1/2011. Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2011. Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa"

Transkriptio

1 1/2011 Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa

2 sisältö Kolmentoista Turku Energiassa on työnantajan kanssa paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista, ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Arto Ahonen kertoo. teollisuuden tai sitä lähellä olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta TP pyrkii tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen. Kuvassa TP:n johto: keskellä uusi puheenjohtaja Pertti Porokari sekä varapuheenjohtajat Proliiton Antti Rinne (vas.) ja Metalliliiton Riku Aalto (oik.). Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Neuvottelujohtajan palsta... 7 Puheenjohtajan palsta Edunvalvontaa palkkaus Edunvalvontaa Yhteiskunnasta Osaaminen Maailmalta Totta ja tutkittua Oikeutta Opiskelija-asiaa Jäsentietopalvelu Nimityksiä Järjestöyhteydet Kannen kuva: Jyrki Luukkonen 2

3 10.2. numero 1/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Ennen uuden televisiosarjan lavastussarjaa halliin rakennettavan studion kattoon ripustettiin 250 lamppua. Nyt sarja pyörii televisiossa ja projektipäällikkö Timo Relander jatkaa muissa Yleisradion hankkeissa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 28.4., 6.6., 1.9., 6.10., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 39 Syyskiertueen aikana UIL-yhteisöön liittyneiden jäsenten kesken arvottiin palkintoja. Pasi Salhoja oli yksi onnekkaista. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Turun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia Haku Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista. Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen. Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla. Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3 päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa. Haku koulutusohjelmaan 2011 Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus. Työkokemuksen tulee olla hankittu mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta. Lisätietoja Rakentaminen, Jouko Lehtonen Teknologiaosaamisen johtaminen, Osmo Eerola Ympäristöteknologia, Juha Leimu Joukahaisenkatu 3, Turku, puhelin (02)

5 pääkirjoitus Maailma muuttuu Eskoseni Tammikuu 2011 Ilona Mäenpää Kun Kiinan johtajalta Déng Xiaopingiltä tiedusteltiin, mitä mieltä hän on Ranskan vallankumouksesta, hän vastasi, että siihen on vielä liian varhaista antaa vastausta. Deng toimi Kiinan vahvana johtajana 1970-luvulta vuoteen Ennen Ranskan vallankumousta Kiinan, Japanin ja Intian kansantaloudet muodostivat yli 80 prosenttia maailmantaloudesta. Teollisen vallankumouksen myötä Eurooppa ja Uusi Manner kirivät ja jättivät Aasian maat jälkeensä. Nyt Itä-Aasia on jälleen nousussa. Kahdensadan vuoden taantumaan on tulossa korjausliike. Sitran Itä-Aasian osaston johtajan Teppo Turkin mukaan Kiina nousee vuoteen 2025 mennessä maailman johtavaksi teknologian kehittäjäksi. Kiina panostaa jo nyt tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän kuin USA. Ja Itä-Aasian maiden osuus on jo puolet maailman teollisuustuotannosta. Maailman suurimmat innovaatiokeskukset löytyvät Japanista, Kiinasta ja Etelä-Koreasta. Se, jos mikä, muokkaa maailmankarttaa uusiksi. Kiinalla on rahaa syytää niin USA:n kuin EU:nkin kriisimaiden velkakirjoihin. Sen innovaatiotoimistoja avataan jo Suomessakin. Sen avulla myös Afrikka on nousemassa. Visio seminaarissa esiintyneen Teppo Turkin mukaan muutos on perustavanlaatuinen; se merkitsee länsimaille niin henkisiä, taloudellisia, kulttuurisia kuin teknologisiakin haasteita. Haastetta tuo myös uudentyyppinen yhteiskunnallis-yhteisöllinen ajattelu. Aasiassa yksilön olemassaolo perustuu yhteisöstä saatuun lupaan eikä universaaliin ihmisoikeuteen. Tätä länsimaiden edustajien on vaikea ymmärtää ja omaksua. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Viime keväänä kemian ylemmät toimihenkilöt lakkoilivat alan ensimmäisen, heitä koskevan työehtosopimuksen puolesta. nen määrä vuoden 2010 aikana. Jäsenkunnan laskennallinen työttömyysaste oli noin 4,1 prosenttia. Pahimmillaan työttömyysaste oli vuosi sitten noin 6 prosenttia. Vuoden aikana myös työttömyyden rakenne muuttui. Vuosi sitten lomautettuja oli korvaustensaajista lähes puolet. Nyt lomautettujen osuus oli enää noin 15 prosenttia. Käsittelyaika IAET-kassassa oli enintään kaksi viikkoa eli kassan hallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukainen. YTN irtisanoi kemianteollisuuden työehtosopimuksen Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa Kemianteollisuus ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN eivät ole päässeet tammikuun loppuun mennessä yhteisymmärrykseen toteutettavista palkankorotuksista eikä ylempien toimihenkilöiden vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaamisesta. YTN on irtisanonut Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjan päättymään Muutoin sopimus olisi ollut voimassa asti. Vaikka työehtosopimus onkin irtisanottu, neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Uusi Insinööri -lehden painoon mennessä tilanne oli auki. Sopimuksen jälkivaikutus takaa kuitenkin sen sisältämien työehtojen voimassa pysymisen, kunnes uusi sopimus on solmittu. Samoin LTY-sektorilla palkkaneuvottelut olivat auki lehden painoon mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä tulokseen, sopimus irtisanotaan ja se päättyy helmikuun lopussa. Muuten sopimus on voimassa saakka. Suomeen syntyi vuoden vaihteessa uusi työnantajaliitto, johon kuuluvissa yrityksissä työskentelee noin palkansaajaa. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry yhdistyvät Palvelualojen työnantajat PALTA ryk:si. Jäsenten henkilöstömäärällä mitattuna liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Uuden liiton toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Logistiikkaan kuuluvat muun muassa lento- ja maaliikenne, huolinta sekä maaliikennepalvelut. Yrityspalvelujen ryhmään kuuluvat esimerkiksi asennus- sekä infra- ja turvapalvelut. Tietoliikenneryhmässä ovat muun muassa teleoperaattorit, media sekä muut ICT-palvelut. Muiden palvelujen ryhmässä ovat esimerkiksi autokoulut, vapaa-ajan palvelut sekä neuvontajärjestöt. PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja Toimitusjohtajana aloittaa 1. maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, emba Riitta Varpe. Työttömyystilanne viime joulukuussa IAET-kassasta tukea saavien määrä pieneni marraskuusta 2010 vajaalla neljällä prosentilla. Erilaisia tukia maksettiin jäsenelle, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Myös uusien hakemusten määrä pieneni. Joulukuussa saapui kaikkiaan vain 429 hakemusta, eli pienin kuukausittai- Uuden Insinööriliiton piirien puheenjohtajat vuonna 2011 Uusimaa Pekka Laakso, Helsingin Ins pj Länsi-Suomi Markus Moisio Itä-Suomi Arto Puumalainen, Mikkelin Ins pj Kaakkois-Suomi Reijo Mustonen, Lappeenrannan Ins pj Häme- ja Keski-Suomi Jani-Petri Semi, Valkeakosken Ins pj Pohjois-Suomi Kimmo Hannukainen, Lapin Ins pj com Kymenlaakson amk:ssa yt-neuvottelut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti tammikuussa yt-neuvottelut tekniikan ja liikenteen toimialalla. Neuvottelujen lähtökohtana on muun muassa toimialan opetustuntien väheneminen, mikä johtuu opiskelijamäärien ja -tulojen pienenemisestä. Toimenpiteet kohdistuvat toimialan henkilöihin, jotka jäisivät opetustuntien vähentyessä ilman töitä ja joita ei voida työllistää olemassa olevissa työtehtävissä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa opetusta Kotkassa ja Kouvolassa. 6

7 neuvottelujohtajan palsta Suunnittelualan paikalliset neuvottelut sujuivat vain osittain Suunnittelualan viime syksyn palkkaratkaisun paikalliset neuvottelut eivät sujuneet aivan toivotulla tavalla, selviää alan luottamusmiehille lähetetystä kyselystä. Työpaikoista peräti kolmasosassa ei keskusteltu lainkaan yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- tai työllisyystilanteesta, vaikka ratkaisun mukaan niin piti tehdä. Työnantaja on ajanut paikallista neuvottelemista palkkaratkaisuihin. Silti monella työpaikalla työnantajan edustajalla ei ollut valmiutta keskustella taloustilanteesta luottamusmiesten kanssa, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki sanoo. Ei voi välttyä ajatukselta, että työehtosopimuksessa sovittuja paikallisia työpaikkakohtaisia eriä kaipaavat työnantajaliitot, eivät niinkään heidän jäsenyrityksensä. Perusteellisesti yrityksen taloustilannetta käytiin läpi vain neljäsosassa yrityksistä. Kyselyn tuloksista selviää, että paikallistason työnantajilla ei ollut läheskään aina valtuuksia neuvotella palkkaratkaisusta, sillä linjaukset tehtiin yrityksen pääkonttorissa. Työnantaja saattoi myös ilmoittaa heti kättelyssä, että meillä mennään perälaudan mukaan. Hankamäki ei kuitenkaan pidä palkkaratkaisun lopputulosta kehnona. Suurimmassa osassa yrityksistä palkoista neuvoteltiin ja sovittiin paikallisesti. Sopimalla tehdyt palkkaratkaisut koskevat alan ylemmistä toimihenkilöistä arviolta kahta kolmasosaa eli perälautaratkaisuun joutui tyytymään noin kolmasosa. Neljäsosassa yrityksistä päädyttiin jakamaan 1,5 prosenttia yleiskorotuksena kaikille eikä yhtään 1,5 prosenttia pienempää ratkaisua kaiketi tehty. Se on kohtuullinen tulos näissä vielä epävarmoissa taloudellisissa oloissa. YTN teki suunnittelualan kyselyn joulukuussa. Siihen vastasi 71 luottamusmiestä. He edustavat lähes alan ylempää toimihenkilöä. Suunnittelualan palkkaratkaisu oli viime syksyn yleisen linjan mukainen eli kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Korotusten kustannusvaikutuksesta, ajankohdasta ja toteutustavasta neuvoteltiin yritys- tai työpaikkakohtaisesti mennessä. Jos palkankorotuksista ei päästy sopuun, työpaikoilla maksettiin niin sanotun perälaudan mukaisesti yhden prosentin yleiskorotus ja työnantaja jakoi puoli prosenttia haluamallaan tavalla. Ismo Kokko neuvottelujohtaja Muutos seuraa liikettä Viime viikkoina olemme saaneet seurata median välityksellä, kuinka Pohjois-Afrikan maissa kansa on lähtenyt liikkeelle vaatimaan oikeuksiaan vapaan demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Pitkään jatkunut harvainvalta näyttää tulleen ainakin osaksi tiensä päähän, kun ihmiset ovat lähteneet kaduille vaatimaan oikeuksiaan ja myös siinä onnistuneet. Vaikka nämä tapahtumat ovat monelta osin inhimillinen tragedia muun muassa menetettyjen ihmishenkien johdosta, tapahtumat ovat osoitus siitä, että kaikkea ei voi loputtomiin sanella ja ohjata yläpuolelta. Liike on johtamassa muutokseen. Väkivaltaa ei tosin tule missään nimessä sallia. Meillä Suomessa on huhtikuussa edessä eduskuntavaalit, joihin on ladattu runsaasti poliittista painetta työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden sekä palveluiden osalta. Jokainen puolue esittää muutosta. Ammattiliiton näkökulmasta toivottavaa on, että jokainen jäsen valitsee omasta mielestään parhaan vaalipaketin, joka tukee insinöörienkin työllisyyttä ja teollisuuden menestystä. Valinta ei vielä riitä, vaan jokaisen on lähdettävä liikkeelle ja äänestettävä näkemyksensä mukaisesti. Muutoin muutos jää tulematta ja hyvinvoinnin kasvu saavuttamatta. Suurin este muutokselle on välinpitämättömyys. Sama muutoksen logiikka koskee myös meidän ydintoimintaamme, palkka- ja työehtoneuvotteluja. Heti eduskuntavaalien jälkeen alkavat kevään palkkaneuvottelut useilla eri aloilla. Neuvottelupöydässä ovat teknologia-, suunnittelu-, ICT-, ja energiateollisuuden neuvottelijat. Samoin jatkuvat pitkään kestäneet paperiteollisuuden neuvottelut. Kahtena viime vuonna, lähinnä heikon talous- ja työllisyystilanteen johdosta, työnantajapuoli on ollut vahvoilla ja painanut yksissä tuumin palkkakehityksen minimiin. Samoin heidän kovasti vaalimansa paikallinen sanelu on ottanut liikaa jalansijaa tehtyjen sopimuskirjausten ansiosta. Meidän pitää yhdessä osoittaa tahtomme paluusta normaaliin palkkakehitykseen ja normaaliin palkankorotusmalliin, yleiskorotuksiin. Tässäkin kohtaa muutos edellyttää jäsenten tahtoa, keskustelua ja liikettä. Liike konkretisoituu lopulta fyysisenä liikkeenä pois työpaikoilta, jos tarve niin vaatii. Muutos tapahtuu vain yhteisellä liikkeellä. PS. Olen itsekin lähtenyt muutoksen tielle ja avannut FB-profiilin (facebook.com/ismo.kokko). Tarkoituksena on siirtää sinne mahdollisimman paljon kevään neuvottelujen kommentointia. Siispä tervetuloa kaikki keskustelemaan. UUSI INSINÖÖRI 7

8 AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. NETISTÄ -10% Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Ifin Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan toimintaa. 8

9 puheenjohtajan palsta Eduskuntavaalit lähestyvät Tammikuu 2011 Pertti Porokari Puolueita kiinnostavat taas kansalaisten ongelmat. Hallitusohjelmatavoitteita julkaistaan nyt kiivasta tahtia. Insinööriliitto on tehnyt omat tavoitteensa ja painotuotetta jaetaan juuri sidosryhmille. Olemme olleet tekemässä myös Akavan ja Teollisuuden Palkansaajien TP:n hallitusohjelmatavoitteita. TP:n elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Insinööriliitto pitää kaikkein tärkeimpänä tavoitteena työllisyyttä, jonka ympärille lähes kaikki hallitusohjelmatavoitteet linkittyvät. Ketju alkaa laadukkaasta koulutuksesta, joka antaa riittävät valmiudet tuottavaan, koko yhteiskuntaa rakentavaan työtehtävään, joka viime kädessä luo maahan vaurautta ja pitää hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ja kehittymisen mahdollisena. Suomi elää tänä päivänä suurimmaksi osaksi vientiteollisuuden varassa. Siksi insinöörikoulutus on koko menestymisen keskiössä. Siksi vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa kaventaa ja siksi työuria pitää pidentää työympäristö ja työntekijät huomioon ottaen. Eläkeiän korottamisella ei ole mitään tekemistä työurien pidentämisen kanssa. On jo korkea aika saada liitoille kanneoikeus myös Suomeen. Tällainen löytyy jo muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Saksasta. Työpaikkojen mielenilmaisut johtuvat lähes yksinomaan työnantajien lainrikkomuksista ja liittojen kanneoikeus toimisi siis näitä ennaltaehkäisevänä. Työelämän ongelmiin on haettava parantavia lääkkeitä, ei laastaria. Puolueet julkistavat varovaisesti linjauksiaan, kun vaalit lähestyvät. Palkansaajien kannattaa kuunnella herkällä korvalla, mitä eri ammattiyhdistysjohtajat lausuvat eri asioiden sisällöistä, jotta poliitikkojen viestit avautuvat. Insinööriliitto on puoluepoliittisesti täysin neutraali ammattiyhdistys ja toivottaa kaikille liiton eduskuntavaaliehdokasjäsenille tasapuolisesti onnea ja menestystä vaaleihin. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta palkkaus Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Järjestelmällisesti palkkaa 10

11 Lähes kaikki suomalaisorganisaatiot määrittävät palkkapolitiikkaansa jonkinlaisen järjestelmän kautta niitä kutsutaan yleisesti palkkausjärjestelmiksi. Aiemmat palkanmäärittelyperusteet eivät tarpeeksi hyvin kuvanneet tehtäviä, niiden sisältöjä tai vaativuuksia. Perinteiset mallit eivät ota kantaa, miten yksilö suoriutuu omassa työssään. Se on kuitenkin palkkatason tai -kehityksen näkökulmasta olennainen tekijä. Viimeiset 20 vuotta analyyttiset, työnvaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät ovat yleistyneet. Palkkausjärjestelmät perustuvat työn vaativuuteen ja siitä suoriutumiseen. Kolmantena tekijänä voi olla markkinapalkka: mitä muualla vastaavista tehtävistä maksetaan. Jos ei ole määritelty selkeätä palkkapolitiikkaa, yhteisiä linjauksia esimiehen selkänojaksi eikä ole järjestelmällisyyttä, mihin palkkataso ja -kehitys perustuvat, niin käytännöt organisaatiossa ovat hataralla pohjalla, sanoo toimitusjohtaja Saara Tarumo Alexander Pay Management Oy:stä. Palkkausjärjestelmä on väline, jonka pitää tukea organisaation palkkapolitiikan toteuttamista, hän jatkaa. Työyhteisössä on oltava tietoa ja taitoa ymmärtää, mikä on sen tavoittelema palkkapolitiikka. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten jukolaisen pääluottamusmies Pekka Liimataisen mukaan palkitseminen on kokonaisuus. Pelkkä palkka ei luo työyhteisön hyvinvointia, vaan se rakentuu hyvin monista asioista. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä on vain osa kokonaisuutta. Lisäksi kaikki muu on otettava huomioon, kuten esimerkiksi strategia, johto ja henkilöstö, jotka yhdessä muodostavat organisaation toiminnallisuuden. Liimatainen korostaa, että palkkausjärjestelmä on ennen kaikkea johdon väline, jolla se saa motivoitua työntekijöitä. Palkka on ihmisille tietenkin tärkeä, ja sillä pitää tulla hyvin toimeen. Ihmiselle toteuttavana olentona työn on oltava kuitenkin mielekästä, minkä kautta pystyy motivoitumaan. Työpaikoilla palkoista vaietaan Suomalaisilla työpaikoilla ei puhuta kovinkaan avoimesti palkoista. Työkaverien sijaan palkkaasioita mietitään ystävien tai sukulaisten kanssa. Liimatainen arvelee, että yksi syy puhumattomuuteen on kateus muiden ansioista tai pelko kateudesta. Sen tähden hyvän palkkausjärjestelmän tärkeä ominaisuus on läpinäkyvyys. > > UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta palkkaus Läpinäkyvän palkan määrittelyssä on ihannetilanteessa mukana kolme tahoa: henkilön esimies, palkkahallinnosta vastaava ihminen ja luottamusmies. Läpinäkyvästi määritelty palkka tuo oikeudenmukaisuuden tunteen. Kun henkilö tulee uuteen tehtävään, tehtävämäärittelyssä lähtökohtana on työn vaativuus ja myöhemmin siitä suoriutuminen. Määrittely alkaa hyvin ja kattavasti kirjoitetulla tehtävänkuvalla. Läpinäkyvän palkan määrittelyssä on ihannetilanteessa mukana kolme tahoa: henkilön esimies, palkkahallinnosta vastaava ihminen ja luottamusmies. Kolmikko käy läpi tehtäväkuvan ja soveltaa palkkausjärjestelmän taulukkoja. Myös Tarumo korostaa avoimuutta. Työntekijöiden on luotettava siihen, että työnantaja käyttää harkintaa valistuneesti. Luottamukseen tarvitaan avoimuutta eikä työnantajan pidä pelätä sitä. Avoimuus ei tarkoita sitä, että julkistetaan kaikkien palkat. Palkkapolitiikan voi kuitenkin kirjata, Tarumo painottaa. Toisaalta en ole tavannut yhtään yritystä, jossa ei haluta toteuttaa oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. Tasapuolisuus eri-ikäisiä kohtaan Muita tärkeitä palkkausjärjestelmän elementtejä ovat esimerkiksi kannustavuus ja joustavuus. Yksi nykyisten palkkausjärjestelmien hyvä puoli entisiin palkkataulukoihin verrattuna on se, että nuoretkin saavat tehtäväkuvan mukaista palkkaa. Entisessä virastomaailmassa mitä vanhempi oli, sitä suurempi palkkaluokka, riippumatta mitä teki, valtiolla päätoimisena pääluottamusmiehenä toimiva Liimatainen sanoo. Valtiolla kaikkiin henkilöstöryhmiin noudatetaan samaa palkkausjärjestelmää. Sen sijaan yksityissektorilla ylemmillä toimihenkilöillä on tyypillisesti eri järjestelmä kuin muulla henkilöstöllä. On johdonmukaisempaa ja työnantajankin kannalta selvempää, että koko henkilöstö on saman järjestelmän piirissä. Eri henkilöstöryhmien rajapinnassa vaativuudet voivat mennä limittäin, Tarumo korostaa. Vaativuutta arvioivien kriteerien on oltava relevantteja tehtävässä kuin tehtävässä. Vaativuuden arviointi ei ole tiedettä, vaan mahdollisimman objektiivinen menettely. Kun lopputuloksesta saadaan konsensus aikaan, niin se on riittävän hyvä tulos. Tarumo, joka konsultoi organisaatioita palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä, kertoo, että suoritusarviointi joskus pohdituttaa: jotkut ryhmät kokevat, ettei omalla toimialalla pysty arvioimaan suoritusta. On tehtävä mikä tahansa, pappi tai insinööri, niin siinä on tietty toimenkuva, tehtävällä tietty tarkoitus organisaatiossa ja tietyt keskeiset tavoitteet. Tarumon mukaan pitää pystyä arvioimaan ja tarkastelemaan sitä, miten kukin henkilö onnistuu työssään suhteessa odotuksiin ja tehtävän perustarkoitukseen. Kuukausia kestävä koitos Usein uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen on isompi muutos kuin organisaatio kykenee ennakoimaan. Siinä kiteytetään uudella tavalla tehtävärakennetta. Myös kaikkien osapuolien sitouttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Konsultit pystyvät toimimaan nopeallakin aikataululla, mutta silloin käy helposti niin, että väki ei pysy perässä eikä ehdi omaksumaan ajatusta, Tarumo sanoo. Valmistelussa mukana oleva sisäpiiri on yleensä hyvin sitoutunut järjestelmään. Lisäksi esimiesten ja johdon järjestelmän soveltajina on myös sitouduttava, samoin koko henkilöstön. Suomalaisorganisaatioissa on käytössä useita erilaisia analyyttisia, työnvaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä. Viereisellä sivulla on esitelty kotimainen Palkkavaaka. Huhtikuussa ilmestyvässä Uusi Insinööri -lehdessä esitellään HAY- ja IPE-järjestelmiä. 12

13 Palkat ajan tasalle Valtionhallinnon uudistaminen konkretisoitui, kun vuoden 2010 alussa aloittivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) sekä aluehallintovirastot (AVI). UUSI Kun aluehallinto järjestettiin uudestaan, noin henkilölle piti luoda yhteinen palkkausjärjestelmä, sillä vanhojen virastojen palkkausjärjestelmät poikkesivat toisistaan ja palkkataso oli erilainen. Jo uudistamishankkeen valmisteluvaiheessa eri virastojen henkilöstö otti kantaa, että palkkausjärjestelmä pitää synnyttää mahdollisimman nopeasti, kertoo ELY-keskusten jukolainen pääluottamusmies Pekka Liimatainen. ELY-keskuksissa työskentelee palkansaajaa. Eduskunnan hallintovaliokunta saneli, että palkkausjärjestelmän pitäisi valmistua vuoden kuluessa siitä kun ELY-keskukset on synnytetty. Urakka on kuitenkin niin suuri, ettei vuosi riittänyt. Nyt on sovittu, että järjestelmän neuvottelutulos on saavutettu 31. toukokuuta mennessä, Liimatainen sanoo. Kilpailutuksen jälkeen uudeksi järjestelmäksi valittiin Palkkavaaka. Se ei ole ollut käytössä yhdistyneissä virastoissa aiemmin, mutta muuten se on laajasti käytössä useissa virastoissa ja yksityisissä yrityksissä. Työnantaja näki, että sen tähden Palkkavaa asta saadaan etua eli arviointikriteeristö on sellaisenaan vertailtavissa suhteessa muihin organisaatioihin. Vaakakupissa painoi myös se, että Palkkavaa an omistavalla Alexander Pay Management Oy:llä oli eniten tarjota resursseja palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, koulutukseen ja ylläpitoon. Valtaisa palkkauksen uudistamishanke Alexander Pay Managementin toimitusjohtaja Saara Tarumo arvioi, että projekti on isoin koskaan heillä ollut. Projekti on vedetty läpi todella tiukalla aikataululla. Siinä on kuitenkin voitu hyödyntää aiempaa dokumentointia tehtävistä, joka on vanhoissa järjestelmissä tuotettu. Koska kaikissa virastoissa on ollut jo aiemmin jokin analyyttinen järjestelmä, se on tukenut uuden luontia. Tarumon mukaan käyttöönottovaiheeseen jää paljon viimeisteltävää. INSINÖÖRI Palkkavaa an vahvuus on runsas testaaminen eri toimialoilla sekä erityyppisissä tehtävissä. Aina se näyttää tuottavan järkevän lopputuloksen organisaationkin näkökulmasta. Liimatainenkin arvostaa Palkkavaa an määritelmiä aiemmin käytössä olleisiin palkkausjärjestelmiin verrattuna. Asiantuntijatehtävissä työskentelevälle Palkkavaaka tarjoaa hyvän mahdollisuuden määritellä vaativuustason. Vierastusta uutta kohtaan Liimatainen kertoo, että henkilöstö ei ottanut Palkkavaakaa kovin innostuneesti vastaan, sillä se oli tottunut vanhoihin järjestelmiin. Toisaalta tiedettiin, että menee ainakin vuosi ennen kuin voidaan ottaa Palkkavaaka käyttöön. Sen ajan kaikki ovat euromääräisillä, joulukuun 2009 tilanteeseen jäädytetyillä palkoilla. Luottamusmiehet ymmärsivät, ettei vanhoja palkkausjärjestelmiä voinut pitää enää voimassa, sillä niiden mukaan eri puolilla virastoa palkitsemiset vaihtelisivat. Pelkoa on herättänyt myös palkkojen aleneminen, sillä eri virastojen palkkatasoerot ovat isoja. Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän kuva ei muutu miksikään, Liimatainen painottaa. Hänen arvionsa mukaan suuresta osasta insinöörejä tulee takuupalkkalaisia eli nykyinen palkka on suurempi kuin työn vaativuus ja siitä suoriutuminen edellyttävät. Ajatus on se, että takuupalkkalainen kuroo umpeen 1 2 vuodessa, jonka jälkeen hän alkaa elää Palkkavaa an mukaisesti. Sekä palkansaaja- että työnantajapuoli haluavat niin hyvän neuvottelutuloksen, että takuupalkkalaisia on mahdollisimman vähän ja takuupalkkalaisille ohjelman, miten nopeasti järjestelmä saadaan kurottua kiinni. Pekka Liimatainen. Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän kuva ei muutu miksikään. 13

14 edunvalvonta palkkaus Teksti: Marketta Harinen Kuvat: Antonin Halas ja Marketta Harinen Palkkatutkimuksista selkänojaa neuvotteluihin Palkkatutkimuksista saa kunnon tietoa neuvottelupöytiin ja pohjaa omiin palkkaneuvotteluihin. Liittojen lisäksi palkkatutkimuksia tekevät monet yritysyhdistykset. 14 Kaikille ylemmille toimihenkilöille lienevät tuttuja omien ammattiliittojen vuosittaiset palkkatutkimukset. Ylemmät Toimihenkilöt YTN kokoaa jäsenliittojensa keräämistä tiedoista tietopakettia, josta selviävät eri alojen keski- ja mediaanipalkat, tehtyjen ylitöiden määrä, matkustuspäivät ja muut työelämän kuviot. Tutkittu tieto tarjoaa selkärankaa YTN:n neuvottelijoille, kun he istuvat neuvottelupöytään vääntämään kättä yleisistä palkankorotuksista ja työsuhteen muista ehdoista. YTN:n yli sadasta yritysyhdistyksestä moni tekee myös omia palkkatutkimuksia paikallisten neuvottelujen tueksi. Niiden tuloksia käytetään hyväksi, kun palkkoja pyritään kehittämään paikallisesti. Useimmat yritysyhdistykset toteuttavat kyselyjään parin vuoden välein ja likimain samoin kysymyksin, jotta vertailu onnistuisi. YTN:n tutkijat auttavat yritysyhdistyksiä asiantuntijoina, jos apua tarvitaan. He esimerkiksi tarkistavat kysymyspatteriston, jotta bugeja ei pääsisi syntymään. Tärkeää paikallista tietoa Outokummun Tornion ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys tekee palkkatutkimuksia noin puolentoista vuoden Janne Seppälä arvioi, että palkkatutkimusten suurin hyöty Metsolla on ollut palkkatietoisuuden lisääminen. välein. Pari viimeistä kyselyä on työstetty yhdessä Raahen Rautaruukin yritysyhdistyksen kanssa. Palkkatutkimuksista näkee, mitä töitä arvostetaan ja miten palkkaus on kehittynyt vuosien varrella. Yhteistyö Raahen kanssa on hyödyllistä, koska palkkoja päästään vertailemaan saman alan yritykseen täällä pohjoisessa. Olosuhteet ovat meillä ja Raahen Ruukilla lähes samat, kertoo Tornion ylempien luottamusmies Hannele Aikio. Aikion mukaan kyselyistä on joskus paljastunut hyvin alhaisia palkkoja. Ne poikkeamat selvitetään ja asia yritetään korjata. Omasta tutkimuksesta on apua palkkaneuvotteluissa. Niistä saa kuvan meidän omasta tilanteesta, jota voi sitten verrata YTN:n tietoihin ja muihin teknologiateollisuuden palkkatilastoihin. Myös työilmapiiriä, matkustuskorvauksia, ylitöitä ja vaikkapa työehtosopimustavoitteita kartoittavat kysymykset antavat hyvää tietoa paikallisista oloista. Tornion väestä noin puolet vastaa kyselyihin ja tulokset kiinnostavat. Työnantajakaan ei ole tutkimuksen tekoa kavahtanut. Lupa kyselyn tekemiseen on tullut helposti. Aikion mielestä yritysyhdistyksen palkkatutkimukset ovat tärkeä toimintamuoto. Samaa mieltä on Metson ylempien yritysyhdistys MYTin Janne Seppälä. Palkkaeroja haarukoidaan MYT on tehnytkin palkkatutkimuksia jo lähes 20 vuoden ajan. Viimeisin oli järjestyksessään kymmenes. Seppälän mukaan kyselyjen tuloksilla on saatu haarukoitua palkkaeroja eri yksiköiden välillä ja sisällä. Palkkatutkimusten suurin hyöty on ollut palkkatietoisuuden lisääminen. Tutkimustuloksia on pystytty jonkin verran hyödyntämään pohjana paikallisissa neuvotteluissa. Työnantaja on suhtautunut kyselyjen tutkimuksiin vaihtelevasti, mutta kun tulokset ovat olleet suhteellisen tarkkoja, tuloksia ei ole pystynyt tyrmäämäänkään, Seppälä kertoo. Metsolaisista ylemmistä toimihenkilöistä reilusti yli kolmasosa vastaa yleensä tutkimuksiin. Mitä paremmin ihmiset tiedostavat palkkansa suhteessa muihin, sitä paremmin palkoista pystyy puhumaan. Tutkimukset ainakin vähentävät mutu-pohjaisiin oletuksiin perustuvaa palkkatietämystä puolin ja toisin, Seppälä sanoo.

15 NOPSYn kyselyn tulokset päätyivät lehtiin Nokia Siemens Networksin (NSN) pääkaupunkiseudun ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys Nopsyn viime vuoden palkkakysely toi uutta tietoa NSN:n palkoista. Reaaliansiot laskivat, eri yksiköiden keskipalkoissa oli jopa satojen erojen eroja ja työntekijät kokivat työn vaativuuden mittarit epäreiluiksi. NSN:llä voidaan huonosti, sillä usko omaan tulevaisuuteen yrityksessä horjuu ja työpaikkojen pelätään siirtyvän Kiinaan tai Intiaan. Nopsyn kyselyn tuloksista raportoitiin useissa lehdissä, muun muassa Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa yritysjohdon harmiksi. Kysely oli tarkoitettu yritysyhdistyksen omaan käyttöön, mutta jostain tiedot päätyivät julkisuuteen, Nopsyn Tuula Aaltola sanoo. Pahoittelut eivät riittäneet NSN:lle, joka arvosteli julkisuudessa Nopsyn palkkatutkimusta. NSN:n ulostulosta jäi vaikutelma, etteivät he olleet perehtyneet asiaan. Onneksi liitotkin puuttuivat asiaan. Puheenjohtajana jouduin asiasta kovan paikan eteen, muun muassa työnantajan puhutteluun, Nopsyn puheenjohtaja ja luottamusmies Jari Ruokolainen kertoo. Arvokasta tietoa saatiin Viime vuoden kysely oli Nopsyn historian toinen. Myös vuonna 2009 kartoitettiin NSN:n palkkoja, palkkakehitystä ja työtyytyväisyyttä pääkaupunkiseudulla. NSN:n väki vastasi puoli tuntia vieneeseen kyselyyn hyvin. Vastausprosentti nousi 25:een eli vastaajia oli noin tuhat. Tulokset ovat siis yleistettävissä. Palkkatietojen lisäksi Nopsy sai kyselystä arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, koetaanko palkkarakenteiden perusteiden olevan kohdallaan, millaiseksi työkuorma koetaan eri organisaatioissa ja miten yleisesti työntekijät kokevat ikäsyrjintää, Ruokolainen selittää. Aaltola huokaa urakan jälkeen, sillä kyselyn tulosten yhteenveto ja analysointi oli vaativa rupeama. Työtä tehtiin seitsemän luottamusmiehen voimin useita viikkoja, viikonloppuisinkin. Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa ei tarvitse enää tyytyä arvailemaan, kun on tutkittua tietoa tarjolla. Nopsy järjesti kyselyn tuloksista ylemmille toimihenkilöille neljä tiedotustilaisuutta, joista yksi oli englanniksi. Tutkimus on ollut suosittua luettavaa myös Nopsyn sisäisillä verkkosivuilla, ja kiitosta on tullut runsaasti. Yritysyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi taas. Firma kutistuu, mutta me kasvamme, Ruokolainen toteaa. Luottamusmies Tuula Aaltolan mukaan NSN:n henkilöstöhallintokin toivoo Nopsyn jatkavan palkkatutkimuksiaan. Niistä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Yhdessä rakentaen Kyselyn toteuttaneet luottamusmiehet ja yrityksen johto kävivät läpi tutkimuksen tuloksia yhdessä. Tutkimuksestamme myös yritys saa sellaista tietoa, jota sillä ei ole ennestään. Siitä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Me pystyimme esimerkiksi kertomaan, millaisista asioista työhyvinvoinnin huonot tulokset koostuvat, Aaltola kertoo. Vaikka NSN:ssä elo on ollut edunvalvonnallisesti ajoittain hyvin hankalaa, valoa on nyt näkyvissä. Varovaisen optimistia olemme, jotain toivoa on yhteistyön paranemisesta. Tavoitteemme on, että asioita voitaisiin miettiä rakentavasti yhdessä, Aaltola sanoo. Sitä paitsi ei kaikki ihan surkeaa ole. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero näyttäisi olevan NSN:ssä pienempi kuin samantapaisissa töissä keskimäärin. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Kiiltävät kaukolämpökanavien tuuletusputket, jotka on suunnitellut Turku Energian rakennuttamispäällikkö Urpo Holma, soveltuvat Turun vanhaan kaupunkimaisemaan. Matkustamiseen kuluva aika korvataan Turku Energiassa Arto Ahonen on ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Turku Energiassa. Siellä työnantajan kanssa on paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista periaatteella joko rahana tai vapaana, elämäntilanteen mukaan. 16

17 Ahosen mukaan on erinomaista, että työntekijä voi itse valita, miten korvauksen haluaa. Valinta tehdään useimmiten sen mukaan, missä elämäntilanteessa henkilö on. Seminaarit ja koulutusmatkat ovat ainoita, joista ei makseta matka-ajalta. Työsuhdeasioissa työnantaja on meillä järkevä yhteistyökumppani, joka suhtautuu työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin vakavasti. Valitettavasti näin ei ole joka yrityksessä. Sen Ahonenkin tietää. Osaamista tarvitaan Energia-ala painottuu yhä enemmän vaativiin asiantuntijatehtäviin. Myös toimihenkilöryhmät kasvavat, mutta työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Osaamista tarvitaan yhä vaativammissa tehtävissä, Ahonen sanoo. Ala kehittyy ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Miten tärkeäksi energian, sähkön ja lämmityksen rooli kasvaa 2010-luvulla, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa laitteet paranevat ja monimutkaistuvat, kunnossapito kehittyy ja toiminnassa tarvittava osaamistaso nousee. Ihmiset eivät nykyään siedä sitä, että tulee katkoja sähkön tai lämmön toimituksessa. Vaatimustason nousuun pyritään vastaamaan muun muassa henkilöstön osaamista kasvattamalla. Paikallinen sopimus Turku Energialla on paikallinen sopimus kaikkien henkilöstöryhmien kanssa myös ylempien. Sen piiriin kuuluvat Turku Energia konserniin kuuluvat emoyhtiö Turku Energia sekä tytäryhtiöt Turku Energia Sähköverkot ja Turun Seudun Kaukolämpö. Paikalliset sopimukset pyritään konsernissa neuvottelemaan pikaisesti valtakunnallisen sopimuksen synnyttyä. Ongelmiin haetaan tarvittaessa apuja myös liittotasolta, jos paikallisesti jää asioita auki. Jos työtehtävä vaatii matkustamista, on työnantajan tietenkin otettava se huomioon kustannuksissa, Ahonen miettii. Korvauskäytännöt vaihtelevia Kun työnantaja mukisematta maksaa hotelleille ja lentoyhtiöille, miksi se ei maksaisi työntekijälle matkustamisen aiheuttamista ylityötunneista, hän ihmettelee. Jos työntekijän pitää matkustaa Tukholmaan kolme kertaa viikossa, olisiko viisaampaa siirtää työpistekin sinne, Ahonen miettii. Vai pitäisikö työntekijän olla työssä omalla ajalla? Sähköinen tai videoneuvottelu auttaisi alentamaan kustannuksia murto-osaan. Sopimuksia yhdistämässä Matka-ajan korvaamisesta neuvotteleminen on aiheuttanut energiaalalla paljon päänvaivaa ja ongelmia. Toisissa yrityksissä, kuten esimerkiksi artikkelissa mainitussa Turku Energiassa, matka-aika korvataan yhden suhde yhteen. Joissakin yrityksissä matkatunnit voi lisätä työaikasaldoon, mutta osassa matka-aika korvataan ainoastaan pienehköllä korotetulla ja verollisella päivärahalla ja joissakin yrityksissä sitä ei korvata laisinkaan. Näin, vaikka korvaaminen työehtosopimuksen kirjauksen mukainen tapa olisikin. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös ylitöiden korvaamiset muun muassa erisuuruisina könttäkorvauksina, jotka eivät kata kokonaisuudessa tehtyä työmäärää. Näistä korvauskäytännöistä yritetään päästä eroon ja siirtyä lain mukaiseen, korotettuun ylityökorvaamiskäytäntöön. Osassa energia-alan yrityksiä on käytössä työaikapankkeja, joihin henkilöstö on ollut yleensä tyytyväisiä. Niitä ollaan laajentamassa myös muihin yrityksiin hyvien kokemusten rohkaisemana. Energia-alan yrityksillä menee yleisesti erittäin hyvin, vaikka mukana olevat niin sanotut palvelualan yritykset ovatkin sähkön tuottamista ja jakelua heikommassa taloudellisessa asemassa. Tämä aiheuttanee kitkaa tämän kevään työehtosopimusneuvotteluissa, joissa on tarkoitus sopia alan tulevista palkankorotuksista. Maria Harju, työsuhdelakimies Ahonen on ollut Turku Energiassa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä varsinaisena tai varalla lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1998 lähtien. Hän oli mukana YTN:n energian taustaryhmän toiminnassa vuonna 2007 neuvottelemassa 2010 päättynyttä sopimusta. Hänet kutsuttiin mukaan taustaryhmään edustamaan kaupunkien energiayhtiöitä. Vuonna 2007 käyty työehtosopimuskierros oli siinä mielessä merkittävä, että siinä yhdistettiin kaupunkiyhtiöiden (Enertan) ja yksityisen puolen (Finergyn) sopimukset samaan Energiateollisuuden nimissä kulkevaksi sopimuskokonaisuudeksi, Ahonen kertoo. Turku Energia yhtiöitettiin vuonna 1995 ja tuli silloin Enertan sopimuksen piiriin. Enertan tessissä oli kiemuraisia ja monimutkaisia lauseita, joista ei aina tiennyt, mitä ne tarkoittavat. Käytännössä sen kautta ei haettu korvauksia matkustamisesta. Turku Energiassa laaja matkustaminen on vähäistä, sillä asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi Turussa. Ahonen työskentelee Turku Energia Sähköverkot Oy:ssä, joka on Turku Energian tytäryhtiö. Hänelle kertyy matkapäiviä keskimäärin 15 vuodessa. Korvaukset tulevat säntillisesti kaikista ylimääräisistä tunneista, joita matkaan on käytetty. Konsernin noin 300 työntekijästä 25 on ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat pääosin keskijohdossa. Toimihenkilöitä on yli sata. Kun työnantaja joutui vuonna 2007 rajaamaan eri työehtosopimusten piiriin kuuluvat henkilöt, myös keskijohdolta kysyttiin, onko alaisissa ylemmän toimihenkilön tehtäviä tekeviä henkilöitä. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Ismo Kokko ja Marketta Harinen Kuva: Tuulikki Holopainen Teollisuuden palkansaajat tähtää EK:n vastavoimaksi Teollis puhee rokari tajina ja Met Palkansaajien yhteistyötä täytyy tiivistää ja palkkakoordinaatiota lisätä, tuumaavat Teollisuuden Palkansaajien TP:n puheenjohtajat Pertti Porokari, Antti Rinne ja Riku Aalto. Työnantajajärjestöjen keskittyminen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiukkaan otteeseen on herättänyt myös Teollisuuden palkansaajia. Kolmentoista teollisuuden tai sitä lähellä olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta pyrkii vastaisuudessa tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen. Meidän on ryhdistäydyttävä, TP:n puheenjohtajisto totesi yksissä tuumin. TP aikoo pohtia ja keskustella yhteistyön tiivistämisestä jo tämän talven ja kevään aikana. Helppoa ja nopeaa muutosta ei luvannut kukaan, mutta pois ei suljettu sitäkään mahdollisuutta, että TP vielä jossain vaiheessa rekisteröityisi. Pohdittavaa hallitusneuvotteluihin TP julkisti elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa torstaina TP:n mielestä seuraavan hallitusohjelman tärkein asia on työllisyyden ja kasvun edellytysten turvaaminen. Se edellyttää rakennemuutoksen parempaa hallintaa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa, mutta myös panostamista innovaatiotoimintaan ja uusien menestyvien toimialojen löytämistä. Valtiolta odotetaan osallistumista investointeihin, jotka suuntautuvat uusien teollisuusklustereiden luomiseen. Energiapolitiikassa tavoitteena on täysi energiaomavaraisuus. TP esittää muun muassa kolmen uuden ydinvoimalan lisäämistä vuoteen 2030 mennessä Olkiluoto 3:n jälkeen. Myös vesivoiman tuotantoa halutaan lisättäväksi nykyistä tuotantolaitteistoa päivittämällä ja hyödyntämällä lisää jo rakennettujen vesistöjen säätövoimaa. Tuulivoimakapasiteettia pitäisi kasvattaa ja panostaa maalämmön ja bioenergian sekä hukkaenergian ja energiatehokkuuden tutkimukseen. T&K-panostuksia lisättävä Tutkimus- ja tuotekehitysvaroja pitäisi saada entistä enemmän vihreään ympäristöteknologiaan ja biotalouteen. TP näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti ympäristöteknologiassa. T&K rahoitus on nostettava vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja valtion osuus on korotettava 30 prosenttiin kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. TP toivoo myös, että uusi hallitus loisi edellytyksiä uusien menestystoimialojen löytämiseksi.smo Kaivosteollisuuteen on perustettava klusteri, jossa ovat mukana kotimaiset toimijat ja valtio. Uusien kaivoshankkei- 18

19 uuden palkansaajien uusi johtaja on UIL:n Pertti Po- (oikealla). Varapuheenjohtoimivat Pron Antti Rinne alliliiton Riku Aalto. Teollisuuden palkansaajien uusi puheenjohtaja on UIL:n Pertti Porokari (oikealla). Varapuheenjohtajina toimivat Pron Antti Rinne ja Metalliliiton Riku Aalto. den rahoittamiseksi ja käynnistämiseksi tarvittaisiin kotimaista, riittävän suurta ja riskinottokykyistä kaivosrahastoa. TP kaipaa valtiolta uutta roolia yritysten omistajana: kotimaista omistusta on lisättävä strategisesti tärkeillä aloilla. Koulutustarpeita on ennakoitava entistä paremmin, sillä nyt on syntymässä kokonaan uusia vihreitä ammatteja ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat. Koulutuksen korkea laatu ja riittävät resurssit on turvattava kaikilla tasoilla. Porokarista TP:n puheenjohtaja TP:n puheenjohtajan pesti kiertää. Uuden Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari valittiin uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Akavalaisilla liitoilla ei ole tätä ennen ollut TP:n puheenjohtajuutta ja tämä koetaankin osoituksena palkansaajien lisääntyneestä keskinäisestä luottamuksesta, joka antaa eväitä aitoon, kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Varapuheenjohtajia ovat Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. TP:n sihteeriksi valittiin UIL:n Ismo Kokko ja viestintävastaavaksi TEKin Ari Åberg. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu 13 ammattiliittoa, jotka edustavat yhteensä lähes palkansaajaa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n liitoista TEK, UIL ja SEFE ovat TP:n jäseniä. Toivottavasti tämäkin joukko lisääntyy tulevaisuudessa. UUSI INSINÖÖRI 19

20 yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Myönteisiä talousnäkymiä tarjolla Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa myönteisiä talousnäkymiä tälle vuodelle. Suomen kokonaistuotanto kasvaa vakaasti. Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvuksi 3,5 prosenttia viime vuodesta. Tutkimuslaitos ennusti samoja lukemia loppuvuodesta myös viime vuodelle. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää selviytyvän tänä vuonna hyvin, sillä muihin Euroopan maihin ja USA:aan verrattuna kokonaistuotanto kasvaa enemmän. Jopa Ruotsin ennustetaan jäävän 3,4 prosenttiin, vaikka seuraakin Suomen lähituntumassa. Venäjälle (5 prosenttia) ja Kiinalle (9 prosenttia) povataan parempaa kokonaistuotannon kasvua kuten myös muille kehittyvien talouksien maille. Vaikka taantuman syövereissä pelättiin Suomen juuttuneen pysyvien rakenteellisten ongelmien kierteeseen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi toisin. Kilpailukyky ei ole merkittävästi heikentynyt, eikä meidän kilpailurakenteessamme ole muihin verrattuna moittimista. Tosin ihan ongelmatonta ei ole meilläkään, Lehto totesi talouskatsauksessaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asiamiehille tammikuussa. Lehto muistutti, että tutkimus- ja tuotekehityksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kansainvälisesti suuri. Se on meidän vahvuutemme. Lähes kaikki alat nousussa Viime vuonna teollisuustuotanto lähti nousuun lähes kaikilla Suomen keskeisillä teollisuustoimialoilla. Sama ilahdut- Ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan Palkansaajien tutkimuslaitos on onnistunut talousennusteissaan suhteellisen hyvin. Nyt luvataan nousun jatkuvan. tava suunta jatkuu tänä vuonna, mutta vuonna 2012 tilanne tasaantuu hieman. Paperiteollisuuden notkahdusta ja alihankinnan siirtymistä halvempien kustannusten maihin paikkaavat kaivosteollisuus ja metallinjalostus sekä viennin palveluvaltaistuminen, joka näkyi viime vuonna selvästi. Meille on syntynyt palveluihin erikoistuneita yrityksiä kuten Outotec ja Pöyry. Lisäksi konsernirakenteiden sisällä on erikoistuttu palveluihin, esimerkkeinä Nokia ja Cargotec, Lehto sanoi. Toimialaennusteyhteistyö Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) kanssa alkoi vuosia sitten. Nykyään yhteistyö kattaa teollisuuden ja liikeelämän palvelut. Vuosittain julkaistava ennuste tuo toimialakohtaista täsmätietoa liiton jäsenten ulottuville ja heidän työnsä tueksi palkansaajien näkökulmasta. Ennuste jakautuu kolmeen osaan: Yleinen osa käsittelee maamme kokonaistaloudellista kehitystä ja teollisuuden rakenneongelmia. Ennuste perustuu PT:n omaan ennusteeseen kuluvan ja seuraavan vuoden osalta. Kolmas ennustettava vuosi on PT:n makroennusteen arvio tulevasta. Toimialakohtainen osa ennustaa tuotannon volyymia, työllisten Samalla kun viennissä liike-elämän palvelujen osuus bruttokansantuotteesta on noussut, teollisuuden on vähentynyt. Työtuntien määrä kääntyi PT:n ennusteen mukaan viime vuonna kasvuun, ja työllisten määrän kasvun odotetaan alkavan tänä vuonna. Tänä vuonna päädyttäneen sitäkin parempiin lukuihin. Erityisen voimakasta kasvu on rakentamisessa, tietojenkäsittelypalveluissa ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa. määrää, ansiotasoa ja yritysten kannattavuuden kehitystä kolmeksi vuodeksi. Riskianalyysi sisältää kvalitatiivisen arvion tuotannosta, työllisten määrästä, ansiokehityksestä ja kannattavuudesta. Ennuste on palkansaajien jatkuvasti päivittyvä edunvalvonnan työkalu liiton eri alojen neuvottelijoille. Sen lisäksi käytettävissä on erillisraportti keskeisten monikansallisten yritystemme viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Raportit ovat ladattavissa liiton jäsensivuilta Edunvalvonta Elinkeinopolitiikka TP toimialaraportti -osiosta. Heidi Husari, elinkeinopäällikkö 20

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 id150488 1(7) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS AIKA ke klo 8.00-9.56 PAIKKA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Metsolan kampus, neuvottelutila C2010 Pääskysentie 1

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus. Työryhmän työn perusta

Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus. Työryhmän työn perusta Teknologiateollisuus, SKOL, Pro, YTN 1 (5) Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus Työryhmän työn perusta Työehtosopimusten

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot