Naisia ICT-alalle! -tutkimus. ISBN e-kirja (pdf) Grafiksi, Pauliina Sjöholm Jari Härkönen SP-Paino Oy, Nurmijärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisia ICT-alalle! -tutkimus. ISBN 978-952-238-093-7 978-952-238-094-4 e-kirja (pdf) Grafiksi, Pauliina Sjöholm Jari Härkönen SP-Paino Oy, Nurmijärvi"

Transkriptio

1 Naisia ICTalalle!

2 Naisia ICT-alalle! -tutkimus Julkaisija: Teknologiateollisuus ry ISBN e-kirja (pdf) Taitto: Kuvat: Paino: Grafiksi, Pauliina Sjöholm Jari Härkönen SP-Paino Oy, Nurmijärvi Julkaistu elokuussa 2011 Teknologiateollisuus ry

3 Esipuhe Innostavaa työelämää etsimässä Keväällä 2010 Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-ala päätti selvittää kuinka vastikään koulunsa aloittaneet ja jo pidemmälle ehtineet ammatinvalintaa miettivät tytöt tuntevat tietotekniikkaa yleensä, alalla toimivia yrityksiä, niiden kehittämiä tuotteita ja palveluita, sekä erityisesti sen tarjoamia työtehtäviä. Taustalla oli tietotekniikka-alan huoli tyttöjen koko 2000-luvun ajan hiipuneesta kiinnostuksesta alan opintoja kohtaan. Kun samaan aikaan tietotekniikkakoulutuksen saaneet, jo ammatissa toimivat naiset vakuuttivat tyytyväisyyttään koulutuksensa mahdollistamaan uraan ja ammattiin, ristiriita tyttöjen koulutusvalintojen ja ammatissa toimivien naisten kokemusten välillä oli suuri ja vieläpä kasvamassa. Kaikki toimialojen väliset vertailut todistavat yksi toisensa jälkeen, että tietotekniikka-ala on yksi tasa-arvoisimmista, ja jossa osaaminen on oikeasti työssä saatavan arvostuksen tärkein peruste. Naisen euro on tietotekniikka-alalla hyvin lähellä miehen euroa. Laaja tutkimus päätettiin tehdä kolmessa osassa, joista ensimmäinen selvittää alakoululaisten, toinen yläkoululaisten ja lukioikäisten tyttöjen ja kolmas osa jo työelämään siirtyneiden tietotekniikkakoulutuksen hankkineiden naisten käsityksiä ja kokemuksia alasta. Jo alakoululaiset tytöt käyttävät varsin sujuvasti tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä laitteita että ohjelmia, ja käyttöaste vain kasvaa iän myötä. Erityisen hyvin tytöt tuntevat verkossa toimivat palvelut. Selvästi vähemmän tuttuja ovat tietotekniikkayritykset ja kaikkein vieraimpia tytöille ovat alan työtehtävät. Voi syystä sanoa, että alan todellisuuden ja sen mielikuvien välillä on suuri tieto- ja mielikuvakuilu. Tytöt ovat laajasti sitä mieltä, että tietotekniikka-ala on kaikin puolin naisille soveltuva, mutta ei kuitenkaan heille itselleen. Alaa pidetään vaikeana, josta puuttuu luovuus ja ihmisläheisyys. Kenties taustalla on usein koko toimialaa leimaava ohjelmointityö; ohjelmointi on kuitenkin vain yksi osaamisala, mutta tietenkin tietotekniikka-alan muista erottava. Tietotekniikka-alalla naisten osaamista tarvittaisiin kovasti muun muassa sovellusten ja palvelujen käytettävyyden parantamisessa, jossa esimerkiksi kognitiotieteen ja psykologian taidoilla olisi kysyntää. Tarvetta olisi myös esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin taitajista, suunnittelijoista sekä asiakkuus- ja projektinhallinnan osaajista. Tutkimuksen kaikissa osissa annetaan suosituksia eri toimijoille tilanteen korjaamiseksi. Teknologiateollisuus ottaa itse pallon osasta tutkimuksen suosituksista ja vie tavoitteita eteenpäin. Apujoukkoja kuitenkin tarvitaan, sillä puutteelliset ja osin virheelliset käsitykset istuvat syvässä niin vanhempien, ammattipedagogien kuin itse tyttöjen keskuudessa. Tietotekniikan osaaminen on osa tämän päivän kansalaistaitoja, ja sitä kautta kaikille äärimmäisen tärkeää. On löydettävä keinot vakuuttaa tytöt tietotekniikka-alan työtehtävien poikkeuksellisen monipuolisesta luonteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tietotekniikka on kasvuala, jonka mahdollisuudet ovat maailman digitalisoituessa lähes rajattomat. Toisensa löytämällä voittajia ovat niin tytöt itse, tietotekniikkaratkaisujen käyttäjät, kuin tietotekniikka-ala kokonaisuudessaan. Tietotekniikka-alalla naisten osaamista tarvittaisiin kovasti muun muassa palvelujen käytettävyyden parantamisessa. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Naisia ITC-alalle! 1

4 Sisällys Esipuhe, Jukka Viitasaari Sisällys Johdanto Yhteenveto Summary Suositukset A 1 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Yhteenveto Suositukset ESIPUHE JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tytöt ja tietotekniikka/teknologia Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Tutkittavien koulujen valinta Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Tutkimuksen rajaukset ja tulosten hyödyntäminen TULOKSET Tietotekniikan käyttö opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Sovellusten käyttö ICT-alan tunteminen Mitä mieleen lyhenteistä IT tai ICT? Opettajien käsitykset ICT-alan yritysten tunnettuus Mielikuvat ICT-alasta ja ICT-alan työtehtävistä Alakoulut Yläkoulut Lukiot ICT-alan kiinnostavuus Ehdotukset toimenpiteiksi Tyttöjen ICT-alan tuntemuksen lisääminen Opettajien ICT-alan tuntemuksen lisääminen KESKUSTELUA JA SUOSITUKSET LÄHTEET Naisia ITC-alalle!

5 B 1 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Yhteenveto Suositukset ESIPUHE JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Naiset ja tietotekniikka: teoreettisia lähestymistapoja Miksi ICT-ala ei kiinnosta tyttöjä/naisia? TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä ja -kysymykset Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Tutkimuksen rajaukset ja tulosten hyödyntäminen TULOKSET Naisten osuus ICT-alan opiskelijoista Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimukseen osallistuneet oppilaitokset Naisten mielikuvat ICT-alasta ja sen opiskelusta ICT-alaa opiskelevien naisten mielikuvat Opiskeluikäisten naisten mielikuvat Haastateltujen näkemykset naisten mielikuvista Toimenpiteet oppilaitoksissa Rekrytointiin liittyvät toimenpiteet Naisten tukeminen opiskeluaikana Opintojen keskeyttämisen vähentäminen Naisten osuuden lisääminen ja naisten tukeminen ICT-alan opinnoissa KESKUSTELUA JA SUOSITUKSET Suositukset LÄHTEET C 1 JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteuttaminen TULOKSET Naisten osuus ICT-ammattilaisista Naisten kokemukset ICT-ammattilaisina Taustatietoja tutkimukseen osallistuneista naisista Naisten näkemykset ICT-ammattilaiseksi hakeutumisesta ja jäämisestä CASE-ESIMERKIT Naisia ITC-alalle! 3

6 3.1 Appelsiini Finland Oy Satu Kuusisto Lotta von Schantz Basware Oyj Minna Snirvi Johanna Rantala DNA Oy Sari Heinonen Ulla Koivisto Vilhelmiina Wahlbeck Enfo Oyj Lotta Rinne Terhi Savela Fujitsu Services Oy Maarit Heikilä Tiina Laiho Sari Valittu Sulake Corporation Oy Outi Henriksson Heini Kaihu Elisa Puoskari Konecranes Oyj Tarja Julkunen Jenni Vanhanen Metso Oyj Minna Hytönen Helena Salovaara Thermo Fisher Scientific Oy Sanna Laakso Rails Girls Linda Liukas LÄHTEET Naisia ITC-alalle!

7 Naisia ITC-alalle! 5

8 6 Naisia ITC-alalle!

9 Johdanto Teknisten alojen koulutusorganisaatioissa ja yrityksissä huolestuttiin jo 1980-luvulla siitä, etteivät naiset hakeudu teknisille aloille siinä määrin kuin miehet. Naisten osuuden lisääminen sekä tyttöjen ja naisten kiinnostuksen herättäminen teknisiä aloja kohtaan onkin ollut monien tahojen tavoitteena jo useita vuosia. Sitten ja 2000-luvuilla toteutettiin EU-tasolla useita laajoja hankkeita, joissa myös Suomi oli mukana (esimerkiksi Mirror, WomenIT, WomEng). Jotkut teknisen alan korkeakoulut ja yliopistot Suomessa ovat ponnistelleet saadakseen lisää naisia ICT-alan 1 opiskelijoiksi ja tutkijoiksi. Myös opetustoimessa asiaa on selvitelty niin opetusministeriön kuin korkeakoulujenkin taholla. Kaikista toimista huolimatta tulokset ovat jääneet lyhytkestoisiksi tai paikallisiksi, eivätkä hyvät käytännöt ole levinneet toivotulla tavalla. Tutkimukset osoittavat, että tyttöjen asenteet niin tietotekniikkaa, teknologiaa, matematiikkaa kuin luonnontieteitä kohtaan ovat yleensä vähemmän myönteisiä kuin poikien - varsinkin yläkoulu- tai lukioikäisillä tytöillä. Tieto- ja viestintätekniikan alalla Suomessa tytöt valitsevat tietotekniikan valinnaisaineeksi harvemmin kuin pojat, naiset ovat vähemmistönä ICT-alan opiskelijoiden joukossa, ja vain joka neljäs ICT-ammattilainen on nainen. Myös tietotekniikka-alan yritysten ylimmässä johdossa tai hallituksissa naiset ovat edelleen harvinaisia. ICT-alan yritysten keskeinen huoli on, että tärkeää osaamista jää hyödyntämättä, kun naiset eivät hakeudu alalle. Vastaavasti naiset eivät löydä monipuolista, kiinnostavaa ja yleensä hyväpalkkaista työtä kasvavalla toimialalla, joka jatkuvasti limittyy muihin toimialoihin tehostaen näiden toimintaa ja luoden yhä uusia mahdollisuuksia. Tässä Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan toimialaryhmän toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, miksi ICT-ala ei näytä kiinnostavan tyttöjä ja naisia, ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti kotimaista ja ulkomaista aihetta koskevaa kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimushanke Naisia ICT-alalle! päätettiin jakaa kolmeen osaprojektiin, jotka toteutettiin tammikuun 2010 helmikuun 2011 välisenä aikana. Osaprojektissa A tarkastellaan peruskoulu- ja lukioikäisten tyttöjen sekä heidän opettajiensa mielikuvia ICT-alasta. Osaprojektissa B tarkastellaan naisia ICT-alan opiskelijoina sekä opiskeluikäisten naisten näkemyksiä ICT-alasta. Osaprojektissa C keskitytään naisiin ICT-ammattilaisina, ja pääpaino on ICT-ammattilaisina toimivien naisten case-esimerkeillä. Lähestymistapana kaikissa osaprojekteissa oli monitapaustutkimus, ja kaikkiaan tutkimukseen osallistui yli 220 henkilöä. Koko hankkeen toteutti tutkimuksesta vastannut tutkija. Tärkeää osaamista jää hyödyntämättä, kun naiset eivät hakeudu alalle. Tutkimushankkeen tavoitteeksi asetettiin kohdentaa toimenpiteitä, joiden avulla lisätään tyttöjen ja naisten kiinnostusta ICT-alaan lisätään naisten osuutta ICT-alan työvoimasta tuetaan naisten ammattilaisuutta ICT-alalla tuetaan naisten osaamisen hyödyntämistä organisaatioissa. 1 ICT = tieto- ja viestintätekniikan ala. Raportissa käytetään myös suppeampaa käsitettä IT = tietotekniikan ala. Naisia ITC-alalle! 7

10 Yhteenveto Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on peruskoulu- ja lukioikäisille tytöille luontevaa, vaikka erot osaamisessa ovat suuret sekä yksilöittäin että kouluittain. Tytöt eivät kuitenkaan hahmota yhteyttä tietotekniikan hyödyntämisen ja ICT-toimialan välillä: tietokoneen käyttö on arkipäiväistä ja viihdekäyttö osataan, mutta ura ICT-alalla innostaa vain harvoja. Tieto- ja viestintätekniikan laajamittainenkaan hyödyntäminen opetuksessa ei näytä lisäävän tyttöjen kiinnostusta ICT-alaa kohtaan tai tietoutta alan tarjoamista konkreettisista työtehtävistä. Julkisessa keskustelussa ja aikaisemmissa tutkimuksissa on esitetty ICT-alan nörttiimagon vähentävän tyttöjen kiinnostusta. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan viittaa siihen, että tytöt kuvittelisivat vain nörtin olevan kiinnostunut ICT-alan opinnoista tai pärjäävän alalla 2. ICT-alaa ei kuitenkaan pidetä ihmisläheisenä tai luovana, niin että se vetoaisi tyttöihin. Peruskoulu- ja lukioikäiset tytöt mieltävät ICT-alalla työskentelyn lähinnä yksinäiseksi koneen ääressä puurtamiseksi. ICT-alan arvioidaan sopivan naisille yhtä hyvin kuin miehille, mutta ei minulle kuitenkaan. Naiset ovat edelleen vähemmistönä ICT-alan perustutkintoon tähtäävissä koulutusohjelmissa, vaikka eri oppilaitosten ja koulutusohjelmien välillä onkin merkittävää vaihtelua. Teknisemmissä koulutusohjelmissa naisten osuus on usein alle 10 prosenttia, kun taas esimerkiksi kauppatieteellisesti suuntautuneissa koulutusohjelmissa naisia voi olla jopa kolmannes opiskelijoista. Huolestuttavaa on, että ammattikorkeakoulujen ICT-alan koulutusohjelmissa naisopiskelijoiden määrä on selvästi vähentynyt viime vuosina. Yliopistollisen ICT-alan koulutuksen osalta tulokset vaihtelevat: osassa oppilaitoksissa naisten osuus on kasvanut, osassa taas laskenut. Monien tyttöjen tietous ICT-alasta ja varsinkin alan työtehtävistä on melko heikkoa, joten kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute. Yllättävää on, etteivät lukiolaistytöt ole sen paremmin selvillä alan työtehtävistä kuin nuoremmatkaan. Nuoret eivät yleisestikään tunne eri ammatteja tai aloja kovin hyvin, ja koska ICT-ala on vähemmän konkreettinen kuin vaikkapa lääkärin, kosmetologin tai opettajan ammatti, sen tutuksi tuominen vaatii merkittävästi enemmän ponnisteluja. Lisäksi on syytä huomioida, etteivät opettajatkaan juurikaan tunne ICT-alaa. Ulkomaisten tutkimusten perusteella nuoret naiset pitävät ICT-alan opintoja vaikeina, mikä osaltaan vähentää kiinnostusta. Toisaalta opintojen vaikeus ei haittaa esimerkiksi lääketieteen suosiota. Koska ihmisten auttaminen tai muutoin ihmisläheinen työ on lähellä monen tytön sydäntä, kannattaisi alan markkinoinnissa tuoda esille, miten ihmisten elämää voidaan helpottaa ICT:n avulla. Yksi tässä tutkimuksessa haastateltu oppilaitoksen edustaja toteaakin: IT on kaikkialla ja osa meidän kaikkien elämää mikset tulisi vaikuttamaan siihen, mikä on tulevaisuuden maailma? Case-esimerkkeinä haastatellut naiset ovat yleisesti ottaen hyvinkin tyytyväisiä työtehtäviinsä ja viihtyvät työpaikoillaan. Miesvaltaisuus näkyy, mutta se herättää kysymyksiä lähinnä johdon sukupuolijakaumasta. Ulkomaisessa kirjallisuudessa naisten aliedustusta ICT-alalla on selitetty muun muassa ylipitkillä työpäivillä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvillä muilla haasteilla sekä nais- ja vähemmistövastaisella ilmapiirillä yrityksissä. Tällaiset ongelmat eivät nousseet voimakkaasti esiin tässä tutkimuksessa. Toisaalta tutkituissa yrityksissä ei ole juurikaan toteutettu erityisiä tasa-arvoon liittyviä toimenpiteitä, kuten naisverkostojen tukemista. Naiset painottavat yrityskulttuurin merkitystä: varsinkin johdon esimerkki ja arkipäivän käytännöt vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin naiset viihtyvät ja miten tasa-arvoiseksi he kokevat kohtelunsa. Kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute. 2 Vertaa myös esimerkiksi Hiltunen, 2009; Siljander, Naisia ITC-alalle!

11 Summary Girls in elementary and upper secondary schools are frequent users of information and communications technologies. However, skill levels vary between individuals and schools. The study illustrates that for girls, there is no linkage between using ICTs for leisure and interest in ICT professions: girls use computers daily for socializing and communicating, but this rarely inspires them to pursue careers in ICT. Moreover, even rigorous utilization of ICTs in teaching and learning does not seem to promote girls interest toward the ICT field. In public debates and in previous studies, the nerdy image of the ICT field has been considered to lessen girls enthusiasm. The results of this study, however, do not indicate that the girls imagine only nerds to be interested in studying ICT or to do well in ICT professions 3. Nonetheless, the ICT field does not appeal to girls because these professions are not perceived to be humane or creative. Girls of elementary and upper secondary school age mainly understand working in the ICT field as equalling to sitting alone by the computer. The ICT field is considered to suit women as well as men, but not me anyway. Women still constitute a minority in study programmes aiming at a basic degree in ICT although remarkable differences exist between schools and programmes. In more technically oriented studies, the percentage share of women is often less than 10 percent whereas in more business oriented programmes up to one third of the students may be women. An alarming trend is that the number of women students in the ICT programmes of universities of applied sciences has clearly decreased in recent years. Regarding university level education in ICT, the results vary: in some schools, the percentage share of women has increased while in others it has decreased. Many girls only have limited knowledge of the ICT industry and its professions. Therefore, lack of knowledge also lessens their interest in embracing ICT as a profession. Surprisingly, girls in upper secondary schools are not more aware of ICT jobs than younger girls. Young people in general are not very knowledgeable about different professions and fields, and since jobs in ICT are less concrete than a doctor s, cosmetologist s or teacher s, it will require much more effort to make them familiar. We should also remember that most teachers are not so familiar with ICT professions. Previous research has portrayed that young women assume studies in ICT to be difficult, which has decreased their interest. However, medical studies are very popular although they are perceived difficult as well. Since helping people or working closely with people appeals to many girls, it would be worth emphasising how people s everyday life can be improved with ICTs. As one of the representatives of schools in this study points out: IT is everywhere and it s part of life for us all Why wouldn t you come and influence the world of tomorrow? Women interviewed as case examples in this study are in general pleased with their jobs and feel comfortable in their workplaces. Male-dominance shows but usually raises questions only regarding the gender distribution of management. While the underrepresentation of women in the ICT field has been explained in the literature e.g. by long working days, other difficulties in work-life balance, and inhospitable climate towards women and minorities, these problems did not feature strongly in this research. On the other hand, equality related initiatives such as support for women s networks are absent in most studied companies. The women stress the importance of company culture: the example set by management as well as everyday practices have most impact on how comfortable the women feel and how equal they experience themselves. Not me anyway 3 Cf. also Hiltunen, 2009; Siljander, Naisia ITC-alalle! 9

12 Suositukset Jos ICT-alalle halutaan lisää naisia, tarvitaan laajamittaisia, systemaattisia ja pitkäjänteisiä toimia. Näitä tarvitaan, jotta tytöt ja naiset pitäisivät ICT-alaa mahdollisena ja kiinnostavana myös itselleen. Lisäksi on tärkeää miettiä, miten toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida, mitata ja vertailla. Tätä auttaisi koti- ja ulkomaisen tutkimusaineiston kokoaminen esimerkiksi www-sivustoksi, jota täydennetään jatkuvasti. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää seuraavia suosituksia: I Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kouluissa A. Perehdytyskurssi tieto- ja viestintätekniikan käytöstä oppimisessa: Jos koulussa ei vielä järjestetä kaikille oppilaille yhteistä tieto- ja viestintätekniikan perehdytyskurssia, tällaisen järjestämistä suositellaan jo alaluokilla. Tutkimuksen perusteella kurssi lisää huomattavasti tyttöjen varmuutta käyttää tietotekniikkaa, tuo onnistumisen kokemuksia ja tasaa osaamiseroja. Kurssi voitaisiin toteuttaa myös osittain sukupuolen mukaan eriytettynä. B. Teknologia tutuksi ala- ja yläkouluissa: Tavoitteena on tutustuttaa teknologiaan, luoda myönteisiä kokemuksia esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ja vahvistaa myös tyttöjen käsitystä siitä, että he osaavat ja pystyvät käyttämään erilaista teknologiaa sekä oppimisessa että oman luovuuden välineenä. C. Opettajien ja opetuksen tuki: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä on koulujen välillä merkittäviä eroja. Opetuskäytön lisääminen vaatii riittävää teknistä ja pedagogista tukea sekä koulutusta, jota esimerkiksi kaikissa tähän tutkimukseen osallistuneissa kouluissa ei koettu saatavan. II ICT-alan esittely opiskelijoille ja opettajille A. ICT-ala tutuksi yläkouluissa ja lukioissa: Yläkouluissa ja lukioissa ICT-alasta ja -ammateista kannattaa tiedottaa oppilaille, oppilaan- ja opintojen ohjaajille sekä opettajille yhteistyössä alan oppilaitosten ja yritysten kanssa. Keinoja voivat olla esimerkiksi ammatinvalintatestit, esittelyvideot YouTubessa, Facebook-sivustot, tietoiskut, TET-harjoittelupaikkojen tarjoaminen, vierailijoiden käynnit kouluissa, opintokäynnit yrityksissä ja www-sivustot. B. ICT-ala tutuksi eri alojen opiskelijoille: ICT-alan yrityksissä tarvitaan kaikenlaisia osaajia. Alan yrityksiä ja työmahdollisuuksia kannattaa siis käydä esittelemässä paitsi ICT-alan myös esimerkiksi kauppatieteiden ja humanististen alojen opiskelijoille. ICT-alan yrityksissä tarvitaan kaikenlaisia osaajia. 10 Naisia ITC-alalle!

13 III Naisten ammattilaisuuden tukeminen ja osaamisen hyödyntäminen A. Naisten opiskelun tukeminen ICT-alan oppilaitoksissa: Varsinkin opiskelujen alkuvaiheessa opiskeluryhmän tai tutorryhmän syntyminen ja ryhmäytyminen merkitsee paljon. Vaikka tällainen ryhmä tukee kaikkia opiskelijoita, on ryhmän tuki erityisen tärkeää miesvaltaista ICT-alaa opiskeleville naisille. B. Naisverkoston tai -yhteisön tuki: Laajemman naisverkoston tai -yhteisön tapaamisia kannattaa järjestää ICT-alan naisopiskelijoille säännöllisin väliajoin, esimerkiksi yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa. ICT-alan opiskelijoiden ja alalla toimivien naisten verkostoitumista voitaisiin myös tukea sekä oppilaitosten että yritysten taholta. C. Naisten rekrytointi, eteneminen ja urakierto: Naisten rekrytointi, eteneminen ja urakierto vaativat erityistä huomiota ICT-alan yrityksissä ja käyttäjäorganisaatioissa. Ylimpään johtoon ja hallituksiin naisten tie kulkee keskijohdon ja liiketoimintavastuiden kautta, joten siellä heidän osuuttaan tulisi vahvistaa. Ylimpään johtoon ja hallituksiin naisten tie kulkee keskijohdon ja liiketoimintavastuiden kautta, joten siellä heidän osuuttaan tulisi vahvistaa. Naisia ITC-alalle! 11

14 RSS Suosikit Messenger 12

15 Naisia ICT-alalle! Teknologiateollisuus ry:n tutkimus Osaprojekti A: Mieluummin jotain ihmisläheistä Tyttöjen mielikuvat ICT-alasta Susanna Bairoh Osaprojekti A: Tytöt ja ICT 13

16 1. Yhteenveto ja suositukset 1.1 Yhteenveto Tietotekniikan käytön ja ICT-alan välillä on tyttöjen mielikuvissa suuri kuilu: tietokoneen käyttö on arkipäiväistä ja viihdekäyttö osataan, mutta ICT-ala ei kiinnosta kuin harvoja. Tieto- ja viestintätekniikan laajamittainenkaan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa ei näytä lisäävän tyttöjen kiinnostusta ICT-alaa kohtaan. Useimpien tyttöjen tietous ICT-alasta ja varsinkin alan työtehtävistä on melko heikkoa, joten kiinnostuksen puutetta selittää myös tiedon puute alan mahdollisuuksista. Työtä ICT-alalla ei mielletä ainakaan ihmisläheiseksi tai luovaksi, mikä voisi vedota tyttöihin. Alalla työskentely hahmotetaan yksinäiseksi koneen ääressä istumiseksi ja työtehtävistä tunnistetaan lähinnä ohjelmointi. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että lukiolaiset tytöt eivät ole sen paremmin selvillä alan työtehtävistä kuin nuoremmatkaan. Ei pidäkään tuudittautua siihen ajatukseen, että diginatiivit osaisivat tietokoneen hyötykäytön vanhempia ikäpolvia paremmin ilman opastusta tai että tämän hetken koululaisille ICT-ala olisi tuttu ilman tiedottamista ja alaan perehtymistä. ICT-alan yrityksiä ja sovelluksia tytöt kuitenkin tuntevat varsin hyvin. Kaikki tutkimukseen osallistuneet tytöt tietävät Nokian ja valtaosa tytöistä ilmoittaa tietävänsä myös Elisan, Microsoftin ja Applen. Kaikissa ikäluokissa tytöille ovat tuttuja esimerkiksi YouTube, Google ja Wikipedia. Mikäli ICT-alalle halutaan lisää naisia, tarvitaan laajamittaisia, systemaattisia ja pitkäjänteisiä toimia. Toimenpiteitä tarvitaan jo alakouluissa, sillä muutoin tytöt saattavat poissulkea itseltään ICT-alan mahdollisena, kiinnostavana alana. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että opettajatkaan eivät tunne ICT-alaa kovin hyvin. Monet opettajat hahmottavat ICTalan tulevaisuuden alana josta pitäisi tietää enemmän, ICT-alan yrityksiä ja sovelluksia tytöt kuitenkin tuntevat varsin hyvin. mutta opettajien joukosta löytyy myös niitä, joiden mielestä ICT-alaa ei tässä suhteessa pitäisi asettaa mitenkään erityisasemaan. 1.2 Suositukset Tutkimuksen perusteella voidaan esittää muutamia suosituksia, joiden avulla voidaan lisätä tyttöjen kiinnostusta ICT-alaan kohtaan. A. Toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa ikäluokittain Toimenpiteet koulujen suuntaan täytyy suunnitella kullekin ikäluokalle sopivaksi yhdessä opettajien kanssa siten, että ne tukevat koulujen kasvatustavoitteita. Alakoulut: Alakoulujen osalta voidaan pohtia, olisiko syytä enemmänkin tuoda tutuksia teknologia-alaa laajemmin kuin ICT-alaa. Tavoitteena olisi luoda myönteisiä kokemuksia esimerkiksi tietotekniikan käytöstä ja vahvistaa tyttöjen käsitystä siitä, että he osaavat ja pystyvät käyttämään teknologiaa sekä oppimisessa että oman luovuuden välineenä. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät ryhmätyöt tyttöryhmissä opettajan tukemina voisivat tuoda tällaisia kokemuksia. Lisäksi voidaan miettiä yhteistyötä vanhempien kanssa, koska opettajien mukaan lapset tuntevat huonosti omien vanhempiensa ammatteja. Olisiko esimerkiksi mahdollista löytää joka koulusta yksi ICT-alalla työskentelevä äiti tai isä, joka voisi kertoa omasta työstään ja näin toimia innostavana roolimallina? Yläkoulut: Yläkoulu näyttää tämän tutkimuksen perusteella mahdollisesti ratkaisevalta vaiheelta, joten yläkouluihin tulisi suunnata nykyistä enemmän toimenpiteitä. Yläkouluissa toimenpiteet voidaan jakaa 1. oppilaanohjaukseen liittyviin: ammatinvalintatestit, tietoiskut ICT-alasta, TET-harjoittelupaikkojen tarjoaminen, jne. 2. aineenopettajien tukemiseen sopivien asiakokonaisuuksien opettamisessa. Tähän sisältyisivät esimerkiksi vierailut yrityksissä, kun kyseistä aihepiiriä käsitellään, tai vierailijoiden esittelykäynnit, videopätkät tms. eri aiheiden ympäriltä. Myös yhteisprojektit voisivat olla kiinnostavia sekä koulujen että yritysten kannalta. Sosiaalisen median hyödyntämistä kannattaisi harkita, sillä tämänikäiset tytöt viettävät jo varsin paljon aikaa esim. Facebookissa. Lukiot: Lukiossa tarvittavat toimenpiteet ovat samankaltaisia kuin yläkouluissa, eli ne voidaan jakaa oppilaanohjaukseen liittyviin ja aineenopetukseen liittyviin. B. Perehdytyskurssi tieto- ja viestintätekniikan käytöstä oppimisessa Mikäli koulussa ei vielä järjestetä kaikille oppilaille yhteistä tietoja viestintätekniikan perehdytyskurssia, tällaisen järjestäminen jo alaluokilla olisi erittäin suositeltavaa. Tutkimuksen perusteella tällainen kurssi lisää huomattavasti tyttöjen varmuutta käyttää tietoteknikkaa ja tukee onnistumisen kokemusten syntymistä. Kurssi voitaisiin toteuttaa myös osittain sukupuolen mukaan eriytettynä, jolloin tytöt uskaltaisivat 14 Naisia ITC-alalle!

17 kysyä myös tyhmiä kysymyksiä. Koska tällaista perehdytystä ei vielä kaikissa kouluissa ole, on tässä vaiheessa suositeltava perehdytyksen toistamista kaikilla kouluasteilla, jotta varmistetaan rittävä tieto- ja viestintätekniikan hyötykäytön osaaminen. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen vaatii myös riittävää teknistä ja pedagogista tukea, jota kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kouluissa ei koeta saavan. C. Yhteistyön lisääminen ICT-alan yritysten ja koulujen välillä ICT-alan yritykset eivät koulujen kokemusten mukaan ole juurikaan kiinnostuneita yhteistyöstä koulujen kanssa, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Kouluista tällaista kiinnostusta sen sijaan löytyisi. ICT-alan yritysten onkin syytä miettiä, millaisiin toimiin ollaan valmiita tyttöjen kiinnostuksen herättämiseksi. Lyhyt, kiinnostava esittely esimerkiksi YouTubessa voisi löytää yllättävänkin suuren yleisön. TET-harjoittelupaikkojen tarjoaminen antaisi konkreettista kuvaa siitä, että ICT-alalla ollaan halukkaita yhteistyöhön koulujen kanssa myös hankkeissa, joissa hyöty ei näy tämän tai seuraavan kvartaalin aikana. D. Opettajien tietouden lisääminen ICT-alasta Opettajien tietouden lisääminen on erittäin tärkeää, mikäli tyttöjen suuntautumista ICT-alalla halutaan rohkaista. Toimenpiteitä voisi yhdistää tyttöjä kohtaan suunnattujen toimenpiteiden kanssa. Toimenpiteet yläkouluissa ja lukioissa voidaan jakaa samoin kuin oppilaiden kohdalla eli 1. opintojen ohjaus ja 2. aineenopetus. Näistä opintojen ohjaukseen liittyen olisi nopealla aikataululla syytä tarkistaa, miten ICT-ala näkyy yleisimmin käytetyissä ammatinvalintatesteissä ja alan messuilla. Opintojen ohjaajille olisi syytä myös suunnata mietittyä materiaalia esimerkiksi ICT-alan yhteisen web-sivuston tms. avulla. 2. Esipuhe Tietotekniikka avuksi ihmisten arkeen Tietotekniikan suosio tyttöjen opiskelualan valinnoissa on hiipunut 2000-luvulla. Oppilaitosten välillä on kuitenkin eroja niin, että teknispainotteisemmissa oppilaitoksissa naisten osuus jää alle kymmenykseen, mutta kaupallisemmin suuntautuneissa naisten osuus voi nousta jopa kolmannekseen. Kaikkein selvimmin tyttöjen osuus tietotekniikan opiskelijoista on pudonnut ammattikorkeakouluissa; yliopistotasolla tyttöjen osuus on koulusta riippuen joko laskenut tai saattanut jopa kasvaa. Tutkimusten mukaan tytöt eivät suoranaisesti pelkää muuttuvansa vain koneiden kanssa seurusteleviksi nörteiksi, mutta jokin tietotekniikka-alassa saa tytöt kokemaan sen itselleen vieraaksi. Edes monia muita toimialoja parempi palkkataso ei usein riitä houkuttimeksi koulutusalan valinnassa. Monissa tutkimuksissa myös alan valinneiden naisten kokemukset menevät ristiin: osa kokee tulleensa syrjityksi tai opetuksen yksipuolisen ohjelmointikeskeiseksi, osa opiskelijoista puolestaan katsoo vähemmistöasemastaan olleen hyötyä eri opiskeluvaiheissa. Kaikki tietotekniikkakoulutusta tarjoavat oppilaitokset toivovat saavansa lisää naisopiskelijoita, mutta eivät yleensä ole itse tehneet asialle juuri mitään. Ne katsovat toimialan mielikuvan olevan sen suosion suurin este, mutta kokevat olevansa voimattomia siihen vaikuttamaan. Joissakin tutkimuksissa tietotekniikkaopintoja on pidetty vaikeina ja perusteltu sillä niiden hylkäämistä. Toisaalta myös esimerkiksi lääketieteen ja kaupallisten opintojen odotetaan olevan haasteellisia, mutta ennakkokäsitys ei näy alojen suosiossa. Ehkä tietotekniikka-alan kannattaisi korostaa kaikkia niitä mahdollisuuksia ja ihmisten elämää helpottavia ratkaisuja, joita sen avulla voidaan toteuttaa. Jos lääketieteen suosio perustuu mahdollisuuteen auttaa muita ihmisiä, tietoteknisillä ratkaisuilla on vastaava kyky ja mahdollisuus ennaltaehkäisyyn jo ennen kuin ihmisistä tulee potilaita. Nopeita muutoksia asiassa on vaikea saavuttaa, mutta suosion suunta voidaan kääntää muun muassa onnistuneiden esimerkkien avulla. Tämän tutkimuksen yhteydessä olevat tietoteknisesti koulutettujen naisten kokemukset ovat tästä hyvä esimerkki. Hyvä ohjenuora koulutusalan valinnassa on erään tässä tutkimuksessa haastatellun henkilön toteamus: IT on kaikkialla ja osa meidän kaikkien elämää mikset tulisi vaikuttamaan siihen, mikä on tulevaisuuden maailma? Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Osaprojekti A: Tytöt ja ICT 15

18 3. Johdanto Naisten osuuden kasvattaminen ICT-alan työvoimasta sekä tyttöjen ja naisten kiinnostuksen herättäminen ICT-alaa kohtaan on ollut tiettyjen alan yritysten tavoitteena jo useampia vuosia. Viimeisin tällainen ponnistus on EU-komission sekä allekirjoittaneiden yritysten syksyllä 2009 lanseeraama koodi parhaille käytännöille naisiin ja ICT:hen liittyen 1. Kyseisen dokumentin mukaan: Naiset ovat aliedustettuna kaikilla tasoilla ICT-sektorilla. Naiset ovat erityisen aliedustettaja päätöksentekijöinä ICTsektorilla. Onnistunut naisten rohkaiseminen alalle sekä alalla pysyminen voisi merkittävästi auttaa alalla tunnistetun osaamiskuilun ratkaisemisessa. Myös useimmat alan korkeakoulut ja yliopistot ovat Suomessa ponnistelleet naisten osuuden lisäämiseksi niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Laajoistakaan hankkeista (esim WomenIT, Mirror) huolimatta havaitut tulokset ja hyvät käytännöt eivät ole kuitenkaan levinneet toivotulla tavalla. Teknologiateollisuuden tietotekniikan toimialaryhmä onkin päättänyt selvittää, miten ICT-ala saataisiin kiinnostavammaksi naisille. Tutkimushanke Naisia ICT-alalle! päätettiin jakaa kolmeen osaprojektiin, joista tämä raportti kattaa osaprojektin A tulokset. Tässä osaprojektissa tarkastellaan kiinnostuksen heräämistä (tai heräämättä jäämistä) ICT-alaan kohtaan eli vuotiaiden tyttöjen mielikuvia ICT-alasta. Osaprojektissa B tarkastellaan työelämään astumisen vaihetta (noin vuotiaat) eli nuorten naisten näkemyksiä ICT-alasta. Osaprojektissa C taas tarkastellaan naisia ICT-ammattilaisina. 3.1 Tutkimuksen taustaa Naispuoliset opiskelijat tekevät stereotyyppisiä valintoja 1 European Commission / Information Society & Media: Code of Best Practices for Women and ICT. Useat viime vuosina toteutetut naiset ja teknologia -aiheiset projektit ovat keskittyneet siihen, miten tytöt ja naiset saataisiin kiinnostumaan tekniikasta. Teräs (2005) huomauttaa, että kiinnostumattomuutta on yleensä selitetty naisten väärillä asenteilla. Näin ollen kehittämistyö on kohdistunut naisten ja tyttöjen teknologia-asenteiden selvittämiseen ja muokkaamiseen sekä tyttöjen ja naisten tiedon lisäämiseen teknologia-ammateista ja alalla työskentelystä. Tavoitteeksi on siis asetettu löytää keinoja tyttöjen ja naisten muuttamiseksi siten, että he hakeutuisivat teknologia-aloille (mt). Hiltunen (2009) huomauttaa, että suuri haaste ICT-alan koulutuksessa on se, miten vaikea on muuttaa sukupuolistereotypioita ja negatiivisia ICT-alaan liittyviä käsityksiä. Jyväskylän yliopiston tutkimusten mukaan varsinkin naispuoliset opiskelijat tekevät stereotyyppisiä valintoja, jos näitä valintoja ei kyseenalaisteta. Viimeaikaisten tutkimusten valossa tyttöjen asenteet niin tietotekniikkaa, teknologiaa, matematiikkaa kuin luonnontieteitä kohtaan ovatkin yleensä vähemmän myönteisiä kuin poikien. Tämä koskee varsinkin yläkouluikäisiä tai sitä vanhempia tyttöjä. Esimerkiksi Kukkonen (2005) havaitsi, että lähes 2/3 tutkimukseen osallistuneista, lukion juuri aloittaneista tytöistä oli kokenut matematiikan ala-asteella myönteisesti. Sen sijaan yläasteella vain noin kolmasosa näistä tytöistä oli kokenut matematiikan opiskelun jokseenkin myönteisesti. Edelleen Lahtisen (2007) tutkimuksessa havaittiin, että tietotekniikka valinnaisaineena (8. ja 9. luokalla) houkutteli tietotekniikasta jo ennestäänkin kiinnostuneita ja siihen positiivisesti suhtautuvia poikia, jotka muutenkin käyttävät tietotekniikkaa keskimääräistä enemmän. Tyttöjen ja naisten kielteiset asenteet eivät kuitenkaan synny tyhjiössä. Kuten Teräs (2005) huomauttaa, tyttöjen ja naisten asenteet peilaavat kulttuurisesti jaettuja sukupuoleen sosiaalistamisen, sukupuolittuneiden odotusten ja sukupuolittuneiden poissulkemisten iskostamia asenteita, joiden varjossa tytöt - samoin kuin pojat - vauvaiästä lähtien kasvavat ja elävät arkeaan. Näin ollen sukupuolen mukaisesti jakautuneita työmarkkinoita ei ratkaista pelkästään pyrkimyksillä muuttaa tyttöjä ja naisia. Huomio tulee enemmänkin kiinnittää organisaatiokulttuureihin eli toimintaympäristön rakenteiden, toimintamallien ja asenneilmaston muuttamiseen (mt; myös Herman & Carr, 2009). Kukkonen (2005) painottaa, että eettiseltä kannalta ei ole perusteltua painostaa tyttöjä tekemään tietynlaisia koulutus- ja ammattivalintoja, kun taas on perusteltua tukea heidän itsearviointitaitojensa kehittymistä. Tällöin kyse on metakognitiivisten taitojen tukemisesta siten, että oppija voi itsenäisesti ja riippumattomana ympäristönsä stereotyyppisistä ja sukupuolisidonnaisista normeista muovata minäkäsitystään ja opiskeluasenteitaan oppimista edistävään suuntaan. Nuorten tietotekniikka-asenteita tutkinut Lahtinen (2007) toteaa, että tällä hetkellä nuoriso poimii teknologian tuomista mahdollisuuksita itseään eniten kiinnostavat ja voittopuolisesti viihdyttävät asiat. Nuorten on vaikea tunnistaa tietotekniikasta muita hyödyllisiä ja tarpeellisia osa-alueita. Tämän tukemiseksi kannattaisi nuorille niin koulussa kuin kotonakin osoittaa sopivia haasteita ja toimeksiantoja tietotekniikan alueelta. 3.2 Tutkimuksen tavoitteet Teknologiateollisuuden tietotekniikan toimialaryhmän teettämä tutkimushankkeen Naisia ICT-alalle! osaprojekti A (Tytöt ja ICT) keskittyy vuotiaiden tyttöjen ja heidän opettajiensa mielikuviin ICT-alasta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tyttöjen kokemuksia tietotekniikan käyttäjinä sekä koulussa että kotona. Tutkimuksen tavoittteiksi määriteltiin selvittää: Miten hyvin tytöt ja heidän opettajansa tuntevat ICT-alaa, alan yrityksiä ja työtehtäviä? Miten kiinnostavana tytöt pitävät ICT-alaa? Mitkä ovat keskeiset kiinnostukseen vaikuttavat tekijät? Miten erilaisiin tytöt ja teknologia -hankkeisiin ja/tai 16 Naisia ITC-alalle!

19 tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -hankkeisiin osallistuminen on vaikuttanut esim. opetusmetodeihin? Voidaanko tyttöjen asenteissa havaita merkittäviä eroja hankkeisiin osallistuneiden ja osallistumattomien koulujen välillä? Lisäksi tavoitteena on, että selvityksen perusteella voidaan kohdentaa toimenpiteitä, joiden avulla lisätään tyttöjen kiinnostusta ICT-alaan. Koska kyseessä ei ole kvantitatiivinen tutkimus, ei varsinaisia tutkimushypoteeseja määritelty. Ohjaavana taustahypoteesinä oli kuitenkin oletus, että kouluissa, joissa on osallistuttu erilaisiin tytöt ja ICT/teknologia -hankkeisiin, on ala tytöille tutumpi ja suhtautuminen siihen myönteisempää kuin verrokkikouluissa. Kuten myöhemmin kohdassa 4.2 kuvataan, koulujen valinnassa päädyttiin painottamaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Näin ollen hypoteesi muuttui siten, että tyttöjen suhtautumisen ICT-alaan oletettiin olevan myönteisempää kouluissa, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään laajasti opetuksessa. 3.3 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Kouluikäisten tyttöjen kiinnostusta ICT-alaa kohtaan tai mielikuvia alasta ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu Suomessa, poikkeuksena UPDATE-projektin yhteydessä toteutetut kyselyt (Hiltunen, 2009). Myöskään opettajien näkemyksiä aiheesta tai opettajien omaa ICT-alan tuntemusta ei ole selvitetty ainakaan viime vuosina. Tästä syystä nämä aiheet ovat tämän tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksen tueksi oli kuitenkin käytettävissä aikaisempia tutkimuksia, jotka koskevat tyttöjen asennetta tai suhtautumista tietotekniikkaan, teknologiaan ja matemaattisiin aineisiin sekä tietotekniiikan käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Tytöt ja ICT -aluetta koskevaa viimeaikaista tutkimusta Suomessa on tarkasteltu laajemmin tämän tutkimushankkeen esiselvityksessä (helmikuu 2010), joten tässä raportissa esitellään vain joitakin keskeisiä huomioita. Esiselvityksessä tutkimukset luokiteltiin kahteen ryhmään sen mukaan, onko tutkimus keskittynyt tyttöihin ja tietotekniikkaan/teknologiaan vai tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa. Samaa jakoa käytetään tässä raportissa. Tytöt ja ICT -aihetta koskevat tutkimukset ammentavat hyvin erilaisista teoreettisista lähtökohdista, mikä on ymmärrettävää, sillä ne edustavat eri tieteenaloja, joista yleisimpiä ovat kasvatustiede ja tietojenkäsittelytiede. Myös metodologiat vaihtelevat: mukana on niin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta kuin toimintatutkimustakin. Teoriapohjan ja tutkimusmenetelmien kirjavuudesta huolimatta tyttöjen asenteita ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevat tulokset ovat varsin samansuuntaisia Tytöt ja tietotekniikka/teknologia UPDATE-projektin yhteydessä Jyväskylän yliopiston Tietojenkäsittelytieteen tiedekunnassa toteutettiin kysely, jossa haastateltiin a) paikallisen akateemisen tiedepäivän osallistujia keväällä 2008 ja b) paikallisen rekrytointitapahtuman osallistujia syksyllä Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään, vuotiaisiin (N=107) ja vuotiaisiin (N=263). (Hiltunen, 2009.) Kyselytulosten perusteella nuoremmassa ikäryhmässä tytöt tuntuvat arvostavan ICT-alaa jossain määrin enemmän kuin pojat, ja he uskovat, että alalta löytyy paljon työpaikkoja. Suurin osa vastaajista ei pidä ICT-alaa nörttialana. Sekä tytöt että pojat pitävät alaa tasa-arvoisena, mutta pojat uskoisivat tuntevansa olonsa alalla mukavammaksi kuin tytöt. Toisaalta kun suurin osa pojista ilmoittaa olevansa erittäin kiinnostuneita tietokoneista, vain harvat tytöt ovat tätä mieltä. Tytöt ovat myöskin poikia haluttomampia hakeutumaan alalle. Sen sijaan vanhemmassa ikäryhmässä ei voida havaita eroa ICT-alan arvostuksessa tyttöjen ja poikien välillä, vaikka ICT-alaa arvostetaankin enemmän kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Lukioikäiset tytöt pitävät ICT-alaa vielä vähemmän nörttialana kuin nuoremmat tytöt. Toisaalta suurempi osuus tytöistä on tässä ikäryhmässä kiinnostunut tietokoneista kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Hiltunen (2009) esittää, että toimenpiteitä tyttöjen kiinnostuksen herättämiseksi ICT-alaa kohtaan on syytä suunnata jo riittävän nuorille, sillä muutoin tytöt valitsevat perinteisiä naisten aloja eivätkä edes harkitse teknillisiksi miellettyjä aloja kuten ICT-alaa. Lahtisen (2007) väitöskirjassa tarkastellaan nuorten (14-vuotiaiden) ja tietotekniikan välistä suhdetta sekä siihen liittyviä tekijöitä nuorison näkökulmasta. Lahtisen tutkimuksessa tietotekniikka-asenteen eli tietotekniikasta pitämisen suhteen tutkijan kehittämä mittari antoi tytöille ja pojille jokseenkin samoja arvoja, mikä Lahtisen mukaan on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellinen tulos. Lahtinen huomauttaa mittarin toimivan pääsääntöisesti hyvin, mutta sen antamat selitysasteet jäävät pieniksi. Lahtisen aineiston perusteella nuoret käyttävät tietotekniikkaa eniten kotona. Käytön määrissä ei ollut tyttöjen ja poikien välillä kovin suuria eroja, mutta kommunikointi tietoverkkojen avulla on leimallista tytöille, kun taas tietokonepelit kiinnostavat enemmän poikia. Kodeissa pojilla on tyypillisemmin asiantuntijarooli tietotekniikassa kuin tytöillä. Esimerkiksi 46 prosenttia pojista ja 12 prosenttia tytöistä ilmoitti hoitavansa perheen tietotekniikkaan liittyviä asennuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tietotekniikan valintaa valinnaisaineeksi kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Aineiston perusteella tietotekniikka valinnaisaineena houkutteli tietotekniikasta jo ennestäänkin kiinnostuneita ja siihen positiivisesti suhtautuvia poikia, jotka muutenkin käyttävät tietotekniikkaa keskimääräistä enemmän. Lahtinen huomauttaa, että tietotekniikka valinnaisaineena enemmänkin kasvattaa kuin kaventaa nuorten välisiä digitaalisia kuiluja. Kukkonen (2005) tutki oululaisessa Kastellin koulussa vuonna 2002 lukio-opintonsa aloittaneita opiskelijoita. Kukkosen mukaan tytöt pitävät kaiken kaikkiaan matematiikkaa vaikeampana, ahdistavampana sekä vähemmän mielenkiintoisena ja innostavana. Nämä tyttöjen ja poikien asenne-erot näyttävät eri tutkimusten mukaan vahvistuvan kouluvuosien aikana. Hannulan (1998; 2001) mukaan kyseessä on laaja ongelma, sillä tyttöjen suhteessa matematiikkaan on paljon samanlaista kuin heidän suhteessaan tekniikkaan ja eksakteihin luonnontietei- Osaprojekti A: Tytöt ja ICT 17

20 siin. Tyttöjen kielteisten matematiikka-asenteiden voidaan nähdä liittyvän siihen, että he kuten pojatkin ovat tottuneet pitämään matematiikkaa enemmän miesten kuin naisten alueena. Onkin esitetty, että tyttöjen asenteet matematiikkaa kohtaan muuttuisivat, jos mielikuvaa matematiikasta voitaisiin muuttaa vähemmän maskuliiniseksi. Kukkonen (2005) toteaa, että uravalintoja haittaavaa segregaatiota naisten ja miesten ammatteihin on helpompi purkaa, jos opiskelijat, niin tytöt kuin pojatkin, voivat nykyistä avoimemmin tiedostaa sekä kielteiset toimintatapansa että todelliset vahvuutensa opiskelutilanteissa. Kehittyneempi tietoisuus merkitsee sitä, että oppimista ei verrata ennalta määritettyyn sukupuolisidonnaiseen normistoon vaan itse asetettuihin Tytöt pitivät tärkeänä, että myös tytöillä on mahdollisuus oppia tekniikkaa peruskoulussa. tavoitteisiin, joihin voi sukupuolesta riippumatta sisältyä edistyminen millä tahansa koulutusalalla. Kun tyttöjen itsearviointi- ja itsesäätelytaidot kehittyvät, heidän koulutus- ja uravalintansakin tulevat vähitellen suuntautumaan vähemmän stereotyyppisellä tavalla. Anundi (2005) tutki Kastellin koulun teknologiakasvatusprojektia. Anundin mukaan yläkouluikäisten tyttöjen osalta voidaan erottaa ns. tekniikasta kiinnostuneet ja ei- tekniikasta kiinnostuneet. Tyttöjen kiinnostus tekniikkaa ja teknisiä ammatteja kohtaan ja toisaalta ei-kiinnostuneiden orientaatio heijastuu heidän asenteistaan, omasta tekniikan kykyarviostaan, valinnoistaan ja myös kurssipalautteen pohjalta. Monien tyttöjen kohdalla voitiin havaita, että identiteetti oli vielä etsintävaiheessa ja vastauksissa ilmeni ristiriitaa. Tytöt pitivät tärkeänä, että myös tytöillä on mahdollisuus oppia tekniikkaa peruskoulussa ja että tekniikan asiat ovat heidän mielestään kiinnostavia, mutta siltikään he eivät voisi ajatella itselleen tekniikan alan ammattia tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen tytöt uskoivat Anundin mukaan omaan kykyynsä oppia teknisiä asioita ja taitoja, mutta motivaation puute näyttää johtuvan juuri kokemuksen vähäisyydestä ja teknologisen kompetenssin puutteesta sekä toisaalta stereotyyppisestä käsityksistä tekniikasta miehisenä alana ja siksi ei tyttöjä kiinnostavana Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa tarkastellaan tällä hetkellä käynnissä olevassa kahdessa laajassa hankkeessa. Nämä ovat liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima Arjen tietoyhteiskunta -hankkeeseen liittyvä TVT koulun arjessa sekä TEKESin rahoittama useiden eri yliopistojen yhteishanke OPTEK. Näiden hankkeiden tuloksia ollaan julkistamassa vielä vuoden 2010 aikana. Helsingin yliopiston koordinoima CICERO Learning -verkosto toteutti vuonna 2008 selvityksen, jossa arvioidaan koulujen tieto- ja viestintäteknologian nykytilannetta teknologisten ympäristöjen, ohjelmistojen ja infrastruktuurin, pedagogisen käytön ja vaikuttavuuden sekä osaamisresurssien näkökulmasta. CICERO-verkoston raportissa todetaan, että yhä useammalla opettajalla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan. Vaikka koulujen ja kuntien varustetasoissa on edelleen suuria eroja, alkavat opettajien tekniset taidot ja edellytykset teknologian päivittäiseen hyödyntämiseen olla riittävällä tasolla teknologian käytölle, mm. laajojen Ope.fi -koulutusten avulla. Tästä huolimatta teknologian käyttö oppimisen välineenä ei ole lisääntynyt. Suurimmat ongelmat löytyvät CICERO-selvityksen mukaan koulukulttuurin ja pedogogiikan vähäisestä muutoksesta sekä siitä, ettei opettajilla ole riittäviä pedagogisia malleja teknologian siirtämiseksi omaan opetukseen. Selvityksen mukaan koulukulttuuriin liittyvät ongelmat tulevat erityisesti esille perusopetuksen yläluokilla (luokat 7-9). Yläluokkien opetus perustuu alaluokkia tiukemmin oppiainejakoisuuteen, ja opettajina toimivat eri oppiaineiden sisältöjen asiantuntijat. Pahimmillaan tämän todetaan johtavan siihen, että koulupäivä koostuu useasta täysin toisistaan irrallaan olevasta 45 minuutin opetustuokiosta. Tämä rajoittaa huomattavasti teknologian mahdollisuuksia tukea pitkäjänteisesti oppimisprosessia. Lisäksi selvityksessä todetaan, että koulujen teknologiaan suuntautuneet kehityshankkeet ovat varsin usein olleet teknologialähtöisiä: uusia laitteita tai ohjelmistoja on yritetty juurruttaa koulujen arkipäivään. Hyvin usein tällaisten hankkeiden tuloksena ei ole saatu aikaan pitkäaikaisia muutoksia koulujen ja opettajien toimintatavoissa. Second Information Technology in Education Study (SITES) 2006 oli IEA:n (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) vuonna 2006 toteuttama laaja, kansainvälinen tutkimusohjelma, joka koostuu useista projekteista ja moduuleista. Suomessa SITES-tutkimusta koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, joka julkaisi hankkeen kansallisen loppuraportin syksyllä 2008 (Kankaanranta ja Puhakka, 2008). Kansallisessa raportissa esitellään tietotekniikan opetuskäytön kansainvälisen tilanteen lisäksi erityisesti suomalaisten koulujen, opettajien ja oppilaiden mahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen ja sen käytön integrointiin olennaiseksi osaksi opetusta ja oppimista. Tietotekniikan opetuskäyttöön liittyvistä esteistä tärkeimteknologian käyttö oppimisen välineenä ei ole lisääntynyt. 18 Naisia ITC-alalle!

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Käyttämätön mahdollisuus - Tyttöjen ja naisten mielikuvat ICT-alasta peruskouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa

Käyttämätön mahdollisuus - Tyttöjen ja naisten mielikuvat ICT-alasta peruskouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa Naisia ICT-alalle! Teknologiateollisuus ry:n tutkimus Osaprojekti A: Tytöt ja ICT sekä Osaprojekti B: Naiset ICT-alan opiskelijoina Käyttämätön mahdollisuus - Tyttöjen ja naisten mielikuvat ICT-alasta

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet KT Jukka Lerkkanen 15.5.2009 Jyväskylä Sisältö Esittely Tutkimustulokset perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeista Kehittämisehdotukset Aineisto

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

HowULEARN DIGITAALINEN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUKIJÄRJESTELMÄ

HowULEARN DIGITAALINEN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUKIJÄRJESTELMÄ HowULEARN DIGITAALINEN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUKIJÄRJESTELMÄ MITÄ JOS 1. kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta opiskeluun? tietoa käyttämiensä opiskelustrategioiden vahvuuksista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa?

Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa? Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa? Vuoden 2005 selvityksen perusteella vain puolet työnantajista arvosti kansainvälistä kokemusta. Ulkomaankokemusta pidettiin jopa rasitteena. Työelämä muuttuu,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot