Ilmasto- ja energiaohjelma 2014
|
|
- Väinö Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmasto- ja energiaohjelma 2014 Kh Kvalt Kuva 1 Kuva: Erkki Kallio
2 1. Yleistä 1.1 Tavoitteet Tämän ohjelman näkökulma keskittyy Loimaan kaupungin suorassa vaikutusvallassa, mukaan lukien kaupunkikonsernin, oleviin toimenpiteisiin. Loimaan kaupungin merkittävä myönteinen seikka ohjelman kannalta on Loimaan kaukolämpö Oy:n toiminta. Kattilalaitoksia sijaitsee kahdessa eri kohteessa kantakaupungin alueella sekä Alastaron kaupunginosassa ja verkosto on laaja. Varalaitoksia lukuun ottamatta tuotanto perustuu sahan sivutuotteen ja metsähankkeen käyttöön. Loimaan kaupunki ei ole mukana hiilineutraalit kunnat (HINKU) hankkeessa, mutta käytettävissä olevien tilastojen mukaan biopolttoaineen käyttö on maakunnallista huipputasoa. 1.2 Aikaisemmat toimenpiteet ja selvitykset Työn pohjaksi laadittiin esiselvitys, johon koottiin laajemmin materiaalia ja pohjatietoa Loimaan kaupungin ilmasto- ja energiastrategian esiselvitys 2013, Elina Riihimäki. Nyt käsillä olevan kaupungin oman energia- ja ilmasto-ohjelman taustalla ovat aiemmin maakuntatasolla laaditut strategiat ja ohjelmat. Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus sai valmiiksi asiakirjan Varsinais-Suomen energiastrategia 2020 vuonna2010 ja se julkaistiin tammikuussa Edelleen Varsinais-Suomen energia ja kasvihuonekaasutase 2010, jonka laati Valonia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Varsinais-Suomen ilmastostrategia 2020 Luotsi ja maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma Kuntien ohjelmista Turun kaupungin vuonna 2009 vuosille hyväksytty ilmasto- ja ympäristöohjelma on ollut hyödyllinen. Maakunnallisesti on työn alla Lounais- Suomen ympäristöohjelma Tämä ohjelma jalkauttaa maakuntaan pitkän aikavälin valtakunnallisen tavoitekehikon Suomi, jonka haluamme 2050 tavoitteita. Loimaan kaukolämpö Oy on laatinut kaksi selvitystä sähkön ja lämmön yhteistuotannon toteuttamiseksi. Loimaan laitosten kokoluokassa hanke ei ole vielä kannattava. Asia tulee harkittavaksi aikanaan, kun Hulmin laitosten uusinta on edessä. Vesikosken padon yhteyteen on ollut pitkään vireillä Waterpumps Oy:n hankkeena pienvoimala ja mahdollisesti uusi pienvoimala hieman alemmas. Kaupunki on merkittävä vesioikeuksien omistaja alueella. Hanke on ollut lepovaiheessa jo useita vuosia. Uuden jätevesipuhdistamon suunnittelun yhteydessä Loimaan Vesi liikelaitos selvitti alustavasti jäteveden sisältämän lämmön hyödyntämistä. Laitoksen 2
3 edustajat tutustuivat Turun Kakolan keskuslaitoksella käytössä olevaan lämpöpumppuun. Valtion tasolla hallitus on antanut eduskunnalle lokakuussa 2014 esityksen ilmastolaiksi puitelakina. EU:n säätelemä päästökauppa kattaa noin 55 % Suomen päästöistä. Lakiin ei sisältyisi päästökaupan piirissä oleva toiminta energiantuotannon, suurteollisuuden ja ilmaliikenteen osalta. Lain kohteena olisi erityisesti asuminen, liikenne ja maatalous. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka on varsin tiukasti sidoksissa EU:n ratkaisuihin, jotka toimeenpannaan lakitason sääntelyllä. Kunnilla on merkittävä rooli tulevaisuuden yhdyskuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ennustettavissa oleva pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka on myös kuntien etu. Tavoitteena tulee olla konkreettinen ilmastomuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen unohtamatta myöskään kotoperäisten uusiutuvien hiilivarastojen hyödyntämistä, esimerkiksi puun käyttöä rakentamisessa tai ilmastonmuutoksen elinkeinopoliittisia ulottuvuuksia. Ilmastonmuutokseen varautumisesta konkreettisena esimerkkinä on yhdyskuntien tarkoituksenmukainen suojaaminen tulvilta. Varautumisen toimenpiteet voivat aiheuttaa merkittäviäkin kustannuksia kunnille. 2. Maankäyttö, asuminen ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 22 sisältää säädöksen valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista (VAT), joista päättää valtioneuvosto. Nämä tavoitteet velvoittavat 24 :n perusteella kaavajärjestelmän jokaisella tasolla. Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyy alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2000 ja niitä tarkistettiin osittain vuonna Maankäyttö- ja rakennuslain 1 sisältää lain yleiset tavoitteet ja 5 alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö siten, niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa kestävää energian ja luonnonvarojen käyttöä, ympäristökuormituksen sopeuttamista luonnon sietokykyyn, kestävää materiaalitaloutta sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 3
4 Loimaan kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaavatyö on ollut vireillä vuodesta 2006 lukien. Työ on laajuudeltaan mittava. Työ on loppuvaiheessa ja se saadaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa Yleiskaava osoittaa pidemmän aikavälin tavoitteet ja vaiheistuksen uusien asuntoalueiden käyttöönotolle ja olemassa olevien alueiden täydennys-rakentamiselle. Kaupunginhallituksen viimeksi toukokuussa 2014 hyväksymän kaavoitusohjelman vuoden 2014 aikana työn alla olevista kohteista useat toteuttavat eheytyvän ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen tavoitetta. Tällaisia kohteita ovat Matkakeskus, Virttaan kylä, Nahilahden alue sekä Keskustan kortteli 6 ja osa korttelista 2. Loppuvuoden aikana kilpailutetaan torin ympäristöä koskeva hanke. Vuosina vireille tulevia hankkeita, joilla on selkeä yhtymäkohta tämän ohjelman kanssa. Tällaisia hankkeita ovat Myllykylän teollisuus- ja tuulivoima, Peltoisten alue sekä Mäenpään asuinalueen laajennus. Tuulivoimavaihemaakuntakaava osoitti, että asutuksen, puolustusvoimien Virttaan maantietukikohdan ja eräiden muiden alueidenkäyttöön liittyvien seikkojen vuoksi Loimaalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tuulivoiman käytön rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisu on tehty Viipurin alueen 4 myllyn kohteesta. Vireille on tullut EolusWind Ab:n Vännilänkorven alueelle hanke tuulivoimaosayleiskaavan avulla. Lisäksi keskeisten alueiden osayleiskaavatyössä on yleiskaavatasoisesti tutkittu 3 myllyn sijoittaminen. Kohde edellyttää jatkoksi asemakaavan laatimista. Loimaalla on vireillä tuulivoimalan rakentamisen mahdollisuuden selvitys. Biokaasun tuottamisen edistäminen on ollut mm Valonian toteuttaman EETU-hankkeen kautta esillä. Mahdolliset laitokset tulee toteuttaa suljetulla kierrolla. Maankäytön näkökulmasta biokaasun tuottamisen edistäminen on hankala kysymys ja siksi lähtökohta lienee tiloilla tai avoimella maaseudulla tapahtuva tuotanto. Kaupunki on asemakaavamuutoksessa aluevarauksella varautunut rakenteilla olevan uuden puhdistamon alueelle sijoittamaan sieltä syntyvän lopputuotteen käyttämiseen keskittyvän laitoksen. Loimaan kaukolämpö Oy:n verkko kattaa kantakaupungin sekä Hirvikosken ja Alastaron taajamien ydinalueet. Merkittävin osa asuntokannasta sekä kaupungin omista kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. Yhtiön lämmöntuotanto perustuu joko sahalta hankittavan sivutuotteen tai metsähankkeen polttoon. Tällä hetkellä öljylaitokset ovat vain poikkeustilanteita varten varalaitoksina. Vuonna 2013 vain 1 % energiasta jouduttiin tuottamaan öljyllä. 4
5 3. Liikenne Maakunnassa on menossa liikennejärjestelmäsuunnittelu, joka tulee korvaamaan vuosilta olevat aiemmat ohjelmat. Varsinais- Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelutyö alkoi syksyllä 2013 ja lausuntovaiheeseen työ tuli kesäkuussa Tämän työn kannalta tästä suunnitelmasta nousee esille joitakin teemoja: - pyöräilyn edistäminen työ- ja asiointimatkoilla - raideliikenteen edistäminen ja lähiliikenne - bussiliikenne alle tunnin ajankäytöllä Turkuun - koko maakunnan käsittävä bussiliikenteen suunnittelu Pyöräilyn ja jalan tapahtuvan liikkumisen edellytysten parantaminen on sekä maankäytön suunnittelukysymys, että väylien rakentamisen ja hoidon kysymys. Toimenpidepuolella useat on tuotu esille useita kaavahankkeita, jotka edistävät yhdyskuntarakenteen eheyttä ja sijoittuvat alueille, joissa voidaan käyttää kohtuullisesti olemassa olevia kevyen liikenteen yhteyksiä. Raideliikenteen puolella sukkulointi Loimaalle töihin ja toisaalta Loimaalta Turun suuntaan on merkittävä mahdollisuus. Loimaan aseman toimii laajemman alueen tarpeita palvelevana asemana. Ohjelman lopussa selostettu asemakaavamuutos edistää raideliikenteen käyttöä. Tilastojen valossa Loimaalta Turkuun ja vastaavasti Loimaalle sukkuloi töihin hieman yli 100 henkilöä päivittäin. Työmatkalipputilastojen valossa Turun suuntaan bussien käyttö on hyvin vähäistä valtaosan käyttäessä eri syistä omaa autoa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 5
6 pyritään edistämään pikavuorojen määrän lisäämistä Turku - Tampere välille. Pyöräilyn edistämistä käsitellään toimenpideosassa tarkemmin. ELY - keskuksen vastuulla olevien osuuksien kehittämiseen ei voida arvioida olevan saatavissa rahoitusta. Hirvikosken ja kantakaupungin välinen osuus on kuitenkin toteutettu ja seututien mt 213 alikulut. Keskusta-alueella pyöräilyn kehittäminen tulee selvitettyä torin ympäristön asemakaavamuutoksen yhteydessä, jossa on tarpeen laatia koko ydinkeskustan kattava kehittämistarkastelu. 4. Energiatehokkuuden parantaminen 4.1 Energiankulutus Loimaan kaupungin toimintojen kokonaisenergiankulutus (lämpö+sähkö) oli vuonna 2013 yhteensä n MWh ja energiakustannukset yhteensä n. 2,18 M. Vastaavat luvut vuodelta 2012 olivat n MWh ja n. 2,20 M. Erityisesti kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on haaste, jolla voidaan merkittävästikin vaikuttaa kiinteistöjen käyttökustannuksiin. Energiankulutuksen jakaantuminen on esitetty seuraavissa kaavioissa (esimerkkivuosi 2013): Kokonaisenergiankulutus v yhteensä MWh Katuvalaistus 7 % Kiinteistöt sähkö 27 % Kiinteistöt lämpö 66 % 6
7 Kiinteistöjen sähkönkulutus v yhteensä MWh Vuokralle annetut + muut 12 % Liikunta + nuoriso 19 % Sos.-ja terv.palv.rak. 33 % Virastot 3 % Kirjastot + kulttuuri 5 % Koulut 23 % Päiväkodit + ryhmikset 5 % Kiinteistöjen lämmönkulutus v yhteensä MWh Vuokralle annetut + muut 12 % Liikunta + nuoriso 15 % Sos.-ja terv.palv.rak. 25 % Virastot 4 % Kirjastot + kulttuuri 5 % Päiväkodit + ryhmikset 7 % Koulut 32 % Loimaan kaupungin kiinteistöistä kaukolämmön piirissä on kaikki kiinteistöt paitsi Kirkonkylän koulu Alastarolla sekä haja-asutusalueiden kiinteistöt. Syksyllä 2014 selvitettiin haja-asutusalueiden kiinteistöjen 7
8 liittämistä alueelliseen kaukolämpöön, mutta selvitys osoitti, että se ei ole taloudellisesti kannattava ratkaisu niin Loimaan Kaukolämpö Oy:n kuin kaupunginkaan kannalta. Myöskään Mellilän alueella ei ole lainkaan kaukolämpöverkkoa. 4.2 Toteutetut toimenpiteet Vuosi 2014 on energiansäästön teemavuosi. Säästöä haetaan niin lämpökuin sähköenergian kulutuksiin. Käynnissä/valmisteilla on seuraavia toimenpiteitä: Puistokadun liikuntahallin kostutus: Kostutusjärjestelmä on uusittu tammikuun aikana, uusi järjestelmä on tehokkaampi sekä vaatii vähemmän huoltoa. Puistokadun koulun sähkönkulutus väheni tammikuussa 4,3 % edellisvuoden lukemista. Sähkönkulutuksen muutosta seurataan edelleen. Elokuun loppuun mennessä Puistokadun koulun sähkön kokonaiskulutus on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 6,1 %. Vertailua edellisen järjestelmän toteutuneisiin kulutuksiin vaikeuttaa toteutettu keittiösaneeraus. Keittiösaneerauksen myötä tuotettujen ruokaannosmäärät ovat kasvaneet, mikä vaikuttaa koulun energiankulutukseen. Taidetalo: Kostutusjärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutuksia seurattu syksyn 2013 aikana. Järjestelmän säädöissä sekä toiminnassa edelleen puutteita, joista on tehty reklamaatio suunnittelijalle. Kuivausjärjestelmän toimintaa on parannettu tyristoriohjauksella, joka mahdollistaa käyntitehon säädön rakennusautomaatiosta. Säädöllä pienennetään käyntiääntä sekä energiankulutusta. Taidetalon vuoden 2013 sähkönkulutus oli kwh. Kuluvan vuoden tammi-elokuun sähkönkulutuslukema on yhteensä kwh. Rakennusautomaation säädöillä sekä ilmankuivaimen ohjausta muuttamalla sähkönkulutus on saatu pudotettua kuluvan vuoden aikana edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta noin 45 %. PTS-korjaukset: Tilapalveluiden/rakennusvalvonnan käyttöön on hankittu lämpökamera, jolla on kartoitettu kiinteistöistä lämmönvuotoja sekä rakenteiden yleistä tiiveyttä. Laskelmia rakenteiden nykyisestä lämpöarvosta sekä mahdollisen lisäeristämisen kustannustehokkuudesta on laadittu kevään aikana. Korjauskohteita on kartoitettu kaupungin kiinteistöistä seuraavasti: - Kiinteistöjen lämpökamerakartoituksen tuloksena lämmöneristystä lisätään Peltoisten päiväkodin, kaupunginkirjaston, taidetalon sekä Hirvihovin rakenteissa - Lapidus-hallin, Hirvihovin liikuntahallin sekä pääterveysaseman valaistusta uusitaan energiatehokkaammaksi - Mellilän Tammi/Mirjakodin valaisimien uusiminen led- ja liiketunnistimia käyttävään tekniikkaan. Lisäksi selvitetään lämmitysjärjestelmän uusimisesta saatavia säästöjä 8
9 - Yleisenä käytäntönä kiinteistöjen kunnossapidossa valaisimia uusittaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan liiketunnistimia sekä led-tekniikkaa. Katuvalojen ohjauksen automaatio: Katuvalojen ohjauskeskuksia tullaan uusimaan sekä liittämään automaatio-ohjauksen piiriin. Katuvalaistuksen kustannussäästöjä pyritään tehostamaan ohjelmoimalla kello-ohjauksen asetuksia sekä muita mahdollisia asetuksia (hämäräkytkimet). Katuvalojen ohjauskeskuksien uusimisesta on tarjouspyyntökierros käynnissä. Katuvalaistuksen kustannussäästöjä pyritään tehostamaan ohjelmoimalla kello-ohjauksen asetuksia sekä muita mahdollisia asetuksia (hämäräkytkimet). Katuvalaistuksen kokoanismäärän kartoitus on saatu valmiiksi. Energiansäästökohteiden kartoitus: Schneider Electric Buildings Finland Oy:ltä on tilattu 16 ominaiskulutukseltaan eniten energiaa kuluttavan kiinteistön energiasäästöhankkeen kannattavuusselvitys. Kannattavuusselvitykseen kuuluu selvitykset investointikustannusten takaisinmaksuajoista sekä saavutettavista vuotuisista säästöistä. Selvitykseen valitut kiinteistöt ylittävät kansallisen vertailuarvon sähkön ja/tai lämmön kulutuksen osalta. Selvitys koskee seuraavia kiinteistöjä: Kartanonmäki (päärakennus/kuusela), Alastaron terveysasema, Keskuskoulu, Kitkonpuiston palvelukeskus, Opintien koulu, Alastaron yläaste, Lastentalon päiväkoti, Tiaisentien palveluasunto A, Loimaan paloasema, Puistokadun koulu, Keskusvarasto, Mellilän kirjasto, Työväenopisto, Hirvikosken kunnantalo, Mellilän palvelukoti (Tammi- ja Mirjakoti) ja Vesihovi. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että vain kolmesta kiinteistöstä löytyi kartoituksen tuloksena potentiaalisia investoinneilla toteutettavia energiansäästöjä. Potentiaalisilla kohteilla tarkoitetaan investointeja, joista suora takaisinmaksuaika on viisi vuotta tai vähemmän. Potentiaalisten kohteiden yhteenlaskettu investointikustannus on , josta arvioidaan saavutettavan vuosittaista energiansäästöä yhteensä /v. Kartoituksen potentiaalisimmat kohteet ovat: - Kartanomäen keittiön poistoilman lämmöntalteenotto - Tiaisentien palveluasuntoihin lämmönvaihdon vakiopaineventtiili - Uimahalli Vesihovin huuhteluveden lämmöntalteenotto Kartoituksessa yhtenä osana käsiteltiin kiinteistöjen ylläpidosta löytyviä mahdollisia säästöjä. Suurimpana yksittäisenä säästökohteena todettiin olevan ilmanvaihdon käynnin säästäminen koulujen yöaikoina sekä viikonloppuisin, kun kiinteistössä ei ole käyttöä. Kartoituksessa vertailtiin kolmea eri vaihtoehtoa: -normaali nykyinen käyttö -ilmanvaihdon sammuttaminen yöksi sekä lisäksi käyttöaika viikonloppuina 3h/vrk -ilmanvaihdon tehon laskeminen 20 % teholle yöajaksi sekä käyttöaika viikonloppuina 3h/vrk 9
10 Kartoituksen 16 kohteessa laskennallinen ilmanvaihdon kuluttama lämpö- ja sähköenergia on nykyisellä käytöllä yhteensä n /v. Tehon laskemisella 20 % teholle arvioidaan saavutettavan säästöjä n vuodessa. Lassila&Tikanoja Energiahallinnan kanssa tehdään yhteistyössä testiluontoista taloautomaation seurantaa kolmessa kohteessa (Vesihovi, Keskuskoulu ja Taidetalo). Seurannassa selvitetään LVIA-järjestelmien toimintakykyä toimintaympäristön muutosten vaatimusten mukaisesti (mm. lämpötila, iv-koneiden puhallustason määrä, sähkön kulutuksen määrä). Energiatehokkuuden lisäämiseksi tähtääviä toimenpiteitä jatketaan osana normaalia kiinteistöjen ylläpitotoimenpiteitä. 5. Jätehuolto Uusi jätelaki (2011) asetti jätehuollon järjestämiselle uusia haasteita. Mm. biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, joka tulee voimaan 2016, käytännössä lopettaa jätteiden kaatopaikalle sijoittamisen kokonaan. Tämän vuoksi kunnissakin on tarvetta tehdä jätehuoltoon lähivuosina isoja muutoksia, joilla on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Loimaan kaupunki on osaomistajana Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:ssä, jonka tehtävänä on osakaskuntiensa jätehuollon käytännön järjestäminen. Loimi-Hämeen jätehuolto Oy on mukana Lounais-Suomen hankintarenkaassa, joka tutkii jätehuollolle uusia ratkaisumalleja. Vuosille on päädytty jätteen hyödyntämiseen energiana neljässä eri jätevoimalassa, joista kolme on Suomessa yksi Ruotsissa. Vuodesta 2018 eteenpäin jätehuollon ratkaisuja ei ole vielä tehty. Tavoitteena on löytää jätteen hyödyntämiselle muitakin keinoja kuin sen hyödyntäminen energiana. Jätelain etusijajärjestys edellyttää ensisijaisesti jätteen määrän vähentämistä. Sen jälkeen tulee jätteen uudelleen käyttö, materiaalihyödyntäminen. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen energiasisällön hyödyntäminen. Loimaan kaupungin oman toiminnan jätehuollon kustannukset olivat vuonna 2013 runsaat , josta jätteen käsittelymaksuja oli yli puolet. Jätehuoltoa tehostamalla on mahdollista saada sen kustannuksia alemmaksi. Loimaan kaupunki selvittää mahdollisuutta yhteistyössä Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa aloittaa pilottihanke, jonka tarkoituksena olisi selvittää keinoja kaupungin omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi. Tässä yhteydessä on tarkoitus myös kouluttaa henkilöstöä jätteen määrän vähentämiseen. 10
11 6. Ympäristöosaaminen, -vastuullisuus ja kasvatus Loimaan kaupunki on Valonian kautta mukana toteuttamassa Lounais- Suomen ympäristökasvatusstrategiaa vuosille Vuonna 2008 perustettiin Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyön sateenvarjoryhmä lisäämään ympäristökasvatuksen tunnettavuutta ja etsimään uusia resursseja ympäristökasvatuksen toteuttamiselle. Toiminta hallintokunnissa/käytännöt Koulut ja päiväkodit Lähiruoka Yhteenveto Hallintokuntien välisellä yhteistyöllä pyritään saamaan ympäristökasvatus osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vakiintunutta opetusta. Lisätään opetustoimen ja asiantuntijayhteisöjen yhteistyötä ympäristökasvatuksen käytännön toteuttamisessa. Edistetään päiväkotien ja koulujen mahdollisuutta ympäristökasvatusstrategian toteuttamiseen esim. kannustamalla niitä osallistumaan Vihreä lippu ohjelmaan. Valtioneuvon periaatepäätöksen (2013) mukaan lähiruoalla tarkoitetaan paikallista ruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruoka tarjoaa markkinoita myös pienemmille yrityksille ja tuottajille. Paikallisuus ruoan kulutuksessa ja tuotannossa mahdollistaa lyhyet jakeluketjut ja säästää näin myös energiaa. Loimaan kaupunki pyrkii toiminnallaan edistämään paikallisen ruoan tuotannon edellytyksiä mm. hankkimalla mahdollisimman paljon raakaaineita paikallisilta ja lähialueen tuottajilta. Loimaan kaupunki on pyrkii omassa toiminnassaan edistämään energiasäästöä ja tietoisuutta. Merkittävä rooli on eri hallintokunnilla ja tilojen käyttäjillä. Energiansäästöön ja luonnonvarojen säästöön tähtäävän toiminnan tulee syntyä positiivisista asenteista ja olla osa arkipäivää ja päivittäisiä yksinkertaisiakin rutiineja. Pienistä puroista syntyy suuri virta. 11
12 Periaate Tavoite Mittari Toimenpiteet Resurssivaikutus ( ) Maankäyttö, asuminen ja kaavoitus: Eheytyvä yhdyskunta-rakenne Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tavoitetta edistävät kaavoitushankkeet keskustassa Kortteli 6 asemakaavamuutos Nahilahden asema-kaava Torin ympäristön asemakaavamuutos Vaihtoehtoiset energian tuottotavat Tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen ja edistäminen Uudet tuulivoimalat Viipurin (Jaukkurinkulma) 4 yksikön suunnittelutarveratkaisu 4/2014 (valitettu Turun HAO) Vännilänkorven tuulivoimayleiskaava, 7-8 yksikköä Kirveskallion alueen asemakaavamuutos, 3 yksikköä Liikenteen energia-käytön tehostaminen Joukkoliikenteen käytön edistäminen Raideliikenteen edistäminen Matkakeskuksen asemakaava käsittelyssä 9/2014 Liityntäpysäköinnin järjestäminen ja linjaautoaseman / matka- 12
13 keskuksen rakentaminen. Pikavuoropysäkit vt 9 ja kt 41 Liikenne: Kestävien liikkumismuotojen käytön edistäminen Kevyen ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen Raideliikenteen edistäminen Koululaisliikenne Palveluliikenteen kehittäminen Kehittämistoimenpitei-siin tarvittavat määrärahavaraukset talousarvioihin. Kevyen liikenteen väyläverkosto Kevyen liikenteen väyläverkoston kunnon ylläpitäminen ja parantaminen Kunnossapidon ja parannustoimenpiteiden vaatimat määrärahavaraukset talousarvioihin. Kevyenliikenteen väyläverkoston rakentaminen ja kunnossapito Väylähankkeiden sisältyminen investointihankkeisiin vuosittain. Katurekisteritietojen perusteella väylien kunnostus/ päällystyssuunnitelma ja sen päivittäminen vuosittain. Katurekisteri valmistuu syksyllä Kunnostus/asfaltointimäärä -raha /v ( ) Liikenneturvallisuus paranee ja loukkaantuneiden määrä Liikenneturvallisuussuunnitelman Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisten Tarvittavien määrärahojen osoittaminen 13
14 vähenee n. 2,5 %:lla vuodessa mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen toimenpiteiden toteuttaminen määrärahojen puitteissa investointiohjelmaan Energiatehokkuuden parantaminen: Energiankulutus 9% parannus v tasosta vuoteen 2020 mennessä (Energiatehokkuussopimus) Energiansäästötavoite vuodessa määritellään vuosittain talousarvion yhteydessä Kiinteistöjen käyttäjien asennoituminen ja sitoutuminen energiansäästötavoitteisiin. Tarvittavien määrärahojen osoittaminen investointiohjelmaan. Led-valaistuksen käyttöönotto asteittain. Uudis- ja korjausrakentaminen toteutetaan energiatehokkaasti ja perusparannuksissa pyritään parantamaan energiatehokkuutta Energiatehokkuuden parantaminen Kiinteistöjen käyttäjien asennoituminen ja sitoutuminen energiansäästötavoitteisiin. Led-valaistuksen käyttöönotto asteittain Tarvittavien määrärahojen osoittaminen investointiohjelmaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Vähintään 70 % kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla v mennessä Uusiutuvien osuus kaukolämmön tuotannossa 99 % (v. 2013). Kaukolämmön laajentaminen: Metsämaalla, Niinijoella ja Mellilässä kaupungin kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön ei ole taloudellisesti kannattavaa 14
15 Bioenergia Loimaalle sopivien toimintamuotojen ja rahoituksen selvittäminen/kehittäminen käytännönläheisesti Selvitetään olemassa olevat tekniikat ja rahoitusmahdollisuudet projektina yhdessä alan toimijoiden kanssa Projektiryhmän perustaminen Tarvittavien määrärahojen osittaminen investointiohjelmaan Jätehuolto: Jätehuollon ilmastovaikutusten vähentäminen Kaatopaikalla päätyy alle 10 % yhdyskuntajätteestä v Kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen osuus % Jätehuoltomaksujen kustannusvastaavuus Ympäristöosaaminen, - vastuullisuus ja kasvatus: Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen Kaupungin alueella olevat arvokkaat/merkittävät luontokohteet on kartoitettu ja arvokkaimmat rauhoitettu vuoteen 2016 mennessä Rauhoituspäätökset kaavoihin SLmerkinnällä Merkittävät kohteet kootaan karttatiedostoihin. Kootaan jo olemassa oleva yhdeksi tiedostoksi. Suoritetaan maastokäyntejä arvokkailla/merkittävillä alueilla Etsitään uusia kohteita. Jaetaan tietoa tiedotteilla, joissa kerrotaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja lisäämisen tärkeydestä. Ympäristövastuullisuus Kaupungin ekotukihenkilön nimeäminen v aikana Ekotukihenkilön toimintasuunnitelma Ekotukihenkilölle työaika suunnitteluun, kouluttamiseen ja koulutukseen 15
16 Kaupungin sisäisen logistiikan optimointi ja työpaikka-ajon vähentäminen Työtehtävien ja kokousten vaatimien ajojen vähentäminen, yhdistäminen ja keskittäminen aamutai iltapäivään. Vaikuttaa kmkorvauksiin. Toimintojen ja työtehtävien tehostaminen ja järkeistäminen. Palaverikäytäntöjen terävöittäminen ja tehostaminen. osallistumiseen. Houkuttimena teemaan liittyvät tyhy-päivä. Ympäristökasvatus Päiväkodeista ja oppilaitoksista 30 %:lla on vihreä lippu tai muu ulkoinen tunnus kestävän kehityksen työstä v Ulkoisella kestävän kehityksen tunnuksella varustettujen osuus kaikista päiväkodeista ja oppilaitoksista Yhteistyö hallintokuntien ja asiantuntija-organisaatioiden (LHJ, Valonia) välillä Osallistumismaksu /yksikkö/vuosi varataan vuosittain talousarvioon vuosittain. Tuottaa kustannussäästöä jäte-, vesi- ja energiakuluissa Lähiruoka Lähiruoan käytön lisääminen Viljatuotteet, hedelmät, vihannekset, perunat, marjat, munat omasta maakunnasta Lähiruoka huomioidaan elintarvikekilpailutuksissa 16
17 17
Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.
Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,
LisätiedotIlmasto- ja energiaohjelma 2014. Kuva: Erkki Kallio. Kuva. Kh 17.10.2014 Kvalt x.x.2014. Raportin otsikko. Raportin alaotsikko tai muu määrittely
Kuva Ilmasto- ja energiaohjelma 2014 Kuva: Erkki Kallio Kh 17.10.2014 Kvalt x.x.2014 Raportin otsikko Raportin alaotsikko tai muu määrittely 1 1. Yle 2 istä 1.1 Tavoitteet Tämän ohjelman näkökulma keskittyy
LisätiedotHiilivapaa Loimaa. Kohti uusiutuvaa energiaa. Jari Rantala, kaupunginjohtaja Loimaa
Hiilivapaa Loimaa Kohti uusiutuvaa energiaa Kaukolämpöputki Nahinlahdelle Kaukolämpöverkko laajeni Loimaan uudelle asuinalueelle Nahinlahdelle. Kiinteistön liittyminen kaukolämpöverkkoon on mahdollista
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotLOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2014 1
LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2014 1 Tekninen lautakunta AIKA 30.09.2014 kello 18:00-19:30 PAIKKA Tekninen ja ympäristöpalvelukeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 93 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET
1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotPro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki
Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotFInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri
FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotKOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA
KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotValaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,
Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotSeudulliset ilmasto-ohjelmat
Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus
Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen
LisätiedotHSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotJanakkalan kunta Tervakoski
Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotKUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotIlmastonsuojelua KUUMA-seudulla
Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke Hankkeen käynnistäminen ja tavoitteet: hanke käynnistettiin vuonna 2013 kaikki kymmenen KUUMA-kuntaa ovat
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotKestävä kehitys Turun kasvatus- ja opetustoimessa Mika Helva 1
Kestävä kehitys Turun kasvatus- ja opetustoimessa 18.4.2012 Mika Helva 1 Kestävä kehitys arvoissa Kestävä kehitys on Turun kasvatus- ja opetustoimen toimintaajatuksessa mukana yhteiskuntavastuullisen toimintatavan
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotHyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus
Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla
LisätiedotENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT
CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.
LisätiedotProfessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,
Suomen ympäristökeskuksen lausunto valtioneuvoston kirjelmästä (U 75/2018 vp ) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmasto ohjelman (Life) perustamisesta
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat
Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan muutos, Klaukkala, Klaukkalan ohikulkutie Kortteli 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotCASE: TAMPEREEN VESI RUSKON VEDENPUHDISTAMON ENERGIATEHOKKAAMPI KIINTEISTÖTEKNIIKKA
CASE: TAMPEREEN VESI RUSKON VEDENPUHDISTAMON ENERGIATEHOKKAAMPI KIINTEISTÖTEKNIIKKA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018 1 Kiinteistötekniikan saneeraus Tampereen Veden Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Lisätiedot