Vol. XXI, No. 3/1998 Projektitoimintayhdistys PTY:n jäsenlehti ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vol. XXI, No. 3/1998 Projektitoimintayhdistys PTY:n jäsenlehti ISSN 1455-4178"

Transkriptio

1 Projektirahoituksen erikoisnumero PROJEKTITOIMINTA Vol. XXI, No. 3/1998 Projektitoimintayhdistys PTY:n jäsenlehti ISSN Asiakassuhteen hoito Projektihenkilöstön motivointi Hajautetun projektin dokumentinhallinta

2 Pääkirjoitus PYHÄ KOLMINAISUUS REPEILEE Aika, laatu ja kustannukset ovat ne peruspilarit, joiden päälle projektit on voitu perustaa jo useiden vuosikymmenten ajan. On ollut helppo vannoa kolmen asian nimeen ja todeta, että tätä on projektinhallinta. Näin on ollut ja on useissa paikoissa edelleen. Kaikki tunnustavat samaa uskontoa. En missään nimessä halua sanoa, että he olisivat vääräuskoisia, vaan päinvastoin. Perusasiat tulee rakentaa huolella ja ne on oltava kunnossa ennen kuin siirrytään eteenpäin. Nykypäivän projektinhallinta on paljon muutakin kuin edellä kuvattujen asioiden hoitamista. Menestyvän projektipäällikön tulee hallita projektinjohtamisen perusasioiden lisäksi yhtä lailla ihmisten johtaminen, hiukan rahoitusta, tekniikkaa ja siinä sivussa opiskella myös uusia välineitä, joiden avulla projekteja ohjataan yhä tehokkaammin. Tämänkertaisessa numerossa on useita artikkeleita, jotka voitaneen sijoittaa tähän ei niin perinteiseen projektinhallinnan kenttään. Erityisen ilahtunut olen projektien rahoituksen parissa työskentelevien ihmisten kirjoituksista, jotka toivon mukaan valottavat monille lukijoilla aivan uutta aluetta. Virpi Gustafsson esittelee omassa artikkelissaan selkeästi erilaisia projektien rahoitusmuotoja ja miten asiakkaan tarpeet vaikuttavat rahoituksen valintaan. Myös Matti Liedes käsittelee omassa artikkelissaan projektien rahoittamista myyjän näkökulmasta. Hän tuo hyvin selkeästi esille, että rahoitus ei ole myyjän kannalta projektin pääasia. Pelkästään rahoitus ei ratkaise kuka projektin saa, mutta se on oiva tapa vaikuttaa niihin projektin päätöksentekijöihin, jotka tekevät päätöksensä taloudellisista lähtökohdista. Projektirahoitusta käsittelevät artikkelissaan myös Juha- Matti Junnonen ja Mika Lindholm. He tarkastelevat yksityisrahoitusmallia ja sen käyttökelpoisuutta rakennushankkeissa. Pehmeämpiä asioita lehdessä edustavat sekä Kai Koskisen esittelemä jatkuvan asiakassuhteen hoitaminen sekä Lanningin ja Salmisen projektihenkilöstön motivointia käsittelevä artikkeli. Nämä ovat alueita, jotka eivät varsinkaan perinteisessä koviin arvoihin nojautuvassa projektinhallinnassa ole olleet esillä. Sen lisäksi sekä Antti Tavailan, että Mika Lahden & Ari-Pekka Hamerin artikkelit kertovat projektinhallinnan välineistä, jotka luovat täysin uusia mahdollisuuksia. Projektitoimintayhdistyksen tavoitteena on tehdä yhteistyötä myös kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tähän liittyen myös lehden sivuilla esitellään eri järjestöjä ja kerrotaan tapahtumista. Numerossa 2/98 oli lyhyt esittely eri järjestöistä ja tämänkertaisen numeron sivuilla esitellään paremmin The International Cost Engineering Council (ISEC) Roger M. Battenin toimesta. Toivottavasti sekä tämä että muut artikkelit herättävät ajatuksia ja avaavat uusia näkökulmia lukijoiden silmissä. Marko Arenius

3 Sisällysluettelo Tuotekehitys Internetin hyödyntäminen projektin hankintatoimessa... 4 Antti Tavaila, CM-Systems Oy Rahoitus Asiakkaan tarpeet ja tilanne vaikuttavat rahoitusmuodon valintaan... 6 Virpi Gustafsson, Ahlstrom Machinery Oy Rahoitus Yksityinen rahoitus julkisissa rakennusinvestoinneissa Juha-Matti Junnonen, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Mika Lindholm, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Asiakassuhde Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektitoiminnassa Kai Koskinen, Teknillinen Korkeakoulu Rahoitus Projektien rahoittaminen projektimyyjän näkökulmasta Matti Liedes, London Forfaiting Company PLC ICEC The Role of ICEC in a Developing World Roger M Batten MBE, BSc(Eng), CEng, MICE, FACostE Motivointi Projektihenkilöstön motivointi liiketoiminnan kehitysprojekteissa Lanning Harri, TKK / TAI Tutkimuslaitos Salminen Antti, TKK / TAI Tutkimuslaitos Dokumentinhallinta TuoviWDM - hajautetun projektin dokumentinhallintajärjestelmä Mika Lahti ja Ari-Pekka Hameri, Fysiikan tutkimuslaitos & CERN Palstat Yritysjäsenet, Uudet Jäsenet PTY ry:n Hallituksen Jäsenet 1998, Kalenteri, Yhteystiedot Projektitoimintayhdistys PTY ry 20 VUOTTA

4 TUOTEKEHITYS Internetin hyödyntäminen projektin hankintatoimessa Antti Tavaila, CM-Systems Oy Artikkelissa kerrotaan tuotekehityshankkeesta, jossa kehitetään projektin hankintatoimen tiedonsiirtoa. Hankkeessa ideoidaan ja toteutetaan tietotekninen sovellus projektin hankintatoimen apuvälineeksi. Kehitystyö on osa Tekesin Tietoverkottunut rakennusprosessi "Vera" teknologiaohjelmaa. Tavoitteena on kehittää nykyisiin verkkoteknisiin mahdollisuuksiin perustuvia menetelmiä hankintatoimeen liittyvien suunnittelu- ja määrätietojen siirtämisessä projektin eri osapuolien välillä. Pääpainopiste on tarjouspyyntöasiakirjojen jakelussa, tarjousten tekemisessä, tarjousten vastaanottamisessa ja vertailussa sekä sopimuksen jälkeisessä tietojenvaihdossa. Varsinaisesti tuotekehitys on tapahtunut rakennusalan projektoiminnan piirissä. Tavoitteena on kuitenkin koko ajan ollut kehittää tuote, joka palvelee investointiprojekteja myös rakennusalaa laa- jemmalla kentällä. Sovelluksen käyttäjinä voivat olla kaikki hankintaketjun osapuolet: tilaajat, pääurakoitsijat / päälaitetoimittajat, alihankkijat, materiaalitoimittajat. Lähtökohdat Tuotekehityksen lähtökohtana oli olettamus siitä, että projektin eri osapuolet käyttävät ja soveltavat laajassa määrin tietotekniikkaa projektitehtävissä, mutta osapuolten välinen tiedonsiirto tapahtuu pääosin edelleen perinteisin ja vanhentunein menetelmin. Nykyisten mahdollisuuksien laaja-alaisemmalla hyödyntämisellä olisi Sovelluksen käyttäjinä voivat olla kaikki hankintaketjun osapuolet kuitenkin mahdollista tehostaa toimintaa. Hankkeen alkuvaiheessa varmistettiin ja kartoitettiin alkuolettamusten paikkaansapitävyyttä tutustumalla kattavasti rakennusalan nykyisiin menetelmiin siirrettäessä hankintatoimen kaupankäynnin perustana olevia tietoja: suunnitelmia, tuotetietoja, määräluetteloita. Tutkimustulokset osoittivatkin olettamukset oikeaksi ja niiden perusteella luotiin konsepti kehitettävän sovelluksen perusidealle. Sovelluksen keskeiset elementit Projektitoiminnassa tapahtuvan kaupankäynnin sisältö muodostaa aina viimekädessä jonkintasoisen luettelon hankintapaketin sisällösta. Sovelluksen keskeisenä lähtökohtana onkin suunnittelutietojen pohjalta laadittu määrä- tai tuoteluettelo. Hankintatapahtumaan liittyvät asiakirjat kuten kuvat, tuotespesifikaatiot ja määräykset linkittyvät toisiinsa määräluettelon nimikkeiden kautta. Määräluettelo toimii näin ollen sisällysluettelona kaikelle sille suunnittelu- ja tuotetiedolle, jonka perusteella kauppasopimus solmitaan. Toinen keskeinen asia sovelluksessa on Internetin hyödyntäminen ja ennen kaikkea sen erilaisuus verrattuna tavallisimpiin elektronisen kaupankäynnin järjestelmiin. Nehän pääsääntöisesti koostuvat myyjien julkaisemista tuoteluetteloista, joista ostaja valitsee haluamansa tuotteet. Tässä kehityshankkeessa ideoitua sovellusta on puolestaan kehitetty ostajan toiminnan kannalta ostajaa palvelevaksi järjestelmäksi. Ostaja julkaisee Sivu 4

5 Tiedon lähettämisestä siirrytään tiedon hakemiseen hankintatarpeensa, ja hankinnan toimittamisesta kiinnostuneet myyjät antavat tarjouksensa ostajan ehdoilla. Huomioitavaa on myös se, että tiedon siirtämisessä projektin osapuolten välillä siirrytään tiedon lähettämisestä tiedon hakemiseen. Tiedon lähettämisessä on ongelmana ollut se, ettei sähköisessä muodossa lähetettyjä tietoja ole pystytty hyödyntämään vastaanottopäässä tehokkaasti, joko yhteensopimattomuuden tai osaamattomuuden takia. Ratkaisun kuvaus Hankinnan pyytäjä muodostaa hankintapaketin sisällöstä nimike- tai määräluettelon, jonka tarkkuustasolla ei sinänsä ole merkitystä. Riittää että luettelo pystyy määrittelemään hankinnan tarpeen. Luettelon nimikkeille linkitetään nimikettä koskevat asiakirjat, kuten suunnitelmat, tuotetiedot, tekniset vaatimukset, laatuvaatimukset, viranomaismääräykset jne. Näin muodostuu kokonaisuus hankinnan sisällöstä. Ostaja julkaisee hankinnan tarjouspyynnön asiakirjoineen projektin Internet-sivulla. Potentiaalisille toimittajaehdokkaille lähetetään esimerkiksi sähköpostiviesti, jossa kuvataan hankinta ylei- sellä tasolla ja kartoitetaan kiinnostusta tarjoamiseen. Mikäli toimittajaehdokas on kiinnostunut tarjoamaan hankintaa, hänelle toimitetaan tunnus ja salasana projektin Internet-sivulle, jotta hän pääsee käsittelemään varsinaista tarjouspyyntöä. Toimittajaehdokkaat käsittelevät tarjouspyyntöasiakirjoja Internetin välityksellä. Heillä on mahdollisuus lukea ja täydentää nimikkeille liitettyjä suunnitelma- ja spesifikaatiotietoja sekä lisätä mahdollisia omia tiedostojaan. Mikäli tarjouspyyntö sisältää sellaisia tiedostoja, esimerkiksi kuvia, joita toimittaja ei pysty tarvittavalla tarkkuudella käsittelemään omalla tietokoneellaan, voidaan tiedostot tulostaa tai tulostuttaa paperiversioiksi. Tarkoituksena on, että myös itse tarjous tehdään ja toimitetaan eteenpäin Internetin välityksellä. Huomioitavaa on se, että hankintaa tarjoavat yritykset eli myyjät eivät tarvitse muita erillisiä ohjelmistoja kuin oman Internet-selaimensa. Tiedonsiirtokanavana Internet mahdollistaa muutos- ja päivitystietojen välittymisen nopeasti läpi koko hankintaketjun ja hankinnan elinkaaren. Hyödyt Järjestelmä palvelee erityisesti hankintatoimen tarjouspyyntö- ja tarjousvaihetta parantaen dokumenttien keskitettyä jakelua ja vastaanottoa sekä dokumenttien keskinäisiä yhteyksiä. Järjestelmä mahdollistaa lisäksi reaaliaikaisen dokumenttien muutos- ja päivitystietojen lähettämisen läpi koko alihankintaketjun. Tarjouspyyntöjen tarkkuus paranee, mikä vaikuttaa saatavien tarjouksien arvottamiseen ja yhteismitallistamiseen. Samalla on myös olettavaa, että riskit pienenevät. Lisäksi on mahdollista saavuttaa ajansäästöä rutiinitoiminnoissa kuten asiakirjojen tulostamisessa, postituksessa ja vastaanottamisessa. Sähköisessä muodossa välitettävien asiakirjojen turhat paperikopiot vähenevät, koska jokainen osapuoli voi itse vaikuttaa siihen, mitä asiakirjoja tarvitaan paperiversioina. Tuotekehityshanke on tällä hetkellä pilotointi- ja testausvaiheessa. Antti Tavaila CM-Systems Oy Ratapihantie 11 PL Helsinki Kauppatiedonkäsittely Internetissä Puh: Fax: Projektitoiminta 3/98 Sivu 5

6 RAHOITUS Asiakkaan tarpeet ja tilanne vaikuttavat rahoitusmuodon valintaan Virpi Gustafsson, Ahlstrom Machinery Oy Sellu- ja paperitehtaat erityisesti Aasiassa, Venäjällä ja itäisen Euroopan alueella sekä Latinalaisessa Amerikassa vaativat entistä enemmän konetoimittajaltaan kokonaisongelman-ratkaisua eli konetoimituksen lisäksi kilpailukykyistä ja innovatiivista rahoitusratkaisua. Rahoituksella voitetaan harvoin kauppa kotiin, mutta hyvällä rahoituspaketilla voidaan erottua ja siten vaikuttaa kokonaiskilpailukykyyn. Tyypillisimmät rahoitusmuodot ovat ostajaluotto, puiteluotto, forfaiting, leasing ja projektirahoitus. Monesti rahoitus voidaan toteuttaa käyttäen useampaa kuin yhtä rahoitusmuotoa - lopulta rahoituspaketin kilpailukykyisyys ja sopivuus asiakkaan tilanteeseen ratkaisee. Asiakkaan tarve ja tilanne ratkaisee Rahoitusmuodoilla on omat erityispiirteensä ja rahoitusmuodon valintaan vaikuttaa asiakkaan tilanne ja tarpeet. Tyypillisimmät rahoitusmuodot ovat ostajaluotto, puiteluotto, forfaiting, leasing ja projektirahoitus. Monesti rahoitus voidaan toteuttaa käyttäen useampaa kuin yhtä rahoitusmuotoa - lopulta rahoituspaketin kilpailukykyisyys ja sopivuus asiakkaan tilanteeseen ratkaisee. Rajat eri rahoitusmuotojen välillä voivat olla hämärät - rahoitusrakenne voi perustua vaikkapa ostajaluottoon, mutta vakuuspaketti tuo siihen piirteitä projektirahoituksesta. Yrityksen velkataakka vaikuttaa osakkeen hintaan markkinoilla. Pörssiyritykset tutkivat siksi taseen ulkopuolisia rahoitusratkaisuja kuten leasingiä ja projektirahoitusta. Toisaalta asiakkaalla voi myös olla kädet sidotut taserahoituksen suhteen. Yrityksen olemassa olevat rahoittajat ovat voineet asettaa rajoitteita velanoton suhteen. Päätös toteuttaa jokin pääomainvestointi projektirahoituksella voi perustua yhteen tai useampaan teolliseen tai taloudelliseen tavoitteeseen. Jos asiakas ei halua taserahoitusta tai investointi on liian suuri toteutettavaksi taserahoituksella, voidaan rahoitus perustaa projektira- hoitukseen. Yhtiö, jolla on vahva pääomarakenne, saattaa käyttää hyväkseen asemaansa rahamarkkinoilla ja toteutaa investoinnin minimoimalla projektista aiheutuvat riskit taseensa ja velkavastuun ulkopuolelle. Tällainen investoija saattaa myöskin päättää hyödyntää edullista markkinatilannetta ja toteuttaa useamman projektin yhtäaikaisesti vaarantamatta taserakennettaan ja luottokelpoisuuttaan. Yksityinen projektin kehittäjä tai yhtiö, jolla on heikko pääomarakenne, voi olla tilanteessa, jossa oma luottokelpoisuus ei riitä ansaitsemaan rahoitusta, mutta sen sijaan investoinnin vahvuudet mahdollistavat projektin toteutuksen. Usein tällainen projekti toteutetaan minimaalisella omalla pääomalla runsasta velkarahoitusta hyväksi käyttäen. Hankkeen koko vaikuttaa myös valittavaan rahoitusmuotoon. Projektirahoitus tulee liian kalliiksi pienissä hankkeissa. Toisaalta pieniin hankkeisiin kannattaa tuskin rakentaa myöskään monimutkaisia leasing rakenteita. Puiteluotto ja forfaiting voivat olla asiakkaalle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja jos asiakkaan investointi on pieni, pankkitakaus on saatavissa ja lisäksi rahoitus halutaan toteuttaa nopealla aikataululla. Rahoitusmuodon valintaan vaikuttavat myös maakohtaiset erityispiirteet. Esimerkiksi Chilessä ulkomaisen pääoman tuontia on säännelty ja se asettaa vaatimuksia rahoitusmuodon valintaan. Maissa, joissa lainsäädäntö ei ole kyllin kehittynyt kuten esimerkiksi Venäjällä ei taas voida perustaa projektirahoitukseen tai kansainväliseen eli 'cross border' -leasingiin. Ostajaluotto on tyypillisin rahoitusmuoto Ostajaluotto on yleisesti käytetty taserahoitusmuoto ja se sopii suurienkin hankkeiden rahoittamiseen. Ostajaluotossa luottosuhde syntyy ostajan ja pankin välille ja ne hoitavat luottoon liittyvän dokumentoinnin. Vakuutena voi olla pankkitakaus, asiakasyrityksen takaus tai vaikkapa tulevaisuuden kassavirta. Useissa rahoitusrakenteissa kehittyviin maihin vientimaan takuulaitos ottaa suurimman osan ostajan tai ostajan pankin poliittisesta ja kaupallisesta riskistä ja rahoittava pankki kantaa residuaaliriskin. Viejä saa maksunsa sopimuksen maksuehtojen mukaisesti suoraan pankilta eli se muistuttaa käteiskauppaa. Tällöin viejällä ei ole ostajan maksuriskiä mikäli luottosopimus on allekirjoitettu ja luoton nostoon oikeuttavat dokumentit sovittu. Sivu 6

7 Ostajaluotto Rahoittava pankki LUOTTOVAROJEN MAKSU Puiteluotto Forfaiting MAKSU VELKA- SITOUMUKSESTA Pankki VIEJÄT Pankki Viejä LUOTTOSOPIMUS LUOTON KUOLETUS Viejä Forfaiting on nopea ja joustava rahoitusmuoto Forfaiting on rahoitusmuoto, jossa rahoittava pankki ostaa viejältä tämän ulkomaisiin saataviin liittyviä velkasitoumuksia; vekseleitä tai velkakirjoja. Velkasitoumuksissa on oltava ensiluokkainen takaus. Forfaiting sopii hyvin tilanteissa, joissa asiakkaan rahoituksen vakuutena on pankkitakaus tai kyseessä on ensiluokainen yritysriski. Forfaiting -rahoituksen etuina ovat sen nopeus ja joustavuus - pitkällisiä lainadokumentaatioita ei tarvita. Forfaitingin etu verrattuna tyypilliseen OECD ehtoiseen vientiluottoon on mahdollisuus rahoittaa 100% kaupan arvosta. Toisaalta forfaiting ei sovellu rahoitukseen, jossa joudutaan rakentamaan vakuuspaketti esimerkiksi sellun myynnin kassavirrasta ja kiinnityksistä toimitettuihin laitteisiin. Forfaiting rahoituksessa pankki toimittaa viejälle vekselilomakkeet. Viejä asettaa nimellisarvoiset vekselit, joiden arvo on pääoma lisättynä korolla. Ostaja hyväksyy ja ostajan pankki takaa tai avalisoi vekselit. Asetetut, hyväksytyt ja taatut siirtokelpoiset vekselit talletetaan ostajan ja myyjän yhdessä sopimaan agenttipankkiin. Kun viejä laivaa tavarat, se esittää vientidokumentit agenttipankille. Agenttipankki antaa vekselit viejän haltuun. Viejä esittää siirtomerkinnöin varustetut vekselit rahoittavalle pankille. Pankki diskonttaa vekselit ja viejä saa pääoman osuuden nimellisarvoisista vekseleistä. Diskonttaus tapahtuu 'Non-recourse to exporter' -periaatteella, jolloin pankilla ei ole takautumisoikeutta viejään. TAVARA- TOIMITUS Kuva: Ostajaluotto LUOTTOSOPIMUS VELKASITOUMUKSEN MYYNTI LUOTON KUOLETUS LUOTTOVAROJEN MAKSU TAVARA- TOIMITUS KÄTEISMAKSU Kuva: Puiteluotto VELAN KUOLETUS TAATTU VELKASITOUMUS TAVARATOIMITUS Kuva: Forfaiting RAHOITUS OSTAJAN MAASSA Ostajan pankk tai Ostaja 15 % KÄTEISOSUU Ostaja tai Ostajan pankki OSTAJA Takaaja TAK Ostaja Puiteluotto sopii pienempiin hankkeisiin Puiteluotolla tarkoitetaan määräaikaista luottolimiittiä, jonka pankki on solminut ulkomaisen rahoituslaitoksen tai ostajan kanssa. Puiteluotossa myyjän pankin riskikohteena voi olla pankki ostajan maassa tai tietty yritys. Puiteluottojärjestelyt kattavat yleensä jonkin maantieteellisen alueen tai yksittäisen hankkeen. Puiteluotto sopii pienempien pääomatavaroiden vientitoimitusten rahoittamiseen. Rahoituksen ehdoista on sovittu rahoittavan pankin ja luotonsaajan välillä etukäteen. Toisin kuin erillisessä ostajaluotossa, puiteluotossa ei mene aikaa eikä rahaa lainadokumentaatioon. Viejän ja ostajan väliseen toimitussopimukseen tulee vain maininta puiteluoton käytöstä maksujärjestelynä. Viejän kannalta kauppa on käteiskauppaa. Viejä saa luottovarat suoraan rahoittavalta pankilta. Projektitoiminta 3/98 Sivu 7

8 Toimitusaikaisilta riskeiltä viejä suojautuu joko remburssilla tai agenttipankkiin talletetuilla ostajan hyväksymillä ja pankin takaamilla vekseleillä. Vekselit on oltava talletettuna agenttipankkiin jo ennenkuin tavaraa aloitetaan valmistaa. Järjestely suojaa myös ostajaa, sillä viejä ei saa vekseleitä haltuunsa ennen kuin on laivannut tavarat tai muutoin täyttänyt sopimuksen maksuehdoissa määritellyt ehdot. Leasing on vuokrausta Leasing on koneiden tai laitteiden pitkäaikaista vuokrausta, jossa vuokralle antaja (lessor) luovuttaa koneen vuokralle ottajalle (lessee) sovituksi vähimmäisajaksi tiettyä, määräajoin erääntyvää leasingvastiketta vastaan. Leasing eli koneiden tai laitteiden pitkäaikainen vuokraus luetaan ns. taseen ulkopuoliseen rahoitukseen, koska leasing velvoitteet eivät näy taseessa toisin kuin normaali velkarahoitus. Leasing ei edellytä omarahoitusta ja näin ollen leasing investoinnit eivät rasita yrityksen maksuvalmiutta. Leasing sopimus on helppo budjetoida, sillä leasing maksut juoksevat etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Leasing ei myöskään sido reaalivakuuksia. Leasingkohde riittää kehittyneissä maissa ja hyvien yhtiöiden osalta vakuudeksi. Lisävakuuksien tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Leasingmuotoja on useita. Kansainvälisen veron huomioivan leasingin tarkoituksena voi olla käyttää hyväksi eri maiden erilaista verotuskäytäntöä. Esimerkiksi leasingrakenteessa, jossa vuokralle antaja on Englannissa ja vuokralle ottaja Yhdysvalloissa, voi asiakas Yhdysvalloissa vaatia omistukseen perustuvia veroetuja omassa maassaan ja vastaavasti englantilainen vuokralle antaja voi hyödyntää omistukseen perustuvat veroedut oman maansa lainsäädännön mukaan. Tästä puhutaan double-dip -rakenteena. Veroleasingiin perustuvan rakenteen luominen vaatii ehdotonta ammattitaitoa eri maiden vero- ja kirjanpitolainsäädännön alueella ja rakenteiden työstäminen vie aikaa ja rahaa. Projektirahoituksessa päävakuutena on kassavirta Projektirahoitus sopii suuriin hankkeisiin kuten esimerkiksi greenfield sellutehdashankkeisiin. Suurissa greenfield hankeissa tarvitaan riskinjakoa useiden maiden takuulaitosten ja pankkien kanssa ja projektirahoitus voi olla perusteltu vaihtoehto sekä rahoittajien,takaajien että sponsoreiden eli projektin omistajien näkökulmasta. Projektirahoituksen tasevaikutus on pieni, eikä se siten rasita sponsoreiden velanottokapasiteettia. Omana erityisenä rahoitusmuotonaan projektirahoitus on varsin nuori, eikä sen käyttö lukumääräisesti ole suurta. Projektirahoituksella toteutettavan teollisen investoinnin tunnusomaisia piirteitä ovat: - Investointia varten muodostetaan itsenäinen projektiyksikkö - Omistajat eivät ole vastuussa projektivelasta - Velanhoito perustuu projektin kassavirtaan - Vakuus muodostuu projektiyksikön omaisuusmassasta - Projektin taloudellinen tulos ja osapuolien väliset suhteet järjestetään projektikohtaisilla sopimuksilla Teollisen investoinnin toteutukseen tarvitaan suuria pääomia. Rahoittajien vaade oman pääoman osuudeksi sellutehdasinvestoinnissa on useissa tapauksissa 30 % investoinnin kustannuksista - loppu on velkarahaa. Luotonantajien ja takaajien vakuus lainalle on hankkeen tulevaisuuden odotukset eli kassavirta. Projektin taloudellisen lopputuloksen arvioiminen on rahoittajan ja takaajan keskeisin tehtävä. Luotonantajien on vakuututtava investoinnin teknisistä, taloudellisista, oikeudellisista, ympäristöllisistä ja poliittisista vaikutuksista. Tässä tulevaisuuden arvioinnissa taloudelliset kassavirta-analyysit, herkkyysanalyysit ja ulkopuoliset asiantuntijalausunnot toimivat taustana päätöksenteossa. Projektirahoituksen keskeiset osapuolet Projektinomistaja on keskeisimmässä roolissa teollisen investoinnin toteutuksessa. Projektinomistaja tekee oman pääoman ehtoisen sijoituksen projektiin. Projektinomistaja on yleensä hankkeen takana ja investoinnin lopputulos palvelee ennenkaikkea hänen taloudellisia intressejään. Eri projektinomistajilla on yleensä omat roolinsa ja tehtävänsä projektin toteutuksessa (esim pääomasijoittaja ja teollinen partneri). Teollisissa projekteissa laitetoimittaja joutuu sitoutumaan tiukkoihin toimitusehtoihin ja antamaan vakuuksia (pankkitakaus) toimituksensa varmuudeksi. Urakoitsijan rooli teollisen projektin toteuttamisessa on paljolti samanlainen kuin laitetoimittajankin. Kummankin osuus on ajallisesti rajattu investoinnin alkupäähän, mutta vaikuttaa koko taloudellisen käyttöiän. Urakoitsijan (rakentajan) sopimusvelvoitteet ovat vaativia koskien toimitusaikaa. Teollisuuslaitoksen moitteeton käyttö on projektiosapuolien kannalta keskeisessä asemassa. Usein projektin aktiivinen omistaja ottaa vastuun laitoksen toiminnasta (teollinen partneri). Häiriöt raaka-aineen toimituksissa kuten raakapuun toimituksissa vaarantavat projektille asetetut toimintavaatimukset. Vaikeuksia voi esiintyä raaka-aineen saannissa tai raaka-aineen hinnan nousu saattaa vaarantaa projektin taloudellisen perustan. Riskiä hallitaan tyypillisesti pitkäaikaisin kiinteähintaisin sopimuksia raaka-aineen toimittajan ja projektiyksikön välillä. Lopputuotteen valmistus on koko teollisen investoinnin tarkoitus. Lopputuotteeseen ja ennen kaikkea sen hintakehitykseen liittyy varsinkin selluteollisuudessa riskejä. Projektin velanhoitokyky on riippuvainen valmistuskustannusten ja lopputuotteen markkinahinnan välisestä suhteesta. Riskiä voidaan hallita sellua välittävien agenttien pitkäaikaisilla ostosopimuksilla (offtake agreement). Teolliset investoinnit vaikuttavat lähes poikkeuksetta jollakin tavalla ympäristöönsä, asukkaisiin ja luontoon. Ympäristön yhteisiä intressejä edustaa useimmiten julkinen valta, jolla on oikeus päättää investointia koskevista lupakysymyksistä. Mikäli projektin omat itsenäiset ansiot, ennakoitu kassavirta ja investoinnin edustama varallisuusarvo eivät ansaitse yksinomaan projektiriskille perustuvaa rahoitusta, tarvitaan rahoituksen tueksi muita elementtejä, kuten esimerkiksi ulkopuoliset lisävakuudet, projektisponsoreiden suorat tai epäsuorat takaukset tai rahoitusreservit. Projektiyksikön kassavirta ja varallisuus eivät tällöin olekaan ainoita velanhoitoidon ja takaisinmaksun turvaamisen lähteitä. Virpi Gustafsson Manager Trade and Project Finance Ahlstrom Machinery Oy Sivu 8

9 MENESTY PROJEKTIOSAAMISELLA! PROJEKTI-INSTITUUTTI Projektikoulutuksen ja -kehittämisen edelläkävijä OTA MEIDÄT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN YRITYKSESI PROJEKTIKULTTUURIA Projektikulttuuriin kuuluu henkilöstön projektinhallinnan osaaminen, yhteistyö- ja tiimivalmiudet sekä organisaation tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset projektinjohtamisprosessit ja -käytönnöt. Meillä on työkalut arviointiin ja kehittämiseen sekä laadukkaat koulutusohjelmat. TUTUSTU MONIPUOLISIIN YRITYSKOHTAISESTI RÄÄTÄLÖITYIHIN TAI AVOIMIIN SEMINAAREIHIMME Yrityskohtaisesti räätälöidyt koulutus- ja kehittämispalvelut räätälöidään aina asiakkaan toimintaan ja tarpeisiin. Projektivalmennus - käytännönläheinen projektikoulutus Koulutuksen sisältö pohjautuu kansainvälisiin käsitteistöihin, menetelmiin ja standardeihin, mutta toteutetaan käytännönläheisesti. Seminaareja on perusseminaarin lisäksi tuotekehitykseen, projektivientiin ja sisäisten kehittämisprojektien hallintaan räätälöityinä. PM Professional - koulutus projektialan kokeneille ammattilaisille Koulutusohjelmat kattavat kaikki projektien operatiivisen johtamisen alueet. Ohjelmassa mm. riskienhallintaa, projektinjohtamisen menetelmiä ja projektitiimien johtamista. PM Business - yritys- ja liiketoimintajohdon koulutus Seminaareissa keskitytään projektiliiketoiminnasta ja ohjelmajohtamisesta vastuullisten henkilöiden kouluttamiseen. PM Vision - projektitoiminnan ajankohtaisuus ja tulevaisuus Seminaarit tuovat uusinta uutta tietoa projektitoiminnan tulevaisuuden trendeistä ja haasteista. PROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT PM Quality - Intranet-sovellus projektiohjeisiin ja projektidokumenttien hallintaan PM Quality on helppokäyttöinen sovellus, joka helpottaa projektinhallinnan asiakirjojen laatimista, päivittämistä ja arkistointia. PM Profile - Internet -työkalu projektiosaamisen ja projektiprosessien arvioimiseksi PM Profile nostaa esiin osaamistarpeet ja paikantaa projek-tiosaamisen nykytason.tuloksena saadaan osaamisprofiilit ja selkeät suositukset projektien kehittämiseksi. Näin koulutus ja prosessien kehittäminen voidaan kohdentaa juuri oikeaan tarpeeseen. Lisätietoja koulutus- ja kehittämispalveluistamme: Suomen Projekti-Instituutti Oy Tekniikantie 12, Espoo puh. (09) URL Projektitoiminta 3/98 Sivu 9

10 RAHOITUS Yksityinen rahoitus julkisissa rakennusinvestoinneissa Juha-Matti Junnonen, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Mika Lindholm, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Yksityisrahoituksen käyttöä julkisissa rakennusinvestoinneissa koskeva julkinen keskustelu on ollut sangen kiivasta viime aikoina. Myös Projektitoimintayhdistyksen lehdessä (No. 1/1998) Timo Tikkinen kirjoitti Suomen ensimmäisen yksityisrahoituksen turvin toteutetun tiehankkeen eli Lahden moottoritien rakentamisesta. Yksityisrahoitus on nähty eräänä keinona toteuttaa julkisia raken nusinvestointeja tilanteessa, jossa julkisella taholla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investointeihin tai julkisella taholla on muita syitä toteuttaa rakennusinvestointi yhteistyössä yksityisen osapuolen kanssa. Yksityisrahoituksen avulla on toteutettu rakennusinvestointeja lähes kaikissa EU-maissa. Erityisen voimakasta yksityisrahoituksen käyttö on ollut Iso-Britanniassa, jossa yksityisrahoitusta hyväksikäyttäen on rakennettu lukuisia aiemmin valtion hoitoon kuuluneita investointeja, kuten siltoja, teitä, vankiloita, kouluja jne. Yksityisrahoituksella on siten rakennuttu sekä infrastruktuuria että rakennuksia. Mikään uusi asia yksityisrahoituksen käyttö ei kuitenkaan ole, sillä yksityistä rahoitusta julkisissa rakennusinvestoinneissa on käytetty jo luvulta alkaen. Myös Suomessa yksityistä rahoitusta on käytetty 1800-luvun lopulla pääasiassa kanavien ja sulkupatojen, rautateiden sekä vesilaitosten rakentamisessa. Yksityisrahoitusmallin pääpiirteet Yksityisrahoitusmallissa yksityinen projektiyhtiö rahoittaa, suunnittelee, rakentaa, ylläpitää sekä mahdollisesti myös hoitaa kohteessa tapahtuvan toiminnan tietyn ajan, minkä jälkeen kohde palautuu julkisen osapuolen hallintaan. Julkinen osapuoli tekee projektiyhtiön kanssa sopimuksen tietyn palvelun toimittamisesta. Yksityisrahoitusmallissa julkinen osapuoli ostaakin tarvitsemansa palvelun, ei palvelun tuottamisessa tarvittava välineistöä. Yksityisrahoitusmallilla toteutettavien rakennusinvestointien pääosapuolia Omistajat Investointipankkiirit, lainopilliset ja tekniset neuvonantajat Passiiviset pääomansijoittajat Lainanjärjestelijät Lainanantajat Osakkeenomistajien ja osakepääomansijoittajien sopimus Lainanjärjestelysopimus Konsession antaja Projektiyhtiö Konsessiosopimus, hyväksynnät, valtuutukset, takuut, mahdollinen osakepääoma, lainat, tukisitoumukset Vientiluottotakaukset ovat julkinen osapuoli (konsession antaja), projektiyhtiö, rahoittajat, sijoittajat sekä käyttäjät (kuva 1). Julkinen osapuoli voi olla valtio, kunta tai joku muu julkinen taho, suuri kansainvälinen instituutio, niiden kombinaatio tms.. Julkinen osapuoli luo linjaukset rakennusinvestoinnin toteutukselle ja sen rooli on ennen kaikkea pitää huolta siitä, että yhteiskunta saa tarvitsemansa julkisen investoinnin ja palvelun. Julkinen sektori myös päättää mitkä rakennusinvestoinnit toteutetaan yksityisrahoitusmallilla ja mitkä rahoitetaan muulla tavalla, päättää hankintaprosessista sekä ohjaa ja johtaa hankinnan suorittamista. Kun julkinen rakennusinvestointi on päätetty toteuttaa yksityisrahoitusmallilla, julkisen osapuolen tärkein tehtävä on määritellä tavoitteensa ja selvittää hyvinkin tarkasti investoinnin sisältö ja reunaehdot. Se merkitsee väistämättä sitä, että investoinnin valmisteluun kuuluu paljon etukäteistyötä: taloudellisia analyyseja, markkinatutkimuksia ja ennusteita, hankesuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia, asiakirjojen valmistelua jne. Projektiyhtiö on erityisesti hanketta varten perustettu yhtiö, jonka kokoonpano voi vaihdella huomattavasti eri tyyppisissä rakennusinvestoinneissa. Rakennusyritykset ovat tyypillisesti osa projektiyhtiötä, mutta toisaalta ne voivat toimia pelkästään urakoitsijoina tai operaattorina. On myös mahdollista, että julkinen osapuoli on osakkaana projektiyhtiössä tai se voi tehdä joitakin tehtäviä alihankintoina projektiyhtiölle. Lisäksi rahoittajat SR-sopimus Investointipankkiirit, lainopilliset ja tekniset neuvonantajat Vakuutussopimus Käyttö-/ylläpitosopimus Operointisopimus Osakepääomasijoitus Takaussopimus Vakuutusyhtiöt Operaattori Ylläpitäjä Urakoitsijat/ laitetoimittajat Suunnittelijat Kuva 1. Yksityisrahoitusmallin osapuolet ja sopimusjärjestelyt Sivu 10

11 ja vakuutusyhtiöt saattavat olla osaomistajina projektiyhtiöstä sen sijaan, että ne toimisivat pelkästään rahoittajina, sijoittajina ja riskien hoitajina projektiyhtiölle. Käyttäjät ovat julkista rakennusta tai infrastruktuuria käyttäviä kansalaisia, jotka maksavat käyttämästään palvelustaan käyttömaksuja projektiyhtiölle. Maksut voidaan maksaa suoraan käyttömaksuina (tietullit jne.) tai epäsuorasti julkisen osapuolen talousarviosta. Maksut voivat olla kiinteitä tai määräytyä puhtaasti käyttömäärän tms. muuttuvan tekijän perusteella. Riskityyppi Julkinen osapuoli Projek 1. Poliittiset riskit Yrityksen pakkolunastus Lakien ja verotuskäytännön muuttuminen Poliittiset tapahtumat Sopimuksen peruuttaminen 2. Rakentamisen riskit Maan pakkolunastus Kustannusten ylittyminen Rahoituskustannusten kohoaminen Ajallinen ja laadullinen riski Hallinnollisten toimien ajalliset riskit Töiden aiheuttamat vahingot 3. Toiminnalliset riskit Ympäristövaikutukset Force majeure Teknologiset riskit Käyttökustannusten ylittyminen Spesifikaatioiden muuttaminen 4. Kaupalliset riskit Riittämätön käyttö Säännöstellyt maksut Muut tulot Kilpailevan infrastruktuurin rakentaminen 5. Rahoitukselliset riskit Inflaatio Korkokanta Valuuttakurssit Taulukko 1. Esimerkki hankeriskien jakaantumisesta julkisen osapuolen ja projektiyhtiön kesken Yksityisrahoituksen ominaisuudet Yksityisrahoituksen tarkoituksena ei ole yksinomaan lykätä julkisten rakennusinvestointien taloudellista rasitusta myöhemmäksi, vaan lisätä myös yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Yksityisen sektorin erityistaidot ja kokemukset tuodaan entistä tiiviimmin julkisen sektorin käyttöön ja samalla tehostetaan pääomien käyttöä. Lisäksi mallin käyttö tuo yleisiä kansantaloudellisia että hankekohtaisia etuja. Kansantaloudellisista eduista huomattavin on se, että yhteiskunnallisesti tärkeitä investointeja voidaan tehdä valtion tai kunnan yleisestä taloudesta ja budjettitilanteesta riippumatta, jolloin hankkeiden ajoitusta voidaan säädellä huomattavasti helpommin kuin talousarviopohjaisessa rahoituksessa. Tarvittaessa hankkeita voidaan siten myös aikaistaa, jolloin myös investoinnista saatavat yhteiskunnalliset hyödyt aikaistuvat. Esimerkiksi Lahden moottoritien tapauksessa Liikenneministeriö on arvioinut, että yksityisrahoituksella tie voidaan avata liikenteelle viisi vuotta aikaisemmin kuin talousarvioperusteisesti rahoittamalla. Vuotuisiksi yhteiskunnallisiksi hyödyiksi on arvioitu vähentyneinä aika-, onnettomuus- ja ajoneuvokustannuksina noin 150 miljoonaa markkaa. Samalla käyttämällä yksityistä pääomaa julkisten rakennusinvestointien toteuttamisessa kotimaisten pääomamarkkinat kehittyvät sekä jossain määrin voidaan houkutella myös ulkomaista pääomaa Suomeen. Hankekohtaisia etuja saavutetaan sekä rakennusajalta että myös investoinnin käytön tehostumisesta. Rakennusaikaisista eduista huomattavin liittyy suunnittelun ja toteutuksen integroitumiseen, jolloin vastuusuhteet ovat selkeitä, saadaan useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, lopputulos on laadukkaampi, saavutetaan kustannus- ja aikasäästöjä sekä riskien hallinta on helpompaa. Myös elinkaariedullisten tuotteiden käyttö tehostuu, koska yksityinen osapuoli sitoutuu ylläpitämään investoinnin yleensä vuotta. Tärkeä yksityisrahoitusmallilla saatu hyöty voi olla myös investoinnin käytön tehostuminen. Esimerkiksi koulukiinteistön käyttöä voidaan tehostaa tarjoamalla sitä muuhun käyttöön tavanomaisen koulukäytön ohessa julkisen osapuolen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Osa hankekohtaisista eduista ei ole riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta, vaan ne voidaan saavuttaa myös tavanomaisen talousarviopohjaisen rahoituksen avulla mikäli käytetään ns. SR -toteutusmuotoja, joissa suunnittelu ja rakentaminen on päätoteuttajan vastuulla eikä rahoitus ole rajoittava tai tahdistava tekijä. x x x x x x x x x x Yksityisrahoituksen riskit Rahoitus- ja ylläpitovastuut sekä pitkä sopimusaika tuovat rakennusinvestointiin useita riskejä, joita ei perinteisesti rahoitetussa ja toteutetuissa rakennusinvestoinneissa ole. Riskit onkin siten analysoitava useasta näkökulmasta, jotta ne voidaan minimoida tai ainakin niihin voidaan varautua.. Lyhyen ja pitkän aikavälin riskien kohdentaminen sekä aliarviointi onkin eräs suurin yksityisrahoitusmallilla toteutettavien investointien vaikeuksista. Lyhyen aikavälin riskit ovat yleisesti osapuolten tiedossa, mutta pitkä aikaväli on vaikeammin ennustettavissa. Kustannustason nousu ja sopimusajan tuotto ovat riippuvaisia monista tekijöistä, joihin osapuolet eivät voi kaikilta osin vaikuttaa. Yksityisrahoitusmallilla toteutettavassa investoinnissa olevat hankeriskit voidaan pelkistää neljään tekijään: - suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin riskeihin - rahoitukseen liittyviin riskeihin - toiminnallisiin ja ylläpitoon liittyviin riskeihin - maksumekanismiin ja maksun suuruuteen liittyviin riskeihin Yksityisrahoitusmallilla toteutettavissa rakennusinvestoinneista julkinen osapuoli siirtää osan riskeistä projektiyhtiölle (taulukko 1). Riskit jaetaan sopimusperusteisesti. Pääperiaatteena riskien jaossa on se, että se osapuoli kantaa riskit, joka parhaiten voi vaikuttaa sopimusvelvoitteen täyttämiseen tai vahingon välttämiseen. Rahoittajan kannalta tulevaisuuden arviointi on riskin olennaisin elementti. Tulevaisuuden kassavirran ennakoiminen on vaikeaa ja projektin velanhoitokykyyn liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä. Tämän johdosta rahoitukselle saatetaan asettaa lukuisia ehtoja. Keskeisessä asemassa investoinnin kokonaisrakenteen ja luottojärjestelyjen suhteen ovat sopimukset. Osakasyritysten oman pääoman sijoitukset projektiyhtiöön muodostavat projektiluotonantajien kannalta "riskipuskurin", joka alentaa rahoittajien velkasaatavan menettämisriskin tasoa. Projektiyhtiössä vieraan pääoman Projektitoiminta 3/98 Sivu 11

12 määrä suhteessa omaan pääomaan voi vaihdella projektista ja sen luonteesta riippuen, mutta tyypillisesti se on prosenttia. Kun investoinnin rahoituksessa edellytetään, että velka maksetaan projektin tuottamien hyödykkeiden ja palveluiden myyntituloina kertyvin varoin, merkitsee tämä sitä, että rahoittajat ottavat lähtökohtaisesti kantaakseen kaikki ne riskit, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti investoinnin valmistumiseen ja toimintaan. Kyseisten riskien toteutuminen voi johtaa siihen, ettei investointi kykene aikaansaamaan velanmaksuun riittävästi varjoja, jolloin rahoittajien velkasaatava jää täysimääräisesti maksamatta tai velan takaisinmaksu viivästyy. Riskit ja niiden suuruus muuttuvat investoinnin edistymisen myötä. Rahoittajien riskien kantamisen kannalta muodostaa investointi kaksi toisistaan selkeästi erottuvaa vaihetta; rakentamisvaiheen ja toimintavaiheen. Rakentamisvaiheen aikana rahoittajien riski kasvaa sitä mukaan kuin luottopääomaa luovutetaan projektiyhtiölle. Myös rakentamisvaihetta varten otettujen lainojen koronmaksuaika alkaa juosta. Luottopääoman kuoletusten ja korkojen maksu saatetaan sopia alkavaksi myöhemmin tiettynä ajankohtana, kun investointi alkaa aikaansaada kassatuloja tuottamansa hyödykkeen tai palvelun myynnillä. Rakennusvaiheen ajan rahoittajien riski on suurin, koska investointi silloin aiheuttaa pelkästään menoja aikaansaamatta vielä tuloja, joilla velkoja voitaisiin maksaa. Kaikkein pahimmassa tapauksessa investointi ei koskaan valmistu. Tavallisempaa kuitenkin on valmistumisen viivästyminen, mikä puolestaan voi johtaa toiminnasta saatavien tulojen menetyksiin. Saattaa myös osoittautua että rakentamiskustannukset nousevat huomattavasti suunniteltua korkeammiksi, mikä puolestaan lisää rahoituksen ja velanoton tarvetta investoinnin valmiiksi saattamiseksi. Valmistumisen viivästyksen aiheuttama tulojen menetys ja kustannusten ylitys vaarantavat sen, että projektin toiminta-aikanaan aikaansaamista tuloista kertyvällä varallisuudella voidaan maksaa velat rahoittajille täysimääräisesti takaisin. Tällaisen riskin varalta rahoittajat usein vaativat projektiyhtiön osakasyrityksiltä rakentamisvaiheen ajan voimassaolevan valmistumistakuusitoumuksen. Sitoumus sovitaan normaalista lakkaavaksi sitten, kun erityiset projektinvalmistumista ja toimintaa koskevat tarkastukset ja valmistumistestit on suoritettu ja kun projekti täyttää sovitut kriteerit. Valmistumisen jälkeen projekti on alttiina erilaisille toimintavaiheen riskeille. Toimintariski merkitsee sitä, ettei projekti pystykään tuottamaan hyödykkeitä tai palveluita riittävän hyvälaatuisina tai riittävinä määrinä. Tämä puolestaan johtaa ennakoitujen myyntitulojen menetyksiin. Myös toimintakustannukset voivat osoittautua suunniteltua suuremmiksi. Niin myyntitulojen menettäminen kuin kustannusten ylityksetkin merkitsevät projektiyhtiön velanmaksukyvyn heikkenemistä rahoittajien kannalta uhkaavasti. Kustannusten ylitysriskiltä suojautuakseen saattavat rahoittajat vaatia projektiyhtiön osakasyrityksiltä sitoutumista sijoittaa projektiyhtiöön riittävästi käyttöpääomaa kustannusten ylitysten varalta. Rahoittajien kannalta keskeinen markkinariski merkitsee vaaraa siitä, ettei investoinnin tuottamaa hyödykettä tai palvelua saadakaan myydyksi sellaisella hinnalla, että myyntitulot riittäisivät toimintakustannusten kattamiseen ja projektiyhtiön velkaerien maksuun. Projektin markkinariskit liittyvät sen tuottaman hyödykkeen kysyntään, tarjontaan sekä kustannustekijöihin, ja nämä riskit ovat samoja, jotka mikä tahansa hyödyke tai palvelu kohtaa markkinoilla. Markkinariskit määräytyvät myös osittain investoinnin luonteen mukaan ja hintamekanismin perusteella. Käytön perusteella määräytyvät tulot ovat vakiomaksuja riskialttiimpia, koska ennakoitu käyttömäärä perustuu arvioihin. Erityisesti kansainvälisessä projektiluotonannossa huomion kohteena olevat poliittiset riskit voidaan jaotella kolmeksi ryhmäksi: - Valuutan siirtoriski merkitsee vaaraa, ettei projektin aikaansaamien rahavarojen muuttamista vaihdettaviksi valuutoiksi ja valuutan siirtämistä projektin sijaintimaasta lainan takaisinmaksamiseksi voida tehdä - Sodat, sisällissodat, lakot ja muut sosiaalisen levottomuuden muodot, jotka uhkaavat projektin rakentamista tai sen toimintaa - Projektia vahingoittava projektin sijaintimaan julkisen vallan toiminta esimerkiksi pakkolunastukset sekä kohtuuttomat tai odottamattomat verotusta tms. koskevan lainsäädännön muutokset. Lopuksi Yksityisrahoitusmallin käytön tarkoituksenmukaisuus on ratkaistava kussakin yksittäisessä investointitilanteessa erikseen. Yksityisrahoitusmalli on vain eräs tapa, jonka avulla investointi voidaan toteuttaa. Kriittisenä tekijänä mallin käytölle on, että investoinnin on oltava liiketaloudellisesti sekä yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja perusteltavissa. Yksityisrahoituksen käytöllä ja sen osaamisella tullee olemaan suomalaisten rakennusyritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnassa huomattava sija etenkin keski- ja Itä-Euroopan alueella. TkL, KTM Juha-Matti Junnonen Tutkija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100, TKK Puh: Fax: juha-matti. TkL Mika Lindholm Tutkija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100, TKK Puh: Fax: Lähteet Dias A. & Ioannou P.G Debt Capacity and Optimal Capital Structure for Privately Financed Infrastructure Projects. Journal of Construction Engineering and Management, Vol. 121.No. 4, December. s Erme T Luottovastuusitoumukset ja projektin varallisuuteen kohdistuvat vakuusoikeudet kansainvälisessä projektiluotonannossa. Helsingin Yliopisto. Yksityisoikeuden laitos. Tutkielma Junnonen J-M & Lindholm M Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, Rakennusteollisuuden Keskusliitto; Kehitys ja tuottavuus nro. 56 Leskinen J Projektirahoituksesta. Teoksesta Projektirahoitus. Sopimusten verkostuminen. (toim. Saarnilehti A.). sivut Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Kokoomateosten sarja C:21 PIARC. C9 Committee Financing of Road Infrastructures - Guide for Methods of Financing and Public/Private Partnership. Walker, C & Smith, A Privatized infrastructure - the BOT approach Thomas Telford. Englanti. Wilde Sapte Project Finance - The guide to financing build-operate-transfer projects, Uses in PPP. Englanti. Sivu 12

13 ASIAKASSUHDE Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektitoiminnassa Kai Koskinen, Teknillinen Korkeakoulu TEKESin ja yhteistyöyritysten (Valmet ja Nokia Telecommunications) rahoittama tutkimushanke tuotti jatkuvan asiakassuhteen hoitoa (JAH) kuvaavan mallin. Mallissa tarkastellaan projektiyrityksen asiakassuhteen hoitamiseen liittyviä kriittisiä tekijöitä sekä tiedonhallintaa asiakasrajapinnoissa. Asiakassuhteen kehittämisen merkitys projektitoiminnassa Projektimaailmassa olevien yritysten toimintaa leimaa epävarmuus ja jatkuva muutos. Tällaisissa olosuhteissa yritys voi pyrkiä tilanteen hallitsemiseen kahdella toisistaan poikkeavalla perusstrategialla: - Teknologian hallitseminen toimitusprosessien ja järjestelmien kehittämisellä. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin toisenlaista toimintatapaa. - Asiakassuhteen jatkuva kehittämi- Teknologian siirto Projektiyritys tukee Asiakas Tietämyskanta Projekti täydentää Kuva 1. Projektiyrityksen ja asiakkaan välinen suhde. Asiakkaan va tieto / tietämy nen. Yrityksen ja asiakkaan yhteistyönä syntyy uudenlaisia ratkaisuja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. JAH-hankkeessa keskityttiin jälkimmäistä strategiaa tukevien toimintatapojen kehittämiseen. Jatkuvalla asiakassuhteella tarkoitetaan toimittajan ja asiakkaan välistä suhdetta, joka kestää useamman kuin yhden toimitusprojektin ajan. Ajattelutapaa voidaan kuvata kuvan 1 kaaviolla. Kuvasta näkyy, että projektiyrityksen ja asiakkaan välisessä yhteistyössä vaihdetaan toimitusten, palveluiden ja maksusuoritusten lisäksi myös informaatiota Uusia teknologioita tai toimintatapoja sovellettaessa se on usein tärkein jaettava resurssi (Artto et al. 1998). Yhteistyön luonne riippuu toimintaympäristöstä sekä asiakkaan ja yrityksen välisen suhteen kestosta; tässä on esitetty kolmitasoinen malli (Kuva 2 (Artto et al. 1998)). Tutkimusprojekti pilottiyrityksissä Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen tekemässä jatkuvan asiakassuhteen hoito (JAH) -tutkimushankkeessa olivat pilottiyrityksinä mukana Valmet Printing Papers / References and Projects ja NTC / Customer Service. Hanke keskittyi seuraaviin osa-alueisiin: - Jatkuvan asiakassuhteen hoito ja sen kriittiset tekijät - Tiedonhallinta asiakasrajapinnassa ja sisäisissä rajapinnoissa - Asiakaspalautejärjestelmien rooli - Edellytykset tietoteknisten ratkaisujen käytölle jatkuvan asiakassuhteen hoidossa Pilottiyrityksissä tehtiin case-tutkimukset, joissa selvitettiin toiminnan nykytilanne. Tämän jälkeen määriteltiin keskeiset kehittämiskohteet yllä mainituilta osa-alueilta ja luotiin JAH-malli. Siinä kuvataan asiakassuhteen hoidon tärkeimmät tehtävät, menettelytavat sekä niihin liittyvät roolit ja vastuut. Hankkeen aikana tehtyihin workshoppeihin osallistuivat lisäksi yhteistyöyrityksinä Nextrom ja Kone Elevators. Projektitoiminta 3/98 Sivu 13

14 Osaamisen suora hyväksikäyttö projektiyrityksessä Osaamisten yhdistäminen ja hyödyntäminen projektiyrityksessä Uuden osaamisen luonti ja hyväksikäyttö molemmissa yrityksissä Projektiyritys Projektiyritys Projektiyritys Kuva 2. Projektiyrityksen ja asiakkaan yhteistyötavat. Asiakassuhteen kehittämisen kriittiset tekijät Projektiyrityksen ja asiakkaan väliseen suhteeseen liittyy toimintaympäristöstä riippuvia ja yleisemmällä tasolla arvoihin sidonnaisia asioita. Tässä yhteydessä tarkastellaan yleisen tason asioita JAH-tutkimushankkeen kokemusten pohjalta. Tiedon ja työntekijöiden tietotaidon määrä lisääntyy jatkuvasti. Projektiyrityksessä oleva tieto on usein ainoastaan työntekijöiden mielessä, ts. tietämys on sanatonta eli koodaamatonta. Toisaalta nykyisten asiantuntemusta vaativien tehtävien seurauksena alaisten tietämys asioista on luonnostaan suurempaa kuin esimiesten. Projektiympäristössä on paljon hajallaan olevaa tietoa, jonka olisi muututtava tietämykseksi tai oikeamminkin ymmärtämykseksi, jotta sitä pystyttäisiin hyödyntämään tulevaisuudessakin. Tärkeäksi asiaksi nouseekin sanattoman tietämyksen muuttaminen sanalliseksi ja koodatuksi eli eksplisiittiseksi, jotta sen jakaminen onnistuu. Kun tämä eksplisiittisessä muodossa oleva tietämys sitten muuttuu vastaanottajien mielessä ymmärtämykseksi, voidaan organisaation tietämyksen katsoa kasvaneen. Välttämätön välivaihe on kuitenkin tiedon muuttuminen eksplisiittiseksi (Kulkki 1996, Stewart 1997) Asiakas on tärkeimpiä tiedon lähteitä projektiyrityksen kannalta. Välittömissä asiakaskontakteissa toimiville ihmisille muodostuu luonnostaan asiakkaan toimintaan liittyvää ymmärtämystä. Asiakkaalta tulee myös jatkuvasti järjesteltyä ja käsiteltyä tietoa monia virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin. Tiedon siirtymisen tulee olla nopeaa ja selkeiden pelisääntöjen ohjaamaa. On syytä määritellä, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan tiedonhallinnalla. Se käsittää kaikki toimenpiteet, joilla ohjataan tiedon keräämistä, varastointia ja jakamista, käsittelyä ja hyödyntämistä. Tiedonhallinnan tulee olla johdettua ja perustua sovittuihin selkeisiin menettelytapoihin. Tiedon löytämiseen ja hyödyntämiseen olennaisesti liittyvä asia on organisaation tärkeimpien resurssien eli asiantuntijoiden hyödyntäminen. Tiedon eli dokumenttien hallintaan on pitkän aikaa ollut olemassa tehokkaita työkaluja, asiantuntijoiden parempaan hyödyntämiseen perustuvia menetelmiä ovat mm. erityyppiset Help Deskit. Nämä kaksi asiaa - dokumenttipohjainen tiedonhallinta ja asiantuntijoiden nopea ja helppo hyödyntäminen - muodostavat kivijalan, jolla tietämyspohjaisilla aloilla työskentevät yritykset seisovat (Stewart 1997). Tiedon siirtämiseen ja jakamiseen liittyvien menettelytapojen ja arvojen kehittäminen on perusteltua erityisesti silloin, kun yritysten välinen yhteistyö on pitkäaikaista. Tietojen välittämiseen ja jakamiseen kannustava ilmapiiri syntyy tilanteessa, jossa molemmat osapuolet ovat riippuvaisia toisen avusta, ts. heidän välillään vallitsee keskinäinen riippuvuus. Pelkästään toispuoleiseen riippuvuuteen perustuvissa suhteissa hallitsevalla osapuolella ei välttämättä ole mielenkiintoa tietämyksen siirtämiseen (Gummesson 1995). Ymmärryksen kehittyminen on monivaiheinen prosessi. Syysretkeen liittyvä esimerkki näyttää, kuinka datasta (ulkona sataa) kehittyy tietoa, kun se liitetään asiayhteyteen (tähän aikaan vuodesta se on luonnollista). Edelleen tiedon muodostuminen tietämykseksi edellyttää, että tehtyjä ratkaisuja, tilannetta tai olosuhteita osataan tarkastella käytettävissä olevien tietojen valossa (ehkäpä telttaretki ei ollutkaan kauhean hyvä idea). Viimeisessä vaiheessa tietämyksestä kehittyy viisautta tai ymmärtämystä. Tällöin tulevien päätösten perustana käytetään kerättyä tietämystä ja kokemusta (ensi vuoden syysretkelle kannattaa varmaan suunnitella toisenlaista ohjelmaa). Sopimusten ja tietoteknisten ratkaisujen kehittämisen tulee perustua edellä mainituille periaatteille ja toimintatavoille. Sopimukset ylläpitävät tällöin luottamuksellista ilmapiiriä ja keskinäiseen riippuvuuteen pohjautuvia liiketoimintastrategioita. Tietotekniset ratkaisut toimivat vuorostaan hyviksi havaittujen ongelmanratkaisumenetelmien tukena. Asiakassuhteen hoitaminen ja tiedon kerääminen Asiakassuhteen hoitamisen takana on siis ajatus luottamuksellisen suhteen merkityksestä asiakastiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Yllä mainittujen kriittisten tekijöiden perusteella voidaan määritellä tehokkaaseen asiakastiedon hyödyntämiseen perustuvan järjestelmän keskeisimmät ominaisuudet (Kuva 3): Sivu 14

15 Asiakasvastuuhenkilö Asiakkaan organisaatio P o Projektipäälliköt Tietokanta Kuva 3. Malli projektiyrityksen ja asiakkaan välisestä tiedon siirrosta. - Järjestelmässä on selkeät roolit, vastuut ja pelisäännöt - Asiakastiedon kerääminen ja välittäminen tapahtuu useiden henkilöiden toimesta (tummat nuolet). Tieto välittyy automaattisesti eteenpäin. - Tieto on välittömästi saatavilla kaikille sitä tarvitseville henkilöille yhteisen tietokannan kautta (läpinäkyvät nuolet) - Pitkän aikavälin näkökulma otetaan huomioon erillisten asiakasvastuuhenkilöiden toimesta - Tiedonhallinnan kaikki vaiheet (kerääminen, varastointi ja jakaminen, käsittely sekä hyödyntäminen) on otettu huomioon Menestyksellisen asiakassuhteen arvot Luottamuksellinen asiakassuhde perustuu yhteisesti hyväksytyille kommunikointia ja toimintamuotoja koskeville arvoille: Ehdottomuus Ymmärrettävä tässä nimenomaan ehdollisuuden vastakohtana. Tietojen välittäminen ja jakaminen tapahtuu ilman ehtojen tai vastapalvelujen pyytämistä, joka taas on tavanomaisen tavaroihin tai palveluihin perustuvan vaihdannan periaate. Eettisyys Välitettävän tiedon ja tiedonhankintamenetelmien tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyä etiikkaa. Avoimuus Kommunikoitaessa kerrotaan paitsi tiedot, myös asiaan oleellisesti liittyvät omat arvot ja arvostukset. Runsaus Tietoa välitetään monella eri tasolla ja monien henkilöiden toimesta, vaikka siitä tällöin aiheutuisi päällekkäisyyttäkin. Yhteisyys Projektiyritys ja asiakas toimivat yhteisen kehityshankkeen puitteissa, jolloin haetaan win-win -tyyppisiä ratkaisuja. Nämä arvot heijastavat toimivan asiakassuhteen olennaisia asioita ja ovat pohjana asiaankuuluvien menettelytapojen ja toimintamuotojen kehittämiselle. Lähdeluettelo Artto K., Heinonen R., Arenius M., Kovanen V. ja Nyberg T Global Project Business and the Dynamics of Change. Technology Development Centre Finland ja Project Management Association Finland, Helsinki, Finland. 147 s. Gummesson E Relationsmarknadsföring: Från 4P till 30R. Liber-Hermods, Malmö, Sverige. 344 s. Kulkki S Knowledge Creation of Multinational Corporations. Helsinki School of Economics and Business Administration, Helsinki, Finland. 276 s. Stewart T.A Intellectual Capital. Bantam Doubleday Dell Publishing Group Inc. New York, USA. 261 s. Kai Koskinen Tutkija Teknillinen Korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Projektitoiminta 3/98 Sivu 15

16 RAHOITUS Projektien rahoittaminen projektimyyjän näkökulmasta Matti Liedes, London Forfaiting Company PLC Rahoitustoiminnan näkökulmasta projektin rahoittaminen ei useimmiten juurikaan eroa laadullisesti minkä tahansa laite- tai palveluhankinnan rahoituksesta. Poikkeuksen muodostavat ne tilanteet, joissa projektikokonaisuus on ostajansa liiketoimintaan nähden merkittävä kustannuserä tai silloin kun ostaja ei ole kiinnostunut hankkimaan projektia ostamalla, vaan on enemmänkin kiinnostunut projektikohteen synnyttämästä lopputuotteesta/palvelusta tai on kiinnostunut projektikohteesta lähinnä sijoittajaroolissa. Projektimyynnin pääsisältö lienee yleisesti projektin tekninen sisältö ja sen kaupalliset ehdot. Projektimyyjän ja -ostajan osaaminen ja mielenkiinto liittyvät tyypillisesti juuri näihin alueisiin. Liike-elämässä hankintapäätökseen vaikuttavat myös useat muut reunaehdot kuten markkina- ja kilpailutilanne, yrityksen taloudelliset ja osaamisen resurssit ja kaikkien päätöksentekijöiden henkilökohtainen näkemys näistä ja muista päätöksenteon osa-alueista. Päätöksentekijät ovat muiden kuolevaisten lailla ympäristönsä vaikutuksille alttiita ja siksi kehityshankkeiden valinnassa, investointipäätöksissä ja toimittajavalinnoissa realisoituvat yleisen strategian lisäksi ympäristön vaikutus. Projektimyyjän tehtävä on ensin ymmärtää ostajansa liiketoimintaympäristöä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, päätöksentekokriteereitä, ja toimia sitten "ympäristövaikuttajana" potentiaalisen hankkeen edistämiseksi. Projektin rahoituksen edistäminen on siis sekä ostajan että projektitoimittajan etu. Yleisrahoitus Ostaja Ltd rahoitusosasto projektin rahoitus projektiorganisaat PROJEKTIN RAHOITUKSEN KOLME ERI TAPAA 1. Kun rahalla ei ole korvamerkkiä Useimmat ostokset (ovatpa nämä pro- Kuva 1. Tyypillisessä tilanteessa ostaja rahoittaa investointinsa osana normaalia yleisrahoitustaan - toimintamalli on projektimyyjälle helppoa vaan ei paranna kilpailuasetelmaa Sivu 16

17 jekteja tai eivät) maailmassa lienevät ostajalleen pieniä ostajan omaan taloudelliseen asemaan verrattuna. Ellei ostajan taloudellinen asema ole ongelmallinen, rahoitetaan tällainen ostos yleensä osana ostajan yleistä varainhankintaa. Tällainen tilanne vallitsee tyypillisesti teollistuneen maailman suuryrityksissä ja julkishallinnossa. Rahoitus elää tällöin omaa elämäänsä eikä keskustelu rahoituksen ja projektihankinnan välillä muodostu kovinkaan tärkeäksi. Päätöksentekokriteerinä rahoitus on toissijainen. 2. Kun projektin kassavirta halutaan positiiviseksi Jos kyseessä oleva projekti on laajuudeltaan merkittävä ostajansa taloudellisen asemaan nähden tai ostajan taloudellinen asema on kireä, pyrkii ostaja tyypillisesti keskittymään sellaisiin investointikohteisiin, joiden synnyttämä kassavirtarasite ja taserasite ovat mahdollisimman pienet. Tällainen tilanne vallitsee useimmilla kehittyvillä markkinoilla, pienyrityksissä ja kasvuyrityksissä. Koska projektivalinnassa on tärkeä sen synnyttämä kassavirta, tulee projektin rahoituksen vastata sen synnyttämä tulovirtaa - ainakin jossakin määrin. Tällaisen hankkeen rahoituksessa esitetään seuraavia kysymyksiä: - onko kohde rahoitettavissa vieraalla pääomalla (velalla)? Onko velan taserasitus kohtuullinen ostajan laajuuteen nähden? Tuleeko osaprojektia rahoittaa omalla pääomalla? Onko operatiivinen leasing mahdollinen vaihtoehtoratkaisu taseongelmalle? - mikä on hankkeen synnyttämä tulovirta? (myös kustannussäästöjä voidaan pitää tulovirtana, joskin useimmille ostajille tämä jää lähinnä teoriaksi, jonka voikin unohtaa pikaisesti projektin toteutuksen jälkeen) - millainen tulisi olla projektin rahoituksen määrä, pituus ja mikä on oikea velan ja oman pääoman suhde? - soveltuuko oman pääomanehtoinen rahoitus nykyiselle omistajakunnalle? - pystyykö yritys hankkimaan velkarahoituksen "omalla nimellään" siis ilman erityisiä vakuuksia tai kovenantteja? Jos yrityksen luottokelpoisuus ei ole rahoittajalle riittävä, mitä ovat mahdolliset Korvamerkitty projektin rahoitus lisävakuudet - projekti itsessään, projektin kassavirta, yrityksen koko kassavirta, yrityksen muu omaisuus jne. Mikä on näiden vakuuksien arvo, kuinka hankalaa tai helppoa on niiden hyödyntäminen ja miten niiden käyttö vaikuttaisi yrityksen muuhun liiketoimintaan? - jos ostajan velanottokyky ja halukkuus mahdollistavat kohteen rahoituksen yksinomaan velkarahoituksella, mikä on eri rahoituslähteiden hinta / laatusuhde? Kustannuspuoli on helpompi arvioida, mutta mikä tekee rahoituksen laadusta hyvän tai huonon - dokumentaation helppous /vaikeus, rahoitukseen liittyvät liiketoiminnan rajoitukset, jälleenrahoituksen lähde, luotettavuus, "small print" jne. - mitä vakuuksia ostaja voi ja haluaa hankkeelle tarjota? Jos ostaja ei kuitenkaan ole identifioinut itse yhtään kelvollista ratkaisumallia, ei projektin myyjällä juuri ole edellytyksiä edistää asiaansa. Potentiaalisten ratkaisujen määrä kuitenkin on yleensä varsin suuri. Eri ratkaisuihin liittyvät vaatimukset ja edut vaihtelevat ja tyypillistä on, että vaihtoehtojen paremmuusvertailu jääkin subjektiiviseksi ja vertailijan omasta kriteeristä riippuvaiseksi. Rahoituksen vuosikustannuksen vertailu ei yksinään kerro juuri mitään rahoitusratkaisun hyvyydestä tai huonoudesta. Jos projektin kassavirta (joka muodostuu sekä investoinnin tulovirrasta että rahoituksen menovirrasta) on osa päätöksentekijöiden kriteeristöä, on projektitoimittajalla melkoinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Ongelmaksi tällä kohdalla muodostuvat toisinaan projektitoimittajan ja tämän vastapuolen ensisijaisesti tekninen suuntautuneisuus, joka ei jätä sijaa paneutumiselle kohteen rahoitukselle. On myös selvää, että ostajan rahoitus on intiimi seikka, josta ei tietoa juuri ulkopuolisille kysymättä levitellä. Projektimyyjän aktiivisuus, halu ymmärtää ostajan kriteeristöä ja kyky tarjota asiakkaalle sopivaa ja helpoimmalla mahdollisella tavalla toteutettavaa rahoitusta voi kuitenkin edistää merkittävästi toimittajan kilpailullista asemaa. Projektitoimittajan välineet liittyvät riskinjakoon, tuotteen ja velka- ja/tai leasingrahoituksen rakenteeseen ja hinnoitteluun jne. Projektimyyjän henkilökohtainen panos asian edistämisessä on tärkeä. Toimittajan oma rahoitusväki tai ulkopuolelta hankitut rahoittajat avustavat, mutta eivät juuri koskaan korvaa myyjän omaa paneutumista. Ostaja Ltd 3. Projektirahoitus Projektirahoitus ei tarkoita projektin rahoitusta. Projektirahoitus on erityinen rahoituksen muoto, jolla tarkoitetaan oman ja vieraan pääoman rahoitusta projektin ympärille perustetulle projektiyhtiölle, josrahoitusosasto projektiorganisaa Kuva 2. Rahoitusmalli, jossa ostaja selkeästi korvamerkitsee yksittäisen projektin rahoituksen - toimintamalli antaa projektimyyjälle mahdollisuuden parantaa kilpailuasetelmaansa. Projektitoiminta 3/98 Sivu 17

18 sa rahoituksen ainoana takaisinmaksun lähteenä on projektiyhtiön oma kassavirta ja ainoana vakuutena projektikohde sopimuksineen. (Projektirahoituksen muotoja on monia. Erilaiset rahoittajien arvostamat kirjainlyhennelmät kuten BOT, BOOT, PFI, IPP, SPP ovat kaikki projektirahoitusta.) Projektirahoitusta käyttävät yritykset ja julkishallinto. Motiiveja ovat taserasituksen rajoittaminen, budjettirajoitukset, velanottokyvyn heikkous (tai haluttomuus) ja riskin rajoittaminen. Projektin kehittäjälle ja sponsoreille /omistajille, projektirahoitus on merkittävä työkalu, joka on 80- ja 90-luvuilla muuttanut suurprojektien toteutusta merkittävästi. Projektitoimittajille projektirahoitus on vaikuttanut ennen kaikkea siten, että se on muuttanut toimitussopimusten sisältöä. Avaimet käteen toimitukset aikaisempaa korkeampine vastuineen ovat tärkeä edellytys projektirahoituksen onnistumiselle. Projektirahoituksen kasaaminen on aina sponsorin kontrolloima tapahtuma. Sponsori voi olla joko itse projektikohteen lopputuotetta (energia, moottoritien käyttöoikeus) ostava taho, jokin teollinen sijoittaja tai projektitoimittaja, jonka liiketoimintaa on projektitoimituksen lisäksi myös itse projektikohteen operoiminen. Rahoitusmarkkinoille projektirahoitus on Vieras pääoma luonut kokonaan uudenlaisia rahoituskohteita, jotka historiallisesti ovat antaneet rahoittajilleen hyvän riski/ tuotto -suhteen. Se, että projektin kehittäjät ja sponsorit halukkaasti pyytävät projektitoimittajia tai näiden pankkeja osallisiksi rahoitukseen, on toimittajille ongelmallista. Päinvastoin kuin muussa ostajarahoituksessa, toimittaja on projektirahoituksen tapauksessa puhtaasti riskin ottajan roolissa. Tällaisessa asetelmassa toimittajan lisäarvo huipentuu joko rahoitusriskin alihinnoitteluun tai sellaisen riskin ottamiseen, jota rahoitusmarkkinat eivät hyväksy. Moinen riskin ottaminen on perusteltua silloin kun projektitoimittajalla on perustelu ja rahoitusmarkkinoita selkeästi positiivisempi näkemys projektiyhtiön liiketoimintaan ja/tai vakuusarvoihin liittyvistä tuotoista ja riskeistä. Jos tällaista näkemystä ei ole, tulisi tällainen projektiriskin ottaminen katsoa markkinointibudjettia rasittavaksi tapahtumaksi. Muussa ostajarahoituksessa mahdollinen projektin edistäminen rahoituksen avulla rahoitusrakenteeseen ja -hinnoitteluun kajoamalla ei projektirahoituksessa toteudu myöskään siksi, että projektirahoitus on selvästi tiukemmin sponsorin ja tämän valitseman pääjärjestelijän luomus. Tähän neuvottelupöytään ei yksittäisillä projektitoimittajilla ole kutsua. Projektirahoituksen suuri etu on ollut se, että se on mahdollistanut projektikohteeseen ja sen liiketoimintaan liittyvän riskin jakamisen rahoitusmarkkinoiden ja sponsoreiden kesken. Aikaisempi sponsorin omaan tulomuodostukseen pe- Co ltd + muut sponsorit (=päätöksentekijät) Projektiyhtiö (= Ostaja Ltd) - oma tase - oma kassavirta Kuva 3.Projektirahoituksessa projektiyhtiön rahoituksesta huolehtivat sponsorit sekä näiden valitsema(t) rahoittajat. Tässä mallissa yksittäisen projektitoimittajan edellytykset käyttää rahoitusta myynninedistäjänä ovat olemattomat. Oma pää rustuva lainanotto ei mahdollistanut kovinkaan nopeaa investointiohjelmaa, kun taas projektirahoitus on sellaisen mahdollisuuden luonut. Projektirahoituksen merkittävä rajoite työläyden lisäksi on se, että se rajoittaa merkittävästi sponsoreiden päätösvapautta. Projektiriskiä kantavan rahoittajan lähtökohta on, että liiketoiminta toteutuu erittäin tarkasti alunperin esitetyn liiketoimintasuunnitelman ja ennusteiden mukaisesti. Poikkeamat tästä johtavat helposti vain liiketoiminnan halvaantumiseen. Jos projektiyhtiön liiketoiminta on esimerkiksi infrastruktuuriin liittyvää toimintaa, jonka sisältö ja kassavirta voidaan tarkasti mallintaa, on projektirahoitus oivallinen väline. Vastaavasti sellainen perustettava yritys, joka tulee toimimaan epävarmassa toimintaympäristössä, on useimmille rahoittajille vaikeasti hyväksyttävä. Tällöin onkin syytä puhua venture capital toiminnasta, jossa rahoittaja ottaa selkeästi kantaa sponsoreiden ja liiketoimintasuunnitelmien uskottavuuteen pikemmin kuin sponsoreiden, alihankkijoiden, loppuostajien jne. luottokelpoisuuteen. Projektirahoitukselle sekä venture capital rahoitukselle on jatkossa olemassa varmasti nykyistäkin suurempi kysyntä. Olennaista on kuitenkin muistaa, että nämä rahoituksen työkalut ovat osa yritysrahoitustoimintaa kun taas projektimyyjälle nämä rahoituksen muodot eivät anna juuri lainkaan eväitä myynnin edistämiseen. Sen sijaan rahoituksen järjestäminen ostajaorganisaatiolle tiettyä korvamerkittävää projektia varten on se rahoituksen osa-alue, jossa projektimyyjällä voi olla aktiivisen edistäjän rooli Sen avulla projektimyyjä voi saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Matti Liedes Representative London Forfaiting Company PLC Sivu 18

19 ICEC The Role of ICEC in a Developing World Roger M Batten MBE, BSc(Eng), CEng, MICE, FACostE The International Cost Engineering Council (ICEC) represents national and multi-national cost engineering, quantity surveying and project management associations in which construction economics/management is the major activity. Over the past three years we have informally identified there is clearly great potential in a sound working relationship between Commission 10 and ICEC and we are now looking to the development of a formal working agreement: but that is not the subject of this paper. Firstly we shall look at the worldwi de role of ICEC, how we are achie ving our objectives and the ICEC accreditation of national qualifications. As I am particularly involved in the establishment of qualifications in the United Kingdom and Europe we shall also look at the activities of the ICEC European member associations in relation to qualifications and, in particular, the National Vocational Qualifications (NVQs) and, finally, see how these activities directly relate to current European Union (EU) legislation. It is interesting to see how far the ICEC has progressed since it was originally formed, by AACE International (then the American Association of Cost Engineers, recently renamed the Association for the Advancement of Cost Engineering), ACostE (the Association of Cost Engineers), DACE (the Netherlandse Stichting Voor Kostentechniek), and SMIEFC (the Sociedad Mexicana de Ingenieria Economica, Financiera y de Costos) at the 1976 Boston Congress, as the coordinating organisation to promote international cost engineering activity and development. With ICCCIV (Instituto de Costos de Construction del Colegio de Ingenieros de Venezuela), ISM (the Institution of Surveyors of Malaysia), and RABCE (the Russian Association of Bidders and Cost Engineers) recently joining, and with IPMSL (Institute of Project Managers of Sri Lanka), JSCPE (Japan Society of Cost and Project Engineers), SISV (the Singapore Institute of Surveyors and Valuers) and ZPM (Slovenian Project Management Association) in varying stages of applying to join, there will soon be some thirty member associations forming this unique worldwide network of cost professionals. In addition there is a large group in China who are looking to the ICEC member associations for help and advice in developing their own cost profession. Several ICEC member associations also have members outside their own countries, particularly AACE International with members in 78 other countries, ACostE with members in 50 other countries and AFITEP (Association Francophone du Management de Project) with members in 16 other countries. Some even have organisations in other countries, AACE International has sections in the Arabian Gulf, Egypt, Japan and Norway whilst ACostE has a Hong Kong and a Siberian Region. Overall this network consists of probably some 40,000 cost professionals in more than 100 countries. As only three associations, HKIS (Hong Kong Institute of Surveyors), ISM and SISV, share membership of FIG and ICEC, and these three associations are also members of PAQS (Pacific Association of Quantity Surveyors), an agreement between Commission 10 and ICEC will enlarge this network to the benefit of all members. The prime objective of ICEC is to promote cooperation between national and multinational cost engineering associations for their mutual well-being. Each member association has a delegate, and a vote. The member associations, through their delegates, control the activities of ICEC. The full Council meets every two years at the International Cost Engineering Congress; the last meeting was held at the XVth International Congress in Rotterdam, the Netherlands, last April. The next meetings will be held at the XVIth Congress in Calgary, Alberta, Canada in June 2000 and the XVIIth Congress in Melbourne, Australia in May At these meetings the delegates elect the officers for the next two years. The responsibility of these officers is to encourage dialogue between the member associations and the development of the cost engineering profession worldwide. For practical reasons ICEC is organised on a regional basis, Region I is North and South America, Region II is Europe and Near East, Region III is Africa and Region IV is Asia-Pacific. Regional meetings are held regularly at suitable events between Congresses. In June NZIQS (New Zealand Institute of Quantity Surveyors) hosted the Region IV meeting at the PAQS Annual Conference in Queenstown and, earlier this month, AACE International hosted the Region I meeting at their 42nd Annual Meeting in Cincinnati. In September NFP (Norsk Forening for Prosjektlelse) will be hosting Projektitoiminta 3/98 Sivu 19

20 the Region II meeting in Oslo at NORD- NET'98 in Oslo and, in November, ASAQS (Association of South African Quantity Surveyors) and CEASA (Cost Engineering Association of Southern Africa) will be hosting the Region III meeting in Midrand. Electronic communications are now used extensively within ICEC and all member associations have . The ICEC Web Page (to be found at is well established with links to many other Web Pages and is regularly updated. There is a secure section for Delegates on which all Notices, Agendas and Minutes are posted resulting in considerable savings on printing and postage. A vital function of ICEC is to provide a mutually recognised common standard of professional competence across all member associations. To this end ICEC accreditation is available to established qualification programmes of member associations. ICEC is, in itself, not a certifying body but has developed a set of requirements by which the qualification programmes run by national associations must abide in order to be recognised by the other national associations. These requirements are based on the original requirements set by AACE International, which started the first cost engineering certification programme, and set forth in the ICEC "International Cost Engineering Certification Standards" of November 1978 and the "Skills and Knowledge of the Certified Cost Engineer". ICEC accreditation requires that a qualification programme includes: - an examination (or a series of examinations) in each area of cost engineering (project environment, capital cost estimating, cost control, planning and scheduling) on the basis of a common knowledge base - the presentation of a technical paper - a time-limited validity (revaluation is compulsory after three to five years, by demonstrating continuing education, increased experience and service to the profession) Qualification programmes currently accredited by ICEC include those of AACE International, AACE-Canada, SMIEFC, ACostE, AFITEP, AICE (Associazione Italiana di Ingegneria Economica), DACE, NFP, AIQS (Australian Institute of Quantity Surveyors), ISM, HKIS (Hong Kong Institute of Surveyors) and NZIQS. In Europe, ICEC Region II, five of the ten national member associations (ACostE, AFITEP, AICE, DACE and NFP) have qualification programmes which are currently ICEC accredited. The ACostE is also in the process of applying to The Engineering Council for Certification as a Nominated Body (it is currently an Institution-affiliated body through an agreement with the Institution of Chemical Engineers which expires in June 2000) for Licensing to Register Incorporated and Chartered Engineers. This process is in addition to the ACostE qualification programme and, in itself, will not affect the ICEC accreditation. In the UK, and Europe, there is a burgeoning interest in competence based qualifications for all industries arising from the recognition of the need to: - enhance the general level of practitioner expertise and knowledge. - provide a nationally (and in future, internationally) recognised set of performance standards. This has led to the to the development of National Vocational Qualifications (NVQs) which are based on the principle of 'CAN DO' - in practice, not just 'KNOWS HOW' - in theory. Over the past few years the ACostE, with the support of the Engineering Construction Industry Training Board (ECITB), has been leading a team of industry practitioners in developing the Occupational Standards for the Project Control NVQ. In December 1996 this NVQ was accredited by the National Council for Vocational Qualifications and is now in general use in industry. The Project Control NVQ is part of the established qualification programme for Membership of the ACostE. As an established national qualification the Project Control NVQ, together with a formal CPD (Continuous Professional Development) programme, satisfies the requirements for ICEC accreditation. Unique among many professions we, as Cost Engineers, now have a qualification based on our Job Specification and the NVQ is the proof of our competence to perform. In April the ACostE, in partnership with the ECITB, Vocational Training Services (VTS), and AFITEP, AICE, DACE and NFP, submitted a proposal for EU funding under the Leonardo da Vinci Initiative for a - 'Transnational programme to develop and deliver transferable methods of workplace learning and assessment appropriate to Project Control systems and practices in the European petrochemical, water and heavy civil industries.' In other words - to make Project Control NVQs available to ICEC member associations in France, Italy, The Netherlands and Norway. The Leonardo da Vinci initiative already supports a project on the use of Standards of Competence in Continuing Professional Development (CPD), with partner organisations from Finland, Ireland, Portugal and the UK. Work on this project is nearing completion and is beginning to draw on and increasingly adapt a common framework for implementation in the different national situations. This framework sets out good practice for implementing CPD systems for professional bodies, employers and individuals. In April 1997, at the Region II meeting held on Oslo it was agreed to establish NVQs for the Region II member associations regardless of the outcome of the application for the Leonardo da Vinci funding. Interest in the development of the Project Control NVQ has not been limited to the European member associations. In July 1997, at the Region I meeting in Dallas, the AACE International Certification Board asked for a presentation to be made to them which has generated a great deal of interest and information has also been passed to the AACE International Education Board. In November 1997, at the Region III meeting in Johannesburg, the concept of competence based qualifications, relative to the current situation in South Africa, again generated a great deal of interest. To see how these activities relate directly to current European Union legislation we only have to look at Article 127 of the Treaty Establishing the European Community (as amended at Maastricht) which states: - The Community shall implement a vocational policy which shall support and supplement the action of Member States, while fully respecting the responsibility of the Member States for the content and origination of vocational training and also - The Community and the Member States shall foster cooperation with Sivu 20

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

Kaupan rahoitus Venäjälle ja muualle haasteet ja mahdollisuudet Joensuu 23.2.2010

Kaupan rahoitus Venäjälle ja muualle haasteet ja mahdollisuudet Joensuu 23.2.2010 Kaupan rahoitus Venäjälle ja muualle haasteet ja mahdollisuudet Joensuu 23.2.2010 Eila Raatikainen Nordea Trade Finance Finland Lähtökohdat Kohdemaan taloudellinen ja poliittinen tilanne Uskaltaako ostaja

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Ulkomaankaupan maksutavat rahoitusta ja riskienhallintaa. Kati Jolkkonen I Trade Finance 8.5.2015 kati.jolkkonen@nordea.com

Ulkomaankaupan maksutavat rahoitusta ja riskienhallintaa. Kati Jolkkonen I Trade Finance 8.5.2015 kati.jolkkonen@nordea.com Ulkomaankaupan maksutavat rahoitusta ja riskienhallintaa Kati Jolkkonen I Trade Finance kati.jolkkonen@nordea.com Sisältö Trade Finance yksikkö Nordeassa Kansainvälisen kaupan toimintaympäristö ja riskit

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto 16.11.2009 1 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Venäjän liiketoiminnassa KiVi 2009 Turku 12.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa 1 Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa KIVI 2009 - Kotka 3.11.2009 Erno Ihto, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009

Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto 18.11.2009 1 Finnveran rahoituspalvelut vientiin ja kansainvälistymiseen KiVi 2009 Pori 11.11.2009 Jari Mehto Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous Elinkaarisopimusten ominaispiirteitä Tyypillisiä piirteitä sopimuksen pitkä kesto, epävarmuus ja osapuolten keskinäiset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut

RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut Projektiorganisaation menestyminen perustuu kykyyn käsitellä riskejä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010 Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet Jukka Juntunen Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen Ostokohteen vakuuttaminen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011 1 KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö Finnveran palvelut 2 Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto

HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto 2 (8) Sisältö 1 SOPIJAPUOLET 4 1.1 Tilaaja 4 1.2 Toimittaja 4 2 SOPIMUKSEN KOHDE 4 3 ASIAKIRJAT 4 4 SOPIMUKSEN SYNTYMINEN JA KAUSI 5 5 ALIHANKKIJAT 5 6 PALVELUNTUOTTAJALLE MAKSETTAAVAT KORVAUKSET 5 7.1.

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen 1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Yritysten aamukahvit Raahe Kari Ollikainen ja Esko Kujala Oulun yrityskonttori Eurolaina Yleisimmin käytetty perustuote investointien ja

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessin kipupisteet

Yrityskauppaprosessin kipupisteet Yrityskauppaprosessin kipupisteet Tampere, 16.4.2013 Riku Salomaa Yleistä yrityskauppaprosessista Yrityskauppa on monimutkainen kokonaisuus Tunteet voimakkaasti mukana Kauppaprosessin kesto yleensä 6 12

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila

Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007. Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Rahoituspalvelut Kiinaan FECC 5.6.2007 Rahoituspäällikkö Leena Tonttila Esityksen sisältö Finnvera Finnvera lyhyesti Viejän rahoittaminen Saatavien vakuuttaminen Ostajan rahoittaminen Etabloituminen, toiminnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot