HANKERAPORTTI ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN MALLIALUE. Tekes Kestävä yhdyskunta ohjelman projekti 760/31/08

Transkriptio

1 K A N K A A N P Ä Ä N P I T K Ä M Ä K I ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN MALLIALUE HANKERAPORTTI Koonnut projektisihteeri Mariitta Vuorenpää Tekes Kestävä yhdyskunta ohjelman projekti 760/31/08

2 2 Kannen kuva: Messuilla käytettävä Roll Up / Kumppania 0y Kiitän kaikkia hankkeeseen osallistuneita! Kaupunginarkkitehti Maija Anttila projektin vastuullinen vetäjä ja johtoryhmän pj.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTINHALLINTA JA VERKOTTUMINEN 4 2. KUMPPANUUSHANKEOHJELMA Projektisuunnitelma Työohjelma TIEDON KERÄYS Ekologisen rakentamisen ohjeita ja vinkkejä Tietolähteitä, oppaita Kotimaan excursio Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut, seminaari SPU-systemsin uuden tuotantolinjan avausseminaari Energiavaihtoehtojen allokointi TIEDOTUS Tiedotussuunnitelma Tiedotteet Kortit ja taulut Ilmoitukset Pitkämäki mediassa VUOROVAIKUTUSTAPAHTUMAT Tiedotustilaisuus rakentajille Rakentajan lämmittäjäinfo seminaari Asu Viihtyisämmin messut Porissa Maastopäivä TULOKSET Nettisivu Asemakaava ja selostus Rakentamistapaohje YHTEENVETO Projektin anti Julkaisut 53

4 4 1. PROJEKTINHALLINTA JA VERKOTTUMINEN Johtoryhmä Maija Anttila, kaupunginarkkitehti, projektin vastuullinen johtaja Mariitta Vuorenpää, osayleiskaavatyön projp., sihteeri Kalevi Salmijärvi, tekninen keskus, suunnittelurakennusmestari Paavo Karttunen, kaupunginjohtaja Heikki Perko, Prizztech Oy, projektipäällikkö Paavo Tikkanen, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, toimitusjohtaja Jonas Wolff, TEKES Jarkko Piirto, TEKES, Vaasan yksikkö Asiantuntijat Esa Merivalli, Pirzztech Oy / energiakysymykset Mikko Loukkalahti, rakennusvalvoja Terttu Ihanamäki, tarkastusinsinööri Päivi Holm, vt Kaupungingeodeetti Elisa Elohaka, Kaupungingeodeetti Konsultit Staffan Lodenius, A-Konsultit Oy : kumppanuushankeohjelma Ann-Mari Lindgren, A-Konsultit Oy :kaava + rakentamistapaohjeet Harri Aavaharju, Trilogon Oy : energiavaihtoehtojen esiselvitys Susanna Kallama, Kumppania Oy : tiedotus, tapahtumat ja nettisivu Projektitapahtumat Hankeneuvottelu ja työpäivä kumppanuus-hankeohjelma I informaatiotilaisuus potentiaalisille tontinvaraajille Johtoryhmän kokous 1 asemakaavamääräykset Projektiexcursio Eko Viikkiin tutustuminen Johtoryhmän kokous Johtoryhmän kokous Rakentajan lämmitysseminaari lämmitysvaihtoehtojen esiselvitys rakentamistapaohje tiedotussuunnitelma Maastopäivä Asu viihtyisämmin messut Porissa Johtoryhmän kokous Johtoryhmän kokous Tonttien yhteishaun esittely Johtoryhmän kokous Johtoryhmän kokous 7 nettisivut projektiraportti

5 Energiatehokkaan rakentamisen kohdealue 5

6 6 Yhteistyöverkosto

7 7 2. KUMPPANUUSHANKEOHJELMA Arkkit. tsto A-Konsultit Oy / Staffan Lodenius Projektisuunnitelma A) sisältö- ja sektorinäkökulma: työtehtävät työvaiheet menetelmät Mitä hanke sisältää tavanomaisen asuntoalueen kaavaan verrattuna? 1. tiedotus markkinointi profilointi pilottirakentajien mobilisointi (valinta); seuraavien tontinluovutuskierrosten pohjustaminen laite- ja rakennusainetoimittajien mobilisointi; kumppanuus yleisen kiinnostuksen herättäminen poliittisen sitoutumisen edistäminen; toimialasektoreiden kattavuuden sekä ohjaus- /toteutusketjun katkeamattomuuden varmistaminen porkkanat, tontti- ja liittymä- yms. hinnoittelu, lainatuet 2. hankkeen tietotuki tietopankki, linkit hankkeen prosessointi; kirjallisuuskatsaus, tutustumisretki rakentajille suunnattu tietopaketti: tontinkäyttö ja talokonsepti, rakennussuunnittelu, LVI, toteutus ja käyttö/ elämäntavat koulutus- ja tiedotustapahtuma rakentajille / yleisölle käyttö- ja ylläpito-opastus (huoltokirjat, säädöt ); kierrätys, hulevedet indikaattorilista, pisteytys tms. malli- ja referenssikohteet 3. kaavallinen ratkaisu energiataloudelliset näkökulmat vuorovaikutus: kaupunki hanke rakentajat yritykset/toimittajat korttelirakenne, tonttikoot, talotyypit, liikenneratkaisut yhteis- ja palvelutilat energiaratkaisujen (kaukolämpö ) ym. teknisten järjestelmien vaikutus kaavaratkaisuun kaavamääräykset ja rakentamisohjeet/ tontinluovutusehdot 4. työkalupakki hyvät käytänteet, indikaattorit ja check-listat a. kestävä ja energiatehokas rakentaminen (arkkitehtikonsultti) käyttöikätavoite; korjattavuus ja ylläpidettävyys; laajennettavuus, vaiheistus rakennusten ja tilojen suuntaaminen; aukotus, kattomuoto; puolilämpimät tilat tontin pienilmaston huomioiminen/ parantaminen b. tekniset ratkaisut ja niiden kehittämistyö (talotekniikan konsultti) materiaalit rakenneratkaisut: perustukset, ulkovaippa, ikkunat... tekniset järjestelmät: lämmitys, ilmanvaihto ja sen ohjaus, sähkölaitteet (kylmälaitteet, pesukoneet ym, valaistus, elektroniikka...) 5. ylläpito seuranta arviointi ja johtopäätökset; ohjeistus käytänteiden kehittämiseksi indikaattorien seuranta huoltokirja

8 8 B) kumppanuushankkeen tilaajanäkökulma: työnjako ja vuorovaikutus, vastuut ja odotukset Mitä kukin osapuoli odottaa ja/tai päättää hankkeesta? toimijataho Kankaanpään kaupunki kaavan laatijana ja kunnallistekniikan suunnittelijana/toteuttajana yritykset laite- ja materiaalitoimittajina; yhteisölliset palvelujen-tuottajat (vesi, lämpö, tieto...) yksityiset rakennuttajat / rakentajat / asukkaat vaihe kaup. ark.kons tekn.kons. PSKK Prizz yritykset val- hankkeen mistelu aloite hankkeen hallinta tuotteiden, toimittajien ja tekijöiden mobilisointi tonttipörssi yleistietous asemakaava sen käsittely ja kaava-asiakirjat määräyksineen ja liitteineen vuorovaikutusjärjestelyt referenssi- ja asiantuntijaryhmä yritysyhteistyö vuorovaikutus: tontin ominaisuudet vs. talohankkeen reunaehdot rakentamisen ohjaus rakentamistavan ohjeistus rakennusvalvonta/ ohjaus koulutus- ja neuvontapalvelut eri areenoilla rakennussuunnittelu ja sen edellyttämä osaaminen ja tietopohja rakentaminen ja käyttöönotto infran suunnittelu ja toteutus rakennusvalvonta - - yhteisrakentaminen seuranta ja kehittämistyö teknisen ja ympäristökeskuksen toimintamallien ja käytäntöjen uudistaminen pilottihankkeen käytäntöjen vakinaistaminen teknis-taloudellinen kehitystyö energian- ja vedenkulutuksen seuranta ja säätely huoltokirjan ylläpito

9 9 C) kumppanuushankkeen tuottajanäkökulmat: työnjako ja vuorovaikutus, vastuut ja odotukset Kuka tuottaa tarvittavat palvelut ja asiakirjat D) Työn vaiheistus Mitä työtehtäviä, toimintamalleja ja/tai dokumentteja sisältyy hankkeeseen? 1. Etsitään ja identifioidaan alueelle soveltuvat ekologiset ratkaisut 2. Ekskursio: etsitään sopivat tutustumiskohteet ja hankitaan niitä koskevat esittely- yms. tiedot 3. Laaditaan muistio energiatehokkaista ratkaisuista meiltä ja maailmalta sekä niihin liittyvät laskelmat olennaisten ekokustannusindikaattoreiden suhteen 4. Ohjataan ratkaisut kolmelle tasolle (esim. oheiset taulukot apuna): asemakaavamääräykset rakentamistapaohjeet suositukset / esimerkit: best practices 5. Kehitetään kaavamääräykset (valintaprosessi), jotka mahdollistavat ekologisten rakentamisratkaisujen kehittymisen.

10 10 6. Kehitetään ekologiseen rakentamiseen velvoittavat rakentamistapaohjeet (valintaprosessi) 7. Laaditaan kaavamääräyksille ja rakentamistapaohjeille ekologisia ratkaisuja havainnollistava ja niihin innostava liite. 8. Rakennetaan ja kootaan tietoportaali nettiin ja kirjastoihin: hyvän rakentamisen tietopankki ekologisten ratkaisujen työkalupakki parhaat käytännöt esimerkit hyvät linkit eko- ja kustannuslaskurit 9. Luodaan rakentamisen opastus- ja seurantajärjestelmä mm. rakentajien kysymyspalsta 10. Laaditaan alueen esitteet ja tiedotussuunnitelma. 11. Perustetaan tulevien asukkaiden ja rakentajien yhteydenpitofoorumi (mm. yhteistilaukset, koneiden vuokraus, kokemusten vaihto jne. tarpeet) ja annetaan tarvittavat tilat ja asiantuntemus sen käyttöön (alussa tarvitaan ulkopuolinen yhteydenpito- ja koolle kutsuva henkilö) sekä perustetaan nettiin rakentajien ja asukkaiden keskustelufoorumi Työohjelma 1. perus- ja taustatiedoston kokoaminen sisältövastuu arkkitehti- ja LVIS-konsultit, ylläpito projektikoordinaattori kestävää kaavoitusta, koskevat perustiedot, rakentamista, indikaattorit, talotekniikkaa ja varustelua, referenssikohteet ja esimerkit, käyttöä ja ylläpitoa kirjallisuusviitteet, linkit 2. asemakaava-asiakirjojen laatiminen sisältövastuu arkkitehtikonsultti, käsittely kaupungin tekninen ja ympäristökeskus kestävyyttä edistävät fyysiset ratkaisut kestävyyttä edistävät kaavamääräykset 3. kestävän ja ekotehokkaan rakentamisen toimijaverkoston ja tuotetiedoston kokoaminen sisältö- ja ylläpitovastuu osaamiskeskus rakennusmateriaalit ja -tuotteet LVIS-tekniikka suunnittelija- ja rakentajapankki 4. rakennustapaohjeiston ja yleissuosituksen ( 10 käskyn ) laatiminen sisältövastuu arkkitehtikonsultti, sovellus rakennusvalvonta kaavaa täydentävät ohjeet ja suositukset check-listat, ekolaskurit yms. suunnittelun apuvälineet (tietopankki) (työkalupakki) 5. rakennusteknisen ohjeiston ja yleissuosituksen ( 10 käskyn ) laatiminen sisältövastuu LVIS-konsultti, sovellus rakennusvalvonta

11 11 rakennustekniikkaa, laitteistoa ja varusteita koskevat ohjeet ja suositukset check-listat, ekolaskurit yms. suunnittelun apuvälineet 6. valistustoiminta ja yhteistyö rakentajien kanssa sisältö- ja ylläpitovastuu osaamiskeskus ja kaupungin ympäristökeskus yleinen valistustoiminta: kampanjat/tiedotteet, kirjaston tietopiste, nettipaikka koulutustoiminta ja suunnitteluneuvonta rakentajien verkottuminen, palvelu- ja neuvontafoorumit käyttö- ja ylläpito-opastus seurantaohjelma 7. hankkeeseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö vastuu osaamiskeskus ja projektikoordinaattori

12 12 3. TIEDON KERÄYS 3.1. Ekologisen rakentamisen ohjeita ja vinkkejä Arkkit. tsto A-Konsultit Oy / Ann-Mari Lindgren Ekologinen rakentaminen OHJEITA JA VINKKEJÄ Pitkämäen energiatehokkaan alueen toteutukseen Koonnut: A-Konsultit Oy, Ann-Mari Lindgren KAUPUNKIRAKENNE palvelut ja työpaikat saavutettavissa julkisen tai kevyen liikenteen keinoin o edellyttää riittävää asukastiheyttä o julkinen liikenne alle 400 metrin kävelymatkan päässä asuntojakauma vaihteleva o perheet voivat muuttaa asuntotyypistä toiseen palveluja7tyäpaikkoja lähellä sijaitsevan alueen sisällä viheralueiden merkitys alueiden ekologiselle kestävyydelle merkittävä o lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä, viherverkostot ekologiset käytävät o parantavat mikroilmastoa o vähentävät saasteita yhteisöllisyys o yhteisöllisyyden kokemus voi auttaa asukkaat ekologiseen elämäntapaan o yhteiset kierrätyspisteet, tavaranvaihto ja autonpesupaikka pesuvedet öljynerottimen kautta viemäriin o korttelikohtaiset yhteisrakennukset (saunat, yhteistilat, varastot) o viljelypalstat PIHA-ALUE mahdollisimman suuri osa pihan pinnoitteista vettä läpäiseviä materiaaleja o autopaikka mahdollisimman lähelle tietä sadevedet kerätään kasteluvesiksi talous- ja puutarhajätteiden kompostointi kasvimaa+ kylmäkellari säilytykseen lämpökäsitelty tai hiilletty puu on ekologinen vaihtoehto painekyllästetylle puulle pihakalusteissa kotimaisista puista haapa kestää hyvin kosteutta RAKENNUKSEN SIJOITUS TONTILLE pyritään sovittamaan maastoon vältetään maaston leikkauksia ja täyttöjä

13 13 pienilmaston/enetgiakulutuksen kannalta tärkeä suunnata rakennus edullisesti o tuulensuojainen ja hallankoskematon paikka puusto voi pienentää tuulen nopeutta jopa 50% o rakennuksen aukotus/terassit aurinkoisiin ilmansuuntiin passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen o ruotsalaistutkimuksen mukaan pienilmaston vaikutus rakennuksen lämmitysenergian tarpeeseen voi olla jopa 25% RAKENNUKSET massoittelu o kompaktius on energian kulutuksen suhteen etu o rakennus on energiatehokas kun pohjan lyhyen sivun suhde pitkään on noin 2:3 o suuri rakennus energiatehokkaampi kahdessa kerroksessa o pitkät räystäät estävät kuumuutta kesällä tilojen järjestely o kylmillä tiloilla/rakenteilla voidaan luoda puskureita talon lämpimän massan ympärille erityisesti talon kylmien ilmansuuntien puoleisille seinustoille o keskeiset oleskelutilat lämpimiin ilmansuuntiin o tuulikaappi estää sisäilmaa karkaamasta ulko-ovea avattaessa o pitkät räystäät estävät huoneita kuumenemasta kesällä o tilojen muunneltavuus esim. asunnosta erotettava/liitettävä sivuasunto aukotus o rakennuksen aukotus/terassit aurinkoisiin ilmansuuntiin o ikkunapinta-alan lisäys nostaa aina lämmitysenergian kulutusta o energiaikkuna (lämmöneristysluvultaan alhainen) on taloudellisesti kannattava kunhan ikkunan liittyminen seinään tehdään huolella ja vaippa muilta osin lämmöneristyskyvyltään hyvä materiaalit o erilaiset ympäristöluokitukset ja merkit esim. joutsenmerkki ja Rakennustietosäätiön ympäristöselosteet o materiaalien ja rakennusosien kierrätys suositeltavaa o materiaalien ekologisuuden pisteytyksessä arvioidaan valmistusvaiheessa tarvittava energian määrä ja syntyvät päästöt, uusiutuvuus, kierrettävyys, paikallisuus pitkäikäisyys, materiaalin hajoaminen o Suomessa puu suositeltava materiaali pitkäaikaiskestävyydestä huolehdittava esim. laudoitus väh. 28mm paksua ja etäisyys maasta n. 50 cm o lämmönvaihteluita tasaavia massiivirakenteita myös hyvä olla esim märkätilojen rakenteet o rakennusmateriaalin hukka pienemmäksi valmiit puuelementit puhallettava selluvillaeriste saadaan täysin hyötykäyttöön sisäilma vaikuttaa käyttäjien terveyteen o kannattaa välttää PVC- ja muovipintaisia materiaaleja vaipan lämmöneristyskyky o talon tiiveys ja hyvä lämmöneristyskyky Suomessa ekotalon tärkein ominaisuus

14 14 o energiakulutusta mitataan u-arvon avulla kertoo paljonko rakenne vuotaa lämpöä ulos seinäneliömetriä kohden (W/m2K) o puukuitueristeet ekologisia o veto lisää kylmän tunnetta - ikkunoiden/ovien/vaipan rakenteet ja seinän liitokset tiivistettävä hyvin seinän tulee kuitenkin hengittää kodinkoneet o puuliesi ja uuni, puukiuas + lämminvesivaraaja ekologisia ratkaisuja ilmanvaihto o painovoimaisen ilmanvaihdon hyviä puolia äänettömyys ja kestävyys huono puoli poistoilman lämmön talteenoton vaikeus voi olla kuitenkin energiataloudellinen mikäli suunniteltu huolella ja ilmanvaihdon energiahävikki otettu huomioon eristyksen mitoituksessa o hybridi-ilmanvaihdosta hyviä kokemuksia esim. ilmavirtaa tehostettu märkätilojen koneellisella kohdepoistolla o koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yleisin nykyään etuina tehokkuus ja lämmön talteenotto poistoilmasta varjopuolina melu ja tuloilman kanavien epäpuhtaudet vesi ja viemäri o vettä säästävät laitteet o kaksoisvesijärjestelmässä puhdistettua juomavettä vain juomiseen, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen o pinta- ja sadevettä pyykinpesuun, wc-huuhteluun ja puutarhan kasteluun o käyttöveden lämmitys o harmaan jäteveden lämmön talteenotto kuivakäymälä vaatii taajamassa luvan TEHOKKAITA JA HELPPOJA ENERGIANSÄÄSTÖVINKKEJÄ! rakennuspäällikkö Erkki Liimu 1) Alenna huonelämpötilaa - 1 aste C vähentää lämmityskustannuksia 5 % 2) Vaihda energiansäästölamppuun - se kuluttaa % vähemmän energia valaisinta kohden 3) Korjauta vesivuodot - tiheä tippa vuoto (vuotokohdan koko n. ompelulanka) lisää vesikustannuksia 87,90 /v - ohut vesivirta (vuotokohdan koko n. parsinneula) lisää vesikustannuksia 879 /v -WC:n jatkuva vuoto (vuotokohdan koko n. tulitikku) lisää vesikustannuksia 8790 /v 4) Sammuta turhat valot - kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa 5) Sammuta laitteen valmiustila - jos esimerkiksi julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain käytettäessä, säästyisi verovaroja vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa

15 Tietolähteitä, oppaita Arkkit. tsto A-Konsultit Oy / Ann-Mari Lindgren EKOLOGISEN RAKENTAMISEN LÄHTEITÄ, OPPAITA, LASKUREITA, JÄRJESTÖJÄ, YHTEYSTIETOJA Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen, Lasse Makkonen: ilmastomuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja, Tiivistelmä Henk F. Kaan, Bart J. de Boer: Passive houses: Achievable concepts for low CO2 housing. ISES conference paper 2005,. ISES, ECN-RX Julkaistu myös internetissä Jari Shemeikka: Rakennusten energiatehokkuus, BAFF Kevätseminaari VTT. Viitattu Jyri Nieminen(a): Passiivitalo VTT. Viitattu Jyri Nieminen (b): Mikä on passiivitalo VTT. Viitattu Peter Cox, Winter: Passivhaus. Building for a Future Magazine, 2005, nro 6, s. s. 19. Jürgen Schnieders: CEPHEUS measurement results from more than 100 dwelling units in passive houses. ECEEE 2003 summer study. Passive House Institute, Julkaistu myös internetissä Mikko Saari: Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys (pdf) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Viitattu Energiaa säästävä pientalo, Motiva, Matalaenergiatalo säästää rahaa, STUL, VTT:n uudella teknologialla kerrostalon lämmitysenergian kulutus laskee kolmasosaan, Tiedetoimittaja, Ensimmäinen passiivitalo nousee Vantaalle, Mikko Piiroinen, Tekniikka ja Talous, Ekorakentaminen: Rakentajan ekolaskurin Laskuri auttaa arvioimaan kuinka kestävä rakennushanke on ekologisesti tarkasteltuna. Ekokuluttaja Pauli Välimäen toimittama ekokuluttajan opas kuluttajaviraston kotisivuilla. Paljon tietoa ja vinkkejä myös asumisesta ja rakentamisesta. Talotori Talotori on luonnonmukaisen rakentamisen tietopankki. Laajat ja kattavat linkkilistat osaajista sekä tarvikkeiden ja materiaalien valmistajista. Luonnonmukaisen rakentamisen yhdistys Paljon tietoa luomurakentamisesta sekä linkkejä osaajille ja tuotteiden valmistajille. Ekologisen rakentamisen ja asumisen yhdistys

16 16 Paljon tietoa ja hyvä linkkilista. Sivuja ei kuitenkaan ole päivitetty ihan hetkeen. Matalaenergiatalot ja energian säästäminen Motiva Motivan sivut matalaenergiatalosta ja muista energiaa säästävistä ratkaisuista. o o Ekoenergia Ohjeita ekosähköstä. Ympäristömerkit: Joutsen- ja kukkaympäristömerkit Pohjoismaiden ja Euroopan ympäristömerkit ja niiden kriteerit. Kaikkia rakennustarvikkeita ei näiltä listoilta löydy. Rakennustietosäätiö Rakennustietosäätiön M1-luokitus ja Ympäristöselosteet. Kierrätystä, varaosapankkeja ja korjausrakentamista: Rakennusluuppi Rakennusluuppi on käytettyjen tai ylijääneiden rakennusosien, purkumateriaalien ja ylijäämäaineiden kauppapaikka. Sieltä löytyvät hirret ja kylpyammeet, ikkunat ja kaakelit. Rakennusapteekki Rakennusapteekki on korjausrakentamisen opetuskeskus ja varaosapankki. Hyvät ohjeet perinne- ja korjausrakentamiseen, joita voi käyttää ekorakentamisessakin. Kierrätyskeskus Kierrättää ja jakaa tietoa kierrättämisestä. Viranomaisia: Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön kotisivut. Linkit myös alueellisiin ympäristökeskuksiin. Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Sivuilta löytyy ohjeita rakentamisesta ja rakennusluvan hakemisesta. Järjestöjä: Woodfocus Tietoa puurakentamisesta. Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen luonnonsuojeluliiton kotisivut. Tietoa myös rakentamisesta ja energiansäästämisestä. Luonto-Liitto Valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastusjärjestö. Kotisivuilla paljon tietoa mm. metsien suojelusta. BirdLife Suomi BirdLife Suomi on lintuharrastajien kattojärjestö. Sen sivuilta löytyy ohjeita lintujen ja muun luonnon huomioon ottamisesta mm. kaavoituksessa, metsätaloudessa jne.

17 17 Muuta: Kangasalan ekokylä Kangasalan ekokylän ja sen talojen esittely. Paljon mielenkiintoisia esimerkkejä. Makupalat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä linkkisivusto, jolle on kerätty erittäin kattavasti www-osoitteita eri aloilta, myös rakentamisesta. Kirjallisuutta: Bruno Erat: Ihminen, ekologia, ympäristö, Rakennusalan kustantajat RAK 1994, 208 s, värikuvitus. o Suomalainen perusteos ekologisesta rakentamisesta maailmankatsomuksesta materiaalivertailuihin. Runsaasti esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta. Bruno Erat ym: Aurinko-opas - aurinkoenergiaa rakennuksiin, Rakennusalan kustantajat RAK o Havainnollinen kirja aurinkoenergiasta, varsinkin passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen selkiytyy lukijalle. Varis Bokalders ja Maria Block: Byggekologi, Svensk Byggtjänst 2004, 450 s. o Ruotsalainen klassikkoteos ekologisesta rakentamisesta. Valtavasti tietoa. Panu Kaila: Talotohtori, WSOY 1997, 662 s, mustavalkokuvitus o Tietojättiläinen rakennusmateriaaleista. Panu Kaila: Kevät toi maalarin - perinteinen ulkomaalaus, Gummerus 2000, 600 s, mustavalkokuvitus. o Runsaasti ohjeita perinteisestä ulkomaalauksesta, resepteistä työvälineiden valmistukseen. Matti Oijala: Rakennusaineet, Rakennusalan kustantajat RAK 1998, 222 s. o Hakuteos rakennusmateriaaleista ekologisine vertailuineen. Erja Heino ja Pirjo Sundman: Ekotalon rakennusaineet, Rakennusalan kustantajat RAK 1995, 80 s. o Kirja rakennusmateriaaleista. Mikael Westermarck, Eija-Reetta Heuru ja Bengt Lundsten: Luonnonmukaiset rakennusaineet, Rakennustieto 1996, 98 s. o Teknillisen korkeakoulun luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikön raportti luonnonmukaisista rakennusaineista. Pohjautuu perinnetietoon ja uusimpiin eurooppalaisiin tutkimuksiin. Mikael Westermarck (toim.): Savirakentaminen, Rakennusalan kustantajat RAK 1994, 170 s. mv-kuvitus. o Käsikirja savirakentamisesta. Massiivisavirakentamisella on ikiaikaiset perinteet. Kevytsavitekniikka on nykyajan versio savirakentamisesta. Savirakentaminen vaatii paljon työtä, mutta talo on pitkäikäinen ja varmasti terveellinen ja ekologinen. Harri Metsä: Puukirja, Rakennusalan kustantajat RAK 1997, 164 s, mustavalkokuvitus. o Hieno kirja puurakentamisen kansanperinteestä. Kertoo milloin puut tulee kaataa, mikä puulaji soveltuu mihinkin käyttötarkoitukseen jne. W. Keinänen: Rakennusopin tietokirja, WSOY 2001, 184 s, mustavalkokuvitus. o Faksimilepainos 1920-luvun rakentamisoppaasta. Tuolloin kirjan oppien mukaan rakennetut talot todistavat, että tuon aikaisin periaattein rakennetut talot ovat olleet pitkäikäisiä, asukkailleen terveellisiä ja kierrätettäviä. Homeongelmat syntyivät vasta paljon myöhemmin. Rakennusapteekin käsikirja, Rakennusapteekki 2002, 200 s, värikuvitus. o Selkeitä ohjeita perinteisten rakennusten korjaamisesta ja rakentamisesta. Vanhan talon korjaajalle korvaamaton tietopaketti. Samoja ohjeita voi soveltaa uudisrakentamiseenkin. Pekka Rytilä: Terve talo, Rakennusalan kustantajat RAK 2004, 82 s, mustavalkokuvi-

18 18 tus. o Ohjeita ekologisen ja terveellisen talon rakentamiseksi. Ilkka Romo: Tapanilan Ekotalo 97, Ympäristöministeriö 2001, 36 s, mustavalkokuvitus. o Raportti erään ekotalon suunnittelusta ja rakentamisesta sekä myös käyttökokemuksista. Asko Ahtiainen ja Pekka Leppänen: Ekologinen puutalo, Rakennustieto 1999, 100 s, mustavalkokuvitus. o Kirjassa seurataan kahden ekologisen pientalon suunnittelua ja toteutusta sekä pohditaan mikä meni pieleen ja mikä onnistui. Pekka Leppänen: Säästävä pientalo, Rakennustieto 2005, 64 s, värikuvitus o Erittäin mielenkiintoinen raportti Suomusjärven Rannanpellon matalaenergiatalon mittaustuloksista ja kokemuksista vuosilta Ympäristöministeriö: Asumisen ekokirjo, Rakennustieto 1997, 176 s, värikuvitus o Esimerkkejä Suomessa toteutetuista ekorakentamiskohteista. Jalo Aminoff ja Leena Kontinen: Terve koti ja asuinympäristö, Rakennustieto 2004, 118 s, värikuvitus o Kirja talon rakentamisen synnyttämistä kokemuksista. Paljon kiinnostavaa filosofista pohdiskelua. Erja Heino (toim): Ekotehokkuus rakennusalalla, Suomen luonnonsuojeluliitto 2002, 64 s, värikuvitus. o Kirjaseen on koottu artikkeleita ja kokemuksia erilaisista ekorakentamishankkeista. Pirjo Siipola: Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus, Oulun yliopisto 2000, Julkaisu A 29, 220 s, mustavalkokuvitus. o Lisensiaattityössä seurataan kolmea suomalaista ekokylähankketta ja vertaillaan niistä käytännön kokemusten kautta. Kirjassa on valtavasti tietoa ekorakentamisesta. Se onkin hyvä käsikirja ekorakentajalle. Harri Hakaste (toim): Ruotsalaista ekokodikkuutta, EKO-SAFA 2000, 40 s, mv kuvitus o Kurkistus naapurimaamme ekologiseen rakentamiseen matkaoppaan muodossa. Kirja sisältää paljon kiinnostavia esimerkkejä ja yhteystiedot rakennusten haltijoihin. Häkkinen Tarja Kaipiainen Maarit o Ekologiset kriteerit rakennussuunnittelussa Rakennustieto Oy, Helsinki Häkkinen Tarja saari Mikko Vares Silja Vesikari Erkki Leinonen Jukka o Ekotehokkaan rakennuksen suunnittelu VTT Rakennustekniikka ja Rakennustieto Oy, Tampere useita rakentamiseen liittyviä julkaisuja (muita kuin edellä mainittuja) Kilpeläinen, M., Hekkanen, M., Seppälä, P. & Riippa, T Pientalon tekninen laatu Tähtiluokitus, Opas pientalon rakennuttajille ja suunnittelijoille. Ympäristöministeriö, Helsinki. (ladattavissa Ympäristöopas Pientalon tekninen laatu Tähtiluokitus) Koskenvesa, A. & Mäki, T Pientalon rakentaminen. Rakennustieto Oy, Helsinki. Malin, A Toimiva keittiö. Työtehoseuran kotitaloustiedote 1/2004 (591). Malin, A. & Pehkonen, I Asuttava asunto arkielämä suunnittelun lähtökohtana. Työtehoseuran kotitaloustiedote 1/2000 (551). Nissinen, S. & Koskenvesa, A Pientalon kustannukset (+ CD). Rakennustieto Oy, Helsinki. Pelkonen, K Pientalorakennuttajan opas. Rakennustieto Oy, Helsinki.

19 19 Roos, I Toimiva kotitalousjätteiden lajittelu. Työtehoseuran kotitaloustiedote 6/2004 (596). Hyvä ja taloudellinen talo. Rakennutan energiaa säästävän pientalon. (pdf, 2,5 MT). Päivitetty painos Motiva Oy. Oppaan voi myös tilata tästä. Hyvän pientalorakentamisen A ja O. Maankäyttö- ja rakennuslaki (pdf, 504 KB) Ympäristöministeriö, Helsinki. Pientalon lämmitysjärjestelmät Motiva Oy, Helsinki. Oppaan voi myös tilata tästä. Rakennusten homeongelmat. (pdf, 291 KB) Hengitysliitto HELI ry, Helsinki. Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto. (pdf, 669 KB) Hengitysliitto HELI ry, Helsinki. Terveellisen asunnon abc. (pdf, 179 KB) Hengitysliitto HELI ry, Helsinki. Ympäristöopas 51. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas Ympäristöministeriö, Helsinki. 56 s. Ympäristöopas 76. Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja (kirja + CD) Ympäristöministeriö, Helsinki. 128 s. Ympäristöopas 106. Lämmöneristysmääräysten 2003 täyttyminen Ympäristöministeriö, Helsinki. 79 s. Ympäristöopas 111. Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa Ympäristöministeriö, Helsinki. 34 s. Energiatodistusopas Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen. Ympäristöministeriö, Helsinki. 127 s. AIHEESEEN LIITTYVIÄ NETTISIVUJA KAIKKI RAKENNUSTEN ENERGIALASKURIT YHDELLÄ SIVULLA, LYHYT KUVAUS LINKIN KOHDALLA: MOTIVAN ENERGIATEHOKAS KOTI: YM:N RAKENNUKSEN ENERGIA- JA EKOTEHOKKUUSSIVU: oppaat, laskurit, linkit OULUN RAKENNUSVALVONNAN PIENTALON LAATUOHJELMA RAKENTAJILLE: HELSINGIN EKOLASKURI: EKOLOGISEN ASUMISEN ESITTELYLINKKEJÄ: LINKKIKOKOELMIA: Asuntomessujen ekotalot kautta aikojen: Suunnitteluopas ekomyötäinen rakentaminen VTT:n ekoseutututkimus:

20 Kotimaan excursio PROJEKTIEXCURSIO MUISTIO / MVu Osallistujat: Kuvassa vasemmalta: Staffan Lodenius, Heikki Perko, Kalevi Salmijärvi,Ann-Mari Lindgren, Maija Anttila, Mikko Loukkalahti, Mariitta Vuorenpää (kuva) Vihdin ekokylään tutustuttiin Vallilalaisessa ArtLabissa, koska Linnanniitussa on vielä vain peltoa. Salo Viitanummi esittelijänä kaavoitusarkkitehti Päivi Liuska-Kankaanpää Vihreä Laakso: strategia ja kokonaisvisio Salon uuden kaupungin kehityksestä (Salo + Halikko + 8 maaseutukuntaa yhdistyvät 2009), lisätietoja Mika Ilomäki. Asukasluku lisääntyy :lla ja poliittiset voimasuhteet muuttunevat keskustaylivoimaksi nykyisen yhden paikan sijaan. Salon nykyiset as. mahtuvat halkaisijaltaan 4km ympyrän sisään, ympäröivän maaseudun maanomistus on pakottanut kaupungin rakentumaan tiiviisti joen

21 21 ympärille. Torista ja kaupallisten palvelujen määrästä näkee, että Salo on ja on ollut kauppapaikka. Viitanummen erittäin tarkkoja määräyksiä sisältävä asemakaava v Määräyksiin kannattaa tutustua, vaikka ohjearvot ovat jo vanhentuneet: kuvastavat 2000-luvun alun eko/energiatietämystä. Sijainti 3km keskustasta, alueesta noin puolet rakentunut. Palveluja ei vielä, kaavassa paikka myymälälle ja päiväkodille. Viereen on tulossa lisää asuinaluetta teollisuusalueen muutosalueelle. Alue hieno, mutta vaativa rakentamiskohde jyrkkyyden ja luonnonalueiden takia. Näkymät merenlahdelle, natura- ja muinaishistoria-alueet reunustavat. Muinaismännikkö alkaa aivan tonttien rajalta., Yksityiset rakentajat säilyttäneet puustoa tonteilla. Aloitettu 2001, tällöin mukana yksittäisiä ekorakentajia. Erityistä jopa 250 k-m 2 pientalot! Viitanummi sijaitsee arvokkaalla pohjavesialueella, josta seuraa erityisiä määräyksiä vesien käsittelyyn, myös kaukolämpöön liittymispakko, että ei tule öljysäiliöitä. Kaksoisvesijärjestelmä on rakennettu huonolaatuisen pohjaveden käyttämiseksi talousvetenä. Hulevesien imeytysalueet ovat tontilla laajat, tontista osa on jätettävä luonnonvaraiseksi. Kattosyöksyvettä kerätään sadevesikaivoihin, mutta autotallin kohdalla vesi johdetaan sadevesiviemäriin, sadeveden käyttöön motivoi käyttövesimaksun pieneneminen. Tonttitehokkuus on kovahko: esim. 150 k-m2 + 20% kylmätilaa + 10 k-m2 ilmoitusvaja / 600 m2. Tontin pinta-alasta saa käyttää vain 20% rakennusalaan (ei sis. ilmoitusvaja), joten silloin rakennusoikeus suuntautuu ylöspäin. 1-2 kerroksista rakentamista oli sekaisin, vapaa valinta. Myöskään kattokulmaa ei määrätty. Viitanummella on havaittu, että ihmisten toive rakentamisen ohjaamisesta on lisääntynyt. Erityisesti valvontaa halutaan, että naapuritontilla ei poiketa määräyksistä. Jätteiden yhteiskeräyspiste - Rouskis noutaa. Asukkaille järjestettiin rakentamisesta luentoja kaupungin toimesta. Rakennuslupavaiheessa rakennusten laadun (energialuvut jne.) valintaan rakentajat käytti MOTIVAN energiaohjelmaa, joka oli räätälöity Viitanummen hankkeeseen, tuloste rakennusvalvonnalle, mutta täyttämisen ja toteutuksen valvonta puuttui. Vaativan rinnekohteen takia asetettiin suunnittelijan pätevyydeksi AA-luokka, sittemmin tingittiin A-luokkaan. Monikerrosrakentamisesta ei tarvinnut tinkiä, koska 1-kerroksisen talon haluaville oli tarjota tontteja muualta kaupungista. Alueella eriytetty asukassuunnittelualue (esitteessä kohde 22): arkkitehdin johdolla asukkaat koottiin tutkimaan hanketta. Asukkaat "keksivät" mm. rakentaa 2 talon autotallit rajalle kiinni toisiinsa.