Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti"

Transkriptio

1 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 gg

2

3 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 RAPORTTI Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö-Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen: Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008, 21 s. + liitt. 10 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Asiantuntijuus, asiantuntijoiden kehittäminen, urakehitys, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnittelun toimintamalli Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikkö on määritellyt ja priorisoinut asiakkailleen tarjoamansa palvelut, nimennyt palveluvastaavat ja kuvaa parhaillaan palveluiden tuottamisprosesseja. Tämä on vahvistanut tietämystä siitä, mitä asiantuntemusta yksiköllä on oltava pystyäkseen palvelemaan asiakkaitaan tavoitteiden mukaisesti asiantuntevasti, joustavasti ja tehokkaasti. Asiantuntemuksen hankinnassa ja kehittämisessä tarvitaan laajaa keinovalikoimaa ja uudet keinot ovat tervetulleita. Asiantuntijat haluavat, että heidän asiantuntemuksensa on parhaassa mahdollisessa käytössä, kehittyy ja sitä arvostetaan. Organisaatioon sitoutumisessa on tärkeää, että uravaihtoehtoja on tarjolla, uralla eteneminen on mahdollista ja sitä tuetaan. Asiantuntijat odottavat asiantuntijuuden tasojen ja vaatimusten määrittelyä sekä yhteyttä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin. Valtiovarainministeriö julkaisi v valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin (Aloittelijasta senioriksi, työryhmämuistio 8a/2007). Jatkotyöskentelyä varten VM kokosi hankkeen, jossa virastot soveltavat mallia käytännössä. Tiehallinnosta mukaan ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö ja Kaakkois-Suomen tiepiiri. VM:n julkaisema raportti oli hyvä lähtöaineisto projektille. AP:n urapolkupilotin projektiryhmä hankki tietoa yksikön asiantuntijoilta urakehityksestä, odotuksista ja kehittymismahdollisuuksista pitämällä aloitustyöpajan, haastattelemalla ja pyytämällä kommentteja. Projektin tuloksena syntyi ehdotus Asiantuntijapalvelut -yksikön urasuunnittelun toimintamalliksi sekä esityksiä mallin toimivuuden varmistamiseksi. Asiantuntijauriksi valittiin tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija ja näille kuvattiin urapolkumalli. Määriteltiin asiantuntijuuden kolme porrasta: aloitteleva asiantuntija, asiantuntija ja johtava asiantuntija. Urasuunnittelu liittyy yksikön tavoitteisiin, toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun ja johtamiseen. Urasuunnittelu ja seuranta tapahtuvat ensisijaisesti esimiehen ja asiantuntijan yhteistyönä kehityskeskusteluissa. Esimies tuo urasuunnitteluun tiedot yksikön näkökulmasta ja asiantuntija omista suunnitelmistaan ja osaamisestaan. Projektiryhmän ehdottamia tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä urasuunnittelun systematisoimiseksi toimintamallin käyttöönoton lisäksi - kehityskeskustelujen ohjeistuksen ja lomakkeiden tarkistus - esimiesten ja asiantuntijoiden urasuunnittelun info - tehtäväkierron pelisäännöistä ja tavoitteista sopiminen AP:ssa Jatkohankkeena ehdotetaan selvitettäväksi urapolkumallin liittymiä henkilöstöhallinnon järjestelmiin, henkilöstösuunnitteluun, palkkaukseen ja rekrytointiin.

6

7 ESIPUHE Tässä "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti" -raportissa on kerrottu projektin lähtökohta, tavoitteet ja toteutustapa, kuvattu urasuunnittelu toimintamalli työkaluineen sekä esitetty ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi on lueteltu liittymiä muuhun Tiehallinnon toimintaan ja kehittämiseen. Projektin etenemistä on esitelty Asiantuntijapalvelut -yksikön johtoryhmälle, joka on ohjannut projektia. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Tuovi Päiviö-Leppänen, jäseninä Erkki Westerlund, Matti Piispanen ja Marja Koski, sihteerinä Eeva Liisa Toivonoja. Projektiryhmä toteutti projektin omana työnä. Helsinki marraskuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 7 Sisältö 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 9 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 10 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Tavoitteet Aloitustyöpaja Asiantuntijoiden haastattelut Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen 13 4 KESKEISET TULOKSET Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 17 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET Johtaminen ja urasuunnittelu Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 19 7 AINEISTO 20 8 LIITTEET 21

10

11 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 9 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN Valtionhallinnon rakenteiden, tehtävien ja johtamiskulttuurin muutokset sekä kiristyvä kilpailu työvoimasta ovat johtaneet tarpeeseen suunnitelmallisesti kehittää asiantuntijatehtäviä ja asiantuntijoiden osaamista. Valtionhallinnossa asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on korkeatasoisia tietoja ja taitoja, joita hyödynnetään organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiantuntijan tehtävään sisältyy asiantuntijuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Hyvältä asiantuntijalta edellytetään aikaansaavuutta, työnhallintaa ja yhteisöllisyyttä sekä halua ja kykyä jakaa osaamistaan organisaatiossa ja verkostoissa. Valtiovarainministeriön toimesta on vuonna 2007 laadittu valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumalli. Malli perustuu aiemmin määriteltyihin ja vuoteen 2012 ulottuviin valtionhallinnon henkilöstön kehittämisen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittämisen tavoitteet: Osaamista johdetaan systemaattisesti ja toimintalähtöisesti Työyhteisöt ovat kehittäviä, innostavia ja innovatiivisia Asiantuntijatehtävät ovat houkuttelevia Valtio tarjoaa joustavia urapolkuvaihtoehtoja ja selkeitä kehittymismahdollisuuksia Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin määritellyt valtiovarainministeriön asettama työryhmä on ehdottanut, että malli otetaan suunnitelmallisesti käyttöön valtionhallinnossa. Käyttöönotto alkaa vuonna 2008 eri virastojen pilottihankkeilla, joissa määritellään konkreettisia urapolkuja ja hyvän asiantuntijan tunnusmerkkejä sekä kartoitetaan keinoja asiantuntijuuden kehittämiseksi. Pilotit jatkuvat kesään 2009, jonka jälkeen valtiovarainministeriö raportoi koko hankkeen. Valtiovarainministeriön julkaisussa Aloittelijasta senioriksi - asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, 8a/2007, on kuvattu urapolkuja yleisellä tasolla sekä kiteytetty asiantuntijana kehittäytymisen periaatteita.

12 10 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin käyttöönoton pilotoijiksi ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö sekä Kaakkois-Suomen tiepiiri. Molempien projektien tavoite henkilöstönäkökulmasta on, että urasuunnittelulla parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan ja edetä urallaan. Asiantuntijapalveluiden projektin painopiste on jäntevöittää urasuunnittelua. Kaakkois-Suomen projektissa tarkistetaan lisäksi tiepiirin osaamistarpeita ja osaamisen kapeikkoja sekä kartoitetaan osaamisen kehittämisen menetelmiä. AP:n pilotin tuloksia hyödynnetään yksikön tienpidon asiantuntijoiden, projektipäälliköiden, esimiesten ja hallinnon asiantuntijoiden asiantuntijuuden kehittämisessä, urapolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiantuntijapalveluiden (AP) urapolut -pilotti käynnistyi maaliskuussa ja päättyy joulukuussa Pilotin toteuttaa yksikön henkilöstöstä nimetty viisihenkinen projektiryhmä. Pilotin jälkeen urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto ja jatkokehittäminen liittyy normaaliin johtamiseen, työntekoon ja osaamisen kehittämiseen eri keinoin. Urapolkumallin käyttöönotto sisältyy myös Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämissuunnitelmassa (2007) esitettyihin tavoitteisiin.

13 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 11 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3.1 Tavoitteet Pilotin tavoitteena on saada aikaan toimintamalli ja työvälineitä urasuunnitteluun ja asiantuntijuuden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Työssä selvitetään, mitä urapolkuajattelu käytännössä tarkoittaa ja millaisia toimintatapojen muutoksia tavoitteellinen urapolun suunnittelu ja urapolulla eteneminen edellyttää. Projekti kuvaa urapolkumallia. Urasuunnittelussa sovitetaan yhteen yksikön strategian mukaisia, nykyisiä ja ennakoituja osaamistarpeita ja asiantuntijoiden uralla etenemisen odotuksia ja mahdollisuuksia. Urapolkupilotissa asiantuntijaurilla kehittymistä tarkasteltiin ensisijaisesti yksilön kannalta. Työnantajan kannalta urapolkumallin hyväksymisellä turvataan asiantuntemuksen jatkuva kehitys Tiehallinnon toiminnan kannalta keskeisille osaamisalueille. Urasuunnittelulla ja asiantuntijuuden kehittämisellä - parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää osaamistaan, edetä urallaan ja liikkua luontevasti johtamis- ja eri asiantuntijatehtävien sekä yksiköiden välillä - toteutetaan yksikön visiota ja toiminta-ajatusta: parannetaan yksikön palveluiden tuottamiskykyä ja palveluiden laatua - tehostetaan henkilöresurssien kohdentamista palvelujen kysynnän mukaan - saadaan osaamista korvaamaan eläköitymisessä menetettyä asiantuntemusta - lisätään asiantuntijoiden arvostusta ja sitoutumista organisaatioon - varaudutaan valtionhallinnon uudistuksista seuraaviin osaamistarpeiden muutoksiin 3.2 Aloitustyöpaja Projektin alkuvaiheessa järjestettiin työpaja joukolle asiantuntijoita ja esimiehiä. Urapolkutyöpajaan kutsutut laativat ennakkoon kuvauksen omasta työurastaan. Kuvauksista koottiin tyypillisiä asiantuntijaksi kehittymisen vaiheita ja urakehityksen käännekohtia: - Jatko- ja täydennyskoulutus sekä muu merkittävä osaamisen kehittäminen - Asiantuntijuus laajenee ja syvenee siirryttäessä vaativampiin ja kokonaan toisiin tehtäviin. - Aktiivisuus T&K -hankkeissa tai muissa kehittämishankkeissa liittyi selkeästi urakehitykseen, samoin aktiivisuus pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. - Uralla etenemiseen vaikuttavat myös omassa elämässä tärkeät asiat, elämäntilanteen muutokset ja ennen kaikkea oma oivallus päämääristä, omista vahvuuksista ja halu kehittyä ja ottaa vastuuta. - Monille uralla etenemiseen on vaikuttanut muutto toiselle paikkakunnalle, varsinkin uran alkuvaiheessa.

14 12 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Lama-aika ja muut yhteiskunnalliset murrokset näkyvät monien urapoluissa - "Sattumat" tarjoavat tilaisuuksia uralla etenemiseen. Monien kohdalla on tyypillistä ajopuumainen eteneminen, jossa tilaisuuteen tarttuminen on onnistumisen edellytys. Aloitustyöpajan tuloksia Urapolkupilotin aloitustyöpajan osanottajat tuottivat runsaasti tietoa urapolkujen suunnitteluun ja toteutukseen vastaamalla kysymyksiin: - Mitkä ovat olleet merkittävimmät oman uran kehittymiseen vaikuttaneet tekijät - Miten tienpidon asiantuntijan/projektipäällikön/esimiehen urapolut voisivat jäsentyä ja minkälaisista vaiheista koostua Työpajassa käydyn keskustelun ja tehtyjen ryhmätöiden perusteella tunnistettiin tärkeimmiksi asiantuntijauriksi: tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija. Aineisto on tiivistetty urapolkujen askellus - taulukkoon ja tähän raporttiin. Työpajassa käydyn keskustelun mukaan - Tiehallinnon asiantuntijaura tuntuu jäsentymättömältä, koska uravaiheita ja osaamistasoja ei ole määritelty - Uudeksi käytännöksi esitetään urapolkukuvauksen tekemistä kehityskeskusteluihin. Kuvauksen laatimisesta sovitaan esimiehen ja alaisen kesken. 3.3 Asiantuntijoiden haastattelut Pilotin aikana haastateltiin muutamia Asiantuntijapalveluiden asiantuntijoita. Asiantuntijoilta kysyttiin, mistä koulutuksesta, kursseista, työryhmistä ja kansainvälisestä kokemuksesta on ollut eniten hyötyä uralla kehittymisessä. Heitä pyydettiin kertomaan myös muita näkemyksiään uralla etenemisestä. Haastattelujen tuloksia - Käytännön kokemuksen hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää uralla etenemisessä - Esimiesten, työtovereiden ja erityisesti johtavien asiantuntijoiden kannustus uralla etenemiseen on erittäin tärkeää - Esimerkki tiesuunnitelmien käsittelijän työkokemuksen kartuttamiseksi ja urapolulla etenemiseksi: suunnittelija konsultilla, suunnitelmien teettäjä tiepiirissä, suunnitelmien käsittelijä keskushallinnossa. Hyvä on edetä yksityiskohtaisemmasta yleisempään asiantuntijuuteen: rakennussuunnittelu --> tiesuunnittelu --> yleissuunnittelu --> liikennejärjestelmäsuunnittelu - Erityisasiantuntijan ja yleisasiantuntijan urapolku ja kehittäytyminen ovat erilaisia: erikoisasiantuntijalle on hyväksi tutkijan uralla poikkeaminen ja yleisasiantuntijan osaaminen karttuu useissa eri tehtävissä ja yksiköissä omassa organisaatiossakin. Tiepiirin hankkeisiin osallistuminen olisi hyväksi opiksi vaikka lyhyenkin aikaa. - Asiantuntijaura ei suinkaan ole mahdoton johtajauravaiheen jälkeen. Asiantuntijuuden alue, laajuus ja syvyys, ovat muuttuneet siitä, kun esimiesura aikoinaan alkoi ja edellyttää uutta perehtymistä.

15 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 13 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Esimiesuralla yksin tekeminen ja "ulkoreunalla seisominen" lisääntyy uran edetessä. - Projektipäälliköitä on päätoimisia ja määräaikaisia. Tarvitaan pelisäännöt siirtymisestä projektipäällikön ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, jotta varmistetaan tarkoituksenmukainen tehtävien sisältö ja vaativuus sekä asiantuntijan itsensä että yksikön kannalta. - Asiantuntijuus ei aina laajene kursseilla, eikä täsmäkursseja välttämättä ole tarjolla. Hyviä keinoja ovat verkostoituminen ja mentorointi. Työparityöskentely olisi hyvä osaamisen siirrossa, mutta siihen on vain harvoin käytännön mahdollisuuksia. On hyödyllistä kiertää urallaan myös oman yksikön sisällä, esim. vaihtaa toisen tiimin vetäjäksi. - Erityisasiantuntijoille kansainvälinen kokemus ja kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa toimiminen on tärkeää, sillä monilla kapeilla erityisaloilla ei samaa työtä tekeviä kollegoita Suomessa juuri ole. Kollegat löytyvät esim. pohjoismaisista tielaitoksista. - Johtavien tienpidon asiantuntijoiden tiedon siirtämiseksi seuraaville sukupolville ja koko alalle opetustyö korkeakouluilla ja mentorina toimiminen on hyödyllistä Urapolkuaskelluksen luonnostekstin tarkastelu antoi heti aivan uusia näkökulmia oman tulevaisuuden suunnitteluun ja jatko-opintojen suuntaamiseen. Haastatellut näkivät urapolkuprojektin tärkeänä oman työnsä kannalta ja antoivat avuliaasti tietoja ja kommenttejaan projektin käyttöön. 3.4 Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen Projektiryhmän kokoukset ja muu työskentely Projektiryhmä kokoontui viisi kertaa, työsti aineistoa kokousten välillä, haastatteli asiantuntijoita ja kävi sähköpostikirjeenvaihtoa. Ryhmä oli innostunut työstään ja piti sitä tärkeänä. Mikä parasta tässä projektissa oli hauskaa tehdä yhteistyötä yli yksikkörajojen. Tulosten kokoaminen Pilotin aikana välituloksia esiteltiin AP:n johtoryhmälle, Tiehallinnon osaamisen kehittämisen ohjausryhmälle, AP:n esimiehille, tiepiirien tilaisuuksissa sekä AP:n asiantuntijafoorumin toteuttajille sekä VM:n AKUT-työryhmälle (valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittäminen). Projektiryhmän ehdotukset urapolkumallin käyttöönottamiseksi sekä jatkotoimenpiteiksi esiteltiin AP:n johtoryhmälle marraskuussa 2008.

16 14 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET 4 KESKEISET TULOKSET 4.1 Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa Pilotin tärkeä tulos oli henkilöstön innostaminen miettimään omia uramahdollisuuksiaan, toiveitaan, vahvuuksiaan sekä kehittäytymis- ja muutoshalukkuuttaan. Esimiestyöhön pilotti tuo uutta sisältöä: esimiehen tärkeä tehtävä on tukea alaistensa urasuunnittelua yhdessä sovittuun suuntaan. Keinoja kurssien, täydennys- ja jatko-opintojen lisäksi on - Urakiertopaikkojen järjestäminen sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi - Työssä keskittyminen asiantuntijuuden vahvistamisalueisiin ja tehtäväkuvien pitäminen ajan tasalla - Tilan antaminen uusille osaajille syventää ja laajentaa asiantuntemustaan vaativammissa tehtävissä, projekteissa ja verkostoissa ja vastaavasti muiden asiantuntijoiden ja johtavien asiantuntijoiden osaamisen tehokas hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen - Määrätietoista ohjausta työkiertoon AP:n eri yksiköissä, tiepiireihin, muihin väylävirastoihin ja mahdollisesti muihin organisaatioihin ammattitaidon syventämiseksi 4.2 AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite 1 Projektin päätulos on kuvaus valittujen neljän erityyppisen uran vaiheistuksesta ja uralla kehittymisestä. Tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan kolmijakoinen urapolkujen askellus kuvattiin taulukkona. Kirjattiin, mitä osaamista, mitä vaatimuksia, hyödyllisiä ominaisuuksia ja opeteltavaa kuuluu mihinkin uran vaiheeseen. Tarkasteltiin, mikä kokemus. millainen asiantuntemuksen laajentaminen ja syventäminen edistää uralla etenemistä seuraavalle asiantuntijatasolle. Urapolkujen askellus -kuvauksen tarkoitus Urapolkujen kuvaus on suuntaa-antava, jota tuskin on edes mahdollista noudattaa orjallisesti. Toimivathan monet asiantuntijat jo nyt kahdella uralla. Kuvaus on tarkoitettu kehityskeskusteluihin urasuunnittelun apuvälineeksi, keskustelun pohjaksi, havainnollistamaan eri suuntautumismahdollisuuksia ja eri vaihtoehtojen vaatimuksia. Projektiryhmän havaintoja eri asiantuntijuusalueista ja niiden kehittämisestä Asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä on jokapäiväisen työn lisäksi tärkeää osallistua erilaisiin kehittämisprojekteihin, kuten T&K -projekteihin sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen työskentelyyn. Tienpidon asiantuntija Tienpidon asiantuntijoita on AP:ssa runsaasti: erityisasiantuntijoista yleisasiantuntijoihin, siltatekniikasta tienpidon asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ja markkinoiden hallintaan. Sisällön laajasta kirjosta huolimatta asiantuntijatyössä kehittyminen sisältää samanlaisia vaiheita.

17 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 15 KESKEISET TULOKSET Tienpidon asiantuntijuuden ylläpitämiseksi on löydettävä lisää keinoja, joilla osaamista kyetään jakamaan asiantuntijoiden kesken nykyistä enemmän. Projektipäällikkö Projektipäällikön urapolku lähtee joko substanssin tai projektinhallinnan osaamisesta ja voi edetä johtavaksi projektipäälliköksi tai hankevastaavaksi. Ura voi suuntautua joko syvää osaamista vaativaan yhden asiantuntijuusalueen ison projektikokonaisuuden päällikkyyteen tai laajaa osaamista vaativan suuren hankekokonaisuuden hankevastaavan tehtävään. Substanssin hallitseminen helpottaa siirtymistä projektipäällikön tehtävän ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, esimerkiksi tienpidon, hallinnon tai tietohallinnon asiantuntijan. Hyviä kokemuksia on siitäkin, että projektipäällikkö on ensisijaisesti projektinhallinnan asiantuntija eikä tunne substanssia. Tällöin projektiryhmän jäsenille jää tilaa tuoda asiantuntemuksena työn hyväksi. Tämä ei toki sovi kaikentyyppisiin projekteihin mutta joihinkin oikein hyvin. Esimies Ajankohtainen esimiestyön kehittämiskeino on lisätä esimiesten keskinäistä yhdessä toimimista eli vertaistukea. Esimiestaitoihin kuuluu kyky käyttää hyväksi muiden esimiesten ja asiantuntijoiden osaamista päätöksenteon tukena. AP:n tiiminvetäjien tehtävään mahtuu esimiestyön lisäksi omat asiantuntijatehtävät. Esimiestyön ohella on mahdollista ylläpitää tienpidon teoreettista osaamista, mutta tekninen asiantuntijuus luonnollisesti vähenee. Esimiestyöstä takaisin asiantuntijaksi palaaminen edellyttää osittain uudelleen perehtymistä ja kouluttautumista. Kaikilta asiantuntijaurilta toiselle siirtymistä pitää arvostaa luonnollisena osana työuraa. Hallinnon asiantuntija Malli suuntaa voimakkaasti hallinnon yleisasiantuntemukseen ja pyrkii asettamaan kyseenalaiseksi perinteisen hallinnon jakamisen osa-alueisiin. Näkökulmana korostetaan sitä, että hallinnon asiantuntijana kehittyminen edellyttää tutustumista ja työskentelyä kaikilla hallinnon osa-alueilla. Myös siirtyminen ulkoisten palvelukeskusten käyttöön mahdollistaa kehityksen yleisasiantuntemuksen suuntaan Tiehallinnon omien asiantuntijoiden ammatillisessa suuntautumisessa. Asiantuntijoiden pätevyyden arviointi Asiantuntijuuden ja eri tasojen arvioinnissa on painotettava asiantuntijan osaamisen lisäksi työn tuloksellisuutta: merkitystä yksikön toiminnan ja asiakkaiden kannalta, aikaansaavuutta, kykyä kartuttaa ja soveltaa tietoa sekä halua ja taitoa jakaa asiantuntijatietoa jne. Ei ole juuri hyötyä viisaasta ja kaikkitietävästä asiantuntijasta, jos hänen asiantuntemusta ei saada hyödynnettyä organisaatiossa. Esimiestyön osaamisen arvioinnissa tärkeää on tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, tasapaino alaisille annettavan tuen ja työn itsenäisyyden kesken. Asiantuntijan pätevyys (ammattitaito) arvioidaan vuosittain mm. tulos- ja kehityskeskusteluissa niin omana osa-alueenaan kuin suoriutumisen kokonaisuutena. Tulos- ja kehityskeskusteluissa keskustellaan uratoiveista muuta-

18 16 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET man vuoden tähtäimellä lähtökohtana sen hetkinen osaaminen ja tehtävä. Urapolkuvaihtoehtojen tarkastelua varten on laadittu suuntaa-antava AP:n urapolkujen askelluksen kuvaus. Kehityskeskusteluissa on löydettävä vastaus siihenkin, miten tietyllä asiantuntijauralla pitää pätevöityä, jotta on luontevaa vaihtaa uraa. Kun yhteinen näkemys kehityspolusta on saavutettu, sovitaan kehittäytymisen keinoista. Sovitut muutokset tehtävissä kirjataan tehtävänkuvaukseen ja jos kyseessä on vaativammat tehtävät, esitetään vaativuuden uudelleen arviointia. Työryhmä korostaa, että vaikka uusiin tehtäviin siirryttäessä ura joiltakin osaamisalueilta voi lähteä alusta, niin huomattava osa asiantuntemuksesta säilyy entisellä tasolla. Näitä ovat mm. toimialan, valtionhallinnon, Tiehallinnon toiminnan ja organisaation tuntemus, vuorovaikutustaidot, ihmisten ja verkostojen tuntemus, hallinnolliset menettelyt. Hankittu kokemus ja organisaation tietorakenteet luovat pohjaa uuden asiantuntemuksen omaksumiselle usein varsin nopeastikin. Tiehallinnossa ei ole käytössä asiantuntijuuden luokittelua. Työryhmän jatkotoimenpide-esitykseen sisältyy kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto. AP:n urakompassi, Liite 2 Kompassi kuvaa tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan urapolkujen asiantuntijuustasot ja asiantuntijuusalueet ja havainnollistaa urien moninaisuutta.

19 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 17 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 5 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Vahvuuksia Tiehallinto on kautta aikojen huolehtinut hyvin henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä toteuttamalla itse laajoja koulutusohjelmia sekä tukemalla osallistumista jatko- ja täydennyskoulutukseen. Osaamisen kehittämistä tapahtuu myös mentoroinnilla, koulutuspäivillä, seminaareissa, verkostoissa jne. Sidosryhmätutkimusten mukaan Tiehallintoa arvostetaan asiantuntevana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Työtyytyväisyystutkimukset (2007) osoittavat vahvuuksiksi työn haasteellisuuden, monipuolisuuden ja itsenäisyyden sekä mahdollisuuden vaikuttaa työn sisältöön. Henkilöstön mielestä työilmapiiri on hyvä sekä osaamista ja työpanosta arvostetaan. Nämä ovat vahvuuksia urasuunnittelua ja kehittäytymistä ajatellen. Henkilöstön oma aktiivisuus ja henkilöjohtaminen Vahvuuksista huolimatta asiantuntijapalvelut -yksikön henkilöstö ei ole kovin tyytyväinen uralla etenemiseen ja sen tukemiseen. Onko henkilöstöllä näköalattomuutta ja puuttuuko omaa innostusta systemaattiseen urasuunnitteluun, vaikka lähes jokainen on vahvistanut osaamistaan monin tavoin uransa aikana. Johtamisessa ei ehkä ole riittävästi sisäistetty henkilöstön urasuunnittelun ja uralla etenemisen kannustuksen merkitystä siitä huolimatta, että on laadittu suunnitelmia mm. Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämiseksi (2007) sekä selvitys sektorivastuun edellyttämän tekniseen osaamisen säilyttämisestä Tiehallinnossa sekä lukuisia osaamiskartoituksia vuosien varrella. Urasuunnittelun tehostamiseksi tarvitaan tietoa osaamisen nykytilasta sekä yksikön visiosta ja toiminta-ajatuksesta johdetusta tulevaisuuden osaamistarpeesta. Asiantuntijapalvelut -yksikön visio ja toiminta-ajatus näyttävät toimivan väyläviraston toteutuessa. Mikäli väylävirasto toteutuu, sen toiminnan ja henkilöstön suunnittelulla voidaan ennakoida väylänpidon osaamistarpeita laajemmin ja luoda edellytyksiä henkilöstön urakehitykselle. Uusi organisaatio avaa aivan uusia mahdollisuuksia työuralla suuntautumiseen, kun työt organisoidaan uudelleen. Asiantuntijuuden siirto työpari- ja ryhmätyöskentelyllä, mentoroinnilla tms. kilpistyy usein niin kouluttajan kuin koulutettavan ajan puutteeseen määräaikaan sidottujen tehtävien tai suuren työmäärän vuoksi. Tehtävällä on useimmiten vain yksi tekijä ja ainut osaaja, mistä tämän uralla etenemiselle saattaa muodostua "paitsioansa". Tehtävän hoidon kärsimisen tai palvelun laadun huononemisen pelossa esimies ei mielellään päästä ainutta osaajaa tehtävä- tai urakiertoon. Nämä ongelmat voidaan ratkaista vain hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoivalla työotteella. Työelämää ja henkilökohtaista elämää on sovitettava yhteen urasuunnittelussa ja uralla etenemisessä, koska henkilöiden elämänvaiheet ja -tilanteet vaikuttavat monella tavalla asiantuntijana kehittymiseen.

20 18 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Perusedellytys asiantuntijana kehittymisen on yksilön oma tahto, rohkeus ja vastuun ottaminen omasta kasvusta ja kehittymisestä. Työnantajan tehtävä on tarjota kehittymismahdollisuuksia. Asiantuntijuus - tuottavuustavoite, organisaatiomuutokset Asiantuntemuksen kehittäminen urakierron avulla on vaikea sovittaa yhteen tuottavuusvaatimusten kanssa ilman urakierrolle asetettavia tavoitteita. Yksiköiden tuloskeskusteluissa voisi olla mahdollista sopia, että tulosyksiköt sitoutuvat vastaanottamaan 1-2 henkilöä tehtäväkiertoon määräajaksi.

21 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 19 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1 Johtaminen ja urasuunnittelu Työryhmä ehdottaa, että Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikössä - Urasuunnittelu liitetään toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun, osaamisen kehittämiseen ja sisäiseen rekrytointiin. Urasuunnittelun toimintamallia hyödynnetään yksikön resurssien suuntaamisessa. - Asiantuntijoiden urasuunnittelu ja uralla etenemisen tukeminen otetaan jatkuvaksi toimintatavaksi urasuunnittelun toimintamallin mukaisesti. - Yksikkö järjestää urakiertotehtäviä sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi. - Arvioidaan kokemusten perusteella urasuunnittelun ja toteutuksen onnistumista ja kehitetään urasuunnittelun toimintatapaa 6.2 Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 1. Urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto o Urapolun kuvaus (CV tai vapaamuotoinen urapolkukartta) o Urasuunnitelman/kehittäytymissuunnitelman laatiminen ja säännöllinen seuranta ja tarkistaminen. 2. AP:n kehityskeskustelujen sisällön ohjeistuksen ja lomakkeiden täydentäminen urasuunnittelun osalta 3. Henkilöstön osaamis-, urasuunnitelma- ja koulutustarvetietojen hallinta ja aktiivinen hyödyntäminen 4. Esimiesten ja henkilöstön valmennus urasuunnitteluun 5. Pelisääntöjen määrittely tehtäväkiertoon, uralta toiselle siirtymiseen ja yksiköiden välisen liikkuvuuden lisäämiseen 6. Urapolulla etenemisen kytkeminen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin sekä tehtävänimikkeisiin o Asiantuntijuuden kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto o Luokittelun sisällyttäminen tehtäväkuvauksiin, vaativuusryhmiin ja tehtävänimikkeisiin

22 20 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti AINEISTO 7 AINEISTO Aloittelijasta senioriksi, asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, Valtiovarainministeriö 8a/ Hyvän asiantuntijatyön ulottuvuudet - Hyvän asiantuntijan tunnusmerkit valtionhallinnossa - Malli asiantuntijan kehityspoluksi valtionhallinnossa - Asiantuntijuuden kehittämisen keinoja

23 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 21 LIITTEET 8 LIITTEET Liite 1. Urasuunnittelun toimintamalli Liite 2. Tiehallinnon asiantuntijapalvelut -yksikön urapolkujen askellus Liite 3. Urakompassit asiantuntijuusalueittain ja asiantuntijuustasoittain Liite 4. Urapolun kuvauspohja -lomake Liite 5. Urapolun kuvaus Liite 6. Urapolkupilotin liittymät Tiehallinnon muuhun kehittämiseen

24

25 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Liite 1 LIITTEET URASUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI Tulevaisuus, Tiehallinto, Väylävirasto, ELLUt Strategiat, Yksiköiden tavoitteet, Tehtävät Henkilöstösuunnitelmat ESIMIES ASIANTUNTIJA Näkyvissä olevat mahdollisuudet ja omat kiinnostukset Jäsennykset, ansioluettelo, urapolku Omat voimavarat, elämäntilanne, osaaminen, kokemus... Kehityskeskustelu Tehtävänkuvaus, Suoriutumisen arviointi, sopimus urasuunnitelmasta ja kehittymisestä JHO/EW Uran suunnittelu käynnistyy työntekijän tai esimiehen aloitteesta ja tehdään yleensä kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kevään kehityskeskusteluissa voidaan urasuunnittelua jatkaa ja syventää. Urasuunnittelusta löytyy tietoa raportista Tiehallinnon asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Työntekijä valmistautuu keskusteluun pohtimalla omia uratoiveitaan ja päivittämällä siihenastisen urapolkunsa. Hyviä työkaluja tähän ovat CV ja vapaamuotoinen urapolkukartta, jossa voi kuvata myös relevantteja työuran ulkopuolisia vaiheita. Esimies valmistautuu pohtimalla Tiehallinnossa jatkossa tarvittavia tehtäväalueita laadullisen henkilöstösuunnitelman pohjalta sekä omaa näkemystään työntekijän uravaihtoehdoista. Kehityskeskustelussa sovitaan yhdessä tavoitteista ja toimenpiteistä ja ne kirjataan toimintajärjestelmän lomakkeelle Henkilökohtaiset kehittämisalueet ja tavoitteet. Lomake allekirjoitetaan, tallennetaan DOKUun ja esimies ja asiantuntija säilyttävät kumpikin omat kappaleensa. Kehityskeskustelujen päätyttyä esimies tekee yhteenvedon kaikista tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja toimittaa sen Anne Hammarille henkilöstöhallintoon. Suunnitelman toteutumista seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan vähintään jokakeväisessä kehityskeskustelussa.

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009

ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009 ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009 AKUT-HANKE 2007-2009 Valtiovarainministeriö asetti pilottihankkeen soveltamaan ja edelleen kehittämään

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

CxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka

CxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka CxO Webinaari 31.3.2017 Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka Mitä tarkoittaa mentoroiva johtaja? Toni Hinkka: Mentorin Käsikirja (201X) Mentorointi on menetelmä,

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen - strateginen osaamisen johtaminen

Osaamisen kehittäminen - strateginen osaamisen johtaminen Kopsu hankkeen seminaari 27.3.2012 Kuopio Arttu Puhakka / koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Osaamisen kehittäminen - strateginen osaamisen johtaminen Muutama sana osaamisen kehittämisestä Osaamisen

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis- LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot