Naisia ICT-alalle! -tutkimus. ISBN e-kirja (pdf) Grafiksi, Pauliina Sjöholm Jari Härkönen SP-Paino Oy, Nurmijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisia ICT-alalle! -tutkimus. ISBN 978-952-238-093-7 978-952-238-094-4 e-kirja (pdf) Grafiksi, Pauliina Sjöholm Jari Härkönen SP-Paino Oy, Nurmijärvi"

Transkriptio

1 Naisia ICTalalle!

2 Naisia ICT-alalle! -tutkimus Julkaisija: Teknologiateollisuus ry ISBN e-kirja (pdf) Taitto: Kuvat: Paino: Grafiksi, Pauliina Sjöholm Jari Härkönen SP-Paino Oy, Nurmijärvi Julkaistu elokuussa 2011 Teknologiateollisuus ry

3 Esipuhe Innostavaa työelämää etsimässä Keväällä 2010 Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-ala päätti selvittää kuinka vastikään koulunsa aloittaneet ja jo pidemmälle ehtineet ammatinvalintaa miettivät tytöt tuntevat tietotekniikkaa yleensä, alalla toimivia yrityksiä, niiden kehittämiä tuotteita ja palveluita, sekä erityisesti sen tarjoamia työtehtäviä. Taustalla oli tietotekniikka-alan huoli tyttöjen koko 2000-luvun ajan hiipuneesta kiinnostuksesta alan opintoja kohtaan. Kun samaan aikaan tietotekniikkakoulutuksen saaneet, jo ammatissa toimivat naiset vakuuttivat tyytyväisyyttään koulutuksensa mahdollistamaan uraan ja ammattiin, ristiriita tyttöjen koulutusvalintojen ja ammatissa toimivien naisten kokemusten välillä oli suuri ja vieläpä kasvamassa. Kaikki toimialojen väliset vertailut todistavat yksi toisensa jälkeen, että tietotekniikka-ala on yksi tasa-arvoisimmista, ja jossa osaaminen on oikeasti työssä saatavan arvostuksen tärkein peruste. Naisen euro on tietotekniikka-alalla hyvin lähellä miehen euroa. Laaja tutkimus päätettiin tehdä kolmessa osassa, joista ensimmäinen selvittää alakoululaisten, toinen yläkoululaisten ja lukioikäisten tyttöjen ja kolmas osa jo työelämään siirtyneiden tietotekniikkakoulutuksen hankkineiden naisten käsityksiä ja kokemuksia alasta. Jo alakoululaiset tytöt käyttävät varsin sujuvasti tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä laitteita että ohjelmia, ja käyttöaste vain kasvaa iän myötä. Erityisen hyvin tytöt tuntevat verkossa toimivat palvelut. Selvästi vähemmän tuttuja ovat tietotekniikkayritykset ja kaikkein vieraimpia tytöille ovat alan työtehtävät. Voi syystä sanoa, että alan todellisuuden ja sen mielikuvien välillä on suuri tieto- ja mielikuvakuilu. Tytöt ovat laajasti sitä mieltä, että tietotekniikka-ala on kaikin puolin naisille soveltuva, mutta ei kuitenkaan heille itselleen. Alaa pidetään vaikeana, josta puuttuu luovuus ja ihmisläheisyys. Kenties taustalla on usein koko toimialaa leimaava ohjelmointityö; ohjelmointi on kuitenkin vain yksi osaamisala, mutta tietenkin tietotekniikka-alan muista erottava. Tietotekniikka-alalla naisten osaamista tarvittaisiin kovasti muun muassa sovellusten ja palvelujen käytettävyyden parantamisessa, jossa esimerkiksi kognitiotieteen ja psykologian taidoilla olisi kysyntää. Tarvetta olisi myös esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin taitajista, suunnittelijoista sekä asiakkuus- ja projektinhallinnan osaajista. Tutkimuksen kaikissa osissa annetaan suosituksia eri toimijoille tilanteen korjaamiseksi. Teknologiateollisuus ottaa itse pallon osasta tutkimuksen suosituksista ja vie tavoitteita eteenpäin. Apujoukkoja kuitenkin tarvitaan, sillä puutteelliset ja osin virheelliset käsitykset istuvat syvässä niin vanhempien, ammattipedagogien kuin itse tyttöjen keskuudessa. Tietotekniikan osaaminen on osa tämän päivän kansalaistaitoja, ja sitä kautta kaikille äärimmäisen tärkeää. On löydettävä keinot vakuuttaa tytöt tietotekniikka-alan työtehtävien poikkeuksellisen monipuolisesta luonteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tietotekniikka on kasvuala, jonka mahdollisuudet ovat maailman digitalisoituessa lähes rajattomat. Toisensa löytämällä voittajia ovat niin tytöt itse, tietotekniikkaratkaisujen käyttäjät, kuin tietotekniikka-ala kokonaisuudessaan. Tietotekniikka-alalla naisten osaamista tarvittaisiin kovasti muun muassa palvelujen käytettävyyden parantamisessa. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Naisia ITC-alalle! 1

4 Sisällys Esipuhe, Jukka Viitasaari Sisällys Johdanto Yhteenveto Summary Suositukset A 1 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Yhteenveto Suositukset ESIPUHE JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tytöt ja tietotekniikka/teknologia Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Tutkittavien koulujen valinta Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Tutkimuksen rajaukset ja tulosten hyödyntäminen TULOKSET Tietotekniikan käyttö opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Sovellusten käyttö ICT-alan tunteminen Mitä mieleen lyhenteistä IT tai ICT? Opettajien käsitykset ICT-alan yritysten tunnettuus Mielikuvat ICT-alasta ja ICT-alan työtehtävistä Alakoulut Yläkoulut Lukiot ICT-alan kiinnostavuus Ehdotukset toimenpiteiksi Tyttöjen ICT-alan tuntemuksen lisääminen Opettajien ICT-alan tuntemuksen lisääminen KESKUSTELUA JA SUOSITUKSET LÄHTEET Naisia ITC-alalle!

5 B 1 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Yhteenveto Suositukset ESIPUHE JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Naiset ja tietotekniikka: teoreettisia lähestymistapoja Miksi ICT-ala ei kiinnosta tyttöjä/naisia? TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Tutkimuksen rajaukset ja tulosten hyödyntäminen TULOKSET Naisten osuus ICT-alan opiskelijoista Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset Naisten mielikuvat ICT-alasta ja sen opiskelusta ICT-alaa opiskelevien naisten mielikuvat Opiskeluikäisten naisten mielikuvat Haastateltujen näkemykset naisten mielikuvista Toimenpiteet oppilaitoksissa Rekrytointiin liittyvät toimenpiteet Naisten tukeminen opiskeluaikana Opintojen keskeyttämisen vähentäminen Naisten osuuden lisääminen ja naisten tukeminen ICT-alan opinnoissa KESKUSTELUA JA SUOSITUKSET Suositukset LÄHTEET C 1 JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteuttaminen TULOKSET Naisten osuus ICT-ammattilaisista Naisten kokemukset ICT-ammattilaisina Taustatietoja tutkimukseen osallistuneista naisista Naisten näkemykset ICT-ammattilaiseksi hakeutumisesta ja jäämisestä CASE-ESIMERKIT Naisia ITC-alalle! 3

6 3.1 Appelsiini Finland Oy Satu Kuusisto Lotta von Schantz Basware Oyj Minna Snirvi Johanna Rantala DNA Oy Sari Heinonen Ulla Koivisto Vilhelmiina Wahlbeck Enfo Oyj Lotta Rinne Terhi Savela Fujitsu Services Oy Maarit Heikilä Tiina Laiho Sari Valittu Sulake Corporation Oy Outi Henriksson Heini Kaihu Elisa Puoskari Konecranes Oyj Tarja Julkunen Jenni Vanhanen Metso Oyj Minna Hytönen Helena Salovaara Thermo Fisher Scientific Oy Sanna Laakso Rails Girls Linda Liukas LÄHTEET Naisia ITC-alalle!

7 Naisia ITC-alalle! 5

8 6 Naisia ITC-alalle!

9 Johdanto Teknisten alojen koulutusorganisaatioissa ja yrityksissä huolestuttiin jo 1980-luvulla siitä, etteivät naiset hakeudu teknisille aloille siinä määrin kuin miehet. Naisten osuuden lisääminen sekä tyttöjen ja naisten kiinnostuksen herättäminen teknisiä aloja kohtaan onkin ollut monien tahojen tavoitteena jo useita vuosia. Sitten ja 2000-luvuilla toteutettiin EU-tasolla useita laajoja hankkeita, joissa myös Suomi oli mukana (esimerkiksi Mirror, WomenIT, WomEng). Jotkut teknisen alan korkeakoulut ja yliopistot Suomessa ovat ponnistelleet saadakseen lisää naisia ICT-alan 1 opiskelijoiksi ja tutkijoiksi. Myös opetustoimessa asiaa on selvitelty niin opetusministeriön kuin korkeakoulujenkin taholla. Kaikista toimista huolimatta tulokset ovat jääneet lyhytkestoisiksi tai paikallisiksi, eivätkä hyvät käytännöt ole levinneet toivotulla tavalla. Tutkimukset osoittavat, että tyttöjen asenteet niin tietotekniikkaa, teknologiaa, matematiikkaa kuin luonnontieteitä kohtaan ovat yleensä vähemmän myönteisiä kuin poikien - varsinkin yläkoulu- tai lukioikäisillä tytöillä. Tieto- ja viestintätekniikan alalla Suomessa tytöt valitsevat tietotekniikan valinnaisaineeksi harvemmin kuin pojat, naiset ovat vähemmistönä ICT-alan opiskelijoiden joukossa, ja vain joka neljäs ICT-ammattilainen on nainen. Myös tietotekniikka-alan yritysten ylimmässä johdossa tai hallituksissa naiset ovat edelleen harvinaisia. ICT-alan yritysten keskeinen huoli on, että tärkeää osaamista jää hyödyntämättä, kun naiset eivät hakeudu alalle. Vastaavasti naiset eivät löydä monipuolista, kiinnostavaa ja yleensä hyväpalkkaista työtä kasvavalla toimialalla, joka jatkuvasti limittyy muihin toimialoihin tehostaen näiden toimintaa ja luoden yhä uusia mahdollisuuksia. Tässä Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan toimialaryhmän toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miksi ICT-ala ei näytä kiinnostavan tyttöjä ja naisia, ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti kotimaista ja ulkomaista aihetta koskevaa kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimushanke Naisia ICT-alalle! päätettiin jakaa kolmeen osaprojektiin, jotka toteutettiin tammikuun 2010 helmikuun 2011 välisenä aikana. Osaprojektissa A tarkastellaan peruskoulu- ja lukioikäisten tyttöjen sekä heidän opettajiensa mielikuvia ICT-alasta. Osaprojektissa B tarkastellaan naisia ICT-alan opiskelijoina sekä opiskeluikäisten naisten näkemyksiä ICT-alasta. Osaprojektissa C keskitytään naisiin ICT-ammattilaisina, ja pääpaino on ICT-ammattilaisina toimivien naisten case-esimerkeillä. Lähestymistapana kaikissa osaprojekteissa oli monitapaustutkimus, ja kaikkiaan tutkimukseen osallistui yli 220 henkilöä. Koko hankkeen toteutti tutkimuksesta vastannut tutkija. Tärkeää osaamista jää hyödyntämättä, kun naiset eivät hakeudu alalle. Tutkimushankkeen tavoitteeksi asetettiin kohdentaa toimenpiteitä, joiden avulla lisätään tyttöjen ja naisten kiinnostusta ICT-alaan lisätään naisten osuutta ICT-alan työvoimasta tuetaan naisten ammattilaisuutta ICT-alalla tuetaan naisten osaamisen hyödyntämistä organisaatioissa. 1 ICT = tieto- ja viestintätekniikan ala. Raportissa käytetään myös suppeampaa käsitettä IT = tietotekniikan ala. Naisia ITC-alalle! 7

10 Yhteenveto Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on peruskoulu- ja lukioikäisille tytöille luontevaa, vaikka erot osaamisessa ovat suuret sekä yksilöittäin että kouluittain. Tytöt eivät kuitenkaan hahmota yhteyttä tietotekniikan hyödyntämisen ja ICT-toimialan välillä: tietokoneen käyttö on arkipäiväistä ja viihdekäyttö osataan, mutta ura ICT-alalla innostaa vain harvoja. Tieto- ja viestintätekniikan laajamittainenkaan hyödyntäminen opetuksessa ei näytä lisäävän tyttöjen kiinnostusta ICT-alaa kohtaan tai tietoutta alan tarjoamista konkreettisista työtehtävistä. Julkisessa keskustelussa ja aikaisemmissa tutkimuksissa on esitetty ICT-alan nörttiimagon vähentävän tyttöjen kiinnostusta. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan viittaa siihen, että tytöt kuvittelisivat vain nörtin olevan kiinnostunut ICT-alan opinnoista tai pärjäävän alalla 2. ICT-alaa ei kuitenkaan pidetä ihmisläheisenä tai luovana, niin että se vetoaisi tyttöihin. Peruskoulu- ja lukioikäiset tytöt mieltävät ICT-alalla työskentelyn lähinnä yksinäiseksi koneen ääressä puurtamiseksi. ICT-alan arvioidaan sopivan naisille yhtä hyvin kuin miehille, mutta ei minulle kuitenkaan. Naiset ovat edelleen vähemmistönä ICT-alan perustutkintoon tähtäävissä koulutusohjelmissa, vaikka eri oppilaitosten ja koulutusohjelmien välillä onkin merkittävää vaihtelua. Teknisemmissä koulutusohjelmissa naisten osuus on usein alle 10 prosenttia, kun taas esimerkiksi kauppatieteellisesti suuntautuneissa koulutusohjelmissa naisia voi olla jopa kolmannes opiskelijoista. Huolestuttavaa on, että ammattikorkeakoulujen ICT-alan koulutusohjelmissa naisopiskelijoiden määrä on selvästi vähentynyt viime vuosina. Yliopistollisen ICT-alan koulutuksen osalta tulokset vaihtelevat: osassa oppilaitoksissa naisten osuus on kasvanut, osassa taas laskenut. Monien tyttöjen tietous ICT-alasta ja varsinkin alan työtehtävistä on melko heikkoa, joten kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute. Yllättävää on, etteivät lukiolaistytöt ole sen paremmin selvillä alan työtehtävistä kuin nuoremmatkaan. Nuoret eivät yleisestikään tunne eri ammatteja tai aloja kovin hyvin, ja koska ICT-ala on vähemmän konkreettinen kuin vaikkapa lääkärin, kosmetologin tai opettajan ammatti, sen tutuksi tuominen vaatii merkittävästi enemmän ponnisteluja. Lisäksi on syytä huomioida, etteivät opettajatkaan juurikaan tunne ICT-alaa. Ulkomaisten tutkimusten perusteella nuoret naiset pitävät ICT-alan opintoja vaikeina, mikä osaltaan vähentää kiinnostusta. Toisaalta opintojen vaikeus ei haittaa esimerkiksi lääketieteen suosiota. Koska ihmisten auttaminen tai muutoin ihmisläheinen työ on lähellä monen tytön sydäntä, kannattaisi alan markkinoinnissa tuoda esille, miten ihmisten elämää voidaan helpottaa ICT:n avulla. Yksi tässä tutkimuksessa haastateltu oppilaitoksen edustaja toteaakin: IT on kaikkialla ja osa meidän kaikkien elämää mikset tulisi vaikuttamaan siihen, mikä on tulevaisuuden maailma? Case-esimerkkeinä haastatellut naiset ovat yleisesti ottaen hyvinkin tyytyväisiä työtehtäviinsä ja viihtyvät työpaikoillaan. Miesvaltaisuus näkyy, mutta se herättää kysymyksiä lähinnä johdon sukupuolijakaumasta. Ulkomaisessa kirjallisuudessa naisten aliedustusta ICT-alalla on selitetty muun muassa ylipitkillä työpäivillä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvillä muilla haasteilla sekä nais- ja vähemmistövastaisella ilmapiirillä yrityksissä. Tällaiset ongelmat eivät nousseet voimakkaasti esiin tässä tutkimuksessa. Toisaalta tutkituissa yrityksissä ei ole juurikaan toteutettu erityisiä tasa-arvoon liittyviä toimenpiteitä, kuten naisverkostojen tukemista. Naiset painottavat yrityskulttuurin merkitystä: varsinkin johdon esimerkki ja arkipäivän käytännöt vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin naiset viihtyvät ja miten tasa-arvoiseksi he kokevat kohtelunsa. Kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute. 2 Vertaa myös esimerkiksi Hiltunen, 2009; Siljander, Naisia ITC-alalle!

11 Summary Girls in elementary and upper secondary schools are frequent users of information and communications technologies. However, skill levels vary between individuals and schools. The study illustrates that for girls, there is no linkage between using ICTs for leisure and interest in ICT professions: girls use computers daily for socializing and communicating, but this rarely inspires them to pursue careers in ICT. Moreover, even rigorous utilization of ICTs in teaching and learning does not seem to promote girls interest toward the ICT field. In public debates and in previous studies, the nerdy image of the ICT field has been considered to lessen girls enthusiasm. The results of this study, however, do not indicate that the girls imagine only nerds to be interested in studying ICT or to do well in ICT professions 3. Nonetheless, the ICT field does not appeal to girls because these professions are not perceived to be humane or creative. Girls of elementary and upper secondary school age mainly understand working in the ICT field as equalling to sitting alone by the computer. The ICT field is considered to suit women as well as men, but not me anyway. Women still constitute a minority in study programmes aiming at a basic degree in ICT although remarkable differences exist between schools and programmes. In more technically oriented studies, the percentage share of women is often less than 10 percent whereas in more business oriented programmes up to one third of the students may be women. An alarming trend is that the number of women students in the ICT programmes of universities of applied sciences has clearly decreased in recent years. Regarding university level education in ICT, the results vary: in some schools, the percentage share of women has increased while in others it has decreased. Many girls only have limited knowledge of the ICT industry and its professions. Therefore, lack of knowledge also lessens their interest in embracing ICT as a profession. Surprisingly, girls in upper secondary schools are not more aware of ICT jobs than younger girls. Young people in general are not very knowledgeable about different professions and fields, and since jobs in ICT are less concrete than a doctor s, cosmetologist s or teacher s, it will require much more effort to make them familiar. We should also remember that most teachers are not so familiar with ICT professions. Previous research has portrayed that young women assume studies in ICT to be difficult, which has decreased their interest. However, medical studies are very popular although they are perceived difficult as well. Since helping people or working closely with people appeals to many girls, it would be worth emphasising how people s everyday life can be improved with ICTs. As one of the representatives of schools in this study points out: IT is everywhere and it s part of life for us all Why wouldn t you come and influence the world of tomorrow? Women interviewed as case examples in this study are in general pleased with their jobs and feel comfortable in their workplaces. Male-dominance shows but usually raises questions only regarding the gender distribution of management. While the underrepresentation of women in the ICT field has been explained in the literature e.g. by long working days, other difficulties in work-life balance, and inhospitable climate towards women and minorities, these problems did not feature strongly in this research. On the other hand, equality related initiatives such as support for women s networks are absent in most studied companies. The women stress the importance of company culture: the example set by management as well as everyday practices have most impact on how comfortable the women feel and how equal they experience themselves. Not me anyway 3 Cf. also Hiltunen, 2009; Siljander, Naisia ITC-alalle! 9

12 Suositukset Jos ICT-alalle halutaan lisää naisia, tarvitaan laajamittaisia, systemaattisia ja pitkäjänteisiä toimia. Näitä tarvitaan, jotta tytöt ja naiset pitäisivät ICT-alaa mahdollisena ja kiinnostavana myös itselleen. Lisäksi on tärkeää miettiä, miten toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida, mitata ja vertailla. Tätä auttaisi koti- ja ulkomaisen tutkimusaineiston kokoaminen esimerkiksi www-sivustoksi, jota täydennetään jatkuvasti. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavia suosituksia: I Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kouluissa A. Perehdytyskurssi tieto- ja viestintätekniikan käytöstä oppimisessa: Jos koulussa ei vielä järjestetä kaikille oppilaille yhteistä tieto- ja viestintätekniikan perehdytyskurssia, tällaisen järjestämistä suositellaan jo alaluokilla. Tutkimuksen perusteella kurssi lisää huomattavasti tyttöjen varmuutta käyttää tietotekniikkaa, tuo onnistumisen kokemuksia ja tasaa osaamiseroja. Kurssi voitaisiin toteuttaa myös osittain sukupuolen mukaan eriytettynä. B. Teknologia tutuksi ala- ja yläkouluissa: Tavoitteena on tutustuttaa teknologiaan, luoda myönteisiä kokemuksia esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ja vahvistaa myös tyttöjen käsitystä siitä, että he osaavat ja pystyvät käyttämään erilaista teknologiaa sekä oppimisessa että oman luovuuden välineenä. C. Opettajien ja opetuksen tuki: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä on koulujen välillä merkittäviä eroja. Opetuskäytön lisääminen vaatii riittävää teknistä ja pedagogista tukea sekä koulutusta, jota esimerkiksi kaikissa tähän tutkimukseen osallistuneissa kouluissa ei koettu saatavan. II ICT-alan esittely opiskelijoille ja opettajille A. ICT-ala tutuksi yläkouluissa ja lukioissa: Yläkouluissa ja lukioissa ICT-alasta ja -ammateista kannattaa tiedottaa oppilaille, oppilaan- ja opintojen ohjaajille sekä opettajille yhteistyössä alan oppilaitosten ja yritysten kanssa. Keinoja voivat olla esimerkiksi ammatinvalintatestit, esittelyvideot YouTubessa, Facebook-sivustot, tietoiskut, TET-harjoittelupaikkojen tarjoaminen, vierailijoiden käynnit kouluissa, opintokäynnit yrityksissä ja www-sivustot. B. ICT-ala tutuksi eri alojen opiskelijoille: ICT-alan yrityksissä tarvitaan kaikenlaisia osaajia. Alan yrityksiä ja työmahdollisuuksia kannattaa siis käydä esittelemässä paitsi ICT-alan myös esimerkiksi kauppatieteiden ja humanististen alojen opiskelijoille. ICT-alan yrityksissä tarvitaan kaikenlaisia osaajia. 10 Naisia ITC-alalle!

13 III Naisten ammattilaisuuden tukeminen ja osaamisen hyödyntäminen A. Naisten opiskelun tukeminen ICT-alan oppilaitoksissa: Varsinkin opiskelujen alkuvaiheessa opiskeluryhmän tai tutorryhmän syntyminen ja ryhmäytyminen merkitsee paljon. Vaikka tällainen ryhmä tukee kaikkia opiskelijoita, on ryhmän tuki erityisen tärkeää miesvaltaista ICT-alaa opiskeleville naisille. B. Naisverkoston tai -yhteisön tuki: Laajemman naisverkoston tai -yhteisön tapaamisia kannattaa järjestää ICT-alan naisopiskelijoille säännöllisin väliajoin, esimerkiksi yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa. ICT-alan opiskelijoiden ja alalla toimivien naisten verkostoitumista voitaisiin myös tukea sekä oppilaitosten että yritysten taholta. C. Naisten rekrytointi, eteneminen ja urakierto: Naisten rekrytointi, eteneminen ja urakierto vaativat erityistä huomiota ICT-alan yrityksissä ja käyttäjäorganisaatioissa. Ylimpään johtoon ja hallituksiin naisten tie kulkee keskijohdon ja liiketoimintavastuiden kautta, joten siellä heidän osuuttaan tulisi vahvistaa. Ylimpään johtoon ja hallituksiin naisten tie kulkee keskijohdon ja liiketoimintavastuiden kautta, joten siellä heidän osuuttaan tulisi vahvistaa. Naisia ITC-alalle! 11

14 RSS Suosikit Messenger 12

15 Naisia ICT-alalle! Teknologiateollisuus ry:n tutkimus Osaprojekti A: Mieluummin jotain ihmisläheistä Tyttöjen mielikuvat ICT-alasta Susanna Bairoh Osaprojekti A: Tytöt ja ICT 13

16 1. Yhteenveto ja suositukset 1.1 Yhteenveto Tietotekniikan käytön ja ICT-alan välillä on tyttöjen mielikuvissa suuri kuilu: tietokoneen käyttö on arkipäiväistä ja viihdekäyttö osataan, mutta ICT-ala ei kiinnosta kuin harvoja. Tieto- ja viestintätekniikan laajamittainenkaan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa ei näytä lisäävän tyttöjen kiinnostusta ICT-alaa kohtaan. Useimpien tyttöjen tietous ICT-alasta ja varsinkin alan työtehtävistä on melko heikkoa, joten kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute alan mahdollisuuksista. Työtä ICT-alalla ei mielletä ainakaan ihmisläheiseksi tai luovaksi, mikä voisi vedota tyttöihin. Alalla työskentely hahmotetaan yksinäiseksi koneen ääressä istumiseksi ja työtehtävistä tunnistetaan lähinnä ohjelmointi. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että lukiolaiset tytöt eivät ole sen paremmin selvillä alan työtehtävistä kuin nuoremmatkaan. Ei pidäkään tuudittautua siihen ajatukseen, että diginatiivit osaisivat tietokoneen hyötykäytön vanhempia ikäpolvia paremmin ilman opastusta tai että tämän hetken koululaisille ICT-ala olisi tuttu ilman tiedottamista ja alaan perehtymistä. ICT-alan yrityksiä ja sovelluksia tytöt kuitenkin tuntevat varsin hyvin. Kaikki tutkimukseen osallistuneet tytöt tietävät Nokian ja valtaosa tytöistä ilmoittaa tietävänsä myös Elisan, Microsoftin ja Applen. Kaikissa ikäluokissa tytöille ovat tuttuja esimerkiksi YouTube, Google ja Wikipedia. Mikäli ICT-alalle halutaan lisää naisia, tarvitaan laajamittaisia, systemaattisia ja pitkäjänteisiä toimia. Toimenpiteitä tarvitaan jo alakouluissa, sillä muutoin tytöt saattavat poissulkea itseltään ICT-alan mahdollisena, kiinnostavana alana. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että opettajatkaan eivät tunne ICT-alaa kovin hyvin. Monet opettajat hahmottavat ICTalan tulevaisuuden alana josta pitäisi tietää enemmän, ICT-alan yrityksiä ja sovelluksia tytöt kuitenkin tuntevat varsin hyvin. mutta opettajien joukosta löytyy myös niitä, joiden mielestä ICT-alaa ei tässä suhteessa pitäisi asettaa mitenkään erityisasemaan. 1.2 Suositukset Tutkimuksen perusteella voidaan esittää muutamia suosituksia, joiden avulla voidaan lisätä tyttöjen kiinnostusta ICT-alaan kohtaan. A. Toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa ikäluokittain Toimenpiteet koulujen suuntaan täytyy suunnitella kullekin ikäluokalle sopivaksi yhdessä opettajien kanssa siten, että ne tukevat koulujen kasvatustavoitteita. Alakoulut: Alakoulujen osalta voidaan pohtia, olisiko syytä enemmänkin tuoda tutuksia teknologia-alaa laajemmin kuin ICT-alaa. Tavoitteena olisi luoda myönteisiä kokemuksia esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ja vahvistaa tyttöjen käsitystä siitä, että he osaavat ja pystyvät käyttämään teknologiaa sekä oppimisessa että oman luovuuden välineenä. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät ryhmätyöt tyttöryhmissä opettajan tukemina voisivat tuoda tällaisia kokemuksia. Lisäksi voidaan miettiä yhteistyötä vanhempien kanssa, koska opettajien mukaan lapset tuntevat huonosti omien vanhempiensa ammatteja. Olisiko esimerkiksi mahdollista löytää joka koulusta yksi ICT-alalla työskentelevä äiti tai isä, joka voisi kertoa omasta työstään ja näin toimia innostavana roolimallina? Yläkoulut: Yläkoulu näyttää tämän tutkimuksen perusteella mahdollisesti ratkaisevalta vaiheelta, joten yläkouluihin tulisi suunnata nykyistä enemmän toimenpiteitä. Yläkouluissa toimenpiteet voidaan jakaa 1. oppilaanohjaukseen liittyviin: ammatinvalintatestit, tietoiskut ICT-alasta, TET-harjoittelupaikkojen tarjoaminen, jne. 2. aineenopettajien tukemiseen sopivien asiakokonaisuuksien opettamisessa. Tähän sisältyisivät esimerkiksi vierailut yrityksissä, kun kyseistä aihepiiriä käsitellään, tai vierailijoiden esittelykäynnit, videopätkät tms. eri aiheiden ympäriltä. Myös yhteisprojektit voisivat olla kiinnostavia sekä koulujen että yritysten kannalta. Sosiaalisen median hyödyntämistä kannattaisi harkita, sillä tämänikäiset tytöt viettävät jo varsin paljon aikaa esim. Facebookissa. Lukiot: Lukiossa tarvittavat toimenpiteet ovat samankaltaisia kuin yläkouluissa, eli ne voidaan jakaa oppilaanohjaukseen liittyviin ja aineenopetukseen liittyviin. B. Perehdytyskurssi tieto- ja viestintätekniikan käytöstä oppimisessa Mikäli koulussa ei vielä järjestetä kaikille oppilaille yhteistä tietoja viestintätekniikan perehdytyskurssia, tällaisen järjestäminen jo alaluokilla olisi erittäin suositeltavaa. Tutkimuksen perusteella tällainen kurssi lisää huomattavasti tyttöjen varmuutta käyttää tietoteknikkaa ja tukee onnistumisen kokemusten syntymistä. Kurssi voitaisiin toteuttaa myös osittain sukupuolen mukaan eriytettynä, jolloin tytöt uskaltaisivat 14 Naisia ITC-alalle!

17 kysyä myös tyhmiä kysymyksiä. Koska tällaista perehdytystä ei vielä kaikissa kouluissa ole, on tässä vaiheessa suositeltava perehdytyksen toistamista kaikilla kouluasteilla, jotta varmistetaan rittävä tieto- ja viestintätekniikan hyötykäytön osaaminen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen vaatii myös riittävää teknistä ja pedagogista tukea, jota kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kouluissa ei koeta saavan. C. Yhteistyön lisääminen ICT-alan yritysten ja koulujen välillä ICT-alan yritykset eivät koulujen kokemusten mukaan ole juurikaan kiinnostuneita yhteistyöstä koulujen kanssa, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Kouluista tällaista kiinnostusta sen sijaan löytyisi. ICT-alan yritysten onkin syytä miettiä, millaisiin toimiin ollaan valmiita tyttöjen kiinnostuksen herättämiseksi. Lyhyt, kiinnostava esittely esimerkiksi YouTubessa voisi löytää yllättävänkin suuren yleisön. TET-harjoittelupaikkojen tarjoaminen antaisi konkreettista kuvaa siitä, että ICT-alalla ollaan halukkaita yhteistyöhön koulujen kanssa myös hankkeissa, joissa hyöty ei näy tämän tai seuraavan kvartaalin aikana. D. Opettajien tietouden lisääminen ICT-alasta Opettajien tietouden lisääminen on erittäin tärkeää, mikäli tyttöjen suuntautumista ICT-alalla halutaan rohkaista. Toimenpiteitä voisi yhdistää tyttöjä kohtaan suunnattujen toimenpiteiden kanssa. Toimenpiteet yläkouluissa ja lukioissa voidaan jakaa samoin kuin oppilaiden kohdalla eli 1. opintojen ohjaus ja 2. aineenopetus. Näistä opintojen ohjaukseen liittyen olisi nopealla aikataululla syytä tarkistaa, miten ICT-ala näkyy yleisimmin käytetyissä ammatinvalintatesteissä ja alan messuilla. Opintojen ohjaajille olisi syytä myös suunnata mietittyä materiaalia esimerkiksi ICT-alan yhteisen web-sivuston tms. avulla. 2. Esipuhe Tietotekniikka avuksi ihmisten arkeen Tietotekniikan suosio tyttöjen opiskelualan valinnoissa on hiipunut 2000-luvulla. Oppilaitosten välillä on kuitenkin eroja niin, että teknispainotteisemmissa oppilaitoksissa naisten osuus jää alle kymmenykseen, mutta kaupallisemmin suuntautuneissa naisten osuus voi nousta jopa kolmannekseen. Kaikkein selvimmin tyttöjen osuus tietotekniikan opiskelijoista on pudonnut ammattikorkeakouluissa; yliopistotasolla tyttöjen osuus on koulusta riippuen joko laskenut tai saattanut jopa kasvaa. Tutkimusten mukaan tytöt eivät suoranaisesti pelkää muuttuvansa vain koneiden kanssa seurusteleviksi nörteiksi, mutta jokin tietotekniikka-alassa saa tytöt kokemaan sen itselleen vieraaksi. Edes monia muita toimialoja parempi palkkataso ei usein riitä houkuttimeksi koulutusalan valinnassa. Monissa tutkimuksissa myös alan valinneiden naisten kokemukset menevät ristiin: osa kokee tulleensa syrjityksi tai opetuksen yksipuolisen ohjelmointikeskeiseksi, osa opiskelijoista puolestaan katsoo vähemmistöasemastaan olleen hyötyä eri opiskeluvaiheissa. Kaikki tietotekniikkakoulutusta tarjoavat oppilaitokset toivovat saavansa lisää naisopiskelijoita, mutta eivät yleensä ole itse tehneet asialle juuri mitään. Ne katsovat toimialan mielikuvan olevan sen suosion suurin este, mutta kokevat olevansa voimattomia siihen vaikuttamaan. Joissakin tutkimuksissa tietotekniikkaopintoja on pidetty vaikeina ja perusteltu sillä niiden hylkäämistä. Toisaalta myös esimerkiksi lääketieteen ja kaupallisten opintojen odotetaan olevan haasteellisia, mutta ennakkokäsitys ei näy alojen suosiossa. Ehkä tietotekniikka-alan kannattaisi korostaa kaikkia niitä mahdollisuuksia ja ihmisten elämää helpottavia ratkaisuja, joita sen avulla voidaan toteuttaa. Jos lääketieteen suosio perustuu mahdollisuuteen auttaa muita ihmisiä, tietoteknisillä ratkaisuilla on vastaava kyky ja mahdollisuus ennaltaehkäisyyn jo ennen kuin ihmisistä tulee potilaita. Nopeita muutoksia asiassa on vaikea saavuttaa, mutta suosion suunta voidaan kääntää muun muassa onnistuneiden esimerkkien avulla. Tämän tutkimuksen yhteydessä olevat tietoteknisesti koulutettujen naisten kokemukset ovat tästä hyvä esimerkki. Hyvä ohjenuora koulutusalan valinnassa on erään tässä tutkimuksessa haastatellun henkilön toteamus: IT on kaikkialla ja osa meidän kaikkien elämää mikset tulisi vaikuttamaan siihen, mikä on tulevaisuuden maailma? Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Osaprojekti A: Tytöt ja ICT 15

18 3. Johdanto Naisten osuuden kasvattaminen ICT-alan työvoimasta sekä tyttöjen ja naisten kiinnostuksen herättäminen ICT-alaa kohtaan on ollut tiettyjen alan yritysten tavoitteena jo useampia vuosia. Viimeisin tällainen ponnistus on EU-komission sekä allekirjoittaneiden yritysten syksyllä 2009 lanseeraama koodi parhaille käytännöille naisiin ja ICT:hen liittyen 1. Kyseisen dokumentin mukaan: Naiset ovat aliedustettuna kaikilla tasoilla ICT-sektorilla. Naiset ovat erityisen aliedustettaja päätöksentekijöinä ICTsektorilla. Onnistunut naisten rohkaiseminen alalle sekä alalla pysyminen voisi merkittävästi auttaa alalla tunnistetun osaamiskuilun ratkaisemisessa. Myös useimmat alan korkeakoulut ja yliopistot ovat Suomessa ponnistelleet naisten osuuden lisäämiseksi niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Laajoistakaan hankkeista (esim WomenIT, Mirror) huolimatta havaitut tulokset ja hyvät käytännöt eivät ole kuitenkaan levinneet toivotulla tavalla. Teknologiateollisuuden tietotekniikan toimialaryhmä onkin päättänyt selvittää, miten ICT-ala saataisiin kiinnostavammaksi naisille. Tutkimushanke Naisia ICT-alalle! päätettiin jakaa kolmeen osaprojektiin, joista tämä raportti kattaa osaprojektin A tulokset. Tässä osaprojektissa tarkastellaan kiinnostuksen heräämistä (tai heräämättä jäämistä) ICT-alaan kohtaan eli vuotiaiden tyttöjen mielikuvia ICT-alasta. Osaprojektissa B tarkastellaan työelämään astumisen vaihetta (noin vuotiaat) eli nuorten naisten näkemyksiä ICT-alasta. Osaprojektissa C taas tarkastellaan naisia ICT-ammattilaisina. 3.1 Tutkimuksen taustaa Naispuoliset opiskelijat tekevät stereotyyppisiä valintoja 1 European Commission / Information Society & Media: Code of Best Practices for Women and ICT. Useat viime vuosina toteutetut naiset ja teknologia -aiheiset projektit ovat keskittyneet siihen, miten tytöt ja naiset saataisiin kiinnostumaan tekniikasta. Teräs (2005) huomauttaa, että kiinnostumattomuutta on yleensä selitetty naisten väärillä asenteilla. Näin ollen kehittämistyö on kohdistunut naisten ja tyttöjen teknologia-asenteiden selvittämiseen ja muokkaamiseen sekä tyttöjen ja naisten tiedon lisäämiseen teknologia-ammateista ja alalla työskentelystä. Tavoitteeksi on siis asetettu löytää keinoja tyttöjen ja naisten muuttamiseksi siten, että he hakeutuisivat teknologia-aloille (mt). Hiltunen (2009) huomauttaa, että suuri haaste ICT-alan koulutuksessa on se, miten vaikea on muuttaa sukupuolistereotypioita ja negatiivisia ICT-alaan liittyviä käsityksiä. Jyväskylän yliopiston tutkimusten mukaan varsinkin naispuoliset opiskelijat tekevät stereotyyppisiä valintoja, jos näitä valintoja ei kyseenalaisteta. Viimeaikaisten tutkimusten valossa tyttöjen asenteet niin tietotekniikkaa, teknologiaa, matematiikkaa kuin luonnontieteitä kohtaan ovatkin yleensä vähemmän myönteisiä kuin poikien. Tämä koskee varsinkin yläkouluikäisiä tai sitä vanhempia tyttöjä. Esimerkiksi Kukkonen (2005) havaitsi, että lähes 2/3 tutkimukseen osallistuneista, lukion juuri aloittaneista tytöistä oli kokenut matematiikan ala-asteella myönteisesti. Sen sijaan yläasteella vain noin kolmasosa näistä tytöistä oli kokenut matematiikan opiskelun jokseenkin myönteisesti. Edelleen Lahtisen (2007) tutkimuksessa havaittiin, että tietotekniikka valinnaisaineena (8. ja 9. luokalla) houkutteli tietotekniikasta jo ennestäänkin kiinnostuneita ja siihen positiivisesti suhtautuvia poikia, jotka muutenkin käyttävät tietotekniikkaa keskimääräistä enemmän. Tyttöjen ja naisten kielteiset asenteet eivät kuitenkaan synny tyhjiössä. Kuten Teräs (2005) huomauttaa, tyttöjen ja naisten asenteet peilaavat kulttuurisesti jaettuja sukupuoleen sosiaalistamisen, sukupuolittuneiden odotusten ja sukupuolittuneiden poissulkemisten iskostamia asenteita, joiden varjossa tytöt - samoin kuin pojat - vauvaiästä lähtien kasvavat ja elävät arkeaan. Näin ollen sukupuolen mukaisesti jakautuneita työmarkkinoita ei ratkaista pelkästään pyrkimyksillä muuttaa tyttöjä ja naisia. Huomio tulee enemmänkin kiinnittää organisaatiokulttuureihin eli toimintaympäristön rakenteiden, toimintamallien ja asenneilmaston muuttamiseen (mt; myös Herman & Carr, 2009). Kukkonen (2005) painottaa, että eettiseltä kannalta ei ole perusteltua painostaa tyttöjä tekemään tietynlaisia koulutus- ja ammattivalintoja, kun taas on perusteltua tukea heidän itsearviointitaitojensa kehittymistä. Tällöin kyse on metakognitiivisten taitojen tukemisesta siten, että oppija voi itsenäisesti ja riippumattomana ympäristönsä stereotyyppisistä ja sukupuolisidonnaisista normeista muovata minäkäsitystään ja opiskeluasenteitaan oppimista edistävään suuntaan. Nuorten tietotekniikka-asenteita tutkinut Lahtinen (2007) toteaa, että tällä hetkellä nuoriso poimii teknologian tuomista mahdollisuuksita itseään eniten kiinnostavat ja voittopuolisesti viihdyttävät asiat. Nuorten on vaikea tunnistaa tietotekniikasta muita hyödyllisiä ja tarpeellisia osa-alueita. Tämän tukemiseksi kannattaisi nuorille niin koulussa kuin kotonakin osoittaa sopivia haasteita ja toimeksiantoja tietotekniikan alueelta. 3.2 Tutkimuksen tavoitteet Teknologiateollisuuden tietotekniikan toimialaryhmän teettämä tutkimushankkeen Naisia ICT-alalle! osaprojekti A (Tytöt ja ICT) keskittyy vuotiaiden tyttöjen ja heidän opettajiensa mielikuviin ICT-alasta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tyttöjen kokemuksia tietotekniikan käyttäjinä sekä koulussa että kotona. Tutkimuksen tavoittteiksi määriteltiin selvittää: Miten hyvin tytöt ja heidän opettajansa tuntevat ICT-alaa, alan yrityksiä ja työtehtäviä? Miten kiinnostavana tytöt pitävät ICT-alaa? Mitkä ovat keskeiset kiinnostukseen vaikuttavat tekijät? Miten erilaisiin tytöt ja teknologia -hankkeisiin ja/tai 16 Naisia ITC-alalle!

19 tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -hankkeisiin osallistuminen on vaikuttanut esim. opetusmetodeihin? Voidaanko tyttöjen asenteissa havaita merkittäviä eroja hankkeisiin osallistuneiden ja osallistumattomien koulujen välillä? Lisäksi tavoitteena on, että selvityksen perusteella voidaan kohdentaa toimenpiteitä, joiden avulla lisätään tyttöjen kiinnostusta ICT-alaan. Koska kyseessä ei ole kvantitatiivinen tutkimus, ei varsinaisia tutkimushypoteeseja määritelty. Ohjaavana taustahypoteesinä oli kuitenkin oletus, että kouluissa, joissa on osallistuttu erilaisiin tytöt ja ICT/teknologia -hankkeisiin, on ala tytöille tutumpi ja suhtautuminen siihen myönteisempää kuin verrokkikouluissa. Kuten myöhemmin kohdassa 4.2 kuvataan, koulujen valinnassa päädyttiin painottamaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Näin ollen hypoteesi muuttui siten, että tyttöjen suhtautumisen ICT-alaan oletettiin olevan myönteisempää kouluissa, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään laajasti opetuksessa. 3.3 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Kouluikäisten tyttöjen kiinnostusta ICT-alaa kohtaan tai mielikuvia alasta ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu Suomessa, poikkeuksena UPDATE-projektin yhteydessä toteutetut kyselyt (Hiltunen, 2009). Myöskään opettajien näkemyksiä aiheesta tai opettajien omaa ICT-alan tuntemusta ei ole selvitetty ainakaan viime vuosina. Tästä syystä nämä aiheet ovat tämän tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksen tueksi oli kuitenkin käytettävissä aikaisempia tutkimuksia, jotka koskevat tyttöjen asennetta tai suhtautumista tietotekniikkaan, teknologiaan ja matemaattisiin aineisiin sekä tietotekniiikan käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Tytöt ja ICT -aluetta koskevaa viimeaikaista tutkimusta Suomessa on tarkasteltu laajemmin tämän tutkimushankkeen esiselvityksessä (helmikuu 2010), joten tässä raportissa esitellään vain joitakin keskeisiä huomioita. Esiselvityksessä tutkimukset luokiteltiin kahteen ryhmään sen mukaan, onko tutkimus keskittynyt tyttöihin ja tietotekniikkaan/teknologiaan vai tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa. Samaa jakoa käytetään tässä raportissa. Tytöt ja ICT -aihetta koskevat tutkimukset ammentavat hyvin erilaisista teoreettisista lähtökohdista, mikä on ymmärrettävää, sillä ne edustavat eri tieteenaloja, joista yleisimpiä ovat kasvatustiede ja tietojenkäsittelytiede. Myös metodologiat vaihtelevat: mukana on niin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta kuin toimintatutkimustakin. Teoriapohjan ja tutkimusmenetelmien kirjavuudesta huolimatta tyttöjen asenteita ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevat tulokset ovat varsin samansuuntaisia Tytöt ja tietotekniikka/teknologia UPDATE-projektin yhteydessä Jyväskylän yliopiston Tietojenkäsittelytieteen tiedekunnassa toteutettiin kysely, jossa haastateltiin a) paikallisen akateemisen tiedepäivän osallistujia keväällä 2008 ja b) paikallisen rekrytointitapahtuman osallistujia syksyllä Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään, vuotiaisiin (N=107) ja vuotiaisiin (N=263). (Hiltunen, 2009.) Kyselytulosten perusteella nuoremmassa ikäryhmässä tytöt tuntuvat arvostavan ICT-alaa jossain määrin enemmän kuin pojat, ja he uskovat, että alalta löytyy paljon työpaikkoja. Suurin osa vastaajista ei pidä ICT-alaa nörttialana. Sekä tytöt että pojat pitävät alaa tasa-arvoisena, mutta pojat uskoisivat tuntevansa olonsa alalla mukavammaksi kuin tytöt. Toisaalta kun suurin osa pojista ilmoittaa olevansa erittäin kiinnostuneita tietokoneista, vain harvat tytöt ovat tätä mieltä. Tytöt ovat myöskin poikia haluttomampia hakeutumaan alalle. Sen sijaan vanhemmassa ikäryhmässä ei voida havaita eroa ICT-alan arvostuksessa tyttöjen ja poikien välillä, vaikka ICT-alaa arvostetaankin enemmän kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Lukioikäiset tytöt pitävät ICT-alaa vielä vähemmän nörttialana kuin nuoremmat tytöt. Toisaalta suurempi osuus tytöistä on tässä ikäryhmässä kiinnostunut tietokoneista kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Hiltunen (2009) esittää, että toimenpiteitä tyttöjen kiinnostuksen herättämiseksi ICT-alaa kohtaan on syytä suunnata jo riittävän nuorille, sillä muutoin tytöt valitsevat perinteisiä naisten aloja eivätkä edes harkitse teknillisiksi miellettyjä aloja kuten ICT-alaa. Lahtisen (2007) väitöskirjassa tarkastellaan nuorten (14-vuotiaiden) ja tietotekniikan välistä suhdetta sekä siihen liittyviä tekijöitä nuorison näkökulmasta. Lahtisen tutkimuksessa tietotekniikka-asenteen eli tietotekniikasta pitämisen suhteen tutkijan kehittämä mittari antoi tytöille ja pojille jokseenkin samoja arvoja, mikä Lahtisen mukaan on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellinen tulos. Lahtinen huomauttaa mittarin toimivan pääsääntöisesti hyvin, mutta sen antamat selitysasteet jäävät pieniksi. Lahtisen aineiston perusteella nuoret käyttävät tietotekniikkaa eniten kotona. Käytön määrissä ei ollut tyttöjen ja poikien välillä kovin suuria eroja, mutta kommunikointi tietoverkkojen avulla on leimallista tytöille, kun taas tietokonepelit kiinnostavat enemmän poikia. Kodeissa pojilla on tyypillisemmin asiantuntijarooli tietotekniikassa kuin tytöillä. Esimerkiksi 46 prosenttia pojista ja 12 prosenttia tytöistä ilmoitti hoitavansa perheen tietotekniikkaan liittyviä asennuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tietotekniikan valintaa valinnaisaineeksi kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Aineiston perusteella tietotekniikka valinnaisaineena houkutteli tietotekniikasta jo ennestäänkin kiinnostuneita ja siihen positiivisesti suhtautuvia poikia, jotka muutenkin käyttävät tietotekniikkaa keskimääräistä enemmän. Lahtinen huomauttaa, että tietotekniikka valinnaisaineena enemmänkin kasvattaa kuin kaventaa nuorten välisiä digitaalisia kuiluja. Kukkonen (2005) tutki oululaisessa Kastellin koulussa vuonna 2002 lukio-opintonsa aloittaneita opiskelijoita. Kukkosen mukaan tytöt pitävät kaiken kaikkiaan matematiikkaa vaikeampana, ahdistavampana sekä vähemmän mielenkiintoisena ja innostavana. Nämä tyttöjen ja poikien asenne-erot näyttävät eri tutkimusten mukaan vahvistuvan kouluvuosien aikana. Hannulan (1998; 2001) mukaan kyseessä on laaja ongelma, sillä tyttöjen suhteessa matematiikkaan on paljon samanlaista kuin heidän suhteessaan tekniikkaan ja eksakteihin luonnontietei- Osaprojekti A: Tytöt ja ICT 17

20 siin. Tyttöjen kielteisten matematiikka-asenteiden voidaan nähdä liittyvän siihen, että he kuten pojatkin ovat tottuneet pitämään matematiikkaa enemmän miesten kuin naisten alueena. Onkin esitetty, että tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuisivat, jos mielikuvaa matematiikasta voitaisiin muuttaa vähemmän maskuliiniseksi. Kukkonen (2005) toteaa, että uravalintoja haittaavaa segregaatiota naisten ja miesten ammatteihin on helpompi purkaa, jos opiskelijat, niin tytöt kuin pojatkin, voivat nykyistä avoimemmin tiedostaa sekä kielteiset toimintatapansa että todelliset vahvuutensa opiskelutilanteissa. Kehittyneempi tietoisuus merkitsee sitä, että oppimista ei verrata ennalta määritettyyn sukupuolisidonnaiseen normistoon vaan itse asetettuihin Tytöt pitivät tärkeänä, että myös tytöillä on mahdollisuus oppia tekniikkaa peruskoulussa. tavoitteisiin, joihin voi sukupuolesta riippumatta sisältyä edistyminen millä tahansa koulutusalalla. Kun tyttöjen itsearviointi- ja itsesäätelytaidot kehittyvät, heidän koulutus- ja uravalintansakin tulevat vähitellen suuntautumaan vähemmän stereotyyppisellä tavalla. Anundi (2005) tutki Kastellin koulun teknologiakasvatusprojektia. Anundin mukaan yläkouluikäisten tyttöjen osalta voidaan erottaa ns. tekniikasta kiinnostuneet ja ei- tekniikasta kiinnostuneet. Tyttöjen kiinnostus tekniikkaa ja teknisiä ammatteja kohtaan ja toisaalta ei-kiinnostuneiden orientaatio heijastuu heidän asenteistaan, omasta tekniikan kykyarviostaan, valinnoistaan ja myös kurssipalautteen pohjalta. Monien tyttöjen kohdalla voitiin havaita, että identiteetti oli vielä etsintävaiheessa ja vastauksissa ilmeni ristiriitaa. Tytöt pitivät tärkeänä, että myös tytöillä on mahdollisuus oppia tekniikkaa peruskoulussa ja että tekniikan asiat ovat heidän mielestään kiinnostavia, mutta siltikään he eivät voisi ajatella itselleen tekniikan alan ammattia tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen tytöt uskoivat Anundin mukaan omaan kykyynsä oppia teknisiä asioita ja taitoja, mutta motivaation puute näyttää johtuvan juuri kokemuksen vähäisyydestä ja teknologisen kompetenssin puutteesta sekä toisaalta stereotyyppisestä käsityksistä tekniikasta miehisenä alana ja siksi ei tyttöjä kiinnostavana Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa tarkastellaan tällä hetkellä käynnissä olevassa kahdessa laajassa hankkeessa. Nämä ovat liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima Arjen tietoyhteiskunta -hankkeeseen liittyvä TVT koulun arjessa sekä TEKESin rahoittama useiden eri yliopistojen yhteishanke OPTEK. Näiden hankkeiden tuloksia ollaan julkistamassa vielä vuoden 2010 aikana. Helsingin yliopiston koordinoima CICERO Learning -verkosto toteutti vuonna 2008 selvityksen, jossa arvioidaan koulujen tieto- ja viestintäteknologian nykytilannetta teknologisten ympäristöjen, ohjelmistojen ja infrastruktuurin, pedagogisen käytön ja vaikuttavuuden sekä osaamisresurssien näkökulmasta. CICERO-verkoston raportissa todetaan, että yhä useammalla opettajalla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan. Vaikka koulujen ja kuntien varustetasoissa on edelleen suuria eroja, alkavat opettajien tekniset taidot ja edellytykset teknologian päivittäiseen hyödyntämiseen olla riittävällä tasolla teknologian käytölle, mm. laajojen Ope.fi -koulutusten avulla. Tästä huolimatta teknologian käyttö oppimisen välineenä ei ole lisääntynyt. Suurimmat ongelmat löytyvät CICERO-selvityksen mukaan koulukulttuurin ja pedogogiikan vähäisestä muutoksesta sekä siitä, ettei opettajilla ole riittäviä pedagogisia malleja teknologian siirtämiseksi omaan opetukseen. Selvityksen mukaan koulukulttuuriin liittyvät ongelmat tulevat erityisesti esille perusopetuksen yläluokilla (luokat 7-9). Yläluokkien opetus perustuu alaluokkia tiukemmin oppiainejakoisuuteen, ja opettajina toimivat eri oppiaineiden sisältöjen asiantuntijat. Pahimmillaan tämän todetaan johtavan siihen, että koulupäivä koostuu useasta täysin toisistaan irrallaan olevasta 45 minuutin opetustuokiosta. Tämä rajoittaa huomattavasti teknologian mahdollisuuksia tukea pitkäjänteisesti oppimisprosessia. Lisäksi selvityksessä todetaan, että koulujen teknologiaan suuntautuneet kehityshankkeet ovat varsin usein olleet teknologialähtöisiä: uusia laitteita tai ohjelmistoja on yritetty juurruttaa koulujen arkipäivään. Hyvin usein tällaisten hankkeiden tuloksena ei ole saatu aikaan pitkäaikaisia muutoksia koulujen ja opettajien toimintatavoissa. Second Information Technology in Education Study (SITES) 2006 oli IEA:n (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) vuonna 2006 toteuttama laaja, kansainvälinen tutkimusohjelma, joka koostuu useista projekteista ja moduuleista. Suomessa SITES-tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, joka julkaisi hankkeen kansallisen loppuraportin syksyllä 2008 (Kankaanranta ja Puhakka, 2008). Kansallisessa raportissa esitellään tietotekniikan opetuskäytön kansainvälisen tilanteen lisäksi erityisesti suomalaisten koulujen, opettajien ja oppilaiden mahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen ja sen käytön integrointiin olennaiseksi osaksi opetusta ja oppimista. Tietotekniikan opetuskäyttöön liittyvistä esteistä tärkeimteknologian käyttö oppimisen välineenä ei ole lisääntynyt. 18 Naisia ITC-alalle!

Esipuhe. Tietotekniikka-alalla naisten osaamista tarvittaisiin kovasti muun muassa palvelujen käytettävyyden parantamisessa.

Esipuhe. Tietotekniikka-alalla naisten osaamista tarvittaisiin kovasti muun muassa palvelujen käytettävyyden parantamisessa. Naisia ICTalalle! Esipuhe Innostavaa työelämää etsimässä Naisia ICT-alalle! -tutkimus Julkaisija: Teknologiateollisuus ry ISBN 978-952-238-093-7 978-952-238-094-4 e-kirja (pdf) Taitto: Kuvat: Paino: Grafiksi,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Markkinointiviestintä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Iltapäivän ohjelma Vetovoimakampanjasuunnitelman esittely Vaikuttamiskeinot ja kampanjan hyödyntäminen paikallisesti Insinööri-mielikuvat

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Momath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa. Kupittaan lukio, Turku. Airola Juho / Peltomäki Mia

Momath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa. Kupittaan lukio, Turku. Airola Juho / Peltomäki Mia Momath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa Kupittaan lukio, Turku Airola Juho / Peltomäki Mia MATO Matematiikkaa Tietotekniikan avulla Opettaen Tietoteknisten ja mobiililaitteiden tukema opiskelu

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot