Onnistunut laiduntaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnistunut laiduntaminen"

Transkriptio

1 Onnistunut laiduntaminen

2 Sisältö Laiduntaminen kannattaa Laiduntaminen tukee kuluttajan positiivista mielikuvaa maidosta...4 Lajinmukaiset käyttäytymistarpeet toteutuvat parhaiten laitumella...5 Laiduntaminen ja terveys...6 Vaivaako helle lehmiä?...7 Laitumelta usein edullisinta rehua...8 Laidunnus säästää energiaa Hyvinvointituen uudistus tukee laiduntamista LAIDUNTAMISEN TOTEUTUS Laiduntamisen toteutus Jaloittelutarha mahdollistaa eläinten ulkoilun Eläinten ryhmittely laidunnuksessa Kokemuksia nuorkarjan laiduntamisesta Juomaveden riittävä saanti ehkäisee tuotostappioita Kokemuksia kulkuväylistä ja aidoista Kesän viljelytoimet laitumilla MAITOTUOTOS JA LAATU LAIDUNKAUDELLA Tuotostason voi ylläpitää myös laitumella Maidon laatutekijät laidunkaudella Julkaisija Valio Oy, Alkutuotanto Työryhmä säilörehuasiantuntija Tiina Sirkjärvi, eläinlääketiet. yo Pauliina Pietilä, alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen, kehityspäällikkö Mikko J. Korhonen, eläinlääkäri Laura Kulkas, laatuasiantuntija Heidi Huttunen, kehityspäällikkö Jaana Kiljunen ja päätoimittaja Aino Murtomaa-Niskala, Valio Oy Yhteistyökumppanit tutkija Auvo Sairanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, tutkija Timo Sipiläinen, Helsingin yliopisto, tutkija Laura Hänninen, Helsingin yliopisto, kotieläinagrologi Tiina Karlström, ProAgria Oulu, kehityspäällikkö Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Kuvat Tiina Sirkjärvi ja Pauliina Pietilä, Taitto Päivi Liikamaa, Painopaikka Edita Prima Oy, Maito ja Me -lehden liite 1/ Onnistunut laiduntaminen

3 Laiduntamisesta hyötyy koko maitoketju Lypsykarjan laiduntamiseen vaikuttaa osaltaan perinne ja tapakulttuuri, mutta vahvasti myös siitä saatavat hyödyt. Tilojen mielestä laiduntaminen koetaan kannattavaksi, sillä se vähentää usein työmäärää. Laiduntamisesta on huomattavaa etua lehmien terveydelle ja hyvinvoinnille sekä maidontuotannon imagolle. Lisäksi laidunrehu on usein myös edullista rehua, sillä rehun korjuukalustona toimii lehmä, jolloin rehun korjuutyö ja siirtotyö navetassa vähenee. Suuri tilakoko, tuotannon laajentaminen tai kovat tavoitteet eivät estä laiduntamista. Sen toteuttaminen on vain otettava toiminnassa ja laajennussuunnitelmissa huomioon ja valittava tilanteeseen sopiva laidunnusmuoto. Laitumelle voi laittaa vain osan tilan lehmistä tai tietyt eläinryhmät. Laiduntaa voi myös osa-aikaisesti. Laiduntamisen onnistumiseen vaikuttavat asiat ovat usein sellaisia, joita tilalla tehdään muutenkin, kun toteutetaan ja suunnitellaan viljely- ja ruokintatoimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa hyvin kasvava nurmi, ajoissa aloitettu laidunnus, oikea pinta-alan mitoitus, täydennysruokinta ja sujuvan eläinliikenteen mahdollistavat kunnolliset aitaukset ja kulkuväylät. Suomessa 87 prosenttia lypsykarjatiloista laiduntaa. Tanskassa laiduntavien lehmien osuus on kolmannes. Ruotsissa kaikki lehmät laiduntavat. Laiduntamiseen ja/tai eläinten ulkoiluun vaikuttavat myös viranomaisten määräykset ja kannustimet. Suomessa parsinavetoita koskee 60 päivän jaloitteluvelvoite, kun taas Ruotsissa laiduntaminen on pakollista navettatyypistä riippumatta. Laiduntamiseen kannustavat erilaiset tukimuodot kuten eläinten hyvinvointituki ja ympäristötuen erityistuet. Hyvinvointituessa vuoden 2012 alussa käyttöön tullut laidunnus- ja ulkoilutuen rahamääräinen korotus on merkittävä laidunnusta tukeva ja edistävä viranomaisten toimenpide, jota kannattaa hyödyntää. Luonnollisuus, vastuullisuus ja eettisyys ohjaavat kuluttajien elintarvikevalintoja entistä enemmän. Onnistunut laidunnus eri muodoissa on usein taloudellisesti kannattavaa, parantaa lehmien hyvinvointia, luo positiivista mielikuvaa maidontuotannosta sekä tukee maitotuotteiden menekkiä. Tarvitsemme laidunnusta laajasti myös tulevaisuudessa. Olemmekin valinneet laiduntamisen vuoden 2012 yhdeksi Valioryhmän alkutuotannon neuvontateemaksi. Menestytään yhdessä myös laidunnusasioissa. Juha Nousiainen Alkutuotantojohtaja Valio Oy Onnistunut laiduntaminen 3

4 Laiduntaminen kannattaa Laiduntaminen tukee positiivista mielikuvaa maidosta Nykykuluttajaa kiinnostavat yhä enemmän ruoan alkuperä ja miten se on tuotettu. Monelle kuluttajalle luonnonmukaisuus ja eettisyys ovat arvoja, jotka vaikuttavat ostopäätökseen. Maatalouden toimintatavat alkavat olla yhä useammalle kuluttajalle vieraita asioita. Perinteisesti suomalaisilla on ollut juuret maalta. Nykyään yhteys maaseutuun saattaa puuttua kokonaan. Kuluttajien mielikuvat maataloudesta voivat olla todellisuudelle vieraita, peräisin menneiltä vuosikymmeniltä tai mediasta saatuun mielikuvaan suurista tehdasmaisista navetoista, joissa eläimet eivät koskaan pääse ulkoilmaan. Autoileva kansa ihmettelee, mihin lehmät ovat kadonneet suomalaisesta maaseutumaisemasta, tutkimuspäällikkö Mirva Tollet Valion markkinoinnista sanoo. Kuluttajamielikuva on lisäarvo Kuluttajamielikuva on arvokas ja samalla vaikeasti hallittava lisäarvo. Markkinoilla kohdataan usein kriittinen kuluttaja, joka haluaa ostaa hinnaltaan edullista mutta kuitenkin eettisesti tuotettua ruokaa. Myönteisen kuvan luominen maataloustuotannosta ja maaseudusta on yksinkertainen tapa tuottaa ruoan raaka-aineelle lisäarvoa. Laitumella käyskentelevä lehmä markkinoi elinvoimaista maataloutta ja kestävää alkutuotantoa. Samalla kuluttajalle konkretisoituvat myös maidon luonnollisuus ja puhtaus. Laiduntavien lehmien luoma positiivinen mielikuva maidontuotannosta tukee maidon menekkiä ja kiinnostusta alkutuotantoa kohtaan. Tämä on kuultavissa myös Valion kuluttajatutkimukseen osallistuneen nuoren naisen ajatuksissa maidontuotannosta: Hyvinvoiva lehmä tuo hyvinvointia kuluttajalle. Pauliina Pietilä 4 Onnistunut laiduntaminen

5 Laiduntaminen antaa vapauden makuuasentoihin ja mahdollistaa luonnollisen ryhmäkäyttäytymisen. Lajinmukaiset käyttäytymistarpeet toteutuvat parhaiten laitumella Laiduntaminen on naudalle lajityypillistä käyttäytymistä. Nauta on lajina kehittynyt metsäisten, mutta aukeitten alueiden laiduntavaksi saaliseläimeksi. Tämän vuoksi nauta esimerkiksi näkee kauas ja kuulee korkeita ääniä meitä paremmin. Laumassa elämisestä on ollut selkeää etua: useampi eläin haistaa, näkee ja kuulee yhdessä paremmin kuin yksineläjä. Nauta on vahvasti sosiaalinen laji, ja laiduntaminen mahdollistaa navettaolosuhteita paremmin sosiaalisen käyttäytymisen. Naudoilla on keskinäinen sosiaalinen arvojärjestys, jonka muodostuessa esiintyy aggressiivisia yhteenottoja. Vakaassa laumassa jokainen nautayksilö tietää paikkansa, eikä energiaa kuluttavia taisteluita tarvita. Arvojärjestyksessä ylimpinä olevat eli lauman kannalta hyödyllisimmät naudat saavat yleensä ensimmäisenä haluamansa hyödykkeet, kuten ruuan tai mukavan lepoalueen. Alistuva yksilö väistää ylempiään esimerkiksi esittämällä hienovaraisen alistuvan eleen. Nautojen välisiin suhteisiin kuuluvat myös tiiviit, kahden eläimen väliset kaverisuhteet, jotka ylläpitävät lauman yhtenäisyyttä. Näitä kahdenvälisiä suhteita ylläpidetään muun muassa toisia nuolemalla. Laitumella eläimillä on mahdollisuus haluamiinsa kahdenvälisiin kontakteihin, sekä myös tilaa väistää ylempiarvoista eläintä. Lehmien välinen yksilöetäisyys vaihteleekin laitumella kaverusten kylkikyhnystä kymmeniin metreihin. Ruokaa ja lepoa Naudoilla on sisäsyntyinen syömisen tarve, ne kuluttavat syömiseen aikaa noin puolet vuorokaudesta. Laiduntaessaan naudat voivat toteuttaa luontaista ravinnonhankintakäyttäytymistä, repiä rehua maasta ja tarkkailla samalla ympäristöään. Nautojen tapa syödä pitkään ja hartaasti on nautalajin geneettinen sopeutumiskeino aikojen alun karuihin oloihin. Syömis- ja lepoaikaan vaikuttaa olen- naisesti eläimen asema ryhmässä. Jos pihatossa on etuisuuksia rajallisesti tarjolla, alempiarvoiset eläimet pääsevät niistä nauttimaan vasta muiden jälkeen. Jos tilaa ei ole riittävästi, ryhmän nuorimmat ja siten myös alimpana arvoasteikossa olevat eläimet makaavat vähemmän ja seisoskelevat enemmän kuin vanhemmat ja arvokkaammat naudat. Alempiarvoisten nautojen vuorokausirytmi voi jopa muuttua, jos tilaa on erittäin vähän ja ne joutuvat aterioimaan ja lepäämään muille epäedullisina aikoina. Laitumella on alempiarvoisilla naudoilla navettaa parempi leporauha ja -tila. Naudat hakeutuvat mielellään lepäämään pehmeälle ja joustavalle alustalle, ja saattavat jopa vähentää tärkeää lepoaikaa, jos alusta ei ole hyvä. Mukava alusta lisää nautojen makuuaikaa, ja parantaa niiden utareen, sorkkien ja tiineen kohdunsarven verenkiertoa. Laidunmaa on usein partta pehmeämpi makuupaikka, eikä siellä ole makuullemenoa estäviä rakenteita. Laitumella suurellakin lehmällä on mahdollisuus levätä raajat täysin ojentuneina, mikä ei yleensä ole mahdollista navetan makuuparsissa. Laura Hänninen Onnistunut laiduntaminen 5

6 Laiduntaminen kannattaa Laiduntaminen ja terveys Laura Kulkas Laiduntaminen edistää nautaeläinten terveyttä monin tavoin. Liikunta vahvistaa raajojen lihaksia, jänteitä ja niveliä sekä kuntouttaa lehmiä. Laiduntavien lehmien sorkkaterveys ja kiiman näyttö ovat parempia kuin laiduntamattomien. Haittapuolena voi helle kuitenkin vaivata lehmiä ja lisätä bakteerien, myös utaretulehdusbakteerien lisääntymistä. Rehun etsiminen ja syöminen motivoivat lehmää liikkumaan. Kokeellisesti on osoitettu lehmien liikkuvan laitumella noin 2 8 kilometriä päivässä. Pihatoissa eläimet liikkuvat noin metriä päivässä, parsinavetassa liikunta on hyvin vähäistä. Liikunta parantaa kaikin puolin eläinten kuntoa ja helpottaa esimerkiksi poikimisia. Liikunta ehkäisee myös monien sairauksien syntymistä, kuten poikimahalvauksia ja asetonitautia. Makuullemeno ja ylösnousu helpottuvat, mikä edesauttaa sitä, että lehmät makaavat tarpeeksi (12 14 tuntia/päivä), koska ne uskaltavat mennä makuulle tietäen, että pääsevät ylös. Tämä vähentää jalkojen rasitusta ja usein lisää maitotuotosta. Sorkat ja kintereet Terveet jalat ovat hyvän tuotoksen edellytys. Tutkimuksissa on todettu laidunalustan puhtauden ja sopivan kulutuspinnan parantavan sorkkaterveyttä. Parsinavetoissa sorkat eivät kulu riittävästi ja pihattonavetoissa sorkat altistuvat usein likaisille lantakäytäville. Laitumella lehmät pääsevät lepäämään navetan olosuhteista. Talvella ulkoilu lumihangessa edistää sorkkaterveyttä, sillä lumi pitää sorkat puhtaina. Makuuparsien kova ja karkea pinta aiheuttaa helposti kinner- ja etupolvivaurioita, jonka seurauksena muodostuu haavaumia jopa paiseita. Puhjetessaan näistä valuu mätää parsiin, mikä lisää utaretulehdusriskiä. Kesälaitumella monet nirhamat ja haavaumat paranevat, jolloin lehmien vointi selvästi paranee. Hedelmällisyys Hyvät sorkat ja pitävä alusta parantavat kiimaoireiden osoittamista. Tiedetään, että laiduntaminen edistää kiimojen näkymistä. Kesän valoisuus vaikuttaa positiivisesti hormonitoiminnan säätelyyn. Utareterveys Hellekaudella tankkimaitojen solupitoisuudet kasvavat jonkin verran, koska lämpö edistää bakteerien kasvua ja esiintymistä. Erityisesti Streptococcus uberis, Klebsiella ja A. pyogenes ovat utaretulehdusta aiheuttavia mikrobeja, jotka lisääntyvät lämpötilan noustessa. Laidunmaat on hyvä pitää puhtaina pusikoista ja risukoista. Näin estetään eläi- Kesän valoisuus vaikuttaa positiivisesti hormonitoimintaan. miä saamasta haavoja tai ruhjeita, mikä pitää haavabakteerien kasvun kurissa. Mutaiset ja saviset pohjat levittävät Klebsiellaa aiheuttaen akuuttia utaretulehdusta. Bakteerityypin esiintymistä edistää eläinten lämpöstressi ja heikko vesihygienia. Eräät tutkimukset antavat viitteitä utaretulehdustapausten lievästä laskusta laidunkaudella, sillä lehmä pääsee toteuttaman luonnollisia makuu- ja nousuliikkeitä. Ulkoilu yleisesti vähentää Stafylococcus aureus -esiintymistä, mutta vastaavasti saattaa lisätä Escherichia coli -tartuntoja. Ympäristötekijät vaikuttavat utaretulehduksen esiintyvyyteen, minkä vuoksi karjojen väliset vaihtelut ovat myös kesällä suuria. Loiset Loiset ovat erityisesti nuorkarjan vitsaus. Kosteilla alustoilla viihtyvät kokkidit aiheuttavat pikkuvasikoille ripulia. Kokkidien ennaltaehkäisyssä tärkein tekijä on hyvä hygienia niin navetassa kuin laitumella. Kokkidien elinkierto on noin päivää, mikä on hyvä ottaa huomioon karsinoiden siivouksessa ja laidunkierrossa. Kosteus ja eläintiheys lisäävät taudin esiintymistä. Oikeilla toimenpiteillä vähennetään tartunnan määrää ja kliinisen ripulin todennäköisyys vähenee. Alkukesästä laitumilla esiintyvät juoksutusmahan ja suoliston sukkulamadot (Ostertagia) aiheuttavat ripulia ja hidastavat kasvua. Sukkulamatojen tartuntaa laitumella vähennetään laidunkierron avulla. Erityisesti vasikoille ja ensi kertaa laitumelle päästettäville hiehoille tulisi varata puhtaat laitumet tartunnan välttämiseksi. Loislääkitys tulee suunnitella niin, että vältetään lääkkeille vastustuskykyisten loiskantojen kehittymistä. Vanhemmille naudoille kehittyy vastustuskyky loisille, eikä niillä ole kliinistä haittaa loisista. 6 Onnistunut laiduntaminen

7 Helteellä lehmätkin huilaavat. Tämä näkyy selvästi kesällä meijerimaidon vastaanottotilastosta. Voidaanko tuotosten putoaminen välttää? Vaivaako helle lehmiä? Auvo Sairanen Helteellä lehmät hakeutuvat mielellään varjoon. Lehmä sietää kohtuullisen korkeitakin lämpötiloja ilman huomattavia terveysvaikutuksia. Lämpötilan noustessa hellelukemiin karkearehun syönti alkaa vähetä ja energiansaannin pienenemisen seurauksena myös maitotuotos laskee. Suurituotoksisen lehmän oma lämmöntuotanto on korkea ja nämä lehmät kärsivät lämpöstressistä matalatuottoisia enemmän. Ilmankosteus vaikuttaa koettuun lämpötilaan Lämpöstressi riippuu itse lämpötilan lisäksi myös ilman suhteellisesta kosteudesta. Kostea ja heikosti tuuletettu navetta voi helteellä olla huomattavasti tukalampi paikka kuin avoin laidun. Toisaalta nykyaikainen verhoseinänavetta on lehmille suojaisampi paikka verrattuna suoraan auringonpaisteeseen tyynenä hellepäivänä. Oheinen taulukko antaa suuntaviivoja siitä, mikä on ilman kosteuden ja lämpötilan summavaikutus lehmän kokemaan lämpöstressiin. Ilmankosteusmittarit eivät ole kalliita ja kannattaa joskus tarkistaa, mitkä ovat oman navetan olosuhteet verrattuna laidunolosuhteisiin. Taulukko perustuu lämpöstressi-indeksin määrittämiseen. Lehmällä ei ole lämpöstressiä, kun indeksi on alle 68 ja indeksi 99 tarkoittaa kuolettavia olosuhteita. Stressaantuneen lehmän peräsuolilämpötila on yli 38,5 38,8 C ja hengitystiheys yli 60 kertaa minuutissa. Lämpöstressi alkaa laskea maitotuotosta riippuen lehmän tuotostasosta ja yksilöllisistä ominaisuuksista. MTT:n laidunkokeissa on myös havaittu, että laidunrehun laadulla on lämpöstressiä suu- Lämpöstressi Lämpötila, C rempi vaikutus maidontuotantoon alle 30 asteen lämpötiloissa. Taulukon arvot eivät ota huomioon tuulen tai suoran auringonpaisteen vaikutusta. Aurinko kuumentaa mustaa holstein-karvaa enemmän verrattuna ay-lehmään. Laitumella tuuli alentaa lämpöstressiä, mutta toisaalta suora au- Ei lämpöstressiä Tuotos voi laskea Lievä tai keskitason lämpöstressi Keskitason tai vakava lämpöstressi Vakava lämpöstressi Ilman suhteellinen kosteus, % Lehmien kokema lämpöstressi ympäröivän lämpötilan ja ilmankosteuden summavaikutuksena. Lukuarvot tarkoittavat lämpöstressi-indeksiä (temperature -humidity index =THI). Lähde: Hoard s Dairyman vol. 156 nro 8/2011 uu Onnistunut laiduntaminen 7

8 Laiduntaminen kannattaa ringonpaiste lisää sään tukaluutta. Suljetussa navetassa ilmavirta on lämmönhaihdutuksen kannalta olematonta, ellei käytössä ole tätä varten suunniteltuja puhaltimia. Vettä ja kivennäisiä Perusasiat täytyy olla kunnossa: vesi, karkearehun laatu ja määrä sekä kivennäiset (Na, K, Cl) kuten myös lehmien karvojen ajelu hyvissä ajoin ennen laidunkautta. Kuumissa olosuhteissa eläimet hikoilevat paljon ja kivennäisiä kuluu tätä kautta normeja enemmän. Yöllä laitumelle Heikosti tuulettuvasta navetasta lehmät kannattaa laittaa laitumelle viileän yön ajaksi, jolloin myös navetta tuulettuu, jäähtyy ja antaa suojaa hellepäivän ajaksi. Eteläisemmissä maidontuotantomaissa on lehmille jopa järjestetty viilentäviä suihkuja olon helpottamiseksi. Nuorkarjalle ja umpilehmille laidun on monissa tapauksissa oikea paikka viettää kauniita kesäpäiviä. Laadukas karkearehu Heikosti sulava rehu tuottaa enemmän metabolista lämpöä verrattuna väkirehuun ja korkean D-arvon rehuun. Hellekaudella lypsylehmien rehustuksessa tulisi siten minimoida heikkolaatuisten rehujen käyttöä. Kuivalla kaudella laitumet eivät kasva ja lehmien karkearehun saanti voi olla rajoitettua. Helteen vaikutus voi tätä kautta olla epäsuorasti tuotoksia laskeva. Yksinkertaisilla lämpö- ja ilmankosteusmittareilla voi seurata navetan ja laitumen olosuhteita ja valita lehmien pitopaikka myös tämän perusteella. Helteestä johtuvat tuotosmenetykset eivät Suomessa ole suuria, kunhan lehmät vain saavat vapaasti hyvälaatuista karkearehua ja vesihuolto on kunnossa. Korkeatuottoisimmat lehmät kannattaisi ehkä kuumina hellepäivinä jättää navetan sisälle varjoon kanssasisarien päästessä ulos laitumelle. Laitumelta usein edullisinta rehua Auvo Sairanen, Timo Sipiläinen Useissa laskelmissa ja tutkimuksissa laidun on osoittautunut edulliseksi ja jopa edullisimmaksi rehuksi lypsylehmälle. Edullisuus edellyttää kuitenkin sitä, että laidunkierto on kunnossa ja lehmien maitomäärä pysyy korkeana. Laitumen edullisuus perustuu karkearehun korjuu-, säilöntä- ja varastointikustannuksen poisjääntiin. Myös navetassa karkearehunjakoon kuluva aika jää pois. Samoin lannanpoistoon ja eläinten puhdistukseen kuluva aika lyhenee. Laidunruokinnan kustannuksia lisääviä tekijöitä sisäruokintaan verrattuna ovat aitaukseen ja eläinten siirtoon sekä laitumen viljelytoimenpiteisiin kuluva aika. Kaikkien tekijöiden yhteissummana laidun tulee kuitenkin säilörehuruokintaa edullisemmaksi vaihtoehdoksi ainakin 60 lehmän karjakokoon saakka. Korkea maitotuotos laitumelta Ravitsemusfysiologisessa mielessä laidun on ideaalinen rehu lypsylehmälle. Toimivassa laidunkierrossa rehu on tuoretta, sulavaa, maittavaa ja sitä on riittävästi saatavilla. Koetoiminnassa kokoaikalaiduntavilla lehmillä on saatu yli 40 kilon keskimääräisiä päivätuotoksia 8 kilon väkirehumäärällä, eikä ketoositapauksia ole laidunkaudella rekisteröity ollenkaan. Väkirehumäärän nosto yli 9 kiloon per päivä on lisännyt maitotuotosta hyvin vähän. Lisävalkuaisen käytöstä on ollut joko vähän tai ei ollenkaan hyötyä maidontuotannossa. Tämä on osoitus pötsimikrobien vilkkaasta toiminnasta laidunruokinnalla. Yleensä käytäntö asettaa rajat laidunrehun ihannetilan hyödyntämiselle. Koko- aikalaiduntamisen merkittävin haaste on nurmen vaihteleva kasvunopeus sääolosuhteista ja kuukaudesta johtuen. Laidunrehussa on kuitenkin tuotospotentiaalia, joka täytyy osata ottaa käyttöön. Suomalaisissa olosuhteissa osa-aikalaidun on käyttökelpoisin tapa hyödyntää tämä potentiaali. Esimerkkinä tästä on MTT Maaningalla tehty laidunkoe, jossa yölaiduntaneen ryhmän keskituotos oli lähes neljä kiloa säilörehuryhmää suurempi. Laidunsato ja maitotuotos tasapainossa Laiduntamisen ja kokoaikaisen sisäruokinnan yksikkökustannuserojen lisäksi on otettava huomioon ruokintatavan vaikutus tuotokseen. Talouslaskelmat perustuvat usein oletukseen, että lehmien Avaintekijä satotason ylläpidossa on laidunalan oikea mitoitus. tuotostaso pysyy samana eri ruokintavaihtoehdoissa, jolloin kustannusvertailu antaa riittävän perusteen taloudellisesti parhaan vaihtoehdon valintaan. Teoriassa tuotostason samana säilyttä- 8 Onnistunut laiduntaminen

9 Ilomäen tilalla laiduntaminen on tärkeä osa tilan toimintaa. minen on täysin mahdollista, mutta käytännössä laidunkauden tuotoksen ylläpitäminen vaatii hyvän suunnittelun ja tarkkaa olosuhteiden seuraamista. Käytännön ohjeita laiduntamisen toteuttamiseen löytyy mm. ProAgrian Tieto tuottamaan -oppaista 99 ja 132. Kullakin tuotostasolla kannattaa tavoitella edullisinta rehuyhdistelmää. Rehuksi viljeltävien kasvien tavoiteltava satotaso riippuu puolestaan panoksille saatavasta satovasteesta ja hintasuhteista. Taloudellisen laiduntamisen suurin haaste on usein panostukseen, mm. lannoitukseen, nähden matalaksi jäävä MJ-sato hehtaaria kohden sekä nurmen kasvun vaihtelun hallinta. Lehmien parret ovat takaa suljettavissa, mikä nopeuttaa kiinnitystä. Laidunnus säästää työtä Ilomäen tilalla Jämsässä lehmät laiduntavat yleensä toukokuun puolesta välistä elo syyskuulle, mutta päivälaidunnus saattaa jatkua jopa lokakuuhun saakka. Isäntäväen mukaan aitaustyöt lisäävät hetkellisesti työtä, mutta laidunkaudella päivittäisten töiden määrä vähenee parsinavetassa. Parsien työtä säästävästä rakenteesta johtuen eläinten kiinnitys ei vaadi paljon aikaa. Lehmät ohjataan parsiin, joiden takaosa on suljettavissa, eikä niitä tarvitse laittaa päistään kiinni. Tästä johtuen lehmien sisälle ottoon riittää yksi henkilö. Tilalla aiotaan laiduntaa jatkossakin, vaikka lehmämäärä lisääntyykin uuden pihattonavetan myötä. Riittävä satotaso turvaa edullisen laidunrehun MTT Maaningan kokeissa laitumilta on saatu jopa GJ:n hehtaarisatoja. Maatiloilla tyydytään yleensä huomattavasti matalampaan satotasoon. Avaintekijä satotason ylläpidossa on laidunalan oikea mitoitus lehmää kohti. Laidunalan pienentäminen lehmää kohti kohottaa satotasoa, koska laitumen kasvu käytetään tarkemmin hyväksi. Toisaalta laidunalan pienentäminen lisää tuotosmenetyksen riskiä. Käytännössä laidunsato ei yllä säilörehun tasolle, mutta tavoitteeksi voi asettaa saman energiasadon kuin mitä viljan viljelystä saadaan. Paimenkoirasta paljon apua Paimenkoira on oiva apu lehmien siirrossa. Terhi ja Matti Unnaslahden Working kelpie Hemmo on vasta puolentoista vuoden ikäinen, mutta osaa jo paimentaa. Paimenkoiran koulutukseen kannattaa panostaa ja jos aikaa ei ole, sen voi osaksi myös ulkoistaa. Unnaslahdella ja kasvattajalla on koulutussopimus, johon kuuluu, että Hemmo käy kasvattajansa luona koulutusjaksoilla. Kuva: Terhi Unnaslahti Onnistunut laiduntaminen 9

10 Laidunnus säästää energiaa Energiaa kuluu sadonkorjuussa ja vielä senkin jälkeen, kun rehu on saatu siiloon. Esimerkkinä keskipohjalainen 40 lehmän navetta: säilörehu haetaan kohtuuetäisyydeltä rehuvarastoon, sekoitetaan appeeksi traktorivoimalla ja jaetaan sähkötoimisesti navettaan hihnaruokkijalla. Pelkkä traktorityön osuus navetan energiankulutuksesta on lähes 50 prosenttia. Kun rehu jaetaankin traktorilla, polttoöljyn kulutus muodostaa helposti 75 prosenttia navetan energiamenosta. Kustannuksena se on 2 3 senttiä maitolitraa kohden. Esimerkkinavetan kokonaisenergiankulutus on noin kwh (alla oleva grafiikka). Jos oletetaan, että lämmitystä ei tarvita kesällä, jäljelle jää noin kwh, mikä tarkoittaa kuukautta kohden noin kwh. Jos laidunjakso on kolme kuukautta, laiduntamisen johdosta energian säästö navetassa voi laidunkauden aikana olla näiden lukujen perusteella prosenttia. Maarit Kari Navetan energiankulutuksen jakauma, kwh Lehmä on ekologinen niittokone Navetan lisäksi laidunnus vähentää energiantarvetta myös rehun korjuussa, sillä laitumella lehmä huolehtii itse sekä rehun niitosta että rehun saannista. Laitumelta voidaan Ry-suhteet Lämpö Lkv Laitesähkö Traktorityö Rehun siirtotyö on navetan suuri energiakuluttaja. Tässä osa siitä sisältyy laitesähköön hihnaruokkijan osuutena. saada merkittävä osuus vuosittaisesta rehuntarpeesta, mutta laidunnukseen tarvittava konetyön määrä on vähäinen ja siten myös energiankulutus on pieni. Säilörehu Väkirehu Laidun Polttoainesuhteet, vilja kuivattu Rehuyksikköjen ja energiankulutuksen (koneiden polttoaine) jakauma esimerkkitilan rehun tuotannossa. Hyvinvointituen uudistus tukee laiduntamista Eläinten hyvinvointituen perusehdoista maksettava laidunnustuki nousee vuonna Hyvinvointituki koostuu perusehdoista sekä vapaaehtoisesti valittavista lisäehdoista. Hyvinvointituen perusehdot sisältävät terveydenhoitoa, ruokintaa sekä toimintahäiriöihin varautumista koskevia vaatimuksia. Nautatiloille perusehdoista maksettava tuki on 50 /ey (aiemmin 17,50 /ey). Perusehtojen vaatimustaso on noussut siten, että tilalla on oltava kirjallinen varautumissuunnitelma erityistilanteiden varalta. Suunnitelmaan on sisällytettävä palontorjunta- ja pelastussuunnitelma sekä suunnitelma toimenpiteistä, joihin ryhdytään sähkökatkoksen tai vesihuollon katkoksen aikana. Tämä ehto oli ennen osana palontorjunta- ja pelastussuunnitelma -lisäehtoa. Hyvinvointituen perustuen lisäksi nautatila voi saada lisätukea lisäehtoja noudattamalla. Lisäehtoja on nykyään kahdeksan. Aiemmin tila pystyi valitsemaan korkeintaan kaksi lisäehtoa, mutta vuonna 2012 lisäehtojen enimmäisraja poistui. Eläinten hyvinvointituen tukikattoa ei ole. Lisäehdon Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella tuki on korkein lisäehdoista maksettavista korvauksista. Laidunnusta koskevaa lisäehtoa ei voi valita, jos tilalla on ympäristötuen erityistukisopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta. Eläinten hyvinvointitukeen sitoudutaan viisivuotiskaudeksi, jonka aikana lisäehtoja ei voi lisätä, vähentää tai vaihtaa kuin poikkeustapauksissa. Laidunnusta koskevia lisäehtoja on kolme, joista sitoumuksen antava tila voi valita yhden. Alla hyvinvointituen laidunnusta koskevat lisäehdot ja niistä maksettavat tuet. 1. Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella vastaa aiempaa laidunnuslisäehtoa maksetaan 57 /ey (aiemmin 21,29 /ey) pihatossa oleville lypsylehmille ja -hiehoille riittää kesäaikainen laidunnus tarhan rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökulmiin. 2. Nautojen laidunnus kasvukaudella ei koske tilalla olevia sonneja nautoja laidunnettava päivittäin vähintään 75 päivää maksetaan 29 /ey 3. Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus kasvukaudella ei koske tilalla olevia sonneja nautoja laidunnettava päivittäin vähintään 90 päivää maksetaan 35 /ey 10 Onnistunut laiduntaminen

11 Laiduntamisen toteutus Maaningan tutkimusasemalla lehmät kokoaikalaiduntavat. Laitumen hyväksikäyttö maksimoidaan laiduntamalla samoilla lohkoilla hiehoja lypsylehmien jälkeen. Laiduntamisen toteutus Tiina Sirkjärvi Laiduntamista voidaan toteuttaa, kokoaikalaidunnuksena, osaaikalaidunnuksena tai jaloittelulaidunnuksena. Laiduntamista on myös eläinten pito nk. luonnonhoitoalueilla kuten rantaniityillä tai metsissä. Kokoaikalaidunnuksessa eläimet pidetään ulkona lypsyjä lukuunottamatta, kun taas osa-aikalaidunnuksessa lehmät ovat ulkona joko päivän tai yön eli noin 6 12 tuntia riippuen lypsyvälistä. Jaloittelulaidunnuksessa eläimillä on vapaa pääsy laitumelle tai tarhaan, mutta rehustus perustuu pääosin sisäruokintaan. Osa-aikalaidunnuksen etu on sen joustavuus, sillä laidunnusaikaa voidaan muuttaa nurmen kasvun vaihtelun, sääolosuhteiden tai työn tarpeen mukaan. Laidunalan tarve kokoaikalaiduntavalla karjalla on noin aari lehmää kohden päivässä, osaaikalaiduntavalla noin puoli aaria päivässä. Laidunnusmuotoa voi myös vaihtaa kesän aikana riippuen olosuhteista. Lohkojen syöttö ja laidunkierto Lohkoja syötettäessä on suositeltavaa laiduntaa 1 3 päivää lohkoa kohden, mikä koskee sekä osa-aika että kokoaikalaitumia. Osa-aikalaitumia voi laiduntaa kokoaikalaitumia tarkemmin. Lehmä ei laidunna lohkoja aivan tyhjäksi, vaan syötön jälkeen massaa jää vielä kg ka/ha. Lohkon vaihtaminen on ajankohtaista, kun syötetyn kasvuston korkeus on 9 10 senttimetriä ja heikommin syötyjä kohtia, jossa nurmen pituus on yli 20 senttimetriä, on noin prosenttia pinta-alasta. Jotkut tilat laiduntavat alkukesästä kokoaikaisesti ja siirtyvät loppukesästä osaaikalaidunnukseen, mikä vähentää kokonaisalan tarvetta. Laidunalueen syöttökerta Kierron aloitus Ala lehmää kohti, a/pv - kokoaikalaidun 1 1 1,2 1,2 1,2 - osa-aikalaidun eli päivä- tai yölaidun 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 Syöttökierroksen kesto, pv Syöttökierroksen pinta-ala kokoaikalaitumella, a/lehmä Laidunkiertoon tulevat lisälohkot Lähde: Auvo Sairanen, MTT Maaninka Raiheinä Pikalaidun Säilörehun odelma Laitumet syötetään tyhjiksi Laidunkierron toteutusesimerkki kokoaikalaitumella. Päivälaitumella ja yölaitumella oletetaan, että säilörehun saanti on hieman rajoitettua, kun lehmät ovat sisällä. Onnistunut laiduntaminen 11

12 Laiduntamisen toteutus Tutkijan näkemys onnistuneesta laiduntamisesta Laiduntaminen voidaan aloittaa yhden viikon siirtymäajalla, jolloin lehmä totutetaan laidunruokintaan. Laidunalan mitoitus on kaiken A ja O. Yleinen nyrkkisääntö on aari per lehmä per päivä, kun kokoaikalaidunnetaan. Usein alkukesästä on liikaa pinta-alaa. Laidunkiertoalaa tarvitaan lehmää kohden alkukesästä 0,15 ha, kun loppuvaiheessa tarvitaankin 0,4 ha. Mikäli laidunnetaan osapäiväisesti, alaa lehmää kohden tarvitaan noin 2/3 aaria (yölaidunnus, 12 tuntia ulkona) tai 1/3 aaria (päivälaidunnus, 6 tuntia päivässä) vuorokautta kohden. Lohkolla laidunnetaan korkeintaan 2-3 päivää, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle lohkolle. Tasausniitto tehdään jo ensimmäisen laidunkierroksen lopussa, eli viikon jälkeen. Muuten laidun vanhenee ja sen ruokinnallinen arvo kärsii sekä rikkaruohot pääsevät valloilleen. Tasausniittoja voi jatkaa heinäkuun loppupuolelle. Tasausniiton jälkeen lohkon kasvuun tarvitaan reilu 2 viikkoa alkukesästä, 3 viikkoa heinäkuussa ja 4 viikkoa elokuussa. Tutkija Auvo Sairanen suosittelee tasaväkirehuruokintaa laidunkauden aikana. Lehmä ei hyödy yli 10 kilon väkirehuruokinnasta, kun laidunkierto on kohdallaan. Väkirehun valkuaispitoisuudeksi riittää 16 % ja yksi väkirehu sopii koko kaudelle. Kokoaikalaidunnusta Keski-Suomessa Ilomäen 26 lehmää kokoaikalaiduntavat 12 hehtaarin alaa kesän aikana. Laidunala on jaettu niin, että alkukesästä kiertoon varataan 0,25 hehtaaria nautayksikköä kohden, kun taas loppukesästä laidunalaa tarvitaan 0,4 ha nautayksikköä kohden. Lohkoja laidunnetaan noin kolme päivää. Kun sonta pysyy suurin piirtein läjässä, on aika vaihtaa lohkoa. Rehustuksena on kesän aikana tasaväkirehuruokinta. Alkukesästä rehua annetaan ensikoille kolme kiloa ja lehmille viisi kiloa päivässä. Rehun määrää lisätään kesän loppua kohden, kunnes loppukesästä rehua annetaan lehmille korkeintaan 9 10 kiloa päivässä. Sama täysrehu on käytössä koko laidunkauden ajan. Jaloittelulaidunnus Laidunalan rajoittaessa tuotantoa lehmien laiduntaminen ei silti ole pois suljettu asia, vaan vaihtoehtona voi olla jaloittelulaidunnus. Sillä tarkoitetaan laidunnusta, jolloin laitumelta saatavissa oleva rehun määrä ei välttämättä riitä tuotannon ylläpitoon. Jaloittelulaidunnuksessa laiduntamisajan voi pitää lyhyenä, jolloin suurempi osa rehusta saadaan sisäruokintana, tai laiduntamisajan voi kohdentaa siihen vuorokauden aikaan, jolloin lehmien syöntitarve ei ole suurimmillaan. Laitumelle voidaan myös mahdollisuuksien mukaan tuoda säilörehua täydentämään laidunnurmea. I Kierros Toukokuun puoliväli juhannus/ kesäkuun loppu 6,32 ha -> 0,25 ha nautayksikköä kohden, 5 lohkoa käytössä II Kierros Juhannus/kesäkuun loppu elokuun alku 8,69 ha -> 0,30 ha nautayksikköä kohden, 7 lohkoa käytössä III Kierros Elokuun alku laidunkauden loppu 12 ha -> 0,4 ha nautayksikköä kohden, 9 lohkoa käytössä Antinmäen lehmät jaloittelevat 10 minuutista neljään tuntiin päivässä säiden mukaan. Antinmäen tilan yhden robotin navetassa lehmät pääsevät kulkemaan vapaasti sisään ja ulos navetasta niiden vieressä sijaitseville lohkoille. Navetta on jaettu eläinryhmien mukaan niin, että jokaisella ryhmällä on oma uloskäynti ryhmälle varatulle laidunlohkolle. Lypsylehmille varattu laidunala on seitsemän hehtaaria, jonka lohkot ovat 0,5 1 hehtaarin suuruisia. Kierto tehdään 2 3 päivän välein. Lehmien ulkoilu vaihtelee säiden mukaan 10 minuutista neljään tuntiin päivässä. Navetassa on vapaasti tarjolla säilörehua. Väkirehu jaetaan kioskissa ja robotilla. Myös vesi on saatavilla pelkästään navetassa. 12 Onnistunut laiduntaminen

13 Osa-aikalaidun sopii pihattonavetalle Kokoaikalaidun ja pihattonavetta ei ole kovin toimiva yhdistelmä, koska lypsyaseman yhteydessä on vain harvoin riittävää väkirehujen jakomahdollisuutta. Laidunnettaessa osa-aikaisesti lehmille jää puoli vuorokautta aikaa saada väkirehunsa navetan kioskista tai seosrehun kautta. Tämä mahdollistaa riittävän väkirehuruokintatason kaikissa tuotosluokissa. Laitumen mitoitus osa-aikalaitumen kanssa tuo mukanaan uusia haasteita. Lehmien saadessa karkearehua sisällä vapaasti jää laidunrehun syönti noin tasolle 5 kg ka vuorokaudessa. Kun lehmälle annetaan laidunalaa yli tarpeen, jää suuri osa tarjolla olevasta laitumesta syömättä ja laidunsato väistämättä pienenee. Samalla laitumen todellinen kustannusvaikutus tuotettua laidunrehukiloa kohti nousee. Käytännössä laidunalaa tulee varata osa-aikalaitumella lehmää kohti noin 0,5 aaria päivässä. Samalla karkearehun saanti sisällä ei saa olla täysin vapaa. Kun karkearehun saanti on sisällä hieman rajoitettua, lehmät siirtävät syöntiään laitumelle ja satotaso pysyy siedettävällä tasolla ilman tuotosmenetystä. Aikaisempien suositusten mukaan yölaiduntajille pitää antaa laidunta enemmän kuin päivälaiduntajille. Viimeisimpien tutkimusten mukaan syöntiaika on yö- ja Hulikan tilalla lehmät pääsevät joka päivä uudelle laidunlohkolle. päivälaiduntajien välillä sama. Yökausi on tuntimääräisesti päivää pidempi, mutta lehmät viettävät päiväkautta suuremman osan ajastaan tekemättä mitään. Hulikan tilan Länsi-Suomen karja osaaikalaiduntaa päivisin toukokuun lopusta syyskyyn puoliväliin. Noin 50 lehmälle on käytettävissä 10 lohkoa, yhteensä 15 hehtaaria. Lohkon koko on ollut 0,75 1 hehtaaria, mikä on isännän mukaan hieman liian suuri, sillä laidunten kasvu on ollut hyvää ja tasausniittoja on jouduttu tekemään paljon. Alkukesästä on käytössä viisi monivuotista laidunnurmilohkoa ja kesäkuun puolivälin jälkeen käyttöön tulee viisi yksivuotista raiheinää kasvavaa lohkoa. Laidunlohkoa vaihdetaan joka päivä. Yöllä navetassa lehmät saavat väkirehua useina annoksina sekä myös säilörehua. Näillä toimilla tilalla on onnistuttu välttämään tuotoksen lasku laidunkauden aikana. Perinnebiotooppien laiduntaminen Perinnebiotoopit ovat peltojen ulkopuolisia alueita, jotka ovat vanhastaan olleet karjalaitumina tai niitettyinä niittyinä. Näillä alueilla asuu useita uhanalaisia eliölajeja, joiden suojeluun tarvitaan toimenpiteitä. Perinnebiotooppeja ovat kedot, niityt, lehdesniityt, nummet ja metsälaitumet. Niiden laiduntaminen ylläpitää vanhojen laidunmaiden monimuotoisuutta ja vähentää kasvillisuuden umpeenkasvamista esimerkiksi ranta-alueilla. Perinnebiotooppilaitumet sopivat parhaiten nuorkarjan laidunnuskäyttöön, joskus niitä käytetään myös umpilehmien laidunnukseen. Tukien edellytyksenä on, että laidunpaine tulee mitoittaa alueen mukaan eikä eläimiä saa lisäruokkia alueella. Hakalan tilalla Nurmeksessa hiehot ovat päässeet metsälaitumelle, joka sijaitsee kauempana tilakeskusta. Hiehoja valvotaan yhteistyössä naapureiden kanssa. Perinnebiotooppien hoidon tuet Laiduntaminen vanhoilla karjalaidunniityillä ja metsissä on osa luonnon monimuotoisuuden hoitoa, johon voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea. Vuonna 2011 tuen suuruus oli enimmillään 450 /ha/vuosi. Alueiden aitaamiseen ja alkuraivauksiin voi hakea myös ei-tuotannollisten investointien tukea (max /ha riippuen alueen koosta). Lisätiedot: maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön verkkosivut sekä maisemalaiduntamisen opas. Onnistunut laiduntaminen 13

14 Laiduntamisen toteutus Jaloittelutarha mahdollistaa eläinten ulkoilun Tiina Sirkjärvi Jaloittelutarhaa käyttämällä lehmät saadaan ulos ilman suurta pinta-alan tarvetta. Tarha mahdollistaa pääsyn raittiiseen ilmaan ja lehmille kehittyy rutiini ulkoiluun. Huolellisesti perustettu tarha varmistaa jaloittelun käytännön toimivuuden. Ulkoilurutiinista on etua esimerkiksi hätätilanteessa, kuten tulipalossa. Talvella jaloittelutarhassa ulkoillessa jalat puhdistuvat lumessa. Lehmien makuullaolo jaloittelutarhassa ei ole suositeltavaa utareiden likaantumisen takia, joten lehmiä ei voida pitää tarhassa pitkä aikoja yhtäjaksoisesti ilman mahdollisuutta päästä makuupaikalle. Käytännössä ulkoiluaika on usein joitakin tunteja päivässä tai viikossa, ellei lehmillä ole mahdollisuutta kulkea vapaasti jaloittelualueen ja sisätilojen välillä. Tarhan pohjamateriaali, sen käyttö ja hoito MTT:n tekemän selvityksen mukaan maapohjaiset jaloittelutarhat eivät kestä, vaan ne rikkoontuvat ja liejuuntuvat, joten ne tulee aina pinnoittaa. Jaloittelutarhojen pohjatyöt tehdään huolellisesti ja ne salaojitetaan siitä riippumatta, mikä käytettävä pintarakenne on. Tiivispohjainen alusta päällystetään joko maabetonilla, betonilla tai asfaltilla. Vaihtopohjaisella alueella päällyskerroksena käytetään noin cm paksuista hake- tai kuorikekerrosta. Lehmät pitävät pehmeästä kuoriketarhasta enemmän kuin tiivispohjaisesta jaloittelutarhasta, joka saattaa olla talvella liukas. Kuorike tulisi vaihtaa noin kerran vuodessa, hake saattaa kestää hiukan pidempään. Sekä tiivispohjaisten että vaihtopohjaisten alustojen käytössä on kiinnitettävä huomiota niiden hoitoon. Tiivispohjainen tarha täytyy puhdistaa lannasta säännöllisesti esimerkiksi traktorin etukuormaajan kauhalla. Tarhan sivulle rakennettu seinämä helpottaa lannan kuormaamista. Kuoriketarhan pinta voidaan tarvittaessa äestää, jolloin pintaan kertynyt lanta saadaan sekoittumaan kuorikemassaan. Poistettava kuorike voidaan sulan maan aikaan levittää suoraan pellolle maanparannusaineeksi, joka lisää pellon humuspitoisuutta. Hoitotoimenpiteistä johtuen on tärkeää, että tarhaan päästään vaivattomasti traktorilla. Pinta-alavaatimus ja valumavesien käsittely Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään kuusi neliötä nautaa kohden. Pintaalan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliötä. Maa- ja metsätalousministeriön määräyksissä lehmien suppea jaloittelualue on tarha, jossa tilaa on alle 20 neliötä täysikasvuista nautaa kohden. Tämän kokoiset tarhat on rakennettava tiivispohjaiseksi. Laajalle jaloittelualueelle, jossa tilaa on vähintään 20 neliötä per täysikasvuinen nauta, on tehtävä navetan viereen kulkuaukon eteen tiivispohjainen alue. Tiivispohjaisen alueen vähimmäiskoko on 50 neliötä. Laajan jaloittelualueen pysyvän ruokintapaikan eteen on rakennettava tiivispohjaista aluetta. Suppeat jaloittelualueet on muotoiltava siten, että valumavedet voidaan johtaa keräilykaivoon. Toisena vaihtoehtona on imeyttää valumavesi kuivikkeisiin. Laajoissa jaloittelualueissa valumavedet on johdettava keräilykaivoon tiivispohjaisiksi rakennetuilta kattamattomilta ruokintapaikoilta. Ainakin runsaimmalle kuormitukselle altistuvat tarhan osat on hyvä kattaa valumavesien vähentämiseksi. Yksinkertaisinta on jatkaa karjarakennuksen tai ruokintakatoksen kattolapetta tarhan päälle. Vaihtopohjaisesta alasta kertyy valumavesiä, mutta niiden käsittelyksi saattaa riittää useimmiten maaperäkäsittely, kuten maahan imeytys. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimesta tehdyssä selvityksessä suositellaan, että jaloittelutarhassa pitäisi olla vähintään 10 neliötä tilaa lehmää kohden. Hyvässä tarhassa tulisi olla kiinteää pohjaa 4 5 neliömetriä lehmää kohti ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan vaihtopohjaista tarhaa niin paljon, että lehmillä on hyvin tilaa liikkua. Jos tarhassa ei ole ruokintaa tai jos eläimet ulkoilevat ryhmissä, pienempikin ala riittää. Lisätietoa jaloittelutarhoista: Seuri, P., Hellstedt, M. ja Lillunen A Teho-hankkeen julkaisuja 2/2011. Ulkoiluta turvallisesti ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle. Julkaisu on haettavissa valtion ympäristöhallinnon www-sivulta (Kirjoita haku kenttään julkaisun nimi). Laidunpankki Maisemalaidunnuksesta kiinnostuneet voivat etsiä sopivia laidunmaita myös laidunpankista. Laidunpankki on työkalu, jonka avulla voi hankkia lisälaidunta karjalle tai vastaavasti löytää eläimiä maisemanhoitajiksi. Sivustolta löytyy myös sopimuspohjia sekä opas maisemalaidunnuksen toteuttamiseen. Lisätietoja: 14 Onnistunut laiduntaminen

15 Laiduntamisryhmiä voidaan muodostaa lypsykauden mukaan. samaan ryhmään ja ne laiduntavat laidunkierrossa lypsävien lehmien jälkeen. Silloin ne toimivat hyvinä puhdistusniittäjinä, eikä yliruokinnan riskiä tule. Kuitenkin on seurattava, että umpilehmien rehun määrällinen syöntitaso ei jää liian alhaiseksi. Energiavaje ennen poikimista voi vaarantaa eläimen terveyden maidontuotannon käynnistyessä. Eläinten ryhmittely laidunnuksessa Tiina Karlström Mikäli tilan ympärillä oleva laidunala ei riitä kaikille lypsylehmille, laitumelle voidaan vaihtoehtoisesti laittaa lypsykauden lopussa olevat tai matalatuottoiset lehmät. Hiehojen laiduntaminen puolestaan parantaa niiden edellytyksiä toimia tulevaisuudessa terveinä lypsylehminä. Laidunryhmittelyn suunnittelussa noudatetaan tilan omia resursseja ja tarpeita. Ryhmittelyn tärkeys korostuu, kun karjoissa siirrytään yksilöiden hallinnasta laumojen hallintaan. Lypsävien lehmien laiduntamisryhmät voidaan perustaa laktaatiovaiheen mukaan. Laitumelle voidaan sijoittaa esimerkiksi vain loppulypsykauden lehmät. Tällöin matalatuottoiset saavat mahdollisuuden kuntouttaa itseään alkutuotantokauden rasituksilta. Samalla niiden väkirehustusta voidaan laskea, sillä hyvän laitumen energia- ja valkuaispitoisuus riittää perustason maitotuotokseen. Navettaan jäävät korkeatuottoiset lehmät saavat mahdollisuuden syödä tehokkaammin. Ummessa olevat omaksi ryhmäksi Umpilehmiä ja hiehoja voidaan yhdistää Nuoriso hengailee mielellään ulkona Kasvavat eläimet hyötyvät selkeästi ulkoilusta. Ryhmässä liikkuminen ja ravinnon etsiminen on hyvää elämänkoulua nuorille ja valmistaa niitä toimimaan pihatossa. Nuorten eläinten kehittyville jaloille ja herkille sorkille kantava maapohja on hyvä liikkumisalusta. Käytännössä on myös havaittu, että nuorena paljon liikuntaa saaneen lehmän utare on paremmin kiinnittynyt ja kestävämpi, kuin sisätiloissa rajoitetussa liikkumismahdollisuudessa eläneen eläimen. Jalostukseen panostaminen kaipaa aina rinnalleen onnistuneet ympäristötekijät, jotta lopputulos vastaa asetettua tavoitetta. Alle kuuden kuukauden ikäisten eläinten valkuaisen ja energian tarve on suuri, joten laitumen ruokinnallisen tason tarve on korkea. Sen jälkeen tarve muuttuu. Eläinten kuntoluokkaa, pötsin täyteisyyttä sekä karvapeitteen laatua seuraamalla nähdään laitumen riittäminen eläinten hyvään päiväkasvuun. Ruokinnallinen tarve kannattaa suunnitella myös laitumelle huolellisesti, jotta osataan ennakoida oikea lisäruokinnan tarve. Lisääntymisikäisten eläinten käsittelyä varten voidaan rakentaa lukittavalla etuaidalla varustettu ruokintapöytä tai muu käsittelytila. Kun sinne silloin tällöin viedään jotain hyvää syötävää ja eläimet kokevat paikan mieluisaksi, ne tulevat sinne mielellään myös muihin toimenpiteisiin. Onnistunut laiduntaminen 15

16 Laiduntamisen toteutus Kokemuksia nuorkarjan laiduntamisesta Tiina Sirkjärvi Eläimet on hyvä totuttaa jo nuorena niihin elinympäristöihin, jossa niitä tullaan tulevaisuudessa pitämään. Nuorilla eläimillä on herkkyyskausia, jolloin niiden oppimiskyky tiettyihin asioihin on parhaimmillaan ja uusiin asioihin totuttelu käy vaivattomasti. Mikäli vasikkaa tai hiehoa ei totuteta laidunympäristöön tarpeeksi nuorena, voi sitä olla lähes mahdoton opettaa lehmänä ilman suhteettoman suurta vaivaa ja aikaa. Eläimet olisi totutettava laidunnukseen ainakin ennen vuoden ikää, mielellään jo aiemmin, sillä ajoissa aloitettu totutus laidunnukseen parantaa eläinten hyvinvointia ja elinolosuhteita koko loppuelämän ajan. Vasikoiden laidunnus Vasikat totutetaan ulkoiluun tarhassa, jossa puuaidan sisällä on sähköaita. Nuorten eläinten opetus laitumell e Kangasniemeläisellä Hulikan tilalla vasikoiden laidunnus aloitetaan jo kahden kuukauden iässä. Aluksi vasikoita pidetään harjoitusaitauksessa, jota ympäröi sekä lankkuaita että sähkö. Tässä aitauksessa voidaan vasikat pitää turvallisin mielin 2 3 päivää, jonka jälkeen ne siirretään vasikoille tarkoitetulle laidunlohkolle. Laidunlohkolla on runsaasti syötävää, mutta sitä ympäröi vain sähköaita. Vasikoilla ei ole laidunkiertoa vaan pysyvä laidun. Laidunta on 60 aaria yhdeksälle vasikalle, joten syötävää riittää hyvin. Hiehojen annetaan syödä lohko puhtaaksi aika ajoin, jotta kasvusto pysyy tasaisempana. Huolimatta pysyvästä laidunnuksesta vasikoiden loisongelmilta, kuten keuhkomadoilta, on säästytty. Tilalla on kokeiltu myös juottovasikoiden laidunnusta, jolloin vasikoille oli hapanjuomaa tarjoava vasikkabaari laitumella. Tilan mukaan tämä toimi hyvin, mutta vaati sen verran lisätyötä että kokeilua ei ole jatkettu. Eteläsuomalaisella tilalla aloitetaan ulkoiluun totuttelu 6 8 kuukauden iässä lauta-aidalla ympäröidyssä jaloittelutarhassa. Vasikoilla on myös vapaa pääsy aitauksesta takaisin sisälle, mikäli ne tuntevat olonsa turvattomaksi. Hiehot laitumella itäsuomalaistilalla. Puuaidan ja sähköaidan väliin jätetään tilaa, jotta eläimet havaitsevat, että pelkkä sähköaitakin on aita. Tilan emäntä korostaa aitoihin totuttelun merkitystä laiduntamisen onnistumiselle. Laiduntanut hieho on myyntivaltti Laiduntanut hieho on myyntivaltti, toteaa itäsuomalaisen laiduntavan lypsykarjan emäntä. Eläimen hyvä fyysinen kunto näkyy ulkonäössä ja hieho voidaan myydä sekä laiduntaville että laiduntamattomille tiloille. Emännän mukaan nuorten eläinten totuttamiseen laitumelle kannattaa käyttää hyödyksi luonnollisia esteitä. Alava pelto aidan toisella puolella voi olla nuorelle eläimelle suuri houkutus. Eläin ei karkaa niin helposti, jos aidan toisella puolella on metsä, mäki, kiviröykkiö tai rakennus. Eteläpohjalaisen luomutilan isännän mukaan muutaman vanhemman umpilehmän sijoittaminen hieholaumaan ehkäisee myös karkaamisia. 16 Onnistunut laiduntaminen

17 Lehmä ei mielellään kävele juomapaikalle, joka on yli 250 metrin päässä. Avoimesta juoma-astiasta lehmä saa juotua nopeasti ison määrän vettä. Maaningan tutkimusaseman karja saa vettä avoimesta juoma-astiasta. Vesihuolto on toteutettu painevesilinjalla ja juottoautomaateilla. Avoimeen vesiastiaan asennettava uimuri vähentää hoitajien huolta veden riittävyydestä. Juomaveden riittävä saanti ehkäisee tuotostappioita Pauliina Pietilä ja Tiina Sirkjärvi Lehmä tarvitsee viitisen litraa vettä yhden maitokilon tuottamiseen. Lehmä juo keskimäärin 100 litraa päivässä, mutta määrä vaihtelee litran välillä. Vedentarve riippuu paljon ilman lämpötilasta, joten se kasvaa reilusti helteellä. Siirrettävä juomatynnyri on kätevä laidunlohkoja vaihtaessa, vaikka tynnyrin täyttö aiheuttaa lisätyötä. Puhdistusta varten astian saa kaadettua ympäri. Lehmä on laiska tekemään töitä juomisen eteen. Lievä vedenpuute ei näy ulkoisesti, mutta tuntuu tuotoksessa, eläinten painossa ja hedelmällisyydessä. Riittävän helppo juomaveden saanti onkin halpa tuotantopanos varsinkin kuumilla säillä, jolloin vedentarve lisääntyy. Vedentarpeen lisääntyessä lehmä lisää juomiskertoja, mutta kerralla se ei malta juoda pidempään. Lehmän on saatava vettä kohtuullisen matkan päästä sekä niin, ettei juomiseen tarvitse käyttää liikaa aikaa. Juontinopeus on vapaasta vesilähteestä jopa litraa minuutissa. Siksi avoin juoma-astia on paras vaihtoehto riittävän juonnin varmistamiseksi. Vesipiste sijoitetaan lähelle syönti- ja makuupaikkoja. Lehmä ei kävele mielellään juomapaikalle, joka sijaitsee yli 250 metrin päässä. Lehmää miellyttää eniten noin 17 C juomavesi. Laitumella suuressa vesiastiassa vesi pääsee lämpenemään auringon vaikutuksesta. Pintavesiä ei tulisi käyttää karjan juomaveden lähteenä, sillä varsinkin lämpimänä kesänä veteen muodostuu myrkyllistä sinilevää. Sinilevien myrkyt kulkeutuvat lehmillä myös maitoon ja pahimmassa tapauksessa myrkyt voivat tappaa eläimiä. Pienempi siirrettävä vesisäiliö on nikkaroitu vanhasta säiliöstä. Onnistunut laiduntaminen 17

18 Laiduntamisen toteutus Lehmät kulkevat mieluiten pehmeällä mutta vakaalla alustalla. Kulkureittejä voi muunnella aitaelementtien avulla. Kokemuksia kulkuväylistä ja aidoista Pauliina Pietilä ja Tiina Sirkjärvi Kulkuväylien ja aitaamisen huolellisella suunnittelulla vähennetään työtä, karkaamisia ja saadaan lehmäliikenne sujuvaksi. Laitumien kulkuväylät ovat kovalla rasituksella ja vaativat siksi erityistä suunnittelua. Lehmäliikenne asettaa haasteita jaloittelualueen alustalle, joka ei saisi juoksettua tai vajota. Alusta on pohjustettava ja salaojitettava hyvin. Kulkureitin alustan muutokset on myös otettava huomioon. Irtokivet saattavat aiheuttaa sorkkavaurioita tarttuessaan sorkkiin ja hiertyessään kovaa alustaa vasten. Alustan valinnassa on huomioitava tien käyttötarkoitus: pitääkö sen kestää vain eläimiä vai myös koneita. Suunnitteluvaiheessa on mietittävä tiellä kulkevien eläinten määrä ja päivittäinen kulkutiheys. Lehmät kulkevat mieluiten pehmeällä, mutta vakaalla alustalla. Hyvin suunnitellut ja kuivat kulkuväylät vähentävät tapaturmariskejä. Naudat liikkuvat mieluiten laumassa jonossa korkearvoisimmat yksilöt kärjessä. Alempiarvoista ei mielellään päästetä ylempiarvoisen edelle, joten liian tomera eläinten ajaminen saattaa aiheuttaa aggressiivista käytöstä ja stressiä laumajärjestyksen tasapainon horjuessa. Kulkuväylät olisi suunniteltava niin, että eläinvirta on tasainen ilman pysähdyksiä. Alle 100 lehmälle väylän tulisi olla vähintään 2,5 metriä leveä ja suuremmalle karjalle vähintään kolme metriä. Kulmat eivät saa olla liian jyrkät liikkumisen sujuvuuden takaamiseksi. Lisäksi olisi syytä jättää esimerkiksi juottopisteet pois kulkuväyliltä turhan pysähtelyn välttämiseksi. Laitumen aitaaminen Laitumen huolellinen aitaaminen muodostaa huomattavan osan laiduntamisessa vaadittavasta työstä. Hyvin tehty aita vähentää karkaamisia ja siitä aiheutuvan työn määrää. Työmenekkiä voidaan myös säädellä kestävillä aitausrakenteilla kiinteiden lohkojen ympärillä. Esimerkkinä näistä aitausrakenteista ovat kunnolliset kiristyslanka-aidat kestokyllästetyillä tolpilla tai esimerkiksi lihakarjatiloilla enemmän käytössä oleva vetojännitystä kestävä aita (nk. high tensile -aita). Lohkojen sisällä olevien kaistojen rajaamiseen käy hyvin siirrettävä sähköaita. Sähköpaimenen toimivuuden kannalta aidanalusten puhtaanapito on tärkeää. 18 Onnistunut laiduntaminen

19 Hyvä kulkureitti laitumelle on investointi sorkkaterveyteen. Mäyräjärven tilalla on päädytty kuorikkeella peitettyyn tiehen, jota pohjustaa hiekka. Kuorikkeen alla oleva suodatinkangas vähentää veden imeytymistä alempiin kerroksiin, jolloin tie pysyy kuivana. Brunellin tilalla betoninen kulkuväylä navetalle vähentää lian kerääntymistä navettaan. Laitumen kulkureiteillä voidaan käyttää hyväksi siirrettäviä aitaelementtejä. Niiden avulla voidaan vaihtaa kulunut kulkureitti toiseen tai ohjata lehmät lohkolta toiselle. Osan aitaustyöstä voi tehdä syksyllä laidunkauden päätteeksi, jolloin kevätkiireiden aikaan jäljelle jää aitojen tarkistaminen ja kiristäminen. Sujuvan lehmäliikenteen varmistamiseksi portilla tai kulkuväylän sijainnilla on merkitystä. Nurkkaan sijoitettu portti tai kulkuväylä helpottaa lehmien sisälle ajoa Onnistunut laiduntaminen 19

20 Laiduntamisen toteutus Kesän viljelytoimet laitumilla Mikko Korhonen Kustannustehokkaan laiduntamisen edellytys on riittävän laadukas nurmi eli hyvä sato. Siihen riittää useimmiten viljelyn perustoimenpiteiden toteuttaminen kasvukauden aikana. Useimmiten laitumelta saadaan edullisimmat nurmirehukilot, koska varastoja ei tarvita ja korjuukoneinakin toimivat laiduntavat eläimet. Perustamisella luodaan pohja koko nurmikierrolle. Laidunnurmi ei poikkea muista kasveista siinä, että hyvään kasvuun tarvitaan kunnon kasvualusta. Kasvukuntoon kuuluvat maan rakenne ja ph sekä vesitalous. Perustamisen yhteydessä nurmilohkot kannattaa tarvittaessa kalkita, ojat ja salaojat tarkistaa sekä muotoilla pellon pinta niin, että vesi menee oikeisiin paikkoihin. Perustamisvaiheessa on hyvä myös tarkistaa lohkon hivenlannoituksen tarve sekä miettiä oman kokemuksen, maalajien ja olosuhteiden perusteella eri vaihtoehtoja nurmilajeiksi ja -lajikkeiksi. Lohkokatselmus keväällä ja kesällä Keväällä ennen kasvukauden alkua tehtävälle lohkokierrokselle saa hyvän tuntipalkan kesän aikana, sillä keväällä voidaan tehdä useita kesän aikana laitumen kasvuun vaikuttavia viljelytoimia. Lohkokierroksen perusteella voi tunnistaa mm. täydennyskylvön ja rikkatorjunnan tarpeen ja oikean laiduntamisen aloitusajankohdan. Lohkokierroksia tulisi tehdä myös kesällä. Näiden perusteella saa ennakoitua mm. rehumäärän riittävyyttä, lohkokiertoa, puhdistusniiton ajankohtaa, sekä laiduntamisaikaa ja täydennysrehun tarvetta. Lieneekö laiduntaminen Ilomäen tilan 15-vuotiaan Karpalon kunnon salaisuus? Täydennyskylvö Jos laitumissa on talven jälkeen aukkoja, ne tulisi täydennyskylvää, sillä vain nurmi tuottaa eläimiä hyödyttäviä kiloja. Aukkoisuuden lisäksi täydennyskylvöä kannattaa tehdä myös vanhemmille laitumille, sillä nurmen luontainen kasvupotentiaali heikkenee selvästi jo kolmantena nurmivuonna. Näin täydennyskylvöllä pidennetään nurmien ikää ja vähennetään uusimistarvetta. Yksi täydennyskylvön muoto on yksivuotisen nurmen kylvö keväällä lisälaitumeksi. Paras aika täydennyskylvöön on aikainen kevät, jolloin on riittävästi kosteutta ja satoa saadaan jo samana kesänä. Rikkojen torjunta Jokainen varmaan haluaa ostorehun olevan tuoteselosteen mukaista. Täyttääkö laidun myös haluamasi tuoteselosteen speksit eli kasvaa pelkkää nurmea? Jos näin ei ole, asian voi korjata rikkatorjunnalla. Torjunta tulee tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa, jottei laidun muistuta laidunkauden alkaessa rypsipeltoa keltaisuudessaan. Uusimpien tulosten mukaan myös syksyllä tehtävällä rikkatorjunnalla saadaan hyviä tuloksia. Torjunta-aineiden käytössä tulee muistaa varoajat. Riittävä lannoitus Laidun tarvitsee kasvaakseen ravinnetäydennystä jokaiselle sadolle, vaikka lannan ja virtsan mukanakin ravinteita peltoon tulee. Erityisen tärkeää alkukesän hyvän kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi on riittävän aikainen kevätlannoitus. Keväällä tärkein on typpi. Jos viljavuusluokan mukaan tarvitaan fosforia, myös se kannattaa antaa keväällä. Jos viljavuusluokan mukaan on kaliumtarvetta, se annetaan kesä- tai syyspainoitteisesti talvehtimisen varmistamiseksi. Puhdistusniitto Hylkylaikkujen niitolla saadaan rikat ja korsiintunut nurmi pois laitumesta, jolloin nurmi lähtee paremmin uuteen kasvuun. Niittoja tulisi olla vähintään kaksi kesän aikana, mutta tarvittaessa useampikin. Ensimmäinen niitto tulee tehdä heti, kun korsiintunutta materiaalia on jäänyt laidunnetulle alalle ja nurmi on noussut sen verran, että niiton voi tehdä. Puhdistusniitto toimii myös rikkatorjunnan välineenä. Onnistuminen laidunnurmen tuottamisessa lähtee samoista asioista kuin yleensä viljelyssä. Perusasiat kuntoon, minkä jälkeen hienosäätöä tehdään omalla osaamisella ja tilan olosuhteiden ja peltojen tuntemisella. 20 Onnistunut laiduntaminen

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus JOHDANTO Luonnonlaitumet ja hakamaat ovat syntyneet laiduntamalla Aiemmin laiduntavat eläimet olivat

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 28.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT / Itä-Suomen Yliopisto Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä Laidunkokeet ja niihin

Lisätiedot

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Yhteenveto sisäloistutkimuksesta Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Emolehmäkarjojen loistutkimus

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. www.proagria.fi/oulu YmpäristöAgro- hanke

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. www.proagria.fi/oulu YmpäristöAgro- hanke MAISEMALAIDUNTAMINEN Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Maisemalaidunnus taloudellisesti kannattavaa eläinten omistajalle maisemalaidunnus palvelusta ollaan valmiita maksamaan

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot