Keskusteluaiheita Discussion papers
|
|
- Paavo Härkönen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B FIN Helsinki Finland ETLAELINKEINOELÄMÄN Tel Telefax Keskusteluaiheita Discussion papers No. 615 Atro Mäkilä ELINTARVIKETEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI KYSELYTUTKIMUS ISSN
2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Euroopan sosiaalirahaston ennakointihankkeet Tavoitteena ennakointimenetelmien testaaminen Suomen elintarvikeklusteri 6 2 MENETELMÄNÄ YRITYSKYSELY Kirjallisuusselvitys Lomakkeen rungon rakentaminen Yrityshaastattelut Osoitteistojen keruu ja tutkimusotoksen valinta Kyselyn postittamisen organisointi Tulosten analyysi Tulosten raportointi 11 3 KYSELYLOMAKE Tietoja yrityksestä ja toimipaikasta Henkilöstön koulutus Koulutuksen tarjonta Osaamistarpeet 15 4 TULOKSIA Tutkimukseen vastanneet yritykset Henkilöstön koulutuksesta 20
3 3 4.3 Koulutuksen tarjonnasta 21 5 YRITYSTEN OSAAMISTARPEET Pääosaamisalueiden vertailua Yksittäisten osaamisalueiden vertailua Toimihenkilöiden ja työntekijöiden osaamisen vertailua 31 Johtaminen 31 Markkinointi ja myynti 32 Talous 32 Tuotantotoiminnot 33 Laatu 33 Tietotekniikka 34 Logistiikka 34 Kielitaito ja kansainvälisyys 35 Henkilökohtainen osaaminen Yrityksen koon vaikutus osaamistarpeisiin 36 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 39 LÄHTEET 42 LIITE
4 4 1 Johdanto Koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuudesta on keskusteltu vilkkaasti viime vuosina. Yritykset ovat kritisoineet koulutusjärjestelmää liiasta teoreettisuudesta. Suoraan koulun penkiltä työelämään tulleet eivät yritysten mielestä hallitse käytännön työnteossa tarvittavia taitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa elintarviketeollisuuden lähivuosien osaamistarpeita ja kehittää menetelmiä, joita voidaan käyttää osaamistarpeiden arvioinnissa. Pääpaino on menetelmien kehityksessä, mutta konkreettisia tuloksiakin saadaan menetelmiä testattaessa. Tutkimus liittyy Euroopan sosiaalirahaston (ESR), opetusministeriön ja työministeriön rahoittamiin koulutuksen ja työelämän ennakointihankkeisiin. Johdantoluvussa esitellään ensin ESR-hankkeiden taustoja yleisesti. Sen jälkeen käydään läpi tämän tutkimuksen tavoitteet ja esitellään Suomen elintarvikeklusterin rakenne. Luvussa 2 esitellään tutkimusmenetelmän sisältö ja tutkimusprosessin eteneminen vaiheittain. Yrityskyselyssä käytettävän lomakkeen kysymyksiä pohditaan luvussa 3. Luvussa 4 tarkastellaan tutkimukseen vastanneiden yritysten taustatietoja sekä yritysten vastauksia lomakkeen avoimiin kysymyksiin. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten osaamistarpeet esitellään luvussa 5. Johtopäätösluvussa arvioidaan käytetyn kyselymenetelmän soveltuvuutta osaamistarpeiden arviointiin. 1.1 Euroopan sosiaalirahaston ennakointihankkeet Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelma 4:n piirissä on tällä hetkellä käynnissä 313 erilaista projektia, joilla pyritään varautumaan työelämän muutoksiin. Etlatieto Oy:n syksyllä 1996 aloittama tulevaisuuden kasvualojen ennakointi ja osaamistarpeiden ennustaminen -projekti kuuluu samaan tutkimuskokonaisuuteen. Täsmällisesti projekti luokitellaan EU:n käyttämällä ryhmittelyllä seuraavien otsikoiden alle: Tavoite 4: Henkilöstön sopeuttaminen elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja tuotantojärjestelmien muutokseen Prioriteetti 4.1: Työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten muutosten ennakointi
5 5 Toimenpidekokonaisuus 4.1.1: Analysointijärjestelmän luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen Tavoiteohjelman perusteluissa mainitaan seuraavaa: 1 Tarvittavan osaamisen laatu sekä yritysten tapa käyttää inhimillisiä resursseja tuotanto-organisaatioissa ovat muuttuneet olennaisesti. Perinteiset tavat ennakoida työelämän ja työmarkkinoiden muutoksia ovat liian yleisiä, makroorientoituneita ja perustuvat vanhentuneisiin ja liian hitaisiin tilastollisiin luokitteluihin ja menetelmiin. Toistaiseksi ennakointitoiminta on ollut liian hidasta, johtaen usein jo valmistuessaan vanhentuneeseen tietoon. Tämän seurauksena toiminnan suunnitteluun on aiheutunut vakavia viiveitä erityisesti kohdennettaessa työelämään suuntautunutta koulutusta. Prioriteetin tavoitteena on luoda uusi, nopeampi, luotettavampi, jatkuviin prosesseihin perustuva järjestelmä työelämän ja työmarkkinoiden muutosten ennakointiin. Tulokset - ja prosessit sellaisenaan - käytetään ensinnäkin ammatillisen aikuiskoulutuksen ja koulutustoiminnan suunnitteluun. Toiseksi, ne tukevat työhallintoa ja muita hallintoelimiä, työmarkkinaorganisaatioita ja oppilaitoksia toimenpiteiden tehokkaammassa kohdentamisessa. Kolmanneksi, työllistävät yritykset ovat myös välittömiä edunsaajia: valtaosa analyyseistä tehdään kiinteässä yhteistyössä yritysten ja yritysverkostojen kanssa. Näitä ohjelma-asiakirjassa mainittuja periaatteita noudatetaan ja näihin tavoitteisiin pyritään myös tässä projektissa. Yhteistyötä yritysten kanssa pidetään erityisen tärkeänä. 1.2 Tavoitteena ennakointimenetelmien testaaminen Tulevaisuuden kasvualojen ennakointi ja osaamistarpeiden ennustaminen -projekti jakaantuu nimensä mukaisesti kahteen osaan. Tämä raportti käsittelee osista jälkimmäistä eli osaamistarpeiden ennustamista. 2 Päätavoitteena on ennakointimenetelmien testaaminen. Toisin sanoen projektissa keskitytään suurten tutkimusaineistojen kokoamisen ja analysoinnin sijasta menetelmien ja järjestelmien kehittämiseen. Kaikki työvaiheet do- 1 2 Euroopan sosiaalirahasto, tavoiteohjelma-asiakirja 4, luvut 3-4, (1995). Ennustaminen on tässä yhteydessä hieman liian mahtipontinen sana. Jatkossa puhutaan ennakoinnista tai arvioinnista.
6 6 kumentoidaan huolellisesti ja menetelmäkuvauksiin kiinnitetään huomiota, jotta empiirisen osan monistaminen ja toistaminen on jatkossa mahdollisimman helppoa. Alunperin tarkoitus oli tutkia klusterien 3 osaamistarpeita. Tutkimuksen edistyessä kuitenkin osoittautui, että yksittäisen klusterin koulutus- ja osaamistarpeet ovat liian laaja tutkimuskohde. Toimialojen tarkastelulla saadaan käyttökelpoisempia tuloksia. Klusterilähestymistavan ongelmat johtuvat muun muassa klusterien rajapinnoilla sijaitsevista toimialoista, jotka tuottavat palveluja useille eri klustereille. 4 Esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistus liittyy läheisesti elintarvikkeiden tuotantoon, mutta laitevalmistajien tarvitsema osaaminen poikkeaa huomattavasti avaintuoteyritysten osaamisesta. Laitteiden valmistus on lähempänä metalli- ja sähköteknistä teollisuutta kuin elintarvikealaa. Siksi niiden osaamistarpeiden arvioiminen samassa yhteydessä ei ole mielekästä. Elintarviketeollisuuden osaamistarpeiden selvitys on pilottiprojekti, jonka jälkeen tutkimusta jatketaan vakuutus- ja pankkialalla ja energiateknologiatoimialalla. Tutkimusmenetelmää kehitetään eri alojen kokemusten perusteella. Tutkimusprojektin toisessa osassa tutkitaan toimialojen tuotannon määrän muutosten ja työllisyyskehityksen välistä yhteyttä (Hernesniemi 1997). Loppuraportti kaikista osatutkimuksista valmistuu vuoden 1997 loppuun mennessä, jolloin myös menetelmä- ja järjestelmäkuvaus on valmis. 1.3 Suomen elintarvikeklusteri Klusterikäsitteestä on liikkeellä suuri joukko erilaisia tulkintoja, joiden merkitys jää usein epäselväksi. Termi on peräisin Harvardin yliopiston professorilta Michael Porterilta. Klusteri voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti: Klusteri on hyödyke- ja tietovirtojen toisiinsa kytkemien yritysten ja toimialojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yritysten yhteistyö ja tuotannon mittakaavaedut hyödyttävät kaikkia klusterin yrityksiä. Alan yritysten vireä kilpailu, vaativat asiakkaat, klusterin tarvitsemat tuotannontekijät sekä lähi- ja tukialat vaikuttavat klusterin kehitykseen. 3 4 Käsite määritellään seuraavassa luvussa (luku 1.3). Kuviossa 1 on esitetty elintarvikealan klusterikartta.
7 7 Klusterilla tarkoitetaan siis laajempaa yritysryhmää kuin perinteisellä toimialakäsitteellä. Oleellista on juuri se, että jonkin avaintuotetoimialan ympärille kerääntyy esimerkiksi alihankintaa, palvelutuotantoa, kauppaa ja jatkojalostusta. Asiakkaat ja viranomaiset vaikuttavat myös klusterin syntyyn ja toimintaan. Osaamisen kasaantumisella voi olla merkitystä, koska saman alan yritysten kannattaa kilpailusta huolimatta toimia samalla alueella koulutetun ja osaavan henkilöstön saatavuuden vuoksi. Usein vahvojen toimialojen yritysten lähellä järjestetään alan koulutusta tai perustetaan oppilaitoksia. Usein törmää tutkimuksiin ja artikkeleihin, joissa puhutaan klustereista mutta tarkoitetaan toimialaa. Tämä koskee myös ESR-ennakointihankkeita, joissa toimialoja käsittelevät projektit on listattu toimialaklusterihankkeet-otsikon alle. Hankkeiden epätäsmällinen luokittelu johtaa helposti väärinkäsityksiin. Toimialaklusteri-termiä ei tietääkseni käytetä missään muualla. Kuviossa 1 on esitetty Suomen elintarvikeklusteri. Kuviosta nähdään, että klusteri rakentuu avaintuotteiden eli elintarviketeollisuuden ympärille. Tärkeä merkitys on kuitenkin myös raaka-aineilla eli maataloudella, sekä tukku- ja vähittäiskaupalla ja tradingtoiminnalla. Jatkossa tuotekehityksellä ja bioteknologialla on todennäköisesti kasvava merkitys, kuten Benecol-margariinin esimerkki osoittaa. Tämän tutkimuksen osaamistarvekysely tehdään ainoastaan avaintuotteita valmistaville yrityksille. Elintarviketeollisuuden työntekijämäärä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 1990 ala työllisti vielä henkeä, mutta vuonna 1995 heistä oli jäljellä enää Vuosikymmenen alun laman aikana työllisyys väheni hieman muuta teollisuutta vähemmän, mutta Suomen EU-jäsenyyden myötä toimialan rationalisointi eteni vauhdilla (Tilastokeskus 1997:39). Elintarviketeollisuuden henkilöstön koulutustaso on muuta teollisuutta alhaisempi. Ero on viime vuosina kasvanut, koska kasvavien teollisuustoimialojen kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden koulutustaso on huomattavasti perinteisiä aloja korkeampi. Erityisesti nuorten koulutustason ero on silmiinpistävä. Näyttäisi siltä, että elintarviketeollisuus ei ole tarvinnut nuorta koulutettua työvoimaa yhtä paljon kuin moni muu ala (Tilastokeskus 1997:37).
8 8 Kuvio 1. Suomen elintarvikeklusteri Erityispanokset Laaturaaka-aineet Entsyymit Paperipohjaiset pakkaukset Prosessiosaaminen Koneet Kylmäkuljetusketjuun Meijeriteollisuuteen Putket, kuljettimet, säiliöt Pesulaitteet Liitännäispalvelut Kuljetukset ja varastointi Perustutkimus ja koulutus Biotekninen T& K Avaintuotteet Makeiset ja suklaa Sokerikemia Näkkileipä, keksit, vohvelit Lastenruuat Alkoholit, sekoitteet, raakaviina Olut ja virvokkeet Kala ja -valmisteet Margariinit Jugurtit, juustot, voi Lihavalmisteet Tradingvienti Hedelmät Kahvi Kaakaovalmisteet Vihannekset ja vihannesvalmisteet Tuoremehut Lähi- ja tukialat Elintarvikepohjaiset kemikaalit Rehuteollisuus Kliiniset ravintovalmisteet Mallastamot Kypsyttämöt Asiakkaat Elintarvikekauppa Suurkeittiöt, ravintolat Catering Venäjän ja Viron kauppa Verovapaa myynti Lähde: Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus, ETLA B-105, Menetelmänä yrityskysely Elintarviketeollisuuden osaamistarpeiden kartoittamisessa tarvitaan alan hyvää tuntemusta. Siksi on järkevää toimia yhteistyössä yritysten kanssa tutkimuksen alusta lähtien. Apua tarvitaan koko tutkimusprosessin ajan suunnittelusta tulosten analysointiin. Kyselytutkimuksen rakentaminen on tarkkaa puuhaa. Kysely onnistuu juuri niin hyvin kuin prosessin heikoin lenkki. Yhden vaiheen epäonnistuminen saattaa merkitä koko hankkeen kariutumista. Kuviossa 2 esitetään tässä tutkimuksessa noudatetun tutkimusprosessin eteneminen kaaviona.
9 9 Kuvio 2. Kyselytutkimuksen vaiheet 1. Kirjallisuusselvitys 2. Lomakkeen runko 3. Yrityshaastattelut 4. Osoitteiston keruu 5. Postittaminen 6. Tulosten analyysi 7. Raportointi 2.1 Kirjallisuusselvitys Kyselyn suunnittelu aloitettiin lukemalla aiempia elintarvikealasta tehtyjä selvityksiä, 5 tutkimuksia ja tilastoja. On tärkeää, että alasta saadaan hyvä yleiskuva ennen varsinaisen tutkimuksen aloittamista. Alan tuntemus helpottaa keskustelua asiantuntijoiden ja yritysten edustajien kanssa ja siten voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja muissa tutkimuksissa tehtyjä virheitä. 5 Katso esimerkiksi Hernesniemi, Lammi & Ylä-Anttila (1995), Laaksonen (toim.) (1996), Volk & Mikkola (toim.) (1994), Volk (toim.) (1995) ja Volk, Laaksonen & Mikkola (1996).
10 Lomakkeen rungon rakentaminen Kirjallisuusselvityksen kestäessä koottiin listaa kysymyksistä ja asioista, joista todennäköisesti olisi hyötyä osaamistarpeiden analyysissä. Päällimmäisen huomion kohteena olivat luonnollisestikin elintarviketeollisuuden työtehtävissä tarvittavat tiedot ja taidot, mutta myös yritysten taustatietoihin kiinnitettiin huomiota. Tuloksia tulkittaessa on välttämätöntä tietää, miten eri kokoisten tai eri elintarvikkeita valmistavien yritysten vastaukset eroavat toisistaan. 2.3 Yrityshaastattelut Kyselyä voidaan jalostaa eteenpäin keskustelemalla sen sisällöstä yritysten kanssa. Ajatuksena on, että toimialaa kattavasti edustavien yritysten avulla kaikki tärkeimmät osaamisalueet saadaan mukaan lomakkeeseen. Tässä pilottitutkimuksessa alustava lomake hiottiin lopulliseen muotoonsa yhteistyössä yritysten henkilöstöasiantuntijoiden kanssa. Yrityshaastatteluja tehtiin kolme, ja ne osoittautuivat ratkaisevan tärkeiksi lopullisen lomakkeen sisällön kannalta. Kyselyyn ja lomakkeeseen palataan raportin muissa luvuissa tarkemmin. 2.4 Osoitteistojen keruu ja tutkimusotoksen valinta Osoitteiden kerääminen saattaa kuulostaa toissijaiselta työvaiheelta, mutta sen listaaminen omana tutkimusvaiheenaan on perusteltua. Ainakaan elintarviketeollisuudesta ei löytynyt valmiita osoitteistoja henkilöstöpäälliköistä tai -johtajista, joten osoitteistojen keräämiseksi oli tehtävä työtä odotettua enemmän. Elintarviketeollisuusliitosta (ETTL) saimme suurimpien yritysten henkilöstöihmisten yhteystiedot, joiden avulla kokosimme osan osoitteista. Loput nimet kerättiin puhelimitse ETTL:n jäsenyritysluettelon avulla. Tässä kohtaa on syytä painottaa, että kirje on lähetettävä henkilön nimellä, jotta kyselyistä palautettaisiin mahdollisimman suuri osa. Pelkän yrityksen nimellä kyselyitä ei kannata lähettää. Yhteistyö suurempien yritysten konsernihallinnon kanssa osoittautui tehokkaaksi. Sopimalla konsernin henkilöstöjohdon kanssa yhteistyöstä yrityksen kaikkien toimipaikkojen kanssa vastaajat saatiin sitoutumaan tutkimukseen. Ainakin tässä tapauksessa vastausprosentti yhteistyöyritysten kanssa oli huomattavasti muita yrityksiä korkeampi, vaikka muihinkin yrityksiin kirje lähti yksittäisen henkilön nimellä.
11 11 Otokseen pyrittiin valitsemaan tärkeimpien avaintuotealojen 6 yrityksiä. Tärkeyttä mitataan toimialan yritysten ja henkilöstön lukumäärällä, koska tutkimustulosten halutaan koskevan alan suurimpia rekrytoijia. Jatkossa tutkimusmenetelmää voidaan täsmentää siten, että kohdeyrityksiä valittaessa painotetaan kasvavia toimialan osia. Nyt kasvualojen arviointiin ei ollut ennen kyselyn tekoa aikaa. 2.5 Kyselyn postittamisen organisointi Kysely lähetettiin noin 90 elintarvikealan yritykseen. Otos ei ole kovin laaja, mutta suuremman otoksen valinta ei ollut tarkoituksenmukaista tutkimuksen pilottiluonteen vuoksi. Päätavoitteena oli kyselylomakkeen testaaminen. Postittaminen ja erityisesti tulosten alustava analysointi vaativat paljon aikaa ja työtä. Siksi työvaihe kannattaa teettää alihankintana markkinatutkimukseen erikoistuneessa yrityksessä. On selvää, että tutkimusrahoja ei kannata tuhlata teettämällä tutkijoilla manuaalista työtä. Markkinatutkimusyrityksillä on tarvittava osaaminen lomakkeiden postitukseen, keruuseen ja tulosten alustavaan analysointiin. Tulokset saadaan käyttöön nopeammin, ja ne ovat helposti analysoitavassa muodossa. Tutkijoiden tehtäväksi jää siten alustavien tulosten tulkitseminen. 2.6 Tulosten analyysi Tuloksia tulkittaessa on pidettävä käyttäjien tarpeet mielessä. Alkuperäisenä tavoitteena oli tiedon välittäminen yrityksiltä koulujen opettajille, joten tuloksia on voitava hyödyntää opetussuunnitelmien ja yksittäisten kurssien suunnittelussa. Tavoite edellyttää hyvin käytännönläheistä tulkintaa ja raportointia - suurisuuntaisista visioista ja skenaarioista ei ole hyötyä. 2.7 Tulosten raportointi Tämän pilottitutkimuksen tulokset raportoidaan perinteisenä julkaisuna, mutta jatkossa raportointikanavana kannattaisi käyttää Internet-tietoverkkoa. Tutkimustuloksista voitaisiin kirjoittaa lyhyt, esitteen tyyppinen tiivistelmä, jossa viitattaisiin projektin kotisivuun. Näin säästyttäisiin kalliilta paino- ja jakelukustannuksilta. Tietoverkkojen käyttöä helpottaa se, että miltei kaikilla tutkimustulosten käyttäjillä on todennäköisesti verkkoyhteys. 6 Katso kuvio 1.
12 12 3 Kyselylomake Kuten edellä jo todettiin, kyselylomake rakennettiin kirjallisuustutkimuksen ja yrityshaastattelujen avulla. Omin avuin tehty alustava lomake hiottiin lopulliseen muotoonsa kolmen yrityksen henkilöstö- tai koulutuspäälliköiden kanssa. Lomaketta suunniteltaessa pidettiin ohjenuorana seuraavia periaatteita: Kysymysten on oltava täysin yksiselitteisiä. Vastaamisen on oltava helppoa ja siihen ei saa kulua varttituntia kauempaa. Vaikeasti löydettävien tietojen kysymistä vältetään. Tulosten tulkinnan on oltava teknisesti helppoa. Vaikka näistä periaatteista pyrittiin pitämään tiukasti kiinni, monen kysymyksen kohdalla epäonnistuttiin. Virheistä opimme, että lomakkeen testaaminen ennen laajemman kyselyn tekoa on välttämätöntä. Tämän luvun seuraavissa kappaleissa käydään läpi kaikki kysymyslomakkeen kysymykset. Kysymysten valinta perustellaan ja kysymysten toimivuutta pohditaan saatujen kokemusten pohjalta.
13 Tietoja yrityksestä ja toimipaikasta Taustatietoja tarvitaan tulosten tulkinnassa. Tulokset varmasti vaihtelevat yrityksen koon ja alatoimialan mukaan. Kymmenen työntekijän leipomoa ei voida suoraan rinnastaa 500 työntekijän säilyketehtaaseen. Kysymykset 1-6. Taustatietoja yrityksestä 1 - Yritys / toimipaikka - Toimiala - Tärkeimmät tuotteet - Vastaajan nimi, asema ja puh. 2 - Henkilöstön lukumäärä: toimihenkilöt / työntekijät / yhteensä - Tuotekehityshenkilöstön lukumäärä 3 - Henkilöstön ikärakenne: alle 30 / / yli Edellisen tilikauden liikevaihto Suomessa 5 - Edellisen tilikauden maksetut palkat 6 - Tuotekehitysmenojen osuus liikevaihdosta Yrityksen sijainti vaikuttaa esimerkiksi kielitaitovaatimuksiin. Paikallisia tarpeita palvelevassa yrityksessä kielitaidolla ei ole käyttöä. Toimialalla ja tuotevalikoimalla voi olla vaikutusta yrityksessä tarvittaviin erityistietoihin ja taitoihin. Yrityksen koko on aina otettava huomioon vastauksien arvioinnissa. Pienissä yrityksissä monitaitoisuus on valttia, kun taas suurissa yrityksissä erikoistuminen on usein viety pidemmälle. Kokoa voidaan mitata joko liikevaihdolla tai henkilöstön lukumäärällä. Tilikauden palkkasumman perusteella voidaan arvioida tuotannon työvoimavaltaisuutta. Tuotekehitystä koskevat kysymykset osoittautuivat elintarviketeollisuuden tapauksessa turhiksi, koska harvat osasivat vastata niihin. Henkilöstön ikärakenteen perusteella voidaan arvioida yritysten rekrytointitarvetta lähitulevaisuudessa. 3.2 Henkilöstön koulutus Henkilöstökoulutusta koskevilla kysymyksillä voidaan selvittää, millä alueilla yritykset joutuvat paikkaamaan muodollisen koulutuksen jättämiä aukkoja työntekijöiden tiedoissa ja taidoissa. Usein ajatellaan, että oppilaitokset keskittyvät yleispäteviin tietoihin ja taitoihin. Yritykset puolestaan kouluttavat henkilöstöään omilla erityisaloillaan, joita ei muodollisessa koulutuksessa voida ottaa huomioon.
14 14 Kysymykset Yritysten henkilöstökoulutus 7 Henkilöstön osaamisen arviointi: - Pidättekö yllä tietoja henkilöstön peruskoulutuksesta? (Kyllä/Ei) - Pidättekö yllä tietoja suoritetuista lisätutkinnoista? (K/E) - Pidättekö yllä tietoja suoritetuista lyhytkursseista? (K/E) - Arvioitteko säännöllisesti henkilöstön osaamista? (K/E) - Miten arvioitte henkilöstön osaamista? (AVOIN) 8 - Onko yrityksellänne henkilöstön koulutussuunnitelmaa? (K/E) - Millaisia tietoja suunnitelma sisältää? Millainen on suunnitteluprosessi? (AVOIN) 9 - Onko yrityksellänne erillistä koulutusbudjettia? (K/E) 10 Henkilöstökoulutuksen määrä vuonna 1996: - Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä - Yhteenlasketut kustannukset - Koulutusajan palkat - Kuinka moni henkilöstöstä osallistui koulutukseen, yhteensä? -... Toimihenkilöistä? -... Työntekijöistä? 11 - Mitkä ovat henkilöstökoulutuksen tärkeimmät tavoitteet? (AVOIN) 12 - Onko yrityksenne saanut yhteiskunnan tukea koulutuksen järjestämiseen? (K/E) - Jos on, millaista? (AVOIN) 13 - Millaista koulutusta yrityksessänne järjestetään tänä vuonna? (AVOIN) - Mitkä ovat henkilöstökoulutuksen painopistealueita? (AVOIN) Kysymysten 7-13 tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin yritykset pitävät yllä tietoja henkilöstönsä osaamisesta ja kuinka suunnitelmallista ja järjestelmällistä henkilöstökoulutus on. Emme kuitenkaan osanneet arvata, että avoimiin kysymyksiin jätetään usein vastaamatta. Siksi tämä kyselyn osio ei aivan täyttänyt tavoitteitaan kyllä-ei - kysymyksiä lukuunottamatta. Jatkossa kysymykset on joko muotoiltava yksinkertaisemmin tai joistain kysymyksistä on luovuttava kokonaan. 3.3 Koulutuksen tarjonta Tämän osion kysymysten päällimmäisenä tavoitteena oli selvitellä koulutuksen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta. Kysymyksenä oli, voivatko yritykset nimetä yksittäisiä ammatteja tai osaamisalueita, joille ei löydy ammattitaitoista työvoimaa tällä hetkellä. Lisäksi pyrimme kartoittamaan, millaisia yhteistyökuvioita yrityksillä ja oppilaitoksilla on.
15 15 Kysymykset Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus 14 - Kouluttavatko oppilaitokset työntekijöitä, jotka sopivat yrityksellenne ilman lisäkoulutusta? (K/E) - Onko yrityksellänne pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta? (K/E) - Mitkä ovat yrityksenne rekrytoinnin pullonkaulat tällä hetkellä? (AVOIN) - Minkä alan henkilöstöä on vaikea löytää? (AVOIN) 15 - Miten oppilaitosten tulisi kehittää koulutustarjontaansa? (AVOIN) 16 - Onko yrityksessänne oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä? (K/E) - Jos ei, soveltuisiko oppisopimuskoulutus yrityksellenne? (K/E) 17 Mistä oppilaitoksesta yrityksenne rekrytoi eniten henkilöstöään? -... työntekijöitä: (AVOIN) -... toimihenkilöitä: (AVOIN) - Onko yrityksenne yhteistyössä joidenkin oppilaitosten kanssa? (K/E) - Yhteistyöoppilaitokset (AVOIN) - Millaista yhteistyö on? (AVOIN) 18 - Miten tiedonkulkua yritysten ja oppilaitosten välillä tulisi parantaa? (AVOIN) 3.4 Osaamistarpeet Osaamisalueiden listaamisessa lähdettiin liikkeelle yrityksen perustoiminnoista. Esimerkiksi johtaminen, myynti ja markkinointi, talous ja tietotekniikka ovat kaikista teollisuusyrityksistä löytyviä toimintoja. Yrityksen toimintojen lisäksi listasimme henkilöstön tietoja ja taitoja kuvaavia osaamisalueita. Näin lista täydentyi mm. kansainvälisyydellä, kielitaidolla ja henkilökohtaisella osaamisella. Pääosaamisalueita lähdettiin pilkkomaan pienempiin osiin ensin oman harkinnan avulla, ja sitten yhteistyössä kolmen yrityksen henkilöstö- tai koulutuspäällikön kanssa.
16 16 Kysymys 19. Elintarviketeollisuuden ydinosaamisalueet Johtaminen Markkinointi ja myynti - Liikkeenjohto - Myyntitaidot - Toimialan tuntemus - Mainonta - Kilpailijoiden tuntemus - Myynti ja asiakaspalvelu - Henkilöstöjohtaminen - Keskusliikkeille ja kauppaketjuille - Henkilöstöhallinto - Yksittäisille kauppiaille - Työsuhdeasiat - Kuluttajille - Esimiestaidot - Brandi -osaaminen - EU-säädökset - Asiakasyhteistyö - Lakiasiat - Vientimarkkinointi Talous Tuotantotoiminnot - Rahoitus - Tuotantoprosessin tuntemus - Kustannuslaskenta - Koneiden ja prosessitekniikan tuntemus - Hinnoittelu - Raaka-aineiden tuntemus - Kirjanpito - Pakkaustekniikka - Budjetointi - Kylmätekniikka Laatu Tietotekniikka - Laaduntarkkailu (-valvonta, - - Mikrotietokoneen käyttö - Omavalvonta i ) - Lähiverkot - Standardit (esim. ISO-) - Tietoliikenne (esim. sähköposti ja Internet) - Hygienia - Tekstinkäsittely - Työsuojelu - Taulukkolaskenta - Prosessinohjausohjelmistot Logistiikka Ympäristöasioiden tuntemus - Tuotannonsuunnittelu - Ympäristöstandardit - Ostot Kansainvälisyys - Tilaustenkäsittely - Muiden maiden kulttuuri ja tavat - Varastointi - Ruokakulttuuri, makutottumukset - Kuljetukset - Liike-elämän tavat - Huolinta (tuonti-, vienti-) Kielitaito Henkilökohtainen osaaminen - Englanti - Viestintätaidot - Ruotsi - Kirjallinen - Saksa - Suullinen - Ranska - Ryhmätyötaidot ja tiimityöskentely - Venäjä - Projektinhallinta - Espanja - Yhteistyökyky - Muu, mikä? - Oma-aloitteisuus - Suullinen kielitaito - Itsenäinen päätöksenteko - Kirjoittaminen - Luetun ymmärtäminen
17 17 Kysyimme, mikä on eri osaamisalueiden merkitys elintarviketeollisuuden työntekijöille ja toimihenkilöille seuraavien viiden vuoden aikana? Osaamisalueiden merkitystä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (1=ei merkitystä, 5=erittäin tärkeä). Tuotannon ja toimiston tehtävät eroavat niin paljon toisistaan, että arviointi tehtiin erikseen työntekijöille ja toimihenkilöille. Osaamisalueita valittaessa on tasapainoiltava riittävän kattavuuden ja kyselyn pituuden välillä. Vastaajat kritisoivat liian pitkää lomaketta, ja toisaalta tulosten käyttäjät saattavat haluta yksityiskohtaisempaa tietoa osaamisalueissa. Myös tässä tutkimuksessa saimme molemmilta suunnilta kritiikkiä. Mitään oikeaa tarkkuutta ei tietenkään voida ennalta määritellä. Tarkkuus on ratkaistava jokaisen toimialan tutkimuksessa erikseen. Seuraavassa taulukossa on esimerkin vuoksi katkelma kysymyslomakkeesta. Lomake on kokonaisuudessaan liitteessä 1. Taulukko 1. Esimerkki kyselylomakkeesta 1=EI MERKITYSTÄ 5=ERITTÄIN TÄRKEÄ Työntekijät Toimihenkilöt Laatu Laaduntarkkailu Omavalvonta Standardit Hygienia Työsuojelu Oletimme, että tämänkin kysymyksen täyttöohjeet olivat yksiselitteiset. Puolet vastaajista oli kuitenkin jättänyt pääosaamisalueen (esim. laatu) arvioimatta, vaikka nimenomaan pyysimme sitä ohjeissa. Emme arvanneet, että suuri osa vastaajista tulkitsisi pääosaamisalueen otsikoksi. Kysymykset on siis muotoiltava niin suoraviivaisesti, että erillisiä ohjeita ei tarvita. Niitä ei kiireessä ehditä lukea. Kysymykset Kommentit ja palaute 20 - Mitä tärkeitä osaamisalueita ylläolevasta listasta puuttui? (AVOIN) 21 Palautteesi tutkimuksen tekijöille: - Miten kehittäisit tätä lomaketta? (AVOIN) - Mitä mieltä olet tämäntyyppisistä tutkimuksista? (AVOIN)
18 18 Palautteelle on jätettävä tilaa kyselyn loppuun. Palautetta ei välttämättä tule paljon, mutta pienistäkin kommenteista voi jatkossa olla suurta hyötyä. Tässä tutkimuksessa palautetta ei juurikaan tullut. 4 Tuloksia Tässä luvussa esitellään lyhyesti tutkimukseen osallistuneiden yritysten taustoja sekä yritysten vastauksia avoimiin kysymyksiin. Yritysten arviot eri osaamisalueiden tärkeydestä käydään läpi vasta luvussa Tutkimukseen vastanneet yritykset Kysely lähetettiin 90 elintarvikealan yritykseen. Vastauksia saatiin 34 ja vastausprosentiksi tuli siten 37,8 %. Vastaajien lukumäärää voidaan pitää kohtalaisena, vaikka pyrimmekin 50 prosenttiin. Näitä kyselyjä tulee liikaa! oli yleinen kommentti. On ymmärrettävää, että nykyinen kyselytulva vähentää vastaushaluja. Taulukko 2. Tietoja vastaajista toimiala* vastaajat henkilöstö liikevaihto (kpl) (hlöä) (milj. mk) leipomot juomat maitotuotteet rasvat (yms.) valmisruoka (yms.) makeiset lihateollisuus yhteensä (* Monialayritykset on luokiteltu päätuotteiden mukaan, joten toimialaluokittelu on vain suuntaa-antava.) Vaikka kysely lähetettiin kaikki toimialat kattavalle joukolle yrityksiä, eri toimialojen vastausprosenttien vaihtelun takia vastaajien joukko ei kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla koko alaa. Taulukosta 2 näkyy selvästi, että vastaajissa on esimerkiksi liikaa leipomoja ja liian vähän lihateollisuutta. Voimme kuitenkin lohduttautua sillä, että vastaajien jakaumalla ei ole suurta merkitystä tutkimuksen pilottiluonteen vuoksi. Jatkossa otoskokoa on kasvatettava, jotta kaikki alat tulevat riittävän laajasti mukaan.
19 19 Henkilöstön määrällä mitattuna otosta voi pitää hyvänä. Elintarviketeollisuus työllistää noin ihmistä, josta kyselyymme vastanneiden yritysten osuus on noin kolmannes. Koko alan liikevaihdosta vastaajien osuus on noin 40 %. Henkilöstö ja liikevaihto kuvaavat otosta huonommin kuin vastaajien lukumäärä, koska tavoitteena oli kerätä mahdollisimman monen elintarvikealan asiantuntijan mielipide osaamistarpeiden kehityksestä. Yhden henkilön mielipide ei riitä kuvaamaan lihanjalostusalaa, vaikka henkilö edustaisi suurta konsernia. Taulukko 3. Lisää lukuja vastaajista ja yrityksistä Toimihenkilöiden ja tuotannon henkilökunnan osuudet: Toimihenkilöt: Tuotannon henkilöstö: 33 % 67 % Henkilöstön ikäjakauma: Alle 30 vuotta 20 % vuotta 62 % Yli 50 vuotta 18 % Liikevaihto: Yhteensä 20,2 mrd. mk Mediaani Keskiarvo 43,0 milj. mk 612 milj. mk Liikevaihdon tunnuslukujen tarkastelu kertoo elintarviketeollisuuden polarisoitumisesta. Alalla toimii suhteellisen pieni joukko suuryrityksiä, joiden liikevaihtoa mitataan miljardeissa. Toisaalta alalla on suuri joukko paikallisia markkinoita palvelevia yrityksiä, joiden liikevaihto on korkeintaan muutamia kymmeniä miljoonia. Liikevaihtojen keskiarvon ja mediaanin suuri ero kertoo juuri polarisoitumisesta. Henkilöstön ikäjakauma oli kyselyyn vastanneissa yrityksissä odotettu. Valtaosa henkilöstöstä oli vuotiaita. Alle 30- ja yli 50-vuotiaita on keskimäärin saman verran. Tämän kysymyksen kohdalla on kuitenkin huomattava, että useimmat yritykset antoivat ikäjakaumasta vain arvion, koska tarkkaa jakaumaa ei ollut helposti saatavilla.
20 Henkilöstön koulutuksesta Henkilöstön koulutustasosta ja henkilöstökoulutuksesta esitettyjen rasti ruutuun - kysymysten vastaukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Tietoja henkilöstökoulutuksesta Kyllä / Ei -kysymykset Kyllä (%) Pidättekö yllä tietoja henkilöstön peruskoulutuksesta? 82 Pidättekö yllä tietoja suoritetuista lisätutkinnoista? 71 Pidättekö yllä tietoja suoritetuista lyhytkursseista? 65 Onko yrityksellänne henkilöstön koulutussuunnitelmaa? 62 Onko yrityksellänne erillistä koulutusbudjettia? 56 Arvioitteko säännöllisesti henkilöstön osaamista? 50 Onko yrityksenne saanut yhteiskunnan tukea koulutuksen järjestämiseen? 24 Työntekijöiden koulutustasosta pidettiin parhaiten tietoja yllä. Myös perustutkintoa täydentävät lisätutkinnot ja ja lyhytkurssit olivat useimmiten yritysten tiedossa. Kaksi kolmesta yrityksestä koulutti henkilöstöään erillisen suunnitelman mukaisesti. Noin puolella oli koulutusbudjetti. Puolet yrityksistä ilmoitti arvioivansa henkilökuntansa osaamista säännöllisesti. Neljännes oli saanut yhteiskunnan tukea työntekijöidensä koulutukseen. Avoimiin kysymyksiin vastattiin vaihtelevasti. Seuraavassa käydään kysymykset yksitellen läpi. Henkilöstön osaamisen arviointimenetelmät Tämän kysymyksen kohdalla useampia mainintoja osui ainoastaan kahden arviointitavan kohdalle. Useimmin mainittiin (vuosittaiset) kehityskeskustelut ja toisaalta jatkuva työsuorituksen ja tulosten seuranta. Henkilöstökoulutuksen suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin kuvaukset liikkuivat varsin yleisellä tasolla. Jotkut sanoivat, että suunnittelua harrastetaan budjetoinnin yhteydessä.
Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille
Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille Itä-Uudenmaan osaamistarvekysely alueen yrityksille ja organisaatioille 2016 Oikeaa osaamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksien
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
Monipuoliset osaajat palvelualojen voima
Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön
Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013
Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4
Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY
Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen
RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014
KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat
OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
Poolian hakijatutkimus 2012
Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista
Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015
MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus
Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
BtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
Autokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
Tausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
Savonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014
Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden
KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä
KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Arto Rauta 1, Maarit Kahila 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 Helsinki arto.rauta@saint-gobain.com 2 Mapita Oy Kanavaranta
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
Yrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?
Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa
Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke
Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset
Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
Kotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus
Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä
LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä
LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri
Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto
Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden
Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
Aikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ
TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari
Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta
Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012
Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013
Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa
Kehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö
16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka
Työelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon