1/2011. Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2011. Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa"

Transkriptio

1 1/2011 Timo Relander, Yleisradio: Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa

2 sisältö Kolmentoista Turku Energiassa on työnantajan kanssa paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista, ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Arto Ahonen kertoo. teollisuuden tai sitä lähellä olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta TP pyrkii tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen. Kuvassa TP:n johto: keskellä uusi puheenjohtaja Pertti Porokari sekä varapuheenjohtajat Proliiton Antti Rinne (vas.) ja Metalliliiton Riku Aalto (oik.). Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Neuvottelujohtajan palsta... 7 Puheenjohtajan palsta Edunvalvontaa palkkaus Edunvalvontaa Yhteiskunnasta Osaaminen Maailmalta Totta ja tutkittua Oikeutta Opiskelija-asiaa Jäsentietopalvelu Nimityksiä Järjestöyhteydet Kannen kuva: Jyrki Luukkonen 2

3 10.2. numero 1/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Ennen uuden televisiosarjan lavastussarjaa halliin rakennettavan studion kattoon ripustettiin 250 lamppua. Nyt sarja pyörii televisiossa ja projektipäällikkö Timo Relander jatkaa muissa Yleisradion hankkeissa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 28.4., 6.6., 1.9., 6.10., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 39 Syyskiertueen aikana UIL-yhteisöön liittyneiden jäsenten kesken arvottiin palkintoja. Pasi Salhoja oli yksi onnekkaista. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Turun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia Haku Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista. Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen. Koulutuksen sisältö Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla. Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3 päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa. Haku koulutusohjelmaan 2011 Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus. Työkokemuksen tulee olla hankittu mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta. Lisätietoja Rakentaminen, Jouko Lehtonen Teknologiaosaamisen johtaminen, Osmo Eerola Ympäristöteknologia, Juha Leimu Joukahaisenkatu 3, Turku, puhelin (02)

5 pääkirjoitus Maailma muuttuu Eskoseni Tammikuu 2011 Ilona Mäenpää Kun Kiinan johtajalta Déng Xiaopingiltä tiedusteltiin, mitä mieltä hän on Ranskan vallankumouksesta, hän vastasi, että siihen on vielä liian varhaista antaa vastausta. Deng toimi Kiinan vahvana johtajana 1970-luvulta vuoteen Ennen Ranskan vallankumousta Kiinan, Japanin ja Intian kansantaloudet muodostivat yli 80 prosenttia maailmantaloudesta. Teollisen vallankumouksen myötä Eurooppa ja Uusi Manner kirivät ja jättivät Aasian maat jälkeensä. Nyt Itä-Aasia on jälleen nousussa. Kahdensadan vuoden taantumaan on tulossa korjausliike. Sitran Itä-Aasian osaston johtajan Teppo Turkin mukaan Kiina nousee vuoteen 2025 mennessä maailman johtavaksi teknologian kehittäjäksi. Kiina panostaa jo nyt tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän kuin USA. Ja Itä-Aasian maiden osuus on jo puolet maailman teollisuustuotannosta. Maailman suurimmat innovaatiokeskukset löytyvät Japanista, Kiinasta ja Etelä-Koreasta. Se, jos mikä, muokkaa maailmankarttaa uusiksi. Kiinalla on rahaa syytää niin USA:n kuin EU:nkin kriisimaiden velkakirjoihin. Sen innovaatiotoimistoja avataan jo Suomessakin. Sen avulla myös Afrikka on nousemassa. Visio seminaarissa esiintyneen Teppo Turkin mukaan muutos on perustavanlaatuinen; se merkitsee länsimaille niin henkisiä, taloudellisia, kulttuurisia kuin teknologisiakin haasteita. Haastetta tuo myös uudentyyppinen yhteiskunnallis-yhteisöllinen ajattelu. Aasiassa yksilön olemassaolo perustuu yhteisöstä saatuun lupaan eikä universaaliin ihmisoikeuteen. Tätä länsimaiden edustajien on vaikea ymmärtää ja omaksua. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Viime keväänä kemian ylemmät toimihenkilöt lakkoilivat alan ensimmäisen, heitä koskevan työehtosopimuksen puolesta. nen määrä vuoden 2010 aikana. Jäsenkunnan laskennallinen työttömyysaste oli noin 4,1 prosenttia. Pahimmillaan työttömyysaste oli vuosi sitten noin 6 prosenttia. Vuoden aikana myös työttömyyden rakenne muuttui. Vuosi sitten lomautettuja oli korvaustensaajista lähes puolet. Nyt lomautettujen osuus oli enää noin 15 prosenttia. Käsittelyaika IAET-kassassa oli enintään kaksi viikkoa eli kassan hallituksen asettaman tavoiteaikataulun mukainen. YTN irtisanoi kemianteollisuuden työehtosopimuksen Palvelualojen työnantajat yhdistivät liittonsa Kemianteollisuus ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN eivät ole päässeet tammikuun loppuun mennessä yhteisymmärrykseen toteutettavista palkankorotuksista eikä ylempien toimihenkilöiden vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaamisesta. YTN on irtisanonut Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjan päättymään Muutoin sopimus olisi ollut voimassa asti. Vaikka työehtosopimus onkin irtisanottu, neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Uusi Insinööri -lehden painoon mennessä tilanne oli auki. Sopimuksen jälkivaikutus takaa kuitenkin sen sisältämien työehtojen voimassa pysymisen, kunnes uusi sopimus on solmittu. Samoin LTY-sektorilla palkkaneuvottelut olivat auki lehden painoon mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä tulokseen, sopimus irtisanotaan ja se päättyy helmikuun lopussa. Muuten sopimus on voimassa saakka. Suomeen syntyi vuoden vaihteessa uusi työnantajaliitto, johon kuuluvissa yrityksissä työskentelee noin palkansaajaa. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry yhdistyvät Palvelualojen työnantajat PALTA ryk:si. Jäsenten henkilöstömäärällä mitattuna liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Uuden liiton toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Logistiikkaan kuuluvat muun muassa lento- ja maaliikenne, huolinta sekä maaliikennepalvelut. Yrityspalvelujen ryhmään kuuluvat esimerkiksi asennus- sekä infra- ja turvapalvelut. Tietoliikenneryhmässä ovat muun muassa teleoperaattorit, media sekä muut ICT-palvelut. Muiden palvelujen ryhmässä ovat esimerkiksi autokoulut, vapaa-ajan palvelut sekä neuvontajärjestöt. PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi ja Toimitusjohtajana aloittaa 1. maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, emba Riitta Varpe. Työttömyystilanne viime joulukuussa IAET-kassasta tukea saavien määrä pieneni marraskuusta 2010 vajaalla neljällä prosentilla. Erilaisia tukia maksettiin jäsenelle, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Myös uusien hakemusten määrä pieneni. Joulukuussa saapui kaikkiaan vain 429 hakemusta, eli pienin kuukausittai- Uuden Insinööriliiton piirien puheenjohtajat vuonna 2011 Uusimaa Pekka Laakso, Helsingin Ins pj Länsi-Suomi Markus Moisio Itä-Suomi Arto Puumalainen, Mikkelin Ins pj Kaakkois-Suomi Reijo Mustonen, Lappeenrannan Ins pj Häme- ja Keski-Suomi Jani-Petri Semi, Valkeakosken Ins pj Pohjois-Suomi Kimmo Hannukainen, Lapin Ins pj com Kymenlaakson amk:ssa yt-neuvottelut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti tammikuussa yt-neuvottelut tekniikan ja liikenteen toimialalla. Neuvottelujen lähtökohtana on muun muassa toimialan opetustuntien väheneminen, mikä johtuu opiskelijamäärien ja -tulojen pienenemisestä. Toimenpiteet kohdistuvat toimialan henkilöihin, jotka jäisivät opetustuntien vähentyessä ilman töitä ja joita ei voida työllistää olemassa olevissa työtehtävissä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa opetusta Kotkassa ja Kouvolassa. 6

7 neuvottelujohtajan palsta Suunnittelualan paikalliset neuvottelut sujuivat vain osittain Suunnittelualan viime syksyn palkkaratkaisun paikalliset neuvottelut eivät sujuneet aivan toivotulla tavalla, selviää alan luottamusmiehille lähetetystä kyselystä. Työpaikoista peräti kolmasosassa ei keskusteltu lainkaan yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- tai työllisyystilanteesta, vaikka ratkaisun mukaan niin piti tehdä. Työnantaja on ajanut paikallista neuvottelemista palkkaratkaisuihin. Silti monella työpaikalla työnantajan edustajalla ei ollut valmiutta keskustella taloustilanteesta luottamusmiesten kanssa, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan vastaava asiamies Teemu Hankamäki sanoo. Ei voi välttyä ajatukselta, että työehtosopimuksessa sovittuja paikallisia työpaikkakohtaisia eriä kaipaavat työnantajaliitot, eivät niinkään heidän jäsenyrityksensä. Perusteellisesti yrityksen taloustilannetta käytiin läpi vain neljäsosassa yrityksistä. Kyselyn tuloksista selviää, että paikallistason työnantajilla ei ollut läheskään aina valtuuksia neuvotella palkkaratkaisusta, sillä linjaukset tehtiin yrityksen pääkonttorissa. Työnantaja saattoi myös ilmoittaa heti kättelyssä, että meillä mennään perälaudan mukaan. Hankamäki ei kuitenkaan pidä palkkaratkaisun lopputulosta kehnona. Suurimmassa osassa yrityksistä palkoista neuvoteltiin ja sovittiin paikallisesti. Sopimalla tehdyt palkkaratkaisut koskevat alan ylemmistä toimihenkilöistä arviolta kahta kolmasosaa eli perälautaratkaisuun joutui tyytymään noin kolmasosa. Neljäsosassa yrityksistä päädyttiin jakamaan 1,5 prosenttia yleiskorotuksena kaikille eikä yhtään 1,5 prosenttia pienempää ratkaisua kaiketi tehty. Se on kohtuullinen tulos näissä vielä epävarmoissa taloudellisissa oloissa. YTN teki suunnittelualan kyselyn joulukuussa. Siihen vastasi 71 luottamusmiestä. He edustavat lähes alan ylempää toimihenkilöä. Suunnittelualan palkkaratkaisu oli viime syksyn yleisen linjan mukainen eli kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Korotusten kustannusvaikutuksesta, ajankohdasta ja toteutustavasta neuvoteltiin yritys- tai työpaikkakohtaisesti mennessä. Jos palkankorotuksista ei päästy sopuun, työpaikoilla maksettiin niin sanotun perälaudan mukaisesti yhden prosentin yleiskorotus ja työnantaja jakoi puoli prosenttia haluamallaan tavalla. Ismo Kokko neuvottelujohtaja Muutos seuraa liikettä Viime viikkoina olemme saaneet seurata median välityksellä, kuinka Pohjois-Afrikan maissa kansa on lähtenyt liikkeelle vaatimaan oikeuksiaan vapaan demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Pitkään jatkunut harvainvalta näyttää tulleen ainakin osaksi tiensä päähän, kun ihmiset ovat lähteneet kaduille vaatimaan oikeuksiaan ja myös siinä onnistuneet. Vaikka nämä tapahtumat ovat monelta osin inhimillinen tragedia muun muassa menetettyjen ihmishenkien johdosta, tapahtumat ovat osoitus siitä, että kaikkea ei voi loputtomiin sanella ja ohjata yläpuolelta. Liike on johtamassa muutokseen. Väkivaltaa ei tosin tule missään nimessä sallia. Meillä Suomessa on huhtikuussa edessä eduskuntavaalit, joihin on ladattu runsaasti poliittista painetta työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden sekä palveluiden osalta. Jokainen puolue esittää muutosta. Ammattiliiton näkökulmasta toivottavaa on, että jokainen jäsen valitsee omasta mielestään parhaan vaalipaketin, joka tukee insinöörienkin työllisyyttä ja teollisuuden menestystä. Valinta ei vielä riitä, vaan jokaisen on lähdettävä liikkeelle ja äänestettävä näkemyksensä mukaisesti. Muutoin muutos jää tulematta ja hyvinvoinnin kasvu saavuttamatta. Suurin este muutokselle on välinpitämättömyys. Sama muutoksen logiikka koskee myös meidän ydintoimintaamme, palkka- ja työehtoneuvotteluja. Heti eduskuntavaalien jälkeen alkavat kevään palkkaneuvottelut useilla eri aloilla. Neuvottelupöydässä ovat teknologia-, suunnittelu-, ICT-, ja energiateollisuuden neuvottelijat. Samoin jatkuvat pitkään kestäneet paperiteollisuuden neuvottelut. Kahtena viime vuonna, lähinnä heikon talous- ja työllisyystilanteen johdosta, työnantajapuoli on ollut vahvoilla ja painanut yksissä tuumin palkkakehityksen minimiin. Samoin heidän kovasti vaalimansa paikallinen sanelu on ottanut liikaa jalansijaa tehtyjen sopimuskirjausten ansiosta. Meidän pitää yhdessä osoittaa tahtomme paluusta normaaliin palkkakehitykseen ja normaaliin palkankorotusmalliin, yleiskorotuksiin. Tässäkin kohtaa muutos edellyttää jäsenten tahtoa, keskustelua ja liikettä. Liike konkretisoituu lopulta fyysisenä liikkeenä pois työpaikoilta, jos tarve niin vaatii. Muutos tapahtuu vain yhteisellä liikkeellä. PS. Olen itsekin lähtenyt muutoksen tielle ja avannut FB-profiilin (facebook.com/ismo.kokko). Tarkoituksena on siirtää sinne mahdollisimman paljon kevään neuvottelujen kommentointia. Siispä tervetuloa kaikki keskustelemaan. UUSI INSINÖÖRI 7

8 AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. NETISTÄ -10% Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Ifin Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan toimintaa. 8

9 puheenjohtajan palsta Eduskuntavaalit lähestyvät Tammikuu 2011 Pertti Porokari Puolueita kiinnostavat taas kansalaisten ongelmat. Hallitusohjelmatavoitteita julkaistaan nyt kiivasta tahtia. Insinööriliitto on tehnyt omat tavoitteensa ja painotuotetta jaetaan juuri sidosryhmille. Olemme olleet tekemässä myös Akavan ja Teollisuuden Palkansaajien TP:n hallitusohjelmatavoitteita. TP:n elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteet julkaistiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Insinööriliitto pitää kaikkein tärkeimpänä tavoitteena työllisyyttä, jonka ympärille lähes kaikki hallitusohjelmatavoitteet linkittyvät. Ketju alkaa laadukkaasta koulutuksesta, joka antaa riittävät valmiudet tuottavaan, koko yhteiskuntaa rakentavaan työtehtävään, joka viime kädessä luo maahan vaurautta ja pitää hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ja kehittymisen mahdollisena. Suomi elää tänä päivänä suurimmaksi osaksi vientiteollisuuden varassa. Siksi insinöörikoulutus on koko menestymisen keskiössä. Siksi vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa kaventaa ja siksi työuria pitää pidentää työympäristö ja työntekijät huomioon ottaen. Eläkeiän korottamisella ei ole mitään tekemistä työurien pidentämisen kanssa. On jo korkea aika saada liitoille kanneoikeus myös Suomeen. Tällainen löytyy jo muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Saksasta. Työpaikkojen mielenilmaisut johtuvat lähes yksinomaan työnantajien lainrikkomuksista ja liittojen kanneoikeus toimisi siis näitä ennaltaehkäisevänä. Työelämän ongelmiin on haettava parantavia lääkkeitä, ei laastaria. Puolueet julkistavat varovaisesti linjauksiaan, kun vaalit lähestyvät. Palkansaajien kannattaa kuunnella herkällä korvalla, mitä eri ammattiyhdistysjohtajat lausuvat eri asioiden sisällöistä, jotta poliitikkojen viestit avautuvat. Insinööriliitto on puoluepoliittisesti täysin neutraali ammattiyhdistys ja toivottaa kaikille liiton eduskuntavaaliehdokasjäsenille tasapuolisesti onnea ja menestystä vaaleihin. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta palkkaus Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Järjestelmällisesti palkkaa 10

11 Lähes kaikki suomalaisorganisaatiot määrittävät palkkapolitiikkaansa jonkinlaisen järjestelmän kautta niitä kutsutaan yleisesti palkkausjärjestelmiksi. Aiemmat palkanmäärittelyperusteet eivät tarpeeksi hyvin kuvanneet tehtäviä, niiden sisältöjä tai vaativuuksia. Perinteiset mallit eivät ota kantaa, miten yksilö suoriutuu omassa työssään. Se on kuitenkin palkkatason tai -kehityksen näkökulmasta olennainen tekijä. Viimeiset 20 vuotta analyyttiset, työnvaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät ovat yleistyneet. Palkkausjärjestelmät perustuvat työn vaativuuteen ja siitä suoriutumiseen. Kolmantena tekijänä voi olla markkinapalkka: mitä muualla vastaavista tehtävistä maksetaan. Jos ei ole määritelty selkeätä palkkapolitiikkaa, yhteisiä linjauksia esimiehen selkänojaksi eikä ole järjestelmällisyyttä, mihin palkkataso ja -kehitys perustuvat, niin käytännöt organisaatiossa ovat hataralla pohjalla, sanoo toimitusjohtaja Saara Tarumo Alexander Pay Management Oy:stä. Palkkausjärjestelmä on väline, jonka pitää tukea organisaation palkkapolitiikan toteuttamista, hän jatkaa. Työyhteisössä on oltava tietoa ja taitoa ymmärtää, mikä on sen tavoittelema palkkapolitiikka. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten jukolaisen pääluottamusmies Pekka Liimataisen mukaan palkitseminen on kokonaisuus. Pelkkä palkka ei luo työyhteisön hyvinvointia, vaan se rakentuu hyvin monista asioista. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä on vain osa kokonaisuutta. Lisäksi kaikki muu on otettava huomioon, kuten esimerkiksi strategia, johto ja henkilöstö, jotka yhdessä muodostavat organisaation toiminnallisuuden. Liimatainen korostaa, että palkkausjärjestelmä on ennen kaikkea johdon väline, jolla se saa motivoitua työntekijöitä. Palkka on ihmisille tietenkin tärkeä, ja sillä pitää tulla hyvin toimeen. Ihmiselle toteuttavana olentona työn on oltava kuitenkin mielekästä, minkä kautta pystyy motivoitumaan. Työpaikoilla palkoista vaietaan Suomalaisilla työpaikoilla ei puhuta kovinkaan avoimesti palkoista. Työkaverien sijaan palkkaasioita mietitään ystävien tai sukulaisten kanssa. Liimatainen arvelee, että yksi syy puhumattomuuteen on kateus muiden ansioista tai pelko kateudesta. Sen tähden hyvän palkkausjärjestelmän tärkeä ominaisuus on läpinäkyvyys. > > UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta palkkaus Läpinäkyvän palkan määrittelyssä on ihannetilanteessa mukana kolme tahoa: henkilön esimies, palkkahallinnosta vastaava ihminen ja luottamusmies. Läpinäkyvästi määritelty palkka tuo oikeudenmukaisuuden tunteen. Kun henkilö tulee uuteen tehtävään, tehtävämäärittelyssä lähtökohtana on työn vaativuus ja myöhemmin siitä suoriutuminen. Määrittely alkaa hyvin ja kattavasti kirjoitetulla tehtävänkuvalla. Läpinäkyvän palkan määrittelyssä on ihannetilanteessa mukana kolme tahoa: henkilön esimies, palkkahallinnosta vastaava ihminen ja luottamusmies. Kolmikko käy läpi tehtäväkuvan ja soveltaa palkkausjärjestelmän taulukkoja. Myös Tarumo korostaa avoimuutta. Työntekijöiden on luotettava siihen, että työnantaja käyttää harkintaa valistuneesti. Luottamukseen tarvitaan avoimuutta eikä työnantajan pidä pelätä sitä. Avoimuus ei tarkoita sitä, että julkistetaan kaikkien palkat. Palkkapolitiikan voi kuitenkin kirjata, Tarumo painottaa. Toisaalta en ole tavannut yhtään yritystä, jossa ei haluta toteuttaa oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. Tasapuolisuus eri-ikäisiä kohtaan Muita tärkeitä palkkausjärjestelmän elementtejä ovat esimerkiksi kannustavuus ja joustavuus. Yksi nykyisten palkkausjärjestelmien hyvä puoli entisiin palkkataulukoihin verrattuna on se, että nuoretkin saavat tehtäväkuvan mukaista palkkaa. Entisessä virastomaailmassa mitä vanhempi oli, sitä suurempi palkkaluokka, riippumatta mitä teki, valtiolla päätoimisena pääluottamusmiehenä toimiva Liimatainen sanoo. Valtiolla kaikkiin henkilöstöryhmiin noudatetaan samaa palkkausjärjestelmää. Sen sijaan yksityissektorilla ylemmillä toimihenkilöillä on tyypillisesti eri järjestelmä kuin muulla henkilöstöllä. On johdonmukaisempaa ja työnantajankin kannalta selvempää, että koko henkilöstö on saman järjestelmän piirissä. Eri henkilöstöryhmien rajapinnassa vaativuudet voivat mennä limittäin, Tarumo korostaa. Vaativuutta arvioivien kriteerien on oltava relevantteja tehtävässä kuin tehtävässä. Vaativuuden arviointi ei ole tiedettä, vaan mahdollisimman objektiivinen menettely. Kun lopputuloksesta saadaan konsensus aikaan, niin se on riittävän hyvä tulos. Tarumo, joka konsultoi organisaatioita palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä, kertoo, että suoritusarviointi joskus pohdituttaa: jotkut ryhmät kokevat, ettei omalla toimialalla pysty arvioimaan suoritusta. On tehtävä mikä tahansa, pappi tai insinööri, niin siinä on tietty toimenkuva, tehtävällä tietty tarkoitus organisaatiossa ja tietyt keskeiset tavoitteet. Tarumon mukaan pitää pystyä arvioimaan ja tarkastelemaan sitä, miten kukin henkilö onnistuu työssään suhteessa odotuksiin ja tehtävän perustarkoitukseen. Kuukausia kestävä koitos Usein uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen on isompi muutos kuin organisaatio kykenee ennakoimaan. Siinä kiteytetään uudella tavalla tehtävärakennetta. Myös kaikkien osapuolien sitouttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Konsultit pystyvät toimimaan nopeallakin aikataululla, mutta silloin käy helposti niin, että väki ei pysy perässä eikä ehdi omaksumaan ajatusta, Tarumo sanoo. Valmistelussa mukana oleva sisäpiiri on yleensä hyvin sitoutunut järjestelmään. Lisäksi esimiesten ja johdon järjestelmän soveltajina on myös sitouduttava, samoin koko henkilöstön. Suomalaisorganisaatioissa on käytössä useita erilaisia analyyttisia, työnvaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä. Viereisellä sivulla on esitelty kotimainen Palkkavaaka. Huhtikuussa ilmestyvässä Uusi Insinööri -lehdessä esitellään HAY- ja IPE-järjestelmiä. 12

13 Palkat ajan tasalle Valtionhallinnon uudistaminen konkretisoitui, kun vuoden 2010 alussa aloittivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) sekä aluehallintovirastot (AVI). UUSI Kun aluehallinto järjestettiin uudestaan, noin henkilölle piti luoda yhteinen palkkausjärjestelmä, sillä vanhojen virastojen palkkausjärjestelmät poikkesivat toisistaan ja palkkataso oli erilainen. Jo uudistamishankkeen valmisteluvaiheessa eri virastojen henkilöstö otti kantaa, että palkkausjärjestelmä pitää synnyttää mahdollisimman nopeasti, kertoo ELY-keskusten jukolainen pääluottamusmies Pekka Liimatainen. ELY-keskuksissa työskentelee palkansaajaa. Eduskunnan hallintovaliokunta saneli, että palkkausjärjestelmän pitäisi valmistua vuoden kuluessa siitä kun ELY-keskukset on synnytetty. Urakka on kuitenkin niin suuri, ettei vuosi riittänyt. Nyt on sovittu, että järjestelmän neuvottelutulos on saavutettu 31. toukokuuta mennessä, Liimatainen sanoo. Kilpailutuksen jälkeen uudeksi järjestelmäksi valittiin Palkkavaaka. Se ei ole ollut käytössä yhdistyneissä virastoissa aiemmin, mutta muuten se on laajasti käytössä useissa virastoissa ja yksityisissä yrityksissä. Työnantaja näki, että sen tähden Palkkavaa asta saadaan etua eli arviointikriteeristö on sellaisenaan vertailtavissa suhteessa muihin organisaatioihin. Vaakakupissa painoi myös se, että Palkkavaa an omistavalla Alexander Pay Management Oy:llä oli eniten tarjota resursseja palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, koulutukseen ja ylläpitoon. Valtaisa palkkauksen uudistamishanke Alexander Pay Managementin toimitusjohtaja Saara Tarumo arvioi, että projekti on isoin koskaan heillä ollut. Projekti on vedetty läpi todella tiukalla aikataululla. Siinä on kuitenkin voitu hyödyntää aiempaa dokumentointia tehtävistä, joka on vanhoissa järjestelmissä tuotettu. Koska kaikissa virastoissa on ollut jo aiemmin jokin analyyttinen järjestelmä, se on tukenut uuden luontia. Tarumon mukaan käyttöönottovaiheeseen jää paljon viimeisteltävää. INSINÖÖRI Palkkavaa an vahvuus on runsas testaaminen eri toimialoilla sekä erityyppisissä tehtävissä. Aina se näyttää tuottavan järkevän lopputuloksen organisaationkin näkökulmasta. Liimatainenkin arvostaa Palkkavaa an määritelmiä aiemmin käytössä olleisiin palkkausjärjestelmiin verrattuna. Asiantuntijatehtävissä työskentelevälle Palkkavaaka tarjoaa hyvän mahdollisuuden määritellä vaativuustason. Vierastusta uutta kohtaan Liimatainen kertoo, että henkilöstö ei ottanut Palkkavaakaa kovin innostuneesti vastaan, sillä se oli tottunut vanhoihin järjestelmiin. Toisaalta tiedettiin, että menee ainakin vuosi ennen kuin voidaan ottaa Palkkavaaka käyttöön. Sen ajan kaikki ovat euromääräisillä, joulukuun 2009 tilanteeseen jäädytetyillä palkoilla. Luottamusmiehet ymmärsivät, ettei vanhoja palkkausjärjestelmiä voinut pitää enää voimassa, sillä niiden mukaan eri puolilla virastoa palkitsemiset vaihtelisivat. Pelkoa on herättänyt myös palkkojen aleneminen, sillä eri virastojen palkkatasoerot ovat isoja. Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän kuva ei muutu miksikään, Liimatainen painottaa. Hänen arvionsa mukaan suuresta osasta insinöörejä tulee takuupalkkalaisia eli nykyinen palkka on suurempi kuin työn vaativuus ja siitä suoriutuminen edellyttävät. Ajatus on se, että takuupalkkalainen kuroo umpeen 1 2 vuodessa, jonka jälkeen hän alkaa elää Palkkavaa an mukaisesti. Sekä palkansaaja- että työnantajapuoli haluavat niin hyvän neuvottelutuloksen, että takuupalkkalaisia on mahdollisimman vähän ja takuupalkkalaisille ohjelman, miten nopeasti järjestelmä saadaan kurottua kiinni. Pekka Liimatainen. Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän kuva ei muutu miksikään. 13

