Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti"

Transkriptio

1 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 gg

2

3 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 RAPORTTI Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö-Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen: Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008, 21 s. + liitt. 10 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Asiantuntijuus, asiantuntijoiden kehittäminen, urakehitys, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnittelun toimintamalli Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikkö on määritellyt ja priorisoinut asiakkailleen tarjoamansa palvelut, nimennyt palveluvastaavat ja kuvaa parhaillaan palveluiden tuottamisprosesseja. Tämä on vahvistanut tietämystä siitä, mitä asiantuntemusta yksiköllä on oltava pystyäkseen palvelemaan asiakkaitaan tavoitteiden mukaisesti asiantuntevasti, joustavasti ja tehokkaasti. Asiantuntemuksen hankinnassa ja kehittämisessä tarvitaan laajaa keinovalikoimaa ja uudet keinot ovat tervetulleita. Asiantuntijat haluavat, että heidän asiantuntemuksensa on parhaassa mahdollisessa käytössä, kehittyy ja sitä arvostetaan. Organisaatioon sitoutumisessa on tärkeää, että uravaihtoehtoja on tarjolla, uralla eteneminen on mahdollista ja sitä tuetaan. Asiantuntijat odottavat asiantuntijuuden tasojen ja vaatimusten määrittelyä sekä yhteyttä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin. Valtiovarainministeriö julkaisi v valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin (Aloittelijasta senioriksi, työryhmämuistio 8a/2007). Jatkotyöskentelyä varten VM kokosi hankkeen, jossa virastot soveltavat mallia käytännössä. Tiehallinnosta mukaan ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö ja Kaakkois-Suomen tiepiiri. VM:n julkaisema raportti oli hyvä lähtöaineisto projektille. AP:n urapolkupilotin projektiryhmä hankki tietoa yksikön asiantuntijoilta urakehityksestä, odotuksista ja kehittymismahdollisuuksista pitämällä aloitustyöpajan, haastattelemalla ja pyytämällä kommentteja. Projektin tuloksena syntyi ehdotus Asiantuntijapalvelut -yksikön urasuunnittelun toimintamalliksi sekä esityksiä mallin toimivuuden varmistamiseksi. Asiantuntijauriksi valittiin tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija ja näille kuvattiin urapolkumalli. Määriteltiin asiantuntijuuden kolme porrasta: aloitteleva asiantuntija, asiantuntija ja johtava asiantuntija. Urasuunnittelu liittyy yksikön tavoitteisiin, toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun ja johtamiseen. Urasuunnittelu ja seuranta tapahtuvat ensisijaisesti esimiehen ja asiantuntijan yhteistyönä kehityskeskusteluissa. Esimies tuo urasuunnitteluun tiedot yksikön näkökulmasta ja asiantuntija omista suunnitelmistaan ja osaamisestaan. Projektiryhmän ehdottamia tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä urasuunnittelun systematisoimiseksi toimintamallin käyttöönoton lisäksi - kehityskeskustelujen ohjeistuksen ja lomakkeiden tarkistus - esimiesten ja asiantuntijoiden urasuunnittelun info - tehtäväkierron pelisäännöistä ja tavoitteista sopiminen AP:ssa Jatkohankkeena ehdotetaan selvitettäväksi urapolkumallin liittymiä henkilöstöhallinnon järjestelmiin, henkilöstösuunnitteluun, palkkaukseen ja rekrytointiin.

6

7 ESIPUHE Tässä "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti" -raportissa on kerrottu projektin lähtökohta, tavoitteet ja toteutustapa, kuvattu urasuunnittelu toimintamalli työkaluineen sekä esitetty ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi on lueteltu liittymiä muuhun Tiehallinnon toimintaan ja kehittämiseen. Projektin etenemistä on esitelty Asiantuntijapalvelut -yksikön johtoryhmälle, joka on ohjannut projektia. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Tuovi Päiviö-Leppänen, jäseninä Erkki Westerlund, Matti Piispanen ja Marja Koski, sihteerinä Eeva Liisa Toivonoja. Projektiryhmä toteutti projektin omana työnä. Helsinki marraskuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 7 Sisältö 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 9 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 10 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Tavoitteet Aloitustyöpaja Asiantuntijoiden haastattelut Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen 13 4 KESKEISET TULOKSET Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 17 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET Johtaminen ja urasuunnittelu Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 19 7 AINEISTO 20 8 LIITTEET 21

10

11 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 9 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN Valtionhallinnon rakenteiden, tehtävien ja johtamiskulttuurin muutokset sekä kiristyvä kilpailu työvoimasta ovat johtaneet tarpeeseen suunnitelmallisesti kehittää asiantuntijatehtäviä ja asiantuntijoiden osaamista. Valtionhallinnossa asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on korkeatasoisia tietoja ja taitoja, joita hyödynnetään organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiantuntijan tehtävään sisältyy asiantuntijuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Hyvältä asiantuntijalta edellytetään aikaansaavuutta, työnhallintaa ja yhteisöllisyyttä sekä halua ja kykyä jakaa osaamistaan organisaatiossa ja verkostoissa. Valtiovarainministeriön toimesta on vuonna 2007 laadittu valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumalli. Malli perustuu aiemmin määriteltyihin ja vuoteen 2012 ulottuviin valtionhallinnon henkilöstön kehittämisen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittämisen tavoitteet: Osaamista johdetaan systemaattisesti ja toimintalähtöisesti Työyhteisöt ovat kehittäviä, innostavia ja innovatiivisia Asiantuntijatehtävät ovat houkuttelevia Valtio tarjoaa joustavia urapolkuvaihtoehtoja ja selkeitä kehittymismahdollisuuksia Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin määritellyt valtiovarainministeriön asettama työryhmä on ehdottanut, että malli otetaan suunnitelmallisesti käyttöön valtionhallinnossa. Käyttöönotto alkaa vuonna 2008 eri virastojen pilottihankkeilla, joissa määritellään konkreettisia urapolkuja ja hyvän asiantuntijan tunnusmerkkejä sekä kartoitetaan keinoja asiantuntijuuden kehittämiseksi. Pilotit jatkuvat kesään 2009, jonka jälkeen valtiovarainministeriö raportoi koko hankkeen. Valtiovarainministeriön julkaisussa Aloittelijasta senioriksi - asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, 8a/2007, on kuvattu urapolkuja yleisellä tasolla sekä kiteytetty asiantuntijana kehittäytymisen periaatteita.

12 10 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin käyttöönoton pilotoijiksi ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö sekä Kaakkois-Suomen tiepiiri. Molempien projektien tavoite henkilöstönäkökulmasta on, että urasuunnittelulla parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan ja edetä urallaan. Asiantuntijapalveluiden projektin painopiste on jäntevöittää urasuunnittelua. Kaakkois-Suomen projektissa tarkistetaan lisäksi tiepiirin osaamistarpeita ja osaamisen kapeikkoja sekä kartoitetaan osaamisen kehittämisen menetelmiä. AP:n pilotin tuloksia hyödynnetään yksikön tienpidon asiantuntijoiden, projektipäälliköiden, esimiesten ja hallinnon asiantuntijoiden asiantuntijuuden kehittämisessä, urapolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiantuntijapalveluiden (AP) urapolut -pilotti käynnistyi maaliskuussa ja päättyy joulukuussa Pilotin toteuttaa yksikön henkilöstöstä nimetty viisihenkinen projektiryhmä. Pilotin jälkeen urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto ja jatkokehittäminen liittyy normaaliin johtamiseen, työntekoon ja osaamisen kehittämiseen eri keinoin. Urapolkumallin käyttöönotto sisältyy myös Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämissuunnitelmassa (2007) esitettyihin tavoitteisiin.

13 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 11 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3.1 Tavoitteet Pilotin tavoitteena on saada aikaan toimintamalli ja työvälineitä urasuunnitteluun ja asiantuntijuuden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Työssä selvitetään, mitä urapolkuajattelu käytännössä tarkoittaa ja millaisia toimintatapojen muutoksia tavoitteellinen urapolun suunnittelu ja urapolulla eteneminen edellyttää. Projekti kuvaa urapolkumallia. Urasuunnittelussa sovitetaan yhteen yksikön strategian mukaisia, nykyisiä ja ennakoituja osaamistarpeita ja asiantuntijoiden uralla etenemisen odotuksia ja mahdollisuuksia. Urapolkupilotissa asiantuntijaurilla kehittymistä tarkasteltiin ensisijaisesti yksilön kannalta. Työnantajan kannalta urapolkumallin hyväksymisellä turvataan asiantuntemuksen jatkuva kehitys Tiehallinnon toiminnan kannalta keskeisille osaamisalueille. Urasuunnittelulla ja asiantuntijuuden kehittämisellä - parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää osaamistaan, edetä urallaan ja liikkua luontevasti johtamis- ja eri asiantuntijatehtävien sekä yksiköiden välillä - toteutetaan yksikön visiota ja toiminta-ajatusta: parannetaan yksikön palveluiden tuottamiskykyä ja palveluiden laatua - tehostetaan henkilöresurssien kohdentamista palvelujen kysynnän mukaan - saadaan osaamista korvaamaan eläköitymisessä menetettyä asiantuntemusta - lisätään asiantuntijoiden arvostusta ja sitoutumista organisaatioon - varaudutaan valtionhallinnon uudistuksista seuraaviin osaamistarpeiden muutoksiin 3.2 Aloitustyöpaja Projektin alkuvaiheessa järjestettiin työpaja joukolle asiantuntijoita ja esimiehiä. Urapolkutyöpajaan kutsutut laativat ennakkoon kuvauksen omasta työurastaan. Kuvauksista koottiin tyypillisiä asiantuntijaksi kehittymisen vaiheita ja urakehityksen käännekohtia: - Jatko- ja täydennyskoulutus sekä muu merkittävä osaamisen kehittäminen - Asiantuntijuus laajenee ja syvenee siirryttäessä vaativampiin ja kokonaan toisiin tehtäviin. - Aktiivisuus T&K -hankkeissa tai muissa kehittämishankkeissa liittyi selkeästi urakehitykseen, samoin aktiivisuus pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. - Uralla etenemiseen vaikuttavat myös omassa elämässä tärkeät asiat, elämäntilanteen muutokset ja ennen kaikkea oma oivallus päämääristä, omista vahvuuksista ja halu kehittyä ja ottaa vastuuta. - Monille uralla etenemiseen on vaikuttanut muutto toiselle paikkakunnalle, varsinkin uran alkuvaiheessa.

14 12 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Lama-aika ja muut yhteiskunnalliset murrokset näkyvät monien urapoluissa - "Sattumat" tarjoavat tilaisuuksia uralla etenemiseen. Monien kohdalla on tyypillistä ajopuumainen eteneminen, jossa tilaisuuteen tarttuminen on onnistumisen edellytys. Aloitustyöpajan tuloksia Urapolkupilotin aloitustyöpajan osanottajat tuottivat runsaasti tietoa urapolkujen suunnitteluun ja toteutukseen vastaamalla kysymyksiin: - Mitkä ovat olleet merkittävimmät oman uran kehittymiseen vaikuttaneet tekijät - Miten tienpidon asiantuntijan/projektipäällikön/esimiehen urapolut voisivat jäsentyä ja minkälaisista vaiheista koostua Työpajassa käydyn keskustelun ja tehtyjen ryhmätöiden perusteella tunnistettiin tärkeimmiksi asiantuntijauriksi: tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija. Aineisto on tiivistetty urapolkujen askellus - taulukkoon ja tähän raporttiin. Työpajassa käydyn keskustelun mukaan - Tiehallinnon asiantuntijaura tuntuu jäsentymättömältä, koska uravaiheita ja osaamistasoja ei ole määritelty - Uudeksi käytännöksi esitetään urapolkukuvauksen tekemistä kehityskeskusteluihin. Kuvauksen laatimisesta sovitaan esimiehen ja alaisen kesken. 3.3 Asiantuntijoiden haastattelut Pilotin aikana haastateltiin muutamia Asiantuntijapalveluiden asiantuntijoita. Asiantuntijoilta kysyttiin, mistä koulutuksesta, kursseista, työryhmistä ja kansainvälisestä kokemuksesta on ollut eniten hyötyä uralla kehittymisessä. Heitä pyydettiin kertomaan myös muita näkemyksiään uralla etenemisestä. Haastattelujen tuloksia - Käytännön kokemuksen hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää uralla etenemisessä - Esimiesten, työtovereiden ja erityisesti johtavien asiantuntijoiden kannustus uralla etenemiseen on erittäin tärkeää - Esimerkki tiesuunnitelmien käsittelijän työkokemuksen kartuttamiseksi ja urapolulla etenemiseksi: suunnittelija konsultilla, suunnitelmien teettäjä tiepiirissä, suunnitelmien käsittelijä keskushallinnossa. Hyvä on edetä yksityiskohtaisemmasta yleisempään asiantuntijuuteen: rakennussuunnittelu --> tiesuunnittelu --> yleissuunnittelu --> liikennejärjestelmäsuunnittelu - Erityisasiantuntijan ja yleisasiantuntijan urapolku ja kehittäytyminen ovat erilaisia: erikoisasiantuntijalle on hyväksi tutkijan uralla poikkeaminen ja yleisasiantuntijan osaaminen karttuu useissa eri tehtävissä ja yksiköissä omassa organisaatiossakin. Tiepiirin hankkeisiin osallistuminen olisi hyväksi opiksi vaikka lyhyenkin aikaa. - Asiantuntijaura ei suinkaan ole mahdoton johtajauravaiheen jälkeen. Asiantuntijuuden alue, laajuus ja syvyys, ovat muuttuneet siitä, kun esimiesura aikoinaan alkoi ja edellyttää uutta perehtymistä.

15 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 13 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Esimiesuralla yksin tekeminen ja "ulkoreunalla seisominen" lisääntyy uran edetessä. - Projektipäälliköitä on päätoimisia ja määräaikaisia. Tarvitaan pelisäännöt siirtymisestä projektipäällikön ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, jotta varmistetaan tarkoituksenmukainen tehtävien sisältö ja vaativuus sekä asiantuntijan itsensä että yksikön kannalta. - Asiantuntijuus ei aina laajene kursseilla, eikä täsmäkursseja välttämättä ole tarjolla. Hyviä keinoja ovat verkostoituminen ja mentorointi. Työparityöskentely olisi hyvä osaamisen siirrossa, mutta siihen on vain harvoin käytännön mahdollisuuksia. On hyödyllistä kiertää urallaan myös oman yksikön sisällä, esim. vaihtaa toisen tiimin vetäjäksi. - Erityisasiantuntijoille kansainvälinen kokemus ja kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa toimiminen on tärkeää, sillä monilla kapeilla erityisaloilla ei samaa työtä tekeviä kollegoita Suomessa juuri ole. Kollegat löytyvät esim. pohjoismaisista tielaitoksista. - Johtavien tienpidon asiantuntijoiden tiedon siirtämiseksi seuraaville sukupolville ja koko alalle opetustyö korkeakouluilla ja mentorina toimiminen on hyödyllistä Urapolkuaskelluksen luonnostekstin tarkastelu antoi heti aivan uusia näkökulmia oman tulevaisuuden suunnitteluun ja jatko-opintojen suuntaamiseen. Haastatellut näkivät urapolkuprojektin tärkeänä oman työnsä kannalta ja antoivat avuliaasti tietoja ja kommenttejaan projektin käyttöön. 3.4 Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen Projektiryhmän kokoukset ja muu työskentely Projektiryhmä kokoontui viisi kertaa, työsti aineistoa kokousten välillä, haastatteli asiantuntijoita ja kävi sähköpostikirjeenvaihtoa. Ryhmä oli innostunut työstään ja piti sitä tärkeänä. Mikä parasta tässä projektissa oli hauskaa tehdä yhteistyötä yli yksikkörajojen. Tulosten kokoaminen Pilotin aikana välituloksia esiteltiin AP:n johtoryhmälle, Tiehallinnon osaamisen kehittämisen ohjausryhmälle, AP:n esimiehille, tiepiirien tilaisuuksissa sekä AP:n asiantuntijafoorumin toteuttajille sekä VM:n AKUT-työryhmälle (valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittäminen). Projektiryhmän ehdotukset urapolkumallin käyttöönottamiseksi sekä jatkotoimenpiteiksi esiteltiin AP:n johtoryhmälle marraskuussa 2008.

16 14 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET 4 KESKEISET TULOKSET 4.1 Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa Pilotin tärkeä tulos oli henkilöstön innostaminen miettimään omia uramahdollisuuksiaan, toiveitaan, vahvuuksiaan sekä kehittäytymis- ja muutoshalukkuuttaan. Esimiestyöhön pilotti tuo uutta sisältöä: esimiehen tärkeä tehtävä on tukea alaistensa urasuunnittelua yhdessä sovittuun suuntaan. Keinoja kurssien, täydennys- ja jatko-opintojen lisäksi on - Urakiertopaikkojen järjestäminen sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi - Työssä keskittyminen asiantuntijuuden vahvistamisalueisiin ja tehtäväkuvien pitäminen ajan tasalla - Tilan antaminen uusille osaajille syventää ja laajentaa asiantuntemustaan vaativammissa tehtävissä, projekteissa ja verkostoissa ja vastaavasti muiden asiantuntijoiden ja johtavien asiantuntijoiden osaamisen tehokas hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen - Määrätietoista ohjausta työkiertoon AP:n eri yksiköissä, tiepiireihin, muihin väylävirastoihin ja mahdollisesti muihin organisaatioihin ammattitaidon syventämiseksi 4.2 AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite 1 Projektin päätulos on kuvaus valittujen neljän erityyppisen uran vaiheistuksesta ja uralla kehittymisestä. Tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan kolmijakoinen urapolkujen askellus kuvattiin taulukkona. Kirjattiin, mitä osaamista, mitä vaatimuksia, hyödyllisiä ominaisuuksia ja opeteltavaa kuuluu mihinkin uran vaiheeseen. Tarkasteltiin, mikä kokemus. millainen asiantuntemuksen laajentaminen ja syventäminen edistää uralla etenemistä seuraavalle asiantuntijatasolle. Urapolkujen askellus -kuvauksen tarkoitus Urapolkujen kuvaus on suuntaa-antava, jota tuskin on edes mahdollista noudattaa orjallisesti. Toimivathan monet asiantuntijat jo nyt kahdella uralla. Kuvaus on tarkoitettu kehityskeskusteluihin urasuunnittelun apuvälineeksi, keskustelun pohjaksi, havainnollistamaan eri suuntautumismahdollisuuksia ja eri vaihtoehtojen vaatimuksia. Projektiryhmän havaintoja eri asiantuntijuusalueista ja niiden kehittämisestä Asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä on jokapäiväisen työn lisäksi tärkeää osallistua erilaisiin kehittämisprojekteihin, kuten T&K -projekteihin sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen työskentelyyn. Tienpidon asiantuntija Tienpidon asiantuntijoita on AP:ssa runsaasti: erityisasiantuntijoista yleisasiantuntijoihin, siltatekniikasta tienpidon asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ja markkinoiden hallintaan. Sisällön laajasta kirjosta huolimatta asiantuntijatyössä kehittyminen sisältää samanlaisia vaiheita.

17 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 15 KESKEISET TULOKSET Tienpidon asiantuntijuuden ylläpitämiseksi on löydettävä lisää keinoja, joilla osaamista kyetään jakamaan asiantuntijoiden kesken nykyistä enemmän. Projektipäällikkö Projektipäällikön urapolku lähtee joko substanssin tai projektinhallinnan osaamisesta ja voi edetä johtavaksi projektipäälliköksi tai hankevastaavaksi. Ura voi suuntautua joko syvää osaamista vaativaan yhden asiantuntijuusalueen ison projektikokonaisuuden päällikkyyteen tai laajaa osaamista vaativan suuren hankekokonaisuuden hankevastaavan tehtävään. Substanssin hallitseminen helpottaa siirtymistä projektipäällikön tehtävän ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, esimerkiksi tienpidon, hallinnon tai tietohallinnon asiantuntijan. Hyviä kokemuksia on siitäkin, että projektipäällikkö on ensisijaisesti projektinhallinnan asiantuntija eikä tunne substanssia. Tällöin projektiryhmän jäsenille jää tilaa tuoda asiantuntemuksena työn hyväksi. Tämä ei toki sovi kaikentyyppisiin projekteihin mutta joihinkin oikein hyvin. Esimies Ajankohtainen esimiestyön kehittämiskeino on lisätä esimiesten keskinäistä yhdessä toimimista eli vertaistukea. Esimiestaitoihin kuuluu kyky käyttää hyväksi muiden esimiesten ja asiantuntijoiden osaamista päätöksenteon tukena. AP:n tiiminvetäjien tehtävään mahtuu esimiestyön lisäksi omat asiantuntijatehtävät. Esimiestyön ohella on mahdollista ylläpitää tienpidon teoreettista osaamista, mutta tekninen asiantuntijuus luonnollisesti vähenee. Esimiestyöstä takaisin asiantuntijaksi palaaminen edellyttää osittain uudelleen perehtymistä ja kouluttautumista. Kaikilta asiantuntijaurilta toiselle siirtymistä pitää arvostaa luonnollisena osana työuraa. Hallinnon asiantuntija Malli suuntaa voimakkaasti hallinnon yleisasiantuntemukseen ja pyrkii asettamaan kyseenalaiseksi perinteisen hallinnon jakamisen osa-alueisiin. Näkökulmana korostetaan sitä, että hallinnon asiantuntijana kehittyminen edellyttää tutustumista ja työskentelyä kaikilla hallinnon osa-alueilla. Myös siirtyminen ulkoisten palvelukeskusten käyttöön mahdollistaa kehityksen yleisasiantuntemuksen suuntaan Tiehallinnon omien asiantuntijoiden ammatillisessa suuntautumisessa. Asiantuntijoiden pätevyyden arviointi Asiantuntijuuden ja eri tasojen arvioinnissa on painotettava asiantuntijan osaamisen lisäksi työn tuloksellisuutta: merkitystä yksikön toiminnan ja asiakkaiden kannalta, aikaansaavuutta, kykyä kartuttaa ja soveltaa tietoa sekä halua ja taitoa jakaa asiantuntijatietoa jne. Ei ole juuri hyötyä viisaasta ja kaikkitietävästä asiantuntijasta, jos hänen asiantuntemusta ei saada hyödynnettyä organisaatiossa. Esimiestyön osaamisen arvioinnissa tärkeää on tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, tasapaino alaisille annettavan tuen ja työn itsenäisyyden kesken. Asiantuntijan pätevyys (ammattitaito) arvioidaan vuosittain mm. tulos- ja kehityskeskusteluissa niin omana osa-alueenaan kuin suoriutumisen kokonaisuutena. Tulos- ja kehityskeskusteluissa keskustellaan uratoiveista muuta-

18 16 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET man vuoden tähtäimellä lähtökohtana sen hetkinen osaaminen ja tehtävä. Urapolkuvaihtoehtojen tarkastelua varten on laadittu suuntaa-antava AP:n urapolkujen askelluksen kuvaus. Kehityskeskusteluissa on löydettävä vastaus siihenkin, miten tietyllä asiantuntijauralla pitää pätevöityä, jotta on luontevaa vaihtaa uraa. Kun yhteinen näkemys kehityspolusta on saavutettu, sovitaan kehittäytymisen keinoista. Sovitut muutokset tehtävissä kirjataan tehtävänkuvaukseen ja jos kyseessä on vaativammat tehtävät, esitetään vaativuuden uudelleen arviointia. Työryhmä korostaa, että vaikka uusiin tehtäviin siirryttäessä ura joiltakin osaamisalueilta voi lähteä alusta, niin huomattava osa asiantuntemuksesta säilyy entisellä tasolla. Näitä ovat mm. toimialan, valtionhallinnon, Tiehallinnon toiminnan ja organisaation tuntemus, vuorovaikutustaidot, ihmisten ja verkostojen tuntemus, hallinnolliset menettelyt. Hankittu kokemus ja organisaation tietorakenteet luovat pohjaa uuden asiantuntemuksen omaksumiselle usein varsin nopeastikin. Tiehallinnossa ei ole käytössä asiantuntijuuden luokittelua. Työryhmän jatkotoimenpide-esitykseen sisältyy kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto. AP:n urakompassi, Liite 2 Kompassi kuvaa tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan urapolkujen asiantuntijuustasot ja asiantuntijuusalueet ja havainnollistaa urien moninaisuutta.

19 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 17 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 5 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Vahvuuksia Tiehallinto on kautta aikojen huolehtinut hyvin henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä toteuttamalla itse laajoja koulutusohjelmia sekä tukemalla osallistumista jatko- ja täydennyskoulutukseen. Osaamisen kehittämistä tapahtuu myös mentoroinnilla, koulutuspäivillä, seminaareissa, verkostoissa jne. Sidosryhmätutkimusten mukaan Tiehallintoa arvostetaan asiantuntevana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Työtyytyväisyystutkimukset (2007) osoittavat vahvuuksiksi työn haasteellisuuden, monipuolisuuden ja itsenäisyyden sekä mahdollisuuden vaikuttaa työn sisältöön. Henkilöstön mielestä työilmapiiri on hyvä sekä osaamista ja työpanosta arvostetaan. Nämä ovat vahvuuksia urasuunnittelua ja kehittäytymistä ajatellen. Henkilöstön oma aktiivisuus ja henkilöjohtaminen Vahvuuksista huolimatta asiantuntijapalvelut -yksikön henkilöstö ei ole kovin tyytyväinen uralla etenemiseen ja sen tukemiseen. Onko henkilöstöllä näköalattomuutta ja puuttuuko omaa innostusta systemaattiseen urasuunnitteluun, vaikka lähes jokainen on vahvistanut osaamistaan monin tavoin uransa aikana. Johtamisessa ei ehkä ole riittävästi sisäistetty henkilöstön urasuunnittelun ja uralla etenemisen kannustuksen merkitystä siitä huolimatta, että on laadittu suunnitelmia mm. Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämiseksi (2007) sekä selvitys sektorivastuun edellyttämän tekniseen osaamisen säilyttämisestä Tiehallinnossa sekä lukuisia osaamiskartoituksia vuosien varrella. Urasuunnittelun tehostamiseksi tarvitaan tietoa osaamisen nykytilasta sekä yksikön visiosta ja toiminta-ajatuksesta johdetusta tulevaisuuden osaamistarpeesta. Asiantuntijapalvelut -yksikön visio ja toiminta-ajatus näyttävät toimivan väyläviraston toteutuessa. Mikäli väylävirasto toteutuu, sen toiminnan ja henkilöstön suunnittelulla voidaan ennakoida väylänpidon osaamistarpeita laajemmin ja luoda edellytyksiä henkilöstön urakehitykselle. Uusi organisaatio avaa aivan uusia mahdollisuuksia työuralla suuntautumiseen, kun työt organisoidaan uudelleen. Asiantuntijuuden siirto työpari- ja ryhmätyöskentelyllä, mentoroinnilla tms. kilpistyy usein niin kouluttajan kuin koulutettavan ajan puutteeseen määräaikaan sidottujen tehtävien tai suuren työmäärän vuoksi. Tehtävällä on useimmiten vain yksi tekijä ja ainut osaaja, mistä tämän uralla etenemiselle saattaa muodostua "paitsioansa". Tehtävän hoidon kärsimisen tai palvelun laadun huononemisen pelossa esimies ei mielellään päästä ainutta osaajaa tehtävä- tai urakiertoon. Nämä ongelmat voidaan ratkaista vain hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoivalla työotteella. Työelämää ja henkilökohtaista elämää on sovitettava yhteen urasuunnittelussa ja uralla etenemisessä, koska henkilöiden elämänvaiheet ja -tilanteet vaikuttavat monella tavalla asiantuntijana kehittymiseen.

20 18 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Perusedellytys asiantuntijana kehittymisen on yksilön oma tahto, rohkeus ja vastuun ottaminen omasta kasvusta ja kehittymisestä. Työnantajan tehtävä on tarjota kehittymismahdollisuuksia. Asiantuntijuus - tuottavuustavoite, organisaatiomuutokset Asiantuntemuksen kehittäminen urakierron avulla on vaikea sovittaa yhteen tuottavuusvaatimusten kanssa ilman urakierrolle asetettavia tavoitteita. Yksiköiden tuloskeskusteluissa voisi olla mahdollista sopia, että tulosyksiköt sitoutuvat vastaanottamaan 1-2 henkilöä tehtäväkiertoon määräajaksi.

21 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 19 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1 Johtaminen ja urasuunnittelu Työryhmä ehdottaa, että Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikössä - Urasuunnittelu liitetään toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun, osaamisen kehittämiseen ja sisäiseen rekrytointiin. Urasuunnittelun toimintamallia hyödynnetään yksikön resurssien suuntaamisessa. - Asiantuntijoiden urasuunnittelu ja uralla etenemisen tukeminen otetaan jatkuvaksi toimintatavaksi urasuunnittelun toimintamallin mukaisesti. - Yksikkö järjestää urakiertotehtäviä sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi. - Arvioidaan kokemusten perusteella urasuunnittelun ja toteutuksen onnistumista ja kehitetään urasuunnittelun toimintatapaa 6.2 Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 1. Urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto o Urapolun kuvaus (CV tai vapaamuotoinen urapolkukartta) o Urasuunnitelman/kehittäytymissuunnitelman laatiminen ja säännöllinen seuranta ja tarkistaminen. 2. AP:n kehityskeskustelujen sisällön ohjeistuksen ja lomakkeiden täydentäminen urasuunnittelun osalta 3. Henkilöstön osaamis-, urasuunnitelma- ja koulutustarvetietojen hallinta ja aktiivinen hyödyntäminen 4. Esimiesten ja henkilöstön valmennus urasuunnitteluun 5. Pelisääntöjen määrittely tehtäväkiertoon, uralta toiselle siirtymiseen ja yksiköiden välisen liikkuvuuden lisäämiseen 6. Urapolulla etenemisen kytkeminen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin sekä tehtävänimikkeisiin o Asiantuntijuuden kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto o Luokittelun sisällyttäminen tehtäväkuvauksiin, vaativuusryhmiin ja tehtävänimikkeisiin

22 20 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti AINEISTO 7 AINEISTO Aloittelijasta senioriksi, asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, Valtiovarainministeriö 8a/ Hyvän asiantuntijatyön ulottuvuudet - Hyvän asiantuntijan tunnusmerkit valtionhallinnossa - Malli asiantuntijan kehityspoluksi valtionhallinnossa - Asiantuntijuuden kehittämisen keinoja

23 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 21 LIITTEET 8 LIITTEET Liite 1. Urasuunnittelun toimintamalli Liite 2. Tiehallinnon asiantuntijapalvelut -yksikön urapolkujen askellus Liite 3. Urakompassit asiantuntijuusalueittain ja asiantuntijuustasoittain Liite 4. Urapolun kuvauspohja -lomake Liite 5. Urapolun kuvaus Liite 6. Urapolkupilotin liittymät Tiehallinnon muuhun kehittämiseen

24

25 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Liite 1 LIITTEET URASUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI Tulevaisuus, Tiehallinto, Väylävirasto, ELLUt Strategiat, Yksiköiden tavoitteet, Tehtävät Henkilöstösuunnitelmat ESIMIES ASIANTUNTIJA Näkyvissä olevat mahdollisuudet ja omat kiinnostukset Jäsennykset, ansioluettelo, urapolku Omat voimavarat, elämäntilanne, osaaminen, kokemus... Kehityskeskustelu Tehtävänkuvaus, Suoriutumisen arviointi, sopimus urasuunnitelmasta ja kehittymisestä JHO/EW Uran suunnittelu käynnistyy työntekijän tai esimiehen aloitteesta ja tehdään yleensä kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kevään kehityskeskusteluissa voidaan urasuunnittelua jatkaa ja syventää. Urasuunnittelusta löytyy tietoa raportista Tiehallinnon asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Työntekijä valmistautuu keskusteluun pohtimalla omia uratoiveitaan ja päivittämällä siihenastisen urapolkunsa. Hyviä työkaluja tähän ovat CV ja vapaamuotoinen urapolkukartta, jossa voi kuvata myös relevantteja työuran ulkopuolisia vaiheita. Esimies valmistautuu pohtimalla Tiehallinnossa jatkossa tarvittavia tehtäväalueita laadullisen henkilöstösuunnitelman pohjalta sekä omaa näkemystään työntekijän uravaihtoehdoista. Kehityskeskustelussa sovitaan yhdessä tavoitteista ja toimenpiteistä ja ne kirjataan toimintajärjestelmän lomakkeelle Henkilökohtaiset kehittämisalueet ja tavoitteet. Lomake allekirjoitetaan, tallennetaan DOKUun ja esimies ja asiantuntija säilyttävät kumpikin omat kappaleensa. Kehityskeskustelujen päätyttyä esimies tekee yhteenvedon kaikista tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja toimittaa sen Anne Hammarille henkilöstöhallintoon. Suunnitelman toteutumista seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan vähintään jokakeväisessä kehityskeskustelussa.

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake

Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Palkkavaaka Tehtävänkuvauslomake Toiminto / yksikkö / osasto: Toimen nimi: VIITETAHTÄVÄ 2 Laadittu: 15.3.2016 1 1. Tehtävän tarkoitus ja sisältö 1.1 Tehtävän tarkoitus ja tavoitteet Tehtävän tarkoituksena

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen - strateginen osaamisen johtaminen

Osaamisen kehittäminen - strateginen osaamisen johtaminen Kopsu hankkeen seminaari 27.3.2012 Kuopio Arttu Puhakka / koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Osaamisen kehittäminen - strateginen osaamisen johtaminen Muutama sana osaamisen kehittämisestä Osaamisen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis-

PALKKALIITE (K) Vaativat johtamistehtävät (yksikön päällikkö tai esimies), erittäin vaativat kehittämis- LIITE 2 PALKKALIITE 02 I SOVELTAMISALA Viestintäviraston henkilöstön tehtävien vaativuusluokka ja tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja JUKO ry:n

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta Henkilökierto Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta VM:n saatesanoja henkilökierto-oppaassa Valtiotyönantaja haluaa liikkuvuuteen kannustaessaan kehittää henkilöstön osaamista ja urasuunnittelua Henkilökierto

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009

ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA. AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009 ASIANTUNTIJOIDEN KEHITYS- JA URAPOLUT VALTIONHALLINNOSSA AKUT-hankkeen kokemuksia ja johtopäätöksiä 2009 AKUT-HANKE 2007-2009 Valtiovarainministeriö asetti pilottihankkeen soveltamaan ja edelleen kehittämään

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

OSAAMISTARVEKARTOITUS TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA. Maija Ikonen

OSAAMISTARVEKARTOITUS TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA. Maija Ikonen OSAAMISTARVEKARTOITUS TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTOSSA Maija Ikonen ESITYKSEN SISÄLTÖ osaamiskartan tarkoitus osaamiskarttatyöskentely osaamiskartta kehityskeskustelujen työvälineenä esimerkkitapaus kirjaston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot