LÄNSISATAMA JÄTKÄSAARI Työselostus Pudotustiivistyssuunnitelma

Transkriptio

1 LÄNSISATAMA JÄTKÄSAARI Työselostus Pudotustiivistyssuunnitelma ENNAKKOKOPIO Revisio Pvm Selite Viite Pvm Hyväksyjä Tarkastaja Laatijat Outi Kettunen, Ramboll Finland Oy 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSKOHDE JA YHTEYSHENKILÖT 3 2. TYÖN TAUSTA 3 3. MAAPERÄ 3 4. OLEVAT RAKENTEET 2 5. PUDOTUSTIIVISTYS Tiivistyksen syvyysvaikutus Tiivistystä edeltävät työvaiheet Pudotustiivistyskalusto ja pudotukset Pudotustiivistyksen etenemisjärjestys Pudotustiivistyspöytäkirjat Tiivistyskentät K1-1 K1-17, K2-1 K2-38, K3-1 K3-28 ja K4-5 K Tiivistyskentät K4-1 K Pudotustiivistyksen jälkeinen täyttö 4 6. TÄRINÖIDEN JA SIIRTYMIEN TARKKAILU Katselmukset Tärinän raja-arvot Pudotustärinöiden tarkkailumittaukset 5 2

3 1. RAKENNUSKOHDE JA YHTEYSHENKILÖT Kohde ja sen sijainti: Länsisatama Jätkäsaari, Helsinki Rakennuttajan yhteyshenkilöt: Projektinjohtaja Kati Kiyancicek Helsingin kaupungin rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto PL 1515, Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Elimäenkatu kati.kiyancicek@hel.fi Suunnittelijat, asiantuntijat: Outi Kettunen Ramboll Finland Oy Säterinkatu Espoo outi.kettunen@ramboll.fi 2. TYÖN TAUSTA Suunnittelualueet sijaitsevat Jätkäsaaressa. Pudotustiivistettävän alueen pinta-ala on yhteensä noin 7,4 ha. Suunnittelualueet tullaan rakentamaan asuinalueeksi. Syvätiivistyksen tarkoituksena on tiivistää täyttöjä ja siten tehdä täytöstä geoteknisesti tasalaatuisempaa rakentamista varten. Syvätiivistys myös pienentää käytönaikaisia painumia. Pudostustiivistystä tehdään katu- ja tonttialueille sekä Saukonkanavan kohdalle. Pudotustiivistystyö tehdään rakentamisen edellyttämässä aikataulussa vaiheittain, vaiheistuskartat aikatauluineen on esitetty tämän työselostuksen liitteenä. Tämä työselostus koskee alueiden pudotustiivistystä. Pudotustiivistyssuunnitelma on esitetty piirustuksissa 30307/ Suunnitelmat on tehty koordinaattijärjestelmään ETRS-GK MAAPERÄ Jätkäsaaren alue on maaperältään 1910-luvulta alkaen mereen tehtyä täyttöä, pääosa alueesta on täytetty sekalaisilla täyttömateriaaleilla. Täytön alla on paikoin savikerroksia. Uusimmat täytöt on tehty louheella 2010-luvulla, uuden täytön alueelta meren pohjan savikerros on ruopattu pois ennen täyttöä. Suunnitelmakartoissa on esitetetty arvioitu täytön alapinnan taso sekä kallionpinnan taso siellä, missä kallionpinta on ylempänä kuin tasolla -6. Saukonkanavan kohdalla on tehty massanvaihto. Massanvaihdon kaivu on ulottunut syvimmillään noin tasolle -11 ja täyttö on tehty pienlouheella tasoon noin +1 asti. 3

4 4. OLEVAT RAKENTEET Pudotustiivistettävällä alueella sijaitsevat putket ja johdot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa, putket ja johdot tulee siirtää tai poistaa käytöstä ennen tiivistystä. Alueella on sadevesiviemäröinti, joka poistuu käytöstä. Valaisinmastoja tulee tarvittaessa siirtää tai poistaa ennen tiivistämistä. Tiivistys tulee vaiheistaa siten, että liikennöinti on mahdollista koko ajan. 5. PUDOTUSTIIVISTYS Tämä työselostus koskee suunnitelmapiirustuksessa 30307/ /522 esitettyjä pudotustiivistyskenttiä K1-1 K4-33. Kentät ja pudotuskaaviot on esitetty suunnitelmapiirustuksessa. Pudotuskenttien pudotusruudukon linjat merkitään maastoon kenttien ulkopuolelle siten, että ruudukon sijainti ei muutu pudotustyön ja tiivistysalustan tasauksen ja tiivistämisen aikana. Pudotusruudukko ja -pisteet mitataan ja merkitään näkyviin linjamerkeistä mittanauhan avulla ennen jokaista uutta pudotuskierrosta. Kenttien, ruudukoiden ja pudotuspisteiden paikalleen mittaustarkkuus on ± 25 mm. 5.1 Tiivistyksen syvyysvaikutus Tiivistymisen syvyysvaikutuksen kaavassa (Lukas) Dmax = k(wh)½ esitetyn kokeellisen kertoimen k arvona on suunnitelmassa sekalaisen täytön alueella arvoa 0,6 ja louhetäytön alueella 0,75. Pudotustiivistys on suunniteltu siten, että tiivistysvaikutus ulottuu noin 7 m syvyydelle. Massanvaihtoalueella tiivistys tehdään kahdessa vaiheessa siten, että tiivistysvaikutus ulottuu noin 12 m syvyydelle. Mikäli työn aikana havaitaan, että täytön alapuolella on häiriintyvä savikerros, tulee työ keskeyttää ja ottaa yhteys suunnittelijaan ja sopia tiivistystehon pienentämisestä. Häiriintyminen on todennäköistä jos maaperä alkaa hyllymään tai huokosvesi purkautuu pudotuskraateriin. 5.2 Tiivistystä edeltävät työvaiheet Asfaltoiduilta alueilta poistetaan asfaltti ennen tiivistystä. Tiivistettävän täytön pinnan on oltava tasainen ja vaakatasossa. Varsinaista tiivistysalustaa ei tarvita. Tiivistettävän täytteen pinta tiivistetään ennen pudotustiivistyksen aloittamista vähintään 50 kn täryjyrällä kuusi (6) kertaa yliajaen. Maanpinta vaaitaan ennen pudotustiivistyksen aloittamista. Ennen tiivistystyön aloittamista urakoitsijan tulee selvittää lähialueen rakennustyömaiden valuaikataulut. Pudotustiivistys tulee vaiheistaa siten, ettei tiivistyksestä aiheutuvasta tärinästä ole haittaa sitoutumisvaiheessa olevalle betonille. 2

5 5.3 Pudotustiivistyskalusto ja pudotukset Työssä edellytetään käytettävän 10, 12 ja 20 tonnin pudotusjärkälettä. Järkäleiden paino saa olla em. painoista enintään 10 % kevyempi ja 10 % painavampi. Urakoitsijan esittämän kaluston tulee kuitenkin mahdollistaa nostokorkeudet, joilla saavutetaan vaaditut potentiaalienergiat (järkäleen paino x järkäleen nostokorkeus). Pudotusjärkäleen tulee olla joko suoran särmiön tai lieriön muotoinen. Järkäleen pohjan tulee olla tasainen ja iskuvoiman vähintään 50 kn ja enintään 75 kn pohjan neliömetriä kohden. Järkäleen tulee olla teräksinen ja sen tulee säilyttää alkuperäinen muotonsa ja mittansa koko pudotustyön ajan. Pudotusjärkäleen nostokoneen tulee olla tela-alustainen ristikkopuominosturi, joka soveltuu pudotustyöhön vaaditulla pudotusenergialla. Pudotuksessa voidaan käyttää vaijeri-ripusteista tai vapaasti putoavaa järkälettä. Pudotuskorkeus mitataan järkäleen pohjasta tiivistysalustan pintaan. Pudotuskorkeudet on annettu vaijeri-ripusteiselle järkäleelle. Vapaasti putoavalle järkäleelle vastaava pudotuskorkeus on 80 % ko. arvosta. Pudotuskorkeuden on oltava säädettävissä ja mitattavissa 0,1 m tarkkuudella. Järkäleen on osuttava suunniteltuun pudotuskohtaan kohtisuoraan pohja edellä. Järkäle tulee pudottaa 0,1 m tarkkuudella merkittyyn kohtaan. Pudotuskierrosten määrä ja pudotusten määrä/kierros on esitetty kohdissa 5.6 ja 5.7. Pudotukset tulee tehdä aina joka toiseen pisteeseen ja tämän jälkeen näiden väliin, jotta pudotusjärkäle ei kallistuisi maahan iskeytyessä. Pudotuskuopat täytetään murskeella, tasataan, oikaistaan ja tiivistetään. Tiivistäminen tehdään 5 kn tärylevyllä neljä (4) kertaa yliajaen. Järkäleen korkeusasema mitataan ennen ensimmäistä pudotusta, kun järkäle on asetettu oikeaan pudotuskohtaan. Järkäleen painuma (pudotuskraatterin syvyys) mitataan viimeisen pudotuskierroksen ensimmäisen (1.) ja kolmannen (3.) pudotuksen jälkeen. Mittaus tehdään vaaitsemalla järkäleen päältä keskipisteen kohdalta. Mittaustarkkuus on 10 mm. Kahden viimeisen pudotuksen yhteispainuman on oltava enintään kohdassa 5.6 ilmoitettu. Jos painuma on suurempi, tehdään lisäpudotuksia, kunnes kriteeri täyttyy. 5.4 Pudotustiivistyksen etenemisjärjestys Pudotustiivistys aloitetaan vaiheen 1 kentiltä, kentät on numeroitu ohjeelliseen tiivistysjärjestykseen. Tiivistys aloitetaan kauimpana tärinäherkistä kohteista olevista kentistä. 5.5 Pudotustiivistyspöytäkirjat Pudotustiivistyksestä pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan: Työkohde Pudotustiivistyksen tekijä Työnjohtaja ja allekirjoitus Päivämäärä, aloitus- ja lopetusajankohta Säätila ja lämpötila Kentän numero Pudotuspisteen numero Pudotuskierros ja pudotusten määrä/piste Pudotuskone ja pudotustapa 3

6 Pudotuspaino ja pudotuskorkeus Järkäleen korkeusasema ennen ensimmäistä pudotusta Järkäleen yhteispainuma 2 viimeisellä pudotuksella Pudotustyön aikana tehdyt muut huomiot Pudotustiivistyspöytäkirjat toimitetaan työmaavalvojalle ja suunnittelijalle tarkastettavaksi. Pudotustiivistyksestä laaditaan toteumapiirustus (dgn/dwg), jossa on esitetty toteutuneiden pudotuspisteiden sijainnit. 5.6 Tiivistyskentät K1-1 K1-17, K2-1 K2-38, K3-1 K3-28 ja K4-5 K4-33 Järkäleen massa/pudotuskorkeus 12 t/12 m Pudotusruudukko 2,5 m x 2,5 m Pudotuskierrosten määrä on vähintään 4 ja pudotusten määrä on kuhunkin pisteeseen 3 kpl/kierros Pudotukset tehdään samaan pisteeseen ruudun keskelle Lisäkriteeri: Kahden viimeisen pudotuksen yhteispainuman on oltava alle15 cm. 5.7 Tiivistyskentät K4-1 K4-4 Ensimmäinen tiivistysvaihe Järkäleen massa/pudotuskorkeus 20 t/12 m Pudotusruudukko 5 m x 5 m Pudotuskierrosten määrä on vähintään 4 ja pudotusten määrä on kuhunkin pisteeseen 3 kpl/kierros Pudotukset tehdään samaan pisteeseen ruudun keskelle Lisäkriteeri: Kahden viimeisen pudotuksen yhteispainuman on oltava alle 20 cm. Toinen tiivistysvaihe Järkäleen massa/pudotuskorkeus 10 t/10 m Pudotusruudukko 2,5 m x 2,5 m Pudotuskierrosten määrä on vähintään 4 ja pudotusten määrä on kuhunkin pisteeseen 3 kpl/kierros Pudotukset tehdään samaan pisteeseen ruudun keskelle Lisäkriteeri: Kahden viimeisen pudotuksen yhteispainuman on oltava alle 10 cm. 5.8 Pudotustiivistyksen jälkeinen täyttö Maanpinta painuu tiivistämisen vaikutuksesta keskimäärin vähintään noin 0,5 m. Pudotustiivistyksen jälkeen alueelle tulee tehdä täyttöä siten, että täytön yläpinta tasataan samaan tasoon missä asfaltin pinta oli ennen tiivistystä. Reuna-alueilla täyttö tulee tehdä siten, että tiivistetyn ja tiivistämättömän alueen rajakohdassa ei ole korkeuseroa. Täytön yläpinta tulee tasata siten, ettei vesi lammikoidu alueelle. Maanpinta vaaitaan ennen ja jälkeen täytön. 4

7 6. TÄRINÖIDEN JA SIIRTYMIEN TARKKAILU 6.1 Katselmukset Laiturirakenteiden kunto tarkastetaan ennen pudotustiivistyksen aloittamista ja tiivistämisen jälkeen niillä alueilla, missä pudotustiivistys ulottuu lähemmäksi kuin 40 m laiturirakenteesta. Ruduksen betoniasema rakenteineen tulee katselmoida silloin kun tiivistys ulottuu lähemmäksi kuin 50 m rakenteista. 6.2 Tärinän raja-arvot Laiturirakenteisiin ja muihin alueen betonirakenteisiin sovelletaan heilahdusnopeuden raja-arvoa 10 mm/s taajuusalueella 1-50 Hz. Putkijohtoihin sovelletaan heilahdusnopeuden raja-arvoa 50 mm/s taajuusalueella 1-50 Hz. 6.3 Pudotustärinöiden tarkkailumittaukset Laiturirakenteisiin, Ruduksen betoniaseman rakenteisiin sekä muihin rakenteisiin asennetaan 3-komponenttimittarit tilaajan kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin. Rakenteisiin kohdistuvia pudotustiivistystärinöitä tarkkaillaan ja tulosten perusteella tarkistetaan varoetäisyydet. Tärinämittaus tulee suorittaa siten, että pudotustiivistyskoneen kuljettaja saa tulokset reaaliaikaisesti voidakseen pysäyttää työn tai vähentää pudotusenergiaa, mikäli tärinäraja ylittyy tietyllä %-määrällä pudotuksista tiettynä ajanjaksona. Yksityiskohtaiset ohjeet ko. asiasta annettaan ennen työn aloittamista pidettävässä aloituskokouksessa. 5