Vol. XXI, No. 3/1998 Projektitoimintayhdistys PTY:n jäsenlehti ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vol. XXI, No. 3/1998 Projektitoimintayhdistys PTY:n jäsenlehti ISSN 1455-4178"

Transkriptio

1 Projektirahoituksen erikoisnumero PROJEKTITOIMINTA Vol. XXI, No. 3/1998 Projektitoimintayhdistys PTY:n jäsenlehti ISSN Asiakassuhteen hoito Projektihenkilöstön motivointi Hajautetun projektin dokumentinhallinta

2 Pääkirjoitus PYHÄ KOLMINAISUUS REPEILEE Aika, laatu ja kustannukset ovat ne peruspilarit, joiden päälle projektit on voitu perustaa jo useiden vuosikymmenten ajan. On ollut helppo vannoa kolmen asian nimeen ja todeta, että tätä on projektinhallinta. Näin on ollut ja on useissa paikoissa edelleen. Kaikki tunnustavat samaa uskontoa. En missään nimessä halua sanoa, että he olisivat vääräuskoisia, vaan päinvastoin. Perusasiat tulee rakentaa huolella ja ne on oltava kunnossa ennen kuin siirrytään eteenpäin. Nykypäivän projektinhallinta on paljon muutakin kuin edellä kuvattujen asioiden hoitamista. Menestyvän projektipäällikön tulee hallita projektinjohtamisen perusasioiden lisäksi yhtä lailla ihmisten johtaminen, hiukan rahoitusta, tekniikkaa ja siinä sivussa opiskella myös uusia välineitä, joiden avulla projekteja ohjataan yhä tehokkaammin. Tämänkertaisessa numerossa on useita artikkeleita, jotka voitaneen sijoittaa tähän ei niin perinteiseen projektinhallinnan kenttään. Erityisen ilahtunut olen projektien rahoituksen parissa työskentelevien ihmisten kirjoituksista, jotka toivon mukaan valottavat monille lukijoilla aivan uutta aluetta. Virpi Gustafsson esittelee omassa artikkelissaan selkeästi erilaisia projektien rahoitusmuotoja ja miten asiakkaan tarpeet vaikuttavat rahoituksen valintaan. Myös Matti Liedes käsittelee omassa artikkelissaan projektien rahoittamista myyjän näkökulmasta. Hän tuo hyvin selkeästi esille, että rahoitus ei ole myyjän kannalta projektin pääasia. Pelkästään rahoitus ei ratkaise kuka projektin saa, mutta se on oiva tapa vaikuttaa niihin projektin päätöksentekijöihin, jotka tekevät päätöksensä taloudellisista lähtökohdista. Projektirahoitusta käsittelevät artikkelissaan myös Juha- Matti Junnonen ja Mika Lindholm. He tarkastelevat yksityisrahoitusmallia ja sen käyttökelpoisuutta rakennushankkeissa. Pehmeämpiä asioita lehdessä edustavat sekä Kai Koskisen esittelemä jatkuvan asiakassuhteen hoitaminen sekä Lanningin ja Salmisen projektihenkilöstön motivointia käsittelevä artikkeli. Nämä ovat alueita, jotka eivät varsinkaan perinteisessä koviin arvoihin nojautuvassa projektinhallinnassa ole olleet esillä. Sen lisäksi sekä Antti Tavailan, että Mika Lahden & Ari-Pekka Hamerin artikkelit kertovat projektinhallinnan välineistä, jotka luovat täysin uusia mahdollisuuksia. Projektitoimintayhdistyksen tavoitteena on tehdä yhteistyötä myös kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tähän liittyen myös lehden sivuilla esitellään eri järjestöjä ja kerrotaan tapahtumista. Numerossa 2/98 oli lyhyt esittely eri järjestöistä ja tämänkertaisen numeron sivuilla esitellään paremmin The International Cost Engineering Council (ISEC) Roger M. Battenin toimesta. Toivottavasti sekä tämä että muut artikkelit herättävät ajatuksia ja avaavat uusia näkökulmia lukijoiden silmissä. Marko Arenius

3 Sisällysluettelo Tuotekehitys Internetin hyödyntäminen projektin hankintatoimessa... 4 Antti Tavaila, CM-Systems Oy Rahoitus Asiakkaan tarpeet ja tilanne vaikuttavat rahoitusmuodon valintaan... 6 Virpi Gustafsson, Ahlstrom Machinery Oy Rahoitus Yksityinen rahoitus julkisissa rakennusinvestoinneissa Juha-Matti Junnonen, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Mika Lindholm, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Asiakassuhde Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektitoiminnassa Kai Koskinen, Teknillinen Korkeakoulu Rahoitus Projektien rahoittaminen projektimyyjän näkökulmasta Matti Liedes, London Forfaiting Company PLC ICEC The Role of ICEC in a Developing World Roger M Batten MBE, BSc(Eng), CEng, MICE, FACostE Motivointi Projektihenkilöstön motivointi liiketoiminnan kehitysprojekteissa Lanning Harri, TKK / TAI Tutkimuslaitos Salminen Antti, TKK / TAI Tutkimuslaitos Dokumentinhallinta TuoviWDM - hajautetun projektin dokumentinhallintajärjestelmä Mika Lahti ja Ari-Pekka Hameri, Fysiikan tutkimuslaitos & CERN Palstat Yritysjäsenet, Uudet Jäsenet PTY ry:n Hallituksen Jäsenet 1998, Kalenteri, Yhteystiedot Projektitoimintayhdistys PTY ry 20 VUOTTA

4 TUOTEKEHITYS Internetin hyödyntäminen projektin hankintatoimessa Antti Tavaila, CM-Systems Oy Artikkelissa kerrotaan tuotekehityshankkeesta, jossa kehitetään projektin hankintatoimen tiedonsiirtoa. Hankkeessa ideoidaan ja toteutetaan tietotekninen sovellus projektin hankintatoimen apuvälineeksi. Kehitystyö on osa Tekesin Tietoverkottunut rakennusprosessi "Vera" teknologiaohjelmaa. Tavoitteena on kehittää nykyisiin verkkoteknisiin mahdollisuuksiin perustuvia menetelmiä hankintatoimeen liittyvien suunnittelu- ja määrätietojen siirtämisessä projektin eri osapuolien välillä. Pääpainopiste on tarjouspyyntöasiakirjojen jakelussa, tarjousten tekemisessä, tarjousten vastaanottamisessa ja vertailussa sekä sopimuksen jälkeisessä tietojenvaihdossa. Varsinaisesti tuotekehitys on tapahtunut rakennusalan projektoiminnan piirissä. Tavoitteena on kuitenkin koko ajan ollut kehittää tuote, joka palvelee investointiprojekteja myös rakennusalaa laa- jemmalla kentällä. Sovelluksen käyttäjinä voivat olla kaikki hankintaketjun osapuolet: tilaajat, pääurakoitsijat / päälaitetoimittajat, alihankkijat, materiaalitoimittajat. Lähtökohdat Tuotekehityksen lähtökohtana oli olettamus siitä, että projektin eri osapuolet käyttävät ja soveltavat laajassa määrin tietotekniikkaa projektitehtävissä, mutta osapuolten välinen tiedonsiirto tapahtuu pääosin edelleen perinteisin ja vanhentunein menetelmin. Nykyisten mahdollisuuksien laaja-alaisemmalla hyödyntämisellä olisi Sovelluksen käyttäjinä voivat olla kaikki hankintaketjun osapuolet kuitenkin mahdollista tehostaa toimintaa. Hankkeen alkuvaiheessa varmistettiin ja kartoitettiin alkuolettamusten paikkaansapitävyyttä tutustumalla kattavasti rakennusalan nykyisiin menetelmiin siirrettäessä hankintatoimen kaupankäynnin perustana olevia tietoja: suunnitelmia, tuotetietoja, määräluetteloita. Tutkimustulokset osoittivatkin olettamukset oikeaksi ja niiden perusteella luotiin konsepti kehitettävän sovelluksen perusidealle. Sovelluksen keskeiset elementit Projektitoiminnassa tapahtuvan kaupankäynnin sisältö muodostaa aina viimekädessä jonkintasoisen luettelon hankintapaketin sisällösta. Sovelluksen keskeisenä lähtökohtana onkin suunnittelutietojen pohjalta laadittu määrä- tai tuoteluettelo. Hankintatapahtumaan liittyvät asiakirjat kuten kuvat, tuotespesifikaatiot ja määräykset linkittyvät toisiinsa määräluettelon nimikkeiden kautta. Määräluettelo toimii näin ollen sisällysluettelona kaikelle sille suunnittelu- ja tuotetiedolle, jonka perusteella kauppasopimus solmitaan. Toinen keskeinen asia sovelluksessa on Internetin hyödyntäminen ja ennen kaikkea sen erilaisuus verrattuna tavallisimpiin elektronisen kaupankäynnin järjestelmiin. Nehän pääsääntöisesti koostuvat myyjien julkaisemista tuoteluetteloista, joista ostaja valitsee haluamansa tuotteet. Tässä kehityshankkeessa ideoitua sovellusta on puolestaan kehitetty ostajan toiminnan kannalta ostajaa palvelevaksi järjestelmäksi. Ostaja julkaisee Sivu 4

5 Tiedon lähettämisestä siirrytään tiedon hakemiseen hankintatarpeensa, ja hankinnan toimittamisesta kiinnostuneet myyjät antavat tarjouksensa ostajan ehdoilla. Huomioitavaa on myös se, että tiedon siirtämisessä projektin osapuolten välillä siirrytään tiedon lähettämisestä tiedon hakemiseen. Tiedon lähettämisessä on ongelmana ollut se, ettei sähköisessä muodossa lähetettyjä tietoja ole pystytty hyödyntämään vastaanottopäässä tehokkaasti, joko yhteensopimattomuuden tai osaamattomuuden takia. Ratkaisun kuvaus Hankinnan pyytäjä muodostaa hankintapaketin sisällöstä nimike- tai määräluettelon, jonka tarkkuustasolla ei sinänsä ole merkitystä. Riittää että luettelo pystyy määrittelemään hankinnan tarpeen. Luettelon nimikkeille linkitetään nimikettä koskevat asiakirjat, kuten suunnitelmat, tuotetiedot, tekniset vaatimukset, laatuvaatimukset, viranomaismääräykset jne. Näin muodostuu kokonaisuus hankinnan sisällöstä. Ostaja julkaisee hankinnan tarjouspyynnön asiakirjoineen projektin Internet-sivulla. Potentiaalisille toimittajaehdokkaille lähetetään esimerkiksi sähköpostiviesti, jossa kuvataan hankinta ylei- sellä tasolla ja kartoitetaan kiinnostusta tarjoamiseen. Mikäli toimittajaehdokas on kiinnostunut tarjoamaan hankintaa, hänelle toimitetaan tunnus ja salasana projektin Internet-sivulle, jotta hän pääsee käsittelemään varsinaista tarjouspyyntöä. Toimittajaehdokkaat käsittelevät tarjouspyyntöasiakirjoja Internetin välityksellä. Heillä on mahdollisuus lukea ja täydentää nimikkeille liitettyjä suunnitelma- ja spesifikaatiotietoja sekä lisätä mahdollisia omia tiedostojaan. Mikäli tarjouspyyntö sisältää sellaisia tiedostoja, esimerkiksi kuvia, joita toimittaja ei pysty tarvittavalla tarkkuudella käsittelemään omalla tietokoneellaan, voidaan tiedostot tulostaa tai tulostuttaa paperiversioiksi. Tarkoituksena on, että myös itse tarjous tehdään ja toimitetaan eteenpäin Internetin välityksellä. Huomioitavaa on se, että hankintaa tarjoavat yritykset eli myyjät eivät tarvitse muita erillisiä ohjelmistoja kuin oman Internet-selaimensa. Tiedonsiirtokanavana Internet mahdollistaa muutos- ja päivitystietojen välittymisen nopeasti läpi koko hankintaketjun ja hankinnan elinkaaren. Hyödyt Järjestelmä palvelee erityisesti hankintatoimen tarjouspyyntö- ja tarjousvaihetta parantaen dokumenttien keskitettyä jakelua ja vastaanottoa sekä dokumenttien keskinäisiä yhteyksiä. Järjestelmä mahdollistaa lisäksi reaaliaikaisen dokumenttien muutos- ja päivitystietojen lähettämisen läpi koko alihankintaketjun. Tarjouspyyntöjen tarkkuus paranee, mikä vaikuttaa saatavien tarjouksien arvottamiseen ja yhteismitallistamiseen. Samalla on myös olettavaa, että riskit pienenevät. Lisäksi on mahdollista saavuttaa ajansäästöä rutiinitoiminnoissa kuten asiakirjojen tulostamisessa, postituksessa ja vastaanottamisessa. Sähköisessä muodossa välitettävien asiakirjojen turhat paperikopiot vähenevät, koska jokainen osapuoli voi itse vaikuttaa siihen, mitä asiakirjoja tarvitaan paperiversioina. Tuotekehityshanke on tällä hetkellä pilotointi- ja testausvaiheessa. Antti Tavaila CM-Systems Oy Ratapihantie 11 PL Helsinki Kauppatiedonkäsittely Internetissä Puh: Fax: Projektitoiminta 3/98 Sivu 5

6 RAHOITUS Asiakkaan tarpeet ja tilanne vaikuttavat rahoitusmuodon valintaan Virpi Gustafsson, Ahlstrom Machinery Oy Sellu- ja paperitehtaat erityisesti Aasiassa, Venäjällä ja itäisen Euroopan alueella sekä Latinalaisessa Amerikassa vaativat entistä enemmän konetoimittajaltaan kokonaisongelman-ratkaisua eli konetoimituksen lisäksi kilpailukykyistä ja innovatiivista rahoitusratkaisua. Rahoituksella voitetaan harvoin kauppa kotiin, mutta hyvällä rahoituspaketilla voidaan erottua ja siten vaikuttaa kokonaiskilpailukykyyn. Tyypillisimmät rahoitusmuodot ovat ostajaluotto, puiteluotto, forfaiting, leasing ja projektirahoitus. Monesti rahoitus voidaan toteuttaa käyttäen useampaa kuin yhtä rahoitusmuotoa - lopulta rahoituspaketin kilpailukykyisyys ja sopivuus asiakkaan tilanteeseen ratkaisee. Asiakkaan tarve ja tilanne ratkaisee Rahoitusmuodoilla on omat erityispiirteensä ja rahoitusmuodon valintaan vaikuttaa asiakkaan tilanne ja tarpeet. Tyypillisimmät rahoitusmuodot ovat ostajaluotto, puiteluotto, forfaiting, leasing ja projektirahoitus. Monesti rahoitus voidaan toteuttaa käyttäen useampaa kuin yhtä rahoitusmuotoa - lopulta rahoituspaketin kilpailukykyisyys ja sopivuus asiakkaan tilanteeseen ratkaisee. Rajat eri rahoitusmuotojen välillä voivat olla hämärät - rahoitusrakenne voi perustua vaikkapa ostajaluottoon, mutta vakuuspaketti tuo siihen piirteitä projektirahoituksesta. Yrityksen velkataakka vaikuttaa osakkeen hintaan markkinoilla. Pörssiyritykset tutkivat siksi taseen ulkopuolisia rahoitusratkaisuja kuten leasingiä ja projektirahoitusta. Toisaalta asiakkaalla voi myös olla kädet sidotut taserahoituksen suhteen. Yrityksen olemassa olevat rahoittajat ovat voineet asettaa rajoitteita velanoton suhteen. Päätös toteuttaa jokin pääomainvestointi projektirahoituksella voi perustua yhteen tai useampaan teolliseen tai taloudelliseen tavoitteeseen. Jos asiakas ei halua taserahoitusta tai investointi on liian suuri toteutettavaksi taserahoituksella, voidaan rahoitus perustaa projektira- hoitukseen. Yhtiö, jolla on vahva pääomarakenne, saattaa käyttää hyväkseen asemaansa rahamarkkinoilla ja toteutaa investoinnin minimoimalla projektista aiheutuvat riskit taseensa ja velkavastuun ulkopuolelle. Tällainen investoija saattaa myöskin päättää hyödyntää edullista markkinatilannetta ja toteuttaa useamman projektin yhtäaikaisesti vaarantamatta taserakennettaan ja luottokelpoisuuttaan. Yksityinen projektin kehittäjä tai yhtiö, jolla on heikko pääomarakenne, voi olla tilanteessa, jossa oma luottokelpoisuus ei riitä ansaitsemaan rahoitusta, mutta sen sijaan investoinnin vahvuudet mahdollistavat projektin toteutuksen. Usein tällainen projekti toteutetaan minimaalisella omalla pääomalla runsasta velkarahoitusta hyväksi käyttäen. Hankkeen koko vaikuttaa myös valittavaan rahoitusmuotoon. Projektirahoitus tulee liian kalliiksi pienissä hankkeissa. Toisaalta pieniin hankkeisiin kannattaa tuskin rakentaa myöskään monimutkaisia leasing rakenteita. Puiteluotto ja forfaiting voivat olla asiakkaalle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja jos asiakkaan investointi on pieni, pankkitakaus on saatavissa ja lisäksi rahoitus halutaan toteuttaa nopealla aikataululla. Rahoitusmuodon valintaan vaikuttavat myös maakohtaiset erityispiirteet. Esimerkiksi Chilessä ulkomaisen pääoman tuontia on säännelty ja se asettaa vaatimuksia rahoitusmuodon valintaan. Maissa, joissa lainsäädäntö ei ole kyllin kehittynyt kuten esimerkiksi Venäjällä ei taas voida perustaa projektirahoitukseen tai kansainväliseen eli 'cross border' -leasingiin. Ostajaluotto on tyypillisin rahoitusmuoto Ostajaluotto on yleisesti käytetty taserahoitusmuoto ja se sopii suurienkin hankkeiden rahoittamiseen. Ostajaluotossa luottosuhde syntyy ostajan ja pankin välille ja ne hoitavat luottoon liittyvän dokumentoinnin. Vakuutena voi olla pankkitakaus, asiakasyrityksen takaus tai vaikkapa tulevaisuuden kassavirta. Useissa rahoitusrakenteissa kehittyviin maihin vientimaan takuulaitos ottaa suurimman osan ostajan tai ostajan pankin poliittisesta ja kaupallisesta riskistä ja rahoittava pankki kantaa residuaaliriskin. Viejä saa maksunsa sopimuksen maksuehtojen mukaisesti suoraan pankilta eli se muistuttaa käteiskauppaa. Tällöin viejällä ei ole ostajan maksuriskiä mikäli luottosopimus on allekirjoitettu ja luoton nostoon oikeuttavat dokumentit sovittu. Sivu 6

7 Ostajaluotto Rahoittava pankki LUOTTOVAROJEN MAKSU Puiteluotto Forfaiting MAKSU VELKA- SITOUMUKSESTA Pankki VIEJÄT Pankki Viejä LUOTTOSOPIMUS LUOTON KUOLETUS Viejä Forfaiting on nopea ja joustava rahoitusmuoto Forfaiting on rahoitusmuoto, jossa rahoittava pankki ostaa viejältä tämän ulkomaisiin saataviin liittyviä velkasitoumuksia; vekseleitä tai velkakirjoja. Velkasitoumuksissa on oltava ensiluokkainen takaus. Forfaiting sopii hyvin tilanteissa, joissa asiakkaan rahoituksen vakuutena on pankkitakaus tai kyseessä on ensiluokainen yritysriski. Forfaiting -rahoituksen etuina ovat sen nopeus ja joustavuus - pitkällisiä lainadokumentaatioita ei tarvita. Forfaitingin etu verrattuna tyypilliseen OECD ehtoiseen vientiluottoon on mahdollisuus rahoittaa 100% kaupan arvosta. Toisaalta forfaiting ei sovellu rahoitukseen, jossa joudutaan rakentamaan vakuuspaketti esimerkiksi sellun myynnin kassavirrasta ja kiinnityksistä toimitettuihin laitteisiin. Forfaiting rahoituksessa pankki toimittaa viejälle vekselilomakkeet. Viejä asettaa nimellisarvoiset vekselit, joiden arvo on pääoma lisättynä korolla. Ostaja hyväksyy ja ostajan pankki takaa tai avalisoi vekselit. Asetetut, hyväksytyt ja taatut siirtokelpoiset vekselit talletetaan ostajan ja myyjän yhdessä sopimaan agenttipankkiin. Kun viejä laivaa tavarat, se esittää vientidokumentit agenttipankille. Agenttipankki antaa vekselit viejän haltuun. Viejä esittää siirtomerkinnöin varustetut vekselit rahoittavalle pankille. Pankki diskonttaa vekselit ja viejä saa pääoman osuuden nimellisarvoisista vekseleistä. Diskonttaus tapahtuu 'Non-recourse to exporter' -periaatteella, jolloin pankilla ei ole takautumisoikeutta viejään. TAVARA- TOIMITUS Kuva: Ostajaluotto LUOTTOSOPIMUS VELKASITOUMUKSEN MYYNTI LUOTON KUOLETUS LUOTTOVAROJEN MAKSU TAVARA- TOIMITUS KÄTEISMAKSU Kuva: Puiteluotto VELAN KUOLETUS TAATTU VELKASITOUMUS TAVARATOIMITUS Kuva: Forfaiting RAHOITUS OSTAJAN MAASSA Ostajan pankk tai Ostaja 15 % KÄTEISOSUU Ostaja tai Ostajan pankki OSTAJA Takaaja TAK Ostaja Puiteluotto sopii pienempiin hankkeisiin Puiteluotolla tarkoitetaan määräaikaista luottolimiittiä, jonka pankki on solminut ulkomaisen rahoituslaitoksen tai ostajan kanssa. Puiteluotossa myyjän pankin riskikohteena voi olla pankki ostajan maassa tai tietty yritys. Puiteluottojärjestelyt kattavat yleensä jonkin maantieteellisen alueen tai yksittäisen hankkeen. Puiteluotto sopii pienempien pääomatavaroiden vientitoimitusten rahoittamiseen. Rahoituksen ehdoista on sovittu rahoittavan pankin ja luotonsaajan välillä etukäteen. Toisin kuin erillisessä ostajaluotossa, puiteluotossa ei mene aikaa eikä rahaa lainadokumentaatioon. Viejän ja ostajan väliseen toimitussopimukseen tulee vain maininta puiteluoton käytöstä maksujärjestelynä. Viejän kannalta kauppa on käteiskauppaa. Viejä saa luottovarat suoraan rahoittavalta pankilta. Projektitoiminta 3/98 Sivu 7

8 Toimitusaikaisilta riskeiltä viejä suojautuu joko remburssilla tai agenttipankkiin talletetuilla ostajan hyväksymillä ja pankin takaamilla vekseleillä. Vekselit on oltava talletettuna agenttipankkiin jo ennenkuin tavaraa aloitetaan valmistaa. Järjestely suojaa myös ostajaa, sillä viejä ei saa vekseleitä haltuunsa ennen kuin on laivannut tavarat tai muutoin täyttänyt sopimuksen maksuehdoissa määritellyt ehdot. Leasing on vuokrausta Leasing on koneiden tai laitteiden pitkäaikaista vuokrausta, jossa vuokralle antaja (lessor) luovuttaa koneen vuokralle ottajalle (lessee) sovituksi vähimmäisajaksi tiettyä, määräajoin erääntyvää leasingvastiketta vastaan. Leasing eli koneiden tai laitteiden pitkäaikainen vuokraus luetaan ns. taseen ulkopuoliseen rahoitukseen, koska leasing velvoitteet eivät näy taseessa toisin kuin normaali velkarahoitus. Leasing ei edellytä omarahoitusta ja näin ollen leasing investoinnit eivät rasita yrityksen maksuvalmiutta. Leasing sopimus on helppo budjetoida, sillä leasing maksut juoksevat etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Leasing ei myöskään sido reaalivakuuksia. Leasingkohde riittää kehittyneissä maissa ja hyvien yhtiöiden osalta vakuudeksi. Lisävakuuksien tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Leasingmuotoja on useita. Kansainvälisen veron huomioivan leasingin tarkoituksena voi olla käyttää hyväksi eri maiden erilaista verotuskäytäntöä. Esimerkiksi leasingrakenteessa, jossa vuokralle antaja on Englannissa ja vuokralle ottaja Yhdysvalloissa, voi asiakas Yhdysvalloissa vaatia omistukseen perustuvia veroetuja omassa maassaan ja vastaavasti englantilainen vuokralle antaja voi hyödyntää omistukseen perustuvat veroedut oman maansa lainsäädännön mukaan. Tästä puhutaan double-dip -rakenteena. Veroleasingiin perustuvan rakenteen luominen vaatii ehdotonta ammattitaitoa eri maiden vero- ja kirjanpitolainsäädännön alueella ja rakenteiden työstäminen vie aikaa ja rahaa. Projektirahoituksessa päävakuutena on kassavirta Projektirahoitus sopii suuriin hankkeisiin kuten esimerkiksi greenfield sellutehdashankkeisiin. Suurissa greenfield hankeissa tarvitaan riskinjakoa useiden maiden takuulaitosten ja pankkien kanssa ja projektirahoitus voi olla perusteltu vaihtoehto sekä rahoittajien,takaajien että sponsoreiden eli projektin omistajien näkökulmasta. Projektirahoituksen tasevaikutus on pieni, eikä se siten rasita sponsoreiden velanottokapasiteettia. Omana erityisenä rahoitusmuotonaan projektirahoitus on varsin nuori, eikä sen käyttö lukumääräisesti ole suurta. Projektirahoituksella toteutettavan teollisen investoinnin tunnusomaisia piirteitä ovat: - Investointia varten muodostetaan itsenäinen projektiyksikkö - Omistajat eivät ole vastuussa projektivelasta - Velanhoito perustuu projektin kassavirtaan - Vakuus muodostuu projektiyksikön omaisuusmassasta - Projektin taloudellinen tulos ja osapuolien väliset suhteet järjestetään projektikohtaisilla sopimuksilla Teollisen investoinnin toteutukseen tarvitaan suuria pääomia. Rahoittajien vaade oman pääoman osuudeksi sellutehdasinvestoinnissa on useissa tapauksissa 30 % investoinnin kustannuksista - loppu on velkarahaa. Luotonantajien ja takaajien vakuus lainalle on hankkeen tulevaisuuden odotukset eli kassavirta. Projektin taloudellisen lopputuloksen arvioiminen on rahoittajan ja takaajan keskeisin tehtävä. Luotonantajien on vakuututtava investoinnin teknisistä, taloudellisista, oikeudellisista, ympäristöllisistä ja poliittisista vaikutuksista. Tässä tulevaisuuden arvioinnissa taloudelliset kassavirta-analyysit, herkkyysanalyysit ja ulkopuoliset asiantuntijalausunnot toimivat taustana päätöksenteossa. Projektirahoituksen keskeiset osapuolet Projektinomistaja on keskeisimmässä roolissa teollisen investoinnin toteutuksessa. Projektinomistaja tekee oman pääoman ehtoisen sijoituksen projektiin. Projektinomistaja on yleensä hankkeen takana ja investoinnin lopputulos palvelee ennenkaikkea hänen taloudellisia intressejään. Eri projektinomistajilla on yleensä omat roolinsa ja tehtävänsä projektin toteutuksessa (esim pääomasijoittaja ja teollinen partneri). Teollisissa projekteissa laitetoimittaja joutuu sitoutumaan tiukkoihin toimitusehtoihin ja antamaan vakuuksia (pankkitakaus) toimituksensa varmuudeksi. Urakoitsijan rooli teollisen projektin toteuttamisessa on paljolti samanlainen kuin laitetoimittajankin. Kummankin osuus on ajallisesti rajattu investoinnin alkupäähän, mutta vaikuttaa koko taloudellisen käyttöiän. Urakoitsijan (rakentajan) sopimusvelvoitteet ovat vaativia koskien toimitusaikaa. Teollisuuslaitoksen moitteeton käyttö on projektiosapuolien kannalta keskeisessä asemassa. Usein projektin aktiivinen omistaja ottaa vastuun laitoksen toiminnasta (teollinen partneri). Häiriöt raaka-aineen toimituksissa kuten raakapuun toimituksissa vaarantavat projektille asetetut toimintavaatimukset. Vaikeuksia voi esiintyä raaka-aineen saannissa tai raaka-aineen hinnan nousu saattaa vaarantaa projektin taloudellisen perustan. Riskiä hallitaan tyypillisesti pitkäaikaisin kiinteähintaisin sopimuksia raaka-aineen toimittajan ja projektiyksikön välillä. Lopputuotteen valmistus on koko teollisen investoinnin tarkoitus. Lopputuotteeseen ja ennen kaikkea sen hintakehitykseen liittyy varsinkin selluteollisuudessa riskejä. Projektin velanhoitokyky on riippuvainen valmistuskustannusten ja lopputuotteen markkinahinnan välisestä suhteesta. Riskiä voidaan hallita sellua välittävien agenttien pitkäaikaisilla ostosopimuksilla (offtake agreement). Teolliset investoinnit vaikuttavat lähes poikkeuksetta jollakin tavalla ympäristöönsä, asukkaisiin ja luontoon. Ympäristön yhteisiä intressejä edustaa useimmiten julkinen valta, jolla on oikeus päättää investointia koskevista lupakysymyksistä. Mikäli projektin omat itsenäiset ansiot, ennakoitu kassavirta ja investoinnin edustama varallisuusarvo eivät ansaitse yksinomaan projektiriskille perustuvaa rahoitusta, tarvitaan rahoituksen tueksi muita elementtejä, kuten esimerkiksi ulkopuoliset lisävakuudet, projektisponsoreiden suorat tai epäsuorat takaukset tai rahoitusreservit. Projektiyksikön kassavirta ja varallisuus eivät tällöin olekaan ainoita velanhoitoidon ja takaisinmaksun turvaamisen lähteitä. Virpi Gustafsson Manager Trade and Project Finance Ahlstrom Machinery Oy Sivu 8

9 MENESTY PROJEKTIOSAAMISELLA! PROJEKTI-INSTITUUTTI Projektikoulutuksen ja -kehittämisen edelläkävijä OTA MEIDÄT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN YRITYKSESI PROJEKTIKULTTUURIA Projektikulttuuriin kuuluu henkilöstön projektinhallinnan osaaminen, yhteistyö- ja tiimivalmiudet sekä organisaation tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset projektinjohtamisprosessit ja -käytönnöt. Meillä on työkalut arviointiin ja kehittämiseen sekä laadukkaat koulutusohjelmat. TUTUSTU MONIPUOLISIIN YRITYSKOHTAISESTI RÄÄTÄLÖITYIHIN TAI AVOIMIIN SEMINAAREIHIMME Yrityskohtaisesti räätälöidyt koulutus- ja kehittämispalvelut räätälöidään aina asiakkaan toimintaan ja tarpeisiin. Projektivalmennus - käytännönläheinen projektikoulutus Koulutuksen sisältö pohjautuu kansainvälisiin käsitteistöihin, menetelmiin ja standardeihin, mutta toteutetaan käytännönläheisesti. Seminaareja on perusseminaarin lisäksi tuotekehitykseen, projektivientiin ja sisäisten kehittämisprojektien hallintaan räätälöityinä. PM Professional - koulutus projektialan kokeneille ammattilaisille Koulutusohjelmat kattavat kaikki projektien operatiivisen johtamisen alueet. Ohjelmassa mm. riskienhallintaa, projektinjohtamisen menetelmiä ja projektitiimien johtamista. PM Business - yritys- ja liiketoimintajohdon koulutus Seminaareissa keskitytään projektiliiketoiminnasta ja ohjelmajohtamisesta vastuullisten henkilöiden kouluttamiseen. PM Vision - projektitoiminnan ajankohtaisuus ja tulevaisuus Seminaarit tuovat uusinta uutta tietoa projektitoiminnan tulevaisuuden trendeistä ja haasteista. PROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT PM Quality - Intranet-sovellus projektiohjeisiin ja projektidokumenttien hallintaan PM Quality on helppokäyttöinen sovellus, joka helpottaa projektinhallinnan asiakirjojen laatimista, päivittämistä ja arkistointia. PM Profile - Internet -työkalu projektiosaamisen ja projektiprosessien arvioimiseksi PM Profile nostaa esiin osaamistarpeet ja paikantaa projek-tiosaamisen nykytason.tuloksena saadaan osaamisprofiilit ja selkeät suositukset projektien kehittämiseksi. Näin koulutus ja prosessien kehittäminen voidaan kohdentaa juuri oikeaan tarpeeseen. Lisätietoja koulutus- ja kehittämispalveluistamme: Suomen Projekti-Instituutti Oy Tekniikantie 12, Espoo puh. (09) URL Projektitoiminta 3/98 Sivu 9

10 RAHOITUS Yksityinen rahoitus julkisissa rakennusinvestoinneissa Juha-Matti Junnonen, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Mika Lindholm, Teknillinen korkeakoulu, Rakentamistalous Yksityisrahoituksen käyttöä julkisissa rakennusinvestoinneissa koskeva julkinen keskustelu on ollut sangen kiivasta viime aikoina. Myös Projektitoimintayhdistyksen lehdessä (No. 1/1998) Timo Tikkinen kirjoitti Suomen ensimmäisen yksityisrahoituksen turvin toteutetun tiehankkeen eli Lahden moottoritien rakentamisesta. Yksityisrahoitus on nähty eräänä keinona toteuttaa julkisia raken nusinvestointeja tilanteessa, jossa julkisella taholla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investointeihin tai julkisella taholla on muita syitä toteuttaa rakennusinvestointi yhteistyössä yksityisen osapuolen kanssa. Yksityisrahoituksen avulla on toteutettu rakennusinvestointeja lähes kaikissa EU-maissa. Erityisen voimakasta yksityisrahoituksen käyttö on ollut Iso-Britanniassa, jossa yksityisrahoitusta hyväksikäyttäen on rakennettu lukuisia aiemmin valtion hoitoon kuuluneita investointeja, kuten siltoja, teitä, vankiloita, kouluja jne. Yksityisrahoituksella on siten rakennuttu sekä infrastruktuuria että rakennuksia. Mikään uusi asia yksityisrahoituksen käyttö ei kuitenkaan ole, sillä yksityistä rahoitusta julkisissa rakennusinvestoinneissa on käytetty jo luvulta alkaen. Myös Suomessa yksityistä rahoitusta on käytetty 1800-luvun lopulla pääasiassa kanavien ja sulkupatojen, rautateiden sekä vesilaitosten rakentamisessa. Yksityisrahoitusmallin pääpiirteet Yksityisrahoitusmallissa yksityinen projektiyhtiö rahoittaa, suunnittelee, rakentaa, ylläpitää sekä mahdollisesti myös hoitaa kohteessa tapahtuvan toiminnan tietyn ajan, minkä jälkeen kohde palautuu julkisen osapuolen hallintaan. Julkinen osapuoli tekee projektiyhtiön kanssa sopimuksen tietyn palvelun toimittamisesta. Yksityisrahoitusmallissa julkinen osapuoli ostaakin tarvitsemansa palvelun, ei palvelun tuottamisessa tarvittava välineistöä. Yksityisrahoitusmallilla toteutettavien rakennusinvestointien pääosapuolia Omistajat Investointipankkiirit, lainopilliset ja tekniset neuvonantajat Passiiviset pääomansijoittajat Lainanjärjestelijät Lainanantajat Osakkeenomistajien ja osakepääomansijoittajien sopimus Lainanjärjestelysopimus Konsession antaja Projektiyhtiö Konsessiosopimus, hyväksynnät, valtuutukset, takuut, mahdollinen osakepääoma, lainat, tukisitoumukset Vientiluottotakaukset ovat julkinen osapuoli (konsession antaja), projektiyhtiö, rahoittajat, sijoittajat sekä käyttäjät (kuva 1). Julkinen osapuoli voi olla valtio, kunta tai joku muu julkinen taho, suuri kansainvälinen instituutio, niiden kombinaatio tms.. Julkinen osapuoli luo linjaukset rakennusinvestoinnin toteutukselle ja sen rooli on ennen kaikkea pitää huolta siitä, että yhteiskunta saa tarvitsemansa julkisen investoinnin ja palvelun. Julkinen sektori myös päättää mitkä rakennusinvestoinnit toteutetaan yksityisrahoitusmallilla ja mitkä rahoitetaan muulla tavalla, päättää hankintaprosessista sekä ohjaa ja johtaa hankinnan suorittamista. Kun julkinen rakennusinvestointi on päätetty toteuttaa yksityisrahoitusmallilla, julkisen osapuolen tärkein tehtävä on määritellä tavoitteensa ja selvittää hyvinkin tarkasti investoinnin sisältö ja reunaehdot. Se merkitsee väistämättä sitä, että investoinnin valmisteluun kuuluu paljon etukäteistyötä: taloudellisia analyyseja, markkinatutkimuksia ja ennusteita, hankesuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia, asiakirjojen valmistelua jne. Projektiyhtiö on erityisesti hanketta varten perustettu yhtiö, jonka kokoonpano voi vaihdella huomattavasti eri tyyppisissä rakennusinvestoinneissa. Rakennusyritykset ovat tyypillisesti osa projektiyhtiötä, mutta toisaalta ne voivat toimia pelkästään urakoitsijoina tai operaattorina. On myös mahdollista, että julkinen osapuoli on osakkaana projektiyhtiössä tai se voi tehdä joitakin tehtäviä alihankintoina projektiyhtiölle. Lisäksi rahoittajat SR-sopimus Investointipankkiirit, lainopilliset ja tekniset neuvonantajat Vakuutussopimus Käyttö-/ylläpitosopimus Operointisopimus Osakepääomasijoitus Takaussopimus Vakuutusyhtiöt Operaattori Ylläpitäjä Urakoitsijat/ laitetoimittajat Suunnittelijat Kuva 1. Yksityisrahoitusmallin osapuolet ja sopimusjärjestelyt Sivu 10

11 ja vakuutusyhtiöt saattavat olla osaomistajina projektiyhtiöstä sen sijaan, että ne toimisivat pelkästään rahoittajina, sijoittajina ja riskien hoitajina projektiyhtiölle. Käyttäjät ovat julkista rakennusta tai infrastruktuuria käyttäviä kansalaisia, jotka maksavat käyttämästään palvelustaan käyttömaksuja projektiyhtiölle. Maksut voidaan maksaa suoraan käyttömaksuina (tietullit jne.) tai epäsuorasti julkisen osapuolen talousarviosta. Maksut voivat olla kiinteitä tai määräytyä puhtaasti käyttömäärän tms. muuttuvan tekijän perusteella. Riskityyppi Julkinen osapuoli Projek 1. Poliittiset riskit Yrityksen pakkolunastus Lakien ja verotuskäytännön muuttuminen Poliittiset tapahtumat Sopimuksen peruuttaminen 2. Rakentamisen riskit Maan pakkolunastus Kustannusten ylittyminen Rahoituskustannusten kohoaminen Ajallinen ja laadullinen riski Hallinnollisten toimien ajalliset riskit Töiden aiheuttamat vahingot 3. Toiminnalliset riskit Ympäristövaikutukset Force majeure Teknologiset riskit Käyttökustannusten ylittyminen Spesifikaatioiden muuttaminen 4. Kaupalliset riskit Riittämätön käyttö Säännöstellyt maksut Muut tulot Kilpailevan infrastruktuurin rakentaminen 5. Rahoitukselliset riskit Inflaatio Korkokanta Valuuttakurssit Taulukko 1. Esimerkki hankeriskien jakaantumisesta julkisen osapuolen ja projektiyhtiön kesken Yksityisrahoituksen ominaisuudet Yksityisrahoituksen tarkoituksena ei ole yksinomaan lykätä julkisten rakennusinvestointien taloudellista rasitusta myöhemmäksi, vaan lisätä myös yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Yksityisen sektorin erityistaidot ja kokemukset tuodaan entistä tiiviimmin julkisen sektorin käyttöön ja samalla tehostetaan pääomien käyttöä. Lisäksi mallin käyttö tuo yleisiä kansantaloudellisia että hankekohtaisia etuja. Kansantaloudellisista eduista huomattavin on se, että yhteiskunnallisesti tärkeitä investointeja voidaan tehdä valtion tai kunnan yleisestä taloudesta ja budjettitilanteesta riippumatta, jolloin hankkeiden ajoitusta voidaan säädellä huomattavasti helpommin kuin talousarviopohjaisessa rahoituksessa. Tarvittaessa hankkeita voidaan siten myös aikaistaa, jolloin myös investoinnista saatavat yhteiskunnalliset hyödyt aikaistuvat. Esimerkiksi Lahden moottoritien tapauksessa Liikenneministeriö on arvioinut, että yksityisrahoituksella tie voidaan avata liikenteelle viisi vuotta aikaisemmin kuin talousarvioperusteisesti rahoittamalla. Vuotuisiksi yhteiskunnallisiksi hyödyiksi on arvioitu vähentyneinä aika-, onnettomuus- ja ajoneuvokustannuksina noin 150 miljoonaa markkaa. Samalla käyttämällä yksityistä pääomaa julkisten rakennusinvestointien toteuttamisessa kotimaisten pääomamarkkinat kehittyvät sekä jossain määrin voidaan houkutella myös ulkomaista pääomaa Suomeen. Hankekohtaisia etuja saavutetaan sekä rakennusajalta että myös investoinnin käytön tehostumisesta. Rakennusaikaisista eduista huomattavin liittyy suunnittelun ja toteutuksen integroitumiseen, jolloin vastuusuhteet ovat selkeitä, saadaan useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, lopputulos on laadukkaampi, saavutetaan kustannus- ja aikasäästöjä sekä riskien hallinta on helpompaa. Myös elinkaariedullisten tuotteiden käyttö tehostuu, koska yksityinen osapuoli sitoutuu ylläpitämään investoinnin yleensä vuotta. Tärkeä yksityisrahoitusmallilla saatu hyöty voi olla myös investoinnin käytön tehostuminen. Esimerkiksi koulukiinteistön käyttöä voidaan tehostaa tarjoamalla sitä muuhun käyttöön tavanomaisen koulukäytön ohessa julkisen osapuolen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Osa hankekohtaisista eduista ei ole riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta, vaan ne voidaan saavuttaa myös tavanomaisen talousarviopohjaisen rahoituksen avulla mikäli käytetään ns. SR -toteutusmuotoja, joissa suunnittelu ja rakentaminen on päätoteuttajan vastuulla eikä rahoitus ole rajoittava tai tahdistava tekijä. x x x x x x x x x x Yksityisrahoituksen riskit Rahoitus- ja ylläpitovastuut sekä pitkä sopimusaika tuovat rakennusinvestointiin useita riskejä, joita ei perinteisesti rahoitetussa ja toteutetuissa rakennusinvestoinneissa ole. Riskit onkin siten analysoitava useasta näkökulmasta, jotta ne voidaan minimoida tai ainakin niihin voidaan varautua.. Lyhyen ja pitkän aikavälin riskien kohdentaminen sekä aliarviointi onkin eräs suurin yksityisrahoitusmallilla toteutettavien investointien vaikeuksista. Lyhyen aikavälin riskit ovat yleisesti osapuolten tiedossa, mutta pitkä aikaväli on vaikeammin ennustettavissa. Kustannustason nousu ja sopimusajan tuotto ovat riippuvaisia monista tekijöistä, joihin osapuolet eivät voi kaikilta osin vaikuttaa. Yksityisrahoitusmallilla toteutettavassa investoinnissa olevat hankeriskit voidaan pelkistää neljään tekijään: - suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviin riskeihin - rahoitukseen liittyviin riskeihin - toiminnallisiin ja ylläpitoon liittyviin riskeihin - maksumekanismiin ja maksun suuruuteen liittyviin riskeihin Yksityisrahoitusmallilla toteutettavissa rakennusinvestoinneista julkinen osapuoli siirtää osan riskeistä projektiyhtiölle (taulukko 1). Riskit jaetaan sopimusperusteisesti. Pääperiaatteena riskien jaossa on se, että se osapuoli kantaa riskit, joka parhaiten voi vaikuttaa sopimusvelvoitteen täyttämiseen tai vahingon välttämiseen. Rahoittajan kannalta tulevaisuuden arviointi on riskin olennaisin elementti. Tulevaisuuden kassavirran ennakoiminen on vaikeaa ja projektin velanhoitokykyyn liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä. Tämän johdosta rahoitukselle saatetaan asettaa lukuisia ehtoja. Keskeisessä asemassa investoinnin kokonaisrakenteen ja luottojärjestelyjen suhteen ovat sopimukset. Osakasyritysten oman pääoman sijoitukset projektiyhtiöön muodostavat projektiluotonantajien kannalta "riskipuskurin", joka alentaa rahoittajien velkasaatavan menettämisriskin tasoa. Projektiyhtiössä vieraan pääoman Projektitoiminta 3/98 Sivu 11

12 määrä suhteessa omaan pääomaan voi vaihdella projektista ja sen luonteesta riippuen, mutta tyypillisesti se on prosenttia. Kun investoinnin rahoituksessa edellytetään, että velka maksetaan projektin tuottamien hyödykkeiden ja palveluiden myyntituloina kertyvin varoin, merkitsee tämä sitä, että rahoittajat ottavat lähtökohtaisesti kantaakseen kaikki ne riskit, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti investoinnin valmistumiseen ja toimintaan. Kyseisten riskien toteutuminen voi johtaa siihen, ettei investointi kykene aikaansaamaan velanmaksuun riittävästi varjoja, jolloin rahoittajien velkasaatava jää täysimääräisesti maksamatta tai velan takaisinmaksu viivästyy. Riskit ja niiden suuruus muuttuvat investoinnin edistymisen myötä. Rahoittajien riskien kantamisen kannalta muodostaa investointi kaksi toisistaan selkeästi erottuvaa vaihetta; rakentamisvaiheen ja toimintavaiheen. Rakentamisvaiheen aikana rahoittajien riski kasvaa sitä mukaan kuin luottopääomaa luovutetaan projektiyhtiölle. Myös rakentamisvaihetta varten otettujen lainojen koronmaksuaika alkaa juosta. Luottopääoman kuoletusten ja korkojen maksu saatetaan sopia alkavaksi myöhemmin tiettynä ajankohtana, kun investointi alkaa aikaansaada kassatuloja tuottamansa hyödykkeen tai palvelun myynnillä. Rakennusvaiheen ajan rahoittajien riski on suurin, koska investointi silloin aiheuttaa pelkästään menoja aikaansaamatta vielä tuloja, joilla velkoja voitaisiin maksaa. Kaikkein pahimmassa tapauksessa investointi ei koskaan valmistu. Tavallisempaa kuitenkin on valmistumisen viivästyminen, mikä puolestaan voi johtaa toiminnasta saatavien tulojen menetyksiin. Saattaa myös osoittautua että rakentamiskustannukset nousevat huomattavasti suunniteltua korkeammiksi, mikä puolestaan lisää rahoituksen ja velanoton tarvetta investoinnin valmiiksi saattamiseksi. Valmistumisen viivästyksen aiheuttama tulojen menetys ja kustannusten ylitys vaarantavat sen, että projektin toiminta-aikanaan aikaansaamista tuloista kertyvällä varallisuudella voidaan maksaa velat rahoittajille täysimääräisesti takaisin. Tällaisen riskin varalta rahoittajat usein vaativat projektiyhtiön osakasyrityksiltä rakentamisvaiheen ajan voimassaolevan valmistumistakuusitoumuksen. Sitoumus sovitaan normaalista lakkaavaksi sitten, kun erityiset projektinvalmistumista ja toimintaa koskevat tarkastukset ja valmistumistestit on suoritettu ja kun projekti täyttää sovitut kriteerit. Valmistumisen jälkeen projekti on alttiina erilaisille toimintavaiheen riskeille. Toimintariski merkitsee sitä, ettei projekti pystykään tuottamaan hyödykkeitä tai palveluita riittävän hyvälaatuisina tai riittävinä määrinä. Tämä puolestaan johtaa ennakoitujen myyntitulojen menetyksiin. Myös toimintakustannukset voivat osoittautua suunniteltua suuremmiksi. Niin myyntitulojen menettäminen kuin kustannusten ylityksetkin merkitsevät projektiyhtiön velanmaksukyvyn heikkenemistä rahoittajien kannalta uhkaavasti. Kustannusten ylitysriskiltä suojautuakseen saattavat rahoittajat vaatia projektiyhtiön osakasyrityksiltä sitoutumista sijoittaa projektiyhtiöön riittävästi käyttöpääomaa kustannusten ylitysten varalta. Rahoittajien kannalta keskeinen markkinariski merkitsee vaaraa siitä, ettei investoinnin tuottamaa hyödykettä tai palvelua saadakaan myydyksi sellaisella hinnalla, että myyntitulot riittäisivät toimintakustannusten kattamiseen ja projektiyhtiön velkaerien maksuun. Projektin markkinariskit liittyvät sen tuottaman hyödykkeen kysyntään, tarjontaan sekä kustannustekijöihin, ja nämä riskit ovat samoja, jotka mikä tahansa hyödyke tai palvelu kohtaa markkinoilla. Markkinariskit määräytyvät myös osittain investoinnin luonteen mukaan ja hintamekanismin perusteella. Käytön perusteella määräytyvät tulot ovat vakiomaksuja riskialttiimpia, koska ennakoitu käyttömäärä perustuu arvioihin. Erityisesti kansainvälisessä projektiluotonannossa huomion kohteena olevat poliittiset riskit voidaan jaotella kolmeksi ryhmäksi: - Valuutan siirtoriski merkitsee vaaraa, ettei projektin aikaansaamien rahavarojen muuttamista vaihdettaviksi valuutoiksi ja valuutan siirtämistä projektin sijaintimaasta lainan takaisinmaksamiseksi voida tehdä - Sodat, sisällissodat, lakot ja muut sosiaalisen levottomuuden muodot, jotka uhkaavat projektin rakentamista tai sen toimintaa - Projektia vahingoittava projektin sijaintimaan julkisen vallan toiminta esimerkiksi pakkolunastukset sekä kohtuuttomat tai odottamattomat verotusta tms. koskevan lainsäädännön muutokset. Lopuksi Yksityisrahoitusmallin käytön tarkoituksenmukaisuus on ratkaistava kussakin yksittäisessä investointitilanteessa erikseen. Yksityisrahoitusmalli on vain eräs tapa, jonka avulla investointi voidaan toteuttaa. Kriittisenä tekijänä mallin käytölle on, että investoinnin on oltava liiketaloudellisesti sekä yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja perusteltavissa. Yksityisrahoituksen käytöllä ja sen osaamisella tullee olemaan suomalaisten rakennusyritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnassa huomattava sija etenkin keski- ja Itä-Euroopan alueella. TkL, KTM Juha-Matti Junnonen Tutkija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100, TKK Puh: Fax: juha-matti. TkL Mika Lindholm Tutkija Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100, TKK Puh: Fax: Lähteet Dias A. & Ioannou P.G Debt Capacity and Optimal Capital Structure for Privately Financed Infrastructure Projects. Journal of Construction Engineering and Management, Vol. 121.No. 4, December. s Erme T Luottovastuusitoumukset ja projektin varallisuuteen kohdistuvat vakuusoikeudet kansainvälisessä projektiluotonannossa. Helsingin Yliopisto. Yksityisoikeuden laitos. Tutkielma Junnonen J-M & Lindholm M Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, Rakennusteollisuuden Keskusliitto; Kehitys ja tuottavuus nro. 56 Leskinen J Projektirahoituksesta. Teoksesta Projektirahoitus. Sopimusten verkostuminen. (toim. Saarnilehti A.). sivut Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Kokoomateosten sarja C:21 PIARC. C9 Committee Financing of Road Infrastructures - Guide for Methods of Financing and Public/Private Partnership. Walker, C & Smith, A Privatized infrastructure - the BOT approach Thomas Telford. Englanti. Wilde Sapte Project Finance - The guide to financing build-operate-transfer projects, Uses in PPP. Englanti. Sivu 12

13 ASIAKASSUHDE Jatkuvan asiakassuhteen hoito projektitoiminnassa Kai Koskinen, Teknillinen Korkeakoulu TEKESin ja yhteistyöyritysten (Valmet ja Nokia Telecommunications) rahoittama tutkimushanke tuotti jatkuvan asiakassuhteen hoitoa (JAH) kuvaavan mallin. Mallissa tarkastellaan projektiyrityksen asiakassuhteen hoitamiseen liittyviä kriittisiä tekijöitä sekä tiedonhallintaa asiakasrajapinnoissa. Asiakassuhteen kehittämisen merkitys projektitoiminnassa Projektimaailmassa olevien yritysten toimintaa leimaa epävarmuus ja jatkuva muutos. Tällaisissa olosuhteissa yritys voi pyrkiä tilanteen hallitsemiseen kahdella toisistaan poikkeavalla perusstrategialla: - Teknologian hallitseminen toimitusprosessien ja järjestelmien kehittämisellä. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin toisenlaista toimintatapaa. - Asiakassuhteen jatkuva kehittämi- Teknologian siirto Projektiyritys tukee Asiakas Tietämyskanta Projekti täydentää Kuva 1. Projektiyrityksen ja asiakkaan välinen suhde. Asiakkaan va tieto / tietämy nen. Yrityksen ja asiakkaan yhteistyönä syntyy uudenlaisia ratkaisuja tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. JAH-hankkeessa keskityttiin jälkimmäistä strategiaa tukevien toimintatapojen kehittämiseen. Jatkuvalla asiakassuhteella tarkoitetaan toimittajan ja asiakkaan välistä suhdetta, joka kestää useamman kuin yhden toimitusprojektin ajan. Ajattelutapaa voidaan kuvata kuvan 1 kaaviolla. Kuvasta näkyy, että projektiyrityksen ja asiakkaan välisessä yhteistyössä vaihdetaan toimitusten, palveluiden ja maksusuoritusten lisäksi myös informaatiota Uusia teknologioita tai toimintatapoja sovellettaessa se on usein tärkein jaettava resurssi (Artto et al. 1998). Yhteistyön luonne riippuu toimintaympäristöstä sekä asiakkaan ja yrityksen välisen suhteen kestosta; tässä on esitetty kolmitasoinen malli (Kuva 2 (Artto et al. 1998)). Tutkimusprojekti pilottiyrityksissä Teknillisen korkeakoulun TAI Tutkimuslaitoksen tekemässä jatkuvan asiakassuhteen hoito (JAH) -tutkimushankkeessa olivat pilottiyrityksinä mukana Valmet Printing Papers / References and Projects ja NTC / Customer Service. Hanke keskittyi seuraaviin osa-alueisiin: - Jatkuvan asiakassuhteen hoito ja sen kriittiset tekijät - Tiedonhallinta asiakasrajapinnassa ja sisäisissä rajapinnoissa - Asiakaspalautejärjestelmien rooli - Edellytykset tietoteknisten ratkaisujen käytölle jatkuvan asiakassuhteen hoidossa Pilottiyrityksissä tehtiin case-tutkimukset, joissa selvitettiin toiminnan nykytilanne. Tämän jälkeen määriteltiin keskeiset kehittämiskohteet yllä mainituilta osa-alueilta ja luotiin JAH-malli. Siinä kuvataan asiakassuhteen hoidon tärkeimmät tehtävät, menettelytavat sekä niihin liittyvät roolit ja vastuut. Hankkeen aikana tehtyihin workshoppeihin osallistuivat lisäksi yhteistyöyrityksinä Nextrom ja Kone Elevators. Projektitoiminta 3/98 Sivu 13

14 Osaamisen suora hyväksikäyttö projektiyrityksessä Osaamisten yhdistäminen ja hyödyntäminen projektiyrityksessä Uuden osaamisen luonti ja hyväksikäyttö molemmissa yrityksissä Projektiyritys Projektiyritys Projektiyritys Kuva 2. Projektiyrityksen ja asiakkaan yhteistyötavat. Asiakassuhteen kehittämisen kriittiset tekijät Projektiyrityksen ja asiakkaan väliseen suhteeseen liittyy toimintaympäristöstä riippuvia ja yleisemmällä tasolla arvoihin sidonnaisia asioita. Tässä yhteydessä tarkastellaan yleisen tason asioita JAH-tutkimushankkeen kokemusten pohjalta. Tiedon ja työntekijöiden tietotaidon määrä lisääntyy jatkuvasti. Projektiyrityksessä oleva tieto on usein ainoastaan työntekijöiden mielessä, ts. tietämys on sanatonta eli koodaamatonta. Toisaalta nykyisten asiantuntemusta vaativien tehtävien seurauksena alaisten tietämys asioista on luonnostaan suurempaa kuin esimiesten. Projektiympäristössä on paljon hajallaan olevaa tietoa, jonka olisi muututtava tietämykseksi tai oikeamminkin ymmärtämykseksi, jotta sitä pystyttäisiin hyödyntämään tulevaisuudessakin. Tärkeäksi asiaksi nouseekin sanattoman tietämyksen muuttaminen sanalliseksi ja koodatuksi eli eksplisiittiseksi, jotta sen jakaminen onnistuu. Kun tämä eksplisiittisessä muodossa oleva tietämys sitten muuttuu vastaanottajien mielessä ymmärtämykseksi, voidaan organisaation tietämyksen katsoa kasvaneen. Välttämätön välivaihe on kuitenkin tiedon muuttuminen eksplisiittiseksi (Kulkki 1996, Stewart 1997) Asiakas on tärkeimpiä tiedon lähteitä projektiyrityksen kannalta. Välittömissä asiakaskontakteissa toimiville ihmisille muodostuu luonnostaan asiakkaan toimintaan liittyvää ymmärtämystä. Asiakkaalta tulee myös jatkuvasti järjesteltyä ja käsiteltyä tietoa monia virallisia ja epävirallisia kanavia pitkin. Tiedon siirtymisen tulee olla nopeaa ja selkeiden pelisääntöjen ohjaamaa. On syytä määritellä, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan tiedonhallinnalla. Se käsittää kaikki toimenpiteet, joilla ohjataan tiedon keräämistä, varastointia ja jakamista, käsittelyä ja hyödyntämistä. Tiedonhallinnan tulee olla johdettua ja perustua sovittuihin selkeisiin menettelytapoihin. Tiedon löytämiseen ja hyödyntämiseen olennaisesti liittyvä asia on organisaation tärkeimpien resurssien eli asiantuntijoiden hyödyntäminen. Tiedon eli dokumenttien hallintaan on pitkän aikaa ollut olemassa tehokkaita työkaluja, asiantuntijoiden parempaan hyödyntämiseen perustuvia menetelmiä ovat mm. erityyppiset Help Deskit. Nämä kaksi asiaa - dokumenttipohjainen tiedonhallinta ja asiantuntijoiden nopea ja helppo hyödyntäminen - muodostavat kivijalan, jolla tietämyspohjaisilla aloilla työskentevät yritykset seisovat (Stewart 1997). Tiedon siirtämiseen ja jakamiseen liittyvien menettelytapojen ja arvojen kehittäminen on perusteltua erityisesti silloin, kun yritysten välinen yhteistyö on pitkäaikaista. Tietojen välittämiseen ja jakamiseen kannustava ilmapiiri syntyy tilanteessa, jossa molemmat osapuolet ovat riippuvaisia toisen avusta, ts. heidän välillään vallitsee keskinäinen riippuvuus. Pelkästään toispuoleiseen riippuvuuteen perustuvissa suhteissa hallitsevalla osapuolella ei välttämättä ole mielenkiintoa tietämyksen siirtämiseen (Gummesson 1995). Ymmärryksen kehittyminen on monivaiheinen prosessi. Syysretkeen liittyvä esimerkki näyttää, kuinka datasta (ulkona sataa) kehittyy tietoa, kun se liitetään asiayhteyteen (tähän aikaan vuodesta se on luonnollista). Edelleen tiedon muodostuminen tietämykseksi edellyttää, että tehtyjä ratkaisuja, tilannetta tai olosuhteita osataan tarkastella käytettävissä olevien tietojen valossa (ehkäpä telttaretki ei ollutkaan kauhean hyvä idea). Viimeisessä vaiheessa tietämyksestä kehittyy viisautta tai ymmärtämystä. Tällöin tulevien päätösten perustana käytetään kerättyä tietämystä ja kokemusta (ensi vuoden syysretkelle kannattaa varmaan suunnitella toisenlaista ohjelmaa). Sopimusten ja tietoteknisten ratkaisujen kehittämisen tulee perustua edellä mainituille periaatteille ja toimintatavoille. Sopimukset ylläpitävät tällöin luottamuksellista ilmapiiriä ja keskinäiseen riippuvuuteen pohjautuvia liiketoimintastrategioita. Tietotekniset ratkaisut toimivat vuorostaan hyviksi havaittujen ongelmanratkaisumenetelmien tukena. Asiakassuhteen hoitaminen ja tiedon kerääminen Asiakassuhteen hoitamisen takana on siis ajatus luottamuksellisen suhteen merkityksestä asiakastiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Yllä mainittujen kriittisten tekijöiden perusteella voidaan määritellä tehokkaaseen asiakastiedon hyödyntämiseen perustuvan järjestelmän keskeisimmät ominaisuudet (Kuva 3): Sivu 14

15 Asiakasvastuuhenkilö Asiakkaan organisaatio P o Projektipäälliköt Tietokanta Kuva 3. Malli projektiyrityksen ja asiakkaan välisestä tiedon siirrosta. - Järjestelmässä on selkeät roolit, vastuut ja pelisäännöt - Asiakastiedon kerääminen ja välittäminen tapahtuu useiden henkilöiden toimesta (tummat nuolet). Tieto välittyy automaattisesti eteenpäin. - Tieto on välittömästi saatavilla kaikille sitä tarvitseville henkilöille yhteisen tietokannan kautta (läpinäkyvät nuolet) - Pitkän aikavälin näkökulma otetaan huomioon erillisten asiakasvastuuhenkilöiden toimesta - Tiedonhallinnan kaikki vaiheet (kerääminen, varastointi ja jakaminen, käsittely sekä hyödyntäminen) on otettu huomioon Menestyksellisen asiakassuhteen arvot Luottamuksellinen asiakassuhde perustuu yhteisesti hyväksytyille kommunikointia ja toimintamuotoja koskeville arvoille: Ehdottomuus Ymmärrettävä tässä nimenomaan ehdollisuuden vastakohtana. Tietojen välittäminen ja jakaminen tapahtuu ilman ehtojen tai vastapalvelujen pyytämistä, joka taas on tavanomaisen tavaroihin tai palveluihin perustuvan vaihdannan periaate. Eettisyys Välitettävän tiedon ja tiedonhankintamenetelmien tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyä etiikkaa. Avoimuus Kommunikoitaessa kerrotaan paitsi tiedot, myös asiaan oleellisesti liittyvät omat arvot ja arvostukset. Runsaus Tietoa välitetään monella eri tasolla ja monien henkilöiden toimesta, vaikka siitä tällöin aiheutuisi päällekkäisyyttäkin. Yhteisyys Projektiyritys ja asiakas toimivat yhteisen kehityshankkeen puitteissa, jolloin haetaan win-win -tyyppisiä ratkaisuja. Nämä arvot heijastavat toimivan asiakassuhteen olennaisia asioita ja ovat pohjana asiaankuuluvien menettelytapojen ja toimintamuotojen kehittämiselle. Lähdeluettelo Artto K., Heinonen R., Arenius M., Kovanen V. ja Nyberg T Global Project Business and the Dynamics of Change. Technology Development Centre Finland ja Project Management Association Finland, Helsinki, Finland. 147 s. Gummesson E Relationsmarknadsföring: Från 4P till 30R. Liber-Hermods, Malmö, Sverige. 344 s. Kulkki S Knowledge Creation of Multinational Corporations. Helsinki School of Economics and Business Administration, Helsinki, Finland. 276 s. Stewart T.A Intellectual Capital. Bantam Doubleday Dell Publishing Group Inc. New York, USA. 261 s. Kai Koskinen Tutkija Teknillinen Korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Projektitoiminta 3/98 Sivu 15

16 RAHOITUS Projektien rahoittaminen projektimyyjän näkökulmasta Matti Liedes, London Forfaiting Company PLC Rahoitustoiminnan näkökulmasta projektin rahoittaminen ei useimmiten juurikaan eroa laadullisesti minkä tahansa laite- tai palveluhankinnan rahoituksesta. Poikkeuksen muodostavat ne tilanteet, joissa projektikokonaisuus on ostajansa liiketoimintaan nähden merkittävä kustannuserä tai silloin kun ostaja ei ole kiinnostunut hankkimaan projektia ostamalla, vaan on enemmänkin kiinnostunut projektikohteen synnyttämästä lopputuotteesta/palvelusta tai on kiinnostunut projektikohteesta lähinnä sijoittajaroolissa. Projektimyynnin pääsisältö lienee yleisesti projektin tekninen sisältö ja sen kaupalliset ehdot. Projektimyyjän ja -ostajan osaaminen ja mielenkiinto liittyvät tyypillisesti juuri näihin alueisiin. Liike-elämässä hankintapäätökseen vaikuttavat myös useat muut reunaehdot kuten markkina- ja kilpailutilanne, yrityksen taloudelliset ja osaamisen resurssit ja kaikkien päätöksentekijöiden henkilökohtainen näkemys näistä ja muista päätöksenteon osa-alueista. Päätöksentekijät ovat muiden kuolevaisten lailla ympäristönsä vaikutuksille alttiita ja siksi kehityshankkeiden valinnassa, investointipäätöksissä ja toimittajavalinnoissa realisoituvat yleisen strategian lisäksi ympäristön vaikutus. Projektimyyjän tehtävä on ensin ymmärtää ostajansa liiketoimintaympäristöä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, päätöksentekokriteereitä, ja toimia sitten "ympäristövaikuttajana" potentiaalisen hankkeen edistämiseksi. Projektin rahoituksen edistäminen on siis sekä ostajan että projektitoimittajan etu. Yleisrahoitus Ostaja Ltd rahoitusosasto projektin rahoitus projektiorganisaat PROJEKTIN RAHOITUKSEN KOLME ERI TAPAA 1. Kun rahalla ei ole korvamerkkiä Useimmat ostokset (ovatpa nämä pro- Kuva 1. Tyypillisessä tilanteessa ostaja rahoittaa investointinsa osana normaalia yleisrahoitustaan - toimintamalli on projektimyyjälle helppoa vaan ei paranna kilpailuasetelmaa Sivu 16

17 jekteja tai eivät) maailmassa lienevät ostajalleen pieniä ostajan omaan taloudelliseen asemaan verrattuna. Ellei ostajan taloudellinen asema ole ongelmallinen, rahoitetaan tällainen ostos yleensä osana ostajan yleistä varainhankintaa. Tällainen tilanne vallitsee tyypillisesti teollistuneen maailman suuryrityksissä ja julkishallinnossa. Rahoitus elää tällöin omaa elämäänsä eikä keskustelu rahoituksen ja projektihankinnan välillä muodostu kovinkaan tärkeäksi. Päätöksentekokriteerinä rahoitus on toissijainen. 2. Kun projektin kassavirta halutaan positiiviseksi Jos kyseessä oleva projekti on laajuudeltaan merkittävä ostajansa taloudellisen asemaan nähden tai ostajan taloudellinen asema on kireä, pyrkii ostaja tyypillisesti keskittymään sellaisiin investointikohteisiin, joiden synnyttämä kassavirtarasite ja taserasite ovat mahdollisimman pienet. Tällainen tilanne vallitsee useimmilla kehittyvillä markkinoilla, pienyrityksissä ja kasvuyrityksissä. Koska projektivalinnassa on tärkeä sen synnyttämä kassavirta, tulee projektin rahoituksen vastata sen synnyttämä tulovirtaa - ainakin jossakin määrin. Tällaisen hankkeen rahoituksessa esitetään seuraavia kysymyksiä: - onko kohde rahoitettavissa vieraalla pääomalla (velalla)? Onko velan taserasitus kohtuullinen ostajan laajuuteen nähden? Tuleeko osaprojektia rahoittaa omalla pääomalla? Onko operatiivinen leasing mahdollinen vaihtoehtoratkaisu taseongelmalle? - mikä on hankkeen synnyttämä tulovirta? (myös kustannussäästöjä voidaan pitää tulovirtana, joskin useimmille ostajille tämä jää lähinnä teoriaksi, jonka voikin unohtaa pikaisesti projektin toteutuksen jälkeen) - millainen tulisi olla projektin rahoituksen määrä, pituus ja mikä on oikea velan ja oman pääoman suhde? - soveltuuko oman pääomanehtoinen rahoitus nykyiselle omistajakunnalle? - pystyykö yritys hankkimaan velkarahoituksen "omalla nimellään" siis ilman erityisiä vakuuksia tai kovenantteja? Jos yrityksen luottokelpoisuus ei ole rahoittajalle riittävä, mitä ovat mahdolliset Korvamerkitty projektin rahoitus lisävakuudet - projekti itsessään, projektin kassavirta, yrityksen koko kassavirta, yrityksen muu omaisuus jne. Mikä on näiden vakuuksien arvo, kuinka hankalaa tai helppoa on niiden hyödyntäminen ja miten niiden käyttö vaikuttaisi yrityksen muuhun liiketoimintaan? - jos ostajan velanottokyky ja halukkuus mahdollistavat kohteen rahoituksen yksinomaan velkarahoituksella, mikä on eri rahoituslähteiden hinta / laatusuhde? Kustannuspuoli on helpompi arvioida, mutta mikä tekee rahoituksen laadusta hyvän tai huonon - dokumentaation helppous /vaikeus, rahoitukseen liittyvät liiketoiminnan rajoitukset, jälleenrahoituksen lähde, luotettavuus, "small print" jne. - mitä vakuuksia ostaja voi ja haluaa hankkeelle tarjota? Jos ostaja ei kuitenkaan ole identifioinut itse yhtään kelvollista ratkaisumallia, ei projektin myyjällä juuri ole edellytyksiä edistää asiaansa. Potentiaalisten ratkaisujen määrä kuitenkin on yleensä varsin suuri. Eri ratkaisuihin liittyvät vaatimukset ja edut vaihtelevat ja tyypillistä on, että vaihtoehtojen paremmuusvertailu jääkin subjektiiviseksi ja vertailijan omasta kriteeristä riippuvaiseksi. Rahoituksen vuosikustannuksen vertailu ei yksinään kerro juuri mitään rahoitusratkaisun hyvyydestä tai huonoudesta. Jos projektin kassavirta (joka muodostuu sekä investoinnin tulovirrasta että rahoituksen menovirrasta) on osa päätöksentekijöiden kriteeristöä, on projektitoimittajalla melkoinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Ongelmaksi tällä kohdalla muodostuvat toisinaan projektitoimittajan ja tämän vastapuolen ensisijaisesti tekninen suuntautuneisuus, joka ei jätä sijaa paneutumiselle kohteen rahoitukselle. On myös selvää, että ostajan rahoitus on intiimi seikka, josta ei tietoa juuri ulkopuolisille kysymättä levitellä. Projektimyyjän aktiivisuus, halu ymmärtää ostajan kriteeristöä ja kyky tarjota asiakkaalle sopivaa ja helpoimmalla mahdollisella tavalla toteutettavaa rahoitusta voi kuitenkin edistää merkittävästi toimittajan kilpailullista asemaa. Projektitoimittajan välineet liittyvät riskinjakoon, tuotteen ja velka- ja/tai leasingrahoituksen rakenteeseen ja hinnoitteluun jne. Projektimyyjän henkilökohtainen panos asian edistämisessä on tärkeä. Toimittajan oma rahoitusväki tai ulkopuolelta hankitut rahoittajat avustavat, mutta eivät juuri koskaan korvaa myyjän omaa paneutumista. Ostaja Ltd 3. Projektirahoitus Projektirahoitus ei tarkoita projektin rahoitusta. Projektirahoitus on erityinen rahoituksen muoto, jolla tarkoitetaan oman ja vieraan pääoman rahoitusta projektin ympärille perustetulle projektiyhtiölle, josrahoitusosasto projektiorganisaa Kuva 2. Rahoitusmalli, jossa ostaja selkeästi korvamerkitsee yksittäisen projektin rahoituksen - toimintamalli antaa projektimyyjälle mahdollisuuden parantaa kilpailuasetelmaansa. Projektitoiminta 3/98 Sivu 17

18 sa rahoituksen ainoana takaisinmaksun lähteenä on projektiyhtiön oma kassavirta ja ainoana vakuutena projektikohde sopimuksineen. (Projektirahoituksen muotoja on monia. Erilaiset rahoittajien arvostamat kirjainlyhennelmät kuten BOT, BOOT, PFI, IPP, SPP ovat kaikki projektirahoitusta.) Projektirahoitusta käyttävät yritykset ja julkishallinto. Motiiveja ovat taserasituksen rajoittaminen, budjettirajoitukset, velanottokyvyn heikkous (tai haluttomuus) ja riskin rajoittaminen. Projektin kehittäjälle ja sponsoreille /omistajille, projektirahoitus on merkittävä työkalu, joka on 80- ja 90-luvuilla muuttanut suurprojektien toteutusta merkittävästi. Projektitoimittajille projektirahoitus on vaikuttanut ennen kaikkea siten, että se on muuttanut toimitussopimusten sisältöä. Avaimet käteen toimitukset aikaisempaa korkeampine vastuineen ovat tärkeä edellytys projektirahoituksen onnistumiselle. Projektirahoituksen kasaaminen on aina sponsorin kontrolloima tapahtuma. Sponsori voi olla joko itse projektikohteen lopputuotetta (energia, moottoritien käyttöoikeus) ostava taho, jokin teollinen sijoittaja tai projektitoimittaja, jonka liiketoimintaa on projektitoimituksen lisäksi myös itse projektikohteen operoiminen. Rahoitusmarkkinoille projektirahoitus on Vieras pääoma luonut kokonaan uudenlaisia rahoituskohteita, jotka historiallisesti ovat antaneet rahoittajilleen hyvän riski/ tuotto -suhteen. Se, että projektin kehittäjät ja sponsorit halukkaasti pyytävät projektitoimittajia tai näiden pankkeja osallisiksi rahoitukseen, on toimittajille ongelmallista. Päinvastoin kuin muussa ostajarahoituksessa, toimittaja on projektirahoituksen tapauksessa puhtaasti riskin ottajan roolissa. Tällaisessa asetelmassa toimittajan lisäarvo huipentuu joko rahoitusriskin alihinnoitteluun tai sellaisen riskin ottamiseen, jota rahoitusmarkkinat eivät hyväksy. Moinen riskin ottaminen on perusteltua silloin kun projektitoimittajalla on perustelu ja rahoitusmarkkinoita selkeästi positiivisempi näkemys projektiyhtiön liiketoimintaan ja/tai vakuusarvoihin liittyvistä tuotoista ja riskeistä. Jos tällaista näkemystä ei ole, tulisi tällainen projektiriskin ottaminen katsoa markkinointibudjettia rasittavaksi tapahtumaksi. Muussa ostajarahoituksessa mahdollinen projektin edistäminen rahoituksen avulla rahoitusrakenteeseen ja -hinnoitteluun kajoamalla ei projektirahoituksessa toteudu myöskään siksi, että projektirahoitus on selvästi tiukemmin sponsorin ja tämän valitseman pääjärjestelijän luomus. Tähän neuvottelupöytään ei yksittäisillä projektitoimittajilla ole kutsua. Projektirahoituksen suuri etu on ollut se, että se on mahdollistanut projektikohteeseen ja sen liiketoimintaan liittyvän riskin jakamisen rahoitusmarkkinoiden ja sponsoreiden kesken. Aikaisempi sponsorin omaan tulomuodostukseen pe- Co ltd + muut sponsorit (=päätöksentekijät) Projektiyhtiö (= Ostaja Ltd) - oma tase - oma kassavirta Kuva 3.Projektirahoituksessa projektiyhtiön rahoituksesta huolehtivat sponsorit sekä näiden valitsema(t) rahoittajat. Tässä mallissa yksittäisen projektitoimittajan edellytykset käyttää rahoitusta myynninedistäjänä ovat olemattomat. Oma pää rustuva lainanotto ei mahdollistanut kovinkaan nopeaa investointiohjelmaa, kun taas projektirahoitus on sellaisen mahdollisuuden luonut. Projektirahoituksen merkittävä rajoite työläyden lisäksi on se, että se rajoittaa merkittävästi sponsoreiden päätösvapautta. Projektiriskiä kantavan rahoittajan lähtökohta on, että liiketoiminta toteutuu erittäin tarkasti alunperin esitetyn liiketoimintasuunnitelman ja ennusteiden mukaisesti. Poikkeamat tästä johtavat helposti vain liiketoiminnan halvaantumiseen. Jos projektiyhtiön liiketoiminta on esimerkiksi infrastruktuuriin liittyvää toimintaa, jonka sisältö ja kassavirta voidaan tarkasti mallintaa, on projektirahoitus oivallinen väline. Vastaavasti sellainen perustettava yritys, joka tulee toimimaan epävarmassa toimintaympäristössä, on useimmille rahoittajille vaikeasti hyväksyttävä. Tällöin onkin syytä puhua venture capital toiminnasta, jossa rahoittaja ottaa selkeästi kantaa sponsoreiden ja liiketoimintasuunnitelmien uskottavuuteen pikemmin kuin sponsoreiden, alihankkijoiden, loppuostajien jne. luottokelpoisuuteen. Projektirahoitukselle sekä venture capital rahoitukselle on jatkossa olemassa varmasti nykyistäkin suurempi kysyntä. Olennaista on kuitenkin muistaa, että nämä rahoituksen työkalut ovat osa yritysrahoitustoimintaa kun taas projektimyyjälle nämä rahoituksen muodot eivät anna juuri lainkaan eväitä myynnin edistämiseen. Sen sijaan rahoituksen järjestäminen ostajaorganisaatiolle tiettyä korvamerkittävää projektia varten on se rahoituksen osa-alue, jossa projektimyyjällä voi olla aktiivisen edistäjän rooli Sen avulla projektimyyjä voi saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Matti Liedes Representative London Forfaiting Company PLC Sivu 18

19 ICEC The Role of ICEC in a Developing World Roger M Batten MBE, BSc(Eng), CEng, MICE, FACostE The International Cost Engineering Council (ICEC) represents national and multi-national cost engineering, quantity surveying and project management associations in which construction economics/management is the major activity. Over the past three years we have informally identified there is clearly great potential in a sound working relationship between Commission 10 and ICEC and we are now looking to the development of a formal working agreement: but that is not the subject of this paper. Firstly we shall look at the worldwi de role of ICEC, how we are achie ving our objectives and the ICEC accreditation of national qualifications. As I am particularly involved in the establishment of qualifications in the United Kingdom and Europe we shall also look at the activities of the ICEC European member associations in relation to qualifications and, in particular, the National Vocational Qualifications (NVQs) and, finally, see how these activities directly relate to current European Union (EU) legislation. It is interesting to see how far the ICEC has progressed since it was originally formed, by AACE International (then the American Association of Cost Engineers, recently renamed the Association for the Advancement of Cost Engineering), ACostE (the Association of Cost Engineers), DACE (the Netherlandse Stichting Voor Kostentechniek), and SMIEFC (the Sociedad Mexicana de Ingenieria Economica, Financiera y de Costos) at the 1976 Boston Congress, as the coordinating organisation to promote international cost engineering activity and development. With ICCCIV (Instituto de Costos de Construction del Colegio de Ingenieros de Venezuela), ISM (the Institution of Surveyors of Malaysia), and RABCE (the Russian Association of Bidders and Cost Engineers) recently joining, and with IPMSL (Institute of Project Managers of Sri Lanka), JSCPE (Japan Society of Cost and Project Engineers), SISV (the Singapore Institute of Surveyors and Valuers) and ZPM (Slovenian Project Management Association) in varying stages of applying to join, there will soon be some thirty member associations forming this unique worldwide network of cost professionals. In addition there is a large group in China who are looking to the ICEC member associations for help and advice in developing their own cost profession. Several ICEC member associations also have members outside their own countries, particularly AACE International with members in 78 other countries, ACostE with members in 50 other countries and AFITEP (Association Francophone du Management de Project) with members in 16 other countries. Some even have organisations in other countries, AACE International has sections in the Arabian Gulf, Egypt, Japan and Norway whilst ACostE has a Hong Kong and a Siberian Region. Overall this network consists of probably some 40,000 cost professionals in more than 100 countries. As only three associations, HKIS (Hong Kong Institute of Surveyors), ISM and SISV, share membership of FIG and ICEC, and these three associations are also members of PAQS (Pacific Association of Quantity Surveyors), an agreement between Commission 10 and ICEC will enlarge this network to the benefit of all members. The prime objective of ICEC is to promote cooperation between national and multinational cost engineering associations for their mutual well-being. Each member association has a delegate, and a vote. The member associations, through their delegates, control the activities of ICEC. The full Council meets every two years at the International Cost Engineering Congress; the last meeting was held at the XVth International Congress in Rotterdam, the Netherlands, last April. The next meetings will be held at the XVIth Congress in Calgary, Alberta, Canada in June 2000 and the XVIIth Congress in Melbourne, Australia in May At these meetings the delegates elect the officers for the next two years. The responsibility of these officers is to encourage dialogue between the member associations and the development of the cost engineering profession worldwide. For practical reasons ICEC is organised on a regional basis, Region I is North and South America, Region II is Europe and Near East, Region III is Africa and Region IV is Asia-Pacific. Regional meetings are held regularly at suitable events between Congresses. In June NZIQS (New Zealand Institute of Quantity Surveyors) hosted the Region IV meeting at the PAQS Annual Conference in Queenstown and, earlier this month, AACE International hosted the Region I meeting at their 42nd Annual Meeting in Cincinnati. In September NFP (Norsk Forening for Prosjektlelse) will be hosting Projektitoiminta 3/98 Sivu 19

20 the Region II meeting in Oslo at NORD- NET'98 in Oslo and, in November, ASAQS (Association of South African Quantity Surveyors) and CEASA (Cost Engineering Association of Southern Africa) will be hosting the Region III meeting in Midrand. Electronic communications are now used extensively within ICEC and all member associations have . The ICEC Web Page (to be found at is well established with links to many other Web Pages and is regularly updated. There is a secure section for Delegates on which all Notices, Agendas and Minutes are posted resulting in considerable savings on printing and postage. A vital function of ICEC is to provide a mutually recognised common standard of professional competence across all member associations. To this end ICEC accreditation is available to established qualification programmes of member associations. ICEC is, in itself, not a certifying body but has developed a set of requirements by which the qualification programmes run by national associations must abide in order to be recognised by the other national associations. These requirements are based on the original requirements set by AACE International, which started the first cost engineering certification programme, and set forth in the ICEC "International Cost Engineering Certification Standards" of November 1978 and the "Skills and Knowledge of the Certified Cost Engineer". ICEC accreditation requires that a qualification programme includes: - an examination (or a series of examinations) in each area of cost engineering (project environment, capital cost estimating, cost control, planning and scheduling) on the basis of a common knowledge base - the presentation of a technical paper - a time-limited validity (revaluation is compulsory after three to five years, by demonstrating continuing education, increased experience and service to the profession) Qualification programmes currently accredited by ICEC include those of AACE International, AACE-Canada, SMIEFC, ACostE, AFITEP, AICE (Associazione Italiana di Ingegneria Economica), DACE, NFP, AIQS (Australian Institute of Quantity Surveyors), ISM, HKIS (Hong Kong Institute of Surveyors) and NZIQS. In Europe, ICEC Region II, five of the ten national member associations (ACostE, AFITEP, AICE, DACE and NFP) have qualification programmes which are currently ICEC accredited. The ACostE is also in the process of applying to The Engineering Council for Certification as a Nominated Body (it is currently an Institution-affiliated body through an agreement with the Institution of Chemical Engineers which expires in June 2000) for Licensing to Register Incorporated and Chartered Engineers. This process is in addition to the ACostE qualification programme and, in itself, will not affect the ICEC accreditation. In the UK, and Europe, there is a burgeoning interest in competence based qualifications for all industries arising from the recognition of the need to: - enhance the general level of practitioner expertise and knowledge. - provide a nationally (and in future, internationally) recognised set of performance standards. This has led to the to the development of National Vocational Qualifications (NVQs) which are based on the principle of 'CAN DO' - in practice, not just 'KNOWS HOW' - in theory. Over the past few years the ACostE, with the support of the Engineering Construction Industry Training Board (ECITB), has been leading a team of industry practitioners in developing the Occupational Standards for the Project Control NVQ. In December 1996 this NVQ was accredited by the National Council for Vocational Qualifications and is now in general use in industry. The Project Control NVQ is part of the established qualification programme for Membership of the ACostE. As an established national qualification the Project Control NVQ, together with a formal CPD (Continuous Professional Development) programme, satisfies the requirements for ICEC accreditation. Unique among many professions we, as Cost Engineers, now have a qualification based on our Job Specification and the NVQ is the proof of our competence to perform. In April the ACostE, in partnership with the ECITB, Vocational Training Services (VTS), and AFITEP, AICE, DACE and NFP, submitted a proposal for EU funding under the Leonardo da Vinci Initiative for a - 'Transnational programme to develop and deliver transferable methods of workplace learning and assessment appropriate to Project Control systems and practices in the European petrochemical, water and heavy civil industries.' In other words - to make Project Control NVQs available to ICEC member associations in France, Italy, The Netherlands and Norway. The Leonardo da Vinci initiative already supports a project on the use of Standards of Competence in Continuing Professional Development (CPD), with partner organisations from Finland, Ireland, Portugal and the UK. Work on this project is nearing completion and is beginning to draw on and increasingly adapt a common framework for implementation in the different national situations. This framework sets out good practice for implementing CPD systems for professional bodies, employers and individuals. In April 1997, at the Region II meeting held on Oslo it was agreed to establish NVQs for the Region II member associations regardless of the outcome of the application for the Leonardo da Vinci funding. Interest in the development of the Project Control NVQ has not been limited to the European member associations. In July 1997, at the Region I meeting in Dallas, the AACE International Certification Board asked for a presentation to be made to them which has generated a great deal of interest and information has also been passed to the AACE International Education Board. In November 1997, at the Region III meeting in Johannesburg, the concept of competence based qualifications, relative to the current situation in South Africa, again generated a great deal of interest. To see how these activities relate directly to current European Union legislation we only have to look at Article 127 of the Treaty Establishing the European Community (as amended at Maastricht) which states: - The Community shall implement a vocational policy which shall support and supplement the action of Member States, while fully respecting the responsibility of the Member States for the content and origination of vocational training and also - The Community and the Member States shall foster cooperation with Sivu 20

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011

KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö 2.12.2011 1 KiVi-tilaisuus 1.12.2011, Jyväskylä Afrikan mahdollisuudet Finnvera Mika Relander, aluepäällikkö Finnveran palvelut 2 Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Rahoitamme liiketoimintaa, jolla

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy Talousjohtaja vie perille 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy 30.11.2011 Esityksen sisältö 1. Talousjohtajan tehtävät 2. Tilastoja taustaksi 3. Liiketoimintaa tukeva talousjohtaminen 4. Talousjohtamisen organisointi

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Opintoristeily 3.9.2016 Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Tom Lönnroth Suomen Hypoteekkiyhdistys Sisältö 1. Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike

Lisätiedot

ebusiness, sähköinen kaupankäynti. tuotekirjastot

ebusiness, sähköinen kaupankäynti. tuotekirjastot ebusiness, sähköinen kaupankäynti. tuotekirjastot Erkki Ruuska BuildForum Oy Sähköinen kaupan tilanne rakennusalalla Lähtökohdat suotuisat Visio2010 Lukuisat kehityshankkeet (Vera,..) Yritysten omat toteutukset

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Sairaala-apteekki 5.3.2013

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Sairaala-apteekki 5.3.2013 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (5) VASTAUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN, SAIRAALA- APTEEKIN TARJOUSPYYNTÖÖN MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ ESITET- TYIHIN KYSYMYKSIIN JA TARKENNUS LÄÄKKEELLISTEN KAASUJEN TARJOUSPYYNTÖÖN

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013 Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Pekka Tammela Osakas, P J Maa Partners Oy KHT Aikaisemmat: Panostaja,

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

HANKINTAYKSIKKÖ Espoon kaupunki, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, PL 6400, 02070 ESPOON KAUPUNKI.

HANKINTAYKSIKKÖ Espoon kaupunki, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, PL 6400, 02070 ESPOON KAUPUNKI. HINTATIEDUSTELU 1 (7) Asianumero 10.12.2012 4845/02.08.00/2012 SULKUPORTIT 2013 HANKINTAYKSIKKÖ Espoon kaupunki, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, PL 6400, 02070 ESPOON KAUPUNKI. HANKINNAN KOHDE Espoon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Suvi Kankaanpää, Yrityksen pankkineuvoja 25.11.2016 Yritysten rahoitusmuodot Yritysten rahoitusmuodot Rahoitusmuoto asiakkaan tarpeen mukaan Kertaluontoinen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot