Aineistot löytyvät osoitteesta:

Transkriptio

1 Foodspill I hankkeen tiedotustilaisuus Elintarvikeketjun ruokahävikki: Ruokahävikkitutkimus Suomessa ja maailmalla, haaskaamisen ympäristövaikutukset Elintarviketeollisuuden ruokahävikki Ruokahävikin määrä elintarvikeketjussa Aineistot löytyvät osoitteesta: Juha-Matti Katajajuuri, Heta-Kaisa Koivupuro & Kirsi Silvennoinen MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

2 Ruokahävikkitutkimus Suomessa ja maailmalla Haaskaamisen ympäristövaikutukset

3 Ruokahävikin määrää vähennettävä! Euroopan parlamentin päätöslauselma : Ruokahävikki puolitettava (2025 mennessä) analyysi hävikistä ja toimet ruoan haaskauksen välttämiseksi EU:ssa FAO:n Save Food -kampanja Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta : Vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa Koko ketjun asia kuluttajille suunnattuja ruokahävikkikampanjoita käynnistetty viime vuosina useissa maissa, esim. Iso-Britanniassa ja Tanskassa laajat kampanjat myös yritykset käynnistäneet omia aloitteita Esim. Unilever (3/2012): Unilever calls on companies to cut food waste

4 Ruokahävikin yhteiskunnallinen merkitys! Asuminen Ravinto Vapaaaika Hyvinvointi Vaatetus 24 % 39 % Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valm. ja säilytys Hävikki ekologisesti ja taloudellisesti turhaa!! Koulutus ja työ Muut Kasvihuonekaasut eli hiilijalanjälki Muut ympäristövaikutukset % Aineisto/lähde: Seppälä et al. 2009, 2011

5 Kotitalouksien syömäkelpoinen ruokahävikki eri tutkimuksissa kg/ hlö/ v Ruokahävikkitutkimus globaalisti edelleen alkutaipaleellaan Tutkimusmenetelmä vaikuttaa tuloksiin: jäteanalyyseja, eri tutkimusten ja tilastojen yhdistelmiä, päiväkirjatutkimuksia Osassa liian pieni tai ei-edustava otos, jotta voitaisiin yleistää Tuloksia ei voida verrata keskenään

6 Koko ketjun syömäkelpoinen ruokahävikki Ulkomaisten tutkimusten arviot ruoan hävikistä koko ketjussa vaihtelevat suuresti, arviot osuvat useimmiten välille % ihmisravinnoksi tuotetuista elintarvikkeista FAO:n (2011) mukaan kolmannes syömäkelpoisesta ruoasta joutuu hukkaan, yhteensä jopa 300 kg/henkilö/v EU:n (2010) tilaaman tutkimuksen mukaan n. 180 kg/henkilö/v Tulokset eivät luotettavasti vertailukelpoisia ruokahävikkitutkimuksen harmonisoinnin tarve uusi EU-tason tutkimus käynnistymässä

7 Ympäristövaikutuksista EU-maissa koko ketjun ruokahävikistä päästöjä 170 milj. tonnia CO2-ekv./vuosi Koko ketjun hävikki vastaa 3 % EU:n ilmastovaikutuksista kotitalouksien ruokahävikin ilmastovaikutukset Iso- Britanniassa 20 milj. tonnia CO2-ekv./v Kotitaloushävikin ilmastovaikutukset vastaavat 3 % UK:n ilmastovaikutuksista Foodspill tutkimuksessa laaditun arvion mukaan koko ruokaketjun hävikki vastaa karkeasti arvioiden noin 1 % Suomen ilmastovaikutuksista vastaa noin henkilöauton ilmastovaikutuksia

8 Turhaa rahan haaskausta Iso-Britanniassa kotitalouksien ruokahävikin taloudelliseksi arvoksi on arvioitu 14,5 miljardia euroa/vuosi Tanskassa kotitalouksien ruokahävikin taloudelliseksi arvoksi on arvioitu 2,2 miljardia euroa/vuosi Alankomaissa kotitalouksein hävikin rahallisen arvon on raportoitu olevan 2,4 miljardia euroa/vuosi ja muun ketjun 2 miljardia euroa/vuosi Suomessa kotitalouksien hävikin rahallinen arvo noin miljoonaa euroa

9 Elintarviketeollisuuden ruokahävikki

10 Tutkimuksen toteutus Selvitettiin kuinka paljon syömäkelpoista ruokaa (raakaaineita tai tuotteita) päätyy elintarviketeollisuudessa hävikkiin sisältää myös kasvihuonevihannesten viljelyn ulkopuolelle rajattiin eläinten ruoat ja rehut sekä muut juomat kuin nestemäiset maitotuotteet Pääasiallisena tietolähteenä käytettiin yrityksiltä saatuja tietoja niiden toiminnassa syntyvän ruokahävikin määristä Suurimmilta toimialoilta (liha- ja meijeriteollisuus) kattavimmat tiedot Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto Muiden toimialojen kohdalla ei riittävästi yrityskohtaisia tietoja hävikin määrä arvioinnissa käytetty lisäksi kirjallisuutta ja tutkijoiden arvioita

11 Elintarviketeollisuuden hävikin määrittäminen - haasteet Lukuisten sivuvirtojen ja tuotteiden vuoksi syömäkelpoisen ruokahävikin erittely elintarviketeollisuuden osalta haasteellista Ainakin osittain syömäkelpoisia sivuvirtoja rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle: kasvisten- ja hedelmien jalostuksesta (esim. kuorinnan ja lajittelun tähteet) myllyteollisuudesta (viljojen lese- ja kuorimassa) eläinten teurastuksesta (esim. veri, sisäelimet)

12 Ensimmäinen arvio elintarviketeollisuuden hävikistä Koko elintarviketeollisuuden ruokahävikki milj. kg vuodessa kg jokaista suomalaista kohden vuodessa Keskimäärin 3 % teollisuuden tuotantovolyymista tarkastelluilla toimialoilla Nyt osa periaatteessa syömäkelpoisista sivuvirroista jäänyt tutkimuksen ulkopuolelle Mikäli mukaan otettaisiin kaikki syömäkelpoiset sivuvirrat voisi hävikki nousta huomattavasti suuremmaksi Suuri osa teollisuuden hävikistä hyödynnetään esim. eläinten rehuna tai biokaasun tai bioetanolin raaka-aineena

13 Hävikin määrä eri toimialoilla ja koko elintarviketeollisuudessa Toimiala Hävikin volyymi (milj. kg) Keskimääräinen hävikkiprosentti Liha- ja valmisruokateollisuus ,5 % Meijeriteollisuus noin 3 % Leipomotuotteiden valmistus ,5 8 % Muut toimialat yhteensä* ,5 % Yhteensä noin noin 3 % Meijeriteollisuudessa hävikkivolyymi suuri, koska myös tuotantovolyymi suuri, hävikkiprosentti vastaa teollisuuden keskiarvoa *myllyteollisuus, hedelmien ja kasvisten jalostus, kalan jalostus, öljyjen ja rasvojen valmistus sekä muiden elintarvikkeiden valmistus

14 Elintarviketeollisuuden hävikki ja sen syyt Ensimmäinen suuntaa-antava arvio koko elintarviketeollisuuden syömäkelpoisen ruokahävikin määrästä, paljon epävarmuuksia Teollisuuden ruokahävikistä suuri osa syntyy jo raaka-aineita prosessoitaessa, vain osa hävikistä valmiita tuotteita tuotannossa väistämättä syntyvät sivuvirrat tuotannon aloitus, lopetus tai valmistettavan tuotteen vaihto tuotantovirheet pilaantuneet raaka-aineet virheelliset/vaurioituneet tuotteet Ei mielekästä verrata suoraan muiden ketjun osien hävikkiin

15 Jatkotutkimustarpeet Toimialakohtaisten hävikkiarvioiden tarkennus - erityisesti leipomo- ja myllyteollisuus Volyymeiltaan merkittävien sivuvirtojen tarkempi kartoitus syömäkelpoisten sivuvirtojen ja tuotteiden määrät ja hyödyntämismahdollisuudet elintarviketuotannossa Toimiala-, tuoteryhmä- ja tuotantoketjukohtaiset yksityiskohtaisemmat hävikkitarkastelut Teollisuuden hävikin ympäristövaikutukset

16 Foodspill -tutkimus Elintarviketeollisuus Yhteistyöyritykset, muut yritykset Haastattelut, tilastot HK Ruokatalo, Atria, Saarioinen, Kokkikartano, Arla Ingman, Ingman Ice Cream, Valio, Kauppapuutarhaliitto Kauppa Kauppaketjut, PTY, HSY Haastattelut Kotitaloudet, kuluttajat 380 taloutta Päiväkirjatutkimus Ravitsemispalvelut Yhteistyöyritykset, muut yritykset Mittaukset, työpajat Palmia, Tampereen Ateria, UniCafe, muut ravintolayritykset

17 Kotitaloudet Tutkimukseen osallistui 380 kotitaloutta, syyskuu 2010 Tutkimuksen rakenne: 1. Taustatiedot o Sosio-demografiset tiedot, osto- ja kulutuskäyttäytymiseen sekä ruokahävikkiin liittyvät asenteet selvitettiin taustatietokyselyllä 2. Ruokaostojen seuranta o vastaajat keräsivät ruokaostokuitit 3 viikon ajan 3. Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen o Vastaajat punnitsivat jokaisen ruokahävikkierän ja kirjasivat painon, laadun ja poisheiton syyn 2 viikon ajan

18 Kotitalouksien ruokahävikki tutkimustulosten perusteella Kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin n. 23 kg/hlö vuodessa Ruokahävikin osuus kotona kulutetusta ruoasta on n. 5 % Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n milj.kg/vuosi Yli 30 % talouksista vastasi heittävänsä lautastähteitä pois päivittäin Tarkasteltaessa hävikkiä selittäviä taustatekijöitä tilastollisin menetelmin, kotitalouksien taustatekijöistä merkittäviä tekijöitä olivat: talouden koko yhdenhengen talous suhteessa muihin talouksiin ruokaostosten tekijän sukupuoli edullisuuden arvostaminen ruokaostoksia tehdessä oma arvio ruokahävikin vähentämisen mahdollisuuksista käsitykset pakkauskoon vaikutuksesta

19 Ruokahävikin koostumus Vihannekset sis. peruna Kotiruoka Maitotuotteet 17 Hedelmät ja marjat Leipä ja viljatuotteeet Liha, kala ja kananmuna 7 Valmisruoka 6 Riisi tai pasta 4 Muut %

20 Poisheiton syyt Pilaantunut, homehtunut 29 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 19 Jäi lautastähteeksi Ruokaa valmistettiin liikaa Ei haluttu syödä enää 10 Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä 9 Muu syy %

21 Ravitsemispalvelut Toimipiste kpl Peruskoulut, lukiot ja ammattioppilaitokset 30 Päiväkodit 14 Opiskelija- ja työpaikkaravintolat 5 Sairaalat, palvelutalot 6 Ruokaravintolat, hotellit 9 Kahvilat, huoltoasemat, pikaruokapaikat 8 Yhteensä 72 Ruokahävikin jaottelu ravintoloissa: keittiöhävikki, tarjoiluhävikki, lautastähteet

22 Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta ja milj. kg vuodessa Ravitsemispalvelut milj. kg Ruokahävikki tuotetusta ruoasta % Pizza, kebab, hampurilainen Koulut ja ammatilliset oppil. Kahvilat ja huoltoasemat Anniskeluravintolat, hotellit Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Päiväkodit

23 Ruokahävikin jakautuminen % tuotetusta ruoasta Ravitsemispalvelut Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde% Pizza, kebab, hampurilainen Koulut ja ammatilliset oppil Kahvilat ja huoltoasemat Anniskeluravintolat, hotellit Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat Päiväkodit

24 Kauppojen ruokahävikki Kartoitettiin saatavissa oleva tieto tukku- ja vähittäiskaupan ruokahävikistä sekä tunnistettiin toimenpiteitä ja uusia aloitteita ruokahävikin vähentämiseksi jälleenmyyntisektorilla Pohjoismaissa Tutkimus tehtiin haastattelemalla kaupan alan toimijoita: kauppaketjujen edustajia, jätehuollon edustajia, Päivittäistavarakauppa ry Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa kiloa jokaista suomalaista kohti. Tulosten taustalla vaihtelevantasoisia lähtötietoja, osalta yrityksistä tarkemmin perustuen tilastoihin ja osalta vain hyvin karkeina kokonaisarvioina. Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia päätyy jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista.

25 Ketjun ruokahävikki miljoonaa kiloa vuodessa noin % kulutetusta ruoasta Teollisuus milj. kg 27 % Kotitaloudet milj. kg 35 % 18 % Kauppa milj. kg 20% Ravitsemispalvelut milj. kg

26 Ruokahävikki kulutetusta ruoasta, tässä ei teollisuutta mukana Ruokahävikki ravitsemispalvelut 2 % Ruokahävikki kauppa 2 % Ruokahävikki kotitaloudet 4 % Kulutettu ruoka 92 %

27 Yhteenveto Toimiala Kotitaloudet Ravitsemispalvelut Kauppa Teollisuus Yhteensä Yhteensä milj kg vuodessa Toimiala Kotitaloudet Ravitsemispalvelut Kauppa Teollisuus Yhteensä Henkilöä kohti kg vuodessa

28 Jatkotutkimustarpeet Foodspill -hankkeen tarkoituksena oli saada laadittua ensimmäinen arvio suomalaisessa elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä. Tietojen tarkentamiseksi tarvitaan lisätutkimusta ja mittausmenetelmien yhdenmukaistamista. Jatkotutkimustarpeita ovat erityisesti: Tutkimusmenetelmien ja mittaustapojen vaikutus ruokahävikin määrän ja laadun arvioinnissa Jäteanalyysit Kuru hanke Teollisuus ruokahävikin määrittely sivuvirroista Tarkempi selvitys eri toimialojen ja tuoteryhmien ruokahävikeistä ja sopivien mittausmenetelmien kehittämisestä Yhtenäiset mittausmenetelmät ja raportointi vertailukelpoisuus Tiedot eri kaupoista Alkutuotanto, rehujen hävikki Ruokahävikin vähentämiskeinot eri toimialoilla ja tuoteryhmissä Ravitsemispalvelut ennakointi, tarjoiluhävikki Kauppa ennakointi, lahjoittaminen, rehukäyttö Kuluttajat uudet aloitteet, Kuru Pakkaukset Ecopaf -hanke Ruokahävikin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi taloudelliset ja ympäristövaikutukset, vaikutukset ruoan hintaan, ravitsemukselliset arvot

29 Ruokahävikin vähentämiskeinoja Kuluttajien parhaiksi valitsemat keinot vähentää kotona hävikkiä: 1. Avaamalla uuden paketin vasta kun vanha on loppunut 2. Säilyttämällä elintarvikkeet oikein (esim. oikea lämpötila jääkaapissa) 3. Annostelemalla lautaselle se määrä ruokaa, joka varmasti syödään 4. Syömällä helpommin pilaantuvat tuotteet ensin 5. Pakastamalla ylijäänyt ruoka 6. Siirtämällä vanhentumassa olevat ruoka-aineet hyllyn tai jääkaapin etureunalle 7. Hyödyntämällä ruoantähteet ruoanvalmistuksessa 8. Menemällä ostoksille ostoslistan kanssa

30 Muita mahdollisia keinoja Tiedotus ja opastus ruokahävikin vaikutuksista Erilaiset kampanjat, asenteisiin vaikuttaminen Ajatus kulutuksen mahdollinen muutos: valikoimat ja tarjonta Ruokaostosten ja aterioiden suunnittelun merkitys Kotitaloustaitojen opetus, ravintola-alan koulutus jne Ruoan arvostuksen lisääminen Taloudelliset ohjauskeinot Ruoan tehokkaampi jakaminen ennen pilaantumista Alennusmyynti kaupoissa Ruoan myynti ravintolassa (esim. buffet lounaalta jäänyt ruoka) Liian ruoan mukaan ottaminen ravintolasta (doggybox) Kotitaloudet voisivat jakaa ylimääräistä ruokaa myös toisilleen, esim. naapureille ja tuttaville Omenat, muu puutarhan sato Mökille lähtö, muutto Juhlatilaisuudesta jääneet ruoat

31 VÄHENNÄ KANSSAMME RUOKAHÄVIKKIÄ! Keskustelu jatkuu.. Facebook:

32 Lisätietoja Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh , Projektipäällikkö Kirsi Silvennoinen, MTT, puh , Tutkimusassistentti Heta-Kaisa Koivupuro, MTT, puh , Tutkimusassistentti Hanna Hartikainen, MTT, puh , Projektitutkija Lotta Jalkanen, MTT, puh , Tutkija Anu Reinikanen, MTT, puh , Tilaisuuden materiaalit osoitteessa:

33 Hankkeen julkaisuja JALKANEN, L., REINIKAINEN, A., KATAJAJUURI, M.-M., SILVENNOINEN, K Ruokahävikin määrä ja hallinta ravintola-alalla. Elintarvike ja terveys 3/2011: KOIVUPURO HK, HARTIKAINEN H, SILVENNOINEN K, KATAJAJUURI JM, HEIKINTALO N, REINIKAINEN A & JALKANEN L Influence of sociodemographical, behavioural and attitudinal factors on the amount of avoidable food waste generated in Finnish households. International Journal of Consumer Studies 36 (2) : DOI: KOIVUPURO, H-K., JALKANEN, L., KATAJAJUURI, J-M., REINIKAINEN, A., SILVENNOINEN, K Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki Kirjallisuuskatsaus. MTT Raportti 12: 73 s. URL: KATAJAJUURI, J.-M., HARTIKAINEN, H., JALKANEN, L., KOIVUPURO, H.-K., SILVENNOINEN, K. & REINIKAINEN, A Reduction of food waste in Finnish food production chain as part of life cycle management. In: LCM 2011 : towards life cycle sustainability management, August 28-31, 2011, Berlin : proceedings. KATAJAJUURI, J.-M., JALKANEN, L., SILVENNOINEN, K. & REINIKAINEN, A.. Ateriapalveluiden ruokahävikki kuriin - ympäristö kiittää ja talous kohene. Kuntaruokailun asiantuntijat KRA ry 40 vuotta, Juhlaseminaari Vahvasti tulevaisuudessa, Tampere s