14 edunvalvonta palkkaus Teksti: Marketta Harinen Kuvat: Antonin Halas ja Marketta Harinen Palkkatutkimuksista selkänojaa neuvotteluihin Palkkatutkimuksista saa kunnon tietoa neuvottelupöytiin ja pohjaa omiin palkkaneuvotteluihin. Liittojen lisäksi palkkatutkimuksia tekevät monet yritysyhdistykset. 14 Kaikille ylemmille toimihenkilöille lienevät tuttuja omien ammattiliittojen vuosittaiset palkkatutkimukset. Ylemmät Toimihenkilöt YTN kokoaa jäsenliittojensa keräämistä tiedoista tietopakettia, josta selviävät eri alojen keski- ja mediaanipalkat, tehtyjen ylitöiden määrä, matkustuspäivät ja muut työelämän kuviot. Tutkittu tieto tarjoaa selkärankaa YTN:n neuvottelijoille, kun he istuvat neuvottelupöytään vääntämään kättä yleisistä palkankorotuksista ja työsuhteen muista ehdoista. YTN:n yli sadasta yritysyhdistyksestä moni tekee myös omia palkkatutkimuksia paikallisten neuvottelujen tueksi. Niiden tuloksia käytetään hyväksi, kun palkkoja pyritään kehittämään paikallisesti. Useimmat yritysyhdistykset toteuttavat kyselyjään parin vuoden välein ja likimain samoin kysymyksin, jotta vertailu onnistuisi. YTN:n tutkijat auttavat yritysyhdistyksiä asiantuntijoina, jos apua tarvitaan. He esimerkiksi tarkistavat kysymyspatteriston, jotta bugeja ei pääsisi syntymään. Tärkeää paikallista tietoa Outokummun Tornion ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys tekee palkkatutkimuksia noin puolentoista vuoden Janne Seppälä arvioi, että palkkatutkimusten suurin hyöty Metsolla on ollut palkkatietoisuuden lisääminen. välein. Pari viimeistä kyselyä on työstetty yhdessä Raahen Rautaruukin yritysyhdistyksen kanssa. Palkkatutkimuksista näkee, mitä töitä arvostetaan ja miten palkkaus on kehittynyt vuosien varrella. Yhteistyö Raahen kanssa on hyödyllistä, koska palkkoja päästään vertailemaan saman alan yritykseen täällä pohjoisessa. Olosuhteet ovat meillä ja Raahen Ruukilla lähes samat, kertoo Tornion ylempien luottamusmies Hannele Aikio. Aikion mukaan kyselyistä on joskus paljastunut hyvin alhaisia palkkoja. Ne poikkeamat selvitetään ja asia yritetään korjata. Omasta tutkimuksesta on apua palkkaneuvotteluissa. Niistä saa kuvan meidän omasta tilanteesta, jota voi sitten verrata YTN:n tietoihin ja muihin teknologiateollisuuden palkkatilastoihin. Myös työilmapiiriä, matkustuskorvauksia, ylitöitä ja vaikkapa työehtosopimustavoitteita kartoittavat kysymykset antavat hyvää tietoa paikallisista oloista. Tornion väestä noin puolet vastaa kyselyihin ja tulokset kiinnostavat. Työnantajakaan ei ole tutkimuksen tekoa kavahtanut. Lupa kyselyn tekemiseen on tullut helposti. Aikion mielestä yritysyhdistyksen palkkatutkimukset ovat tärkeä toimintamuoto. Samaa mieltä on Metson ylempien yritysyhdistys MYTin Janne Seppälä. Palkkaeroja haarukoidaan MYT on tehnytkin palkkatutkimuksia jo lähes 20 vuoden ajan. Viimeisin oli järjestyksessään kymmenes. Seppälän mukaan kyselyjen tuloksilla on saatu haarukoitua palkkaeroja eri yksiköiden välillä ja sisällä. Palkkatutkimusten suurin hyöty on ollut palkkatietoisuuden lisääminen. Tutkimustuloksia on pystytty jonkin verran hyödyntämään pohjana paikallisissa neuvotteluissa. Työnantaja on suhtautunut kyselyjen tutkimuksiin vaihtelevasti, mutta kun tulokset ovat olleet suhteellisen tarkkoja, tuloksia ei ole pystynyt tyrmäämäänkään, Seppälä kertoo. Metsolaisista ylemmistä toimihenkilöistä reilusti yli kolmasosa vastaa yleensä tutkimuksiin. Mitä paremmin ihmiset tiedostavat palkkansa suhteessa muihin, sitä paremmin palkoista pystyy puhumaan. Tutkimukset ainakin vähentävät mutu-pohjaisiin oletuksiin perustuvaa palkkatietämystä puolin ja toisin, Seppälä sanoo.

15 NOPSYn kyselyn tulokset päätyivät lehtiin Nokia Siemens Networksin (NSN) pääkaupunkiseudun ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys Nopsyn viime vuoden palkkakysely toi uutta tietoa NSN:n palkoista. Reaaliansiot laskivat, eri yksiköiden keskipalkoissa oli jopa satojen erojen eroja ja työntekijät kokivat työn vaativuuden mittarit epäreiluiksi. NSN:llä voidaan huonosti, sillä usko omaan tulevaisuuteen yrityksessä horjuu ja työpaikkojen pelätään siirtyvän Kiinaan tai Intiaan. Nopsyn kyselyn tuloksista raportoitiin useissa lehdissä, muun muassa Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa yritysjohdon harmiksi. Kysely oli tarkoitettu yritysyhdistyksen omaan käyttöön, mutta jostain tiedot päätyivät julkisuuteen, Nopsyn Tuula Aaltola sanoo. Pahoittelut eivät riittäneet NSN:lle, joka arvosteli julkisuudessa Nopsyn palkkatutkimusta. NSN:n ulostulosta jäi vaikutelma, etteivät he olleet perehtyneet asiaan. Onneksi liitotkin puuttuivat asiaan. Puheenjohtajana jouduin asiasta kovan paikan eteen, muun muassa työnantajan puhutteluun, Nopsyn puheenjohtaja ja luottamusmies Jari Ruokolainen kertoo. Arvokasta tietoa saatiin Viime vuoden kysely oli Nopsyn historian toinen. Myös vuonna 2009 kartoitettiin NSN:n palkkoja, palkkakehitystä ja työtyytyväisyyttä pääkaupunkiseudulla. NSN:n väki vastasi puoli tuntia vieneeseen kyselyyn hyvin. Vastausprosentti nousi 25:een eli vastaajia oli noin tuhat. Tulokset ovat siis yleistettävissä. Palkkatietojen lisäksi Nopsy sai kyselystä arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, koetaanko palkkarakenteiden perusteiden olevan kohdallaan, millaiseksi työkuorma koetaan eri organisaatioissa ja miten yleisesti työntekijät kokevat ikäsyrjintää, Ruokolainen selittää. Aaltola huokaa urakan jälkeen, sillä kyselyn tulosten yhteenveto ja analysointi oli vaativa rupeama. Työtä tehtiin seitsemän luottamusmiehen voimin useita viikkoja, viikonloppuisinkin. Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa ei tarvitse enää tyytyä arvailemaan, kun on tutkittua tietoa tarjolla. Nopsy järjesti kyselyn tuloksista ylemmille toimihenkilöille neljä tiedotustilaisuutta, joista yksi oli englanniksi. Tutkimus on ollut suosittua luettavaa myös Nopsyn sisäisillä verkkosivuilla, ja kiitosta on tullut runsaasti. Yritysyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi taas. Firma kutistuu, mutta me kasvamme, Ruokolainen toteaa. Luottamusmies Tuula Aaltolan mukaan NSN:n henkilöstöhallintokin toivoo Nopsyn jatkavan palkkatutkimuksiaan. Niistä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Yhdessä rakentaen Kyselyn toteuttaneet luottamusmiehet ja yrityksen johto kävivät läpi tutkimuksen tuloksia yhdessä. Tutkimuksestamme myös yritys saa sellaista tietoa, jota sillä ei ole ennestään. Siitä on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle. Me pystyimme esimerkiksi kertomaan, millaisista asioista työhyvinvoinnin huonot tulokset koostuvat, Aaltola kertoo. Vaikka NSN:ssä elo on ollut edunvalvonnallisesti ajoittain hyvin hankalaa, valoa on nyt näkyvissä. Varovaisen optimistia olemme, jotain toivoa on yhteistyön paranemisesta. Tavoitteemme on, että asioita voitaisiin miettiä rakentavasti yhdessä, Aaltola sanoo. Sitä paitsi ei kaikki ihan surkeaa ole. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero näyttäisi olevan NSN:ssä pienempi kuin samantapaisissa töissä keskimäärin. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Kiiltävät kaukolämpökanavien tuuletusputket, jotka on suunnitellut Turku Energian rakennuttamispäällikkö Urpo Holma, soveltuvat Turun vanhaan kaupunkimaisemaan. Matkustamiseen kuluva aika korvataan Turku Energiassa Arto Ahonen on ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Turku Energiassa. Siellä työnantajan kanssa on paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista periaatteella joko rahana tai vapaana, elämäntilanteen mukaan. 16

17 Ahosen mukaan on erinomaista, että työntekijä voi itse valita, miten korvauksen haluaa. Valinta tehdään useimmiten sen mukaan, missä elämäntilanteessa henkilö on. Seminaarit ja koulutusmatkat ovat ainoita, joista ei makseta matka-ajalta. Työsuhdeasioissa työnantaja on meillä järkevä yhteistyökumppani, joka suhtautuu työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin vakavasti. Valitettavasti näin ei ole joka yrityksessä. Sen Ahonenkin tietää. Osaamista tarvitaan Energia-ala painottuu yhä enemmän vaativiin asiantuntijatehtäviin. Myös toimihenkilöryhmät kasvavat, mutta työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Osaamista tarvitaan yhä vaativammissa tehtävissä, Ahonen sanoo. Ala kehittyy ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Miten tärkeäksi energian, sähkön ja lämmityksen rooli kasvaa 2010-luvulla, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa laitteet paranevat ja monimutkaistuvat, kunnossapito kehittyy ja toiminnassa tarvittava osaamistaso nousee. Ihmiset eivät nykyään siedä sitä, että tulee katkoja sähkön tai lämmön toimituksessa. Vaatimustason nousuun pyritään vastaamaan muun muassa henkilöstön osaamista kasvattamalla. Paikallinen sopimus Turku Energialla on paikallinen sopimus kaikkien henkilöstöryhmien kanssa myös ylempien. Sen piiriin kuuluvat Turku Energia konserniin kuuluvat emoyhtiö Turku Energia sekä tytäryhtiöt Turku Energia Sähköverkot ja Turun Seudun Kaukolämpö. Paikalliset sopimukset pyritään konsernissa neuvottelemaan pikaisesti valtakunnallisen sopimuksen synnyttyä. Ongelmiin haetaan tarvittaessa apuja myös liittotasolta, jos paikallisesti jää asioita auki. Jos työtehtävä vaatii matkustamista, on työnantajan tietenkin otettava se huomioon kustannuksissa, Ahonen miettii. Korvauskäytännöt vaihtelevia Kun työnantaja mukisematta maksaa hotelleille ja lentoyhtiöille, miksi se ei maksaisi työntekijälle matkustamisen aiheuttamista ylityötunneista, hän ihmettelee. Jos työntekijän pitää matkustaa Tukholmaan kolme kertaa viikossa, olisiko viisaampaa siirtää työpistekin sinne, Ahonen miettii. Vai pitäisikö työntekijän olla työssä omalla ajalla? Sähköinen tai videoneuvottelu auttaisi alentamaan kustannuksia murto-osaan. Sopimuksia yhdistämässä Matka-ajan korvaamisesta neuvotteleminen on aiheuttanut energiaalalla paljon päänvaivaa ja ongelmia. Toisissa yrityksissä, kuten esimerkiksi artikkelissa mainitussa Turku Energiassa, matka-aika korvataan yhden suhde yhteen. Joissakin yrityksissä matkatunnit voi lisätä työaikasaldoon, mutta osassa matka-aika korvataan ainoastaan pienehköllä korotetulla ja verollisella päivärahalla ja joissakin yrityksissä sitä ei korvata laisinkaan. Näin, vaikka korvaaminen työehtosopimuksen kirjauksen mukainen tapa olisikin. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös ylitöiden korvaamiset muun muassa erisuuruisina könttäkorvauksina, jotka eivät kata kokonaisuudessa tehtyä työmäärää. Näistä korvauskäytännöistä yritetään päästä eroon ja siirtyä lain mukaiseen, korotettuun ylityökorvaamiskäytäntöön. Osassa energia-alan yrityksiä on käytössä työaikapankkeja, joihin henkilöstö on ollut yleensä tyytyväisiä. Niitä ollaan laajentamassa myös muihin yrityksiin hyvien kokemusten rohkaisemana. Energia-alan yrityksillä menee yleisesti erittäin hyvin, vaikka mukana olevat niin sanotut palvelualan yritykset ovatkin sähkön tuottamista ja jakelua heikommassa taloudellisessa asemassa. Tämä aiheuttanee kitkaa tämän kevään työehtosopimusneuvotteluissa, joissa on tarkoitus sopia alan tulevista palkankorotuksista. Maria Harju, työsuhdelakimies Ahonen on ollut Turku Energiassa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä varsinaisena tai varalla lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1998 lähtien. Hän oli mukana YTN:n energian taustaryhmän toiminnassa vuonna 2007 neuvottelemassa 2010 päättynyttä sopimusta. Hänet kutsuttiin mukaan taustaryhmään edustamaan kaupunkien energiayhtiöitä. Vuonna 2007 käyty työehtosopimuskierros oli siinä mielessä merkittävä, että siinä yhdistettiin kaupunkiyhtiöiden (Enertan) ja yksityisen puolen (Finergyn) sopimukset samaan Energiateollisuuden nimissä kulkevaksi sopimuskokonaisuudeksi, Ahonen kertoo. Turku Energia yhtiöitettiin vuonna 1995 ja tuli silloin Enertan sopimuksen piiriin. Enertan tessissä oli kiemuraisia ja monimutkaisia lauseita, joista ei aina tiennyt, mitä ne tarkoittavat. Käytännössä sen kautta ei haettu korvauksia matkustamisesta. Turku Energiassa laaja matkustaminen on vähäistä, sillä asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi Turussa. Ahonen työskentelee Turku Energia Sähköverkot Oy:ssä, joka on Turku Energian tytäryhtiö. Hänelle kertyy matkapäiviä keskimäärin 15 vuodessa. Korvaukset tulevat säntillisesti kaikista ylimääräisistä tunneista, joita matkaan on käytetty. Konsernin noin 300 työntekijästä 25 on ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat pääosin keskijohdossa. Toimihenkilöitä on yli sata. Kun työnantaja joutui vuonna 2007 rajaamaan eri työehtosopimusten piiriin kuuluvat henkilöt, myös keskijohdolta kysyttiin, onko alaisissa ylemmän toimihenkilön tehtäviä tekeviä henkilöitä. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Ismo Kokko ja Marketta Harinen Kuva: Tuulikki Holopainen Teollisuuden palkansaajat tähtää EK:n vastavoimaksi Teollis puhee rokari tajina ja Met Palkansaajien yhteistyötä täytyy tiivistää ja palkkakoordinaatiota lisätä, tuumaavat Teollisuuden Palkansaajien TP:n puheenjohtajat Pertti Porokari, Antti Rinne ja Riku Aalto. Työnantajajärjestöjen keskittyminen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiukkaan otteeseen on herättänyt myös Teollisuuden palkansaajia. Kolmentoista teollisuuden tai sitä lähellä olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta pyrkii vastaisuudessa tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen. Meidän on ryhdistäydyttävä, TP:n puheenjohtajisto totesi yksissä tuumin. TP aikoo pohtia ja keskustella yhteistyön tiivistämisestä jo tämän talven ja kevään aikana. Helppoa ja nopeaa muutosta ei luvannut kukaan, mutta pois ei suljettu sitäkään mahdollisuutta, että TP vielä jossain vaiheessa rekisteröityisi. Pohdittavaa hallitusneuvotteluihin TP julkisti elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa torstaina TP:n mielestä seuraavan hallitusohjelman tärkein asia on työllisyyden ja kasvun edellytysten turvaaminen. Se edellyttää rakennemuutoksen parempaa hallintaa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa, mutta myös panostamista innovaatiotoimintaan ja uusien menestyvien toimialojen löytämistä. Valtiolta odotetaan osallistumista investointeihin, jotka suuntautuvat uusien teollisuusklustereiden luomiseen. Energiapolitiikassa tavoitteena on täysi energiaomavaraisuus. TP esittää muun muassa kolmen uuden ydinvoimalan lisäämistä vuoteen 2030 mennessä Olkiluoto 3:n jälkeen. Myös vesivoiman tuotantoa halutaan lisättäväksi nykyistä tuotantolaitteistoa päivittämällä ja hyödyntämällä lisää jo rakennettujen vesistöjen säätövoimaa. Tuulivoimakapasiteettia pitäisi kasvattaa ja panostaa maalämmön ja bioenergian sekä hukkaenergian ja energiatehokkuuden tutkimukseen. T&K-panostuksia lisättävä Tutkimus- ja tuotekehitysvaroja pitäisi saada entistä enemmän vihreään ympäristöteknologiaan ja biotalouteen. TP näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti ympäristöteknologiassa. T&K rahoitus on nostettava vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja valtion osuus on korotettava 30 prosenttiin kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. TP toivoo myös, että uusi hallitus loisi edellytyksiä uusien menestystoimialojen löytämiseksi.smo Kaivosteollisuuteen on perustettava klusteri, jossa ovat mukana kotimaiset toimijat ja valtio. Uusien kaivoshankkei- 18

19 uuden palkansaajien uusi johtaja on UIL:n Pertti Po- (oikealla). Varapuheenjohtoimivat Pron Antti Rinne alliliiton Riku Aalto. Teollisuuden palkansaajien uusi puheenjohtaja on UIL:n Pertti Porokari (oikealla). Varapuheenjohtajina toimivat Pron Antti Rinne ja Metalliliiton Riku Aalto. den rahoittamiseksi ja käynnistämiseksi tarvittaisiin kotimaista, riittävän suurta ja riskinottokykyistä kaivosrahastoa. TP kaipaa valtiolta uutta roolia yritysten omistajana: kotimaista omistusta on lisättävä strategisesti tärkeillä aloilla. Koulutustarpeita on ennakoitava entistä paremmin, sillä nyt on syntymässä kokonaan uusia vihreitä ammatteja ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat. Koulutuksen korkea laatu ja riittävät resurssit on turvattava kaikilla tasoilla. Porokarista TP:n puheenjohtaja TP:n puheenjohtajan pesti kiertää. Uuden Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari valittiin uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Akavalaisilla liitoilla ei ole tätä ennen ollut TP:n puheenjohtajuutta ja tämä koetaankin osoituksena palkansaajien lisääntyneestä keskinäisestä luottamuksesta, joka antaa eväitä aitoon, kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Varapuheenjohtajia ovat Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. TP:n sihteeriksi valittiin UIL:n Ismo Kokko ja viestintävastaavaksi TEKin Ari Åberg. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu 13 ammattiliittoa, jotka edustavat yhteensä lähes palkansaajaa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n liitoista TEK, UIL ja SEFE ovat TP:n jäseniä. Toivottavasti tämäkin joukko lisääntyy tulevaisuudessa. UUSI INSINÖÖRI 19

20 yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Myönteisiä talousnäkymiä tarjolla Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa myönteisiä talousnäkymiä tälle vuodelle. Suomen kokonaistuotanto kasvaa vakaasti. Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvuksi 3,5 prosenttia viime vuodesta. Tutkimuslaitos ennusti samoja lukemia loppuvuodesta myös viime vuodelle. Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää selviytyvän tänä vuonna hyvin, sillä muihin Euroopan maihin ja USA:aan verrattuna kokonaistuotanto kasvaa enemmän. Jopa Ruotsin ennustetaan jäävän 3,4 prosenttiin, vaikka seuraakin Suomen lähituntumassa. Venäjälle (5 prosenttia) ja Kiinalle (9 prosenttia) povataan parempaa kokonaistuotannon kasvua kuten myös muille kehittyvien talouksien maille. Vaikka taantuman syövereissä pelättiin Suomen juuttuneen pysyvien rakenteellisten ongelmien kierteeseen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi toisin. Kilpailukyky ei ole merkittävästi heikentynyt, eikä meidän kilpailurakenteessamme ole muihin verrattuna moittimista. Tosin ihan ongelmatonta ei ole meilläkään, Lehto totesi talouskatsauksessaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asiamiehille tammikuussa. Lehto muistutti, että tutkimus- ja tuotekehityksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kansainvälisesti suuri. Se on meidän vahvuutemme. Lähes kaikki alat nousussa Viime vuonna teollisuustuotanto lähti nousuun lähes kaikilla Suomen keskeisillä teollisuustoimialoilla. Sama ilahdut- Ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan Palkansaajien tutkimuslaitos on onnistunut talousennusteissaan suhteellisen hyvin. Nyt luvataan nousun jatkuvan. tava suunta jatkuu tänä vuonna, mutta vuonna 2012 tilanne tasaantuu hieman. Paperiteollisuuden notkahdusta ja alihankinnan siirtymistä halvempien kustannusten maihin paikkaavat kaivosteollisuus ja metallinjalostus sekä viennin palveluvaltaistuminen, joka näkyi viime vuonna selvästi. Meille on syntynyt palveluihin erikoistuneita yrityksiä kuten Outotec ja Pöyry. Lisäksi konsernirakenteiden sisällä on erikoistuttu palveluihin, esimerkkeinä Nokia ja Cargotec, Lehto sanoi. Toimialaennusteyhteistyö Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) kanssa alkoi vuosia sitten. Nykyään yhteistyö kattaa teollisuuden ja liikeelämän palvelut. Vuosittain julkaistava ennuste tuo toimialakohtaista täsmätietoa liiton jäsenten ulottuville ja heidän työnsä tueksi palkansaajien näkökulmasta. Ennuste jakautuu kolmeen osaan: Yleinen osa käsittelee maamme kokonaistaloudellista kehitystä ja teollisuuden rakenneongelmia. Ennuste perustuu PT:n omaan ennusteeseen kuluvan ja seuraavan vuoden osalta. Kolmas ennustettava vuosi on PT:n makroennusteen arvio tulevasta. Toimialakohtainen osa ennustaa tuotannon volyymia, työllisten Samalla kun viennissä liike-elämän palvelujen osuus bruttokansantuotteesta on noussut, teollisuuden on vähentynyt. Työtuntien määrä kääntyi PT:n ennusteen mukaan viime vuonna kasvuun, ja työllisten määrän kasvun odotetaan alkavan tänä vuonna. Tänä vuonna päädyttäneen sitäkin parempiin lukuihin. Erityisen voimakasta kasvu on rakentamisessa, tietojenkäsittelypalveluissa ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa. määrää, ansiotasoa ja yritysten kannattavuuden kehitystä kolmeksi vuodeksi. Riskianalyysi sisältää kvalitatiivisen arvion tuotannosta, työllisten määrästä, ansiokehityksestä ja kannattavuudesta. Ennuste on palkansaajien jatkuvasti päivittyvä edunvalvonnan työkalu liiton eri alojen neuvottelijoille. Sen lisäksi käytettävissä on erillisraportti keskeisten monikansallisten yritystemme viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Raportit ovat ladattavissa liiton jäsensivuilta Edunvalvonta Elinkeinopolitiikka TP toimialaraportti -osiosta. Heidi Husari, elinkeinopäällikkö 20

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Riitta Juvonen 2.6.2015 1 Sisältö Prosessiala Kemianteollisuus Tilanne ja näkymät tällä hetkellä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Nokian uudet strategiset linjaukset aiheuttavat suurta epävarmuutta, ennen kaikkea tietysti nokialaisissa mutta myös kaikissa suomalaisissa.

Nokian uudet strategiset linjaukset aiheuttavat suurta epävarmuutta, ennen kaikkea tietysti nokialaisissa mutta myös kaikissa suomalaisissa. 1(6) Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Yry-toimintaa - Sopimusaloilla tapahtuu YTN:n puheenjohtajan mietteitä Nokian uudet strategiset linjaukset aiheuttavat suurta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

TES: 325002 PL: 01 Liite 1

TES: 325002 PL: 01 Liite 1 TES: 325002 PL: 01 Liite 1 MEKin palkkausjärjestelmäliite 1 Määräysten soveltamisala Määräyksiä sovelletaan Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) niihin kotimaassa työskenteleviin työsopimussuhteisiin toimihenkilöihin,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ONNISTUNEEN PALKKANEUVOTTELUN EDELLYTYKSET

ONNISTUNEEN PALKKANEUVOTTELUN EDELLYTYKSET SUOMEN EVANKELIS LUTERILAINEN KIRKKO KIRKON TYÖMARKKINALAITOS ONNISTUNEEN PALKKANEUVOTTELUN EDELLYTYKSET Oili Marttila Kirkon työmarkkinalaitos 18.5.2006 ONNISTUMINEN EDELLYTTÄÄ SEURAKUNNALTA TYÖNANTAJANA

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa

Miten palkitseminen muuttuu Suomessa Tutkimus tutuksi 2.6.2006 Miten muuttuu Suomessa haasteet ja tutkimustarpeet Elina Moisio Christina Sweins Aino Salimäki Työsuojelurahaston toimeksiannosta tehty selvitys Tutkimuksen viitekehys KANSANTALOUS

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Rakennusalan EXTRA 1/2010 1/09 Teknologiateollisuus 4.6.2010 Neuvottelut keskeytyvät, elokuussa jatketaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden neuvottelut ensi syksyn palkantarkistuksista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden, Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta

Teknologiateollisuuden, Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta Teknologiateollisuuden, Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteiset tiedotustilaisuudet Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 Sisältö 1. Työllisyys- ja kasvusopimus

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät oimihenkilöt YN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot