Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti"

Transkriptio

1 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 gg

2

3 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 RAPORTTI Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö-Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen: Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008, 21 s. + liitt. 10 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Asiantuntijuus, asiantuntijoiden kehittäminen, urakehitys, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnittelun toimintamalli Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikkö on määritellyt ja priorisoinut asiakkailleen tarjoamansa palvelut, nimennyt palveluvastaavat ja kuvaa parhaillaan palveluiden tuottamisprosesseja. Tämä on vahvistanut tietämystä siitä, mitä asiantuntemusta yksiköllä on oltava pystyäkseen palvelemaan asiakkaitaan tavoitteiden mukaisesti asiantuntevasti, joustavasti ja tehokkaasti. Asiantuntemuksen hankinnassa ja kehittämisessä tarvitaan laajaa keinovalikoimaa ja uudet keinot ovat tervetulleita. Asiantuntijat haluavat, että heidän asiantuntemuksensa on parhaassa mahdollisessa käytössä, kehittyy ja sitä arvostetaan. Organisaatioon sitoutumisessa on tärkeää, että uravaihtoehtoja on tarjolla, uralla eteneminen on mahdollista ja sitä tuetaan. Asiantuntijat odottavat asiantuntijuuden tasojen ja vaatimusten määrittelyä sekä yhteyttä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin. Valtiovarainministeriö julkaisi v valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin (Aloittelijasta senioriksi, työryhmämuistio 8a/2007). Jatkotyöskentelyä varten VM kokosi hankkeen, jossa virastot soveltavat mallia käytännössä. Tiehallinnosta mukaan ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö ja Kaakkois-Suomen tiepiiri. VM:n julkaisema raportti oli hyvä lähtöaineisto projektille. AP:n urapolkupilotin projektiryhmä hankki tietoa yksikön asiantuntijoilta urakehityksestä, odotuksista ja kehittymismahdollisuuksista pitämällä aloitustyöpajan, haastattelemalla ja pyytämällä kommentteja. Projektin tuloksena syntyi ehdotus Asiantuntijapalvelut -yksikön urasuunnittelun toimintamalliksi sekä esityksiä mallin toimivuuden varmistamiseksi. Asiantuntijauriksi valittiin tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija ja näille kuvattiin urapolkumalli. Määriteltiin asiantuntijuuden kolme porrasta: aloitteleva asiantuntija, asiantuntija ja johtava asiantuntija. Urasuunnittelu liittyy yksikön tavoitteisiin, toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun ja johtamiseen. Urasuunnittelu ja seuranta tapahtuvat ensisijaisesti esimiehen ja asiantuntijan yhteistyönä kehityskeskusteluissa. Esimies tuo urasuunnitteluun tiedot yksikön näkökulmasta ja asiantuntija omista suunnitelmistaan ja osaamisestaan. Projektiryhmän ehdottamia tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä urasuunnittelun systematisoimiseksi toimintamallin käyttöönoton lisäksi - kehityskeskustelujen ohjeistuksen ja lomakkeiden tarkistus - esimiesten ja asiantuntijoiden urasuunnittelun info - tehtäväkierron pelisäännöistä ja tavoitteista sopiminen AP:ssa Jatkohankkeena ehdotetaan selvitettäväksi urapolkumallin liittymiä henkilöstöhallinnon järjestelmiin, henkilöstösuunnitteluun, palkkaukseen ja rekrytointiin.

6

7 ESIPUHE Tässä "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti" -raportissa on kerrottu projektin lähtökohta, tavoitteet ja toteutustapa, kuvattu urasuunnittelu toimintamalli työkaluineen sekä esitetty ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi on lueteltu liittymiä muuhun Tiehallinnon toimintaan ja kehittämiseen. Projektin etenemistä on esitelty Asiantuntijapalvelut -yksikön johtoryhmälle, joka on ohjannut projektia. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Tuovi Päiviö-Leppänen, jäseninä Erkki Westerlund, Matti Piispanen ja Marja Koski, sihteerinä Eeva Liisa Toivonoja. Projektiryhmä toteutti projektin omana työnä. Helsinki marraskuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 7 Sisältö 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 9 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 10 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Tavoitteet Aloitustyöpaja Asiantuntijoiden haastattelut Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen 13 4 KESKEISET TULOKSET Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 17 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET Johtaminen ja urasuunnittelu Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 19 7 AINEISTO 20 8 LIITTEET 21

10

11 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 9 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN Valtionhallinnon rakenteiden, tehtävien ja johtamiskulttuurin muutokset sekä kiristyvä kilpailu työvoimasta ovat johtaneet tarpeeseen suunnitelmallisesti kehittää asiantuntijatehtäviä ja asiantuntijoiden osaamista. Valtionhallinnossa asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on korkeatasoisia tietoja ja taitoja, joita hyödynnetään organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiantuntijan tehtävään sisältyy asiantuntijuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Hyvältä asiantuntijalta edellytetään aikaansaavuutta, työnhallintaa ja yhteisöllisyyttä sekä halua ja kykyä jakaa osaamistaan organisaatiossa ja verkostoissa. Valtiovarainministeriön toimesta on vuonna 2007 laadittu valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumalli. Malli perustuu aiemmin määriteltyihin ja vuoteen 2012 ulottuviin valtionhallinnon henkilöstön kehittämisen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittämisen tavoitteet: Osaamista johdetaan systemaattisesti ja toimintalähtöisesti Työyhteisöt ovat kehittäviä, innostavia ja innovatiivisia Asiantuntijatehtävät ovat houkuttelevia Valtio tarjoaa joustavia urapolkuvaihtoehtoja ja selkeitä kehittymismahdollisuuksia Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin määritellyt valtiovarainministeriön asettama työryhmä on ehdottanut, että malli otetaan suunnitelmallisesti käyttöön valtionhallinnossa. Käyttöönotto alkaa vuonna 2008 eri virastojen pilottihankkeilla, joissa määritellään konkreettisia urapolkuja ja hyvän asiantuntijan tunnusmerkkejä sekä kartoitetaan keinoja asiantuntijuuden kehittämiseksi. Pilotit jatkuvat kesään 2009, jonka jälkeen valtiovarainministeriö raportoi koko hankkeen. Valtiovarainministeriön julkaisussa Aloittelijasta senioriksi - asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, 8a/2007, on kuvattu urapolkuja yleisellä tasolla sekä kiteytetty asiantuntijana kehittäytymisen periaatteita.

12 10 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin käyttöönoton pilotoijiksi ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö sekä Kaakkois-Suomen tiepiiri. Molempien projektien tavoite henkilöstönäkökulmasta on, että urasuunnittelulla parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan ja edetä urallaan. Asiantuntijapalveluiden projektin painopiste on jäntevöittää urasuunnittelua. Kaakkois-Suomen projektissa tarkistetaan lisäksi tiepiirin osaamistarpeita ja osaamisen kapeikkoja sekä kartoitetaan osaamisen kehittämisen menetelmiä. AP:n pilotin tuloksia hyödynnetään yksikön tienpidon asiantuntijoiden, projektipäälliköiden, esimiesten ja hallinnon asiantuntijoiden asiantuntijuuden kehittämisessä, urapolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiantuntijapalveluiden (AP) urapolut -pilotti käynnistyi maaliskuussa ja päättyy joulukuussa Pilotin toteuttaa yksikön henkilöstöstä nimetty viisihenkinen projektiryhmä. Pilotin jälkeen urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto ja jatkokehittäminen liittyy normaaliin johtamiseen, työntekoon ja osaamisen kehittämiseen eri keinoin. Urapolkumallin käyttöönotto sisältyy myös Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämissuunnitelmassa (2007) esitettyihin tavoitteisiin.

13 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 11 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3.1 Tavoitteet Pilotin tavoitteena on saada aikaan toimintamalli ja työvälineitä urasuunnitteluun ja asiantuntijuuden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Työssä selvitetään, mitä urapolkuajattelu käytännössä tarkoittaa ja millaisia toimintatapojen muutoksia tavoitteellinen urapolun suunnittelu ja urapolulla eteneminen edellyttää. Projekti kuvaa urapolkumallia. Urasuunnittelussa sovitetaan yhteen yksikön strategian mukaisia, nykyisiä ja ennakoituja osaamistarpeita ja asiantuntijoiden uralla etenemisen odotuksia ja mahdollisuuksia. Urapolkupilotissa asiantuntijaurilla kehittymistä tarkasteltiin ensisijaisesti yksilön kannalta. Työnantajan kannalta urapolkumallin hyväksymisellä turvataan asiantuntemuksen jatkuva kehitys Tiehallinnon toiminnan kannalta keskeisille osaamisalueille. Urasuunnittelulla ja asiantuntijuuden kehittämisellä - parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää osaamistaan, edetä urallaan ja liikkua luontevasti johtamis- ja eri asiantuntijatehtävien sekä yksiköiden välillä - toteutetaan yksikön visiota ja toiminta-ajatusta: parannetaan yksikön palveluiden tuottamiskykyä ja palveluiden laatua - tehostetaan henkilöresurssien kohdentamista palvelujen kysynnän mukaan - saadaan osaamista korvaamaan eläköitymisessä menetettyä asiantuntemusta - lisätään asiantuntijoiden arvostusta ja sitoutumista organisaatioon - varaudutaan valtionhallinnon uudistuksista seuraaviin osaamistarpeiden muutoksiin 3.2 Aloitustyöpaja Projektin alkuvaiheessa järjestettiin työpaja joukolle asiantuntijoita ja esimiehiä. Urapolkutyöpajaan kutsutut laativat ennakkoon kuvauksen omasta työurastaan. Kuvauksista koottiin tyypillisiä asiantuntijaksi kehittymisen vaiheita ja urakehityksen käännekohtia: - Jatko- ja täydennyskoulutus sekä muu merkittävä osaamisen kehittäminen - Asiantuntijuus laajenee ja syvenee siirryttäessä vaativampiin ja kokonaan toisiin tehtäviin. - Aktiivisuus T&K -hankkeissa tai muissa kehittämishankkeissa liittyi selkeästi urakehitykseen, samoin aktiivisuus pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. - Uralla etenemiseen vaikuttavat myös omassa elämässä tärkeät asiat, elämäntilanteen muutokset ja ennen kaikkea oma oivallus päämääristä, omista vahvuuksista ja halu kehittyä ja ottaa vastuuta. - Monille uralla etenemiseen on vaikuttanut muutto toiselle paikkakunnalle, varsinkin uran alkuvaiheessa.

14 12 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Lama-aika ja muut yhteiskunnalliset murrokset näkyvät monien urapoluissa - "Sattumat" tarjoavat tilaisuuksia uralla etenemiseen. Monien kohdalla on tyypillistä ajopuumainen eteneminen, jossa tilaisuuteen tarttuminen on onnistumisen edellytys. Aloitustyöpajan tuloksia Urapolkupilotin aloitustyöpajan osanottajat tuottivat runsaasti tietoa urapolkujen suunnitteluun ja toteutukseen vastaamalla kysymyksiin: - Mitkä ovat olleet merkittävimmät oman uran kehittymiseen vaikuttaneet tekijät - Miten tienpidon asiantuntijan/projektipäällikön/esimiehen urapolut voisivat jäsentyä ja minkälaisista vaiheista koostua Työpajassa käydyn keskustelun ja tehtyjen ryhmätöiden perusteella tunnistettiin tärkeimmiksi asiantuntijauriksi: tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija. Aineisto on tiivistetty urapolkujen askellus - taulukkoon ja tähän raporttiin. Työpajassa käydyn keskustelun mukaan - Tiehallinnon asiantuntijaura tuntuu jäsentymättömältä, koska uravaiheita ja osaamistasoja ei ole määritelty - Uudeksi käytännöksi esitetään urapolkukuvauksen tekemistä kehityskeskusteluihin. Kuvauksen laatimisesta sovitaan esimiehen ja alaisen kesken. 3.3 Asiantuntijoiden haastattelut Pilotin aikana haastateltiin muutamia Asiantuntijapalveluiden asiantuntijoita. Asiantuntijoilta kysyttiin, mistä koulutuksesta, kursseista, työryhmistä ja kansainvälisestä kokemuksesta on ollut eniten hyötyä uralla kehittymisessä. Heitä pyydettiin kertomaan myös muita näkemyksiään uralla etenemisestä. Haastattelujen tuloksia - Käytännön kokemuksen hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää uralla etenemisessä - Esimiesten, työtovereiden ja erityisesti johtavien asiantuntijoiden kannustus uralla etenemiseen on erittäin tärkeää - Esimerkki tiesuunnitelmien käsittelijän työkokemuksen kartuttamiseksi ja urapolulla etenemiseksi: suunnittelija konsultilla, suunnitelmien teettäjä tiepiirissä, suunnitelmien käsittelijä keskushallinnossa. Hyvä on edetä yksityiskohtaisemmasta yleisempään asiantuntijuuteen: rakennussuunnittelu --> tiesuunnittelu --> yleissuunnittelu --> liikennejärjestelmäsuunnittelu - Erityisasiantuntijan ja yleisasiantuntijan urapolku ja kehittäytyminen ovat erilaisia: erikoisasiantuntijalle on hyväksi tutkijan uralla poikkeaminen ja yleisasiantuntijan osaaminen karttuu useissa eri tehtävissä ja yksiköissä omassa organisaatiossakin. Tiepiirin hankkeisiin osallistuminen olisi hyväksi opiksi vaikka lyhyenkin aikaa. - Asiantuntijaura ei suinkaan ole mahdoton johtajauravaiheen jälkeen. Asiantuntijuuden alue, laajuus ja syvyys, ovat muuttuneet siitä, kun esimiesura aikoinaan alkoi ja edellyttää uutta perehtymistä.

15 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 13 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Esimiesuralla yksin tekeminen ja "ulkoreunalla seisominen" lisääntyy uran edetessä. - Projektipäälliköitä on päätoimisia ja määräaikaisia. Tarvitaan pelisäännöt siirtymisestä projektipäällikön ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, jotta varmistetaan tarkoituksenmukainen tehtävien sisältö ja vaativuus sekä asiantuntijan itsensä että yksikön kannalta. - Asiantuntijuus ei aina laajene kursseilla, eikä täsmäkursseja välttämättä ole tarjolla. Hyviä keinoja ovat verkostoituminen ja mentorointi. Työparityöskentely olisi hyvä osaamisen siirrossa, mutta siihen on vain harvoin käytännön mahdollisuuksia. On hyödyllistä kiertää urallaan myös oman yksikön sisällä, esim. vaihtaa toisen tiimin vetäjäksi. - Erityisasiantuntijoille kansainvälinen kokemus ja kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa toimiminen on tärkeää, sillä monilla kapeilla erityisaloilla ei samaa työtä tekeviä kollegoita Suomessa juuri ole. Kollegat löytyvät esim. pohjoismaisista tielaitoksista. - Johtavien tienpidon asiantuntijoiden tiedon siirtämiseksi seuraaville sukupolville ja koko alalle opetustyö korkeakouluilla ja mentorina toimiminen on hyödyllistä Urapolkuaskelluksen luonnostekstin tarkastelu antoi heti aivan uusia näkökulmia oman tulevaisuuden suunnitteluun ja jatko-opintojen suuntaamiseen. Haastatellut näkivät urapolkuprojektin tärkeänä oman työnsä kannalta ja antoivat avuliaasti tietoja ja kommenttejaan projektin käyttöön. 3.4 Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen Projektiryhmän kokoukset ja muu työskentely Projektiryhmä kokoontui viisi kertaa, työsti aineistoa kokousten välillä, haastatteli asiantuntijoita ja kävi sähköpostikirjeenvaihtoa. Ryhmä oli innostunut työstään ja piti sitä tärkeänä. Mikä parasta tässä projektissa oli hauskaa tehdä yhteistyötä yli yksikkörajojen. Tulosten kokoaminen Pilotin aikana välituloksia esiteltiin AP:n johtoryhmälle, Tiehallinnon osaamisen kehittämisen ohjausryhmälle, AP:n esimiehille, tiepiirien tilaisuuksissa sekä AP:n asiantuntijafoorumin toteuttajille sekä VM:n AKUT-työryhmälle (valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittäminen). Projektiryhmän ehdotukset urapolkumallin käyttöönottamiseksi sekä jatkotoimenpiteiksi esiteltiin AP:n johtoryhmälle marraskuussa 2008.

16 14 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET 4 KESKEISET TULOKSET 4.1 Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa Pilotin tärkeä tulos oli henkilöstön innostaminen miettimään omia uramahdollisuuksiaan, toiveitaan, vahvuuksiaan sekä kehittäytymis- ja muutoshalukkuuttaan. Esimiestyöhön pilotti tuo uutta sisältöä: esimiehen tärkeä tehtävä on tukea alaistensa urasuunnittelua yhdessä sovittuun suuntaan. Keinoja kurssien, täydennys- ja jatko-opintojen lisäksi on - Urakiertopaikkojen järjestäminen sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi - Työssä keskittyminen asiantuntijuuden vahvistamisalueisiin ja tehtäväkuvien pitäminen ajan tasalla - Tilan antaminen uusille osaajille syventää ja laajentaa asiantuntemustaan vaativammissa tehtävissä, projekteissa ja verkostoissa ja vastaavasti muiden asiantuntijoiden ja johtavien asiantuntijoiden osaamisen tehokas hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen - Määrätietoista ohjausta työkiertoon AP:n eri yksiköissä, tiepiireihin, muihin väylävirastoihin ja mahdollisesti muihin organisaatioihin ammattitaidon syventämiseksi 4.2 AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite 1 Projektin päätulos on kuvaus valittujen neljän erityyppisen uran vaiheistuksesta ja uralla kehittymisestä. Tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan kolmijakoinen urapolkujen askellus kuvattiin taulukkona. Kirjattiin, mitä osaamista, mitä vaatimuksia, hyödyllisiä ominaisuuksia ja opeteltavaa kuuluu mihinkin uran vaiheeseen. Tarkasteltiin, mikä kokemus. millainen asiantuntemuksen laajentaminen ja syventäminen edistää uralla etenemistä seuraavalle asiantuntijatasolle. Urapolkujen askellus -kuvauksen tarkoitus Urapolkujen kuvaus on suuntaa-antava, jota tuskin on edes mahdollista noudattaa orjallisesti. Toimivathan monet asiantuntijat jo nyt kahdella uralla. Kuvaus on tarkoitettu kehityskeskusteluihin urasuunnittelun apuvälineeksi, keskustelun pohjaksi, havainnollistamaan eri suuntautumismahdollisuuksia ja eri vaihtoehtojen vaatimuksia. Projektiryhmän havaintoja eri asiantuntijuusalueista ja niiden kehittämisestä Asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä on jokapäiväisen työn lisäksi tärkeää osallistua erilaisiin kehittämisprojekteihin, kuten T&K -projekteihin sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen työskentelyyn. Tienpidon asiantuntija Tienpidon asiantuntijoita on AP:ssa runsaasti: erityisasiantuntijoista yleisasiantuntijoihin, siltatekniikasta tienpidon asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ja markkinoiden hallintaan. Sisällön laajasta kirjosta huolimatta asiantuntijatyössä kehittyminen sisältää samanlaisia vaiheita.

17 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 15 KESKEISET TULOKSET Tienpidon asiantuntijuuden ylläpitämiseksi on löydettävä lisää keinoja, joilla osaamista kyetään jakamaan asiantuntijoiden kesken nykyistä enemmän. Projektipäällikkö Projektipäällikön urapolku lähtee joko substanssin tai projektinhallinnan osaamisesta ja voi edetä johtavaksi projektipäälliköksi tai hankevastaavaksi. Ura voi suuntautua joko syvää osaamista vaativaan yhden asiantuntijuusalueen ison projektikokonaisuuden päällikkyyteen tai laajaa osaamista vaativan suuren hankekokonaisuuden hankevastaavan tehtävään. Substanssin hallitseminen helpottaa siirtymistä projektipäällikön tehtävän ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, esimerkiksi tienpidon, hallinnon tai tietohallinnon asiantuntijan. Hyviä kokemuksia on siitäkin, että projektipäällikkö on ensisijaisesti projektinhallinnan asiantuntija eikä tunne substanssia. Tällöin projektiryhmän jäsenille jää tilaa tuoda asiantuntemuksena työn hyväksi. Tämä ei toki sovi kaikentyyppisiin projekteihin mutta joihinkin oikein hyvin. Esimies Ajankohtainen esimiestyön kehittämiskeino on lisätä esimiesten keskinäistä yhdessä toimimista eli vertaistukea. Esimiestaitoihin kuuluu kyky käyttää hyväksi muiden esimiesten ja asiantuntijoiden osaamista päätöksenteon tukena. AP:n tiiminvetäjien tehtävään mahtuu esimiestyön lisäksi omat asiantuntijatehtävät. Esimiestyön ohella on mahdollista ylläpitää tienpidon teoreettista osaamista, mutta tekninen asiantuntijuus luonnollisesti vähenee. Esimiestyöstä takaisin asiantuntijaksi palaaminen edellyttää osittain uudelleen perehtymistä ja kouluttautumista. Kaikilta asiantuntijaurilta toiselle siirtymistä pitää arvostaa luonnollisena osana työuraa. Hallinnon asiantuntija Malli suuntaa voimakkaasti hallinnon yleisasiantuntemukseen ja pyrkii asettamaan kyseenalaiseksi perinteisen hallinnon jakamisen osa-alueisiin. Näkökulmana korostetaan sitä, että hallinnon asiantuntijana kehittyminen edellyttää tutustumista ja työskentelyä kaikilla hallinnon osa-alueilla. Myös siirtyminen ulkoisten palvelukeskusten käyttöön mahdollistaa kehityksen yleisasiantuntemuksen suuntaan Tiehallinnon omien asiantuntijoiden ammatillisessa suuntautumisessa. Asiantuntijoiden pätevyyden arviointi Asiantuntijuuden ja eri tasojen arvioinnissa on painotettava asiantuntijan osaamisen lisäksi työn tuloksellisuutta: merkitystä yksikön toiminnan ja asiakkaiden kannalta, aikaansaavuutta, kykyä kartuttaa ja soveltaa tietoa sekä halua ja taitoa jakaa asiantuntijatietoa jne. Ei ole juuri hyötyä viisaasta ja kaikkitietävästä asiantuntijasta, jos hänen asiantuntemusta ei saada hyödynnettyä organisaatiossa. Esimiestyön osaamisen arvioinnissa tärkeää on tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, tasapaino alaisille annettavan tuen ja työn itsenäisyyden kesken. Asiantuntijan pätevyys (ammattitaito) arvioidaan vuosittain mm. tulos- ja kehityskeskusteluissa niin omana osa-alueenaan kuin suoriutumisen kokonaisuutena. Tulos- ja kehityskeskusteluissa keskustellaan uratoiveista muuta-

18 16 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET man vuoden tähtäimellä lähtökohtana sen hetkinen osaaminen ja tehtävä. Urapolkuvaihtoehtojen tarkastelua varten on laadittu suuntaa-antava AP:n urapolkujen askelluksen kuvaus. Kehityskeskusteluissa on löydettävä vastaus siihenkin, miten tietyllä asiantuntijauralla pitää pätevöityä, jotta on luontevaa vaihtaa uraa. Kun yhteinen näkemys kehityspolusta on saavutettu, sovitaan kehittäytymisen keinoista. Sovitut muutokset tehtävissä kirjataan tehtävänkuvaukseen ja jos kyseessä on vaativammat tehtävät, esitetään vaativuuden uudelleen arviointia. Työryhmä korostaa, että vaikka uusiin tehtäviin siirryttäessä ura joiltakin osaamisalueilta voi lähteä alusta, niin huomattava osa asiantuntemuksesta säilyy entisellä tasolla. Näitä ovat mm. toimialan, valtionhallinnon, Tiehallinnon toiminnan ja organisaation tuntemus, vuorovaikutustaidot, ihmisten ja verkostojen tuntemus, hallinnolliset menettelyt. Hankittu kokemus ja organisaation tietorakenteet luovat pohjaa uuden asiantuntemuksen omaksumiselle usein varsin nopeastikin. Tiehallinnossa ei ole käytössä asiantuntijuuden luokittelua. Työryhmän jatkotoimenpide-esitykseen sisältyy kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto. AP:n urakompassi, Liite 2 Kompassi kuvaa tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan urapolkujen asiantuntijuustasot ja asiantuntijuusalueet ja havainnollistaa urien moninaisuutta.

19 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 17 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 5 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Vahvuuksia Tiehallinto on kautta aikojen huolehtinut hyvin henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä toteuttamalla itse laajoja koulutusohjelmia sekä tukemalla osallistumista jatko- ja täydennyskoulutukseen. Osaamisen kehittämistä tapahtuu myös mentoroinnilla, koulutuspäivillä, seminaareissa, verkostoissa jne. Sidosryhmätutkimusten mukaan Tiehallintoa arvostetaan asiantuntevana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Työtyytyväisyystutkimukset (2007) osoittavat vahvuuksiksi työn haasteellisuuden, monipuolisuuden ja itsenäisyyden sekä mahdollisuuden vaikuttaa työn sisältöön. Henkilöstön mielestä työilmapiiri on hyvä sekä osaamista ja työpanosta arvostetaan. Nämä ovat vahvuuksia urasuunnittelua ja kehittäytymistä ajatellen. Henkilöstön oma aktiivisuus ja henkilöjohtaminen Vahvuuksista huolimatta asiantuntijapalvelut -yksikön henkilöstö ei ole kovin tyytyväinen uralla etenemiseen ja sen tukemiseen. Onko henkilöstöllä näköalattomuutta ja puuttuuko omaa innostusta systemaattiseen urasuunnitteluun, vaikka lähes jokainen on vahvistanut osaamistaan monin tavoin uransa aikana. Johtamisessa ei ehkä ole riittävästi sisäistetty henkilöstön urasuunnittelun ja uralla etenemisen kannustuksen merkitystä siitä huolimatta, että on laadittu suunnitelmia mm. Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämiseksi (2007) sekä selvitys sektorivastuun edellyttämän tekniseen osaamisen säilyttämisestä Tiehallinnossa sekä lukuisia osaamiskartoituksia vuosien varrella. Urasuunnittelun tehostamiseksi tarvitaan tietoa osaamisen nykytilasta sekä yksikön visiosta ja toiminta-ajatuksesta johdetusta tulevaisuuden osaamistarpeesta. Asiantuntijapalvelut -yksikön visio ja toiminta-ajatus näyttävät toimivan väyläviraston toteutuessa. Mikäli väylävirasto toteutuu, sen toiminnan ja henkilöstön suunnittelulla voidaan ennakoida väylänpidon osaamistarpeita laajemmin ja luoda edellytyksiä henkilöstön urakehitykselle. Uusi organisaatio avaa aivan uusia mahdollisuuksia työuralla suuntautumiseen, kun työt organisoidaan uudelleen. Asiantuntijuuden siirto työpari- ja ryhmätyöskentelyllä, mentoroinnilla tms. kilpistyy usein niin kouluttajan kuin koulutettavan ajan puutteeseen määräaikaan sidottujen tehtävien tai suuren työmäärän vuoksi. Tehtävällä on useimmiten vain yksi tekijä ja ainut osaaja, mistä tämän uralla etenemiselle saattaa muodostua "paitsioansa". Tehtävän hoidon kärsimisen tai palvelun laadun huononemisen pelossa esimies ei mielellään päästä ainutta osaajaa tehtävä- tai urakiertoon. Nämä ongelmat voidaan ratkaista vain hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoivalla työotteella. Työelämää ja henkilökohtaista elämää on sovitettava yhteen urasuunnittelussa ja uralla etenemisessä, koska henkilöiden elämänvaiheet ja -tilanteet vaikuttavat monella tavalla asiantuntijana kehittymiseen.

20 18 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Perusedellytys asiantuntijana kehittymisen on yksilön oma tahto, rohkeus ja vastuun ottaminen omasta kasvusta ja kehittymisestä. Työnantajan tehtävä on tarjota kehittymismahdollisuuksia. Asiantuntijuus - tuottavuustavoite, organisaatiomuutokset Asiantuntemuksen kehittäminen urakierron avulla on vaikea sovittaa yhteen tuottavuusvaatimusten kanssa ilman urakierrolle asetettavia tavoitteita. Yksiköiden tuloskeskusteluissa voisi olla mahdollista sopia, että tulosyksiköt sitoutuvat vastaanottamaan 1-2 henkilöä tehtäväkiertoon määräajaksi.

21 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 19 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1 Johtaminen ja urasuunnittelu Työryhmä ehdottaa, että Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikössä - Urasuunnittelu liitetään toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun, osaamisen kehittämiseen ja sisäiseen rekrytointiin. Urasuunnittelun toimintamallia hyödynnetään yksikön resurssien suuntaamisessa. - Asiantuntijoiden urasuunnittelu ja uralla etenemisen tukeminen otetaan jatkuvaksi toimintatavaksi urasuunnittelun toimintamallin mukaisesti. - Yksikkö järjestää urakiertotehtäviä sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi. - Arvioidaan kokemusten perusteella urasuunnittelun ja toteutuksen onnistumista ja kehitetään urasuunnittelun toimintatapaa 6.2 Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 1. Urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto o Urapolun kuvaus (CV tai vapaamuotoinen urapolkukartta) o Urasuunnitelman/kehittäytymissuunnitelman laatiminen ja säännöllinen seuranta ja tarkistaminen. 2. AP:n kehityskeskustelujen sisällön ohjeistuksen ja lomakkeiden täydentäminen urasuunnittelun osalta 3. Henkilöstön osaamis-, urasuunnitelma- ja koulutustarvetietojen hallinta ja aktiivinen hyödyntäminen 4. Esimiesten ja henkilöstön valmennus urasuunnitteluun 5. Pelisääntöjen määrittely tehtäväkiertoon, uralta toiselle siirtymiseen ja yksiköiden välisen liikkuvuuden lisäämiseen 6. Urapolulla etenemisen kytkeminen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin sekä tehtävänimikkeisiin o Asiantuntijuuden kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto o Luokittelun sisällyttäminen tehtäväkuvauksiin, vaativuusryhmiin ja tehtävänimikkeisiin

22 20 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti AINEISTO 7 AINEISTO Aloittelijasta senioriksi, asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, Valtiovarainministeriö 8a/ Hyvän asiantuntijatyön ulottuvuudet - Hyvän asiantuntijan tunnusmerkit valtionhallinnossa - Malli asiantuntijan kehityspoluksi valtionhallinnossa - Asiantuntijuuden kehittämisen keinoja

23 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 21 LIITTEET 8 LIITTEET Liite 1. Urasuunnittelun toimintamalli Liite 2. Tiehallinnon asiantuntijapalvelut -yksikön urapolkujen askellus Liite 3. Urakompassit asiantuntijuusalueittain ja asiantuntijuustasoittain Liite 4. Urapolun kuvauspohja -lomake Liite 5. Urapolun kuvaus Liite 6. Urapolkupilotin liittymät Tiehallinnon muuhun kehittämiseen

24

25 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Liite 1 LIITTEET URASUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI Tulevaisuus, Tiehallinto, Väylävirasto, ELLUt Strategiat, Yksiköiden tavoitteet, Tehtävät Henkilöstösuunnitelmat ESIMIES ASIANTUNTIJA Näkyvissä olevat mahdollisuudet ja omat kiinnostukset Jäsennykset, ansioluettelo, urapolku Omat voimavarat, elämäntilanne, osaaminen, kokemus... Kehityskeskustelu Tehtävänkuvaus, Suoriutumisen arviointi, sopimus urasuunnitelmasta ja kehittymisestä JHO/EW Uran suunnittelu käynnistyy työntekijän tai esimiehen aloitteesta ja tehdään yleensä kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kevään kehityskeskusteluissa voidaan urasuunnittelua jatkaa ja syventää. Urasuunnittelusta löytyy tietoa raportista Tiehallinnon asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Työntekijä valmistautuu keskusteluun pohtimalla omia uratoiveitaan ja päivittämällä siihenastisen urapolkunsa. Hyviä työkaluja tähän ovat CV ja vapaamuotoinen urapolkukartta, jossa voi kuvata myös relevantteja työuran ulkopuolisia vaiheita. Esimies valmistautuu pohtimalla Tiehallinnossa jatkossa tarvittavia tehtäväalueita laadullisen henkilöstösuunnitelman pohjalta sekä omaa näkemystään työntekijän uravaihtoehdoista. Kehityskeskustelussa sovitaan yhdessä tavoitteista ja toimenpiteistä ja ne kirjataan toimintajärjestelmän lomakkeelle Henkilökohtaiset kehittämisalueet ja tavoitteet. Lomake allekirjoitetaan, tallennetaan DOKUun ja esimies ja asiantuntija säilyttävät kumpikin omat kappaleensa. Kehityskeskustelujen päätyttyä esimies tekee yhteenvedon kaikista tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja toimittaa sen Anne Hammarille henkilöstöhallintoon. Suunnitelman toteutumista seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan vähintään jokakeväisessä kehityskeskustelussa.

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009

ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009 ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009 AKUT-HANKE 2007-2009 Valtiovarainministeriö asetti pilottihankkeen soveltamaan ja edelleen kehittämään

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle

Maija Ikonen. Aloitus keväällä 2006 Kaiku-ohjelman puitteissa konsultti Heljä Hätösen luento koko henkilökunnalle ESITYKSEN SISÄLTÖ OSAAMISTARVEKARTTA TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA osaamiskartan tarkoitus osaamiskarttatyöskentely osaamiskartta kehityskeskustelujen työvälineenä edut ja kehittämistarpeet esimerkkitapaus

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot