Pelastusalan neuvottelupäivät Poliisin ja pelastustoimen yhteistyön kehittäminen

Transkriptio

1 Pelastusalan neuvottelupäivät Poliisin ja pelastustoimen yhteistyön kehittäminen Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

2 Sademäärän kasvu talviaikaan % vuosisadan loppuun (tammikuu, RCA3-EA2) 2020-talet 2050-talet 2080-talet

3 Sademäärän pieneneminen kesäaikaan jopa 30% pienellä epävarmuudella 2020-talet 2050-talet 2080-talet

4 Voimakkaan sateen kasvu 3-4 millimetristä/tunnissa jopa 20 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa noin 50 % vuosisadan loppuun mennessä talet 2050-talet 2080-talet

5

6 Teollisuusalueen huuhdonta, hulevesi jne. rankkasateella Foto: Anders Karlsson, VK Umeå

7 Ulkomaalaisten määrä Suomessa

8 Vieraskielisen väestön osuus osa-alueittain

9 Vieraskielisen väestön osuus osa-alueittain Vieraskielinen väestö: henkilöä

10 Huominen on lapsillemme yhä enemmän virtuaalinen

11 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsiporno - uusi iso haaste Internetin tehokkuus - kaksi tekijää tuotti vuodessa lapsipornokuvaa ja välitti tuhansia yhteystietoja Mallisivustot Kotifilmit hyväksikäytöstä Lasten itse tuottama laiton materiaali Virtuaaliset lapset

12 Yli 65-vuotiaiden osuus kunnissa Vuosi 2006 Vuosi

13 KESKUSHALLINTO Rakenneuudistuksen aiheuttamat muutokset yhteistoimintaan: poliisiosasto pelastusosasto poliisihallitus Tietohallinnon yhtenäistäminen - tietoturvallisuus - tietoarkkitehtuuri - paikkatiedot - tietoliikenne ja viestiyhteistyö Tilastoyhteistyö - palontutkinta - vesiliikenneonnettomuudet ja tilastot - liikenneonnettomuudet Hätäkeskusten kehittäminen - tietojärjestelmä - aluejaotus - päivystäjien koulutus

14

15 OPERATIIVINEN YHTEISTYÖ Rakenteelliset uudistukset: 24 poliisipiiriä ja 22 pelastustoimen aluetta Poliisipäällikkö ja pelastusjohtaja tiivis yhteistyöpari Päivittäiset tilanteet rutiinia Erityistilanteet varautumiseen panostetaan Johtamisjärjestelmät ja johtosuhteet

16 ERITYISTILANTEET (YETTS) Ydinonnettomuus lähialueella Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai pato-onnettomuudet Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus

17 Hki-Vantaalla rahtikoneonnettomuus

18 Kolarisuma maaliskuisena aamuna

19 Lentoaseman palo Kittilässä

20 Liikenneonnettomuus Pyhtäällä

21 Bussiturma Äänekoskella 2004 Jokelan koulusurma 2007 Matkailuauto ja ajoneuvoyhdistelmä Kiikalassa

22 Kauhajoen koulusurma

23 SUURTULVATILANTEISIIN VARAUTUMINEN

24 Metsäpalot: poliisi liikenteen ohjaus, alueen eristäminen, mahdollisesti palonsyyn tutkinta

25 HARVA-HANKKEEN TAUSTOJA Suomi on harvaan asuttu maa - keskim. 17,1 as/km 2 Harva-alueiden väestö ikääntyy. Palveluverkosto harva - kustannuksia Peruspalvelut luovat turvallisuutta Turvallisuusviranomaisten saatavuus ja näkyvyys lisäävät turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta

26 Huomioita harva-asutusalueiden turvallisuustilanteesta (SM:n tutkimus 2009) Paljon ikääntyneitä, joiden turvallisuuden tunne heikkenee. Turvallisuuden tehtävät eivät vähene samassa suhteessa kuin väestö. Maatilojen olemassaolo lisää turvallisuuden tunnetta: osa pysyvää asutusta ja tärkeä osa sosiaalisten suhteiden verkostoa Erityisesti poliisin toimintavalmiusajat pitkät ja huonontuneet Pelastustoimella ei vastaavaa kehitystä Vanhusten muutettava keskuksiin liikennepalvelujen olennaisesti huononnuttua tai täysin lakattua - muita syitä lääkekaapin puute, kauppa-auton käyntien lopetus Vanhukset pelkäävät kaupungissa harva-aluetta enemmän Lapset joutuvat itsenäistymään liian aikaisin, koulu/opiskelupaikka muualla turvattomuuden tunne vaikuttaa myöhempään kehitykseen Osassa harva-aluetta VPK:n henkilöstö vähentynyt jopa 20 %

27 HARVA-HANKE SM asetti HARVA-työryhmän, toimikausi Tavoitteena on harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistaminen sekä operatiivisen yhteistyön kehittäminen Halutaan löytää uusia toiminnallisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi Hyvät yhteistyökäytänteet ja saadaan käyttöön

28 HARVA-HANKKEEN TAVOITTEISTA Ensimmäisessä vaiheessa operatiivisen yhteistyön kehittämistä (poliisi pelastus raja) voimassaolevan lainsäädännön puitteissa, tavoitteena turvallisuuspalvelujen saatavuuden ja nopean avun varmistaminen Kokeilutoiminta Lapissa ja Pohjois-Karjalassa Jatkossa harkitaan hankkeen laajentaminen kattamaan myös muut keskeiset yhteistyöviranomaiset ja järjestöt Tarkastelun kohteena myös lainsäädäntö hallinnolliset ohjeet täydennyskoulutus

29 ERÄITÄ PILOTOITAVIA TOIMINTOJA Yhteispartiointi Päihtyneiden valvonta Päihtyneiden kuljetus Muut kuljetustehtävät Lähimmän partion hyödyntäminen Yhteistoiminta vaativissa tilanteissa Ensivastetoiminta Ensihoitotoiminta Kaluston ja tilojen yhteiskäyttö Operatiivisten ajoneuvojen tekninen varustaminen Yhteisen tilannekuvan sekä hälytys- ja johtamisprosessin kehittäminen Sesonkiluonteiseen apuun liittyvät järjestelyt

30 Hätäkeskusalueet Hätäkeskuslaitos 1 Helsinki 2 Länsi-Uusimaa 3 Itä- ja Keski-Uusimaa 4 Varsinais-Suomi 5 Satakunta 6 Häme 7 Pirkanmaa 8 Kaakkois-Suomi 9 Etelä-Savo 10 Pohjanmaa 11 Keski-Suomi 12 Pohjois-Savo 13 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 14 Lappi 15 Pohjois-Karjala 16 Ahvenanmaa (oman lainsäädäntönsä mukaan) sosiaali- ja terveysministeriö sisäasiainministeriö Johtokunta Hätäkeskusyksikkö Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus

31 Hätäkeskuslaitoksen kehittäminen, VUODET Yhdenmukaistaminen Toiminnan ja tietojärjestelmän kehittäminen Selvitys strategisista valinnoista Uusi laki ja aluejako Uusi tietojärjestelmä Rakennemuutokset

32 HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJIEN KOULUTUS Kestoaika 1,5 vuotta Järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu Opetussuunnitelma kehitetty yhteistyössä, mm. seuraavat osa-alueet toteutetaan Poliisiammattikorkeakoulussa: poliisihallinto Rrikos-,prosessi ja siviilioikeus poliisin operatiivinen toiminta tietojärjestelmät psykologia

33 Pelastuslain rakenne uudistuu Pelastuslaissa tuodaan selkeämmin esille: jokaisen ihmisen velvoitteet tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyssä sekä omatoimisessa varautumisessa (etc.) rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus (ml. hoitolaitokset) pelastustoimen viranomaisten vastuut ja tehtävät yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä pelastustoimen vapaaehtoistoiminta Kumotaan erillinen laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta ja säännökset sisällytetään pelastuslakiin

34 Hoitolaitosten palo- ja poistumisturvallisuustavoitteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Hoito- ja hoivalaitokset suojataan automaattisella sammutus-laitteistolla, jollei turvallisuus-selvityksen perusteella voida osoittaa muita keinoja riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi Vuoteen 2015 mennessä 50 % on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla Vuonna 2007 sprinklattu 13 % hoitolaitoksista, vuonna 2009 noin 20 % Spriklatut kohteet % 11-20% 21-33%?

35 Poistumisturvallisuusvaatimus pelastuslakiin Hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin sekä niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina

36 Pelastuslaki varmistaa osaltaan vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä Vapaaehtoistoiminnasta oma luku lakiin Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä parannetaan Sopimuspalokunta-käsitettä laajennetaan Sopimuspalokuntana voi toimia pelastusalalla toimiva yhteisö (esim. meri- ja järvipelastusyhdistys) Pelastusviranomaisille velvoite edistää vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä Sopimuspalokuntaan kuuluvien työterveyshuollon järjestämisvelvoite lakiin Järjestämisvastuusta sovittava palokuntasopimuksessa Palokuntalaisten työturvallisuutta korostetaan Viittaukset työturvallisuuslakiin

37 Suuntana riskien perusteella tapahtuva valvonta - palotarkastukset säilyvät keinovalikoimassa! Pelastuslaitoksen valvontatehtävä lakiin Valvontasuunnitelma Pelastuslaitos laatii valvontasuunnitelman Valvonnan perustuttava riskien arviointiin, oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta Valvonta maksulliseksi (suunnitelman mukaiset tarkastukset)

38 PALONTUTKINTA (1) Tavoitteena - tuottaa välittömästi hyödynnettävää tietoa valistus- ja neuvontatyöhön, valvontaan ja pelastustoiminnan kehittämiseen pelastuslaitoksissa - tuottaa tilastoaineistoa ja tietoa pelastustoimen ja paloturvallisuuden kehittämiseksi ja toteutettujen toimien arvioimiseksi

39 PALONTUTKINTA (2) Palontutkinta jokaisesta pelastuslaitoksen toimenpiteitä edellyttävästä tulipalosta - palonsyyn arviointi pelastusviranomaisten toimesta - tiedot Pronto-tietokantaan - palo- ja henkilöturvallisuusrikkomuksista ilmoitus poliisille SM voi määrätä tehtäväksi erityisen tutkinnan Suuronnettomuustutkinnat Onnettomuustutkintakeskuksen toimesta Palontutkinnan koulutus - oppilaitosten välinen koulutusyhteistyö

40 KENTTÄJOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN (1) Yhteinen tilannekuva Reaaliaikaisuus Resurssien tehokas käyttö Nivoutuminen häketietojärjestelmään Synergia ja taloudellisuus

41 KENTTÄJOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN (2) HÄKE Vasteiden syöttö Kenttäjohto Tukevat järjestelmät rekisterit

42 Kenttäjohtamisjärjestelmien kehittäminen (3)

43 VUODEN 1933 PALOLAIN SAATESANAT Palolakimme avaa erinomaisen suuret mahdollisuudet tehokkaan palontorjunnan järjestämiselle kaikkialla maassamme. Mutta huomattakoon sana mahdollisuus. Palolaki sellaisenaan ei torju tulipaloa. Tarvitaan paljon valppautta ja huolellisuutta viranomaisten taholta. Tarvitaan paljon hyvää tahtoa kuntien, palovakuutuslaitosten ja yksityisten kansalaisten taholta. Tarvitaan paljon intoa ja harrastusta palokunniltamme. Ja ennen kaikkea ja kaikilta tahoilta tarvitaan hyvää yhteisymmärrystä ja oman kunnian ja oman edun harrastuksen alistamista yhteisen edun hyväksi. (Suomen ensimmäisen Palolain valmistelija, varatuomari Leo Pesonen Suomen Palosuojeluyhdistyksen vuonna 1935 julkaisemassa teoksessa Palolaki ja sen sovellus)