Laki ja asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta (1999/494 ja 1999/511 muutoksineen)

Transkriptio

1 1. JOHDANTO 1.1. Kotouttamisohjelman lähtökohdat Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Hallitus hyväksyi uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman Sen yleisenä tavoitteena on määritellä ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavat maahanmuuttopolitiikan arvot, vahvistaa hyvää hallintokulttuuria sekä torjua maahanmuuttoon liittyviä uhkia. Lisäksi tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Maahanmuuttopolitiikan arvot ovat koko yhteiskunnan arvoja. Arvot niveltyvät Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten, perustuslain sekä julkisen hallinnon toimintaa ohjaavaan ja muuhun lainsäädäntöön sisältyviin arvoihin. Näitä arvoja ovat muun muassa: oikeusvaltioperiaate ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisen edistäminen rasismin ja syrjinnän torjuminen, tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen lapsen edun periaate hyvän hallinnon periaate ja muut hallinnon oikeusperiaatteet, avoin toimintatapa Muita politiikkalinjauksia ovat: työperusteisen maahanmuuton edistäminen, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton edistäminen, inkerinsuomalaisten paluumuuton kanavoiminen työmarkkinoiden tarpeisiin, monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen, ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen ja valvonnan edellytysten parantaminen. Laki ja asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta (1999/494 ja 1999/511 muutoksineen) Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kotoutumista edistävät toimenpiteet toteutuvat kolmella tasolla Valtakunnallinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ja sen linjaukset Kunnan kotouttamisohjelma Yksilö- ja perhekohtaiset kotouttamissuunnitelmat Kotouttamispolitiikan tavoitteena on, että maahanmuuttajat ovat mukana suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja että he osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään tasavertaisina jäseninä, joita koskevat sekä yhteiskunnan jäsenen velvollisuudet että oikeudet. Heillä on samalla mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja uskontoaan sopusoinnussa Suomen lainsäädännön kanssa. Tasa-arvon toteutumisen edellytyksenä on, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus opiskella maan kieltä, saada opastusta ja neuvontaa uuden yhteiskunnan toimintatavoista ja täydentää opintojaan ja ammattitaitoaan. Kotouttamispolitiikka on osa yleistä tasa-arvoon pyrkivää ja syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisevää yhteiskuntapolitiikkaa. Tasa-arvo ja maahanmuuttajien kotoutuminen toteutuvat parhaiten kun maahanmuuttajat itse, yhteiskunnan eri toimintasektorit, poliittiset päättäjät ja hallinto sitoutuvat pitkän aikavälin etnistä tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Lähtökohtana on, että yhteiskunta tarjoaa maahanmuuttajalle kotoutumista tukevia palveluja ja maahanmuuttaja kantaa aktiivisesti vastuuta sopeutumisestaan esimerkiksi osallistumalla kielen opetukseen ja hakeutumalla työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin. 1

2 Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä velvoite laatia kotouttamisohjelma yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Ohjelmaan tulee myös säilyttää etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen. Yksilö- ja/tai perhekohtainen kotoutumissuunnitelma laaditaan asiakkaan työttömyyden ja/tai toimeentulotuen asiakkuuden kestettyä korkeintaan 2 kk. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa ja siihen kirjataan ne yksilölliset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tukevat kyseisen asiakkaan ja hänen perheensä suomen tai ruotsin kielen taidon ja muiden suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitsemien tietojen ja taitojen hankkimista. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja samalla velvollisuus osallistua suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin. Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat erityisesti etniset vähemmistöt, joita Suomessa ovat mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset. Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuden kehittäminen viranomaistoiminnassa on yksilön, kunkin viranomaisen ja koko yhteiskunnan etu. Se on keskeinen lähtökohta kehitettäessä palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi. (TM 1100/009/2004) Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten esim. osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa 1.2. PÄIVITYKSEN TOTEUTUS Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaupungin laatimaan etniset syrjintäperusteet kattavan yhdenvertaisuussuunnitelman tai vähintäänkin sisällyttämään etnisen yhdenvertaisuuden periaatteen osaksi muuta soveltuvaa suunnitelmaa. Porvoossa yhdenvertaisuuden edistäminen ja rasismin vastaisten toimenpiteiden kuvaaminen sopivat luontevasti osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa, joka muutoinkin kaipasi täydentämistä ja päivittämistä monen viranomaistoiminnon osalta. 2

3 Työryhmä Ulkomaalaissihteerin aloitteesta kaupunginjohtaja asetti työryhmän Porvoon kaupungin kotouttamisohjelman päivittämistä varten. Työryhmään ovat kuuluneet ulkomaalaissihteeri Sirkka Valta (pj) terveydenhoitaja Tuija Reunama (siht.), nuoriso-ohjaaja Marjo Kullberg sekä Peipon koulun maahanmuuttajalasten ns. valmistavan luokan opettaja Auli Soinio. Työryhmä on kokoontunut 13 kertaa. Työtapana on ollut pyytää kutakin hallinnonalaa / kaupungin toimintoa päivittämään edellisien kotouttamisohjelmien tekstien pohjalta tämänhetkinen tilanne ja huomioimaan päivityksessään voimaan astuneen yhdenvertaisuuslain lähtökohdat. Kaikille toimijoille lähetettiin samalla materiaalia yhdenvertaisuudesta ja nettiosoitteita lisätiedon hankkimiseksi. Samalla pyydettiin kommentteja mahdollisista ongelmista ja toiminnan kehittämistarpeista. Päivittämispyynnöt lähetettiin kunkin toiminnon esimiehelle. Jatkotyöskentelynä on käyty keskusteluja esimiesten kanssa ja vierailtu eri työryhmien kokouksissa. Useimmat toiminnot ovat lisäksi käsitelleet kotouttamisohjelman päivitysosion johtoryhmissään tai kunnissaan. Työryhmän työskentelytapa on ollut aikaa vievä, mutta antoisa prosessi. Kaikki keskeiset maahanmuuttajia työssään kohtaavat kaupungin palvelut on käyty läpi. Yhdenvertaisuuslain näkökulmaa ei ole lähdetty laista otetuilla fraaseilla päälle liimaamaan toimintojen päivitysteksteihin, vaan se ilmenee/ ei ilmene tekstissä ko. päivittäjän näkemyksen mukaisesti. Joissakin osioissa on pyydetty lisäämään päivitysteksteihin ko. viranomaisen toiminnan arvopohjan ja toimintaajatuksen tarkastelua, koska se on ensimmäinen porras arvioitaessa yhdenvertaisuuden toteutumista ja koska asian konkretisoituminen käytännön tasolle muutoin tuntui vaikealta. Maahanmuuttajien kuuleminen Maahanmuuttajilla tai muilla etnisillä vähemmistöillä ei ole Porvoossa sellaista yhdistystoimintaa, jonka kautta olisi voitu kutsua eri ryhmiä edustavia henkilöitä mukaan kotouttamisohjelman päivitystyöhön. Sen sijaan kotouttamisohjelman päivitysluonnos on esitelty tulkkien avulla useille maahanmuuttajaryhmille ja kysytty heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään ohjelmassa esitetyistä linjauksista ja palveluista. Olemme kuulleet albaanikotiäitien ryhmää perhepaikka Familissa, venäjän-, kurdin- ja vietnaminkielisiä opiskelijoita Edupolin kursseilla sekä Amiston ammatilliseen koulutukseen valmistavan ryhmän opiskelijoita (8 eri kansallisuutta), yhteensä n. 50 henkilöä. Maahanmuuttajien mielipiteitä ja kommentteja on esitelty kunkin palvelun päivitysosion lopuksi. 3

4 2. PORVOO MAAHANMUUTTAJAN KOTIKUNTANA 2.1. ULKOMAAN KANSALAISET PORVOON VÄESTÖREKISTERISSÄ ulkomaalaista 76 eri maasta. 2,4 % Porvoon väestöstä (46793). 3 % äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi Suurimmat ryhmät maittain: Venäjä ja entinen Neuvostoliitto 159 Viro 194 Ruotsi 109 Vietnam 97 Serbia ja Montenegro 65 Thaimaa 52 entinen Jugoslavia 35 Iran 34 Saksa 32 Bosnia-Hertsegovina 28 Iso-Britannia 26 Irak 24 Norja 19 Tanska 17 USA 17 Turkki 16 Ei kansalaisuutta / tuntematon 38 Yhteensä 962 Muut 56 maata 207 Ulkomaalaiset yhteensä 1168 Porvoo on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien n henkilöä vuosittain. Pakolaistaustaisen väestön osuus Porvoon maahanmuuttajista tällä hetkellä on arviolta yksi kolmasosa; suurin osa muuttajista tulee avioliiton tai koko ajan kansainvälistyvän työvoiman liikkuvuuden myötä. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton sekä Viron kansalaisiin sisältyvät myös inkerinsuomalaiset paluumuuttajat perheineen. Väestörekisteriin ulkomaan kansalaisiksi merkittyjen henkilöiden lisäksi Porvoossa asuu arviolta n. 300 Suomen kansalaisuuden saanutta, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kansalaisuutta voi hakea kuuden vuoden / pakolaiset neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa-asumisen jälkeen Porvoon tavoitteet kotouttamisessa Porvoon kaupungin uudessa strategiassa vuosille on huomioitu monikulttuurisuus yhtenä kaupungin menestystekijänä. Tavoitteena on kansainvälinen ja ilmapiiriltään monikulttuurinen kaupunki, jonka palvelut järjestetään asukaslähtöisesti. 4

5 Monikulttuurisuuteen kuuluu mm. käsitys ihmisarvosta, yhdenvertaisuudesta ja etnisestä tasa-arvosta. Toimintaa ohjaavana lähtökohtana kaupungin palveluissa tulisi olla positiivinen asenne ja suvaitsevaisuus eri kulttuureja edustavia ihmisryhmiä kohtaan. Maahanmuuttajien ja muiden etnisten vähemmistöjen mahdolliset erityistarpeet tulee huomioda kaikissa palveluissa. Etnistä syrjintää ja/tai rasismia ei hyväksytä millään tasolla kaupungin toiminnoissa tai palveluissa. Kunnan tulee luoda edellytykset maahanmuuttajien yksilölliseen kotoutumiseen, joka tarkoittaa osallistumista työelämään ja muuhun yhteiskunnan toimintaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet, mutta samalla mahdollisuus säilyttää oma kieli ja kulttuuri yksityisessä elämänpiirissään Suomen lainsäädännön puitteissa. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisen tavoitteena on samalla ennaltaehkäistä syrjäytymistä, joka on vakava yhteiskunnallinen uhkatekijä ja voi pahimmillaan johtaa etnisiin konflikteihin ja vaarantaa yhteiskuntarauhan. Vanhempien syrjäytymisellä on lisäksi vaikutuksensa koko perheen elämään, lasten ja nuorten tulevaisuuden näköaloihin. Porvoossa työikäisten maahanmuuttajien kotouttamisessa on tavoitteena yksilöllinen, maahanmuuttajan omat voimavarat ja työvoimatoimen tukitoimet hyödyntävä polku työelämään tai muutoin arjessa selviytymiseen. Työvoiman ulkopuolelle jäävien, kuten kotiäitien ja ikääntyneiden maahanmuuttajien kotouttamisessa pyritään antamaan yhteiskuntaan perehdyttävää tietoa, yksilöllistä tukea arjessa selviytymiseen ja mahdollisuus osallistua erilaiseen kerhomuotoiseen toimintaan. 3. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISEN TUKEMINEN 3.1. Ulkomaalaispalvelut Ulkomaalaispalvelujen tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys yhteiskuntaan, sosiaalityö ja kotoutumisen edistäminen yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Toimiston henkilökuntaan kuuluu ulkomaalaissihteeri, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja etuuskäsittelijätoimistotyöntekijä. Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat ulkomaalaispalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3 vuotta maahanmuutosta lukien. Alkuvastaanottoon sisältyy: Perhetyö ensiasunnon järjestäminen pakolaisten vastaanottaminen Hki-Vantaan lentokentällä ja uuteen asuntoon saattaminen moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset Ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston, Kelan ja vapaa-ajan palveluista Informaatio oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista - asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus - tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista / paluumuuttajista terveydenhuoltoon, koulutoimeen, päiväkoteihin jne. - kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne 5

6 Sosiaalityö - Opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin jne liittyvissä asioissa - ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen - asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan asukkaaksi sekä mahd. poliisin luona asioimisessa (oleskelulupa- ja passiasiat) avustaminen - Tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen kanssa - Neuvontaa, opastusta ja ohjausta, keskustelua - Elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen. Ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin. - Toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KeLan myöntämien etuuksien vireillepaneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä etuuskäsittelijän kanssa - Työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa - Kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan - Yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa - Pakolaisten elämänvaiheiden ja mahd. traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa - Psykososiaalisen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely - Ohjausta, neuvontaa, keskustelua - Avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa - Yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja srk:n kanssa erilaisen toiminnan, juhlien ja ystävätoiminnan tiimoilta - Maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen ( taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien/juhlien tms. järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, resurssihenkilöiden käyttäminen kulttuuriavustajina jne.) 3.2. Tulkkaus- ja kännöspalvelut Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on suomen ja /tai ruotsin kielen vähittäinen oppiminen, mutta käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsevat usein vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan turvaamiseksi tilanteessa, jossa asiakkaalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä tai maahanmuuttajan kielitaito ei ole riittävä. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa on päätettävä maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista tai kun asian selvittäminen muutoin sitä vaatii. Säännöksiä kielipalvelujen järjestämisestä löytyy laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, hallintomenettely- ja hallintolainkäyttölaista sekä potilaslaista. Viranomaisen velvollisuus tulkkauksen järjestämisessä ja sen kustantamisesta on rajattu asioihin, jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös asiakkaan aloitteesta vireille tulevassa asiassa. Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvan pakolaisen ja hänen perheenjäsenensä sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja kotoutumista edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamisessa syntyneet tulkkaus- ja käännöskustannukset ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen em. kustannuksia ei enää korvata. 6

7 Ulkomaalaispalvelut on uusinut ohjeistuksen erilaisesta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta ja tulkkipalvelujen käyttämisestä ja se jaettu kaikkiin kaupungin toimipisteisiin v:n 2006 alussa. Porvoossa tavoitteena on rohkaista viranomaisia tulkkien käyttämiseen, jotta maahanmuuttajien asioiminen eri kaupungin viranomisissa sujuisi joustavasti ja tasavertaisesti kielellisistä ongelmista riippumatta. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä tai käytetään olemassa olevaa käännätettyä materiaalia asioimisen tukena. 4. ASUMINEN 4.1. Tavoitteet Asukasvalinnassa tavoitteena on maahanmuuttajien sijoittuminen tasapuolisesti kaupungin eri alueille ja näin estää maahanmuuttajien alueellista segregoitumista. Kaupunginosissa ja taloyhtiöissä kotoutumista edistetään mm. kannustamalla aktiiviseen asukastoimintaan ja lisäämällä asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajat oppivat hallitsemaan maamme asumissääntöjä ja käytäntöjä Vuokra-asuntojen jakoperusteet Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon piirissä olevien arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa valintaperusteina ovat asunnontarve, varallisuus ja tulot (aravarajoituslaki 1190/1993, vanha korkotukilaki 867/1980 ja uusi korkotukilaki 604/2001). Porvoossa mainittujen rajoitusten alaisten vuokratalojen asukasvalinnoissa on käytössä Porvoon kaupungin asuntoyksikön suorittama ennakkovalvonta. Maahanmuuttajan vaihtaessa maahantulon jälkeen ensimmäisestä asunnosta toiseen, tapahtuu asunnonhaku samoin kuin muillakin hakijoilla Asuntojen tarve ja tarjonta Ensimmäisenä asuntona Porvooseen sijoittuvalle pakolaiselle (noin 20-25/vuosi) pyritään osoittamaan valtakunnallisen Y-säätiön tarjoamia vuokra-asuntoja. Säätiön ja Porvoon kaupungin yhteistyön piirissä on 26 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Tällä tavalla pyritään sosiaalisesti tasapainoisiin asuntoalueisiin ja talojen asukasrakenteessa monipuolisuuteen. Mahdollisten paluumuuttajien (noin 10-15/vuosi) asuttamiskanava on yleishyödyllisten asunnonomistajien kautta. Yleishyödyllisten vuokratalojen asukasvaihtuvuus oli v noin 19 %. Suurimmat yleishyödylliset arava- ja korkotukiasuntojen omistajat Porvoossa olivat vuoden 2005 lopussa Porvoon A-asunnot Oy Borgå A - bostäder Ab (1.275 as.), VVO (998 asuntoa), Kiint. Oy Peiponaho (288 as.) sekä SATO (194 as.), yhteensä asuntoa. Näistä mainituista uustuotantoa ovat 2000-luvulla harjoittaneet vain kaupungin tytäryhtiöt Porvoon A-asunnot Oy Borgå A - bostäder Ab ja Kiint. Oy Peiponaho Asuntokannan sijainti Vuokrataloyhtiöiden asuntokanta on enimmäkseen sijoittunut Porvoon seudun voimakkaan kasvuvaiheen lähiöalueille. VVO:n asuntokannasta enin osa (91 %) sijaitsee Gammelbackan, Lehtihamarin ja Eestinmäen alueella. SATO:n asunnot ovat Kevätkummussa ja Hamarissa. Porvoon A-asunnot Oy Borgå A-bostäder Ab on rakentanut vuokrataloja niin keskusta-alueilla kuin myös mm. Kevätkumpuun, Huhtisiin ja Johannesbergiin. Kiint. Oy Peiponahon nimissä olevat asunnot sijaitsevat paitsi Gammelbackan alueella myös Lehtihamarin, Haikkoon ja Eestinmäen alueilla. 7

8 4.5. Toimenpide-ehdotukset * Porvoon kaupunki jatkaa yhteistyötä Y-säätiön kanssa asuntojen hankkimiseksi (5-10 asuntoa/vuosi) pakolaisille ja varaa tarvittaessa kaupungin talousarvioon omapääoma-avustuksen (noin euroa/vuosi) asuntoyksikön talousarvioon. * Pakolaisten ensimmäiset asunnot osoitetaan pääsääntöisesti Y-säätiön asuntokannasta. * Laaditaan useammalla eri kielellä Porvoon oma asumisopas, johon osallistuvat kaupungissa toimivat yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt. Maahanmuuttajien kommentteja: Kurdit Edupolin kuulemistilaisuudessa: Periaatteessa kannatetaan maahanmuuttajien asuttamista kaupungin eri alueille tasapuolisesti, mutta toisaalta pidetään erittäin tärkeänä sitä, että naapuristossa asuisi muita samanmaalaisia. Päivittäistä vuorovaikutusta omanmaalaisten kanssa pidetään tärkeänä seikkana arjesta selviytymisessä. Eräs henkilö kertoi naapurinsa rasistisista huuteluista ja kohtelusta. Tähän ei ole hänen mukaansa puututtu. Poliisin apuun turvautumisen koetaan heikentävän maahanmuuttajan asemaa entisestään naapuruston silmissä. Venäläiset ja vietnamilaiset Edupolin kuulemistilaisuudessa: On hyvä, että maahanmuuttajat asutetaan ympäri kaupunkia suomalaisten joukkoon, ettei käy niin kuin Ranskassa tai Ruotsissa. Kielitaito ei kehity, jos seurustellaan vain omanmaalaisten kanssa ja eristäydytään muista asukkaista. Rasismi asuinalueella voi lisääntyä, jos kaikki maahanmuuttajat asuvat tietyllä alueella. Albaaninaiset Familin kv. olohuoneessa: Naiset ovat tyytyväisiä asumiseensa Gammelbackassa lähellä toisiaan. Olemme kuin siskoja toisillemme. Asunnot ovat naisten mielestä hyviä ja kaikki palvelut lähellä. Amiston nuoret maahanmuuttajaopiskelijat:hyvä, jos asutetaan eri alueille, koska silloin oppii suomea eikä tule niin herkästi sotkuja naapuruston kanssa. 5. TERVEYSPALVELUT 5.1. Pakolaisyhdyshenkilö Terveyskeskuksella on pakolaisyhdyshenkilö, jolle ulkomaalaistoimisto ilmoittaa sen kautta saapuvat maahanmuuttajat. Yhdyshenkilö koordinoi maahanmuuttajien terveystarkastuksiin liittyviä asioita. Hän kirjaa uusien maahanmuuttajien tiedot sairaskertomusjärjestelmään ja ilmoittaa asiakkaan tulosta hänen omalle terveysasemalle. Terveysaseman sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen mahdollisimman pian terveystarkastus Terveystarkastus tehdään kaikille Porvoon alueelle sijoitettaville kiintiöpakolaisille ja turvapaikan saaneille. Sellaisille turvapaikanhakijoille, joille ei ole vielä myönnetty oleskelulupaa ja joilla ei ole vielä vakituista asuntoa Porvoossa annetaan vain ensiapuluontoinen hoito. Poikkeuksena ovat odottavat äidit, jotka ohjataan äitiysneuvolaan, alle kouluikäiset lapset, jotka ohjataan lastenneuvolaan ja koululaiset kouluterveydenhuoltoon. Porvooseen saapuu maahanmuuttajia myös muun menettelyn kautta. Tähän ryhmään kuuluvat paluumuuttajat, perheenyhdistämisen ja avioliiton kautta maahan tulleet. Mikäli maahanmuuttaja tulee selkeästi erilaisista olosuhteista kuin Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta tehdään terveystarkastus samaan tapaan kuin pakolaisille ja turvapaikan saaneille. Aikuisten terveystarkastukset tehdään terveysasemilla, lasten neuvoloissa ja kouluikäisten kouluissa. Terveystarkastuksessa on myös tulkki mukana. Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan elämän vaiheita, sosiaalisia taustatietoja, yleistä terveydentilaa, mahdollisia sairauksia ja käytössä olevia lääkkeitä sekä aikaisempia rokotuksia. Saatujen tietojen perusteella tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma; laboratorio- ja röntgentutkimukset, rokotukset sekä tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle. Terveystarkastuksen yhteydessä tiedotetaan myös muista Porvoon terveyspalveluista. Kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille ja muille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikanhakijoille rokotuksia ei anneta paitsi turvapaikkaa hakevien lasten 8

9 ja raskaana olevien kohdalla tehdään poikkeus; heillä on mahdollisuus saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajat saavat samanlaiset terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut kuin muu väestö Asiakaspalvelun arvolähtökohdat Sosiaali- ja terveystoimen Terveyspalveluyksikön arvoihin kuuluvat mm. asukas- ja asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja arkielämän arvostus. Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan mm: - Ihmisarvon kunnioittamista - Hyvää vuorovaikutusta - Inhimillistä kohtelua hoidossa - Rehellisyyttä - Luottamusta hoidon laatuun ja yksityisyyden suojaan - Tiedonsaantia siten, että asiakas/potilas ymmärtää asian - Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista hoidossa - Hyvää yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa - Asiakkaan/potilaan oman kokemuksen kunnioittamista hoidossa ja ratkaisun hakemista ilman johdattelua, painostusta ja pakkoa. - Oikeudenmukaisuudella ja avoimuus on käytännössä: Yhtäläinen hoidontarve- samat hoitoperiaatteet Hoitoon ja asiakaspalveluun ei vaikuta: ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema, äidinkieli, sukupuoli, etninen tausta, kulttuuri tai vakaumus Hoitotakuu terveydenhuollon riittävät voimavarat toteuttaa oikeudenmukaista hoitoa Arkielämän arvostuksella ymmärretään sitä, että Ihmiset vaikuttavat itse omilla päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen Terveyspalveluissa tuetaan itsehoitoa ja terveellisten elämäntapojen toteutumista sekä terveellisen ympäristön rakentamista. Näiden arvojen mukaan toimittaessa täyttyvät myös yhdenvertaisuuslain lähtökohdat käytännössä. Yhdenvertaisuus koskee paitsi maahanmuuttajia, myös muita etnisiä vähemmistöjä, kuten romaneja. Maahanmuuttajien kommentteja: Kurdiryhmä Edupolin kuulemistilaisuudessa: Koetaan, että saadaan samanlaisia palveluja kuin suomalaiset, mutta ihmetellään jonoja ja esim. hammashoidon hitautta. Tulkki on erittäin tärkeä terveydenhuollossa. Paljon kokemuksia, joissa ei ollutkaan kutsuttu tulkkia paikalle esim. varatulle lääkäriajalle. Tästä syystä hoidon saanti on pitkittynyt. Asiakkailla on epätietoisuutta siitä, kenen tehtävä on varata tulkki. Venäläiset ja vietnamilaiset Edupolin kuulemistilaisuudessa: Oman vastuun ja terveellisten elämäntapojen vaikutus terveyteen - arvon esille tuominen koettiin positiivisena. Venäjällä ei odoteta omatoimisuutta terveyden hoidossa. Sairauksien ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Toivotaan enemmän määräaikaistarkastuksia. Erään mielipiteen mukaan terveyspalvelut eivät toimi kunnolla, jonot ovat liian pitkiä, jos pitää odottaa ½ vuotta ja ehtii kuolla ennen hoitoa. Vietnamilaisten mielestä terveystarkastukset toimii ja tutkimuksia tehdään enemmän kuin vietnamissa. 9

10 Albaaninaiset Familissa: Ilmaistiin tyytyväisyyttä terveyspalveluihin, myös suun terveydenhuollon osalta. Ei ole koettu eriarvoistavaa kohtelua ulkomaalaistaustan takia. Amiston nuoret: Hyvin saa aikoja ja apua. 6. PÄIVÄHOITO 6.1. Lasten päivähoitoa ohjaavat periaatteet j tavoitteet maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa Lasten päivähoitoa Porvoossa ohjaavat Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset( STM, 2003) sekä Porvoon kaupungin Varhaiskasvatuksen linjaukset Nämä valtakunnalliset ja kunnalliset linjaukset kokoavat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Tarkemmin varhaiskasvatuksen sisältöä määrittävät valtakunnalliset Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet( STAKES, 2003) ja valmistumassa oleva Porvoon kaupungin kunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen linjauksissa tavoitteena on omaksua lapsi- ja perhelähtöiset tavoitteet, toimintatavat ja yhteistyökäytännöt. Lapsen varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus määrittyy jokaisen lapsen ja hänen perheensä tarpeista. Tämä on erityisen tärkeää maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheidensä kohdalla, jotta perheiden kotoutumista voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Päivähoidon tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään ja niitä arvostetaan ja ne näkyvät päivähoidon arjessa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa ja lisäksi hänellä on saatava ohjausta kielen oppimiseen ja käyttöön. Tärkeää on tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista. Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kerrotaan keinoista tukea kotona lapsen omaa äidinkieltä Periaatteiden ja tavoitteiden toteutuminen päivähoidon arjessa Porvoon kaupungin Varhaiskasvatusten linjausten mukaisesti Gammelbackan ja Mäntykummun päiväkodit toimivat ns vastaanottavina päiväkoteina. Gammelbackan päiväkodissa päivähoidossa olevista lapsista noin 40% on maahanmuuttajataustaisia ja Mäntykummussa noin 25% lapsista. Käytännössä perheille pyritään tarjoamaan päivähoitopalveluita lähipäiväkodista. Lapsen aloittaessa ensi kerran päivähoidossa lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää ensimmäisen päivähoitovuoden aikana. Näin päivähoidon henkilöstön on mahdollista tukea yksillöllisemmin lapsen sopeutumista päivähoitoon, lapsen suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä paneutua erityisesti yhteistyöhön vanhempien kanssa. Yhteistyössä perheen kanssa käytetään pääsääntöisesti tulkkia keskustelujen tasa-arvon toteutumiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Lapsilla on mahdollisuus kotikielen opetukseen päivähoidossa, mikäli samassa päivähoitoyksikössä on vähintään neljä samankielistä lasta. Tällä hetkellä kotikielen opetus toteutuu? kielellä Ulkomaalaistoimiston rahoittamana. Päivähoidossa työskentelee yksi vakituinen erityisavustaja maahanmuuttajataustaisten lasten tukemiseksi. Määrärahat hänen palkkaansa ovat Erityispäivähoidon tulosyksikössä. Työ jakautuu Gammelbackan ja Mäntykummun päiväkodin kesken toimintavuoden alussa laadittavan suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa hän voi työskennellä myös muissa päivähoitoyksiköissä. Vietnamilaisen erityisavustajan työskentely painottuu erityisesti lasten oman äidinkielen ja kulttuurin tukemiseen lasten kehitystason mukaisesti. 10

11 Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen kehittämisen painopistelaueena on vuosina ollut lasten kielellisten taitojen arviointi ja kielellinen tukeminen. Porvoossa on toiminut maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehityksen arviointi ja tukeminen varhaiskasvatuksessa eli MAMOt projekti. Projektissa ovat olleet mukana sosiaali- ja terveyskeskuksen puheterapeutit, Mäntykummun ja Gammelbackan päiväkodit, kiertävät erityislastentarhanopettajat sekä neuvolaterveydenhoitajien esimies Hannele Pajanen. Projektin tavoitteina on ollut: - maahanmuuttajataustaisten lasten määrän ja kielellisen tuen tarpeen kartoitus - lisätä tietoa perheille lapsen kielen kehityksestä ja sen tukemisesta - S2-kielen opetuksen kehittäminen varhaiskasvatuksessa - kielenkehityksen arviointi ja seurantamenetelmien ja ohjauskäytäntöjen kehittäminen - yhteistyön kehittäminen maahanmuuttajaperheiden tiimoilta. Projektin myötä perheille on laadittu esite lapsen kielen kehityksen tukemisesta, tätä esitettä jaetaan perheille mm neuvolassa ja päivähoidossa. Puheterapeutit ovat laatineet ohjauspolun maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehityksen arvioinnista ja tukemisesta. Polku on toimintavuonna kokeiltavana varhaiskasvatuksessa ja sitä kehitetään edelleen kokemusten perusteella. Myös kotikielen opettajia on koulutettu käyttämään lapsen kielellisten taitojen arviointimenetelmiä omalla äidinkielellä. Olennainen osa varhaiskasvatusta on suomen kielen oppimisen tukeminen. Vuodesta 2005 on päivähoidossa pyritty järjestämään suomen kielen pienryhmäopetusta määräaikaisin henkilöstöratkaisuin. Suomen kielen oppiminen toteutuu osana päivähoidon arkea luonnollisissa oppimistilanteissa. Lisäksi puheterapeutit ovat tarjonneet pienryhmätoimintaa lapsille, joilla suomen kielen oppiminen on ollut viivästynyttä. Perhepaikka Famili Gammelbackassa toimii tärkeänä maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisen tukijana. Famili on aloittanut vuonna 2004 Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittamana projektina vuosille Päivähoidon hallinnoimaa toteutukseltaan poikkihallinnollisen perhepaikan toimintaa ollaan vakinaistamassa vuoden 2007 alusta. Familin tavoitteena on ollut parantaa alueen yhteisöllisyyttä ja vahvistaa pienten lasten ja heidän perheidensä sekä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien yhteistyötä. Familin perhekahvilaan, avoimeen leikkipuistoon ja erilaisiin vertaisryhmiin osallistuu paljon myös maahanmuuttajataustaisia perheitä. Olennainen osa päivähoidon työtä maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän perheittensä kotoutumisessa on yhteistyö Ulkomaalaistoimiston kanssa. Työmuotoja ovat kiinteä yhteistyö perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän kanssa, säännölliset työryhmätapaamiset ja Ulkomaalaistoimiston tarjoama koulutus sekä taloudellinen tuki esimerkiksi tulkkien ja kotikielen opettajien käytössä Kehittämistarpeita maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoidossa Tavoitteena on entistä paremmin pystyä tarjoamaan perheelle päivähoitopaikkaa omalta asuinalueelta. Suomi toisena kielenä opetuksen kehittäminen jatkuu edelleen ja tavoitteena on saada lasten päivähoitoon pysyvä resurssi säännöllisen opetuksen mahdollistamiseksi. Vietnamilaisen erityisavustajan työskentelystä saatujen hyvien kokemusten perusteella myös muiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrää pyritään lisäämään. Moniammatillista yhteistyötä neuvolan, sosiaalityön ja ulkomaalaistoimiston kanssa on hyvä kehittää edelleen. MAMOT-projektissa saatujen kokemusten perusteella pyrimme laajentamaan yhteistyötä myös koulujen kanssa. 11

12 Maahanmuuttajien kommentteja: Kurdiryhmä Edupolissa: Lasten toivotaan pääsevän päivähoitoryhmään, jossa on paljon suomalaisia lapsia. Se, että päivähoitoryhmässä on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, koetaan ongelmana. Yleisesti ottaen päivähoidon palveluihin ollaan tyytyväisiä. Päivähoitoryhmässä on kuitenkin saattanut lasten kesken esiintyä maahanmuuttajataustaisen lapsen syrjintää. Päiväkodin aikuisten toivotaan puuttuvan tällaiseen käyttäytymiseen. Venäläiset ja vietnamilaiset Edupolilla: Päivähoidon järjestäminen perheen tarpeista lähtien hyvä asia, venäjällä pidetään edelleen päiväkodin rytmiä ja toimimista tarkan luku järjestyksen mukaan tärkeänä. Lapset menevät mielellään päiväkotiin. Oman äidinkielen opetus päiväkodissa on tärkeää. Albaaninaiset Familissa: Naiset ovat tyytyväisiä lasten päivähoitoon. Päiväkodeilla on järjestetty vanhempaintapaamisia tulkin kanssa. Ei oltu kuitenkaan erityisesti kutsuttu tutustumaan päiväkoteihin eikä käyty pidempiä keskusteluja esim. perheen kasvatustavoista. Naiset totesivat, etteivät he kaipaakaan mitään erityiskohtelua päiväkodilla. 7. OPETUSTOIMI / PERUSKOULUT 7.1. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus Porvoon kaupungissa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole vielä riittävä perusopetuksen ryhmissä opiskelemiseen. Valmistava opetus ei kuitenkaan ole erityisopetusta. Valmistavaa opetusta annetaan erillisissä opetusryhmissä vuotiaille (1. 6. lk) Peipon koulussa ja vuotiaille (7. 9. lk) Pääskytien koulussa. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet siirtyä perusopetukseen ja samalla edistää oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valmistavan opetuksen ryhmissä oppijat ovat iältään, äidinkieleltään ja oppimistaustoiltaan erilaisia. Opetus vaatii ikä- ja kehitysvaiheitten mukaista eriyttämistä. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että valmistavaa opetusta annetaan pienryhmissä. Valmistavassa opetuksessa opiskelu painottuu suomi toisena kielenä -aineen opiskeluun. Mahdollisuuksien mukaan oppilaita ohjataan myös muiden aineiden opiskelussa. Porvoon kaupungin perinteiden mukaisesti arvostetaan kaksikielisyyttä ja tuetaan oppilaiden oman äidinkielen opiskelua jo valmistavan opetuksen aikana. Oman äidinkielen opetuksen tarjoamisella halutaan tukea oppilaan toiminnallisen kaksikielisyyden kehittymistä ja vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Valmistavan opetuksen aikana oppilas integroidaan perusopetuksen suomenkielisiin opetusryhmiin. Integroinnilla edistetään oppilaan kielitaidon kehittymistä, sosiaalisten suhteiden solmimista ja oppiaineen sisällön omaksumista. Oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jossa määritellään opiskeltavat oppiaineet ja oppimäärät sekä mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Valmistavan opetuksen ryhmä toimii perusopetuksen opetusryhmien kanssa samanveroisena osana koulua ja osallistuu niiden tavoin koulussa järjestettäviin tapahtumiin, juhliin ja retkiin. (Porvoon kaupungin opetussuunnitelma.) Oppilas opiskelee valmistavassa opetuksessa keskimäärin yhden lukuvuoden ajan, jonka jälkeen hän siirtyy yleisopetukseen. Usein oppilas ei ehdi valmistavan luokan aikana omaksua riittävää suomen kielen taitoa selviytyäkseen yleisopetuksessa. Koulutaustasta riippuen oppilas ei ehkä kaikissa oppiaineissa yllä samalle tasolle suomalaisten ikätoveriensa kanssa. Tästä syystä koulutustoimi on kirjannut erityispalvelustrategiaan tavoitteeksi nk. nivelluokan perustamisen. Nivelluokka on pienryhmä, jossa maahanmuuttajataustainen oppilas voi opiskella hänelle vaikeita aineita yleisopetuksen rinnalla Suomi toisena kielenä -opetus maahanmuuttajataustaisille oppilaille Peipon, Pääskytien ja Kumpulan kouluissa järjestetään maahanmuuttajataustaisille oppilaille suomi toisena kielenä 12

13 -opetusta. Oppilailla on mahdollisuus opiskella suomi toisena kielenä -oppimäärää osittain suomi äidinkielenä - oppimäärän sijasta. Jos oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen, hänen osaamistaan arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän kriteerien mukaisesti. Porvoon kaupungin opetussuunnitelman mukaan suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä pidetään välttämättömänä. Opetus ei ole lisä- tai tukiopetusta, vaan se tulee tarjota vaihtoehtona äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselle. (Porvoon kaupungin opetussuunnitelma.) Useimmissa kouluissa maahanmuuttajaoppilaat saavat suomen kielen opetusta lähinnä tukiopetuksen muodossa. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajataustainen oppilas saa tukea suomen kielen oppimisessa. Oppilaan kehittymässä oleva kielitaito tulee huomioida myös arvioinnissa. Opettajia perehdytetään maahanmuuttajaoppilaiden opettamiseen ja arviointiin mm. veso-koulutuksissa. Koulutustoimen erityispalvelustrategian mukaisesti opettajia kannustetaan suorittamaan suomi toisena kielenä -opintoja Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. (Porvoon kaupungin opetussuunnitelma.) Lukuvuonna oman äidinkielen opetusta järjestettiin kahden viikkotunnin laajuisena seuraavissa kielissä: - vietnam (Huhtisen koulu, Kerkkoon koulu, Keskuskoulu, Näsin koulu, Peipon koulu, Linnajoen koulu, Pääskytien koulu) - venäjä (Keskuskoulu, Peipon koulu, Pääskytien koulu) - albania (Peipon koulu) - kurdi (Peipon koulu) - thai (Peipon koulu). Lukuvuonna kurdin ja thain opetusta ei ole enää järjestetty. Opetusryhmän perustamista tulisi kuitenkin miettiä uudelleen näissä kielissä ja lisäksi viron kielessä. Harvinaisempien kielten kohdalla on tarpeen tehostaa koulujen välistä yhteistyötä. Opetusjärjestelyjä suunniteltaessa on mahdollista ottaa vanhemmat ja perheet mukaan suunnittelutyöhön ja varmistaa tällä tavoin perheiden tuki opiskelulle. Koulutustoimi tukee oman äidinkielen opettajien ammattitaidon kehittämistä. Oman äidinkielen opettajilla on muiden opettajien tavoin mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Lisäksi heille pyritään järjestämään perehdytystä uuteen opetussuunnitelmaan Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus Evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksen lisäksi kouluissa järjestetään ortodoksisen uskonnon opetusta, mikäli opetusryhmässä on vähintään kolme ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvaa oppilasta. Muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, mikäli huoltajat sitä pyytävät. Tämän perusteella on järjestetty esim. katolisen uskonnon opetusta. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta. Huoltajan pyynnöstä voidaan elämänkatsomustietoa opettaa myös niille oppilaille, joille ei järjestetä oman uskonnon opetusta Rasismin- ja syrjinnänvastaiset toimenpiteet Porvoon kaupungin opetussuunnitelmassa on toimintamalleja ja suunnitelmia, jotka sisältävät mm. kiusaamista koskevan suunnitelman. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan erikseen kiinnitetty huomiota rasismiin tai syrjintään etnisen alkuperän perusteella. Toimintamalleja tulee pohtia kouluissa. Kouluihin toimitetaan SEIS (Suomi 13

14 Eteenpäin Ilman Syrjintää) -projektin julkaisema Muutu. Puutu. Oppilaitoksen yhdenvertaisuusopas, jota voidaan käyttää apuna toimintamalleja pohdittaessa. Koulut käyttävät harkintansa mukaan myös projektin sivuilta löytyvää oppilaitoksille tarkoitettua koulutusmateriaalia Koulutustoimen rooli maahanmuuttajien työllistäjänä Rekrytointikysymyksissä koulutustoimi noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, että maahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan jäsen voi tuoda kouluun uutta erityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä kuin oppilaiden keskuudessa Opinto-ohjaus Kaikkien koulun opettajien tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittymään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa korostuu erityisesti huoltajien ja eri viranomaistahojen kanssa tehtävä yhteistyö sekä kulttuurien tuntemus. Vuosiluokilla 1-6 ohjaustoiminnasta vastaa pääsääntöisesti luokanopettaja yhdessä oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa eri oppiaineiden ja muun koulun toiminnan yhteydessä. Vuosiluokilla 7-9 ohjaamisesta muiden opettajien ohella vastaavat opinto-ohjaajat. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opinto-ohjauksen haasteena on oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja motivaatio. Usein ongelmaksi muodostuu se onko oppimisen edistymisen ongelmat sidoksissa oppilaan kykyihin vai siihen ettei hän ole opiskellut lainkaan samantasoisesti kuin suomessa samanikäiset oppilaat eri oppiaineita. Oppimisen edellytysten tutkiminen on yleensä sanallista joten se on maahanmuuttajataustaisilla oppilailla haasteellista. Moniammatillisuus on välttämätön edellytys oppilaiden tukemiseen. 14

15 7.8. Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimista. Kaikki koulun oppilashuollollinen työ sekä palvelut ovat maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjolla Porvoon ruotsinkielinen koulutustoimi Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saamen kieli, voivat saada ruotsin kielen opetusta ruotsi toisena kielenä-oppimäärässä. Opetus voi kokonaan tai osittain korvata äidinkielen oppimäärän. Opetuksen laajuus määritetään koulun opetussuunnitelmassa. Viikkotuntien määrä vastaa äidinkielen opetusta. Keskeinen tavoite on, että perusopetuksen päätyttyä oppilaalla on niin hyvät ruotsin kielen taidot kuin mahdollista ja on pätevä jatkamaan opiskeluaan. Ruotsi toisena kielenä opiskelevalle oppilaalle ruotsin kieli on sekä oppimisväline että opetuksen kohde koko kouluajan aikana. Lähtökohtana ovat oppilaan esitiedot ja ruotsin kielen taidot, eikä oppilaan vuosikurssi. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus saada opetusta omalla äidinkielellä yhdessä suomenkielisten ryhmien kanssa. Näille oppilaille tehdään opetussuunnitelma. Maahanmuuttajien kommentteja opetustoimesta: Kurdiryhmä Edupolilla: Koulun toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Ilmenee kuitenkin, että oppilaat eivät ole pyynnöistä huolimatta saaneet suomi toisena kielenä opetusta. Tulkin puuttuminen on vaikeuttanut vanhempien asiointia koulussa. Kurdinkieliset vanhemmat toivovat lapsilleen oma äidinkielen opetusta. Vanhemmat ovat järjestelyjen suhteen yhteistyöhaluisia. Venäläiset ja vietnamilaiset Edupolilla: Maahanmuuttajien valmistava opetus toimii hyvin. Lapset oppivat nopeasti. On tärkeää, että opetetaan suomen kielellä. Jotkut oppilaat käyttäytyvät rasistisesti ja haukkuvat maahanmuuttajalapsia, mutta opettajat puuttuvat nopeasti tilanteeseen. Amiston nuoret: Valmistava luokka oli hyvä, joku oli oppinut suomen kielen ½ vuodessa! Oman äidinkielen opetus oli tärkeää. Kiusaamista tai ryssittelyä ei juurikaan esiintynyt. 8.TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN JA AIKUISKOULUTUS 8.1. Työvoimatoimiston palvelut Tavoite Porvoon työvoimatoimiston tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä heidän työmarkkinavalmiuksiaan eri toimenpiteiden avulla; kielikoulutuksella (suomi tai ruotsi), ammatillisilla koulutuksilla, työharjoittelulla, työelämävalmennuksella sekä palkkatuella työllistämällä. Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajalla viimeistään kotoutumissuunnitelmakauden päättyessä olisi valmiudet selviytyä työnvälityksen palvelujen piiriin kun se vain kielitaidon puolesta on mahdollista. Maahanmuuttajaosasto Maahanmuttajaosastolla työskentelee yksi vakituinen maahanmuuttajavirkailija. Asiakkaina ovat kotoutujat ja kotoutumisajan umpeuduttua vielä kielitaidottomat maahanmuuttajat. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa käytetään aina tulkkia. Muissa asioiden hoitamisessa käytetään mahdollisesti jotain yhteistä kieltä, lähinnä englantia. 15

16 Asiakkaat Porvoon työvoimatoimistossa on vuoden 2006 alussa työnhakijoina kaikkiaan 266 maahanmuuttajaa. Työnhakijat edustivat 40 kansallisuutta, joista suurimmat ryhmät ovat venäläiset, vietnamilaiset, albaanialiset, virolaiset sekä äidinkielenään kurdia puhuvat irakilaiset ja iranilaiset yhteensä. Kotoutujia tästä ryhmästä on n.100 ja tämän lisäksi kielitaidottomia maahanmuuttajaosastolla olevia n. 60. Näistä kielitaidottomien ryhmästä lähes 40% koostuu 1990-luvulla Suomeen saapuneista vietnamilaisista, n. 25% venäläisistä ja n. 20% Kosovon albaaneista. Kotoutujista tällä hetkellä on 90% työvoimakoulutuksessa, muut työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa ja työttömänä. Kielitaidottomista vanhemmista maahanmuuttajista koulutuksessa on n. 30%, työttömänä n. 30%, muut työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa ja osa-aikatöissä. Koulutus Työvoimatoimisto hankkii yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa maahanmuuttajien kotoutumista edistävää koulutusta; luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä suomen kielen peruskoulutusta.. Vuosina koulutukseen kuuluu kaksi kertaa vuodessa alkava 10 kk kestävä kotoutumiskoulutus, Työelämän suomea tasolta 1 tasolle 2 neljä/viisi kappaletta, Työelämän suomi tasolta 2 tasolle 3 yksi koulutus, Toiminnallisen suomen kielen kursseja kaksi/kolme kappaletta sekä v alkanut ABC-kurssi luku- ja kirjoitustaidottomille. Lisäksi Porvoon työvoimatoimisto on huolehtinut oppilasrekrytoinnista Opetus-hallituksen rahoittamille ammatillisiin opintoihin valmistaville koulutuksille. Näitä järjestäviä oppilaitoksia ovat Edupoli, Borgå Folkakademi, Yrityspalvelu ja Amisto. Koulutuksen alussa tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammattikokemus, kielitaito ja yleistiedot. Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, että hän pystyy selviytymään jokapäiväisissä tilanteissa uudessa ympäristössään. Koulutuksen päämääränä on antaa sellaiset tiedot ja taidot, että maahanmuuttaja pystyy hakeutumaan jatko-opintoihin, toimimaan työelämässä ja olemaan aktiivinen, täysvaltainen ja tasa-arvoinen suomalaisen yhteiskunnan jäsen. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumislain piiriin kuuluvalle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhteistyössä ulkomaalaistoimiston sosiaalityöntekijän kanssa. Mikäli maahanmuuttaja ei ole kunnan sosiaalipalvelujen tarpeessa, maahanmuuttaja ja työvoimatoimisto voivat laatia suunnitelman keskenään. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti kaksi kuukautta. Maahanmuuttaja on pyrittävä ohjaamaan kotoutumista edistävään ja tukevaan toimenpiteeseen kuukauden kuluessa suunnitelman laatimisesta lukien. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan ne toimenpiteet ja palvelut jotka edistävät maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Suunnitelman runkona on maahanmuuttajan kielitaidon arviointi, suunnitelma kielitaidon karttumiseksi, koulutustietojen selvittäminen, työhistoria, mahdollisuus hyödyntää etnistä taustaa tai kulttuuriin liittyvää erityisosaamista työllistymistä edistävästi, harrastuksiin liittyvä osaaminen ja tietotekniset taidot sekä muu erikoisosaaminen. 16

17 Kotoutumissuunnitelmaan voidaan kirjata myös kunnan tai maahanmuuttajan omatoimisesti järjestämien kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamisesta työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin. Kotoutumisen aikana maahanmuuttaja saa työmarkkinatukea kotoutumistukena kolmen vuoden aikana väestörekisterimerkinnästä laskettuna. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää harkinnanvaraisesti enintään kahdella vuodella, jos se on tarpeen esim. luku- ja kirjoitustaidon tai perusopetuksen hankkimista varten. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia suomen- tai ruotsinkielen opiskelusta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, omaehtoisesta koulutuksesta, ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta, työharjoittelusta sekä rinnastettavaksi katsottavien toimenpiteiden järjestämisestä. Kotoutumissuunnitelma tarkistetaan n. kaksi kertaa vuodessa haastattelun, kouluttajalta ja työnantajalta (koulutukseen liittyvä työharjoittelujakso) saadun palautteen perusteella sekä jos maahanmuuttaja itse haluaa tarkistuttaa suunnitelmansa. Kotouttamistuki Kotouttamissuunnitelman ajalta myönnettävä työmarkkinatuki kotouttamistukena ja/tai toimeentulotuki. Koulutuksen tunnustaminen Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastaminen suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan Opetushallitukselta. Tunnistamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA maiden ulkopuolisista korkeakoulututkinnoista tai ammatillisista tutkinnoista. Asiantuntija lausunto ei anna kelpoisuutta hakea virkaa, mutta atk-taitoja, englannin kielen taitoa, uusinta oman alan osaamista, puutteellinen suomen- ja/tai ruotsinkielen taitoa. Työnantajat arvostavat usein myös Suomessa suoritettua tai ainakin Suomessa tunnistettua tutkintoa, joten tutkinnon tunnustaminen ja rinnastaminen on hyödyllistä muutenkin kuin virkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Porvoon työvoimatoimiston koulutus- ja tietopalvelusta saa hakukaavakkeita ja opastusta. Kehittämistarpeet Tavoitteena rinnastettavien toimenpiteiden lisääminen ja kehittäminen. Yhteistyötä ja kontaktien lisäämistä paikallisten työnantajien kanssa olisi kehitettävä, jotta saisimme maahanmuuttajille työharjoittelupaikkoja eri ammattialoilla valtaväestöön kuuluvien Maahanmuuttajien kommentteja työvoimatoimiston palveluista: Kurdiryhmä Edupolilla: Esille nousi tyytymättömyyttä palveluihin. Työllistymisen koetaan olevan maahanmuuttajien omassa varassa ja työharjoittelupaikkojen tason olevan huono. Koettiin myös, että apua ei ole saatu kotimaassa suoritettujen tutkintojen rinnastamiseksi suomalaisiin tutkintoihin. Ehdotettiin, että koulutetuille ihmisille hankittaisiin työpaikkoja, joissa he voisivat toiminnan kautta osoittaa pätevyyttään ja päästä sitä kautta työelämään. He menisivät työpaikkoihin koeajalle ja näytön perusteella heidät voitaisiin vakinaistaa. Venäläiset ja vietnamilaiset Edupolilla: Työvoimatoimiston palveluihin oltiin tyytyväisiä. Kotouttamislain voimaan tulo ja kotouttamissuunnitelman tekeminen koettiin pelastuksena tyhjän päällä olemisesta. Muutoin maahanmuuttaja hukkuisi suomalaiseen yhteiskuntaan, varsinkin jos on yli 25 v. Ohjausta on oikeasti ja pidetään huolta Aikuiskoulutus Edupoli Edupoli on ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, joka on järjestänyt maahanmuuttajakoulutusta vuodesta Edupolissa voidaan toteuttaa näyttötutkintoja ja järjestää tutkintoon valmistavaa koulutusta 17

18 henkilökohtaistamisen periaatteella. Lisäksi on ohjaavaa koulutusta. Maahanmuuttajat voivat osallistua näihin tutkintoihin ja koulutuksiin, mikäli heidän kielelliset ja muut opiskeluvalmiudet ovat riittävät. Oppilaitoksessa järjestetään myös koulutusta, joka on tarkoitettu vain maahanmuuttajaryhmille. Uusille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta, jonka kesto on 170 päivää. Opintokokonaisuudet ovat suomen kielen opinnot, arjen taidot ja elämän hallinta, yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet. Koulutukseen sisältyy myös työhöntutustumisjakso. Koulutuksen lopuksi opiskelijan suomen kielen taito arvioidaan pääkaupunkiseudun arviointikriteeristöä käyttäen (1-5). Testin tuloksia hyödynnetään mm. ammatillista polkua ja kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä. Edupolilla on oikeus järjestää yleisiä kielitutkintoja, joissa opiskelijat voivat suorittaa esim. Suomen kansalaisuushakemukseen vaadittavan keskitason suomen kielen tutkinnon. Maahanmuuttajat voivat osallistua myös suomen kielen tasokursseille. Työelämän suomea 1->3 on nopeampi polku kohti työelämää, jos opiskelijalla on jo omasta maasta hankittu ammatillinen tai akateeminen koulutus ja opiskeluvalmiudet. Toiminnallisen suomen koulutus on suunnattu niille opiskelijoille, jotka eivät ole menestyneet perinteisillä suomen kielen kursseilla, vaan oppivat mielellään toiminnallisin menetelmin ja haluavat kehittää työelämässä vaadittavaa suomen kielen taitoa. Kaikkien maahanmuuttajakoulutusten tavoitteena on löytää polku alun suomen kielen opintojen kautta kohti ammatillista koulutusta ja / tai työelämää. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus osallistua ammattialalle orientoivaan koulutukseen, esim. sosiaali- ja terveysala, puhdistuspalveluala, metalliala. Tällaisten koulutusten aikana voidaan järjestää myös ammattitaitokartoitusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen tähtääville maahanmuuttajille Edupoli järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (AKVA), jonka pituus vaihtelee 20 opintoviikosta 40 opintoviikkoon. Koulutus sisältää kielellisten valmiuksien lisäksi myös ammatilliseen koulutukseen ja työelämään tutustumisjaksot. Edupolin tavoitteena on entistä paremmin tukea kaikkia opiskelijoita opiskeluesteiden voittamisessa. Tämän vuoksi tukiopetusta on lähdetty kehittämään. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada esim. ammatillisten opintojen yhteydessä tukea suomen kielessä ja ammattisanastoissa. Oppimisympäristöä, kuten kirjastoa, kielistudiota jne. on kehitetty niin, että mahdollisuudet itseohjautuvaan opiskeluun ovat parantuneet. Tärkeää on kuitenkin kaikissa tilanteissa henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen opiskelun tueksi. Edupoli tekee hedelmällistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen ja yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esim. ulkomaalaistoimisto, työvoimatoimisto, työnantajat ja oppilaitokset. Edupolissa on laadittu yhdenvertaisuussuunnitelma, jota noudatetaan ja seurataan. Edupolissa monikulttuurisuus koetaan rikkautena. Maahanmuuttajien kommentteja: Albaaninaiset Familin kv. olohuoneessa: Erityiset kiitokset Edupolin lukuvuonna järjestämälle naisten kurssille, jonne saattoi mennä kerran viikossa opiskelemaan suomea niin että lapset saivat tulla mukaan ja heille oli järjestetty erikseen hoitaja. Naiset ovat alkaneet käyttää suomea myös Familissa, josta on tullut heille tärkeä keskinäinen kohtaamispaikka, mutta myös paikka, jossa he tapaavat suomalaisiakin naisia. Porvoon ammattiopisto, Amisto Valmentava koulutus Porvoon ammattiopistossa annettavan valmentavan koulutuksen tavoitteena on lisätä nuorten maahanmuuttajien valmiuksia selvitä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Tavoitteena on kielitaidon parantaminen (tasolta2 tasolle 3-4) sekä opiskeluvalmiuksien parantaminen ja oman ammatinvalinnan selkiytyminen ja urapolun löytäminen. Koulutuksessa pyritään tukemaan opiskelijan kokonaispersoonallisuuden kasvua ja lisäämään 18

19 elämänhallinnan valmiuksia. Koulutuksen aikana kartoitetaan opiskelijan taidot ja valmiudet sekä luodaan realistinen suunnitelma tulevaisuuden varalle. Amiston edustaja osallistuu tarvittaessa myös kotoutumissuunnitelman tekemiseen tai tarkistamiseen. Teemme kiinteää yhteistyötä muiden oppilaitosten ja kouluttajien kanssa, ja pyrimme toimimaan vastaanottoluokkana esim yläasteelta tuleville maahanmuuttajanuorille myöhempien ongelmien minimoimiseksi. Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajilla on mahdollisuus opiskella ammatillinen perustutkinto joko normaalilla opetussuunnitelmalla tai tarvittaessa mukautetusti. Oppilaitoksemme koko opiskelijamäärästä on tällä hetkellä maahanmuuttajia n 7 %. Tarjoamme perustutkintoon tähtäävien opintojen lisäksi myös näyttötutkintoihin valmentavaa ammatillista koulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Kehittämistavoitteita Pyrimme tarjoamaan maahanmuuttajille tukipalveluita, jotka helpottavat ammatillisen perustutkinnon suorittamista maassamme. Näitä ovat esim. tukiopetus tarvittaessa, henkilökohtainen opintojen edistymisen seuranta luokanvalvojan tai opinto-ohjaajan kanssa, mahdollisuus suorittaa kokeet suullisesti ja päättötyön tekeminen muutoin kuin perinteisin keinoin. Tarjolla on myös oppilashuollon monipuoliset palvelut sekä keskustelutuki ammattiauttajan kanssa. Amistossa on ollut useita hankkeita joissa pohditaan ja pyritään kehittämään erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeita. Myös maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja tunnistaminen on asia johon tulee paneutua entistä enemmän. Rasismin vastaisia toimia Maahanmuuttajat ovat luonteva ja näkyvä osa oppilaitoksemme päivittäistä toimintaa, ja normaali arkipäivän kanssakäyminen ja työskentely on mielestämme parasta rasismin vastaista toimintaa! Osallistumme myös erilaisiin paikallisiin tapahtumiin kuten Pakolaisen polku, aikuisopiskelijaviikon tapahtumat jne. Tieto ja yhteistyö eri kansallisuuksien ja kulttuurien välillä hälventää epäluuloja ja vääriä uskomuksia ja auttaa rakentamaan aidosti kansainvälistä ja erilaisuuden hyväksyvää työ- ja opiskeluyhteisöä. Kauppaoppilaitos/Yrityspalvelu Luonnollista monikulttuurisuutta Porvoon kauppaoppilaitos on syksystä 2003 lähtien virallisesti kolmikielinen oppilaitos; oppilaitoksessa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä linjoja. Monikulttuurisuus on ollut koulussa aina luonnollista, perusopetuksessa on pitkään ollut mukana myös maahanmuuttajia. Kauppaoppilaitoksen alaisuudessa on kaksi itsenäistä yksikköä kehitysyritys Porvoo International Services OY (PINT) sekä aikuiskoulutusyksikkö Yrityspalvelu. Maahanmuuttajille suunnattu aikuiskoulutus on osa Yrityspalvelun toimintaa. Kursseilla olevat maahanmuuttajat ja Yrityspalvelun muiden kurssien opiskelijat muodostavat luonnollisen monikulttuurisen yhteisön. Yrityspalvelun maahanmuuttaja kursseilla keskeisintä on antaa opiskelijoille hyvä suomen kielen taito, sekä kirjallinen että suullinen, puhekielen ymmärtäminen monine tyylilajeineen. Kaikki maahanmuuttajakoulutuksen tahot: viranomaiset, poliittiset päättäjät, kouluttajat, työnantajat ja itse maahanmuuttajat, pitävät sujuvaa suomen kielen tai ruotsinkielen taitoa edellytyksenä sopeutua yhteiskuntaamme ja tulla sen täysivaltaiseksi, hyväksytyksi jäseneksi. Hyvin kieltä taitava maahanmuuttaja mm. etenee koulutuksessa ja työelämässä taitojaan vastaaviin tehtäviin pitää itse huolta omista ja lastensa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa pystyy oikaisemaan suullisesti ja kirjallisesti häntä ja hänen etnistä ryhmäänsä koskevat väärinkäsitykset ei ole työturvallisuusriski omalla työpaikallaan ei joudu arvaamaan suomalaisten nonverbaalin viestinnän sisältöä, vaan voi kysyä, mitä esimerkiksi virkailijan olankohautus tarkoittaa auttaa uusia maahanmuuttajia uuden elämän alkuun. Maahanmuuttaja kielikurssilainen pystyy yleensä vuodessa hankkimaan kielitaidon, jolla pärjää arjen tilanteissa. Peruskurssit tarjoavat yleensä työvoimahallinto, akvakurssit opetushallinto. Akva eli ammattiin valmentavilla 19

20 kursseilla ohjelmassa on kieliopetuksen lisäksi yhteiskunta-, historia, ympäristö- ja atk-opetusta sekä toiminnallista kielenoppimista esimerkiksi ruuanlaiton ohessa, retkiä ja liikunta. Jos peruskurssin tuloksena on tason kaksi kielitaito (asteikolla 0 6), voidaan seuraavaksi tulevalla akva-kurssilla edetä reippaasti kohti sujuvaa suullista ja kirjallista kielitaitoa ja niiden avulla ammattikoulutukseen tai työhön. Yrityspalvelun akva-kurssi on suunniteltu niin että maahanmuuttaja opinnoissaan suuntautuu myynnin ammattitutkintoon. Opiskelija opiskelee pääasiallisesti suomen kieltä ja yhteiskunnallisia aineita. Opetusmetodeina käytetään normaali luokkaopetuksen lisäksi draamaa ja toiminnallista oppimista, esim. ruuanlaittoa. Hänellä on myös atk-opetusta ja työssäoppimista. Työssäoppimisjakso pyritään järjestämään kaupalliselta alalta, sillä tavalla voidaan harjoitella asiakaspalvelua ja kaupanalan rutiineja, työssäoppimisen on erittäin tärkeä kielenoppimisen kannalta, ammattikieli opitaan parhaiten aidossa ympäristössä. Opiskelun aikana käydään ja opitaan tuntemaan eri tyyppisiä yrityksiä sekä vieraillaan kulttuurikohteissa. Kurssilaisille opetetaan myöskin ruotsinkieltä, sillä Yrityspalvelun akva-kurssin käyneet haluavat sijoittua palvelualoille ja Itä- Uudellamaalla tällä alalla tarvitaan ruotsinkielen osaamista. Maahanmuuttajaopiskelijat ovat Yrityspalvelun tiloissa muiden opiskelijoiden kanssa, heillä on yhteiset taukotilat ja he ruokailevat Borgå Folkakademin ruokalassa sen oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa. Tällä tavalla integroituvat suomalaiseen koulumaailmaan ja saavat kontakteja suomalaisiin aikuisiin. Oppilaitoksessamme järjestetään vuosittain International Day, silloin maahanmuuttajaopiskelijat esittelevät maansa ja kulttuurinsa, tällä tavalla suomalaiset opiskelijat oppivat tuntemaan ja ymmärtämään erilaisuutta Porvoon kaupungin rooli työllistäjänä Porvoon kaupungin organisaatiossa ulkomaalaistaustaisten tai muita etnisiä vähemmistöjä edustavien työntekijöiden määrä on tällä hetkellä melko pieni. Eniten heitä on koulutustoimessa; opettajina, henkilökohtaisina avustajina ja muissa avustavissa tehtävissä. Lähitulevaisuudessa vastassamme oleva työvoimapula lisännee ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää organisaatiossamme. Työllistäjänä Porvoon kaupunki pyrkii ennakkoluulottomuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Vieraiden kulttuurien kohtaaminen työyhteisössä asettaa uusia haasteita ja koulutustarpeita. Tämä on huomioitu kaupungin henkilöstöstrategiassa, jossa tuodaan esiin monikulttuurisuuskoulutuksen tarve. 9. NUORISOTOIMI Nuorisotoimi tarjoaa porvoolaisille lapsille ja nuorille avointa nuorisotilatoimintaa, leirejä, retkiä, tapahtumia sekä valistustoimintaa ikäryhmälle sopivilla teemoilla. Kaikkeen toimintaan ovat myös maahanmuuttajanuoret ja muut etniset vähemmistöt tervetulleita. Osallistujista arviolta 5 % on maahanmuuttajia. Toimintamuodot Leiritoiminnassa aloitettiin 2005 yhteistyö Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Spinnu- ja Skanssiprojektien kanssa. Projektit tukevat helsinkiläisten maahanmuuttajanuorten kotoutumista. Yhteistyössä järjestetyillä leireillä Hangossa ja Sikilässä oli vuotiaita nuoria Porvoosta ja Helsingistä. Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyön tavoitteena on antaa ammattitaitoista apua ja tukea erilaisissa nuoren elämään liittyvissä asioissa. Palvelumuoto tavoittaa myös ulkomaalaiset Porvoossa. Nuorilta nuorille -tiedotustoiminnassa teemme yhteistyötä Porvoon Ulkomaalaistoimiston kanssa. Vuonna 2005 toimi viittä eri kansallisuutta edustavan nuoren yhteinen ryhmä, joka käsitteli ulkomaalaisen nuoren asemaa Porvoossa. Asiantuntijatahona toimi ulkomaalaistoimisto. Nuoret jakoivat keskenään kokemuksia sekä kyselivät koulutovereiltaan heidän asenteistaan ulkomaalaisia kohtaan. Toiminnasta oli myönteisiä kokemuksia ja sitä pyritään jatkamaan. Porvoon Amiston ulkomaalaisten oppilaiden asemaan ja tilanteeseen oppilaitoksessa on kiinnitetty huomiota. Nuorisotiedotus- ja -neuvontatyö tulee käyttämään Perämiehentiellä olevan tietopalvelukeskuksen palveluja kohdennettuun tiedonjakamiseen ulkomaalaisille opiskelijoille. 20