KONEALA LEKA-TUTKIMUS- YKSIKKÖTOIMINNAN LOPPURAPORTTI. TOIMITTANUT Kai Kärkkäinen

Transkriptio

1 KONEALA LEKA-TUTKIMUS- YKSIKKÖTOIMINNAN LOPPURAPORTTI TOIMITTANUT Kai Kärkkäinen

2 LEKA-tutkimusyksikkötoiminnan loppuraportti Kai Kärkkäinen - 1 -

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) KUOPIO p f julkaisut@savonia.fi Copyright 2014 Kai Kärkkäinen ja Savonia-ammattikorkeakoulu 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. ISBN: (PDF) ISSN-L: ISSN: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/6/2014 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Tapio Aalto - 2 -

4 SISÄLLYS 1 LEKA-yleisesittely Oppilaitosyhteistyö Tutkimusverkoston rakentaminen Tutkimusyksikkötoiminnan kehittäminen Julkisuus ja tiedottaminen Seminaarit ja koulutukset Yritysyhteistyö Jatkuvuus Jatkohankkeet Tulosten hyödyntäminen Osatoteuttajien tehtävät YSAO SAKKY Navitas Kehitys Oy Osaamisen levittäminen Koulutuksen kehittäminen Arviointi Pohdintaa Ongelmat ja suositukset Projektin innovatiivisuus Hyvät käytännöt Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista

5 - 4 -

6 1 LEKA-yleisesittely LEKA-projektista kirjoitettiin kaksi raporttia, joista toisessa esitellään LEKA:n soveltavan tutkimuksen tuloksia ja toisessa verkostomaista tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä hankkeen jatkuvuutta. Tässä raportissa käsitellään jälkimmäisiä aiheita. LEKA-hankkeen valmistelun taustalla oli uhkakuva siitä, että alueen yritysten ja oppilaitosten innovaatio- ja kilpailukyky ei pysy kansainvälisellä tasolla, minkä johdosta tuotekehitys ja valmistus siirtyvät ulkomaille. Skenaario toteutuessaan vaikuttaisi siihen, että yritykset vetäytyisivät alueelta, samoin osaajat, mikä johtaisi työttömyyteen ja koko alueen heikkenemiseen. Uhkakuvasta muotoiltiin LEKA-hankkeen tavoite: Alueen teknologiateollisuuden yritykset ja koulutusorganisaatiot tunnetaan alan osaajina jopa kansainvälisesti. Toimijoiden korkeatasoinen osaaminen lisää alueen vetovoimaisuutta niin yritysten kuin osaajien näkökulmasta, mikä johtaa teknologiateollisuuden kasvuun alueella. Toteutusmalliksi muotoutui koneenrakennukseen keskittyvä LEKA-tutkimusyksikköverkosto, joka toimii läheisessä yhteistyössä alueen teollisuuden, teknillisten yliopistojen ja ammattiopistojen kanssa. LEKA-tutkimusyksikköverkoston tavoitteena oli tarjota alueen yrityksille kilpailukykytekijöitä, rakentaa alueelle pysyvää ja kehittyvää osaamista sekä parantaa opetuksen laatua. Toiminta perustui keskitetysti johdettuihin tutkimusyksiköihin, joissa työskenteli tutkijoita, yrityksen henkilöstöä, opettajia sekä opiskelijoita. LEKA-tutkimusaiheita olivat massaräätälöinti ja konfigurointi, tuotannon työkalut ja menetelmät, globaalin toimitusketjun hallinta, digitaaliset työkalut ja menetelmät toimitusverkostossa, älykkäät koneet ja prosessit sekä palveluliiketoiminta. Lisäksi tutkimuksessa oli kytkentä nykyisiin pinnoitus- ja hitsausteknologioihin keskittyviin tutkimusyksiköihin. Yksityiskohtaiset tutkimusaiheet räätälöitiin hanketta rahoittavien yritysten ja LEKA-tutkimusjohdon kesken. LEKA:n toteutuksesta vastasi Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteutuksesta Ylä-Savon ja Savon koulutuskuntayhtymät sekä Navitas Kehitys Oy. Osatoteuttajista SAKKY:n hankehenkilöstö osallistui etenkin hitsauksen laadunvarmistuksen kehittämiseen ja konepajamittaus-teknologian kehittämiseen sekä Koulutuskonepajan suunnit

7 telutyöhön. YSAO:n päätehtäviä olivat taas mittaustekniikkaan perehtyminen, toiminnanohjauksen rajapinnan suunnittelu, yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamiskyselyn toteutus sekä opetusympäristön kehittäminen Lean-filosofian pohjalta. Navitas Kehitys Oy vastasi yritysyhteistyöstä ja yritysten hanketoiminnan tukemisesta Varkauden, Pieksämäen, Joroisten ja Rantasalmen alueilla. Keskitetyn projekti- ja tutkimusjohdon lisäksi LEKA-toiminnan ohjaukseen osallistuvat hankkeen myötä perustetut oppilaitos- ja yritysyhteistyöryhmät (kappaleet 2 ja 7). Seuraavaan luetteloon on koostettu yhteenveto LEKA-tutkimusyksikköverkoston tavoitteista. LEKA:n tavoitteena oli: Rakentaa tutkimusverkosto, joka pystyy tarjoamaan laadukasta ja kansainvälisesti merkittävää tutkimustoimintaa vaativiinkin tarpeisiin Kehittää toimintamalli, jolla tutkimusverkosto koordinoi ja osallistuu alueen yritysten tutkimusprojekteihin ja tutkimustiedon jalkautukseen niihin Kehittää toimintatapoja, joilla yritysten ja oppilaitosten yhteinen innovaatiopotentiaali voidaan hyödyntää paremmin Vahvistaa Pohjois-Savon brändiä teknologiaosaajana Kehittää oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalli, joka ohjaa alan tutkimusta ja opetusta Muodostaa avoin ja helppokäyttöinen tutkimustiedon ja koulutustarjonnan kanava alueen yrityksille ja oppilaitoksille Edistää eri oppilaitosten opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyötä Lisätä opiskelijoiden ja yritysten välistä kanssakäymistä Muodostaa kriittisen massan ylittävä, korkeatasoinen osaaminen, jonka avulla tutkimusverkosto osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. LEKA-hanke oli jatkoa vuonna 2008 alkaneelle Tekno-ohjelmalle, jonka tavoitteena oli tukea Pohjois-Savon teknologiayritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittymistä luomalla pysyviä osaamiskeskittymiä ja kehittyvää tietämyspääomaa, teknologisen kyvykkyyden ja osaamisen kehittämisen malleja sekä välittäjäorganisaatioiden yhteistyötapoja. Tekno-ohjelman koordinoinnin tehtävät olivat: Teeman yleinen koordinointi Teeman toteutuksesta raportointi Teemaohjelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden käytännön toteutuksen edistäminen - 6 -

8 Tiedottaminen teemaan liittyvistä ajankohtaisista asioista Hanketoiminnan aktivointi Verkostoitumisen edistäminen Strategisten kumppanuuksien synnyn edistäminen Kansallisten ja kansainvälisten trendien seuraaminen ja tiedonvälitys maakunnan toimijoille Teemaohjelman päivittäminen ja edelleen fokusointi tarpeiden mukaan Yhteydenpito muihin teemoihin sekä keskeisiin kansallisiin osaamiskeskusohjelmiin Tekno-teemakoordinaation tehtävät sisältyivät LEKA:n tehtäviin. Pohjois-Savon teknologiayritysten kehittämiseksi ja tutkimustiedon levittämiseksi rakennettiin tutkimusverkosto, joka muodostui yritysten yhteyteen rakennetuista tutkimusyksiköistä, jotka keskittyivät tutkimuksessaan fokusoituihin painopisteisiin. Tutkimukselliset painotukset määritettiin yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Kuva 1. LEKA-tutkimusverkoston periaatekuva

9 LEKA:n tutkimusprojektit tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden toimia yritysmäisessä ympäristössä jo opiskelujensa aikana. Oppilaitosten yhteistyö mahdollisti kehityspanosten suuntaamisen yhteisesti valittuihin painopisteisiin. Tätä kehityspanosten suuntaamista ohjattiin myös yritysyhteistyöllä. LEKA-hankkeen tutkimuksessa tarvittu tieteellinen osaaminen hankittiin kansallisilta yliopistoilta. Yhteistyö yliopistojen erityisesti Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa toi alueelle uutta tutkimustietoa soveltavan tutkimuksen tarpeisiin, minkä ansiosta LEKA-verkosto pystyi nostamaan alueen oppilaitosten ja yritysten teknologiaosaamista nopeasti ja tehokkaasti

10 2 Oppilaitosyhteistyö Tekno-teemaohjelman mukaisesti LEKA-projektin tavoitteena oli edistää alueen koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Soveltavan tutkimusja kehitystyön ohessa SAKKY:n, YSAO:n ja Savonian opetus- ja tutkimushenkilöstö keskittyi oppilaitosten oman osaamisen nostamiseen tähtäävässä ns. Trainee-toiminassa automaatioon ja laatuasioihin. Osana oppilaitosten osaamisen kehittämistä LEKA:n toimijoita osallistui kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joiden aiheita olivat muun muassa mittalaitteet, robotiikka, konenäkö, palveluliiketoiminta, Lean, toimitusketjun hallinta sekä tuotannonohjaus. Trainee-toiminnan aktiviteetit olivat: UEF-robottitutkimukseen tutustuminen HitSavoniaan tutustuminen Automatica-messut Newico-yrityskäynti SixSigma GreenBelt -koulutus. Hankekauden aikana Savonian, YSAO:n ja Educaworks Oy:n yhteistyö oli jatkuvaa ja se kehittyi entisestään. Hanketoimijat toimivat yhteistyössä tiiviisti kehittäen konkreettisia yhteistoimintamalleja. Yhteistyö laajeni osittain hankkeen ansiosta kehitystöiden toteuttamisesta myös yhteisen opetuksen järjestämiseen. Yritysten osaamisen kartoitus oli SAKKY:n, YSAO:n ja Savonian yhteinen ponnistus, jossa selvitettiin kone- ja metallialan yritysten osaamisvajeet. LEKA:n järjestämiin haastatteluihin osallistui yli 40 yritystä. Tämä antoi sysäyksen koulutusorganisaatioiden (SAKKY, YSAO) henkilökunnan osaamiskartoitukselle, joka sekin saatiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Kartoitus ja sen dokumentaatio mahdollistaa jatkossa henkilöstön asiantuntemuksen käyttämisen puolin ja toisin. Muita yhteisiä ponnistuksia olivat CE-merkintä-infotilaisuudet ja -kartoituskäynnit yrityksissä, kaksipäiväisen Metallin Mestarit tapahtuman järjestäminen (Savonia, SAKKY), Educaworks Oy:n opetusympäristön kehittäminen (YSAO, Savonia) sekä Koulutuskonepajan suunnittelu ja pilotointi. Savonian, SAKKY:n, Navitas Kehityksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyöllä toteutettu pohjoissavolaisille yrityksille suunnattu kansainvälinen hitsauskoordinoijan IWE/IWT-pätevöitys

11 koulutus käynnistettiin syksyllä 2012 Varkaudessa toteutettavin lähiopetusjaksoin. LEKA:n tukemana koulutukseen osallistui 10 henkilöä: kahdeksan henkilöä alueen yrityksistä ja kaksi oppilaitoksista. SAKKY:n ja Savonian hitsausalan asiantuntijat käynnistivät vuoden 2012 lopussa selvitystyön alueen yritysten hitsauksen laatukäsikirjan tasosta suhteessa teräskokoonpanojen CE-merkinnän vaatimuksiin. LEKA:ssa erityisesti vuoden 2013 aikana tehdyn kartoitustyön ja yrityskäyntien yhteydessä selvitettiin hitsauksen laatujärjestelmän nykytaso ja listattiin yritysten mahdolliset puutteet suhteessa standardeihin SFS-EN A1 ja SFS-EN A1. Osaamisen kehittämisen hankevalmistelua jatketaan LEKA:n jälkeen yhteistyössä SAKKY:n, YSAO:n ja Savonian kesken. Yhteisen hankkeen valmistelun lähtöaineistona käytetään LEKA:ssa tehtyjä yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen kartoituksia

12 3 Tutkimusverkoston rakentaminen LEKA:n tavoitteena oli syventää Savonian ja yliopistojen yhteistyötä pohjoissavolaisen kone- ja metallialan kehittämiseksi ja Savonian osaamisen nostamiseksi. Yliopistoyhteistyön konkreettisin toimenpide oli, kun LEKA-projektille palkattiin kolme tutkijaa sen eri tutkimusprojekteihin: Mikko Mattila, Aalto-yliopisto, Massaräätälöinti ja konfigurointi Jussi Halme, Tampereen teknillinen yliopisto, Globaalin toimitusketjun hallinta Kimmo Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, Digitaaliset työkalut ja menetelmät Lisäksi kolme opiskelijaa Aalto-yliopistosta osallistui LEKA:n tutkimukseen: Katri Honkanen Riikka Kutvonen Otto Kuosmanen Yhteisissä projekteissa työskentely toi alueen yrityksille ja Savonialle uutta osaamista. LEKA:ssa alkanutta yhteistyötä tullaan jatkamaan tulevissa projekteissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun (nyk. Lapin ammattikorkeakoulu) kanssa aloitettu yhteistyö synnytti hankeaihion liittyen arktisissa olosuhteissa käytettävien terästen hitsauksen tuottavuuden kehittämiseen. Tässä projektissa Savonian osuus liittyisi muun muassa seuraaviin LEKA:n tutkimusalueisiin: tuotannon simulointi, massaräätälöinti ja tuoterakenteiden hallinta. LEKA osallistui kansallisesti suomalaista koneenrakennuskehittämistoimintaa koordinoineen (OSKE-ohjelma) Älykkäät koneet -klusteriverkoston (ÄK-klusteri) ohjausryhmätyöskentelyyn. Yhteistyön tavoitteena oli seurata kansallisten hankkeiden valmisteluprosesseja ja olla tarvittaessa niissä mukana. Lopputuloksena LEKA osallistui yhteen hankekonsortion valmisteluun, joka ei kuitenkaan edennyt toteutukseen saakka. ÄK-klusterin jatkoksi ollaan perustamassa Intelligent Machines Finland -verkostoa, jonka kanssa yhteistyötä jatketaan. Alustavia hankekonsortiokeskusteluja käytiin myös ranskalaisen yliopiston kanssa (University of Artois)

13 4 Tutkimusyksikkötoiminnan kehittäminen LEKA osallistui useiden merkittävien tutkimus- ja koulutusympäristöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Seuraavassa on niistä lyhyet kuvaukset. Koulutuskonepaja, Kuopio Koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyönä LEKA-hankkeessa valmisteltiin kone- ja metallialan koulutuksen ja TKI-työn yhteinen ympäristö, ns. Koulutuskonepaja-konsepti, joka irtautui LEKA:sta omaksi suunnitteluprojektikseen marraskuussa Koulutuskonepajan suunnitteluprojektin tavoitteeksi asettui suunnitella uudentyyppinen koulutuskonepajan perusratkaisu, joka tukee sekä alueella annettavaa opetusta ja tehtävää tutkimusta että yritysten kehitystarpeita. Projektin aikana selvitetään konealan tulevaisuuden kehitystarpeet ja tarvittavat laitehankinnat, suunnitellaan fyysinen tila, toiminnan rahoitusmalli ja sen hyödyntäminen opetuksessa ja tutkimuksessa. LEKA:ssa perustettua ympäristöä hyödynnetään Koulutuskonepajan suunnitteluprojektissa, jonka voidaan katsoa olevan projektin toinen vaihe. Suunnitteluprojektin jälkeen, projektin kolmannessa vaiheessa, toteutetaan lopullinen Koulutuskonepaja edellisten vaiheiden kokemuksiin ja suunnitelmiin perustuen. Educaworks Oy, Iisalmi Harri Niskanen, Savonia-amk Ylä-Savon ammattiopisto koordinoi Älykäs tuotantosolu -hanketta, jonka tarkoitus on edistää alueellisen teollisuuden automatisointia ja tuotantoa. Hankkeen suunnitelmaan kuului tuotannon automatisointilaitteiden hankinta ja käyttöönotto Educaworks Oy:n oppimistehtaan tuotantoympäristöön. Laitteistoon lukeutuu kappaleenkäsittelyrobotti, koordinaattimittalaitteisto ja viimeistelylaitteistoa. Hankituilla laitteilla on luotu tuotantoympäristöön laitemahdollisuudet nykyaikaiseen koneistustuotantoon

14 LEKA-hanke oli mukana kehittämässä ja tutkimassa edellisiin laitehankintoihin liittyen oppimisympäristön muuttamista ja integroimista osaksi automaatiopohjaisia koulutuksia. Lähtötilanteena Educaworks Oy:llä oli aikaisemmassa Rautaa Rajoitta -hankkeessa hankittu Mori Seikin monitoimisorvi, jonka yhteyteen Älykäs tuotantosolu -hankkeessa hankitut automaatiolaitteet on yhdistetty. Laitteistosta on muodostunut automaattinen tuotantosolu, joka vastaa teollisuuden nykyaikaisia vaatimuksia kovassa markkinatilanteessa. LEKA-hankkeen tavoite oli tässä yhteistyössä osallistua automaatiosolun kehittämiseen, jolla pyritään lisäämään oppilaitosympäristössä tapahtuvaa koulutustarjontaa ja koneistusteknologian yhdistämistä automaatioon. Automaatiosolu on suunniteltu soveltuvaksi moneen eriasteiseen koulutussisältöön, jossa on mahdollisuus kouluttautua monen erilaisen laitteen käyttöön. Koulutuksien aihe-esimerkkejä ovat robotti-, monitoimisorvi-, viimeistelylaitteisto- tai mittaustekniikkapohjaiset kurssisisällöt. LEKA-tehtävänä oli tutkia, miten automaatio liitetään osaksi koneistusteknologiaa. Käyttöönotettu uusi teknologia tukee yläsavolaisten yritysten kehittämistä jakamalla osaamista heidän käyttöönsä. Älykäs tuotantosolu ja LEKA-hankkeiden yhteistyönä on tutkittu automaatiosoluun liittyviä tuotannon laatuun vaikuttavia oheislaitteita, toimintoja ja ratkaisuja, joiden pohjalta on voitu suunnitella teknisiä ratkaisuja automaatiosoluun. Kyseiset tekniset ratkaisut otetaan käyttöön vuoden 2014 alkupuolella. Esimerkkeinä voidaan mainita mittaustekniikan ja jäysteenpoiston automatisoinnit. Mittaustekniikan automatisointi ei ole vielä käytössä pohjoissavolaisissa yrityksissä, joten tästä saadaan hyvä esimerkki alueen teollisuudelle. LEKA:ssa kerätyn tutkimustiedon pohjalta on tuotantosoluun suunniteltu jäysteenpoistolaitteisto. Jäysteenpoiston ja automaattisen mittaustoimintojen yhdistämisellä monitoimisorviin on saatu toteutettua täysin itsenäinen tuotantosolu, joka seuraa valmistuvien tuotteiden laatua. Lopputuloksena on yksi nykyaikaisimmista koulutusympäristöistä Ylä-Savon alueella, joka pystyy tarjoamaan automaatiotuotannon vaatimaa koulutusta yritysten vaatimusten mukaisesti

15 Kuva 2. Älykästuotantosolu (Lehikoinen 2013). Pinnoitusteknologian pilottitehdas, Kuopio Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishankkeessa rakennettiin Pinnoitusteknologian pilottitehdas. Kyseessä on tutkimus- ja innovaatioympäristö, jossa voidaan soveltaa ja kehittää uusia pinnoitustekniikoita ja parantaa niillä teollisuuden kilpailukykyä. Huomiota kiinnitetään erityisesti uusiin ympäristöystävällisiin sekä työturvallisempiin menetelmiin. Yhtenä projektin tavoitteena oli alueen korkeakouluihin hankitun erikoisosaamisen siirtäminen pinnoitusta soveltavien teollisuuden alojen kehittämistyöhön aiempaa laajemmalla tasolla. LEKA-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin pilottitehtaan: pinnoituslaitteisto ja -automaatio pinnoituslinjaston simulointimalli pinnoitusfysiikan simulointimalli (allasjärjestelyjen vaikutus pinnoittumiseen). Energiateknologian kehitysympäristö, Varkaus Varkauden Savonian kampuksella toteutettavassa Entek EAKR Teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristö -hankkeessa

16 rakennetaan pilot-kokoluokan leijupetikattila ja siihen liittyvä laitteisto eri polttoaineiden ja materiaalien testaamiseen. Hankkeen laitossuunnittelu tehdään pääosin oppilastöinä. Suunnittelijoita on useita, ja tämä aiheuttaa haasteita dokumenttien ja tuotetiedon hallinnassa. Varkauden kampuksella käytetään suunnittelujärjestelmänä Solidworks 3D -suunnitteluohjelmistoa. Koska Kuopion kampuksella on sama suunnitteluohjelmisto ja kampukset ovat samassa tietoverkossa, oli mahdollista, että Varkauden suunnittelujärjestelmä liitettiin LEKA-hankkeessa osaksi Savonian käytössä olevaa Solidworks EPDM (Enterprise Product Data Management) -järjestelmää. Tuotetiedon hallintajärjestelmän käyttöönoton lisäksi LEKA:ssa tehtiin myös suunnittelutyötä, pääasiassa kattilan tukirakenteisiin sekä kulkusiltoihin ja portaikkoihin. Tämän lisäksi Varkauden suunnittelutiimille tarjottiin jatkuvaa tukea ja koulutusta suunnittelu- ja tuotetiedon hallintaohjelmien käytössä. Savonian Iisalmen toimipisteen tehtävät LEKA-hankkeessa Pentti Halonen, Savonia-amk LEKA-hankkeen Iisalmen toimipisteen toiminta käsitti tiivistetysti seuraavaa: Tutkimusverkoston kehittäminen ja siihen liittyvä toiminnan suunnittelu ja valmistelu Hankkeen käytännön toteutukseen, hallinnointiin ja organisoitumiseen liittyvät työt, KickOff LEKA-hankkeen markkinointi ja tiedottaminen Yritysten tutkimus- ja kehittämistarpeiden kartoittaminen Neuvottelut yritysten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteistä Pohjois-Savon yrityskartoituksen suunnittelu, valmistelu sekä kyselyn suorittaminen CRM-yhteiskäytön suunnittelu ja toteutus Tutkimusyksikkötoiminnan käynnistäminen Iisalmessa yhteistyöneuvottelut ja toiminta Ylä-Savon Kehitys Oy:n, Educaworks Oy:n ja Ylä-Savon ammattiopiston kanssa Oppilaitosyhteistyö Savonia-SAKKY-YSAO Osallistuminen valtakunnallisen Älykkäät koneet -osaamisklusterin verkoston toimintaan Ylä-Savon BestNet-verkostotoiminta (yläsavolaisten teknologia-alan yritysten yhteistyöverkosto)

17 BestNet-verkoston osaamisen varmistaminen ja niihin liittyvät neuvottelut ja toimenpiteet Neuvotteluja hankeyhteistyöstä (Bestpractising) muiden alueen hanketoimijoiden kanssa LEKA:n, Tekesin ja Teknologiateollisuus ry:n järjestämiin seminaareihin osallistuminen LEKA:n tiedottaminen, markkinointi, verkostoituminen ja tiedon haku muun muassa TampereenAlihankintamessuilla Savonian osastolla Osaamisen varmistamisselvityksen pohjalta konkretisoitui Teknologia-alan yrityksen ja kehittämisen erikoistumisopinnot (toteutus v erillisellä rahoituksella) LEKA:n yritysverkostoitumisissa ja neuvotteluissa generoitui useita muulla rahoituksella toteutettuja kehittämistoimenpiteitä. Nämä eivät olisi toteutuneet ellei LEKA:n kautta olisi ollut neuvotteluyhteyttä. Hitsausteknologia, Varkaus Heikki Salkinoja, Savonia-amk, Antti Paakinaho, SAKKY LEKA-projektissa toteutettiin pienten ja keskisuurten metalliyritysten hitsauksen kehittäminen ja laatujärjestelmien tilanteen kartoitus sekä parannusehdotusten tekeminen Varkauden seudulla Savonia-SAKKYyhteistyössä. Projektin aluksi pidettiin yrityksille tiedotustilaisuudet vuonna 2014 pakolliseksi tulevan kantavien teräsrakenteiden CE-merkinnän aiheuttamista toimenpiteistä ja vaikutuksista valmistajan laatujärjestelmiin. Tilaisuudet olivat Varkaudessa, Kuopiossa ja Iisalmessa. Tilaisuuksissa oli edustettuna useampi kymmenen yritystä. Tiedotustilaisuuksien yhteydessä havaittiin CE-merkintään liittyvien toimenpiteiden olevan varsin alkutekijöissään. Merkintää koskeva standardi SFS-EN 1090 aiheutti paljon huolta, ja tiedotustilaisuudet valaisivat tilannetta ilmeisen paljon. Tämän jälkeen vierailtiin eri yrityksissä ja käytiin läpi kunkin yrityksen hitsauksen laatujärjestelmien tilannetta. Samalla neuvottiin, millaisiin toimenpiteisiin kunkin yrityksen on ryhdyttävä. Tavallisimmat puutteet olivat hitsausohjeistuksen puuttuminen ja laatukäsikirjan puutteet

18 Muutamat yritykset alkoivat heti korjata tilannetta ja kolme yritystä (JotWorks Oy, Power Steel Oy ja AkuTech Oy) halusivat laatukäsikirjojensa päivitykset tehtävän opinnäytetöinä, joten kolme opiskelijaa sai siitä insinöörityönsä. Schweissen und Schneiden -messut Essenissä antoivat erittäin hyvän kuvan CE-merkinnän tilanteesta ja hitsauksen viimeisimmistä uutuuksista. Tietoa on jaettu yrityksille tilannekartoitusten yhteydessä. EVELINA - Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö Savonia Varkaus Savonia-amk:n osuus valtakunnallisessa EVELINA-hankkeessa (Tekesin EVE-ohjelma) valmisteltiin LEKA-projektissa. Savonian tehtäviä EVELINA-projektissa olivat: Hermia-vetoisen EVELINA-konsortion Ajoneuvot-osakokonaisuuden vastuutaho: Risto Niemi, Savonia-amk, Varkauden kampus Sähköajoneuvojen testaustoiminta testilaivueella Sähköajoneuvoalan standardointi, osallistuminen komiteatyöhön EMC-mallinnuskonsepti Laboratorioympäristöt akku- ja komponenttitestaukseen (Varustetaan laboratorioympäristöt akku- ja komponenttitestauksiin Varkauteen ja Kuopioon) City-autokehitys. Hankkeen budjetti oli

19 5 Julkisuus ja tiedottaminen LEKA-hankkeen tiedotuskanavia ovat olleet omat nettisivut ( leka.savonia.fi/) ja tutkimukseen liittyvä arkistointiympäristö leka-hanke.wikispaces.com/, sähköiset uutiskirjet sekä lehtijutut. Lehtijuttuja oli yhteensä 14 kpl seuraavissa lehdissä: Iisalmen Sanomat Savon Yritysmaailma Savon Yritysuutiset Warkauden Lehti Piällysmies (Kuopion nuorkauppakamari ry:n jäsen ja tiedotuslehti) Pohjois-Savon liiton verkkolehti Pohjois-Savon teknologiayritysten palveluopas Savonian Sanomat Merkittävimmät lehtijutut olivat Iisalmen Sanomissa ja Warkauden lehdessä, joihin tuotettiin teknologialiiteet yhdessä Ylä-Savon Kehityksen ja Navitas Kehityksen kanssa. Sähköinen uutiskirje lähetettiin sähköpostilla n. 250 osoitteeseen, pääsääntöisesti yrityksille, mutta myös rahoittajille, ohjausryhmälle ja yliopistokumppaneille. LEKA:ssa työskentelevä Savonian Konealan lehtori Anssi Suhonen toteutti LEKA-osaston Forum Machinenbau -messuilla Saksassa marraskuussa 2012 yhdessä Älykkäät Koneet -klusterin kanssa. LEKA oli esillä Alihankintamessuilla Tampereella 2012 ja Savonian näyttelyosastolla esiteltiin LEKA-tutkimuksen tuloksia

20 6 Seminaarit ja koulutukset Soile Takkunen, Savonia-amk LEKA:n järjestämiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöstöä 90 yrityksestä ja 11 muusta organisaatiosta (mm. LTY:sta, Itä-Suomen yliopistosta ja Jyväskylän amk:sta). Yksistään vuoden 2013 LEKA-seminaarit ja koulutustilaisuudet keräsivät yhteen yli 300 osallistujaa alueen yrityskentältä sekä tk-organisaatioista ja oppilaitoksista. LEKA järjesti seminaareja seuraavista aiheista: CE-merkinnät Korroosio Materiaalien valinta ja käytettävyys teräsrakenteiden suunnittelussa Massaräätälöinti ja konfigurointi Palveluliiketoiminta Verkostopäivät Metallin mestarit 2013, aiheina teollisuusyritysten tulevaisuus, koulutuskonepaja, verkostojen hallinta, ainetta lisäävä valmistus, automaatio. Osana oppilaitosten osaamisen kehittämistä LEKA:n toimijoita osallistui kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joiden aiheita olivat muun muassa mittalaitteet, robotiikka, konenäkö, palveluliiketoiminta, Lean, toimitusketjun hallinta sekä tuotannonohjaus. Ulkomaisia tapahtumia oli yhteensä 12 kpl, minkä lisäksi osallistuttiin 35 kansalliseen tapahtumaan. Savonian, SAKKY:n, Navitaksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyöllä toteutettu pohjoissavolaisille yrityksille suunnattu kansainvälinen hitsauskoordinoijan pätevöityskoulutus käynnistyi syksyllä 2012 Varkaudessa toteutettavin lähiopetusjaksoin, ja koulutus päättyi huhtikuun lopussa IWE/IWT-koulutus antaa kattavan kuvan modernista hitsaustuotannosta ja pätevöittää toimimaan SFS-EN ISO 3834 ja EN ISO mukaisena hitsauskoordinoijana. Ohjelman hyväksytysti suorittaneet henkilöt saivat pohjakoulutuksensa mukaan kansainvälisen hitsausinsinöörin (IWE) tai kansainvälisen hitsausteknikon (IWT) pätevyyden. Koulutukseen osallistui LEKA- ja Entek (Teknologiakeskuksen ja teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristön toimintamallin kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen) -hankkeiden tukemana yhteensä 15 henkilöä poh

21 joissavolaisista yrityksistä; kaikkiaan LTY:n järjestämälle kurssille osallistui kolmisenkymmentä henkilöä, tästäkin joukosta enemmistö Pohjois-Savon alueelta. Kurssin myötä alueelle saatiin hitsauksen päivitettyä, kansainvälisen tason asiantuntemusta. Lähes kaikki kurssin aloittaneet suorittivat koulutuksen loppuun ja saivat alalla arvostetun pätevyyden. Koulutukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöihin, ja koulutuksen lähiopetusosuuksien järjestäminen nimenomaan Pohjois-Savon alueella toimi monelle kimmokkeena osallistua kurssille

22 7 Yritysyhteistyö Yritysympäristöissä tehtävä soveltava tutkimus muodosti LEKA:n toiminnan ytimen. Näihin tutkimusprojekteihin osallistui 17 yritystä. Tutkimusprojekteihin osallistuneet yritykset saivat tutkimuksesta luonnollisesti suurimman hyödyn, sillä tutkimuksiin osallistui myös yritysten henkilöstöä. Monet yritykset osallistuivat useampaan kuin yhteen LEKA:n tutkimusprojektiin. Kaiken kaikkiaan LEKA-projektin toimenpiteisiin on osallistunut henkilöstöä 116 eri yrityksestä. LEKA-toimijat Savonia, SAKKY ja YSAO toteuttivat LEKA-hankkeen puitteissa koko maakunnan kattavan osaamiskartoituksen, jonka tavoitteena oli tunnistaa teknologia-alan yritysten osaamispuutteet ja suunnitella toimenpiteitä osaamispuutteiden paikkaamiseksi. Kartoituksen toteutus perustui C&Q-osaamiskartoitustyökaluun, jota on aiemmin käytetty YSAO:ssa. Kartoituksen tuloksena tunnistettiin seuraavat osaamisalueet, joita kone- ja metallialan yritykset edellyttävät palkattavalta henkilöstöltä: Metallituotteiden pintakäsittely- ja materiaalituntemus, raaka-ainetuntemus Atk-perustainen varastonhallinta, varaston tietojärjestelmien jaohjelmien hallinta Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Trukkien käyttötaito Varast.hallinta ja varastointi, var.kirjanpidon hallinta (saap.dokumentit yms.) Hitsaajien pätevyydet (hitsausluokat/luokkahitsaus kunnossa) TIG-hitsaustaidot Hitsausstandardien tuntemus (WPS, hitsausohjeet) MAG-hitsaustaidot Jauhekaarihitsaustaidot Puikkohitsaustaidot Metalliteollisuuden työkuvien, työpiirustusten lukutaito ja tulkinta Hitsausjärjestyksen hallinta. LEKA:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöstöä 90 eri yrityksestä ja 11 muusta organisaatiosta (mm. LTY:sta, Itä-Suomen yliopistosta ja Jyväskylän amk:sta)

23 Konealan neuvottelukuntatoiminta käynnistettiin marraskuussa Neuvottelukunnan muodostaa 14 alueen elinkeinoelämän edustajaa. Neuvottelukunnan suunniteltuja tehtäviä ovat: kehittää konealan ja metallialan yritysten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä toimii asiantuntijoina insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmien, opetuksen ja muiden koulutusohjelmiin liittyvien tehtävien ja toimintojen kehittämisessä tehdä aloitteita koulutusohjelmien alaan liittyvän toiminnan kehittämisessä verkostoituminen toimialan muiden toimijoiden kesken antaa lausuntoja toimialaan liittyvissä kysymyksissä. Konealan neuvottelukunta kokoontui LEKA:n aikana viisi kertaa ja toiminta jatkuu myös hankkeen jälkeen. Navitas Kehitys Oy:n roolina oli aktivoida yritysten kehittämistoimenpiteitä Pieksämäen, Varkauden, Joroisten ja Leppävirran alueella. Yrityskäyntejä kertyi yhteensä 355 kpl. Tehtävä kattoi yrityskohtaisten kehitysprojektien kartoituksen ja suunnittelun sekä Savonia insinööriopiskelijoiden harjoitustöiden kohdennuksen ko. kehitystoimenpiteisiin. Merkittävin yksittäinen ponnistus oli IWE/IWT-koulutuksen koostaminen alueelle. Lisäksi 14 yrityksessä saatiin CE-merkinnän ja 1090:n vaatimusten mukaiset toimet liikkeelle. Navitaksen tehtävistä vastasi yritysasiamies Juha Mikkonen. Savonian yrityspalvelupäällikkö Pentti Halonen osallistui yläsavolaisen Yhessä -portaalin kehitykseen, joka on Ylä-Savon yhden luukun yrityspalveluja tarjoava sivusto

24 8 Jatkuvuus LEKA:n tutkimusalueiden pohjalta käynnistettiin useita jatkohankkeita, joista seuraavassa lyhyesti. 8.1 Jatkohankkeet Koulutuskonepaja LEKA:ssa valmisteltiin vuoden 2012 kesästä alkaen kone- ja metallialan koulutuksen ja TKI-työn yhteinen ympäristö, ns. Koulutuskonepaja-konsepti, jossa on tavoitteena suunnitella uudentyyppinen koulutuskonepajan perusratkaisu, joka tukee sekä alueella annettavaa opetusta ja tutkimusta että yritysten kehitystarpeita. Projektissa selvitetään Konealan tulevaisuuden kehitystarpeet ja tarvittavat laitehankinnat, suunnitellaan fyysinen tila, toiminnan rahoitusmalli ja hyödyntäminen opetuksessa ja tutkimuksessa. Kokonaisbudjetiltaan hanke eriytyi omaksi projektikseen helmikuussa Design for Additive Manufacturing - DeAdMan LEKA-hankkeen toteutusmalli mahdollisti uusiin, hankkeen valmisteluvaiheessa tunnistamattomiin teknologioihin perehtymisen. Yksi tällainen aihe oli ainetta lisäävä valmistus, josta Aalto-yliopiston opiskelijat toteuttivat selvityksen kesällä Työ koostui kirjallisuustutkimuksesta ja yrityksen case-tapauksesta. Tulokset olivat siinä määrin lupaavia, että aiheesta päätettiin koostaa erillinen hanke (DeAdMan), joka käynnistyi tammikuussa DeAdMan-hankkeessa tutkitaan ainetta lisäävän valmistuksen teknologialla tuotettavien komponenttien suunnittelussa käytettäviä periaatteita, menetelmiä ja työkaluja sekä testataan niitä käyttäen alueen teollisuudesta kerättyjä testikappaleita, jotka suunnitellaan uudelleen, valmistetaan uudella teknologialla ja testataan erilaisissa käyttötilanteissa. Myös uudelleen suunniteltujen kappaleiden kustannukset arvioidaan ja evaluoidaan ja niitä verrataan perinteisin menetelmin valmistetun kappaleen kustannuksiin. Samoin koetetaan selvittää kuinka paljon lisäarvoa kappaleiden uudelleen muotoilu tarjoaa komponenttitoimittajan sekä päähankkijan asiakasryhmille. Tutkimukseen osallistuu kolme pohjoissavolaista yritystä. Hankkeen budjetti on n

25 Palveluliiketoiminnan kehittäminen konepajan toimintaympäristössä - Palkeet LEKA:ssa toteutetun esiselvityksen perusteella havaittiin, että alueen yritysten strategisena tavoitteena on nostaa palvelujen osuus liikevaihdosta 10:stä 20 prosenttiin seuraavan viiden vuoden sisällä. LEKA-hankkeen aikana kehitettiin palvelujen konseptointiprosessi tutkimukseen osallistuneiden yritysten kanssa. Palkeet-projektissa palvelujen kehittämistyötä jatketaan keskittyen palveluportfolion johtamiseen ja -verkoston kehittämiseen sekä sähköisen palvelualustan määrittelyyn. Tämä osaltaan tukee palvelujen teollisen internetin suunnittelua. Hankkeen yritysprojekteissa tuotetaan seuraavat määrittelyt ja suunnitelmat: asiakassegmentit ja niiden palvelutarpeiden eroavaisuudet kullekin segmentille soveltuva palvelutarjooma segmenttikohtaisten palvelutarjooman tuottaminen verkostossa, kansainvälinen verkosto huomioiden palvelukumppanuuksien toimintamalli sähköisen alustan arkkitehtuuri. Palkeet-projektin budjetti on ja siihen osallistuu kolme yritystä. Korroosiohankkeet, EAKR, ESR Materiaaliteknologian kehittämistä tarkasteltiin kokonaisuutena yhdessä Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Savonian kanssa. LEKA:ssa tehdyn esiselvityksen pohjalta UEF käynnisti hankkeen korkean resoluution pyyhkäisyelektronimikroskoopin hankkimiseksi. Savonia osallistuu hankkeeseen pienellä roolilla käyttöönottoon liittyen. Tämä mahdollistaa sen, että myös Savonialla on perusosaaminen laitteen käytössä. Hankkeen julkinen rahoitus on yhteensä UEF:n ja Savonian yhteissuunnittelun tuloksena Savonian rooliksi valikoitui korroosion tutkimus ja testaus, jota varten koostettiin kaksi hanketta: Materiaalitestausinvestoinnit sekä Materiaalien ja korroosion tutkimus- ja testaushanke (KorrTest). Materiaalitestausinvestoinnit-projekti on Materiaalien ja korroosion tutkimus- ja testaus (KorrTest) -pääprojektin rinnakkainen investointi

26 projekti, jonka tavoitteina ovat pääprojektin toteuttamisen mahdollistavat testauslaitteistojen ja -ohjelmistojen hankinnat Savonia-ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laboratorioon: 1. Väsytyskokeita varten dynaaminen kuormituskehä, jossa voidaan toteuttaa myös jännitystestejä muuttuvissa olosuhteissa 2. Suolasumukorroosiokokeita varten standardin mukainen suolasumukaappi, jolla päästään tarvittaessa korotettuun lämpötilaan 3. Pintakovuusmittalaite korroosiorakenteiden pintaominaisuuksien mekaaniseen määrittämiseen 4. Metallimikroskooppiin tietokoneohjelma, jolla saadaan korroosioalueiden lisäksi muun muassa eri faasit ja mikrorakenne helposti määritettyä. Investointiprojektin kokonaisbudjetti on KorrTest-projektin (ESR) tavoitteina ovat: 1. Savonia-ammmattikorkeakoulun materiaalien testaus- ja tutkimusvalmiuden parantaminen. 2. Materiaali- ja korroosiotestaukset ja -tutkimukset. ESR-hankkeen budjetti on Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma Savonia-amk Koneala, Navitas Kehitys Oy sekä Ylä-Savon Kehitys Oy laativat yhteistyössä Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman vuosille Tosiasiassa toimenpideohjelman tulee ulottua pidemmälle kuin vuoteen Savonia Koneala kutsui laadintatyöhön myös LEKA-tutkimusverkoston osapuolia (UEF, LUT, Hermia, Aalto). Näin koko LEKA-tutkimusverkosto antaa panoksen pohjoissavolaisen toimenpideohjelman laadintaan. 8.2 Tulosten hyödyntäminen LEKA:n soveltavan tutkimuksen osiossa tuotettiin digitaaliseen koneenrakennukseen liittyviä ohjelmistoja liittyen tuotteiden konfiguraatioiden hallintaan sekä toiminnanohjausjärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. Näitä ohjelmia voidaan jatkossa hyödyntää opetuksessa ja yritysten kehittämisprojekteissa

27 Palveluliiketoiminnan tutkimusalueen tuloksia hyödynnetään Savonian konealan uudella Palveluliiketoiminta-opintojaksolla. Palveluliiketoinnan osaamista myydään yrityksille sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille maksullisena palveluna. Palveluliiketoiminnasta käynnistettiin vuoden 2014 alusta alkaen jatkokehittämishanke, johon osallistuu kolme LEKA:ssa mukana ollutta yritystä. Massaräätälöinti ja konfigurointi -tutkimusalueen osaamista hyödynnetään Savonian konealan insinööriopetuksessa. Seminaarien kautta tietoutta on pyritty levittämään alueen yrityksiin sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioihin. Tutkimusalueen julkaisut ovat vapaasti hyödynnettävissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yrityksissä kehittämistyötä ja -toimenpiteitä vaaditaan vielä jokaisella massaräätälöintiä koskettavalla osa-alueella, mutta tutkimustulosten toivotaan luovan konkreettisen pohjan päätöksenteolle sekä resursoinnille. Massaräätälöinnissä kehittämistyötä olisi seuraavaksi suunnattava modulaaristen tuotteiden ja tuoterakenteiden kehittämiseen ja hallintaan sekä organisaation ja toimitusverkoston uudelleen organisointiin. Simulointiohjelman hankinta ja sen käytön osaaminen mahdollistaa jatkossa entistä edullisemmat ja laajemmat simulointicaset niin tuotannon kuin toimitusverkkojen simuloinninkin osalta. Virtuaalista oppimisympäristöä (SavoniaBikeFactory) käytetään jatkossa insinööriopetuksessa. Lisäksi sitä voidaan käyttää yritysten henkilöstön toiminnanohjauksen koulutuksessa. LEKA oli tärkeässä roolissa Savonian Pinnoitustehtaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Pinnoitustehdasta käytetään insinöörikoulutuksessa sekä yrityksille tehtävissä tutkimuksissa. Osaamisenkartoittaminen on pystytty jalkauttamaan opetusalan perustehtäviin ja osaamismatriisien täydentäminen yritysten osaamiskartoitusten kautta on varmistettu

28 9 Osatoteuttajien tehtävät 9.1 YSAO Onni Piippo Ylä-Savon ammattiopisto toimi yhteistyössä alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa toteuttaessaan LEKA-hanketta. Hankkeen toimintamalleina olleet Trainee-ryhmät tukivat oppilaitoksen opettajien osaamisen kasvua ja yhteistyön tiivistämistä. Hankkeen aikana toteutetut yhteiskoulutukset pohjautuivat yrityselämän tarpeisiin sekä opettajien osaamiskapeikkojen täydentämiseen. CRM LEKA-hankkeessa YSAO kehitti CRM-asiakkuudenhallintajärjestelmän yhteiskäyttömallia. YSAO:n organisaation ulkopuoliset käyttäjät pääsevät kirjautumaan määriteltyyn yhteiseen projekti-osioon sekä tuottamaan sekä muokkaamaan sinne yhteisesti jaettavaa tietoa. Ulkopuolisia käyttäjiä on eri kehitys- ja koulutusorganisaatioista. Hankkeen avulla ulkopuolisia käyttäjiä koulutettiin mm. Varkauden alueella. ERP LEKA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että YSAO vastaa alueen yritysten toiveeseen opettaa ERP-toiminnanohjausohjelmaa jo oppilaitoksessa. Etenkin tuotannon opetusta on kehitetty järjestelmän avulla. ERP-ohjelmaa on sisäisesti koulutettu opiskelijoille sekä opettajille. ERP-toiminnanohjausohjelma on otettu käyttöön systemaattisesti YSA- On aikuiskoulutuksen koneistuksen sekä levy- ja hitsausalalla niin, että oppilaiden päivittäinen työajanseuranta ja siihen liitetty henkilökohtainen opetussuunnitelma on käytössä. Näin saadaan reaaliaikaista tietoa oppilaiden opintojen etenemisestä sekä koulussa käynnistä. Oppilaiden työjonot eli harjoitustyöt ERP-järjestelmässä on suunniteltu sekä rakennettu valmiiksi. Oppilaat kirjaavat ERP-järjestelmän työjonosta tutkintoaan vastaavat harjoitustyöt. Näin oppilaiden opintojen edistymistä voidaan järjestelmän kautta seurata koko opintojen ajan

29 Harjoitustöiden kehittämisellä oli tavoitteena luoda oppimisympäristöön toiminnanohjausjärjestelmän kautta toimiva harjoitustyöpankki. Oppilaat voivat noutaa järjestelmästä omatoimisesti harjoitteita, minkä jälkeen he valmistavat ottamansa työn. Järjestelmän tarkoitus on valmentaa käyttäjää työelämässä käytettävien toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön. Järjestelmään luotiin opetussuunnitelman mukainen rakenne, jonka tarkoituksena on antaa opiskelijoiden tehdä harjoitukset omaan tahtiin. Opinnoista voidaan ajaa raportit sisäiseen käyttöön sekä tarvittaessa niitä kysyvälle ulkopuoliselle osapuolelle (mm. työvoimahallinto). YSAO:lla on Lemonsoft-toiminnanohjausjärjestelmään lisätty kaksi tuotannon tietokonetta sekä viivakoodinlukijaa koneistus- että hitsausosastolle. Koneelta oppilaat voivat ottaa tuotantoon omat harjoitustyönsä. Hankkeen aikana Lemonsoft-toiminnanohjausjärjestelmään varastoosioon suunniteltiin ja tehtiin sisältö ja se on osittain otettu koulutuskäyttöön. Varastonhoitajakoulutuksen sekä siihen liittyvän Lemonsoft-varasto-osion kouluttamisen tarve on tullut alueen yrityksiltä. Lemonsoft-ohjelman varasto-osion koulutusta on annettu YSAO:n varastonhoitajakoulutukseen. Osa opiskelijoista on lähtenyt työharjoitteluun soveltamaan opittuja varasto-osion oppeja. ERP-järjestelmä toteutettiin pilvipalveluna, ja siitä saatiin yrityksille malli, kuinka pilvipalvelu toimii. Pilvipalvelun tuominen oman organisaation hallintaan pilvestä mallilla, saatiin tehtyä malli, kuinka pilvipalvelusta saadaan tuotua tiedot paikalliseen palveluun ja silti tiedot sekä toimintatavat säilyvät. Yhteistyössä toteutettiin rajapintakokeiluja toiminnanohjausjärjestelmien välille koulusta kouluun. LEAN ja 5S Lean ja 5S-toteutustapa on otettu YSAO:lla käyttöön siten, että aiheeseen on ollut koulutusta ja aikuiskoneistamo on otettu pilottikohteeksi. Tilaratkaisuja on suunniteltu sekä muutettu selkeämmäksi. Myös tilojen oppimisvälineistöä on järjestetty ja vähennetty 5S-mallin mukaisesti. 5S-toteutustapa on tarkoitus ottaa käyttöön koko YSAO:n metallin tiloissa

30 Konkreettisia asioita on tehty mm. koneistuskoneiden työympäristöjen siistimisellä ja laittamalla työkalut siten, että koneilla on vain työhön tarpeelliset työkalut. Yleiset työkalut on laitettu keskeiselle paikalla hallissa. Lattioihin on merkitty kulkureitit. Näillä toimenpiteillä on tavaroiden etsiminen saatu vähenemään huomattavasti entiseen verrattuna. Osaamiskartoitus C & Q -järjestelmällä Hankkeen aikana toteutettiin yhdessä Savon koulutuskuntayhtymän kanssa metallialan opettajien osaamiskartoitukset (levyseppä-hitsaajat, koneistajat ja koneenasentajat). Ylä-Savon ammattiopiston kartoitus toteutettiin C&Q-osaamisenhallintajärjestelmällä, joka sisältää dynaamisen kvalifikaatio-luokituksen. Osaamiskartoituksessa esimies määrittelee merkitystasot ja opettajat tekevät itsearvioinnin. Myöhemmin on mahdollista lisätä esimiesarvioinnit sekä tarvittaessa esim. kollega- ja opiskelija-arvioinnit (ns. 360-arviointi). Näistä arvoista syntyy ns. kuiluanalyysi, jonka avulla todetaan osaamistasot. Savon koulutuskuntayhtymä toteutti kartoituksen Inreo-järjestelmällä, joka ei sisällä osaamisvaatimusten luokittelua eikä merkitystasoja. Osaamisvaatimuksia lähdettiin kokoamaan LEKA-hankkeen C&Q -yrityshaastattelujen tuloksia pohjana käyttäen sekä hyödyntäen Ylä-Savon ammattiopistolla aiemmin tehdyn metallialan osaamiskartoituksen vastausprofiileja. Jokaiselle ammattiryhmälle on määritelty omat substanssiosaamisvaatimukset ja lisäksi yhteiset osaamisvaatimukset (mm. robotiikkaosaaminen). Tuloksia on voitu hyödyntää oppilaitosten sisällä mm. henkilökohtaisten koulutus- ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa, eläköitymisen kautta poistuvan osaamisen kartoittamisessa sekä tulevien rekrytointitarpeiden määrittelyssä. Hankkeen aikana kartoituksen tuloksia on vedetty yhteen ja vertailtu Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ja Savon koulutuskuntayhtymän osaamisen tasoja yhteisten kvalifikaatioiden osalta. Tämä on osoittautunut haasteelliseksi ja työlääksi, koska järjestelmien kartoitusmallit ovat erilaiset tuottaen eritasoisia raportteja. Ammattiryhmäkohtaiset osaamisprofiilit haluttiin työstää yksityiskohtaisesti mikä vaikuttaa myös kvalifikaatioiden suureen määrään. Yhteenvetoa ja jatkoanalysointia on aloitettu tekemään MS Excelillä

31 Tuloksena saatiin Ylä-Savon kone- ja metallialan opettajien osaamisprofiilit koneistajan, koneenasentajan, pintakäsittelijän ja levy- sekä hitsaustyön osalta. Osaamisprofiilin avulla voidaan kohdentaa opettajien osaamistarpeiden kehittämistä alueella toimivien oppilaitosten kanssa. Kehityskeskustelussa voidaan hyödyntää opettajien osaamisprofiilia suunnattaessa opettajien työkuormaa suhteessa työn vaatimuksiin. Osaamisprofiilia pystytään hyödyntämään opettajien rekrytoinnissa määritellyn osaamistarpeen tunnistamisessa ja oikeiden osaajien löytämisessä. 9.2 SAKKY Heikki Makkonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta LEKA-hankkeen toimintaan osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä, jotka kaikki ovat toimineet hankkeessa osa-aikaisina. SAKKY:n painopistealueita projektissa ovat olleet: C & Q -osaamiskartoitukseen osallistuminen Kone- ja metallialan opettajien osaamiskartoitukseen osallistuminen kantavien metallirakenteiden CE-merkinnän ja EN 1090 vaatimusten täyttämisen arviointi yrityksissä. 23 yritystä ja yhteensä 54 yrityskäyntiä. koulutuskonepajan pilottivaiheen suunnittelu ja toteutus Kylmämäkeen 3 D mittauksen kehittämiseen ja yritysyhteistyöhön osallistuminen Mittauksen ja automaation Trainee-ryhmien toimintaan osallistuminen Metallin Mestarit tapahtuman järjestelyihin osallistuminen oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen yritys/oppilaitosyhteistyön syventäminen. 9.3 Navitas Kehitys Oy Navitas Kehitys Oy:n rooli yritysten aktivoinnissa Pieksämäki, Varkaus, Joroinen ja Leppävirta -alueella on ollut merkittävä. Yrityskäyntejä kertyi yhteensä 355 kpl. Tehtävä kattoi yrityskohtaisten kehitysprojektien kartoituksen ja suunnittelun sekä Savonian insinööriopiskelijoi

32 den harjoitustöiden kohdennuksen ko. kehitystoimenpiteisiin. Merkittävin yksittäinen ponnistus oli IWE/IWT-koulutuksen koostaminen alueelle. Lisäksi 14 yrityksessä saatiin CE-merkinnän ja 1090:n vaatimusten mukaiset toimet liikkeelle. Navitaksen tehtävistä vastasi yritysasiamies Juha Mikkonen

33 10 Osaamisen levittäminen LEKA-projektin tehtävänä oli soveltavan tutkimustyön lisäksi tuoda alueen kone- ja metallialalle uutta osaamista tutkimusverkostonsa kautta, edistää koulutusorganisaatioiden keskinäistä ja yritysten välistä yhteistyötä, kehittää tutkimustoimintaa ja koulutusta sekä levittää tutkimuksen yhteydessä hankittua osaamista alueen toimijoille (koulutusorganisaatiot, yritykset). Tutkimustiedon levittäminen yrityksiin on hankkeen tavoitteiden kannalta ensisijaisen tärkeää. Tämä toteutui etenkin LEKA:n yrityspilotprojekteissa. Yhtä tärkeää hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta oli tutkimustiedon levittäminen koulutusorganisaation henkilöstön kesken, jotka hyödyntävät tietämystään TKI-toiminnassa ja opetuksessa, ja sitä kautta tieto leviää yrityksiin. Tutkimustiedon levittämisen menetelmänä käytettiin laajaa osallistamista: sen sijaan, että tutkimustyö olisi toteutettu pienellä projektiryhmällä, otettiin työhön mukaan henkilökuntaa eri koulutusaloilta ja paikkakunnilta, ja tutkimuksen tekemiseen on osallistunut TKI-henkilökunnan lisäksi henkilöitä opetuksen puolelta. Tästä esimerkkinä mainittakoon iisalmelaisessa yrityksessä toteutettu soveltava tutkimus liittyen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Tutkimus aloitettiin Kuopion tutkimusyksikön resursseilla, mutta pian aloittamisen jälkeen tutkimusryhmää laajennettiin koskemaan Iisalmen toimipisteen henkilöstöä. Hankkeen tehtäväksi asetettu tiedon levittäminen toteutui tässä mainiosti. Tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan määrä toteuttaa asiatuntijapalvelujen ostojen kautta. Projektin käynnistyttyä ja toimintoja tarkemmin suunnatessa kuitenkin päätettiin, että olisi projektin ja sen jälkeisen toiminnan kannalta hedelmällisintä, että tutkimusverkostoyhteistyö toteutetaan palkkaamalla hankkeelle kolme osa-aikaista tutkijaa yliopistoista (Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) asiantuntijapalvelun ostamisen sijaan. Tämä yhteistyön muoto toi tutkimus- ja yliopistoverkostotyöhön tehokkuutta, ja sitoutti yliopistotutkijat Savonian tapaan toimia yritysprojekteissa. LEKA-tutkimuksen ja projektin muiden toimenpiteiden pääkohderyhmänä oli koko pohjoissavolainen yrityskenttä. Näin laajan yritysverkoston kanssa tehtävä yhteistyö edellytti usean henkilön työpanosta: projektisuunnitelmassa mainittu yhteistyön kulttuuri kehittyi yritys

34 ten ja koulutusorganisaation henkilöstön kesken myös alueellisesti (Iisalmi, Kuopio, Varkaus). Opiskelijoiden työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä yritysten kanssa jo opiskelujen aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija-yritysyhteistyön edistämiseksi tutkimusprojekteihin palkattiin määräaikaisia, valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita 13 henkilöä. Samalla toteutui osaamisen levittämisen tavoite sekä tutkimusverkoston rakentaminen: osa opiskelijoista tuli yliopistoista. Projektin käynnistyttyä LEKA-hanke toteutti yrityskyselyn, jossa selvitettiin yritysten kehittämistarpeita. Kartoituksessa nousi esille muun muassa laatu- ja automaatioasiat. Näiden osa-alueiden osaamisen kehittämiseksi käynnistettiin ns. LEKA-Trainee-toiminta. Trainee-ryhmä koostui Savonian, SAKKY:n ja YSAO:n henkilökunnasta; ryhmien yhteenlaskettu henkilömäärä on 15, josta savonialaisia on yhdeksän henkilöä. Oppilaitosten osaamisen kehittämisen rinnalla Trainee-toiminta edisti koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. LEKA-hankkeen soveltavaan tutkimukseen osallistui joukko opiskelijoita, joiden opinnäytetöiden välityksellä tutkimustietoa välittyi muun muassa alueen yrityksille. Lisäksi LEKA-hanke järjesti seminaareja, joissa esiteltiin tutkimustuloksia ja täydennettiin sisältöjä ulkopuolisten esiintyjien voimin. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto LEKA:ssa tuotetuista opinnäytetöistä, seminaareista ja tieteellisistä julkaisuista

35 Taulukko 2. Väylät osaamisen ja tiedon levittämiseen LEKA-hankkeessa. Väylä Kpl Lisätietoja Soveltava tutkimus yritysympäristöissä Tieteelliset artikkelit Seminaarit/koulutukset Kappale 7 Huuskonen, A. & Hietikko, E Developing a matrix based sales configurator for modular product. American Journal of Engineering Research. Vol. 2, No. 6, pp Mattila, M., Huuskonen, A. & Hietikko, E A Method for mass customization implementation in manufacturing SMEs. International Journal Of Engineering And Science. Vol. 2, No. 12, pp Ohvanainen, J., Hakala, E. & Hietikko, E Exploring the service business potential in a product oriented manufacturing company Introduction of the 5+1 approach. American Journal of Industrial Engineering. Vol. 1, No. 2, pp Ohvanainen, J., Hakala, E Introducing a change path framework for an industrial company entering service business. Julkaisuprosessissa: ei vielä julkaistu. Kansainvälinen hitsauskoordinoijan (IWE/IWT) pätevöityskoulutus Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttamana 09/ /2013: - osallistuneita henkilöitä/organisaatioita: 10/9 Materiaalien valinta ja käytettävyys teräsosien suunnittelussa -seminaari osallistuneita henkilöitä: 94 Massaräätälöinnillä ja konfiguroinnilla tehokkuutta toimitusketjun hallintaan seminaari, osallistuneita henkilöitä: 52 SFS-EN Tiukentuvat teräsrakennemääräykset -infotilaisuudet x3 - Kuopio , osallistujia: 45 - Iisalmi , osallistujia: 27 - Varkaus , osallistujia: 45 - osallistuneita henkilöitä yhteensä: 117 Warkaus Works Oy:n Verkostopäivät, osallistuneita henkilöitä: 29 Korroosio suunnittelijan painajainen seminaari, osallistuneita henkilöitä:

36 Opinnäytetyöt Opinnäytetyöt (ylempi amk) Diplomityöt Muut julkaisut Teollisuuden palveluliiketoiminta seminaari osallistuneita henkilöitä: 34 Metallin mestarit -seminaaripäivä : LEKAhankkeen tutkimustyön ja -tulosten esittely tauoilla. - osallistuneita henkilöitä: 75 Kyrölä, T Ominaisuuden ja moduulin nimeämisen periaatteen määrittely. Insinöörityö. Savonia-ammattikorkeakoulu, Kone- ja tuotantotekniikan osasto. Piispanen, T.2012, The production processes of a pressure parts manufacturer Pietiläinen, J.2012, Developing productivity of printing lines Pepoeva, V.2014, Production system simulation: Calculation model for local and line production systems Kinnunen M.2014, Laatu- ja toimintajärjestelmämalli metallituoteyrityksille Ari Mönkkönen, 2012, Valmistavan teollisuuden hienokuormitusjärjestelmän määrittely ja valinta Teppo Hankilanoja, 2012, Sooda- ja voimakattilan kehyspalkkirakenteen FE-analyysi Lasse Hiekkala, 2012, Soodakattilan ilma- ja savukanavien suunnitteluohje Hämäläinen, V.2013, Determining Production Lot Sizes and Reorder Points in the Manufacturing of Moulded Fibre Ruotsalainen P.2012, Tuoterakenteen ja dokumentaation merkitys kokoonpantavuudessa Ohvanainen, J Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuoteorientoituneessa teollisuuden yrityksessä. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden osasto. Huuskonen, A., Mattila, M., Hakala, E., Ohvanainen. J Building comprehensive mass customization Case truck manufacturer. LEKA-julkaisu. + Massaräätälöinnin koulutusanimaatio. Halme J. 2012, Global supply chain management and performance measurement, literacy review

37 Kimmo Laitinen, Optimization of tank layout in electrolytic coating processes Työkaluja teollisuuden palvelujen kehittämiseen Honkanen, K., Kutvonen, R Ainetta lisäävä valmistus Pohjois-Savossa suunnitteluperiaatteet ja yritysten näkökulmia Niiranen, J Six Sigma Raportti Lean Six Sigma Green Belt projektin läpiviennistä Tutkimusmateriaalin levittämistä varten rakennettiin LEKA:n verkkosivut sekä wiki-ympäristö wikispaces.com/

38 11 Koulutuksen kehittäminen LEKA-hankkeen tuloksena saatiin uutta tutkimustietoa ja materiaalia, jota tullaan hyödyntämään Savonia Konealan insinöörikoulutuksessa. Uudessa Konealan opetussuunnitelmassa on 20 opintopisteen kokonaisuus, joiden sisältö on muodostettu LEKA-tutkimustulosten pohjalta: Palveluliiketoiminta, Tuottavuus, Toiminnanohjaus ja Toimitusketjun hallinta. Tämä on tehokas tapa levittää tutkimuksessa hankittu osaaminen tuleville insinööreille. LEKA:ssa rakennettiin yritysympäristöä simuloiva SavoniaBikeFactory, virtuaalinen tehdasympäristö, joka koostuu tehtaan simulointimallista ja toiminnanohjausjärjestelmästä. Tehtaan toimintaa varten kuvattiin tuotantolinja, tuotannonohjausfilosofia, moottoripyörän tuoterakenne sekä nimikkeiden vaihekytkentä. Hankkeessa pystytetyssä ympäristössä opiskelijat ja yritysten henkilöstö voivat opetella toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa ja tuotannonohjausta. Tätä varten on laadittu erillinen ohjeisto, jota käyttäen opiskelija perustaa tarvittavat nimikkeet ohjaustietoineen tuoterakenteen tuotantolinjan kuormitusryhmät reitityssäännöt. Perustietojen järjestelmään syöttämisen jälkeen opiskelija tarkastelee moottoripyörän kustannuslaskentatiedot (tehdashinta) tekee moottoripyörän myyntitilaukset ajaa MRP-ajot käsittelee osto- ja valmistuskehotukset sekä -tilaukset tekee valmistustilaukset ja kuormitussuunnittelun sekä materiaalien saatavuustarkastelut raportoi tuotannon vaiheet toimittaa motskarin asiakkaalle. SavoniaBikeFactoryn toiminnanohjauksessa käytetään IFS-merkkistä järjestelmää. Kyseinen järjestelmä on pienille pk-yrityksille turhan laaja sisältäen mm. konsernilaskennan ja monipaikkakunta -hallinnan. Tämän vuoksi Savonian Iisalmen toimipisteellä otettiin käyttöön Lemonsoft-merkkinen järjestelmä, johon myös rakennettiin koulutusympäristö. Rakennettua ympäristöä hyväksi käyttäen alueen yrityksille pidettiin esittelytilaisuuksia ERP:n käytöstä pk-ympäristössä

39 Muita merkittäviä koulutusympäristöjen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä LEKA:ssa olivat Koulutuskonepajan valmistelu ja hankkeistaminen, Entek-, Educaworks- ja Pinnoitustehdasympäristöjen suunnittelu ja toteutus sekä YSAO:n kone- ja metallialan oppimisympäristön kehittäminen Lean-periaatteiden pohjalta. Lisäksi YSAO otti käyttöön ERP-järjestelmän harjoittelun hallinnoimiseksi (harjoittelijaopiskelija kirjautuu työvuoroon aivan kuten teollisessa ympäristössä ja katsoo ERP:n työjonosta seuraavan harjoitustyön). Tämän tuloksena opiskelija oppii niitä työskentelytapoja, jotka teollisuudessa vallitsevat. Pohjatietoa koulutuksen kehittämiseksi saatiin yritysten osaamiskartoituksessa (C&Q-työkalu) sekä toisaalta henkilöstön osaamisen kartoituksessa (YSAO, SAKKY). Savonia-amk on valinnut pedagogiseksi menetelmäksi Tekemällä oppimisen. Usko tähän opetusmenetelmään vahvistui LEKA:n tutkimusprojekteissa, joihin opiskelijat osallistuivat. Tutkimusprojekteissa opiskelijat pääsivät soveltamaan oppejaan ja syventämään osaamistaan todellisissa yritysprojekteissa. Tästä hyötyivät niin tutkimusprojektit, yritykset kuin opiskelijat. Opiskelijoiden panoksen laajuudesta saa käsityksen taulukosta Taulukko 2. LEKA:n Palveluliiketoiminnan tutkimusalueella kehitettyä palveluiden konseptointiprosessia hyödynnetään Savonian koulutus- ja tutkimuspalvelujen kehitystyössä. Tehtävä sisältää mm. projektiopintojen ja Integroitu tuotekehitys -opintojakson tuotteistuksen

40 12 Arviointi Soile Takkunen, Kai Kärkkäinen LEKA-hankkeen toimenpiteiden suuntaamiseksi ja tulosten vaikuttavuuden ja hyödyn arvioimiseksi projektin aikana ja lopuksi kerättiin eri tavoin erilaista projektia koskettavaa arviointitietoa. Projektin aikana kirjallisessa muodossa arviointitietoa kerättiin hankkeen projekti- ja ohjausryhmältä, loppupalautteen muodossa pilottiprojekteihin osallistuneilta yrityksiltä sekä projektissa järjestettyihin koulutuksiin osallistuneilta. Lisäksi hankkeesta toteutettiin loppuvaiheessa ulkoinen arviointi. Kattavat koonnit arviointitiedoista on arkistoitu projektimappiin ja palautteeseen on helppo palata projektin jälkeistäkin tulevaa toimintaa suunniteltaessa ja suunnattaessa. LEKA-projektin aikana itsearvioinnin tärkeimpänä välineenä toimivat projektiryhmän sisäiset viikkopalaverit. Viikkopalaverikäytäntö otettiin käyttöön jo hankkeen alussa avuksi kehittämistyön ja kokeilujen suuntaamisessa ja tukemaan oppimista projektitoimijoiden keskuudessa. Hankkeen alkuvaiheessa viikkopalavereita pidettiin kerran viikossa, loppua kohden vakiintuneempien toimintatapojen ja projektin suunnan löydyttyä, palavereita pidettiin noin 2-4 viikon välein. Palavereissa käyty keskusteltu kirjattiin muistioksi, joten projektiryhmän kesken suunniteltua ja sovittua oli mahdollista peilata pidemmälläkin aikavälillä projektin etenemiseen ja saavutettuihin tuloksiin. Projektiryhmän lisäksi myös LEKA-hankkeen kymmenjäseninen ohjausryhmä osallistettiin hankkeen itsearviointiin. Ohjausryhmän kesken toteutettiin hankkeen puolivälissä joulukuussa 2012 välipalautekysely, ja vastaavansisältöisen arviointilomakkeen ohjausryhmäläiset täyttivät hankkeen päätyttyä, loppupalautekyselyn muodossa, viimeisen ohjausryhmäkokouksen yhteydessä maaliskuussa Ohjausryhmän keskuudessa toteutettuun välikyselyyn vastasi kaikkiaan kuusi jäsentä, loppupalautekyselyyn arvionsa hankkeen toteutuksesta ja toimenpiteistä antoi jäsenistöstä seitsemän henkilöä. Hankkeen väliarvioinnissa ohjausryhmäläiset kiinnittivät erityistä huomioita projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten sitouttamiseen hankkeen toimenpiteisiin: erityisesti tässä arvioitiin olevan parantamisen varaa. Samoin väliarviointikysely tuki jo ohjausryhmässä käytyä keskustelua siitä, että hankkeen soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön tutkimusalueilla tehtävää työtä tulisi rajata ja panoksia foku

41 soida tietyille tutkimusalueille. Tähän palautteeseen pyrittiinkin vuoden 2013 toimenpiteillä vastaamaan. Ohjausryhmän väliarvioinnissa hankkeen siihenastisen toteutuksen arvioitiin kuitenkin vastaavan hyvin hankkeen projektisuunnitelman sisältöä, kokonaisarvosanan ollessa 3,8 asteikolla 1-5. Positiivista palautetta annettiin myös esimerkiksi hankkeen kotisivuista ja wiki-ympäristöstä. Väliarvioinnissa kokonaisarvosanaksi hankkeen toteutukselle ja siihenastisille toimenpiteille ohjausryhmä antoi arvosanan 3,5. Ohjausryhmän loppupalautekyselyn kokonaisarvosanaksi LEKAhankkeen toteutukselle, toimenpiteille ja tuloksille muodostui 4,1 arviointiasteikolla 1-5. Loppupalautekyselyssä ohjausryhmäläiset arvioivat tismalleen samat kohdat kuin välipalautekyselyssä. Kohonnut kokonaisarvosana kielinee ohjausryhmäläisten tyytyväisyydestä hankkeen toteutukseen ja saavutettuihin tuloksiin ja kertoo siitä, että välipalautteen perusteella projektin loppua kohden toimenpiteitä onnistuttiin suuntaamaan toivottuun ja projektisuunnitelman sisällön toteutumisen kannalta oikeaan suuntaan. Erityistä positiivista huomioita sai projektitavoitteisiin kuulunut projektin tutkimusverkoston osallistuminen Pohjois-Savon alueen yritysten tk-projekteihin ja tutkimustiedon jalkauttaminen yrityksiin : ohjausryhmäläiset arvioivat toiminnan olleen onnistunutta, arvosanakeskiarvon ollessa 4,4. Vielä parempaan arvosanakeskiarvoon 4,6 ylsi hankkeen kotisivujen ja wiki-ympäristön toimivuus tutkimustiedon välityksen ja jalkauttamisen kanavana. Myös pääprojektitavoitteessa katsottiin onnistutun: Koneenrakennukseen ja metalliin keskittyvän tutkimus- ja teknologiansiirtoverkoston rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen sai ohjausryhmäläisten arvioissa keskiarvon 4,1. Vapaasanaisessa loppupalautteessaan ohjausryhmäläiset muun muassa arvioivat, että kokonaisuutena LEKA-hanke oli onnistunut kokonaisuus ja se edustaa EU-hankkeiden parhaimmistoa talousalueellamme. Hankkeella oli hyvät asetetut tavoitteet ja eri osakokonaisuukien kautta saavutettiin hyvin vaikuttavuutta yritysten kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja niiden eteenpäinviemisessä ja kehittämisessä. Myös yhteistyö ja verkottuminen tiedekorkeakoulujen kanssa nostettiin kommenteissa hankkeen hyvänä toimenpiteenä ja tuloksena esiin. LEKA:n aikana toteutettiin useampia seminaareja ja muita lyhytkestoisia koulutustilaisuuksia, joihin osallistuneita pyydettiin arvioimaan tilaisuuksien antia. Kaikki arvioinnissa mukana olleet LEKA-seminaa

42 rit ( järjestetyt seminaarit, arvosanakeskiarvo (asteikolla 1-5) suluissa: Massaräätälöinnillä ja konfiguroinnilla tehokkuutta toimitusketjun hallintaan (3,8); Korroosio - suunnittelijan painajainen (3,8); Teollisuuden palveluliiketoiminta (4,1); Metallin mestarit -seminaari (4,2)) ylsivät kokonaisarvosanassaan lähelle erittäin hyvää arvosanaa tai sen yli. Seminaareihin osallistuneet myös kokivat, että seminaarien sisällöistä sai uutta tietoa omaan toimintaan ja sisällöt olivat hyödynnettävissä omassa työssä. Seminaareista osallistujilta saadun palautteen perusteella pystyttiin hankkeen tulevia tilaisuuksia ja niiden teemoja myös suuntaamaan. Näin esimerkiksi loppukeväästä 2013 järjestettiin teollisuuden palveluliiketoiminnan ympärille rakennettu puolen päivän mittainen seminaari, ja loppuseminaarin teemat suhteutettiin hankkeen aikana kerättyyn tietoon alueen yrityksiä tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa koskettavista kysymyksistä ja tiedon tarpeista. LEKA:n loppuseminaarina toiminut, yhteistyössä SAKKY:n kanssa toteutettu kaksipäiväinen Metallin mestarit -tapahtuma keräsi yhteen laajan joukon alueen yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden edustajia. Seminaaripäivän kokonaisarvosanaksi asteikolla 1 5 muodostui 4,2. Kaikki palautekyselyyn vastanneet kertoivat myös voivansa suositella tilaisuutta muille. Tapahtuman toisena päivänä Hydroline Oy:n tiloissa pidetty mestarikurssien päivä sai sekin osallistujilta hyvää palautetta, kokonaisarvosanan jäädessä hieman alle neljään, 3,8:aan. Myös mestarikurssipäivästä palautetta antaneista 16 henkilöstä suurin osa, kahta lukuun ottamatta, olisi voinut suositella koulutuspäivää myös muille. Palautteen perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä päästessään käytännössä kosketuksiin uusien teknologioiden, esimerkiksi ainetta lisäävän valmistuksen menetelmien kanssa. Kuten muutoinkin koulutusten yhteydessä kerättyä palautetta, myös Metallin mestarit -tapahtumaan osallistuneilta saatua palautetta, muun muassa tulevista koulutusaihetoiveista pyritään hyödyntämään tulevia Savonian täydennyskoulutuksia suunniteltaessa. LEKA:ssa järjestetyistä koulutuksista pidempikestoisen kansainvälisen hitsauskoordinoijan (IWE/IWT) pätevöityskoulutuksen osalta palautekyselyn toteutti koulutuksen toteuttajana toiminut Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lähiopetuspäivien osalta pääosin Pohjois-Savon alueella toteutettuun koulutukseen osallistui osin LEKA-hankkeen tukemana yhteensä 10 henkilöä pohjoissavolaisista organisaatioista; kaikkiaan LTY:n järjestämälle kurssi 26.:lle osallistui 33 henkilöä

43 Kurssin myötä Pohjois-Savoon saatiin hitsauksen päivitettyä, kansainvälisen tason asiantuntemusta. Lähes kaikki kurssin aloittaneet suorittivat koulutuksen loppuun ja saivat alalla arvostetun pätevyyden. Koulutukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöihin, ja koulutuksen lähiopetusosuuksien järjestäminen nimenomaan Pohjois-Savon alueella toimi monelle kimmokkeena osallistua kurssille. Soveltavan tutkimuksen pilottiyrityksille loppupalautekysely toteutettiin hankkeen päätyttyä Savonialla käytössä olevaa yleistä, sähköistä hankearviointikyselypohjaa hyödyntäen. Kysely lähetettiin pilottiprojekteissa mukana olleisiin 17 yritykseen yhteensä 26 eri henkilölle. Muutamaan kertaan toistetuista vastauspyynnöistä huolimatta vain seitsemän henkilöä kuudesta eri yrityksestä vastasi arviointikyselyyn. Tämän arvioinnin pohjalta kokonaisarvosanaksi LEKA:ssa toteutetut soveltavan tutkimus- ja kehitystyön pilottiprojektit saivat asteikolla 1-4 keskiarvokseen 2,9. Pilottiprojekteista saatua vähäistä palautemäärää voinee tulkita myös projektitoimijoiden hyväksi: siis positiiviseksi signaaliksi siitä, että pilottiprojektien toteutuksessa ei osallistuneiden yritysten näkökulmasta mennyt mitään ainakaan radikaalisti pieleen ja yritykset saivat LEKA-pilottiprojektien kautta toimintaansa hyödyttävää osaamista. Projektin loppuvaiheessa päätettiin toteuttaa myös hankkeen ulkoinen arviointi. Ulkoisen arvioinnin suoritti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (nyk. Lapin ammattikorkeakoulu). Lapin amk:n auditointiraportti on luettavissa kokonaisuudessaan LEKA:n verkkosivuilla osoitteessa Seuraavassa taulukossa on yhteenveto ko. raportista

44 Taulukko 1. Ulkoisen auditoinnin yhteenveto. Arviointikohde Hankehakemus Projektisuunnitelma Projektin loppuraportti Pisteet (1-6) Kommentteja Hakemus on tehty hyvin, rakenne on looginen ja teksti hyvin ymmärrettävää Tavoitteet ovat näin laajaan projektiin nähden sopivan avoimia ja antavat mahdollisuuden tehdä muutoksia ja tarkennuksia toteutuksen aikana. Hankehakemukseen nähden uusien työpaikkojen ja syntyneiden yritysten määrät puuttuvat mittareista Riskianalyysi puuttui projektisuunnitelmasta. Versionhallintaosio oli hyvin täytetty ja kommentoitu. Projektissa toteutettujen tutkimusalueiden tavoitteet ja toiminnan tulokset on dokumentoitu hyvin ja selkeästi. asettuminen painopiste- Hankkeen strategisille alueille 6 Projekti asettuu hyvin Savonian tutkimuksen strategiaan samoin kuin myös laajemmassa kentässä maakuntastrategiaan ja EAKR -ohjelmaan. Valmistelussa on ollut mukana kattava joukko oppilaitoksia ja yrityksiä. Tavoitteet ja toiminnan eteneminen niiden suunnassa Organisaatio ja johtaminen Projektinhallinta Kustannusten ja rahoituksen välinen tilanne suhteessa toimintaan Käytäntöön jäävät kehittämistulokset/tuotokset/ tuotteet Talousjärjestelmä huonosti toimiva (tämä kommentti johtunee siitä, että Savonian talousjärjestelmä vaihtui projektin aikana mikä aiheuttaa epäjatkuvuuden seurannassa: vuoden 2011 tiedot vanhassa järjestelmässä) Projektihenkilöstöllä ei ole käytössä toimintakäsikirjaa, jossa projektinhoito on ohjeistettu Kustannusten ja työmäärän toteutuman suhdetta ei seurattu säännöllisesti

45 Yhteenlasketut pisteet olivat 50 / 54 pistettä. Projekti oli laaja-alainen, hyvin organisoitu ja ehdottomasti työelämälähtöinen. Projektin tulokset kertoivat hyvästä aluevaikuttavuudesta ja oppilaitos- ja yritysyhteistyön vahvistumisesta. Yleisarvosana projektista on kiitettävä. Lapin amk:n Timo Kauppi sai auditointiraporttiin kommentteja myös Olli Pohjoselta Lapin liitosta. Seuraavassa poimintoja Pohjosen kommentoinnista. Toimenpiteet ovat linjassa perustarkoituksen ja siitä johdettujen tavoitteiden kanssa. Voi sanoa kunnianhimon olleen kohdallaan. LEKA-toiminnan korkea taso näkyy raportista. Yritysten tarpeista liikkeelle lähteminen, kokonaisvaltainen tarve-toimenpideanalyysi, teema-alueiden valinnat (suorastaan strategiset valinnat) sekä käytännön toimenpiteet teoreettisimmalta yleistasolta konkreettisimpiin pilottitoimenpiteisiin osoittavat minusta hyvin kokonaisvaltaista ja systemaattista hanketoimintaa, jossa vastaanottavalle osapuolellekin on laitettava todellisia asiantuntijoita, jotta koulutusorganisaatioiden panostukset eivät jäisi vaille vastakaikua. Yhteenvetona voidaan todeta, että LEKA oli kokonaisuutena onnistunut kokonaisuus, mutta pilot-projektien läpivientiin on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Korjaavana toimenpiteenä ehdotetaan erillistä ohjausryhmätyöskentelyä laajoissa pilot-projekteissa

46 13 Pohdintaa 13.1 Ongelmat ja suositukset Kun Tekno-teemaohjelma päättyi vuonna 2010, käynnistettiin LEKAhanke, joka sisälsi Teknon toisen kauden koordinoinnin, teemaohjelmaa toteuttavien projektien kuvaukset sekä projektien toteutukset usean toteuttajan yhteistyönä - tämä kaikki yhdessä hankkeessa. Näin syntyi hanke- ja projektinhallinnan näkökulmasta monimutkainen kokonaisuus. Hallittavuutta parantaisi, jos kukin toimija käynnistäisi omat teemaohjelmaa toteuttavat projektit, joilla olisi kuitenkin yhteinen koordinaatio. LEKA-tutkimusyksikköön ei palkattu vuonna 2012 uusia henkilöitä vaan tutkimustyö jaettiin nykyiselle henkilökunnalle. Tekemisen hajautumisesta johtuen hankkeessa ei kehittynyt tiivistä tutkimusyksikköä vaan paremminkin laaja tekemisen verkosto. Pilottiprojekteissa haasteita aiheuttivat yhteyshenkilöiden vaihtuvuus sekä heidän kiireiset aikataulut, jolloin esimerkiksi tapaamisia oli aika ajoin vaikea sovittaa yhteisiin aikatauluihin. Myös tutkimusalueen henkilöstön vaihtuvuus aiheutti ongelmia, sillä henkilön vaihtuessa hiljainen opittu tieto yleensä menetetään. Vuoden 2012 päätteeksi kolme tutkimusaluevetäjää siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Savonialla ei ollut vuonna 2012 käytössä projektinhallintajärjestelmää, mikä hankaloitti hankkeen kokonaisseurantaa. Ongelmia oli sekä budjetin että tehtävien seurannassa. Vuonna 2013 käyttöönotettu uusi raportointijärjestelmä toi helpotusta tilanteeseen. Monitoteuttajaympäristössä yhteiskäyttöinen projektihallintajärjestelmä tehostaisi tehtävien ja budjetin seurantaa. Toisaalta ilman järjestelmiäkin tullaan toimeen, kun otetaan käytänteeksi toteuttaja/osatoteuttajakohtaiset kuukausiraportoinnit. Laajassa hankkeessa tällainen käytäntö olisi välttämätön. Seuraavassa on listattu tunnistettuja tutkimusaluekohtaisia ongelmia: Globaalin toimitusketjun hallinta - ongelmana uuden simulointitekniikan omaksuminen toimitusverkon simulointi on uusi asia ja vaatii hieman erilaista lähestymistapaa mallin rakentamiseen. Palveluliiketoiminta - Pilottiyrityksessä palveluliiketoiminnan kehittämistä jarruttavat resurssi- ja osaamispuutteiden lisäksi vallalla

47 oleva tuoteorientoitunut kulttuuri. Lisäksi yritykset usein spekuloivat asiakkaiden palvelutarpeilla, jolloin palveluliiketoiminnan riskitaso on suurimmillaan. Haasteena onkin ollut saada yritykset kartoittamaan asiakastarpeet luotettavasti tutkimusalueella kehitetyin menetelmin, jolloin palveluliiketoiminnan potentiaali saadaan varmennettua ennen päätöksiä ja investointeja. Haasteita on aiheuttanut myös palveluliiketoiminnan tutkimuksen nuoruus, jolloin käytettävissä on suhteellisen vähän tutkimustietoa sekä hyviä käytäntöjä. Digitaaliset työkalut toimittajaverkostoissa - Tutkimusalueella havaittiin ongelmia tekniikasta ja uudesta sovelluskohteesta johtuvat tekniset esteet, (mm. ERP-ERP-projektissa Lemonsft-rajapinnat), jotka aiheuttivat muutoksia ja viivytyksiä. LEKA-hankkeessa oli hyvin toimiva ohjausryhmätyöskentely koko hankkeen ajan. Vastaava ohjausryhmäkäytäntö olisi tarvittu myös tutkimusaluekohtaisesti, jolloin olisi saatu ohjauksellista tehokkuutta kuhunkin tutkimusalueeseen. Pitkäkestoisen hankkeen aikana suunnan tarkastus on suositeltavaa. LEKA:n kokemuksen pohjalta ehdotus onkin, että yli kaksi vuotta kestäville hankkeille tehdään väliauditointi jonkun ulkopuolisen toimijan tahosta; toimija voisi olla esimerkiksi maakunnallisten teemaohjelmien koordinaattori. Henkilö saisi samalla hyvän käsityksen missä hankkeet menevät ja toisaalta voi antaa hankkeelle tarkennettua suuntaa ja ideoida uusia hankkeita. YSAO:lla ongelmaksi muodostui opettajien työajan sovittaminen hankkeen työtehtävien suorittamiseen. Ongelma korjattiin laajemmilla työkokonaisuuksilla ja suuremmalla projektityöajan käyttöönotolla. Osaamiskartoituksen yhteenvedon tekeminen oli haasteellista koulutusorganisaatioiden eri järjestelmistä johtuen Projektin innovatiivisuus LEKA oli poikkeuksellinen hanke sisältäen ttekno-ohjelman koordinoinnin sekä ohjelmaa toteuttavien hankkeiden toteutukset. LEKA kasvoi ja tarkentui yritysten tutkimus- ja kehitystarpeiden mukaan koko kolmivuotisen toteutuksen ajan. LEKA:n hankemalli mahdollisti nopean reagoinnin yritysten tarpeisiin, mikä on yritysten näkökulmas

48 ta kehitystoiminnan edellytys. Kuhunkin tilanteeseen sopiva projektiryhmä voitiin koostaa nopeasti ja joustavasti. Palveluliiketoiminnan tutkimusalueen voidaan sanoa tuottaneen innovaatioita sekä yrityksissä että tutkimustulosten puolesta. Yrityksille luotiin pilottiprojekteissa tarpeista ja tavoitteista riippuen palvelutuote- tai palveluprosessi-innovaatioita. Osassa yrityksistä päästiin jo lanseeraamaan palvelutuotteita ja lisää lanseerauksia on luvassa. Myös tutkimustiedon osalta julkaistiin uusia innovatiivisia malleja ja prosesseja, joista päällimmäisenä palvelujen kehittämisen prosessimalli sekä sen eri vaiheisiin liittyvät työkalut. Lisäksi luotiin tuoteorientoituneelle yritykselle soveltuva palveluliiketoiminnan kehittämispolku, jota seuraamalla palveluliiketoiminnan potentiaali saadaan tutkittua ja muunnettua kilpailueduksi. Pilottiyrityksissä massaräätälöinnin potentiaalia saatiin kartoitettua ja muunnettua konkreettiseksi tavoitetilaksi uusin innovatiivisin menetelmin. Osana massaräätälöintistrategian jalkauttamista yrityksille luotiin räätälöidyt koulutusmateriaalit, joiden avulla nyky- ja tavoitetilan eroavaisuudet, tarvittavat toimenpiteet sekä massaräätälöinnin hyödyt pystytään esittelemään. Jatkokehittämistoimet yrityksissä sisältävät huimasti innovaatiopotentiaalia. Esimerkiksi tuotteiden ja tuoterakenteiden modulaarisuusasteen nostaminen tarkoittaa väistämättä sekä tuote- että prosessiainnovaatioita. Julkaistu digitaalinen massaräätälöintianimaatio on tiettävästi ainoa laatuaan. Sen kehittämisessä hyödynnettiin monialaisesti eri asiantuntija- ja osaamistahoja. Kehitetty konfiguraattori-sovellus sekä sen toimintaperiaate ovat testatusti toimivia ja sovelluksella on runsaasti potentiaalia kaupallistetuksi tuoteinnovaatioksi. Tämä vaatisi vielä jatkokehitystä sekä toimintaympäristön testausta erilaisissa tuotantoyrityksissä ja erilaisilla tuotteilla. Projektin aikana tuli ilmi varteenotettavia jatkokehitysideoita ja -suuntia, joita ei kuitenkaan projektin rajallisen keston vuoksi lähdetty kehittämään. Kaupallistaminen vaatisikin jatkokehityshankkeen. Hankkeessa perustettu teollisen yrityksen toiminnanohjauksen ympäristö (SavoniaBikeFactory) tukee yrityksen tilaus-toimitus-ketjun opetusta sekä opiskelijoille että yritysten henkilöstölle. Koulutusorganisaatioiden opettajien osaamisprofiilin arviointia varten kehitettiin menetelmiä, jotka tukevat opettajien osaamisen hallintaa

49 13.3 Hyvät käytännöt Keskitetty Tutkimusyksikkö-toimintamalli ja yritysympäristöissä tehtävä soveltava tutkimus havaittiin tehokkaaksi tavaksi edistää tutkimusta, koulutusta ja teknologiasiirtoa yrityksiin. Teknologiasiirto onnistuu parhaiten, kun tutkimustyö tapahtuu todellisessa tuotannollisessa ympäristössä todellisen tutkimusaiheen parissa. Tässä tutkimuksen ja yrityksen yhteistyössä tapahtui: tutkimuksellisen teorian soveltaminen käytäntöön tutkijan ja yrityksen välisen vuoropuhelun kautta tutkimustyössä kehitetyn prosessin sisäänajo ja testaus tulosten arviointi todellisessa tapauksessa tiedon siirtyminen eri oppilaitosten kesken yrityksen henkilöstön ja tutkijan motivointi. Yritysten yhteyteen sijoitettava soveltava tutkimus on sitä tehokkaampaa mitä lähempänä yritystä se tapahtuu. Läheisyys LEKA-hankkeessa tarkoitti tutkimuksen fokusointia mahdollisimman tarkkaan yrityksen oman ydinosaamisalueen kanssa sekä fyysistä läheisyyttä, jolloin verkostoitumisessa erittäin merkittävät ihmissuhteet syntyivät luontevasti ja henkilöstön välinen vuorovaikutus on luontevaa ja luottamuksellista. Tämän seurauksena yritysten ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö kehittyi uudelle tasolle, josta hyötyivät kaikki osapuolet. Yhteistyö yliopistojen kanssa toi alueelle uutta tutkimustietoa soveltavan tutkimuksen tarpeisiin, minkä ansiosta LEKA-verkosto pystyi nostamaan alueen oppilaitosten ja yritysten teknologiaosaamista nopeasti ja tehokkaasti. Julkaistu palvelujen kehittämismalli on teollisuuden palvelujen kehittämisen osa-alueella hyvin innovatiivinen, sillä sen kehittämis- ja testausvaiheissa on yhdistelty eri tieteenaloja toisiinsa. Esimerkiksi käytettävien menetelmien osalta on hyödynnetty palvelumuotoilusta tuttuja työkaluja. Asiakkaiden ja loppukäyttäjien osallistaminen palvelujen kehittämiseen on myös uutta varsinkin teollisessa kontekstissa. Massaräätälöinti ja konfigurointi -prosessimalli soveltuu mille tahansa tuotannolliselle yritykselle massaräätälöinnin potentiaalin kartoitukseen sekä massaräätälöintistrategian jalkauttamiseen. Myös konfiguraattorin periaatteita voidaan hyödyntää yleisesti

50 Yhdessä (YSAO, SAKKY) toteutettu opettajien osaamismatriisi tarvittavan osaamisen tarpeen tunnistamiseen oli järkevää resurssien käyttöä, mikä edistää tulevaa yhteistyötä. Toisen asteen opetukseen kytketty (YSAO) toiminnanohjausmallin kehittäminen auttaa opettajia kehittämään omaa työtään järjestelmällisempään suuntaan sekä antaa opiskelijoille paremmat valmiudet edetä opinnoissaan. Myös opiskelijan valmiudet siirtyä työelämään paranevat paremman toiminnanohjausjärjestelmätuntemuksen myötä. LEKA:n ulkoisen auditoinnin toteutti Lapin amk joulukuussa Näin toteutettu auditointi mahdollistaa hyvien käytänteiden vaihdon hanketoimijoiden kesken, yhteisten tutkimuskohteiden tunnistamisen sekä uusien hankkeiden ideoinnin Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista LEKA-hanke käynnistettiin vuonna 2011 juuri päättyneen Tekno-teemaohjelman jatkoksi. LEKA sisälsi teemaohjelman koordinoinnin, teemaohjelman projektien määrittelyt sekä toteutukset usean toteuttajan (Savonia, SAKKY, YSAO, Navitas Kehitys Oy) yhteistyönä. LEKA kasvoi ja tarkentui yritysten tutkimus- ja kehitystarpeiden mukaan koko kolmivuotisen toteutuksen ajan. LEKA:n hankemalli mahdollisti nopean reagoinnin yritysten tarpeisiin, mikä on yritysten näkökulmasta kehitystoiminnan edellytys. Kuhunkin tilanteeseen voitiin koostaa sopiva projektiryhmä nopeasti ja joustavasti. LEKA-kokemuksen perusteella tällaista hankemallia voi suositella jos lähtötilanteessa voidaan todeta teemaohjelman edellisen vaiheen täyttäneen sille asetetut odotukset. Kone- ja metallialan kehittämiseksi rakennettiin tutkimusverkosto, joka muodostui yritysten yhteyteen rakennetuista tutkimusyksiköistä, jotka keskittyivät tutkimuksessaan fokusoituihin painopisteisiin. Tutkimukselliset painotukset määritettiin yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Tutkimusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja tutkimustyön hallittavuuden parantamiseksi perustettiin kuusi tutkimusaluetta: 1) Massaräätälöinti ja konfigurointi, 2) Tuotannon työkalut ja menetelmät, 3) Palveluliiketoiminta, 4) Globaalin toimitusketjun hallinta, 5) Digitaaliset työkalut ja menetelmät toimitusverkostossa sekä 6) Älykkäät koneet ja prosessit. Pohjoissavo

51 laiset yritykset (17 kpl) tarjosivat tutkimusalueiden projekteihin oman tuotannollisen ympäristönsä. Nämä tutkimusprojekteihin osallistuneet yritykset saivat hankkeessa tehdystä soveltavasta tutkimuksesta luonnollisesti suurimman hyödyn. LEKA:n tutkimusprojektit tarjosivat myös opiskelijoille mahdollisuuden toimia yritysmäisessä ympäristössä jo opiskelujensa aikana. Tutkimuksen tulokset on luettavissa LEKAn wiki-sivuilta LEKA:n tutkimuksen pohjalta käynnistettiin useita jatkohankkeita ja sen tuloksia hyödynnetään laajasti etenkin Savonian konealan opetuksessa. LEKA-hankkeen tutkimuksessa tarvittu tieteellinen osaaminen hankittiin kansallisilta yliopistoilta. Yhteistyö yliopistojen erityisesti Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa toi alueelle uutta tutkimustietoa soveltavan tutkimuksen tarpeisiin, minkä ansiosta LEKA-verkosto pystyi nostamaan alueen oppilaitosten ja yritysten teknologiaosaamista nopeasti ja tehokkaasti. LEKA:ssa alkanutta yhteistyötä tullaan jatkamaan tulevissa projekteissa. Koulutusorganisaatioiden (Savonia, SAKKY, YSAO) välinen yhteistyö kehittyi yhdessä tekemisen kautta. Yhteisiä ponnistuksia olivat yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen kartoitus, yritysten hitsauksen laadun kehittäminen sekä yhteiset seminaarit. Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön ohessa SAKKY:n, YSAO:n ja Savonian opetus- ja tutkimushenkilöstö keskittyi oppilaitosten oman osaamisen nostamiseen tähtäävässä ns. Trainee-toiminassa automaatioon ja laatuasioihin. Osana oppilaitosten osaamisen kehittämistä LEKA:n toimijoita osallistui kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joiden aiheita olivat muun muassa mittalaitteet, robotiikka, konenäkö, palveluliiketoiminta, Lean, toimitusketjun hallinta sekä tuotannonohjaus. Navitas Kehitys Oy:n rooli yritysten aktivoinnissa Pieksämäki, Varkaus, Joroinen ja Leppävirta -alueella oli hankkeen aikana merkittävä. Yrityskäyntejä kertyi yhteensä 355 kappaletta. Navitas Kehityksen tehtävä hankkeessa kattoi yrityskohtaisten kehitysprojektien kartoituksen ja suunnittelun sekä Savonia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden harjoitustöiden kohdennuksen ko. kehitystoimenpiteisiin. Osana yritys-oppilaitosyhteistyötä käynnistettiin marraskuussa 2011 Savonian koolle kutsumana Konealan neuvottelukunnan toiminta, joka jatkuu myös LEKA-hankkeen päättymisen jälkeen

52 Osaamisen ja tutkimusverkostojen kehittämiseen tähtäävän hankkeen tulosten arviointi on vaikeaa heti hankkeen jälkeen, koska merkittävä osa tuloksista on nähtävissä 1 3 vuoden viiveellä. Tässä vaiheessa tulosten arviointi on spekulointia, mutta harrastetaan sitäkin hieman. LE- KA-hankkeen palveluliiketoiminnan tutkimusalueelle osallistui seitsemän alueella toimivaa kone- ja metalliteollisuuden yritystä. Alueen teknologiayrityksille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan yritykset tavoittelevat palvelujen avulla viiden vuoden tähtäimellä mediaanina noin 10 % liikevaihdon kasvua. Näiden tavoitteiden valossa voidaan palveluliiketoiminnan potentiaalista vaikutusta arvioida palveluliiketoiminnan tutkimusalueella mukana olleista yrityksistä koostetun esimerkkiotannan avulla, jossa oli mukana viisi palveluliiketoiminnan tutkimukseen osallistunutta yritystä. Otannan perusteella maltillinen 10 % kasvutavoite palvelujen avulla viiden vuoden tähtäimellä tarkoittaisi 4,3 miljoonan euron liikevaihdon kasvua siis viiden yrityksen ja vain yhden LEKA-tutkimusalueen tapauksessa. LEKA-hankkeen soveltavan tutkimuksen tuloksia esitellään erillisessä julkaisussa, joka on ladattavissa ositteesta amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/lekaloppuraportti0903.pdf

53 LEKA-TUTKIMUSYKSIKKÖTOIMINNAN LOPPURAPORTTI LEKA-hanke käynnistettiin vuonna 2011 päättyneen pohjoissavolaisen Tekno-teemaohjelman jatkoksi sisältäen ohjelman koordinointitehtävät, uusien hankkeiden määrittelyt ja toteutukset sekä tutkimusverkoston rakentamisen usean toteuttajan yhteistyönä. Pohjois-Savon teknologiayritysten kehittämiseksi ja tutkimustiedon levittämiseksi rakennettiin tutkimusverkosto, joka muodostui yritysten yhteyteen rakennetuista tutkimusyksiköistä, jotka keskittyivät tutkimuksessaan fokusoituihin painopisteisiin. Tutkimukselliset painotukset määritettiin yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Tutkimusprojekteissa tarvittu tieteellinen osaaminen hankittiin kansallisilta yliopistoilta. Yhteistyö yliopistojen erityisesti Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa toi alueelle uutta tutkimustietoa soveltavan tutkimuksen tarpeisiin, minkä ansiosta LEKA-verkosto pystyi nostamaan alueen oppilaitosten ja yritysten teknologiaosaamista nopeasti ja tehokkaasti. LEKA:n toteutuksesta vastasi Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteutuksesta Ylä-Savon ja Savon koulutuskuntayhtymät sekä Navitas Kehitys Oy. Tämä malli loi perustaa uusille hankkeille ja yhteistyömuodoille, joista tämä raportti myös kertoo. LEKA-projektista kirjoitettin kaksi raporttia, joista toisessa esitellään LEKA:n soveltavan tutkimuksen tuloksia ja toisessa verkostomaista tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä hankkeen jatkuvuutta. Tässä raportissa käsitellään jälkimmäisiä. ISBN: ( PDF) ISSN- L ISSN JULKAISUSARJA D4/6/2014 * *