Kuvaus pelinkehitystoiminnasta Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvaus pelinkehitystoiminnasta Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalolla"

Transkriptio

1 Kuvaus pelinkehitystoiminnasta Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalolla projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta Helsingin nuorisoasiainkeskus/pelitalo 1

2 Sisällys 1. Taustaa Työmuodon tavoitteet Työmuodon toiminnan kuvaus Toimijat... 6 Nuoriso-ohjaaja... 6 Vapaaehtoiset... 6 Nuoret Gamedev-toiminnan vaiheet... 8 Toiminnan suunnittelun vaihe... 9 Nuoren ryhmään ohjaamisen vaihe...10 Ryhmäytymisen vaihe...11 Pelin ideoimisen vaihe...14 Pelin tekemisen vaihe...15 Pelin viimeistelyn vaihe Pelinkehitystoiminnan monet muodot

3 1. Taustaa Tässä raportissa kuvataan yhtä digitaalisiin peleihin liittyvää toimintamuotoa nuorisotyöllisessä kontekstissa. Raportti kuvaa pelinkehitystoimintaa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalolla. Pelinkehitystoiminnassa eli Gamedev-kerhossa nuoret opettelevat tekemään tietokonepelejä asiantuntijoiden ohjauksessa. Idea pelinkehitystoiminnasta kunnallisen nuorisotyön piirissä syntyi Pelitalon työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kesken vuonna Ensimmäinen kerho käynnistettiin syksyllä 2012 ja ensimmäiset kokemukset ovat selkeästi osoittaneet, että toiminnalle on kysyntää ja tarvetta. Nykyään Gamedev-kerho on Pelitalon yksi suosituimmista toimintaryhmistä. Vuoden 2013 alussa viikoittain kokoontuvassa toiminnassa on aktiivisesti mukana 25 nuorta ja lisäksi kaikki Pelitalon yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa tarjoamat pelinkehitysleirit ovat todella suosittuja. Kysyntää pelinkehitysleireille on jopa enemmän, mitä tällä hetkellä Pelitalolla pystytään ko. toimintaa järjestämään. Tämän vuoksi toimintaidean avaaminen ja muiden toimijoiden kannustaminen vastaavanlaisen toiminnan tarjoamiseen koetaan erittäin tärkeäksi. Tämän raportin on tarkoitus toimia yhtenä työvälineenä sekä toiminnan arvioimisessa, kehittämisessä että levittämisessä. Tässä raportissa kuvataan mistä nuorisotyöllisessä pelinkehitystoiminnassa on kyse ja mitä toiminta edellyttää onnistuakseen. Raportissa annetaan käytännönläheisiä vinkkejä pelinkehitystoiminnan aloittamiseen ja soveltamiseen. Raportissa esitetään millaisia vaiheita, tehtäviä, toimijoita ja resursseja pelinkehitystoiminnan prosessi sisältää. Raportissa avataan prosessia kirjallisesti sekä vaiheita esittävien taulukoiden avulla. Lisäksi raportissa käydään läpi toiminnan nuorisotyölliset tavoitteet. Raportissa esitettyjä tietoja ja kokemuksia ovat olleet tuottamassa useat Pelitalon pelinkehitystoiminnan suunnittelussa mukana olleet henkilöt. Raportin kirjoittamisessa on hyödynnetty toiminnasta aiemmin projektisuunnittelija Tero Huttusen (Verke) sekä Ari Huotarin (Helsingin nuorisoasiainkeskus/pelitalo) kirjoittamia tekstejä. Myös työmuodon kehittämisessä ja toteuttamisessa mukana olleet vapaaehtoiset ovat olleet mukana työmuodon kuvaukseen tarvitun tiedon tuottamisessa. 3

4 2. Työmuodon tavoitteet Nuorisoasiainkeskuksen pelitoimintaa on kehitetty jo vuodesta 2007 alkaen ja sen perustana ovat alusta asti olleet nuorisotyölliset tavoitteet. Pelitalo on luonut helsinkiläisille pelaamisesta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintaan ja tekemiseen tarjoamalla nuorten käyttöön tiloja, aikaa, teknisiä edellytyksiä ja turvallisia aikuisia. Nuoret ovat voineet liittyä yksin tai jo olemassa olevan yhteisön kanssa osaksi toimintaa. Pelitalolla nuoret ovat voineet aloittaa uuden harrastuksen ja tutustua heitä kiinnostavaan kulttuuriin tai syventää ja monipuolistaa omaa jo aiemmin aloitettua peliharrastustaan. Pelitalon toiminnassa on myös aina korostunut tekemisen ja harrastamisen sosiaalisuus ja yhteistoiminnallisuus. Nuoret ovat voineet Pelitalolla harrastaa pelaamista yhdessä muiden nuorten kanssa ja he ovat voineet löytää samanhenkisiä uusia ystäviä. Lisäksi nuoret ovat voineet tavata huippupelaajia sekä pelaamisen parissa työskenteleviä vapaaehtoisia aikuisia esikuvia. Pelitalon vapaaehtoiset ja ohjaajat ovat rohkaisseet nuoria osallistumaan pelikulttuurin tapahtumiin ja erilaisten aktiivisten toimijoiden roolien omaksumiseen. Pelitalon toiminnan kautta myös nuorten parissa työskenteleville aikuisille on voitu näyttää ja kertoa mitä ilmiöitä ja merkityksiä nuorten pelikulttuuriin sisältyy. Olennainen osa Pelitalon toimintaa ovat erilaiset avoimet ja suljetut ryhmätoimintamuodot, joista yksi on pelinkehityskerho eli Gamedev-club. Viikottain kokoontuvan kerhon lisäksi pelinkehitystoimintaa on tehty myös leiritoimintana ja viikonloppukursseina. Toiminnan nuorisotyölliset tavoitteet liittyvät nuoria kiinnostavan toiminnan mahdollistamiseen, itsensä ilmaisemiseen rohkaisemiseen, sosiaaliseen vahvistamiseen, yhteistyötaitojen kehittämiseen sekä projektinhallintataitojen ja muiden tietoteknisten taitojen omaksumiseen. Työmuodossa nuori kokee ja oppii konkreettisesti, mitä hän voi saada yhdessä muiden kanssa aikaan ja mitä pelien kehittämiseen liittyvä ammattitason osaaminen voi tarkoittaa. Pelinkehitystoiminnassa nuoret ovat aktiivisia toimijoita ja rakentavat uuden pelin alusta loppuun yhdessä toisten nuorten sekä pelitoimialan asiantuntijoiden kanssa. Nuoret oppivat sovittamaan oman tekemisensä osaksi yhteistä projektia ja oppivat, miten he voivat vaikuttaa lopputulokseen. Yksittäisen nuoren näkökulmasta onkin ensiarvoisen tärkeää, että nuori saa positiivisen kokemuksen siitä, että on ollut osa ryhmää, joka saa tuotettua konkreettisen aikaansaannoksen ja että nuorella itsellään on ollut merkittävä rooli tuotoksen luomisessa. Nuori oppii ymmärtämään myös omia rajojaan ja sitä, mitä voi tehdä itsekseen ja mihin muita tarvitaan. Ryhmässä ei voi toimia tehokkaasti, mikäli ei ole tai ei opi olemaan sosiaalinen. Arvokasta ovat myös toiminnan piiristä löytyneet uudet ystävät. 4

5 Yhteistyötaitojen lisäksi pelejä kehitettäessä opitaan tietotekniikkaa sekä pelin strategian, sisällön ja sanoman merkityksiä. Nuori oppii myös tekemään projektin valmiiksi siitä huolimatta, että kaikki yksityiskohdat eivät välttämättä ole toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Toiminta kehittääkin ongelmanratkaisukykyä, kielitaitoa, järjestelmäsuunnittelutaitoja sekä tiedon haun ja soveltamisen taitoja. Kaikki nämä tiedot ja taidot ovat tärkeää pääomaa nuorille moninaisissa elämäntilanteissa. Nuorisotyön näkökulmasta on olennaista, ettei tietotekniikkaa opeteta formaalilla tavalla, vaan lapset ja nuoret oppivat tietotekniikkaa heille itselleen kiinnostavan ja merkityksellisen toiminnan ohessa. Pelinkehitykseen liittyy usein turhaa mystiikkaa, joka saattaa toimia esteenä nuoren pelien tekemiselle, vaikka nuori olisikin asiasta kiinnostunut. Nuorisotyöllisessä pelinkehitystoiminnassa puretaan toimintaa estäviä käsityksiä ja annetaan realistisempi kuva pelinkehityksestä. Harjoiteltuaan toimintaa Pelitalolla, osa nuorista kiinnostuu pelinkehitystoiminnasta niin paljon, että he rohkenevat osallistua vaativampaankin pelinkehitystoimintaan (esimerkiksi erilaiset pelinkehityksen tapahtumat, kuten kansainvälinen Gamejam-tapahtuma). Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset pelitoimialan osaajat ja ammattilaiset toimivat tärkeinä rohkaisevina esikuvina ja kontakteina, jotka voivat helpottaa alaan liittyvien harjoittelu-, koulutus- tai työpaikkojen saamisessa. 5

6 3. Työmuodon toiminnan kuvaus 3.1 Toimijat Pelitalon pelinkehitystoimintaan osallistuu nuorten lisäksi nuoriso-ohjaaja ja pelialalla työskenteleviä vapaaehtoisia. Pelitalon Gamedev-kerhossa on ollut keksimäärin 20 nuorta (iältään vuotiaita), 3 vapaaehtoista alan osaajaa sekä yksi nuoriso-ohjaaja. Sekä nuorten määrä että ohjaajaresurssit ovat vaikuttaneet sopivilta. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin erilaisia toimijoiden rooleja, sekä niiden keskeisiä tehtäviä ja vastuita. Nuoriso-ohjaaja Nuoriso-ohjaajan tehtäviä ovat toiminnan valmisteluun liittyvät tehtävät (tarpeisto, tilat, ajat, muut resurssit), vapaaehtoisten ohjaajien hankkiminen, toiminnan mainostaminen, nuorten tiedottaminen, nuorten ja vapaaehtoisten ryhmäyttäminen, toiminnan sujuvuuden varmistaminen ja palautteen kerääminen. Tiivistetysti sanottuna nuoriso-ohjaajan vastuulla on toiminnan kokonaisuuden hallinta ja sen huolehtiminen, että nuorilla on mukava ja turvallinen olo tulla mukaan toimintaan. Ryhmänohjaajan on oltava kiinnostunut pelikulttuurista ja hänen on hyvä osata pelinkehityksen alkeet, mutta syvällistä osaamista teemaan liittyen ei välttämättä tarvitse olla. Vapaaehtoiset Vapaaehtoiset ammattilaiset pelitoimialalla työskentelevät toimijat ovat tärkeä osa nuorisotyöllistä pelinkehitystoimintaa. Vapaaehtoisten ohjaajien tehtävänä on olla mukana jokaisella tapaamiskerralla auttamassa nuorten pienryhmiä pelinkehityksessä. He pohtivat nuorten kanssa yhdessä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, joita nuoret ovat toiminnassa kohdanneet. He suuntaavat nuorten työskentelyä ja varmistavat ryhmien osaamisen kehittymisen. Vapaaehtoisten ja nuorisoohjaajan yhteisenä tehtävänä onkin pitää huolta siitä, että nuorten ryhmissä pelisuunnittelu etenee toivotussa aikataulussa. Ohjaajien tulee valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijasta ohjeistaa nuoria tiedon hakuun ja soveltamiseen. Mukaan toimintaan tulevien vapaaehtoisten on hyvä osata pelintekemisen prosessi. On hyvä, muttei täysin välttämätöntä, että vapaaehtoisissa on sekä koodaamiseen että graafiseen suunnitteluun erikoistuneita osaajia. Tärkeintä on, että vapaaehtoiset kykenevät ratkaisemaan keskeiset ja todennäköisimmät pelien tekemiseen liittyvät ongelmat. Tällä varmistetaan tekemisen sujuvuus ja projektien valmistuminen ja tätä kautta onnistumisen kokemusten syntyminen. 6

7 Säännöllisesti paikalla olevien vapaaehtoisten lisäksi toimintaan voi osallistua myös vapaaehtoisia alan ammattilaisia tai asiantuntijoita, jotka vierailevat ryhmässä kertaluonteisesti. Lyhyillä vierailijoiden puheenvuoroilla voidaan esimerkiksi antaa nuorille kuvaa pelinkehityksen vaatimista ammattitaidoista tai pelitoimialasta yleensä. Vierailijat voivat olla esimerkiksi koodaamisen, pelimusiikin tai graafisen suunnittelun osaajia. Nuoret Pelitalon Gamedev-toiminta on suunnattu mahdollisimman laajalle nuorten ryhmälle. Mukaan on tullut vuotiaita pelinkehitystä aloittelevia tai sitä jo paremmin osaavia nuoria, sekä tyttöjä että poikia. Nuoret voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, eikä se haittaa ryhmätoimintaa, sillä itse pelinkehitystoiminta tehdään useissa erillisissä pelinkehitystiimeissä eli 2-6 hengen pienryhmissä. Nuoria pienryhmiin jaettaessa on sen sijaan tärkeä huomioida nuorten osaamisen taso, ikä ja omat toiveet. Toiminta on siis avointa kaikille teemasta kiinnostuneille nuorille ja pienryhmiin jakautumisen takia yhteen ryhmään voidaan ottaa paljonkin nuoria. Toimintaan osallistuvilta nuorilta vaaditaan kuitenkin aitoa motivaatiota pelikehitystoiminnan oppimiseen, sillä isossa ryhmässä ohjaaja tai vapaaehtoiset eivät voi neuvoa nuoria kädestä pitäen, vaan nuorilta vaaditaan omaa motivaatiota tiedon etsimiseen ja pelinkehitystaidoissa harjaantumiseen. Kaikkia osa-alueita pelinkehityksestä nuorten ei tarvitse kuitenkaan opetella, sillä peli kehitetään ryhmässä, jossa nuorilla on erilaisia vastuualueita. Nuorten erilaisia osaamisalueita voidaan pitää ryhmähengen rakentumisen kannalta jopa rikastuttavina asioina. Ryhmässä, jossa yksilöt osaavat erilaisia asioita, nuoret oppivat kuinka vain yhteistyön kautta voidaan päästä työskentelyssä eteenpäin. Siihen, millainen rooli nuorelle osana pienryhmää määrittyy, vaikuttavat nuoren omat kiinnostuksen kohteet ja osaamisen alueet sekä toiveet siitä, mitä nuori haluaisi tehdä ja oppia. Yhdessä pienryhmässä roolit jakautuvat vähintään pelin koodaajiin sekä graafisiin suunnittelijoihin. Lisäksi ryhmässä voi olla erikseen tuottaja, äänivastaava ja designer 1. Jokaiselle ryhmän jäsenelle tulee määritellä pelin valmiiksi saamisen kannalta merkityksellinen vastuualue ja rooli. Itse pelien tekemisen tapahtuminen pienryhmissä mahdollistaa sen, että samaan toimintaan voi osallistua sekä vasta-alkajia että jo taitavia pelinkehittäjänuoria. Kun nuoret tekevät pelejä 1 Tuottaja hallitsee pelinkehitysprojektin kokonaisuutta ja äänivastaava vastaa pelin musiikista, äänitehotsteista ja ääninäyttelemisestä. Desinger vastaa puolestaan pelin sääntöjen ja pelimekaniikan suunnittelusta. Vastuualueita voi myös yhdistellä siten, että yksi nuori vastaa useammasta vastuualueesta. 7

8 sellaisissa ryhmissä, missä muutkin ovat suurin piirtein samanlaisella osaamistasolla, on työskentely mielekkäämpää ja onnistumisen ja oppimisen kokemukset todennäköisempiä. Asiaan kannattaa siis kiinnittää huomiota. Mikäli joku nuori erottuu muista erityisen hyvien taitojensa kautta, kannattaa hänelle ehdottaa vapaaehtoisen roolin ottamista. Mikäli nuorella ei puolestaan ole ollenkaan taitoja tai edes tietoja pelinkehitykseen liittyen, voidaan nuoren kanssa keskustella mahdollisuudesta, että nuori harjoittelee toimintaa kerran tai pari kertaa itsenäisesti ennen kuin liittyy osaksi jotakin pienryhmää. 3.2 Gamedev-toiminnan vaiheet Tässä luvussa kuvataan pelinkehitystoiminnan erilaiset vaiheet. Kuvauksen tarkoituksena on antaa käsitys siitä, millaisista palasista pelinkehitystoiminta voi nuorisotyöllisessä kontekstissa muodostua. Jokaisen pelinkehitystoimintaa suunnittelevan, tai jo toteuttavan, on kuitenkin itse mahdollista vapaasti pohtia, minkä pituinen ja laatuinen pelinkehitystoiminta mihinkin tilanteeseen parhaiten sopii. Pelinkehitystoimintaa voi järjestää ympäri vuoden jatkuvana kerran viikossa tapahtuvana toimintana, viikonlopun kestävänä intensiivikurssina tai vaikkapa kesäleirinä. Olipa aikajakso millainen tahansa, pelinkehitystoiminnassa on hyvä käydä tavalla tai toisella läpi 6 vaihetta, joita ovat: toiminnan suunnittelun vaihe, nuoren ryhmään ohjaamisen vaihe, ryhmäytymisen vaihe, pelin ideoinnin vaihe, pelin tekemisen vaihe sekä pelin viimeistelyn vaihe. Vaiheiden muodstama toimintaprosessin kokonaisuus on esitetty myös kuviossa 1. Kuusi toiminnan vaihetta, sekä niihin sisältyvät tehtävät, toimijat ja välineet esitellään seuraavaksi. Kuva 1. Pelinkehitystoiminnan prosessi 8

9 Toiminnan suunnittelun vaihe Toiminnan suunnittelun vaiheessa on kyse toiminnan valmistelusta, joka tapahtuu toimintaa järjestävän organisaation toimesta ja edellyttää usein ryhmän nuoriso-ohjaajalta aktiivista työpanosta. Toiminnan suunnitteluun kuuluvia työtehtäviä ovat fyysisten resurssien hankkiminen, vapaaehtoisten ohjaajien löytäminen sekä toiminnasta kiinnostuneiden nuorten tavoittaminen. Näitä tehtäviä kuvataan seuraavaksi tarkemmin Fyysisten resurssien hankkiminen Pelinkehitystoiminta vaatii jonkin verran toiminnan järjestäjältä laitteistoa ja välineistöä. Ensinnäkin kaikille osallistujille tarvitaan pöytäkoneet. Periaatteessa läppärit voisivat riittää, mutta ne ovat vaikeampia käyttää pelinkehitystarkoitukseen. Hyvät toimintapisteet, pöytineen ja tuoleineen ovat myös välttämättömät. Lisäksi tarvitaan erilaisia ilmaisia tai maksullisia internetistä ladattavia ohjelmistoja, jotka mahdollistavat pelinkehittämisen tietokoneilla. Näitä on lueteltu alla: Pelinteko-ohjelmat: Scratch, Stencyl, Gamemaker, Java, Unity ja Python. Kuvankäsittelyohjelmat: Paint.net, Gimp ja Photoshop. Ääntenteko-ohjelma: esim. Audacity. Projektinhallinta-ohjelmat: Tavalliset tekstinkäsittelyohjelmat tai esim. ilmaiset sähköpostitilit. Vaikka osa ohjelmistoista on maksullisia, eivät kulut yleensä ole niin suuria, että ne muodostuiviat toiminnalle esteeksi. Edellä mainittujen ohjelmien lisäksi toimintaa varten voi hankkia, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Tällaisia lisälaiteita ovat mm. kuulokkeet, kaiuttimet, videotykki ja kangas (presentaatioita varten), piirtopöytiä (graafikoille) jamobiililaitteita (esim. padeja) pelien testailuun. Ideointivaiheessa apuna voi olla muovailuvahaa, legoja, tusseja paperia jne. Vapaaehtoisten löytäminen ryhmään Vapaaehtoisia alan osaajia voi etsiä mukaan toimintaan esimerkiksi pelialan yrityksistä, pelialan järjestöistä tai esimerkiksi erilaisista pelinkehitykseen liittyvistä tapahtumista. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Pelitalolla vapaaehtoisina ohjaajina on hyödynnetty myös nuoria, jotka ovat olleet pitkään mukana Gamedev-toiminnassa ja joiden taidot ovat jo vahvasti kehittyneet. Nuorten löytäminen ryhmään Uutta työmuotoa kehitettäessä ja sen kohderyhmää määritellessä on aina tarpeellista ja kiinnostavaa pohtia, miten työmuodon kohderyhmää onnistutaan tavoittamaan ja informoimaan uudesta toiminnasta. Pelitalossa toiminnasta kiinnostuneiden nuorten löytämiseksi on käytetty useita erilaisia tiedotuskanavia. Gamedev-toiminnan kokemukset ovat osoittaneet, että toimintaa kannattaa mainostaa esimerkiksi seuraavanlaisilla tavoilla: 9

10 mainostamalla osana nuorisoasiainkeskuksen yleistä nuorille suunnattua viestintää mainostamalla nuorten pelitapahtumissa (esim. Gamejam- ja Assembly-tapahtumat) mainostamalla sähköpostitse pääkaupunkiseudun toisen asteen oppilaitosten opettajille (erityisesti matematiikan, atk:n/tietekniikan, ilmaisutaidon, kuvataiteen, musiikin ja median opettajille). mainostamalla Facebookissa ja toimintayksikön nettisivuilla Nuoren ryhmään ohjaamisen vaihe Kun nuori on ottanut yhteyttä nuoriso-ohjaajaan ja ilmoittautunut mukaan pelinkehitystoimintaan, on Pelitalolla ollut tapana, että nuori kutsutaan ensin tutustmaan Pelitaloon ja juttelemaan ryhmästä vastaavan nuoriso-ohjaajan kanssa. Tätä nuoren ja pelinkehitystoiminnasta vastaavan nuoriso-ohjaajan ensimmäistä tapaamista voidaan kutsua vaiheeksi, jossa nuori ohjataan hallitusti osaksi ryhmätoimintaa. Hallittuun ryhmään ohjaukseen kuuluu muun muassa se, että nuori saa selkeän käsityksen siitä, mistä toiminnassa on kyse ja mitä toiminta nuorelta itseltään edellyttää. Erikseen jokaisen nuoren tapaamalla nuoriso-ohjaaja myös varmistaa, että hänellä on riittävästi aikaa tutustua jokaisen nuoren kanssa. Tämä helpottaa myöhemmin tapahtuvaa ryhmänohjausta ja lisännee nuorten sitoutuneisuutta toimintaan. Toimintaprosessin ensimmäinen vaihe on kuvattu selkeyden vuoksi myös taulukkomuodossa (ks. taulukko 1). Seuraavaksi avataan tarkemmin vaiheen keskeisimmät tehtävät: alkukeskustelu ja pelinkehitys-harjoite. Taulukko 1. Nuoren ryhmään ohjaamisen vaiheen sisältämät tehtävät Toimijat Tehtävät Nuori saapuminen nuorisotilalle pelinkehitys-harjoite Nuoriso-ohjaaja alkukeskustelu arvio nuoren lähtötasosta pelinkehittäjänä Ohjaus Gamedevryhmään Välineet stencylin crashcourse help/view/crash-course/ 10

11 Alkukeskustelu Kun nuori on saapunut tapaamaan nuoriso-ohjaajaa, käydään nuoren kanssa lyhyt alkukeskustelu, jossa ohjaaja ja nuori tutustuvat toisiinsa. Keskustelussa käydään läpi nuoren osaamis- ja kokemuspohjaa pelinkehitystoimintaan liittyen. Lisäksi ohjaajan on hyvä kysyä nuoren odotuksista ja toiveista ryhmätoimintaan liittyen. Mikäli nuoren osaaminen ja kokemus pelinkehityksestä on erityisen vahvaa suhteessa muihin saman ryhmän nuoriin, voidaan hänen kanssaan keskustella vapaaehtoisen ohjaajan roolin mahdollisuudesta. Mikäli kokemus ja osaaminen on taas paljon vähäisempää mitä ryhmän muilla nuorilla, voidaan nuorelle suositella itsenäistä tai parin kanssa tapahtuvaa tutustumista johonkin pelinkehityksen osa-alueeseen. Tätä perehtymistä nuori voi halutessaan tehdä ryhmän kokoontumisaikoina samoissa tiloissa. Stencylin crash course-harjoite Alkukeskustelun jälkeen nuorta ohjeistetaan tekemään Stencylin crash course-harjoite. Harjoite auttaa uusia ryhmäläisiä hahmottamaan, mistä pelien tekemisessä on kyse ja millaisista osista peli koostuu. Tämä auttaa, vaikka nuori ei olisi kiinnostunut varsinaisesta koodauksesta, koska hahmotus esimerkiksi grafiikkamaailmaan syventyy harjoitteen avulla. Harjoitteessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan ohjelman eri osa-alueisiin ja samalla tehdään yksinkertainen peli valmiista palikoista. Toisessa osassa syvennytään eri osaalueiden monimutkaisempiin asioihin ja samalla tehdään klooni Space Shooter -pelistä. Periaatteessa crash coursen jälkeen uusi ryhmäläinen on valmis aloittamaan oman pelin tekemisen jossakin ryhmässä (Stencylilla). Harjoitteen tekemisen jälkeen ohjaajan on hyvä käydä nuoren kanssa keskustelu siitä, miten harjoite sujui, mitkä asiat nuorta kiinnostivat eniten ja tuntuiko harjoite hyödylliseltä. Tämä antaa sekä nuorelle että ohjaajalle luultavasti jo hyvää käsitystä siitä, millaista osaamista nuorella on ja minkä osaamisen kehittämiseen nuori erityisesti ryhmässä tulee suuntautumaan. Mikäli nuoren on vaikea edetä harjoitteessa voi ohjaaja miettiä nuoren kanssa yhdessä, miten nuoren perustaitoja voitaisiin vielä kehittää ennen pelinkehitysryhmään liittymistä. Ryhmäytymisen vaihe Jokaiseen pelinkehitystoiminnan kerhoon, leiriin tai kurssiin kannattaa sisällyttää selkeä ryhmäytymisen vaihe. Tämän vaiheen tavoitteena on tutustuttaa nuoret ja vapaaehtoiset toisiinsa sekä työmuodon käytänteisiin. Toisin sanoen tämän vaiheen jälkeen nuorilla pitäisi olla selkeä käsitys siitä, keitä kaikkia toiminnassa on mukana, millaisia rooleja toiminnassa mukana olevilla henkilöillä on, keiden kanssa hän tulee pelinkehitystoimintaa tekemään ja millaisen roolin hän tulee 11

12 itse ottamaan. Mikäli nuori kokee tuntevansa ryhmän ja kuuluvansa siihen, hän todennäköisesti myös sitoutuu toimintaan ja ottaa siinä aktiivisen roolin. On myös huomioitava, että kun ryhmään kuuluvat nuoret tuntevat toisensa, on heille helpompaa jakautua pelinkehityksen onnistumisen näkökulmasta toimiviin ryhmiin. Tutustumisen jälkeen nuorilla on hyvät lähtökohdat toistensa osaamisen tunnistamiseen ja arvostamiseen. Samalla he heti toiminnan alussa ymmärtävät, että toiminassa ei voi onnistua ilman yhteistyötä. Pelinkehitystoiminnan prosessin toisen vaiheen kesto kannattaa määritellä tilannekohtaisesti. Toisissa ryhmissä on havaittavissa selkeämpi tarve tutustumiselle ja tunnustelulle, kun taas toisissa ryhmissä nuoret saattavat tuntea toisensa jo ennakkoon. Lisäksi joskus aikataulullisista syistä mahdollisimman nopea siirtyminen itse pelien tekemisen vaiheeseen saattaa olla perusteltua. Kerho-luonteisessa pelinkehitys-toiminnassa ryhmäytymiselle voi varata osan ensimmäisestä ryhmätapaamisesta tai koko ensimmäisen kokoontumiskerran. Osallistujien tutustuminen toisiinsa Kun koko toimintaryhmä on saatu ensimmäisen kerran yhteen paikan päälle, kaikki ryhmään osallistujat pyritään ryhmäyttämään yhdeksi isoksi ryhmäksi, jossa kaikki nuoret, vapaaehtoiset ja ohjaaja tutustuvat toisiinsa. Nuoriso-ohjaajan tulee ottaa vastuu ja ohjata käytännössä tutustumista. Erityisesti viikoittain kokoontuvaan pelinkehitys-kerhoon uusia nuoria voi liittyä mukaan myös kesken toimintakauden. Myös tällöin ohjaajan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että uusi tulokas ryhmäytyy sujuvasti osaksi muuta porukkaa. Taulukko 2. Ryhmäytymisen vaiheen sisältämät tehtävät Toimijat Tehtävät Nuorten pienryhmät Nuoriso-ohjaaja Osallistujien tutustuminen toisiinsa Pienryhmäjako ja ryhmäläisten roolien jakaminen Tiedon etsintä työkaluista ja omasta osaalueesta Vapaaehtoiset Pienryhmäjako ja ryhmäläisten roolien jakaminen Nuoret suunnittelevat ohjaajien avustuksella ja muiden nuorten kanssa yhdessä miten osallistujat jaetaan pienempiin ryhmiin ja miten pienryhmien vaatimat roolit jaetaan nuorten kesken. Pienryhmät jaetaan niin, että jokaisen nuoren on itse otettava vastuuta, mutta samalla luotettava 12

13 toisiin nuoriin ja heidän osaamiseensa kyetäkseen yltämään yhteisiin tavoitteisiin. Pelinkehitysprosessin onnistumiseksi ja toiminnan mielekkyyden takaamiseksi on tärkeää, että toiminnassa onnistutaan luomaan sellaiset pienryhmät, joissa nuoret saavat oppia uutta mutta saavuttavat myös onnistumisen ja osaamisen kokemuksia. Pienryhmäjaossa on siis hyvä huomioida nuorten väliset osaamiserot ja erityisosaamisalueet. Yhteen pienryhmään on hyvä valita ikään kuin samalla taitotasolla olevia nuoria huomioiden kuitenkin, että samassa pienryhmässä olevilla nuorilla tulisi olla yhdessä osaamista ainakin jonkin verran kaikilta pelinkehitysprosessin edellyttämiltä alueilta (koodaus, grafiikka, äänisuunnittelu jne.). Mikäli kaikkiin ryhmiin ei saada kaikilta osa-alueilta osaamista, voidaan myös yhdessä päättää kuka nuorista alkaa perehtymään uuteen erityisosaamisen alueeseen ja joku vapaaehtoisista ohjaajista voi tukea ryhmää tämän osa-alueen ongelmissa. Pelinkehitystoiminta sisältää ainakin seuraavanlaisia vastuualueita, jotka nuorten kesken tulee jakaa ja jotka täytyvät tavalla tai toisella löytyä jokaisesta pelinkehitystiimistä: - koodaaminen (tarvittavien kielien ja koodaamisympäristöjen ja sovellusten osaaminen) - sovellukset (pelieditoriympärisöjen, kuten esimerkiksi Gamemakerin, Unityn tai Stencylin käyttöosaaminen) - grafiikka (kuvan tuottamisen, käsittelyn ja peliympäristöihin liittämisen osaaminen) - musiikki (musiikin, äänitehosteiden ja taustaäänien tuottamisen osaaminen sekä ohjelmistojen ja laitteistojen käyttöosaaminen) Selkeiden vastuualueiden määritteleminen ja jakaminen tukee ryhmäprosessissa sitä, että jokaisen nuoren täytyy antaa oma panoksensa, mutta myös tilaa toisille tehdä, jotta yhteisessä tavoitteessa onnistutaan. Tiedon etsintä työkaluista ja omasta osa-alueesta Pelinkehitystoiminta vaatii nuorilta taitoja oma-aloitteiselle tiedon etsimiselle ja soveltamiselle. Tämä on hyvä tuoda heti toiminnan alussa tietoisesti esiin varaamalla sille alussa erityistä aikaa. Tähän tehtävään kannattaa siirtyä vasta pienryhmäjaon ja kunkin nuoren vastuualueen selvittyä. Tietoa voidaan hakea joko yksin tai yhdessä. Mikäli nuoret hakevat ja opettelevat tietoa yhdessä, vahvistaa tehtävä edelleen myös ryhmäytymistä. Yksi mahdollisuus on, että eri pienryhmissä olevat, mutta samasta pelinkehityksen osa-alueesta vastaavat nuoret kokoontuvat yhteen syventämään omaa tietämystään aiheesta. Esimerkiksi kaikkienryhmien koodaamisesta vastaavat nuoret voivat kokoontua yhteen perehtymään syvemmin 13

14 koodaamiseen, ennen kuin palaavat takaisin omaan ryhmäänsä aloittamaan peli-ideointia. Tämä käytäntö vahvistaa myös pienryhmien välisiä suhteita. Samalla se madaltaa nuorten kynnystä myöhemminkin mennä kysymään apua toisissa pienryhmissä olevilta samaa tehtävää tekeviltä nuorilta. Tiedon etsimisen tehtävä voidaan myös hypätä yli tai toteuttaa nopeammin tilanteissa, joissa nuorilla on vahva kokemus ja osaaminen pelien tekemisestä. Työvaihe on kuitenkin erityisen tärkeä niille ryhmille, joissa on vasta pelinkehitykseen tutustuvia nuoria. Ryhmään osallistuvien nuorten välisiin tasoeroihin on mahdollista vaikuttaa erityisesti siten, että pelinkehitykseen vastaalkajia rohkaistaan etsimään tietoa omasta osa-alueestaan itsenäisesti ennen varsinaiseen pelinkehitysryhmään liittymistä. Mikäli pelinkehitystoiminnan edellyttämät työkalut eivät ole tuttuja, tulee myös näistä etsiä itsenäisesti tietoa ja käyttökokemusta. Nuoret voivat tiedon etsinnässään hyödyntää verkko-oppimisympäristöjä ja/tai materiaalipankkeja, jotka sisältävät tietoa (esimerkiksi ammattilaisten puheenvuoroja ja esimerkkejä) peliteollisuudessa käytettävästä sanastosta, työkulttuurista ja työkaluista. Mikäli toiminnassa ei ole aikaa tai tarvetta erilliselle pelinkehitykseen tutustumiselle, kannattaa nuoria rohkaista ainakin kaikissa myöhemmin eteen tulevissa ongelmatilanteissa oma-aloitteiseen tiedonetsintään ja esimerkiksi eri verkkoympäristöjen hyödyntämiseen tiedon haussa. Pelin ideoimisen vaihe Pelin ideoimisen vaihe on kestänyt Pelitalon Gamedev-kerhossa noin yhden kokoontumiskerran eli kolmen tunnin verran. Kuten taulukosta 3 on nähtävissä, ideointivaiheessa nuoret luovat pelin suunnitelman, luovat suunnitelmasta prototyypin ja esittelevät ideansa muille. Ideoinnista itse pelin tekemiseen päästään kun ohjaajat ovat antaneet luvan toiminnalle. Taulukko 3. Pelin ideoimisen vaiheen sisältämät tehtävät Toimijat Tehtävät Nuorten pienryhmät Peli-idean luominen Proton tekeminen Proton esittely Nuoriso-ohjaaja Luvan anto toimimiseen Vapaaehtoiset Avustaminen tarvittaessa Välineet Assosiointikortit (VNA-kortit) Esim. muovailuvaha, piirrosvälineet 14

15 Peli-idean luominen Peli-ideointia voi lähteä tekemään hahmo-suunnittelun kautta. Hahmosuunnittelussa nuoret ideoivat jonkinlaisen eläin-, kasvi- tai ihmishahmon, joka voi olla hyvinkin mielikuvituksellinen tai vaikkapa mytologiaan perustuva. Hahmosuunnittelussa voi hyödyntää kynää ja paperia, tietokonetta, muovailuvahaa tai muita askarteluvälineitä. Hahmolle ideoidaan mm. ulkonäkö, liikkeet, taidot, tiedot ja muu tausta, kuten nimi, suku, elinympäristö, omaisuus ja hahmon maailma fysiikan lakeineen. Hahmolle luodaan myös keskeinen tehtävä sekä motivaatio tehtävän toteuttamiseen. Lisäksi mietitään millä tavalla hahmo yrittää päästä tavoitteeseensa. Lisäksi on mietittävä, millaisia keskeisiä ongelmia hahmolla on ylitettävänään tai ratkaistavaan. Mitkä ovat esimerkiksi päähahmon keinot selvitttää näitä ongelmia? Mikä on pelissä voitto? Mitä pitää olla tapahtunut ennen kuin on päässyt kentän loppuun tai voittanut? Peli-ideoinnissa voi käyttää apuna myös assosiaatiokortteja (VNA-cards), jotka edistävät idean syntyä adjektiivi-, substanttiivi- ja verbi-korttien avulla. Pakasta vedettyjen sanojen ja sanoista syntyneiden assosiaatioiden pohjalta voi muodostua pelin perusidea tai ainakin aivot virittyvät luovemmalle taajuudelle. Peli-ideoista valitaan lopuksi parhaat, joista itse pelikonsepti luodaan. Proton tekeminen Ideointivaihe päätetään pitch-dokumentointiin. Dokumentissa kuvataan maailmaa, taustatarina, tavoitteet ja niiden edessä olevat esteet. Dokumenttia havainnollistetaan kuvilla. Tarkoitus on saada muut ymmärtämään pelin logiikka ja kiinnostumaan siitä. Lisäksi pelikonseptia voidaan havainnollistaa rakentamalla ideasta prototyyppi paperista, muovailuvahasta, legoista tai muusta materiaalista. Prototyyppi auttaa pohtimaan, miltä peli visuaalisesti näyttää, toimii ja tuntuu. Pelin tekemisen vaihe Pelien tekemisen vaihe on ymmärrettäävästi pelinkehityskerhon, -leirin tai kurssin ajaltaan pisin toiminnan vaihe. Esimerkiksi viikottain kolme tuntia kerrallaan kokoontuvassa Gamedev-kerhossa pelien tekemiseen on käytetty usein 3 peräkkäistä kokoontumiskertaa, jonka jälkeen pelit on esitelty ja prosessi on aloitettu alusta. Pelien tekemisen vaihe tarkoittaa pääasiassa tiivistä nuorten aktiivista pelien kehittämistä pienryhmissä vapaaehtoisten ohjaajien tukemana. Lisäksi vaiheeseen voidaan nähdä kuuluvaksi kaikkien toimintaan osallistuvien yhteiset keskusteluhetket, joissa ryhmät kertovat toisilleen, mitä he ovat saaneet aikaiseksi ja mitä he seuraavaksi (esimerkiksi ko. tapaamisen tai illan aikana) aikovat saada tehtyä. 15

16 Työssä edistymisen seuraaminen ja raportointi Esimerkiksi Gamedev-kerhossa jokainen illan kokoontuminen aloitetaan yhteisesti. Yhteisessä aloituksessa käydään läpi mitä ryhmät ovat saaneet aikaiseksi ja mitä niissä on seuraavaksi tarkoitus tehdä. Ohjaajat ja nuoret luovat siis yhdessä aikataulun illalle ja miettivät mitä haluavat saada aikaiseksi illan aikana. Aikaa tähän keskusteluun käytetään noin puolesta tunnista tuntiin. Mikäli toimintaa toteutetaan leirinä tai vaikkapa viikonloppukurssina, kannattaa pitää huolta, että intensiivistä pelien rakentamisen prosessia tauotetaan. Tekemistä rytmittävinä taukoina voi käyttää esimerkiksi yhteisiä tsekkaus -hetkiä, joissa pienryhmät esittelevät toisilleen mitä ovat saaneet aikaan ja mitä seuraavaksi aikovat tehdä. Pelien kehittäminen pienryhmissä Gamedev-kerhon yksi ilta kestää Pelitalolla kolme tuntia. Tekemisen vaiheessa illan tunneista kaksi käytetään pienryhmissä tapahtuvaan aktiiviseen pelien tekemiseen. Tässä vaiheessa tavoitteena on, että nuoriso-ohjaaja seuraa toimintaa sivusta ja nuoret itse tekevät. Ongelmia kohdatessaan nuoret joko yrittävät etsiä itse ratkaisua tai selvittävät niitä vapaaehtoisten ohjaajien avulla. Ohjaaja ja vapaaehtoiset seuraavat, että pelin tekeminen etenee aikataulussa ja että työskentelyä täysin estävistä tai voimakkaasti hidastavista ongelmista päästään yli. Pelin viimeistelyn vaihe Pelinkehitystoiminnassa on tärkeää jättää riittävä aika pelien valmiiksi saattamiselle. Pelinkehitysprosessien kesken jäämistä ehkäistään tehokkaasti sillä, että pelien viimeistelylle ja esittelylle on selkeästi varattu oma aikansa ja tukensa 2. Vaihe on tärkeä, sillä sen avulla voidaan varmistua siitä, että jokainen toimintaan osallistuva nuori saa kokemuksen siitä, että on saanut vietyä projektin loppuun. Oman ryhmän yhteistä aikaansaannosta päästään myös esittelemään muille ja omasta työstä saadaan muilta nuorilta ja vapaaehtoisilta palautetta. Kun pelit ovat valmiita, ne voidaan myös yhdessä laittaa avoimesti esille verkkoon. Mikäli pelit on tehty Stencyl-ohjelmalla, tallennetaan pelit Stencylin omaan Forge-pilvipalvelimeen. Mikäli nuoret eivät halua, että pelit laitetaan avoimesti esille, voidaan myös sopia, että ne jäävät tekijöille itsellee n. Tällöin ne voidaan tallentaa esimerkiksi johonkin pilvikansioon tai muistilaitteeseen. Pelitalolla on suunnitelmissa alkaa kerätä pelejä Pelitalon omille nettisivuille, tällöin ne kertovat sivujen vierailijoille, millaista toimintaa Pelitalolla on käynnissä ja mahdollisesti inspiroivat uusia nuoria 2 Esimerkiksi Pelitalon Gamedev-kerhossa, jossa yhden pelin ideointiin, toteutukseen ja esittelyyn kokonaisuudessaan on käytetty noin kuukausi eli neljä kokoontumiskertaa, yksi kokonainen ilta on yleensä käytetty pelien viimeistelyyn ja esittelyyn. 16

17 mukaan kehittävään ja innostavaan toimintaan! Taulukko 4. Pelien viimeistelyn vaiheen sisältämät tehtävät Toimijat Tehtävät Nuorten pienryhmät Nuoriso-ohjaaja Vapaaehtoiset Arvioidaan yhdessä miten pelejä täytyy vielä viimeistellä Viimeistely yhdessä Pelien esittely toisille ryhmille ja ohjaajille 4. Pelinkehitystoiminnan monet muodot Kuten aiemmin onkin tuotu jo esille, nuorisotyöllistä pelinkehitystoimintaa voi toteuttaa monilla eri tavoilla, kuten pitkäkestoisena kerhona, intenssiviisenä tapahtumana tai kurssina tai vaikkapa viikonloppuleirinä. Toimintaa voi toteuttaa myös koulujen kanssa yhteistyössä esimerkiksi iltapäiväkerhona tai siitä voi syntyä ideoita ja käytännönläheisiä harjoitteita myös koulujen oppituntiharjoitteisiin. Pelinkehitystoiminta luo mahdollisuuksia esimerkiksi matematiikan, kuvataiteen ja äidinkielen opetukselle. Vain mielikuvitus on rajana, kun mietitään millaiseen kaikkeen oppimiseen, harrastamiseen, viihtymiseen ja ajanvietteeseen toimintaideaa voi soveltaa. Tätä kuvausta ei ole tarkoitetukaan yksityiskohtaisesti seurattavaksi ja noudatettavaksi ohjeistukseksi, vaan pikemminkin ideointia ja innostusta aktivoivaksi raportiksi, joka avaa Pelitalon kokemuksia ja käytänteitä avoimesti eri tilanteissa eri tavoilla sovellettaviksi. Lisäksi nuorisotyöllisessä tai opetuksellisessa pelinkehitystoiminnassa voi nuoria kannustaa pelinkehitystoiminnasta innostumiseen myös toimintaryhmän ulkopuolella. Pelinkehitystoiminnassa mukana olleet nuoret innostuvat usein sekä toiminnasta että yhdessä tekemisestä siinä määrin, että he ovat kiinnostuneita pitämään yhteyttä ja jatkamaan pelinkehityksen parissa toimimista myös varsinaisen toiminnan ulkopuolellakin. Ohjaaja voikin kannustaa nuoria luomaan toiminnan ympärille esimerkiksi Facebook-ryhmän. Innostavaa ja motivoivaa oheistoimintaa esimerkiksi Gamedev-kerholle luovat myös pelinkehitystapahtumat, joihin ryhmä voi yhdessä osallistua. Nuoriso-ohjaajan organisoimana ja ryhmän kanssa yhdessä tällaiseen osallistuessa pelionkehityksen vasta-alkajanuoretkin uskaltautuvat osallistumaan isoihin pelinkehitystapahtumiin kuten Gamejameihin tai Assemblyihin. Tapahtuma voi toimia myös toiminnan huipennuksena eli Gamedev-toiminnassa kerättyjen oppien näyttämönä, joka motivoi harjoittelemiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Iso tapahtuma voi myös viedä nuorten osaamista eteenpäin, sillä 17

18 tapahtumassa voi saada pelin kehittämisestä uusia ideoita, taitoja, kontakteja ja muutenkin uutta puhtia. 18

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Tietotekniikan laitoksen uusi linja

Tietotekniikan laitoksen uusi linja Tietotekniikan laitoksen uusi linja Tietotekniikan laitos 2011- Yhteisen rungon ympärille liittyvät oksina Tietotekniikan laitoksen perinteiset ja uudet linjat Haluatko harrastuksiisi liittyvän ammatin?

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ Helena Rautiainen 26.8.2014 1 OPETTAJATUUTORITOIMINTA Opettajatuutorit ovat ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksessa erittäin keskeisiä toimijoita.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset. Workshop 30.3.2017 Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA Workshopin tavoitteena on oppia, miten palveluita ideoidaan ja kehitetään palvelumuotoilun menetelmien avulla. Workshop

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ohjaus tuutorin roolissa

Ohjaus tuutorin roolissa Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA

VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA Kursseja on tarjolla yhteensä seitsemän. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia,

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot