Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti

Transkriptio

1 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 gg

2

3 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö- Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008 Tiehallinto Helsinki2008

4 RAPORTTI Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Helsinki 2008 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Eeva Liisa Toivonoja, Erkki Westerlund, Tuovi Päiviö-Leppänen, Marja Koski, Matti Piispanen: Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 63/2008, 21 s. + liitt. 10 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Asiantuntijuus, asiantuntijoiden kehittäminen, urakehitys, urapolku, urasuunnittelu, urasuunnittelun toimintamalli Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikkö on määritellyt ja priorisoinut asiakkailleen tarjoamansa palvelut, nimennyt palveluvastaavat ja kuvaa parhaillaan palveluiden tuottamisprosesseja. Tämä on vahvistanut tietämystä siitä, mitä asiantuntemusta yksiköllä on oltava pystyäkseen palvelemaan asiakkaitaan tavoitteiden mukaisesti asiantuntevasti, joustavasti ja tehokkaasti. Asiantuntemuksen hankinnassa ja kehittämisessä tarvitaan laajaa keinovalikoimaa ja uudet keinot ovat tervetulleita. Asiantuntijat haluavat, että heidän asiantuntemuksensa on parhaassa mahdollisessa käytössä, kehittyy ja sitä arvostetaan. Organisaatioon sitoutumisessa on tärkeää, että uravaihtoehtoja on tarjolla, uralla eteneminen on mahdollista ja sitä tuetaan. Asiantuntijat odottavat asiantuntijuuden tasojen ja vaatimusten määrittelyä sekä yhteyttä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin. Valtiovarainministeriö julkaisi v valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin (Aloittelijasta senioriksi, työryhmämuistio 8a/2007). Jatkotyöskentelyä varten VM kokosi hankkeen, jossa virastot soveltavat mallia käytännössä. Tiehallinnosta mukaan ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö ja Kaakkois-Suomen tiepiiri. VM:n julkaisema raportti oli hyvä lähtöaineisto projektille. AP:n urapolkupilotin projektiryhmä hankki tietoa yksikön asiantuntijoilta urakehityksestä, odotuksista ja kehittymismahdollisuuksista pitämällä aloitustyöpajan, haastattelemalla ja pyytämällä kommentteja. Projektin tuloksena syntyi ehdotus Asiantuntijapalvelut -yksikön urasuunnittelun toimintamalliksi sekä esityksiä mallin toimivuuden varmistamiseksi. Asiantuntijauriksi valittiin tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija ja näille kuvattiin urapolkumalli. Määriteltiin asiantuntijuuden kolme porrasta: aloitteleva asiantuntija, asiantuntija ja johtava asiantuntija. Urasuunnittelu liittyy yksikön tavoitteisiin, toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun ja johtamiseen. Urasuunnittelu ja seuranta tapahtuvat ensisijaisesti esimiehen ja asiantuntijan yhteistyönä kehityskeskusteluissa. Esimies tuo urasuunnitteluun tiedot yksikön näkökulmasta ja asiantuntija omista suunnitelmistaan ja osaamisestaan. Projektiryhmän ehdottamia tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä urasuunnittelun systematisoimiseksi toimintamallin käyttöönoton lisäksi - kehityskeskustelujen ohjeistuksen ja lomakkeiden tarkistus - esimiesten ja asiantuntijoiden urasuunnittelun info - tehtäväkierron pelisäännöistä ja tavoitteista sopiminen AP:ssa Jatkohankkeena ehdotetaan selvitettäväksi urapolkumallin liittymiä henkilöstöhallinnon järjestelmiin, henkilöstösuunnitteluun, palkkaukseen ja rekrytointiin.

6

7 ESIPUHE Tässä "Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti" -raportissa on kerrottu projektin lähtökohta, tavoitteet ja toteutustapa, kuvattu urasuunnittelu toimintamalli työkaluineen sekä esitetty ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi on lueteltu liittymiä muuhun Tiehallinnon toimintaan ja kehittämiseen. Projektin etenemistä on esitelty Asiantuntijapalvelut -yksikön johtoryhmälle, joka on ohjannut projektia. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi Tuovi Päiviö-Leppänen, jäseninä Erkki Westerlund, Matti Piispanen ja Marja Koski, sihteerinä Eeva Liisa Toivonoja. Projektiryhmä toteutti projektin omana työnä. Helsinki marraskuu 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 7 Sisältö 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 9 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 10 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Tavoitteet Aloitustyöpaja Asiantuntijoiden haastattelut Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen 13 4 KESKEISET TULOKSET Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 17 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET Johtaminen ja urasuunnittelu Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 19 7 AINEISTO 20 8 LIITTEET 21

10

11 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 9 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN 1 VALTIONHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMINEN Valtionhallinnon rakenteiden, tehtävien ja johtamiskulttuurin muutokset sekä kiristyvä kilpailu työvoimasta ovat johtaneet tarpeeseen suunnitelmallisesti kehittää asiantuntijatehtäviä ja asiantuntijoiden osaamista. Valtionhallinnossa asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on korkeatasoisia tietoja ja taitoja, joita hyödynnetään organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiantuntijan tehtävään sisältyy asiantuntijuuden ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Hyvältä asiantuntijalta edellytetään aikaansaavuutta, työnhallintaa ja yhteisöllisyyttä sekä halua ja kykyä jakaa osaamistaan organisaatiossa ja verkostoissa. Valtiovarainministeriön toimesta on vuonna 2007 laadittu valtionhallinnon asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumalli. Malli perustuu aiemmin määriteltyihin ja vuoteen 2012 ulottuviin valtionhallinnon henkilöstön kehittämisen periaatteisiin ja tavoitteisiin. Valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittämisen tavoitteet: Osaamista johdetaan systemaattisesti ja toimintalähtöisesti Työyhteisöt ovat kehittäviä, innostavia ja innovatiivisia Asiantuntijatehtävät ovat houkuttelevia Valtio tarjoaa joustavia urapolkuvaihtoehtoja ja selkeitä kehittymismahdollisuuksia Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin määritellyt valtiovarainministeriön asettama työryhmä on ehdottanut, että malli otetaan suunnitelmallisesti käyttöön valtionhallinnossa. Käyttöönotto alkaa vuonna 2008 eri virastojen pilottihankkeilla, joissa määritellään konkreettisia urapolkuja ja hyvän asiantuntijan tunnusmerkkejä sekä kartoitetaan keinoja asiantuntijuuden kehittämiseksi. Pilotit jatkuvat kesään 2009, jonka jälkeen valtiovarainministeriö raportoi koko hankkeen. Valtiovarainministeriön julkaisussa Aloittelijasta senioriksi - asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, 8a/2007, on kuvattu urapolkuja yleisellä tasolla sekä kiteytetty asiantuntijana kehittäytymisen periaatteita.

12 10 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN 2 TIEHALLINNON ASIANTUNTIJOIDEN URAPOLKUJEN KEHITTÄMINEN Asiantuntijoiden kehitys- ja urapolkumallin käyttöönoton pilotoijiksi ilmoittautuivat Asiantuntijapalvelut -yksikkö sekä Kaakkois-Suomen tiepiiri. Molempien projektien tavoite henkilöstönäkökulmasta on, että urasuunnittelulla parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan ja edetä urallaan. Asiantuntijapalveluiden projektin painopiste on jäntevöittää urasuunnittelua. Kaakkois-Suomen projektissa tarkistetaan lisäksi tiepiirin osaamistarpeita ja osaamisen kapeikkoja sekä kartoitetaan osaamisen kehittämisen menetelmiä. AP:n pilotin tuloksia hyödynnetään yksikön tienpidon asiantuntijoiden, projektipäälliköiden, esimiesten ja hallinnon asiantuntijoiden asiantuntijuuden kehittämisessä, urapolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiantuntijapalveluiden (AP) urapolut -pilotti käynnistyi maaliskuussa ja päättyy joulukuussa Pilotin toteuttaa yksikön henkilöstöstä nimetty viisihenkinen projektiryhmä. Pilotin jälkeen urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto ja jatkokehittäminen liittyy normaaliin johtamiseen, työntekoon ja osaamisen kehittämiseen eri keinoin. Urapolkumallin käyttöönotto sisältyy myös Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämissuunnitelmassa (2007) esitettyihin tavoitteisiin.

13 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 11 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 3.1 Tavoitteet Pilotin tavoitteena on saada aikaan toimintamalli ja työvälineitä urasuunnitteluun ja asiantuntijuuden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Työssä selvitetään, mitä urapolkuajattelu käytännössä tarkoittaa ja millaisia toimintatapojen muutoksia tavoitteellinen urapolun suunnittelu ja urapolulla eteneminen edellyttää. Projekti kuvaa urapolkumallia. Urasuunnittelussa sovitetaan yhteen yksikön strategian mukaisia, nykyisiä ja ennakoituja osaamistarpeita ja asiantuntijoiden uralla etenemisen odotuksia ja mahdollisuuksia. Urapolkupilotissa asiantuntijaurilla kehittymistä tarkasteltiin ensisijaisesti yksilön kannalta. Työnantajan kannalta urapolkumallin hyväksymisellä turvataan asiantuntemuksen jatkuva kehitys Tiehallinnon toiminnan kannalta keskeisille osaamisalueille. Urasuunnittelulla ja asiantuntijuuden kehittämisellä - parannetaan asiantuntijoiden mahdollisuuksia laajentaa ja syventää osaamistaan, edetä urallaan ja liikkua luontevasti johtamis- ja eri asiantuntijatehtävien sekä yksiköiden välillä - toteutetaan yksikön visiota ja toiminta-ajatusta: parannetaan yksikön palveluiden tuottamiskykyä ja palveluiden laatua - tehostetaan henkilöresurssien kohdentamista palvelujen kysynnän mukaan - saadaan osaamista korvaamaan eläköitymisessä menetettyä asiantuntemusta - lisätään asiantuntijoiden arvostusta ja sitoutumista organisaatioon - varaudutaan valtionhallinnon uudistuksista seuraaviin osaamistarpeiden muutoksiin 3.2 Aloitustyöpaja Projektin alkuvaiheessa järjestettiin työpaja joukolle asiantuntijoita ja esimiehiä. Urapolkutyöpajaan kutsutut laativat ennakkoon kuvauksen omasta työurastaan. Kuvauksista koottiin tyypillisiä asiantuntijaksi kehittymisen vaiheita ja urakehityksen käännekohtia: - Jatko- ja täydennyskoulutus sekä muu merkittävä osaamisen kehittäminen - Asiantuntijuus laajenee ja syvenee siirryttäessä vaativampiin ja kokonaan toisiin tehtäviin. - Aktiivisuus T&K -hankkeissa tai muissa kehittämishankkeissa liittyi selkeästi urakehitykseen, samoin aktiivisuus pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. - Uralla etenemiseen vaikuttavat myös omassa elämässä tärkeät asiat, elämäntilanteen muutokset ja ennen kaikkea oma oivallus päämääristä, omista vahvuuksista ja halu kehittyä ja ottaa vastuuta. - Monille uralla etenemiseen on vaikuttanut muutto toiselle paikkakunnalle, varsinkin uran alkuvaiheessa.

14 12 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Lama-aika ja muut yhteiskunnalliset murrokset näkyvät monien urapoluissa - "Sattumat" tarjoavat tilaisuuksia uralla etenemiseen. Monien kohdalla on tyypillistä ajopuumainen eteneminen, jossa tilaisuuteen tarttuminen on onnistumisen edellytys. Aloitustyöpajan tuloksia Urapolkupilotin aloitustyöpajan osanottajat tuottivat runsaasti tietoa urapolkujen suunnitteluun ja toteutukseen vastaamalla kysymyksiin: - Mitkä ovat olleet merkittävimmät oman uran kehittymiseen vaikuttaneet tekijät - Miten tienpidon asiantuntijan/projektipäällikön/esimiehen urapolut voisivat jäsentyä ja minkälaisista vaiheista koostua Työpajassa käydyn keskustelun ja tehtyjen ryhmätöiden perusteella tunnistettiin tärkeimmiksi asiantuntijauriksi: tienpidon asiantuntija, projektipäällikkö, esimies ja hallinnon asiantuntija. Aineisto on tiivistetty urapolkujen askellus - taulukkoon ja tähän raporttiin. Työpajassa käydyn keskustelun mukaan - Tiehallinnon asiantuntijaura tuntuu jäsentymättömältä, koska uravaiheita ja osaamistasoja ei ole määritelty - Uudeksi käytännöksi esitetään urapolkukuvauksen tekemistä kehityskeskusteluihin. Kuvauksen laatimisesta sovitaan esimiehen ja alaisen kesken. 3.3 Asiantuntijoiden haastattelut Pilotin aikana haastateltiin muutamia Asiantuntijapalveluiden asiantuntijoita. Asiantuntijoilta kysyttiin, mistä koulutuksesta, kursseista, työryhmistä ja kansainvälisestä kokemuksesta on ollut eniten hyötyä uralla kehittymisessä. Heitä pyydettiin kertomaan myös muita näkemyksiään uralla etenemisestä. Haastattelujen tuloksia - Käytännön kokemuksen hankkiminen on ensiarvoisen tärkeää uralla etenemisessä - Esimiesten, työtovereiden ja erityisesti johtavien asiantuntijoiden kannustus uralla etenemiseen on erittäin tärkeää - Esimerkki tiesuunnitelmien käsittelijän työkokemuksen kartuttamiseksi ja urapolulla etenemiseksi: suunnittelija konsultilla, suunnitelmien teettäjä tiepiirissä, suunnitelmien käsittelijä keskushallinnossa. Hyvä on edetä yksityiskohtaisemmasta yleisempään asiantuntijuuteen: rakennussuunnittelu --> tiesuunnittelu --> yleissuunnittelu --> liikennejärjestelmäsuunnittelu - Erityisasiantuntijan ja yleisasiantuntijan urapolku ja kehittäytyminen ovat erilaisia: erikoisasiantuntijalle on hyväksi tutkijan uralla poikkeaminen ja yleisasiantuntijan osaaminen karttuu useissa eri tehtävissä ja yksiköissä omassa organisaatiossakin. Tiepiirin hankkeisiin osallistuminen olisi hyväksi opiksi vaikka lyhyenkin aikaa. - Asiantuntijaura ei suinkaan ole mahdoton johtajauravaiheen jälkeen. Asiantuntijuuden alue, laajuus ja syvyys, ovat muuttuneet siitä, kun esimiesura aikoinaan alkoi ja edellyttää uutta perehtymistä.

15 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 13 ASIANTUNTIJAPALVELUT -YKSIKÖN URAPOLKUPILOTIN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN - Esimiesuralla yksin tekeminen ja "ulkoreunalla seisominen" lisääntyy uran edetessä. - Projektipäälliköitä on päätoimisia ja määräaikaisia. Tarvitaan pelisäännöt siirtymisestä projektipäällikön ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, jotta varmistetaan tarkoituksenmukainen tehtävien sisältö ja vaativuus sekä asiantuntijan itsensä että yksikön kannalta. - Asiantuntijuus ei aina laajene kursseilla, eikä täsmäkursseja välttämättä ole tarjolla. Hyviä keinoja ovat verkostoituminen ja mentorointi. Työparityöskentely olisi hyvä osaamisen siirrossa, mutta siihen on vain harvoin käytännön mahdollisuuksia. On hyödyllistä kiertää urallaan myös oman yksikön sisällä, esim. vaihtaa toisen tiimin vetäjäksi. - Erityisasiantuntijoille kansainvälinen kokemus ja kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa toimiminen on tärkeää, sillä monilla kapeilla erityisaloilla ei samaa työtä tekeviä kollegoita Suomessa juuri ole. Kollegat löytyvät esim. pohjoismaisista tielaitoksista. - Johtavien tienpidon asiantuntijoiden tiedon siirtämiseksi seuraaville sukupolville ja koko alalle opetustyö korkeakouluilla ja mentorina toimiminen on hyödyllistä Urapolkuaskelluksen luonnostekstin tarkastelu antoi heti aivan uusia näkökulmia oman tulevaisuuden suunnitteluun ja jatko-opintojen suuntaamiseen. Haastatellut näkivät urapolkuprojektin tärkeänä oman työnsä kannalta ja antoivat avuliaasti tietoja ja kommenttejaan projektin käyttöön. 3.4 Projektiryhmän työskentely ja tulosten kokoaminen Projektiryhmän kokoukset ja muu työskentely Projektiryhmä kokoontui viisi kertaa, työsti aineistoa kokousten välillä, haastatteli asiantuntijoita ja kävi sähköpostikirjeenvaihtoa. Ryhmä oli innostunut työstään ja piti sitä tärkeänä. Mikä parasta tässä projektissa oli hauskaa tehdä yhteistyötä yli yksikkörajojen. Tulosten kokoaminen Pilotin aikana välituloksia esiteltiin AP:n johtoryhmälle, Tiehallinnon osaamisen kehittämisen ohjausryhmälle, AP:n esimiehille, tiepiirien tilaisuuksissa sekä AP:n asiantuntijafoorumin toteuttajille sekä VM:n AKUT-työryhmälle (valtionhallinnon asiantuntijoiden kehittäminen). Projektiryhmän ehdotukset urapolkumallin käyttöönottamiseksi sekä jatkotoimenpiteiksi esiteltiin AP:n johtoryhmälle marraskuussa 2008.

16 14 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET 4 KESKEISET TULOKSET 4.1 Uran suunnittelu toimintatavaksi - asiantuntija itse ja yhteistyössä esimiehen kanssa Pilotin tärkeä tulos oli henkilöstön innostaminen miettimään omia uramahdollisuuksiaan, toiveitaan, vahvuuksiaan sekä kehittäytymis- ja muutoshalukkuuttaan. Esimiestyöhön pilotti tuo uutta sisältöä: esimiehen tärkeä tehtävä on tukea alaistensa urasuunnittelua yhdessä sovittuun suuntaan. Keinoja kurssien, täydennys- ja jatko-opintojen lisäksi on - Urakiertopaikkojen järjestäminen sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi - Työssä keskittyminen asiantuntijuuden vahvistamisalueisiin ja tehtäväkuvien pitäminen ajan tasalla - Tilan antaminen uusille osaajille syventää ja laajentaa asiantuntemustaan vaativammissa tehtävissä, projekteissa ja verkostoissa ja vastaavasti muiden asiantuntijoiden ja johtavien asiantuntijoiden osaamisen tehokas hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen - Määrätietoista ohjausta työkiertoon AP:n eri yksiköissä, tiepiireihin, muihin väylävirastoihin ja mahdollisesti muihin organisaatioihin ammattitaidon syventämiseksi 4.2 AP:n asiantuntijoiden urapolkujen askellus, Liite 1 Projektin päätulos on kuvaus valittujen neljän erityyppisen uran vaiheistuksesta ja uralla kehittymisestä. Tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan kolmijakoinen urapolkujen askellus kuvattiin taulukkona. Kirjattiin, mitä osaamista, mitä vaatimuksia, hyödyllisiä ominaisuuksia ja opeteltavaa kuuluu mihinkin uran vaiheeseen. Tarkasteltiin, mikä kokemus. millainen asiantuntemuksen laajentaminen ja syventäminen edistää uralla etenemistä seuraavalle asiantuntijatasolle. Urapolkujen askellus -kuvauksen tarkoitus Urapolkujen kuvaus on suuntaa-antava, jota tuskin on edes mahdollista noudattaa orjallisesti. Toimivathan monet asiantuntijat jo nyt kahdella uralla. Kuvaus on tarkoitettu kehityskeskusteluihin urasuunnittelun apuvälineeksi, keskustelun pohjaksi, havainnollistamaan eri suuntautumismahdollisuuksia ja eri vaihtoehtojen vaatimuksia. Projektiryhmän havaintoja eri asiantuntijuusalueista ja niiden kehittämisestä Asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä on jokapäiväisen työn lisäksi tärkeää osallistua erilaisiin kehittämisprojekteihin, kuten T&K -projekteihin sekä kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen työskentelyyn. Tienpidon asiantuntija Tienpidon asiantuntijoita on AP:ssa runsaasti: erityisasiantuntijoista yleisasiantuntijoihin, siltatekniikasta tienpidon asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ja markkinoiden hallintaan. Sisällön laajasta kirjosta huolimatta asiantuntijatyössä kehittyminen sisältää samanlaisia vaiheita.

17 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 15 KESKEISET TULOKSET Tienpidon asiantuntijuuden ylläpitämiseksi on löydettävä lisää keinoja, joilla osaamista kyetään jakamaan asiantuntijoiden kesken nykyistä enemmän. Projektipäällikkö Projektipäällikön urapolku lähtee joko substanssin tai projektinhallinnan osaamisesta ja voi edetä johtavaksi projektipäälliköksi tai hankevastaavaksi. Ura voi suuntautua joko syvää osaamista vaativaan yhden asiantuntijuusalueen ison projektikokonaisuuden päällikkyyteen tai laajaa osaamista vaativan suuren hankekokonaisuuden hankevastaavan tehtävään. Substanssin hallitseminen helpottaa siirtymistä projektipäällikön tehtävän ja muiden asiantuntijatehtävien välillä, esimerkiksi tienpidon, hallinnon tai tietohallinnon asiantuntijan. Hyviä kokemuksia on siitäkin, että projektipäällikkö on ensisijaisesti projektinhallinnan asiantuntija eikä tunne substanssia. Tällöin projektiryhmän jäsenille jää tilaa tuoda asiantuntemuksena työn hyväksi. Tämä ei toki sovi kaikentyyppisiin projekteihin mutta joihinkin oikein hyvin. Esimies Ajankohtainen esimiestyön kehittämiskeino on lisätä esimiesten keskinäistä yhdessä toimimista eli vertaistukea. Esimiestaitoihin kuuluu kyky käyttää hyväksi muiden esimiesten ja asiantuntijoiden osaamista päätöksenteon tukena. AP:n tiiminvetäjien tehtävään mahtuu esimiestyön lisäksi omat asiantuntijatehtävät. Esimiestyön ohella on mahdollista ylläpitää tienpidon teoreettista osaamista, mutta tekninen asiantuntijuus luonnollisesti vähenee. Esimiestyöstä takaisin asiantuntijaksi palaaminen edellyttää osittain uudelleen perehtymistä ja kouluttautumista. Kaikilta asiantuntijaurilta toiselle siirtymistä pitää arvostaa luonnollisena osana työuraa. Hallinnon asiantuntija Malli suuntaa voimakkaasti hallinnon yleisasiantuntemukseen ja pyrkii asettamaan kyseenalaiseksi perinteisen hallinnon jakamisen osa-alueisiin. Näkökulmana korostetaan sitä, että hallinnon asiantuntijana kehittyminen edellyttää tutustumista ja työskentelyä kaikilla hallinnon osa-alueilla. Myös siirtyminen ulkoisten palvelukeskusten käyttöön mahdollistaa kehityksen yleisasiantuntemuksen suuntaan Tiehallinnon omien asiantuntijoiden ammatillisessa suuntautumisessa. Asiantuntijoiden pätevyyden arviointi Asiantuntijuuden ja eri tasojen arvioinnissa on painotettava asiantuntijan osaamisen lisäksi työn tuloksellisuutta: merkitystä yksikön toiminnan ja asiakkaiden kannalta, aikaansaavuutta, kykyä kartuttaa ja soveltaa tietoa sekä halua ja taitoa jakaa asiantuntijatietoa jne. Ei ole juuri hyötyä viisaasta ja kaikkitietävästä asiantuntijasta, jos hänen asiantuntemusta ei saada hyödynnettyä organisaatiossa. Esimiestyön osaamisen arvioinnissa tärkeää on tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, tasapaino alaisille annettavan tuen ja työn itsenäisyyden kesken. Asiantuntijan pätevyys (ammattitaito) arvioidaan vuosittain mm. tulos- ja kehityskeskusteluissa niin omana osa-alueenaan kuin suoriutumisen kokonaisuutena. Tulos- ja kehityskeskusteluissa keskustellaan uratoiveista muuta-

18 16 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti KESKEISET TULOKSET man vuoden tähtäimellä lähtökohtana sen hetkinen osaaminen ja tehtävä. Urapolkuvaihtoehtojen tarkastelua varten on laadittu suuntaa-antava AP:n urapolkujen askelluksen kuvaus. Kehityskeskusteluissa on löydettävä vastaus siihenkin, miten tietyllä asiantuntijauralla pitää pätevöityä, jotta on luontevaa vaihtaa uraa. Kun yhteinen näkemys kehityspolusta on saavutettu, sovitaan kehittäytymisen keinoista. Sovitut muutokset tehtävissä kirjataan tehtävänkuvaukseen ja jos kyseessä on vaativammat tehtävät, esitetään vaativuuden uudelleen arviointia. Työryhmä korostaa, että vaikka uusiin tehtäviin siirryttäessä ura joiltakin osaamisalueilta voi lähteä alusta, niin huomattava osa asiantuntemuksesta säilyy entisellä tasolla. Näitä ovat mm. toimialan, valtionhallinnon, Tiehallinnon toiminnan ja organisaation tuntemus, vuorovaikutustaidot, ihmisten ja verkostojen tuntemus, hallinnolliset menettelyt. Hankittu kokemus ja organisaation tietorakenteet luovat pohjaa uuden asiantuntemuksen omaksumiselle usein varsin nopeastikin. Tiehallinnossa ei ole käytössä asiantuntijuuden luokittelua. Työryhmän jatkotoimenpide-esitykseen sisältyy kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto. AP:n urakompassi, Liite 2 Kompassi kuvaa tienpidon asiantuntijan, projektipäällikön, esimiehen ja hallinnon asiantuntijan urapolkujen asiantuntijuustasot ja asiantuntijuusalueet ja havainnollistaa urien moninaisuutta.

19 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 17 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA 5 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Vahvuuksia Tiehallinto on kautta aikojen huolehtinut hyvin henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä toteuttamalla itse laajoja koulutusohjelmia sekä tukemalla osallistumista jatko- ja täydennyskoulutukseen. Osaamisen kehittämistä tapahtuu myös mentoroinnilla, koulutuspäivillä, seminaareissa, verkostoissa jne. Sidosryhmätutkimusten mukaan Tiehallintoa arvostetaan asiantuntevana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Työtyytyväisyystutkimukset (2007) osoittavat vahvuuksiksi työn haasteellisuuden, monipuolisuuden ja itsenäisyyden sekä mahdollisuuden vaikuttaa työn sisältöön. Henkilöstön mielestä työilmapiiri on hyvä sekä osaamista ja työpanosta arvostetaan. Nämä ovat vahvuuksia urasuunnittelua ja kehittäytymistä ajatellen. Henkilöstön oma aktiivisuus ja henkilöjohtaminen Vahvuuksista huolimatta asiantuntijapalvelut -yksikön henkilöstö ei ole kovin tyytyväinen uralla etenemiseen ja sen tukemiseen. Onko henkilöstöllä näköalattomuutta ja puuttuuko omaa innostusta systemaattiseen urasuunnitteluun, vaikka lähes jokainen on vahvistanut osaamistaan monin tavoin uransa aikana. Johtamisessa ei ehkä ole riittävästi sisäistetty henkilöstön urasuunnittelun ja uralla etenemisen kannustuksen merkitystä siitä huolimatta, että on laadittu suunnitelmia mm. Tiehallinnon strategisten kyvykkyyksien kehittämiseksi (2007) sekä selvitys sektorivastuun edellyttämän tekniseen osaamisen säilyttämisestä Tiehallinnossa sekä lukuisia osaamiskartoituksia vuosien varrella. Urasuunnittelun tehostamiseksi tarvitaan tietoa osaamisen nykytilasta sekä yksikön visiosta ja toiminta-ajatuksesta johdetusta tulevaisuuden osaamistarpeesta. Asiantuntijapalvelut -yksikön visio ja toiminta-ajatus näyttävät toimivan väyläviraston toteutuessa. Mikäli väylävirasto toteutuu, sen toiminnan ja henkilöstön suunnittelulla voidaan ennakoida väylänpidon osaamistarpeita laajemmin ja luoda edellytyksiä henkilöstön urakehitykselle. Uusi organisaatio avaa aivan uusia mahdollisuuksia työuralla suuntautumiseen, kun työt organisoidaan uudelleen. Asiantuntijuuden siirto työpari- ja ryhmätyöskentelyllä, mentoroinnilla tms. kilpistyy usein niin kouluttajan kuin koulutettavan ajan puutteeseen määräaikaan sidottujen tehtävien tai suuren työmäärän vuoksi. Tehtävällä on useimmiten vain yksi tekijä ja ainut osaaja, mistä tämän uralla etenemiselle saattaa muodostua "paitsioansa". Tehtävän hoidon kärsimisen tai palvelun laadun huononemisen pelossa esimies ei mielellään päästä ainutta osaajaa tehtävä- tai urakiertoon. Nämä ongelmat voidaan ratkaista vain hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja ennakoivalla työotteella. Työelämää ja henkilökohtaista elämää on sovitettava yhteen urasuunnittelussa ja uralla etenemisessä, koska henkilöiden elämänvaiheet ja -tilanteet vaikuttavat monella tavalla asiantuntijana kehittymiseen.

20 18 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti VAHVUUKSIA JA HAASTEITA ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN URAPOLKUJEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA Perusedellytys asiantuntijana kehittymisen on yksilön oma tahto, rohkeus ja vastuun ottaminen omasta kasvusta ja kehittymisestä. Työnantajan tehtävä on tarjota kehittymismahdollisuuksia. Asiantuntijuus - tuottavuustavoite, organisaatiomuutokset Asiantuntemuksen kehittäminen urakierron avulla on vaikea sovittaa yhteen tuottavuusvaatimusten kanssa ilman urakierrolle asetettavia tavoitteita. Yksiköiden tuloskeskusteluissa voisi olla mahdollista sopia, että tulosyksiköt sitoutuvat vastaanottamaan 1-2 henkilöä tehtäväkiertoon määräajaksi.

21 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 19 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6 SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 6.1 Johtaminen ja urasuunnittelu Työryhmä ehdottaa, että Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikössä - Urasuunnittelu liitetään toiminnansuunnitteluun, henkilöstösuunnitteluun, osaamisen kehittämiseen ja sisäiseen rekrytointiin. Urasuunnittelun toimintamallia hyödynnetään yksikön resurssien suuntaamisessa. - Asiantuntijoiden urasuunnittelu ja uralla etenemisen tukeminen otetaan jatkuvaksi toimintatavaksi urasuunnittelun toimintamallin mukaisesti. - Yksikkö järjestää urakiertotehtäviä sisäisen liikkuvuuden lisäämiseksi. - Arvioidaan kokemusten perusteella urasuunnittelun ja toteutuksen onnistumista ja kehitetään urasuunnittelun toimintatapaa 6.2 Systemaattisen urasuunnittelun edellyttämiä jatkotoimia 1. Urasuunnittelun toimintamallin käyttöönotto o Urapolun kuvaus (CV tai vapaamuotoinen urapolkukartta) o Urasuunnitelman/kehittäytymissuunnitelman laatiminen ja säännöllinen seuranta ja tarkistaminen. 2. AP:n kehityskeskustelujen sisällön ohjeistuksen ja lomakkeiden täydentäminen urasuunnittelun osalta 3. Henkilöstön osaamis-, urasuunnitelma- ja koulutustarvetietojen hallinta ja aktiivinen hyödyntäminen 4. Esimiesten ja henkilöstön valmennus urasuunnitteluun 5. Pelisääntöjen määrittely tehtäväkiertoon, uralta toiselle siirtymiseen ja yksiköiden välisen liikkuvuuden lisäämiseen 6. Urapolulla etenemisen kytkeminen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiin sekä tehtävänimikkeisiin o Asiantuntijuuden kolmiportaisen luokittelun käyttöönotto o Luokittelun sisällyttäminen tehtäväkuvauksiin, vaativuusryhmiin ja tehtävänimikkeisiin

22 20 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti AINEISTO 7 AINEISTO Aloittelijasta senioriksi, asiantuntijoiden kehitys- ja urapolut valtionhallinnossa, Valtiovarainministeriö 8a/ Hyvän asiantuntijatyön ulottuvuudet - Hyvän asiantuntijan tunnusmerkit valtionhallinnossa - Malli asiantuntijan kehityspoluksi valtionhallinnossa - Asiantuntijuuden kehittämisen keinoja

23 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti 21 LIITTEET 8 LIITTEET Liite 1. Urasuunnittelun toimintamalli Liite 2. Tiehallinnon asiantuntijapalvelut -yksikön urapolkujen askellus Liite 3. Urakompassit asiantuntijuusalueittain ja asiantuntijuustasoittain Liite 4. Urapolun kuvauspohja -lomake Liite 5. Urapolun kuvaus Liite 6. Urapolkupilotin liittymät Tiehallinnon muuhun kehittämiseen

24

25 Tiehallinnon Asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti Liite 1 LIITTEET URASUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI Tulevaisuus, Tiehallinto, Väylävirasto, ELLUt Strategiat, Yksiköiden tavoitteet, Tehtävät Henkilöstösuunnitelmat ESIMIES ASIANTUNTIJA Näkyvissä olevat mahdollisuudet ja omat kiinnostukset Jäsennykset, ansioluettelo, urapolku Omat voimavarat, elämäntilanne, osaaminen, kokemus... Kehityskeskustelu Tehtävänkuvaus, Suoriutumisen arviointi, sopimus urasuunnitelmasta ja kehittymisestä JHO/EW Uran suunnittelu käynnistyy työntekijän tai esimiehen aloitteesta ja tehdään yleensä kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kevään kehityskeskusteluissa voidaan urasuunnittelua jatkaa ja syventää. Urasuunnittelusta löytyy tietoa raportista Tiehallinnon asiantuntijapalveluiden urapolkupilotti. Työntekijä valmistautuu keskusteluun pohtimalla omia uratoiveitaan ja päivittämällä siihenastisen urapolkunsa. Hyviä työkaluja tähän ovat CV ja vapaamuotoinen urapolkukartta, jossa voi kuvata myös relevantteja työuran ulkopuolisia vaiheita. Esimies valmistautuu pohtimalla Tiehallinnossa jatkossa tarvittavia tehtäväalueita laadullisen henkilöstösuunnitelman pohjalta sekä omaa näkemystään työntekijän uravaihtoehdoista. Kehityskeskustelussa sovitaan yhdessä tavoitteista ja toimenpiteistä ja ne kirjataan toimintajärjestelmän lomakkeelle Henkilökohtaiset kehittämisalueet ja tavoitteet. Lomake allekirjoitetaan, tallennetaan DOKUun ja esimies ja asiantuntija säilyttävät kumpikin omat kappaleensa. Kehityskeskustelujen päätyttyä esimies tekee yhteenvedon kaikista tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja toimittaa sen Anne Hammarille henkilöstöhallintoon. Suunnitelman toteutumista seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan vähintään jokakeväisessä kehityskeskustelussa.