Koulutus henkilöstrategian kulmakivenä

Transkriptio

1 amicase Amiedun asiakaslehti Koulutus henkilöstrategian kulmakivenä Osaaminen tuottaa laatua

2 Julkaisija Ami-säätiö Päätoimittaja Timo Karkola Toimituspäällikkö Pipsa Hiltunen Toimitus Viestintätoimisto Povitasku Oy Ulkoasu Mainostoimisto Tasku Oy Kirjapaino Libris Oy Juttuvinkit, kehitysideat ja osoitteenmuutokset sähköpostitse amicase Sisältö Ami-säätiö, Amiedu vaihde PL 151, Helsinki Amiedun asiakaspalvelu puhelin asiakaspalvelu@amiedu.fi Toimipisteet Valimotie 8, Helsinki Valimotie 17 19, Helsinki Hiomotie 6, Helsinki Hitsaajankatu 4, Helsinki Amicom ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset vaihde Valimotie 8, Helsinki asiakaspalvelu@amicom.fi Taitotalon kongressikeskus vaihde Valimotie 8, Helsinki myynti@ami.fi Kannen kuva Securitaksen Jari Kelahaaran ja Kaija Siikaluoman kuvasi TaskuStudion Tuomas Pietinen Koulutus antaa tavoitteille työkaluja Välineet uudistavat työyhteisöjen viestinnän Kun koulutus on henkilöstöstrategian kulmakivi Oppisopimuskoordinaattorin monet vastuut Yhdessä enemmän kuin yksin Hoitotaidon laadun viimeistelee kielitaito Tukea ja taitoa työpaikkaohjaajille Uutiset Laatu syntyy alihankintaverkostossa Tehokas työkalu kaupan työpaikkaohjaajille Passione! Marko Koskisen voittoisa keittokirja Koulutus raivaa pätevyyksien viidakkoa Ami-säätiön palvelukokonaisuus Ami-säätiö tarjoaa laaja-alaisia kokonaisratkaisuja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseen, työyhteisöjen kehittämiseen ja yksilöllisen osaamisen lisäämiseen. Toiminnan suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset ja alueelliset strategiat. Amiedu on Suomen johtava ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Amiedun omistaa Ami-säätiö, jonka taustayhteisöjä ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Amicom-ajankohtaisseminaarit ja -koulutukset ovat laadukkaita ammatillisen osaamisen ja ajankohtaisen tiedon välittäjiä. Taitotalon kongressikeskuksen ravintola- ja kongressipalvelut varmistavat kongressin, seminaarin ja kokouksen onnistumisen. Ami-säätiön arvot Yhteiskunnallinen vastuullisuus Vaikuttavuus Luotettavuus Luovuus 2

3 Työntekijöitä, jotka saavat aikaiseksi Erilaisilla laatutyökaluilla, kuten ISO-sertifiointi, EFQM-itsearviointi ja prosessisuuntaiset ristiinauditoinnit, on Amiedun laadunvarmistuksessa oma tärkeä tehtävänsä. Arjen hektisessä asiakaspalvelutilanteessa ja sitä tukevassa esimiestoiminnassa me amiedulaiset seuraamme japanilaisen laatuajattelun ohjetta. Sen mukaan laatu syntyy tekemällä, ei tarkastamalla luvulla julkaistu laatuaiheinen oppikirja oli otsikoitu osuvasti You know it when you see it. Se kuvaakin osuvasti vielä 90-luvulla useimpien omaehtoisten aikuisoppijoiden ja toisaalta myös hr-ammattilaisten näkemystä siitä, millaista on laadukas koulutustai kehittämispalvelu. Amiedun asiakaslupaus on sen tuottamien palveluratkaisujen ja -tuotteiden kilpailijoita parempi vaikuttavuus. Osaaminen ja tutkinnot ovat tärkeitä, mutteivät toiminnan varsinainen päämäärä, saati itseisarvo. Sen sijaan uuden osaamisen, kehittämisprojektissa hankittujen uusien tietojen ja taitojen, siirtyminen asiakasyhteisön tuotannollisiin ja asiakaspalveluprosesseihin on jo lähempänä päämäärää. Ammatilliselle aikuiskoulutukselle ja työelämän kehittämispalveluille asetetut päämäärät on saavutettu kokonaan, mikäli osaamisen siirtovaikutus tekee asiakasyhteisömme tuottamista tuotteista tai palveluista entistä asiakaslähtöisempiä, toimintaprosesseista entistäkin paremmin joustavia ja skaalautuvia sekä työyhteisön työpanoksesta aikaisempaa paremmin tuottavaa. Tällaiset tulokset kertovat strategia- ja liiketoimintalähtöisestä kehittämisyhteistyöstä asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Yhteistyöstä, joka parhaimmillaan syvenee kumppanuudeksi niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin välillä. Amiedun asiakkaan ostoslista alkaa useimmiten alakohtaisen substanssin kehittämishaasteella. Aikuisoppija tai tulosvastuinen linjajohtaja hakee itselleen tai työyhteisölleen kilpailukykyä parantavaa, ammatillista huippuosaamista. Amiedun palveluratkaisuissa toimialakohtainen substanssi saa ympärilleen kaikille yhteisistä metataidoista koostuvan kerroksen. Synergiaa syntyy mm. substanssin, asiakassuhteiden hallintaa, myyntiä ja markkinointia, ict:n tehokasta hyödyntämistä sekä johtamis- ja esimiestyötä koskevien kehittämistoimenpiteiden tehokkaasti koordinoidusta kokonaisuudesta. Asiakkaat ja me amiedulaiset olemme yhtä mieltä siitä, että tavoitteellisen muutoksen johtamisen tulee tuottaa pysyviä, organisaation osaamisperustaan, toimintamalliin ja kulttuuriin juurtuvia vaikuttavuustuloksia. Huippuunsa hiotun substanssin ja metataitojen ohella tarvitaan työn aseman ja luonteen sekä työn merkityksen muutoksen ymmärrystä. Kun tähän lisätään oikea arvoperusta sekä vastuullinen asennoituminen työhön ja yhteisöön, lopputuotoksena on alan arvostettu osaaja, joka saa työssään aikaiseksi. Tähän me kaikki pyrimme. Ja tähän hyvin suunnitellulla, ohjatulla ja arvioidulla kehittämistoiminnalla voi päästä. Amiedussa on edellä kuvatuissa asioissa tekemisen meininki. Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu 3

4 Laatutekoja Koulutus antaa tavoitteille työkaluja Laatu ei ole vain lupauksia, vaan ennen kaikkea arkipäivän tekoja. Aikuiskoulutuksen ammattilaiset kertovat, miten ihminen ja hänen osaamisensa vaikuttavat asiakaspalvelun ja tuotannon laatuun. Laadun perustana Asiakas ja ajattelu Amiedussa laatuajattelu on aina asiakaslähtöistä. Toimintojen ohjauksella ja johtamisella pyritään tehokkaisiin prosesseihin sekä asiakkaan näkökulmasta laadukkaisiin palveluihin. Amiedun asiakaslupaus on palvelun vaikuttavuus. Amiedussa on määritelty sekä ydinprosessit että ydinosaaminen siten, että ne varmistavat tämän lupauksen täyttymisen myös käytännössä. Oleellista lupauksen lunastamisessa on henkilöstön osaaminen. Amiedussa ydinosaaminen perustuu neljään eri osaamisalueeseen: liiketoiminta- ja työelämäosaamiseen, palveluratkaisuihin, projektinhallintaan sekä ammatti- ja aikuispedagogiseen osaamiseen. Jokaiseen palveluun sitoutetaan siihen parhaiten soveltuvat osaajat. Laadunhallinta on myös oleellinen osa Amiedun johtamisjärjestelmää ja käytännön arkea. Työkaluina ovat mm. ulkoisella auditoinnilla ylläpidettävä ISO sertifiointi sekä oman toiminnan arviointi- ja kehittämismalli EFQM (European Foundation for Quality Management). Palvelujen laadusta kerätään järjestelmällisesti asiakaspalautetta, joka analysoidaan ja hyödynnetään toimintojen kehittämisessä. Laadun varmistaminen on jokaisen amiedulaisen vastuulla. Asiakasta kuunnellaan ja kaikki saatu palaute hyödynnetään niin jokaisen omassa työssä kuin palvelujen ja prosessien kehitysideoinakin. Laatuajattelu ei ole projekti, joka alkaa ja päätyy. Päin vastoin: sen ydin on jatkuva parantaminen. Lähes jokaisen yrityksen strategiaan kirjataan huomioita toiminnan laadusta ja sen tavoittelemisesta. Konkreettinen laatu syntyy kuitenkin monien käsien kautta. Palvelukulttuurin voimistuessa laatuun vaikuttaa yhä enemmän se, miten osaavan tekijän asiakas kohtaa. Pyysimme Amiedun kolmen suurimman osaamisalan koulutuspäälliköitä kertomaan, miten yritysten tärkeimpiä laatutekijöitä, osaavia ammattilaisia, kehittyy aikuiskoulutuksessa sekä miten laadukas koulutus vaikuttaa yksilöön, yritykseen ja koko yhteiskuntaan. Yhtenäinen toimintamalli tuo lisäarvoa Amiedun hoito-, hoiva- ja kasvatusalan koulutuspäällikkö Riitta Kokki sekä kollegansa sähkö- ja automaatioalan Kai Hämäläinen ja kiinteistöpalvelujen Janne Ilmonen näkevät edustamiensa alojen ammattilaisilta vaadittavan paljon samoja taitoja, toki erikoisosaamistakin vaaditaan. Kärjistäen sähkö- ja automaatioalalla osaaminen liittyy laitteistojen hallitsemiseen ja kiinteistöalalla rakennusten käyttämiseen oikein, Kai Hämäläinen tiivistää. Unohtamatta kuitenkaan, että kiinteistöjä ja koneitakin käyttää ihminen, Janne Ilmonen muistuttaa. Vaikka asiakkaiden tarpeissa on eroja, kaikilla aloilla on loppujen lopuksi kyse asiakastarpeiden kartoittamisesta ja asiakaspalvelun osaamisesta. Amiedun kaikissa yksiköissä arjen toimintamalli ja sen varmistama osaamisvaade on pääosiltaan yhteinen, toki toimialakohtaiset asiakasvaatimukset ja alan kulttuuri huomioiden. Koulutusprosessin laatua seurataan säännöllisissä auditoinneissa. Arjessa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan asiakaspalautteiden ja vaikuttavuusmittausten avulla. Mittausten tulokset käsitellään, ja sovitaan tarvittavista kehitystoimista. Näin Amiedussa varmistetaan konseptin mukainen toiminta sekä tuotettavien palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Koulutuksen laatua seurataan myös ohjausryhmissä, jossa ovat edustettuina kaikki osapuolet, myös opiskelijat. Pelkkä numeropalaute ei kerro arvostelun syistä, mutta opiskelija sanoo miten asia on, Kai Hämäläinen toteaa. Onnistunut koulutus vaikuttaa positiivisesti monen ihmisen elämään. Opiskelija odottaa saavansa opinnoista ammatillista tukea ja ohjausta, työelämälähtöistä koulutusta sekä oppeja teorian soveltamisesta käytännössä. 4

5 Osaavat työntekijät ovat laatuinvestointi. Amiedun koulutuspäälliköiden (vas.) Kai Hämäläinen, Janne Ilmonen, Riitta Kokki työtä on varmistaa, että koulutusten arkikin on laadukasta. Teksti: Lotta Suistoranta Kuvat: Tuomas Pietinen 5

6 Hyvänä esimerkkinä on opiskelija, joka hakeutui sähköalan koulutukseen työttömänä, suoritti tutkinnon pakolliset osat työvoimakoulutuksena ja tutkinnon loppuun oppisopimuksella. Koulutuksen jälkeen hänellä oli paitsi uusi ammatti myös uusi työpaikka. Opiskelijan palkannut yritys sai osaavaa työvoimaa ja yhteiskunta yhden oikealle alalle työllistyneen lisää, Kai Hämäläinen tiivistää. Vaaditaan ja mitataan Myös koulutusten ostajilla on laatuvaatimuksensa. Työvoimapoliittisissa koulutuksissa mittarina pidetään opiskelija-asiakkaan työllistymistä kolmen kuukauden sisällä koulutuksesta. Työnantaja odottaa lisääntyneen osaamisen parantavan työyhteisön kilpailukykyä sekä tehokkuutta ja tulosta, Kai Hämäläinen luettelee. Koulutuksen seurauksena asiakastyytyväisyys voi kasvaa ja sairaslomat ja työtapaturmat vähentyä. Ja työtyytyväisyyden paraneminen on iso juttu, Janne Ilmonen sanoo. Hoito-, hoiva- ja kasvatusalan ammateissa on kyse yksittäisen ihmisen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista sekä sen edistämisestä. Alan koulutus on ihmisläheistä, vaikka sisältääkin paljon lakisääteistä osaamista. Hoitoalalla laatua on hyvä suoritus, jossa ei ole huolimattomuutta, ja arvostava vuorovaikutus asiakkaan kanssa, Riitta Kokki kertoo. Hoidon kohteena on aina ihminen. Asiakas on lapsi, nuori tai vanhus, elämänkaaren koko kirjo on läsnä. Eettiset arvoperiaatteet sekä vuorovaikutustaidot korostuvat, kun on kyse sairauksista ja hoitamisesta. Pitää tietää, miten toimitaan erilaisissa tilanteissa, Riitta Kokki sanoo. Hoito-, hoiva- ja kasvatusalan ammattilaisten työ on työtä ihmistä varten ja työtä ihmisten kanssa, Riitta Kokki sanoo. Huippuosaaminen vaikuttaa arvoverkoissa Asiakkaan määritteleminen ei ole aina yksiselitteisen helppoa. Hoiva-alalla asiakkaita ovat hoidettavien lisäksi heidän omaisensa ja palvelusuoritteen hankkija, usein kunta. Myös kiinteistö- ja teknologia-alalla uudet tiedot ja taidot leviävät opiskelijoiden mukana kauas yritysten arvoketjuun. Koulutettavan lisäksi myös työtoverit ja tuottajaverkostot sekä viime kädessä loppuasiakas, esimerkiksi kiinteistön käyttäjä pääsee osallisiksi uudistuneen osaamisen hyödyistä ja vaikutuksista. Sähkö- ja automaatioalan opiskelijat menevät valmistumisensa jälkeen useimmiten sähköasennustöihin urakoitsijalle tai teollisuudelle, vaikkapa makeistehtaaseen tai energialaitokseen, Kai Hämäläinen havainnollistaa. Osa ryhtyy yrittäjäksi ja osaamisesta hyötyvä ryhmä laajenee edelleen hänen asiakkaisiinsa sekä toisten ammattikuntien edustajiin, Janne Ilmonen jatkaa. Kiinteistöpalvelu on asiakaspalvelua, Janne Ilmonen sanoo. Moniosaajia tarvitaan entistä enemmän Tulevaisuudessa hoiva-, hoito- ja kasvatusalan, sähkö- ja automaatioalan sekä kiinteistöpalvelujen alan ammatilliset osaamisvaatimukset ovat yhä enemmän yhteisiä. Sähköasentaja tekee työtä putkimiehen, maalareiden ja rakennusmiesten tai yhtä lailla hoitoalan ihmisten kanssa. Kun sairaalassa työskentelevä sähköasentaja menee korjaamaan sähköisesti toimivaa potilasvuodetta, hän tulee hoiva-alan ammattikentälle, Kai Hämäläinen sanoo. Moniosaamisen tarve on jo nyt kova. Hyvä lähihoitaja hallitsee lääkehuollon ja potilastyön, mutta erilaiset työympäristöt tuovat hoitoalan koulutukseen uusia haasteita. Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut ovat fyysisestikin lähellä toisiaan ja turva-alan osaaminen kuuluu nykyään kaikkiin palveluammatteihin. Hoitokulttuuri on muuttumassa ja laitoshoidosta suunnataan yhä enemmän kotiin. Tehokas ja tuloksellinen työ kotiympäristössä edellyttää, että hoiva-alan henkilökunta ymmärtää perusasioita esimerkiksi sähkö- ja kiinteistötyöstä, Riitta Kokki sanoo. Laadun kehittäminen on investointi siinä missä muutkin liiketoimintaa kohentavat teot. Vaikka huippulaatu maksaa, huono laatu tulee pahimmillaan todella kalliiksi. Koulutuksen laatua on se, että opitut asiat siirtyvät arjen työhön asiakaspalvelussa ja tuotannossa niin, että niiden kehittämispäämäärät saavutetaan. Sähköä on kaikkialla, ihmisissä, koneissa ja kiinteistöissä, Kai Hämäläinen sanoo. 6

7 Sähköpostista pikaviestiin Välineet uudistavat työyhteisöjen viestinnän Organisaatioiden sisäisen viestinnän tulevaisuus riippuu välineistä ja niiden hallinnasta. Kotikoneilta tutut pikaviestimet ja tapa jakaa tietoa muuttavat työyhteisöjen viestintäkulttuuria. Pikaviestitellessä, chattaillessa ja skypettäessä opitut taidot ovat hyödyksi myös tulevaisuuden organisaatioviestinnässä. Sähköposti on vanhanaikaista, asynkronista viestintää, jossa osapuolet kommunikoivat eri aikaan. Se ruokkii kulttuuria, jossa oletetaan että postia saanut paneutuu vastaamiseen välittömästi, vaikka kesken kokouksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS-Tietotekniikan teknologiajohtaja Jouko Virtanen sanoo. Virtasen mukaan tulevaisuuden ratkaisu on unified communication. Erilaisten sähköisten viestintävälineiden yhdistelmät tulevat lisääntymään. Kommunikaatiovälineiden piirteitä sulautetaan yhdeksi sovellukseksi, jota käytetään kulloinkin järkevimpään tarkoitukseen. Oikean viestintätavan käyttäminen tehostaa viestintää ja hyödyntää resursseja paremmin, Virtanen kertoo. HUS-kuntayhtymä on työntekijän organisaatio. Tulevaisuudessa keskitetty viestintäjärjestelmä voi välittää päivittäin jopa huslaisen viestit tekstinä, puheena ja videokuvana. Suuressa työyhteisössä etäisyydet ovat pitkät ja viestinnän haasteet kasvavat. Porvoosta tulevat käyttävät Helsingissä pidettävään kahden tunnin kokoukseen viisi tuntia. Etäneuvottelut ja ryhmäkeskustelut pikaviesteillä säästävät aikaa, kuluja ja kasvattavat työn tuottavuutta sekä fyysistä turvallisuuttakin, kun matkustaminen vähenee, Virtanen sanoo. Kokousetiketti uusiksi Uudet välineet muuttavat koko viestintäkulttuuria. Kaikkialla läsnä oleva, ubiikki tieto- ja viestintätekniikka vaatii uudenlaisia käyttäytymissääntöjä. Ei ole harvinaista, että puhelinkokouksen aikana joku vetää vessan, kamerassa näkyy esille unohtunut viinilasi tai ryhmälle jaettavalla työpöydällä onkin avoimena pasianssi. Sähköposti voi pian joutaa sinne, missä sen juuretkin ovat: viestinnän historiaan. Sähköpostiviesti jäljittelee perinteistä kirjettä, jonka lähettäjä sulkee kuoreen, tipauttaa lähtevien kansioon ja jää odottamaan vastausta. Modernit viestintävälineet yhdistelevät puhelun, sähköpostiviestinnän ja videoneuvottelun parhaita ominaisuuksia. Teksti: Lotta Suistoranta Kuvat: Tuomas Pietinen Ajasta ja paikasta riippumaton viestintäkulttuuri on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Oman ja läheisten jaksamisen vuoksi ei kannata olla tavoitettavissa kaiken aikaa, Jouko Virtanen muistuttaa. HUS on käyttänyt Microsoftin ohjelmistoihin sopivaa viestintäjärjestelmää viime keväästä. Elokuussa aiheesta järjestettiin pilottikoulutus yhdessä Amiedun viestintätekniikkayksikön kanssa ja nyt osaamisen kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia tutkitaan edelleen. Tärkeimpiä ominaisuuksia viestityökalussa on läsnäolon ilmaiseva tila. Status kertoo milloin tavoiteltava henkilö on vapaana ja millä välineellä häneen todennäköisimmin saa yhteyden. Myös mese-tyyppistä pikaviestimistä käytetään ahkerasti. Työkalut tuovat lukemattomia mahdollisuuksia. Työnantaja arvostaa tehokkuutta, mutta myös jokaisen käyttäjän on hyödyttävä uusista välineistä, Virtanen perustelee. Osaatko käyttää työkalujasi? Mahdollisuuksien lisäksi muutos haastaa työyhteisöt. Valmistautua voi laittamalla verkot, yhteydet ja laitteet kuntoon sekä kartuttamalla osaamista. Tekniikka on paikoin vielä vaikeaa. Viestintävälineet ovat verrattavissa älypuhelimeen. Tietyt asiat on opeteltava, jotta laitteesta olisi hyötyä. Laajempaan käyttöön tarvitaan ammattimainen peruskoulutus samassa teknisessä ympäristössä, jossa välinettä käytetään. Opetettavat asiat pitää myös suhteuttaa niihin oikeuksiin, joita käyttäjällä on omassa työympäristössään, Jouko Virtanen sanoo. Etätyöskentelyä helpottavat työkalut ovat tervetulleita. Asiat hoituvat paikasta huolimatta, tapaamiset jäsennellään paremmin ja työkuorman jakaminen on mahdollista. Ilmastopäästöjäkin syntyy vähemmän, kun fyysistä liikkumista ei aina tarvita. 7

8 Kun koulutus on henkilöstöstrategian kulmakivi Securitas on turva-alan markkinajohtaja Suomessa eikä syyttä. Yritys on kirjannut henkilöstöstrategiaansa myös koulutuksen. Se ei ole jäänyt pelkästään suunnitelmaksi, vaan toteutuu tavoitteellisesti käytännössäkin vartijasta aina yrityksen ylimpään johtoon. Palvelualalla koulutus tarkoittaa karttuvan taidon lisäksi myös parempaa laatua ja sitä kautta suoraa kilpailuetua. Työnantaja kouluttaa lakisääteisesti kaikki tulevat vartijat. Aluksi he suorittavat vartijan työn perusteet ja vartijan peruskurssin. Nämä muodostavat osan jo varsinaisesta vartijan ammattitutkinnosta. Halukkaat voivat meillä jatkaa opintojaan oppisopimusmuotoisesti ja suorittaa vartijan ammattitutkinnon loppuun. Lisäksi annamme mahdollisuuden turvallisuusalan ja liiketalouden perustutkintojen sekä virastomestarin ja myynnin ammattitutkintojen suorittamiseen, Securitaksen henkilöstön kehittämisestä vastaava Kaija Siikaluoma kertoo. Erikoisammattitutkintoja pääsevät suorittamaan kaikki, jotka jo toimivat tai tulevat toimimaan esimiestason tehtävissä. Olemme tehneet Amiedun kanssa oppisopimusyhteistyötä jo vuosia hyvällä menestyksellä. Amiedun kouluttajilla on hyvä asenne ja he huolehtivat, että koko ryhmä pysyy mukana. Suuri kiitos hyvän hengen ylläpitämisestä kuuluu kouluttajille ja erityisesti konkarikouluttaja Timo Hakkaraiselle, Siikaluoma kehuu. Alalle valitaan valiojoukkoa Rekrytoinnissa oikeanlaisten henkilöiden valitseminen on tarkkaa ja systemaattista työtä. Vartijaksi haluavat kutsutaan hakemusten perusteella henkilökohtaisiin haastatteluihin ja työhöntulotarkastukseen. Sitten he suorittavat vartijan peruskoulutuksen kokeineen. Vartijakorttia haettaessa viranomaiset tarkastavat vielä henkilön taustan, jonka täytyy olla nuhteeton. Vartijan ammatti on nykyään suosittu ja siihen täytyy tavoitteellisesti hakeutua. Kun itse aikanaan aloitin vartijan työt 20 vuotta sitten, kyse oli ennemminkin sattumasta. Etsin töitä ja soitin STV:lle. Työhönotossa kysyttiin sotilasarvo ja reservin kersanttina sain paikan heti, nykyisin tuotanto- ja logistiikkayksikön palveluesimies ja työpaikkaohjaaja Jari Kelahaara muistelee. Vaikka palveluhenkilöstön kohtaamat uhkatilanteet ovat lisääntyneet, henkilöstön loukkaantumiset voimankäyttötilanteissa ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Koulutus parantaa valmiuksia myös vaaratilanteiden ratkaisemisessa, Jari Kelahaara tietää. 8

9 Tavoitteessa saada 10 vuodessa puolet vakinaisessa työsuhteessa olevista koulutettua on onnistuttu. Olemme saaneet hyvää palautetta työntekijöittemme ammattitaidosta ja työkäyttäytymisestä, Kaija Siikaluoma toteaa. Kymmenen vuotta tein töitä kentällä ja opin käytännön kautta. Lisäksi opiskelin itsekseni kaikenlaista alaan liittyvää. Kun sain mahdollisuuden suorittaa oppisopimuksella Amiedussa ensin vartijan ammattitutkinnon ja sittemmin alan erikoisammattitutkinnon, tartuin heti tilaisuuteen. Oppisopimus on aivan ihanteellinen tapa pätevöityä oman työn ohessa ansiotuloja menettämättä. Oppisopimuskoulutukset räätälöidään koulutettavan mukaan ja osaaminen näytetään tutkintotilaisuuksissa. Valmistumiseen kannustaa myös pätevöitymisen tuoma TES-palkankorotus ja eteneminen työtehtävissä. Itse pidin erityisesti koulutuksen antamista uusista näkökulmista sekä mahdollisuudesta jakaa kokemuksia kollegojen kesken. Osa lähiopiskelupäivistämme järjestettiin nimittäin yhdessä kilpailevan yrityksen henkilökunnan kanssa, Kelahaara kertoo. Vartiointia huipulla Securitas täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suomessa yrityksen palveluksessa on yli henkilöä. Toimintaa on 37 maassa ja työntekijöitä kaikkiaan Toiminnan laadusta kertoo ISO laatusertifikaatti sekä opetusministeriön myöntämä oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun kunniapalkinto. Olen tehnyt jo parina vuonna kyselyn koulutuksen vaikuttavuudesta niin henkilökunnallemme kuin asiakkaillemmekin. Haastattelujen perusteella sekä koulutukseen että palveluihimme ollaan hyvin tyytyväisiä ja niiden laadun koetaan kehittyneen koko ajan parempaan suuntaan. Vartijoiden osaamista ja työtä arvostettiin suuresti. Olemme tosiaan onnistuneet tuomaan strategiaankin kirjatun koulutuksen käytäntöön, Siikaluoma sanoo. Sitoutuminen on aitoa ylintä johtoa myöten. Toimitusjohtajamme pyysikin minua taannoin järjestämään myös ylimmälle johdolle ja palvelupäälliköille mahdollisuuden suorittaa turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto. Sen he myös tekivät. Liikkeenjohto on siis erinomaisen hyvin perillä tuotteestaan. Ja se näkyy tuloksesta, Siikaluoma tiivistää. Teksti: Maija Tavia Kuvat: Tuomas Pietinen Oppisopimuskoordinaattorin monet vastuut Oppisopimuskoordinaattori Tuija Mykkänen huolehtii Amiedussa siitä, että oppisopimustoimistot saavat palvelun yhden luukun periaatteella. Vastaan yhteistyöstä oppisopimustoimistojen kanssa, neuvottelen ja sovin oppisopimuksista valtakunnallisiin asiakastoteutuksiin. Hoidan tarjous- ja sopimusliikennettä oppisopimustoimistojen, meidän ja Amiedun eri osaamiskeskusten välillä, Mykkänen jatkaa. Tehtäviini kuuluu myös edistää oppisopimuskoulutusta, jolla varmistetaan ammattitaitoinen työvoima sekä kehitetään työyhteisöjen liike- tai palvelutoimintaa. Helsingin seudun asiakkuuksien rinnalla myös valtakunnalliset kumppanuussopimuksemme vaativat yhä useammin tasalaatuisen palvelun ulottamista koko maahan. Tästä olemme antaneet asiakaslupauksen, jonka haluamme toteuttaa hyvässä yhteistyössä oppisopimustoimistojen kanssa. Oppisopimusmuotoinen koulutuspalvelumme varmistaa yksilöasiakkaalle työmarkkinoiden arvostaman ammatillisen osaamisen. Samalla hänen työmarkkina-asemansa ja -arvonsa kehittyy tavoitteellisesti, Tuija Mykkänen toteaa. 9

10 Yhdessä enemmän kuin yksin Sekä Salcom Group että Amiedu ovat olleet perinteisesti vahvoja omissa ydintoiminnoissaan. Salcom Group on erikoistunut IT-infrastruktuurin hallintaratkaisuihin. Se tarjoaa konsultointipalveluja, ohjelmistoja ja valmennusta lähinnä it-alan asiantuntijoille eri organisaatioissa. Amiedulla maan johtavana aikuiskouluttajana on puolestaan hallinnassa myös tietotekniikan loppukäyttäjien osaaminen. Voimme nyt yhdessä tarjota ICT-koulutusta sekä asiantuntijoille että loppukäyttäjille laaja-alaisesti, mikä onkin tarpeen monessa organisaatiossa, Salcom Groupin toimitusjohtaja Niko Karjula sanoo. Mukaan talkoisiin Vain innovatiiviset ja luovat organisaatiot pysyvät mukana kilpailussa. Yritys ei voi pärjätä toimimalla koko ajan niin kuin aina ennenkin. Tämä koskee erityisesti tietotekniikan osaamista ja hyödyntämistä, Niko Karjula sanoo. Tietotekniikka kehittyy niin vauhdikkaasti, että ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa alan seurantaa sekä ratkaisujen tarjoajilta että niiden käyttäjiltä. Koulutukseen pitää koko ajan miettiä uusia menetelmiä ja sisältöjä. Sekä meidän että Amiedun leipä kapenisi, jos tekisimme jatkuvasti vain samalla tavalla kuin aina ennekin. Olimme jo parin vuoden ajan Amiedun kanssa tehneet yhteistyötä projektiluontoisesti, ja viime talvena totesimme meillä olevan hyvät mahdollisuudet laajempaankin yhteistyöhön, Karjula sanoo. Karjulan mukaan yhteistyö Amiedun kanssa on myös vastaus valtiovallan kutsuun tulla talkoisiin maamme tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö rohkaisevat yrityksiä 10

11 Amiedu ja Salcom Group yhdistivät voimansa. Tuloksena on Suomen kattavimmat ICT-koulutuspalvelut. Salcomin perinteisiin kuuluu kilpailla laadulla, ei määrällä, toimitusjohtaja Niko Karjula sanoo. Salcom Groupin puolelta koulutuksista vastaa IT Education Center Helsingin Lauttasaaressa. osaamisen kehittämiseen. Amiedu on tehnyt pitkään yhteistyötä heidän kanssaan ja tietää, miten eri asioissa toimitaan. Se osaa esimerkiksi neuvoa erilaisissa rahoitusratkaisuissa myös yhteisiä asiakkaitamme, Karjula toteaa. Laajalla rintamalla Amiedun ja Salcom Groupin yhteistyö on tuonut maamme ICT-koulutusmarkkinoille poikkeuksellisen laaja-alaisen toimijan. Tämä koskee sekä tarjontaa, osaamista että maantieteellistä toiminta-aluetta. Salcom Group toimii vahvasti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Itse asiassa puolet liikevaihdostamme tulee Kehä III:n ulkopuolelta. Siis sekä meillä että Amiedulla on täysi valmius yhteistyöverkostonsa kautta valtakunnalliseenkin palveluun. Liian usein yritykset jäävät toimimaan parin sadan kilometrin säteellä Helsingistä. Kyllä elämää, liiketaloutta ja varsinkin tarpeita on muuallakin. Meidän täytyy vain itse aktiivisesti kartoittaa tilanteita, kaivaa ongelmat esiin, tarjota niihin ratkaisu ja antaa asiakkaalle oivaltamisen mahdollisuus, Karjula sanoo. Ensisijaisesti Amiedun ja Salcom Groupin yhteiskoulutukset on suunnattu yritysten it-osastoille, pk-yrityksille, julkishallinnolle sekä teknologiateollisuudelle. Toimimme hyvin lähellä asiakasta. Heiltä saatu palaute on ollut erittäin kannustavaa. Yhteistyömme on lähtenyt nopeasti liikkeelle. Lukuisia hankkeita on käynnistetty ja tavoitteenamme ovat pitkäaikaiset, aidot kumppanuudet. Esimerkiksi Kirkkohallituksen kanssa on aloitettu mittava yhteistyö, joka sisältää muun muassa oppisopimuspohjaisen tietotekniikan perustutkinnon ja sen suorittaneiden henkilöiden sertifioinnin, Karjula kertoo. Verkostoa tarvitaan Aikuiskoulutus on nykyisin niin monitahoista, ettei ilman verkottumista voi menestyä. Me Amiedussa haluamme kumppaneiksi eri toimialojen merkittäviä toimijoita, niin asiakkaiksi kuin yhteistyöpartnereiksikin, Amiedun teknologiateollisuuden toimialajohtaja Kari Lepistö korostaa. Tähän malliin sopii myös Salcom Group. Lepistön mukaan Salcomilla on Amiedulle paljon sellaista annettavaa, jota Amiedun ei kannattaisi itse tuottaa. Hyvin alkanutta yhteistyötä ja yhdessä tarjottavia koulutuskokonaisuuksia kehitetään edelleen. ICT-alan koulutuksen ohella kokonaisuuteen sisältyy myös liiketoiminnan kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä yrittäjyyteen liittyvää valmennusta. Amiedun niin sanottu yhden luukun periaate toteutuu myös tässä yhteistyössä, Lepistö muistuttaa. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Tuomas Pietinen 11

12 Hoitotaidon laadun viimeistelee kielitaito Helsingin Kivelän sairaalan hoitohenkilökunnasta noin 12 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Pätevän ammatillisen koulutuksen lisäksi hyvässä potilassuhteessa tarvitaan empatiaa ja kielitaitoa. Erityisesti silloin, kun potilaan puhe- ja ilmaisukyky on heikentynyt. Pyrimme siihen, että ulkomaalaistaustainen hoitohenkilökuntamme suorittaa myös suomen kielen tutkinnon. Se on tärkeää, jotta voimme taata hoidon hyvän laadun. Osastollamme on paljon vanhuksia ja pitkäaikaissairaita. Potilaiden ilmaisukyky tai voimat ovat usein heikentyneet ja jopa suomalaiselle henkilökunnalle voi tuottaa päänvaivaa, mitä potilas kulloinkin kertoo. Lisäksi hoitoalan sanaston hallitseminen suomeksi on edellytys hoitohenkilökunnan sujuvalle yhteistyölle. Moni suomalainen puhuu myös esimerkiksi englantia, mutta ei välttämättä hallitse hoitoalan erikoissanastoa kuin suomeksi, osastonhoitaja Terttu Lipasti kertoo. Kielikoulutusta räätälöidään Amiedussa juuri meitä varten. Opettajat kävivät haastattelemassa henkilökuntaa ja seuraamassa heidän työskentelyään. He laativat sisältöjä kielikoulutuksiin muun muassa näiden tilanteiden pohjalta. Tämä ohjelma on osa ASKI-projektia eli ammatillisen suomen kielen palvelukokonaisuus -hanketta. Lääkäreille, sairaanhoitajille ja lähihoitajille on kaikille oma koulutus kokonaisuutensa, Lipasti jatkaa. Yhteistyö opettajien kanssa on sujunut hyvin ja myös opiskelijamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä koulutuksen antiin. Meillä on jatkuva koulutuksen tarve uusien rekrytointien takia. Saamme uutta, osaavaa henkilökuntaa ja voimme tarjota työsuhteen lisäksi ammattikielen peruskoulutuksen, Lipasti tiivistää. Sairaanhoitaja Kate Mäkinen puhuu kuutta kieltä, joista uusimpana hän on opetellut suomea. Osastonhoitaja Terttu Lipasti arvostaa kielitaitoa hoitotyössä. Afrikasta Suomeen Sairaanhoitaja Kate Mäkinen on valmistunut Espoon Laurea-ammattikorkeakoulusta englanninkieliseltä linjalta vuonna Suomeen hän tuli yhdeksän vuotta sitten veljensä houkuttelemana. Isäni oli lääkäri, joten hoitoala oli tuttu ja kiinnostava. Kun olin valmistunut sairaanhoitajaksi, aloitin Amiedussa kahden kuukauden päivittäisen suomen kielen opiskelun. Sen jälkeen sain työpaikan täältä Kivelästä ja jatkoin kieliopintoja omalla ajallani. Nyt opetus jatkuu joka keskiviikko täällä Kivelässä 1,5 tuntia kerrallaan työajalla. Ammattikielen opiskelusta on ollut paljon hyötyä sekä potilastyössä että työtovereiden kanssa toimiessa, kertoo Kate myönteisenä. Paitsi englantia ja suomea, Kate puhuu sujuvasti neljää eri afrikan kieltä. Työn lisäksi Katen arkeen kuuluvat aviomies ja pieni tytär. Suomessa on hyvä työskennellä ja elää, joskus on kyllä hiukan kylmä, hän toteaa nauraen ja lähtee pirteästi takaisin potilaiden pariin. Teksti: Maija Tavia Kuva: Tuomas Pietinen 12

13 Tukea ja taitoa työpaikkaohjaajille Monikulttuurisessa työympäristössä oppisopimustoimintojen työpaikkaohjaajilla on onnistumisen kannalta merkittävä rooli. Siksi heitä varten on oma koulutuksensa, jonka tavoitteena on konkreettisten työkalujen antaminen maahanmuuttajien työssäoppimisen ohjaustilanteisiin. Koulutuksille on selkeä tarve. Käytännössä oli jo havaittu, että huonosti suomea osaavien maahanmuuttajien ohjaaminen vaati erityistä huomiota. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi kouluttajan tulisi osata huomioida kielitaidon lisäksi myös kulttuurillisia eroavaisuuksia. Lisäksi koulutuksen tavoitteena oli työpaikkaohjaajien tukeminen. Heille haluttiin antaa eväitä käsitellä erilaisia tilanteita sekä kohdata ja ymmärtää maahanmuuttajia paremmin, Espoon koulutustarkastaja Kirsti Hakoniemi kertoo. Ensimmäinen koulutus toteutettiin kokeiluluonteisena yhteistyössä Helsingin ja Vantaan oppisopimustoimistojen kanssa, Koulutus käsitti kaksi puolen päivän tilaisuutta, joihin osallistui 15 henkilöä. Osallistumispäivien välillä piti suorittaa käytännön ohjausharjoitus kunkin omalla työpaikalla. Ensimmäinen koulutuspäivä keskittyi kulttuuri- ja vuorovaikutusteemaan, toisena päivänä purettiin työpaikalla tehty harjoitustehtävä sekä käytiin läpi monikulttuurisen työympäristön haasteita. Koulutukseen kuului myös käytännön harjoituksia yhdessä Amiedun maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Jatkoa suunnitellaan jo. Tarkoitus on tehdä johtopäätökset tästä koulutuksesta, kehittää sitä edelleen ja toteuttaa seuraava kurssi. Koulutuksen tarve on jatkuva ja maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaaminen on vaativaa työtä, joka edellyttää tiedostavaa ja keskittynyttä otetta ohjaajalta, Hakoniemi tiivistää. Amiedun monikulttuurisuuskoulutus toteutetaan yrityksen tarpeiden mukaan. Menestyksekkään liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että työntekijät tiedostavat kulttuurierojen käytännön vaikutukset työelämässä. amicase uutisia Vahvoja kumppaneita Amiedu on solminut tänä syksynä useita kumppanuussopimuksia muun muassa Realia Groupin ja Vanhusten Palvelutalo-yhdistyksen kanssa. Realia Group Oy Yhteistyö koskee Realia Groupin henkilöstön osaamisen kehittämistä ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen liiketoiminnoissa. Realia Groupin kiinteistöjohtamiseen keskittyvien yhtiöiden, SKV Isännöinti Oy:n ja Realia Management Oy:n, henkilöstö koulutetaan jatkossa yhteistyössä Amiedun kanssa. Sopimus on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä isännöinnin ja kiinteistöjohtamispalveluiden edelläkävijänä tahdomme varmistaa alan parhaan osaamisen nyt ja tulevaisuudessa. Palveluiden vaatimustaso nousee kiinteistöjen korjaustarpeiden kasvaessa, lainsäädännön muuttuessa ja asiakkaitten tarpeiden monipuolistuessa, Realia Groupin varatoimitusjohtaja Jani Nieminen toteaa. Kiinteistöjohtamisen alalla nykyiset koulutukset ovat hyvin tutkintokeskeisiä isännöinnin ja taloushallinnon yleiskoulutuksia. Yritykset tuottavat itse tai kumppanien kanssa lisäkoulutuksensa. Realia Groupin ja Amiedun laaja yhteistyö on alalla poikkeuksellinen. Kumppanit suunnittelevat yhdessä koulutuskokonaisuuden sisällön siten, että henkilöstö koulutetaan maanlaajuisesti ammatillisen koulutuksen lisäksi myös yhtiön toimintamalleihin, järjestelmiin ja prosesseihin. Koulutussopimus on luonteva jatko yhtiön uudistettujen toimintamallien jalkauttamiseksi koko organisaatioon. Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry Yhteistyön tavoitteena on tukea yhdistyksen strategian mukaista toimintaa koko henkilöstön työ- ja toimintamalleja kehittämällä. Olemme aloittaneet puolitoista vuotta kestävän kehittämishankkeen. Suunnittelemme koko henkilökuntamme koulutuksen ja mietimme henkilöstön, asukkaiden, asiakkaiden ja vapaaehtoisten yhteistyötä, toiminnanjohtaja Saara Nyyssölä sanoo. Vanhusten Palvelutaloyhdistyksellä on noin 140 työntekijää, joista 90 % työskentelee hoitotyössä. Uuden toimintamallin etsiminen ja vieminen käytäntöön on iso hanke. Kutsuimme mukaan Amiedun, koska sillä on osaamista kehittää koko organisaation asiantuntemusta myös hyvinvointialalta. Se on meille tärkeää, Nyyssölä toteaa. 13

14 Valvontaa vai varmistusta? Laatu syntyy alihankintaverkostossa ABB Oy:n Sähkökoneet-yksikkö ja Amiedu varmistavat ABB:n alihankkijaketjun laadun tasaisuutta muun muassa osaavien hitsaajien avulla. Hallitun alihankintaketjun avulla on mahdollista palvella paremmin, mutta laaja toimittajien verkosto merkitsee myös riskejä. Mitä useampi lenkki ketjussa, sitä enemmän mahdollisuuksia mennä pieleen myös laadussa. Jokainen hitsi on tärkeä. Pahimmillaan huonolaatuinen hitsaus aiheuttaa vakavan ongelman: kone hajoaa, laitos pysähtyy ja kokonainen tehdas tai laiva kärsii, ABB Oy:n Sähkökoneet-yksikön tahtikoneiden laatupäällikkö Esa Heikkinen sanoo. Heikkinen on perehtynyt siihen, miten hyvä laatu säilytetään läpi koko tuotantoketjun: pienimmältä alihankkijalta tilaajalle ja koneen kokoajalle ABB:lle sekä eteenpäin asiakkaille, aina loppukäyttäjien käsiin saakka. Laatu on ketjun perusasia. Sähkökoneiden valmistus muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän kokoonpanoksi. Teemme itse vähemmän osia ja painotamme sen sijaan tehokasta kokoonpanoa, Heikkinen kertoo. Voimanlähteenä viidakossa ABB:n sähkökone-yksikön tahtikoneita käytetään vaativissa tehtävissä. Ne tuottavat voimaa esimerkiksi valssilaitoksiin, laivan potkureihin, kompressoreihin, pumppuihin ja puhaltimiin. Tahtigeneraattoreita seilaa merillä ja niillä tuotetaan sähköä viidakossa. Jos komponentti rikkoutuu, korjaaminen voi olla vaikeaa tai joskus lähes mahdotonta. Rahallinen menetys on aina suuri. Korjattu hitsi ei myöskään ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen, ei kenttäolosuhteissa hitsattu korjaus ainakaan, Esa Heikkinen sanoo. Alihankintaketjun laatua uhkaa Heikkisen mukaan kaksi pääasiallista riskiä: osia ei toimiteta ajallaan tai ne ovat viallisia. Yhteen koneeseen tulevia, keskenään samanlaisia komponentteja saattaa valmistaa useampi kuin yksi luotettava toimittaja. Osien pitää olla tasalaatuisia, tulevatpa ne Kiinasta, Suomesta, itäisestä Euroopasta tai Intiasta. Asiakkaillemme koneet ovat aina made in ABB, Heikkinen sanoo. Valvonnasta varmistukseen Tilaajat vaativat koneenosien toimittajilta joustavuutta, kilpailukykyisempiä hintoja sekä parempaa laatua. Jokaisen komponentin on toimittava oikein, ja laaduntavoittelussa koko ketju pelaa samaan pussiin. Teksti: Lotta Suistoranta Kuva: Tuomas Pietinen Miten hyvä laatu säilyy läpi tuotantoketjun? ABB tuo eri tehtaidensa laadusta vastaavat ihmiset ja alihankkijoiden edustajat säännöllisesti tapaamaan toisiaan, sillä tärkeintä on yhteydenpito. Puolin ja toisin. Kaikkien on ymmärrettävä mihin osia käytetään ja mitä tapahtuu, jos komponentti rikkoutuu tai hitsi pettää, Esa Heikkinen painottaa. Teknisempiä laatutyökaluja ovat standardit, katselmukset ja auditoinnit. Niillä pyritään estämään vahinkoja ennalta. Länsimaissa laatua pyritään hallitsemaan yleensä ensisijaisesti varmistamalla. Laadunvarmistus on proaktiivista ennakoimista, kun taas laadunvalvonta on jo tehdyn työn tarkastamista. Katsotaan tuliko tehtyä virheitä, Heikkinen vertaa. Ennakoivasti hyvään laatuun tähtää myös ABB:n ja Amiedun yhteinen työ, laadukkaan hitsauksen ja teräsrakenteiden valmistamisen sekä tuottamisen varmistaminen. Yhteistyöstämme 80 % on laadunvarmistusta. Koko toimitusketju huomioidaan jatkuvasti ja erikoistarkastuksia tehdään, kun epäillään ongelmia. Tarvittaessa Amiedun edustaja valvoo hitsauksia vaikka Senegalissa tai Brasiliassa, Esa Heikkinen kertoo. ABB ja Amiedu laativat yhdessä muun muassa hitsausohjeet, hallitsevat hitsaajien pätevyyttä ja tarkastelevat hitsauslisäaineiden, -menetelmien ja materiaalien vaikutuksia. Toisaalta monet asiakkaamme painottavat edelleen vahvasti myös jälkikäteen tehtävää laadunvalvontaa ja joissain maanosissa ennakoivaa varmistusta ei juuri tunneta. Laadun tuottamisen peruskäsitteiden ymmärtämisessä on maailmanlaajuisesti vielä harmonisoimisen varaa, Esa Heikkinen toteaa. 14

15 Miten saadaan lisää tehoa työssäoppimiseen? Muun muassa tähän kysymykseen Kari Salminen ja Sirkku Mäntynen pureutuivat. Tuloksena on käytännönläheinen ja tehokas verkkokurssi kaupan alan työpaikkaohjaajille. Tehokas työkalu kaupan työpaikkaohjaajille Kaupan työpaikkaohjaajille on nyt tarjolla Kaupan ammattiin ohjaamisen verkkokurssi. Tätä kurssia voi hyödyntää laajemminkin esimies- ja tiimitoiminnassa, diplomikauppias Kari Salminen sanoo. Kaupassa työtahti on kiireinen monen muun työpaikan lailla. Opiskeluun ei ole helposti irrotettavissa aikaa työpäivistä. Verkkokoulutus vapauttaa koulutuksen ajasta ja paikasta. Se on tehokas tapa opiskella. Kaupan toimialalla on valmistunut uudenlainen kurssi työpaikkaohjaajien perehdyttämiseen. Olemme tehneet laajalla rintamalla yhteistyötä eri kaupparyhmittymien kanssa. Lopputuloksena on hyvin käytännönläheinen verkkokurssi, joka antaa työpaikkaohjaajalle vahvat eväät tukea esimerkiksi kaupassa oppisopimuksella alan tutkintoa suorittavaa opiskelijaa, Amiedun kouluttaja Sirkku Mäntynen toteaa. K-Citymarket Myyrmäen diplomikauppias Kari Salminen on ollut alusta lähtien mukana kurssin kehittämisessä. Olemme päässeet todella hedelmälliseen vuoropuheluun. Salmisella on pitkä kokemus kaupan alalta ja näkemystä siitä, miten asiat käytännössä hoituvat, Mäntynen sanoo. Oikeaa näkökulmaa Kari Salminen on tuonut esiin myös opiskelijoiden näkökulmaa. Olen sparranut verkkokurssin ideaa muun muassa johtoryhmäni kanssa. Nuoret työntekijät ovat tottuneita tietokoneisiin ja toimimaan verkoissa. Vanhemmilla kynnys on varmasti korkeampi, mutta sekään ei ole este, kun asia esitetään oikein, Kari Salminen sanoo. Tämän tyyppinen verkkokurssi syventää kaupan alan esimiesten ja muiden ammattilaisten tietoja sekä antaa uutta näkökulmaa, kunhan malttaa käydä aineistoa läpi. Verkko-opiskelussahan on myös se hyvä puoli, että asiaan voi palata aina tarvittaessa. Kun eteen tulee käytännön ongelma, siihen voi etsiä ratkaisua. Kurssin pituus on n. 45 minuuttia, ja se sisältää työkaluja, joita työpaikkaohjaaja voi hyödyntää ohjausprosessin ajan. Kurssi on myös valmis koulutuspaketti tiimityöskentelyyn. Sen voi esittää koko tiimille ja aiheista voidaan keskustella yhdessä. Kurssin aineistoissa on paljon tilanteita, joita me kaupan puolella aidosti kohtaamme. Salmisen mukaan verkkokurssi on myös yksi tapa kehittää toiminnan laatua. Tämän avulla voidaan yhtenäistää toimintatapoja. Voimme mallintaa, miten toimitaan esimerkiksi asiakaspalvelussa. Verkkokurssi on hyvin monikäyttöinen. Se on hyvä väline esimerkiksi kerrata asioita ja varmasti kokeneetkin esimiehet oppivat jotain uutta. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Tuomas Pietinen 15

16 Piemonten maakunta on oma suosikkini. 16

17 Passione Marko Koskisen intohimona on italialainen keittiö. Hän kokosi maukkaimmat reseptinsä kirjaksi, joka valittiin maailman parhaaksi italialaiseksi keittokirjaksi tänä vuonna. Olihan se yllätys! The Gourmand World Cookbook Awards -gaala kerää vuosittain Pariisiin kolmisen tuhatta kutsuvierasta. Tilaisuus on ikään kuin ruoka- ja viinikirjojen Oscar-gaala. Tänä vuonna Amiedun Taitotalon kongressikeskuksen ravintolatoimenpäällikkö Marko Koskinen sai kutsun, koska hänen kirjansa Passione intohimona italialainen keittiö oli valittu omassa sarjassaan kolmen finalistin joukkoon. Se oli jo saavutus, koska kirja on suomenkielinen. Voittoon en edes uskonut ja jätin gaalan väliin, Marko Koskinen kertoo. Marko Koskisen ja toimittaja Christer Lindgrenin yhteistyössä tekemän kirjan kustansi Otava. Kirja palkittiin jo viime vuonna parhaana suomalaisena keittokirjana. Kansainvälinen kilpailu kerää vuosittain kymmeniä tuhansia omissa maissaan palkittuja kirjoja. Tänä vuonna italialaisten kirjojen sarja oli kovatasoinen, mukana oli neljäntoista eri maan parhaat kirjat. Raati antoi erityistä kiitosta sekä kirjan sisällölle että hienoille valokuville ja graafiselle suunnittelulle. Herkkuja monipuolisesti Marko Koskinen on ihastunut italialaiseen keittiöön, koska se on hyvin monipuolinen. Italiassa on monta eri maakuntaa ja jokaisella on tyypillinen keittiönsä. Oma suosikkini on Piemonten maakunta, koska sen ruokakulttuuri on moderni. Monin paikoinhan italialainen keittiö on hyvinkin perinteinen, Koskinen toteaa. Italialainen monipuolisuus näkyy myös kirjassa, jonka noin 60 reseptiä an- Toimivat tilat ja hyvä ruoka Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevaa Taitotalon Kongressikeskusta ylläpitää Ami-säätiön tytäryhtiö Amicom Oy. Kongressikeskus tarjoaa toimivat kokoustilat, nykyaikaisen tekniikan sekä asiantuntevan ja joustavan asiakaspalvelun. Sen asiakkaina on niin yrityksiä, järjestöjä, julkishallinnon edustajia kuin yksityishenkilöitäkin. Me haluamme erottua kilpailijoistamme tarjoamalla asiakkaillemme sekä hyvät tilat että herkullista ruokaa viihtyisässä ympäristössä, kongressikeskuksen johtaja Kaija Ruotsalainen painottaa. Taitotalon kongressikeskus ravintoloineen tarjoaa myös työssäoppimisympäristön Amiedun ravitsemisyksikön opiskelijoille. tavat herkullisia vaihtoehtoja erilaisiksi aterioiksi. Reseptit on ryhmitelty vuodenaikojen mukaan. Reseptit löytyivät yllättävänkin helposti. Tavoitteena oli ottaa mukaan erityyppisiä ohjeita, jotta omansa löytävät yhtä lailla ruuanlaiton kevyet harrastelijat kuin suurempiakin haasteita haluavat kotikokit. Kaikki raaka-aineetkin löytyvät suomalaisista ruokakaupoista. Kirjassa on selkeät ja tarkat ohjeet. Niitä kannattaa noudattaa varsinkin jälkiruokia valmistaessa. Pääruuissa pystyy vähän soveltamaankin. Lähiruoka suosiossa Marko Koskinen on työskennellyt pari vuotta Taitotalossa. Aikaisemmin hän toimi keittiöpäällikkönä ja osakkaana Sasso-ravintolassa Helsingissä. Se oli italialaistyylinen ravintola eli saman suunnan mukaisen keittokirjan tekeminen oli luontevaa, Koskinen toteaa. Nykyinen työni on hyvinkin erilaista kuin niissä ravintoloissa, joissa olen aikaisemmin työskennellyt. Olen mukana myös kehittämässä kongressikeskuksen liiketoimintaa ja ruokatuotteita. Työssä on sekä haasteita että onnistumisen tunteita. Koskisen mukaan ruuanvalmistuksen trendinä on lähiruuan suosion voimakas kasvu. Entistä enemmän halutaan käyttää prosessoimattomia raaka-aineita. Ongelmana on niiden hinta ja saatavuus. Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Tuomas Pietinen ja Jukka Lehtinen 17

18 Spaghetti alla puttanesca 200 g spagettia 1/2 dl oliiviöljyä 5 valkosipulinkynttä 1 keltasipuli 1 pieni kuivattu chilipalko 2 tölkkiä murskattuja tomaatteja (à 400 g) 25 g säilöttyjä sardiineja 20 kpl mustia Kalamata-oliiveja 2 rkl kapriksia 1 rkl pilkottua lehtipersiljaa Kuullota oliiviöljyssä veitsen lappeella litistettyjä valkosipulinkynsiä noin viisi minuuttia. Poimi valkosipulit öljystä, lisää pilkottu sipuli ja murskattu chili. Lisää sitten seokseen murskatut tomaatit ja pilkotut sardiinit ja anna hymyillä pienellä lämmöllä noin minuuttia. Lisää puolikkaiksi pilkotut oliivit sekä kokonaiset kaprikset ja hauduta vielä noin 15 minuuttia. Lisää lopuksi lehtipersilja. Sekoita kastike keitettyyn pastaan ja tarjoa heti. Raakaa peuranpaistia, herkkutattia ja pistaasimajoneesia 200 g peuranpaistia 2 tl kapriksia 1 rkl oliiviöljyä 50 g herkkutatteja 1/2 dl majoneesia 1 tl pistaasipähkinöitä pikkusalaatteja suolaa mustapippuria Puhdista paisti mahdollisesti kalvoista. Revi haarukalla liha pieneksi tai hienonna se tehosekoittimessa. Mausta pilkotuilla kapriksilla, suolalla, pippurilla ja lorauksella oliiviöljyä. Muotoile muotin avulla haluamasi kokoisia pihvejä ja paista niihin kuumalla pannulla väri. Varo kypsentämästä liikaa. Tarjoa lisäksi pikkusalaatteja, paistettuja herkkutatteja ja majoneesia, jonka joukkoon on lisätty murskattuja pistaasipähkinöitä. Viikunasemifreddo ja appelsiinikinuskia 150 g viikunoita 100 g hillosokeria 1/2 dl vettä 4 munankeltuaista 120 g sokeria 1 vaniljatanko 1 limetin raastettu kuori 3 dl kermaa 1 dl fariinisokeria 1 dl kuohukermaa 1 rkl voita 1/2 appelsiinin raastettu kuori 2 dl punaviiniä 1 dl sokeria 1/2 appelsiinin mehu 4 tuoretta viikunaa Semifreddo Kiehauta vesi ja hillosokeri. Lisää pilkotut viikunat ja jäähdytä. Vatkaa keltuainen ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja kypsennä vesihauteessa yhdessä vaniljan kanssa 83-asteiseksi. Jäähdytä ja poista vaniljatanko. Lisää hillotut viikunat, limetin kuori ja vatkattu kerma. Kaada massa annosvuokiin ja jäähdytä. Kinuski Mittaa kattilaan sokeri ja kerma ja keitä noin 15 minuuttia niin, että seoksesta tulee kauniinruskeaa. Lisää hieman jäähtyneeseen kinuskiin voi ja raastettu appelsiininkuori. Punaviinisiirapissa mehustettua viikunaa Mittaa kattilaan punaviini, sokeri ja mehu. Keitä seosta, kunnes sitä on jäljellä noin puolet. Lisää hieman jäähtyneeseen liemeen neljään osaan leikatut viikunat. Anna maustua jääkaapissa vähintään pari tuntia, mutta mieluiten seuraavaan päivään. Aseta viikunat semifreddon päälle ja valuta lautaselle appelsiinikinuskia. 18

19 Koulutus raivaa pätevyyksien viidakkoa LVI-alan koulutuksessa riittää töitä pätevyysvaatimusten täyttämiseksi. Onkin tärkeää, että alan ihmiset löytävät oikeisiin koulutuksiin, SuLVIn koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju sanoo. Suomen LVI-liitto, SuLVI ry, on alan henkilöiden yhteistyö- ja koulutusjärjestö. SuLVIn rooli kouluttajana on erittäin merkittävä. Olemme osakkaana FISE Oy:ssä, joka myöntää LVI-alan suunnittelijoille ja työnjohdolle tarvittavat pätevyydet. Pätevyyden saadakseen hakijalla täytyy olla näyttöä osaamisesta, ja se taas vaatii koulutusta työkokemuksen lisäksi, Hilkka Peltoharju kiteyttää. Pätevyyksiä määritellään muun muassa ympäristöministeriön asettaman rakentamismääräyskokoelman eri osissa. Määräysten uusiutuminen lisää aina koulutuksen tarvetta. Esimerkiksi viime vuosi oli koulutusten kannalta hyvinkin tiivis, kun aloitettiin koulutus erillisten energiatodistusten antajien pätevöittämiseksi, Peltoharju kertoo. Alan ensimmäiset FISE-pätevyydet myönnettiin vuonna Sertifikaatit ovat voimassa seitsemän vuotta eli nyt on aika uusia ne. Sekin vaatii paljon resursseja koulutukseen. Pätevyys tuo töitä SuLVI ja Amiedu aloittivat viime vuonna entistä tiiviimmän yhteistyön. Starttina olivat IV- ja KVV-koulutukset Helsingissä ja Jyväskylässä. Nyt yhteistyö on laajentunut sekä sisällöllisesti että maantieteellisesti muihinkin suurimpiin kaupunkeihin. Amiedulta saamme sekä koulutukseen liittyvät palvelut että tilat. SuLVI vastaa koulutuksen sisällöstä ja sovimme Amiedun kanssa yhdessä kouluttajat. Tänä syksynä aloitimme myös toimintamallin, jossa pätevyyshakemus koulutukseen ja tenttiin lähetetään suoraan Amieduun. Siellä tarkistetaan alustavasti, että hakija täyttää koulutukseen pääsyn ehdot, Hilkka Peltoharju kertoo. Haasteena onkin se, että osaamisen kehittäminen on LVI-alalla harvoin yrityksen tärkeimpiä tavoitteita. Monella osaaminen on pitkän kokemuksen tulosta. Varsinaista koulutusta kuitenkin vaaditaan pätevyyden saamiseksi. Pätevyys puolestaan mahdollistaa myös töiden saamisen. Laatua seurataan Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Tuomas Pietinen Hilkka Peltoharjun mukaan SuLVI on saanut koulutettaviltaan hyvää palautetta Amiedun kanssa tehdystä yhteistyöstä. Amiedun palautejärjestelmään tulevat meidän koulutuksiamme koskevat viestit käsitellään myös SuLVIn koulutustoimikunnassa, missä otamme kaikki rakentavat kehitysideat huomioon. Palautetta on tullut esimerkiksi koulutusten ajankohdista, jos ne sattuvat alan kiireisimpiin aikoihin. Tärkeintähän on kuitenkin koulutuksen laatu ja sitä me pidämme yllä yhdessä Amiedun kanssa, Peltoharju sanoo. Yhteisiä koulutettavia riittää: SuLVIlla on 33 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin henkilöjäsentä. Pätevyysvaatimukset ovat jo nyt mahdoton viidakko ja lisää vaatimuksia tulee koko ajan. Kaikkien rakennusalalla toimivien pitäisi yhteistyössä koordinoida eri pätevyyksien todellista tarvetta. Tuskin on kenellekään eduksi, että jokaiseen työhön vaaditaan erillinen pätevyystodistus. 19

20