittely ja asteikko osoittautuivat vaikeiksi aiheiksi. Niitä muutettiin toistuvasti hankkeen aikana. Kenttäkoe osoitti, että työnantajayritys arvioi harjoittelijoiden työn laatua työssäoppimisjakson aikana melko yleisellä tasolla. Jos esimerkiksi yritys oli tyytyväinen työsuoritukseen, se arvioi muut harjoittelijan toiminnot samalla tasolla. Arviointituloksissa oli vain harvoin eroja eri toimintojen välillä. Tämän seurauksena ja tulevia työssäoppimisjaksoja silmällä pitäen hankeyhtymä päätti tehdä arvioinnin erottelun mahdollisimman helpoksi yrityksille. Tässä hankkeessa pääpaino oli ulkomailla omaksutun osaamisen arvioinnin sopivien välineiden kehittämisessä ja testaamisessa. Lisäksi työssäoppimisjaksojen toteutuksen aikana käytettiin kaikkia muita ECVET:n välineitä: aiesopimusta (Memorandum of Understanding) lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välillä, harjoittelijan sekä lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välistä yksilöllistä oppimissopimusta (Learning Agreement) sekä oppimistulosten dokumentointiin käytettävää Europass Mobilityä. Lisätietoja näistä välineistä on saatavilla sivustolla ECVET-välineiden (oppimissopimus ja aiesopimus) käyttö perustui IT:BSE-matriisin osaamistavoitteiden osiin. Matriisin avulla hankkeen osallistujien väliset sopimukset pystyttiin kohdentamaan oikein ja toteuttamaan suhteellisen vähäisellä vaivalla. Hankkeen kumppanit hyötyivät selkeästi siitä, että ne ovat toteuttaneet työssäoppimista jo pitkään Leonardo da Vinci -ohjelmassa, jossa laatustandardit on määritelty valmiiksi. Niille hankkeen kumppaneille, joilla ei ollut kokemusta työssäoppimisesta, välineet helpottivat suuresti myös työssäoppimisen rakenteiden ymmärtämistä.

20 22 3 Ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien kokemus, arvo ja vaikutukset 3.1 Bulgaria Gabrovon kauppa- ja teollisuuskamarin osallistuminen IT:BSE-hankkeeseen oli meille suuri haaste kahdesta syystä: Siirtyminen vihreään talouteen ja EU-2020-strategian keskeinen tavoite eli energiatehokkuuden kasvu ja CO 2- päästöjen vähentäminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita Bulgarialle. Taloteknisten laitteiden hallinnointi on täysin uusi ammatillinen ala Bulgariassa. Maassa on tarvetta alan ammatilliselle koulutukselle, joka täyttää asianmukaiset osaamisvaatimukset. Hanke edistää tarvittavan osaamisen siirtokelpoisuutta EU:n jäsenvaltioiden välillä. Tämä on tärkeää Bulgarialle, koska yhä useampi Bulgarian kansalainen asuu ja työskentelee ulkomailla. Koska hankkeessa käytettiin uusia käsitteitä, olemme joutuneet määrittelemään käytetyn terminologian ja sopimaan yhteisestä kielestä keskinäisen ymmärtämisen helpottamiseksi. Siksi laadittiin sanasto, josta oli meille hyvin paljon hyötyä, koska tämä ammatillinen ala on melko uusi Bulgariassa, ja terminologia oli määriteltävä tarkemmin. Hankkeen tavoitteena on kuvata tutkintoja, joita tarvitaan talotekniikan ja taloteknisten laitteiden hallinnoinnin alalla osaamisen pohjalta siten, että tutkinnot ovat vertailukelpoisia. Euroopan maiden erilaiset ammatilliset järjestelmät edellyttivät sitä, että yritykset ja yksittäiset henkilöt vastasivat kyseistä ammatillista alaa koskeviin kyselyihin. Kyselyiden tulokset ovat osoittaneet, että useimmilla yrityksillä ei ole osaamista talotekniikassa tai taloteknisten laitteiden hallinnoinnin alalla eivätkä ne tunne riittävästi oikeudellisia vaatimuksia (rakennusten operointiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, toiminta- ja käyttökustannusten alentamista jne.). Vaikka IT:BSE-matriisi on kehitetty yhteistyössä kaikkien kumppaneiden kanssa, sen testaamiseen tarvittiin hieman aikaa, jotta matriisista saatiin toimiva apuväline. Hankkeen aikaiset työssäoppimisjaksot osoittivat, että testaus on tarpeen, jotta IT:BSE-matriiisista saadaan täysin toimiva. IT:BSE-hanke osoittaa, että eri maista tulevien, erilaisia ammatillisia koulutusjärjestelmiä edustavien oppilaitosten välinen kumppanuus tuo mukanaan etuja. Tällainen kumppanuus hankaloittaa hanketyötä (viestintä ja kieliongelmat, erilaiset ammatillisen koulutuksen järjestelmät, erilainen lainsäädäntö), mutta hankkeiden tulokset ja saavutukset ovat arvokkaita, täsmällisiä ja siirrettävissä eri maiden välillä ja niiden sisällä. Tulevaisuudennäkymät ja eurooppalainen lisäarvo: Hankkeessa kehitetty IT:BSE-matriisi sisältää eri ammattialojen laajaalaista ammatillisista osaamista, joka voidaan määrittää eri EQF-tasoille. Bulgariassa matriisia voidaan käyttää valtion koulutusvaatimusten kehittämiseen ja päivittämiseen näillä ammatillisilla aloilla. Jotkin oppilaitokset ovat jo hakeneet Bulgarian kansalliselta ammattikoulutusta säätelevältä virastolta uuden taloteknisten laitteiden hallinnoinnin koulutuksen hyväksymistä ja laillistamista. Kyseinen ala kiinnostaa nykypäivän Bulgariassa, koska: Monet kiinteistöt on tarkoitettu kausittaiseen käyttöön (lähinnä merenranta- ja vuoristokohteissa). Monet kiinteistöt myydään ulkomaalaisille ja Bulgarian kansalaisille investointeina, joita niiden omistajat itse eivät käytä säännöllisesti. Taloteknisten laitteiden hallinnoinnin ammatillisia tehtäviä ja siinä vaadittua osaamista ei ole vielä määritelty selkeästi Bulgariassa. IT:BSE-matriisi voi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman. Hankkeen kumppaneiden hyväksymää ja niiden kotimaissa testattua kyselyä voidaan tarjota ammatillisille oppilaitoksille talotekniikan työntekijöiden osaamisen tunnistamisen apuvälineeksi. Kyselyitä, työssäoppimisen arviointiasiakirjoja jne. voidaan käyttää tietojen ja taitojen testaamisen apuvälineiden pohjana sekä tietojen ja taitojen tunnustamisessa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeaasteen koulutuksessakin. IT:BSE-matriisia voidaan myös soveltaa aiemmin samalla alalla hankitun koulutuksen edelleen kehittämiseen.

21 23 IT:BSE-matriisi on mielenkiintoinen myös siksi, että sen avulla voidaan tunnustaa muodollisessa ja epämuodollisessa oppimisessa hankittuja tietoja, taitoja ja osaamista. Bulgariassa tätä tunnustamisprosessia säätelee äskettäin voimaan astunut ammatillista koulutusta koskeva laki. Menettelyt ja ohjeet on laadittu, mutta tärkein edellytys eli selkeästi määritellyt oppimistulokset useimpia ammatteja varten puuttuvat edelleen. Lisäksi talotekniikan sekä kiinteistöjen myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevät eivät saa osaamistaan tunnustettua, koska nämä ammatit eivät sisälly ammatillisen koulutuksen luetteloon. IT:BSE-matriisin avulla määriteltyä osaamista ja sen arviointia tulee pitää eurooppalaisena lisäarvona. Emme pysty selviytymään tästä tehtävästä ilman tukea muiden EU-maiden asiantuntijoilta, joilla on kokemusta tällä alalla. Eurooppalaisena lisäarvona tulee pitää myös työvoiman liikkuvuuden helpottamista ja ammattiosaamisen tunnistamista hankkeen kumppanimaissa, mahdollisuutta tutustua muiden maiden ammatilliseen koulutukseen ja hankkeen kumppaneiden keskinäisen luottamuksen saavuttamista. IT:BSE-matriisi voidaan siirtää myös muille aloille eli suunnitteluun ja rakentamiseen. 3.2 Suomi Ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien kokemus, arvo ja vaikutukset: IT:BSE-hanke tuotti monia hyödyllisiä tuloksia Suomen työelämään ja ammatilliseen koulutukseen. Prosessin aikana laadittiin uusi talotekniikan opetussuunnitelma. Se otetaan käyttöön, kun ammatilliset oppilaitokset ja yritykset suunnittelevat yhdessä uusia opintopolkuja työelämän tarpeiden pohjalta. IT:BSE-hanke parantaa ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen laatua. Prosessin aikana hankkeen kumppanit sopivat ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen aikana saavutettavista oppimistuloksista ja niiden tunnistamisesta, tunnustamisesta ja arvioinnista. Kumppanit sopivat käyttävänsä ECVET:n aiesopimusta ja oppimissopimusta ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen laadun varmistamiseen. IT:BSE-hanke lisäsi hankeen kumppanioppilaitosten ymmärtämystä ja tietoja ammatillisen koulutuksen järjestelmistä, osaamisen sisällöistä, oppimistuloksista ja arvioinnista kumppanimaissa. Kumppanioppilaitokset rakensivat uuden eurooppalaisen talotekniikan verkoston, ja niiden yhteistyö jatkuu. Oppilaitokset sopivat lähettävänsä ja vastaanottavansa työssäoppimisjaksojen opiskelijoita ja opettajia asiantuntijavaihtoon. Hankkeen aikaiset työssäoppimisjaksot herättivät työelämän kiinnostusta Suomessa. Tämän seurauksena yhteistyö työelämän kanssa lujittui. 3.3 Ranska Hankkeen tausta ja mahdollisuus: IT:BSE-hanke osuu erityisen otolliseen hetken Ranskan kumppanuuden kannalta. Ranskan sitoutuminen Euroopan 2020-strategiaan asetti rakennusalan avainasemaan. Siirtyminen vihreään talouteen tuo mukanaan useita energianhallintaan liittyviä haasteita ja merkittäviä muutoksia alan käytäntöihin. Alan ammattilaisia kouluttavat paikalliset julkiset oppilaitokset tarjoavat koulutuksen puitteet, joita tarkastellaan säännöllisesti eri ammatillisten alojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja ulkomailla pidetään yhtenä mahdollisuutena tässä kokonaisuudessa. IT:BSE-hankkeen avulla ranskalainen kumppani löysi monia työstettäviä asioita ja uusia näkökulmia. IT:BSE-hankkeen tärkeimmät hyödyt: Uuden tiedon kohteen löytyminen: energiatehokkuuden saavuttaminen tekniikan avulla. Kyse on monialaisesta aiheesta, jota on viime aikoina sovitettu insinöörien ja teknikoiden koulutustasoille. EQF-tason 4 koulutuksessa ei kuitenkaan ole vielä tehokkaasti käytetty järjestelmällistä lähestymistapaa energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Näin ollen paras rakennusten energiatehokkuuteen liittyvä tietämyksemme johtaa uusiin pedagogisiin lähestymistapoihin.

22 24 Yleinen osaamisen tunnistamisen keino: IT:BSE-matriisi. IT:BSE-matriisin kehitysprosessi on lisännyt merkittävästi ymmärrystämme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvästä tekniikasta ja sen laajuudesta. IT:BSE-osaamismatriisi on laadittu IT:BSE-hankkeen kumppaneiden yhteisen työn tuloksena. Tämä yleinen osaamisen kuvaustyökalu voidaan yhdistää kansallisiin tutkintoihimme, ja sitä voidaan soveltaa eurooppalaisten kumppanimaiden tutkinnoissa. IT:BSE-matriisityökalu tiivistää yhteistyötä kumppaniyritysten kanssa. Energiatehokkuustekniikkaa toteutetaan käytännössä kumppaneiden kanssa toimivissa yrityksissä. Hyvä maineemme energiatehokkuustekniikassa on antanut meille mahdollisuuden kehittää yhteistyötämme näiden yritysten kanssa. IT:BSE-matriisi on antanut meille esimerkiksi mahdollisuuden kehittää työssäoppimiskumppanuuttamme erään suuren sairaalan kanssa. Kyseisen sairaalan energianhallinta on monimuotoisuudessaan hyvin tyypillinen tapaus. Näin voidaan paremmin määritellä toiminnalliset tavoitteet ja arviointiperusteet omien oppilaidemme ja eurooppalaisten kumppaniemme oppilaiden työssäoppimisjaksoja varten. IT:BSE-matriisi on eurooppalaisissa kumppanimaissa toteutettavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työssäoppimisen laadun varmistamiskeino. Koska hankkeen kaikki kumppanit osallistuivat IT:BSE-matriisin kehitysprosessiin, hankkeeseen pystyttiin luomaan hyvä keskinäinen ymmärrys ja vahva luottamus. Tämä takaa opiskelijoiden työssäoppimisen laadun ja mahdollistaa työssäoppimisessa saavutetun osaamisen tunnistamisen lopullisessa tutkinnossa. Näkymät: Osallistumisemme IT:BSE-hankkeeseen avaa uusia eurooppalaisia näkymiä, erityisesti seuraavia: IT:BSE:n teeman mukaisen teknisen työn jatkaminen. Järjestelmällinen lähestymistapa ja kokonaiskustannusanalyysi ovat tärkeitä tekijöitä, ja ne vaikuttavat rakennuksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin ja kaikkiin sidosryhmiin. Nämä innovatiiviset toimintatavat ovat nyt yhteisiä eri puolilla Eurooppaa, ja niiden käyttöönotto tuottaa uusia koulutukseen liittyviä innovaatioita. IT:BSE-hankkeessa käynnistetty eurooppalainen kumppanuus jatkuu ja vahvistuu. Olemme jo sopineet jatkavamme yhteistyötä kumppanien kanssa lähettämällä opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ja vastaanottamalla opiskelijoita. Harkitsemme myös opettajavaihtoa. 3.4 Saksa Euroopan unionin 2020-strategian tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta ja vähentää CO 2-päästöjä. Tämän vuoksi rakennuksia tulee tarkastella monimuotoisina teknisinä järjestelminä. Rakennuksen rakentamisen, asennuksen, muuntelun ja käytön aikana on otettava huomioon systeemisiä näkökohtia, jotka on vain osittain huomioitu nykyisessä metalli-, sähköja rakennetekniikan koulutuksessa. Saksassa talotekniikan alan koulutus tapahtuu ammattitutkintokoulutuksena teknisissä oppilaitoksissa. Koulutuksen tavoitteena on integroida talotekniikka, energianhallinta sekä liiketoiminta ja henkilöstöhallinto. Ammattitutkintokoulutus teknisissä oppilaitoksissa Saksassa: Käsitettä jatkokoulutus käytetään Saksassa laajasti koko ammattitutkintokoulutuksen alalla (ammatillisen perustutkinnon päivittäminen). Siihen kuuluu myös ammatilliseen perustutkintoon liittyviä toimenpiteitä, jotka on määritelty ammatillisena koulutuksena ammatillista koulutusta koskevan lain ja määräysten mukaisesti. Teknisiin oppilaitoksiin pääsy edellyttää ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa työkokemusta. Teknisten oppilaitosten tarkoituksena on tarjota syvällistä ammatillista koulutusta ja tukea yleistiedon omaksumista. Kokopäiväiset kurssit kestävät yleensä vähintään vuoden, ja osapäiväiset kurssit ovat vastaavasti pidempiä. Ammattikoulutuksen perusteella voi tietyillä edellytyksillä päästä ammattikorkeakouluihin ja/tai saada korkean tason teknisen todistuksen. Teknisten oppilaitosten opiskelijat oppivat hallitsemaan monimutkaisia tehtäviä itsenäisesti, tekemään päätöksiä, suunnittelemaan toteutusta, toteuttamaan ja arvioimaan tehtäviä, toimimaan vastuullisesti ja aktiivisesti työtehtävissä ja projektiryhmissä sekä hoitamaan toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Tuotantoon, hallintoon ja palveluihin liittyvät muutokset ovat tavanomaisia työelämässä. Siksi teknisten oppilaitosten on reagoitava nopeasti ja joustavasti uusiin osaamisvaatimuksiin. Tämä onnistuu työprosessien pohjalta laadittujen opetussuunnitelman perusteiden avulla.

23 25 Kun teknisten oppilaitosten asettamat osaamisvaatimukset on täytetty, opiskelija pääsee ammattirekisteriin, ja hän voi perustaa oman yrityksen. (Liittovaltion ammattikoulutuslakikomitean päätös ammattikoulutusasetuksen toimeenpanosta ja tutkintojen tunnustamista koskevan lain muutos , 1.) Talotekniikan osaamisvaatimukset: Saksan teknisiä oppilaitoksia varten solmitun puitesopimuksen (2011) pohjalta on laadittu opetussuunnitelma. Se perustuu Nordrhein-Westfalenin alueen opettajien kokemuksiin, ja sitä varten on analysoitu korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmia sekä arvioitu työmarkkinoiden avoimia työpaikkoja. Opetussuunnitelma kattaa energiatehokkaan rakennustekniikan, sähkötekniikan, turvatekniikan, rakennusautomaation, yrityksen organisaation ja energianhallinnan. Tätä taustaa vasten on muotoiltu seuraavat tavoitteet ja sisällöt: Talotekniikan alalla toimivat valtion sertifioimat teknikot ovat ammatillisesti ja henkilökohtaisesti päteviä suunnittelemaan, organisoimaan ja toteuttamaan asiakkaiden hankkeita ja palveluja sekä antamaan neuvontaa. Tuotteiden ja palvelujen valinnassa he ottavat huomioon tekniset, taloudelliset ja ekologiset valintaperusteet. He ovat mukana henkilöstöhallinnon prosesseissa sisäisen koulutuksen kautta. Talotekniikan suunnittelun ja kehittämisen vaiheissa teknikot tunnistavat suunnittelun perustekijät, valitsevat järjestelmän ja sen komponentit, määrittelevät mitoituksen sekä lähettävät tarjoukset ja sopimukseen liittyvät erittelyt. He tekevät teknisiä päätöksiä asiakkaan vaatimusten mukaisesti sekä kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti sekä erityisesti kestävän kehityksen mukaisesti energian ja resurssien säästämiseksi. Teknikot: suunnittelevat ja laskevat sähkötekniikan, mekaniikan ja tietotekniikan laitteistoja ja järjestelmiä ja hoitavat niitä koskevia projekteja valvovat ja ohjaavat laitteistojen rakentamista, kokoonpanoa ja käyttöä vastaavat teknisestä asiakaspalvelusta, myynnistä ja koulutuksesta neuvovat asiakasta (erityisesti arkkitehteja), sijoittajia, julkisia ja yksityisiä rakennusten omistajia ja tarjoavat talotekniikan alan neuvontapalveluja työskentelevät suunnittelu- ja insinööritoimistoissa, asennusyrityksissä, paikallis- ja valtionhallinnossa tai palveluntarjoajina, konsultteina tai neuvonantajina. Teknikot voivat myös olla liikelaitosten tai taloteknisten järjestelmien operaattoreiden ja valmistajien palveluksessa. Talotekniikan alalla toimivat valtion sertifioimat teknikot osallistuvat aktiivisesti liiketoimintaprosesseihin. Lisäksi he ovat mukana talotekniikan laatujärjestelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelmien muutostarpeet: IT:BSE-hankkeessa monikansalliset kumppanit kuvasivat yhdessä kunkin ammatillisen alan prosessipohjaisen osaamisen VQTS-mallin perusteella. Tämän perusteella laadittiin periaatteet, joiden pohjalta kansallisia ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia tarkasteltiin ja muokattiin. Huomioon otettiin myös eurooppalaiset energianhallintaa ja siihen liittyviä palveluja koskevat normit (EN ) sekä liiketoiminnan hallinnan ja henkilöstöhallinnon perusteet. Talotekniikka käsittää kaikki talotekniikan tekniset komponentit ja prosessit rakennuksen suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheissa. Tästä johdetut ammatilliset työprosessit ovat (katso 2.1.3): talotekniikan tai sen komponenttien kokoonpano ja purkaminen talotekniikan tai sen komponenttien kunnossapito (standardin EN mukaisesti) talotekniikan tai sen komponenttien käyttöönotto talotekniikan seuranta- ja optimointiprosessit automatisoitujen järjestelmien pohjalta talotekniikan (prosessien) tai sen (osa)komponenttien suunnittelu talotekniikan käyttöön liittyvien oikeudellisten vaatimusten tunnistaminen, täyttäminen ja tarkistaminen (operaattorin vastuu) kustannusten seuranta ja hallinta markkinointi henkilöstöhallinto.

24 26 Tulevaisuudessa on kansallisella tasolla mietittävä, laajennetaanko talotekniikan ammatillista alaa energianhallinnan suuntaan vai tulisiko se nimetä uudelleen. Tämä uusi kaikkialla Euroopassa vertailukelpoinen ammatillinen ala voitaisiin käynnistää IT:BSE-matriisin avulla. Eurooppalaisia ammatillisia tutkintoja on hyvin vaikea verrata tutkintovaatimusten kuvausten, harjoittelujaksojen ja -paikkojen ja pääsyvaatimusten perusteella. Kun ECVET:n tarjoamia välineitä sovelletaan sekä koulutusta tarjoaviin yrityksiin että harjoittelijoihin, työssäoppiminen ja vaaditun osaamisen tunnistaminen helpottuvat merkittävästi. Työssäoppimisen alkuvaiheissa kumppanioppilaitosten on sovittava yhteisestä kielestä ja yhteisistä käsitteistä. IT:BSE-matriisi helpottaa näistä asioista sopimista ja luo edellytykset ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen toteuttamiseen ja arviointiin. 3.5 Espanja Centro Integrado de Formación Profesional de Mantenimiento y Servicios la producción vastaanotti kaksi LVIasentajaopiskelijaa Saksasta (Adolf-Kolping-Berufskolleg, Kerpen) neljän viikon työssäoppimisjaksolle. Tämä vaihto osoittautui myönteiseksi kokemukseksi opiskelijoille ja harjoittelupaikkoja tarjoaville yrityksille. Saksalaiset opiskelijat suorittivat myös espanjan kielen kurssin Oviedossa. Kun opiskelijat (ja yritys) olivat päässeet yli alun kommunikaatiovaikeuksista, työssäoppiminen sujui erittäin hyvin. Opiskelijat sopeutuivat hyvin yritykseen ja Centro Integradoon. LVI-alalta oli hieman vaikeaa löytää harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä, koska viestintään käytettiin englannin kieltä. Kaikki espanjalaiset yhtiöt, jotka ottivat opiskelijoita harjoitteluun, olivat lopulta kuitenkin erittäin tyytyväisiä työharjoitteluun. CIFP de Mantenimiento y Servicios lähetti myös kaksi sähkötekniikan opiskelijaa Saksaan. Tämäkin työssäoppimisjakso oli erittäin hyödyllinen, erityisesti sosiaalisten ja henkilökohtaisten taitojen kehittymisen osalta. Opiskelijat saivat paljon kokemuksia ja oppivat Saksan ja Espanjan työelämän eroja. On erittäin tärkeää, että työssäoppimisen järjestämiseen on olemassa erityiset ja samanlaiset menettelyt ECVET-konseptin pohjalta. Tämän vuoksi yhtenäiset normit ja säännöt ovat välttämättömiä.

25 27 4. Työssäoppimisjaksojen arviointi Hankkeen tulosten käyttökelpoisuus ja erityisesti osaamismatriisissa määriteltyjen osaamistavoitteiden osien tarkkuus on arvioitu käyttämällä hyväksi ulkomailla järjestettyjä työssäoppimisjaksoja. Talotekniikan ammatillisen perustutkintokoulutuksen harjoittelijat ovat olleet neljän viikon pituisessa työssäoppimisessa yrityksissä ulkomailla. Kaikkiaan työssäoppimisjaksoja on ollut 18 (kahdeksan LVI-alalla, kahdeksan sähkötekniikassa ja kaksi tietotekniikan alalla). Valtaosa harjoittelijoista oli toisen vuoden opiskelijoita, joten heillä oli jo tarvittava perusosaaminen harjoittelua varten. Työssäoppimisella pyrittiin toteamaan osaamistavoitteiden osien käyttökelpoisuus ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa omaksutun osaamisen soveltaminen ja lujittaminen sähkö- ja LVI-tekniikan aloilla. Lisäksi työssäoppiminen vahvisti halukkuutta järjestää työssäoppimista myös tulevaisuudessa, sillä työssäoppimisen tarve käden taitoja vaativissa ammateissa kasvaa jatkuvasti. Sähkötekniikan opiskelijat pystyivät kokoamaan ja purkamaan talotekniikan komponentteja annettujen kokoonpano- ja asennussuunnitelmien sekä lakisääteisten vaatimusten mukaisesti ja tekemään tarvittavat johdotustyöt. Lisäksi he pystyivät purkamaan talotekniikan komponentteja ja rakennusmateriaaleja ammattitaitoisesti ja hävittämään ne lakien vaatimusten mukaisesti. Opiskelijat kokosivat ja purkivat pääsiallisesti sähkönjakelujärjestelmien komponentteja (esim. kytkinlaitteita, pääkeskuksia, alakeskuksia jne.) ja mittausjärjestelmien komponentteja (esim. mittauslaitteita, sähkömittareita jne.). Tietotekniikassa opiskelijat osasivat tehdä talotekniikan tarkastuksia sekä kunnossapito- ja korjaustöitä vaihtamalla osia ja käyttämällä testiohjelmia. Lisäksi opiskelijat osasivat dokumentoida nämä työvaiheet. Opiskelijat työskentelivät ennen kaikkea seuraavanlaisten tietotekniikan järjestelmien parissa: asiakaslaitteet, palvelimet, syöttö- ja tulostuslaitteet (tulostimet, skannerit, näytöt jne.) sekä rakennusten viestintäjärjestelmäjohdotus (johdotus, kytkentäpaneelit, liitäntärasiat). LVI-tekniikassa opiskelijat pystyivät asentamaan ja purkamaan talotekniikan komponentteja annettujen kokoonpano- ja asennussuunnitelmien sekä lakisääteisten vaatimusten mukaisesti (katso sähkötekniikka). Osaaminen lisääntyi erityisesti lämmitystekniikan järjestelmissä ja laitteistoissa sekä uusiutuvassa energiassa (esim. Opiskelija osaa ammattimaisesti asentaa rakennusten lämmitykseen ja käyttövedelle käytettäviä lämpögeneraattoreita, yhdistää ne lämmönjakelu-, polttoaineensyöttö- ja pakokaasujärjestelmiin ja tarvittaessa liittää ne sähköjärjestelmään ). Sosiaalisten ja henkilökohtaisten taitojen ja kielitaidon lisääntymistä arvioitiin itsearvioinnin avulla ennen työssäoppimista ja sen jälkeen. Itsearvioinnin avulla opiskelijat pystyivät kuvaamaan omaa osaamistaan ja saamaan vakuuttavan Europassin. Ranskalaista hankekumppania lukuun ottamatta kaikki hankkeessa mukana olevat oppilaitokset lähettivät ja vastaanottivat harjoittelijoita. Kaikki työssäoppimisjaksot toteutuivat osaamismatriisin osaamisvaatimusten osien mukaisesti. Kaikkien työssäoppimisjaksojen tavoitteena oli määrittää harjoittelijan osaamisen kehitystä ja edistymistä talotekniikan alalla ja määritellä yksilöllinen osaamisprofiili. Kaikkien hankkeen osapuolten yhdessä kehittämät tuloskeskeiset osaamistavoitteiden osat ovat sopineet erittäin hyvin työssäoppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä lopulta sen arviointiin arvioinnin apuvälineiden avulla. Osaamistavoitteiden osien ansiosta harjoittelijat pystyivät valmistautumaan tehokkaasti työssäoppimiseen, ja lisäksi myös osallistuvat yritykset (erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset) pystyivät määrittelemään harjoittelijoita koskevat vaatimuksensa osaamistavoitteiden osien avulla. Osaamismatriisin perusteella työssäoppimisen laatu oli erittäin korkea. Kaikki harjoittelijat olivat erittäin tyytyväisiä työssäoppimisjaksoonsa. Ammatillisen osaamisen lisääntyminen korostui erityisesti. Jatkossa hankkeen kumppanit käyttävät matriisin osaamistavoitteiden osia ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen suunnitteluun ja järjestämiseen. Osa hankkeen kumppaneista on toteuttanut ammatillisen perustutkintokoulutuksen hankkeita jo yli kymmenen vuoden ajan ja saanut näin syvällistä kokemusta. Kansalliset toimistot ovat arvioineet, että monet näistä hankkeista sisältävät hyviä toimintatapoja, koska hankkeen kumppanit ovat toteuttaneet työssäoppimisjaksot menestyksekkäästi ja laadukkaasti. Hankkeet on sertifioitu, koska hankekumppanit sopivat selkeästi määritellyistä laatuvaatimuksista, mikä johti siihen, että harjoittelijat ovat arvioineet työssäoppimisensa erittäin myönteisesti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen ja harjoittelijan välillä on solmittu selkeät sopimukset. Lisäksi työssäoppimisen (ammatillinen) sisältö oli tehty läpinäkyväksi, ja työssäoppiminen tunnustettiin osaksi opintoja, kun harjoittelija oli palannut omaan maahansa. Ennen IT:BSE-hanketta tämä prosessi oli kuitenkin käynnistynyt vain vapaamuotoisten tai suullisten sopimusten ja aiesopimusten pohjalta. Vasta varsinainen hanke ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän eli ECVET:n välineiden avulla tehty työ saivat hankkeen kumppanit dokumentoimaan työnsä (esim. ECVET-oppimissopimus). ECVET:n välineiden käyttö edellytti vain vähän lisätyötä. Yhteenvetona voidaan todeta, että ECVET:n mukainen lähestymistapa edistää merkittävästi työssäoppimisen laadunvarmistusta ja on siksi merkittävä saavutus ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa Euroopassa.

26 5. Hankkeen arviointiprosessi ja sen tulokset Hankkeen ulkopuolinen arvioija on toiminut hankkeessa aktiivisesti koko hankkeen toteutuksen ajan ja antanut palautetta ja toimintasuosituksia. Hankkeen työpaketissa 8 määriteltyyn hankkeen arviointiin kuuluu kolme aluetta: 1) alustava kontekstiarviointi, jonka avulla vahvistetaan alkuperäiset tarpeet ja suunta 2) prosessin arviointi kaikkien hankekokousten ja työpakettien toiminnan aikana, myös sisäiset raportit 3) prosessin panosten ja tulosten loppuarviointi (onko hankkeen alkuperäiset tavoitteet saavutettu ja oletukset vahvistettu?). IT:BSE-hankkeen ECAP-arviointisuunnitelma otti huomioon seuraavat seikat: - hankkeen toiminnalliset tavoitteet ja odotetut tulokset hakemuksessa määritellyllä tavalla - Euroopan tasoiset saavutukset osaamisen läpinäkyvyyttä ja siirrettävyyttä koskevien EU:n yleisten työkalujen toteuttamisessa, erityisesti ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä ECVET:n - ulkopuolisen arvioijan aiemmat kokemukset muista koordinaattorin (EU Geschäftstelle - Bezirksregierung Köln) koordinoimista hankkeista (tai hankkeista, joihin koordinaattori on osallistunut). Edellä mainittujen keskeisten seikkojen ja ulkopuoliselle arvioijalle annettujen tehtävien mukaisesti hankkeen arviointi keskittyi kolmeen suunnitelmassa määriteltyyn perustekijään: 1. Kriteerit ja menetelmät Hankkeen tulosten tehokkuuden arvioinnissa on käytetty kolmea kriteeriä: - tulosten vastaavuus hankkeen alkuperäisten tai uudelleenmääriteltyjen tavoitteiden ja erityisten päämäärien kanssa, mukaan lukien aikataulun pitävyys ja metodologinen lähestymistapa - tulosten sopivuus edellä mainittuihin tavoitteisiin, sovellusolosuhteisiin ja loppukäyttäjien erilaisiin tarpeisiin (käytettävyys, mallin/matriisin tuoma lisäarvo jne.) - tulosten pysyvyys ottaen huomioon tulosten täytäntöönpanoon liittyvät mahdollisuudet ja uhat hankkeen aikana ja sen päätyttyä (kustannukset, valmennustarpeet, mukaan otettavat sidosryhmät jne.). Edellä mainittujen kriteerien täyttyminen todettiin käyttämällä erilaisia indikaattoreita, jotka arvioija oli laatinut säännöllisellä kyselyllä suoraan kerätyn ja kumppanuuden kautta saadun tiedon ja näytön pohjalta. Hankkeen ulkopuolinen arviointi yhdessä koordinaattorin suorittaman seurannan kanssa on ohjannut hanketta aktiivisesti palautteen, huomautusten ja ehdotusten muodossa. Prosessia on tuettu yksinkertaisin keinoin kuten verkkolomakkeilla, joiden käyttö on helpottanut tietojen keruuta (kumppaneiden, keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien tyytyväisyys, mielipiteet ja huomautukset). Hankkeen arvioinnissa on käytetty lisäksi seminaareissa tai testaustoiminnan aikana suoraan kerättyä tietoa, tutkimusten ja kirjallisuuslähteiden analyysiä, koordinaattorin haastatteluja ja koordinaattorin kanssa käytyä tietojenvaihtoa sekä myös pelkkää havainnointia ja suhdedynamiikan seurantaa. 2. Saavutukset ja opetukset Tietoja kerättiin koko hankkeen keston ajan työpakettien toimenpiteitä ja tuloksia kartoittamalla sekä käyttämällä jäsenneltyjä verkkokyselyjä viiden operatiivisen kokouksen ajanjakson aikana (Köln, Malaga, Kouvola, Sofia, Saint Brieuc) ja keräämällä

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa 1 1.11.2016 CIMO Lähtökohtia Onko kyseessä yhden koulutuksen järjestäjän hanke vai kotimaisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS

KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS FINECVET -projekti ECVET KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS 7.3.2007 Meri Kaila-Sayeed projektin koordinaattori FINECVET -projektin tavoite (12/2004 02/2006) u kokeilla eurooppalaisen opintosuoritusten

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

FINECVET 2 - PROJEKTI OPINTOSUORITUSTEN SIIRTOJÄRJESTELMÄN (ECVET) SOVELLUS SUOMESSA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ 2008

FINECVET 2 - PROJEKTI OPINTOSUORITUSTEN SIIRTOJÄRJESTELMÄN (ECVET) SOVELLUS SUOMESSA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ 2008 FINECVET 2 - PROJEKTI OPINTOSUORITUSTEN SIIRTOJÄRJESTELMÄN (ECVET) SOVELLUS SUOMESSA LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ 2008 Euroopan maiden kesken ollaan luomassa ammatilliseen koulutukseen opintosuoritusten siirtojärjestelmää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA

ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA ECVET -CATERING-ALAN LÄHTÖKOHDISTA Anne Ala-Järvenpää Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Helmikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 24.11.2015 CIMO Lähtökohtia Mikä vanha yhteistyökumppanuus on toiminut hyvin tai ei ole toiminut hyvin? Miksi? Tarvitaanko uusia

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos

ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET toimeenpano Suomessa ja Euroopassa Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus-yksikön päällikkö, opetusneuvos ECVET-Round Table 1.12.2014 ECVETin tarkoitus ja tavoitteet Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

UUDET KANSALLISET OPPIMISTULOKSET Sähkö- ja automaatiotekniikka. (hiusalan ja maatalousalan vertailuja)

UUDET KANSALLISET OPPIMISTULOKSET Sähkö- ja automaatiotekniikka. (hiusalan ja maatalousalan vertailuja) UUDET KANSALLISET OPPIMISTULOKSET Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailuja) Anu Räisänen 22.3.2013 Opetushallitus ARVIOINTIIN OSALLISTUNEET JÄRJESTÄJÄT JA OPISKELIJAT Arvioinnin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköisten toteuttaminen 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oma-aloitteisuus ja työn tulosten

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot