Järvinen Minna jäsen. Keskinen Samuel jäsen Weintraub Roger jäsen Wikberg Gunilla jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta AIKA klo 18:00-18:58 PAIKKA Lohjan kaupungintalo Monkola, valtuustosali OSALLISTUJAT LÄSNÄ Silander Jaana puheenjohtaja Kuurto Annmarie varapuheenjohtaja Hyppönen Pepina jäsen Jalava Janne jäsen Järvinen Minna jäsen Kaira Jorma jäsen Kangas Inkeri jäsen Keskinen Samuel jäsen Weintraub Roger jäsen Wikberg Gunilla jäsen Åström Jari jäsen Turunen Kari kh:n edustaja Patinen Jussi kh:n puheenjohtaja Sohl Erkki varajäsen Jukka Sassin vj Kunnala Tarja varajäsen Irene Äyräväisen vj Kalske Katri esittelijä Uunimäki Mira esittelijä Suominen Tuula esittelijä Erätuli-Keskinen Katja pöytäkirjanpitäjä POISSA Sassi Jukka jäsen Äyräväinen Irene jäsen Sivula Mika kaupunginjohtaja KÄSITELLYT ASIAT :t 7-14 ALLEKIRJOITUKSET Jaana Silander puheenjohtaja Katja Erätuli-Keskinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja / 2017 Janne Jalava PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ alkaen Lohjan kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungintalon asiakaspalvelukeskuksessa, Karstuntie 4, Lohja

2 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 18 8 Pöytäkirjan tarkastaja 19 9 Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi Valtuustoaloite kevyesti tuetusta asumisyksiköstä Pusulan sekä Karjalohja-Sammatin terveysasemien ulkoistamislupapyyntö Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteutuminen Otto-oikeuden käyttäminen viranhaltijoiden päätöksiin 32

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus SOTE Hallintosäännnön 136 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Toimielimen kokous on laillinen, jos se on toimielimen tai puheenjohtajan päättämänä kokousaikana (hallintosääntö 128). Toimielimen kokous on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet toimielimen jäsenistä tai varajäsenistä. Lisätiedot Hj toimistosihteeri Satu Juvankoski, satu.juvankoski@lohja.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Hyväksyttiin.

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjan tarkastaja SOTE Pöytäkirjan pitämisestä ja tarkastamisesta määrätään hallintosäännön 149 :ssä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt kokouksessaan , että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittu tarkastaja. Tarkastus suoritetaan viimeistään kokousta seuraavana tiistaina siten, että valmistunut pöytäkirja toimitetaan sähköpostilla puheenjohtajajalle ja tarkastajalle. Puheenjohtaja ja tarkastaja kuittaavat pöytäkirjan oikeellisuuden sähköpostilla ja allekirjoittavat sen varsinaisesti seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lisätiedot Hj toimistosihteeri Satu Juvankoski, satu.juvankoski@lohja.fi Tämän pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Janne Jalava. Hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudeksi / /2017 KH Lohjan kaupungin hallintosäännön 17 :n mukaan vanhusneuvostossa on kolmetoista jäsentä, joista kahdeksan (8) eläkeläisjärjestöjen ehdottamia, kaksi (2) veteraanijärjestöjen ehdottamia, kaksi (2) sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniä ja yksi (1) kaupunginhallituksen jäsen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Mikäli henkilökohtaisia varajäseniä ei riitä kaikille jäsenille ehdokkaiden vähäisen määrän vuoksi, kaupunginhallitus voi päättää, että varajäsenet nimetään kutsujärjestyksessä kaikille jäsenille yhteisiksi. Vanhusneuvoston asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vanhusneuvostosta on säädetty kuntalain (410/2015) 27 :ssä seuraavaa: "Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta." Vanhusneuvosto on vaikuttamistoimielin. Vaikuttamistoimielin ei ole kuntalain tarkoittama kunnan toimielin, eivätkä vaikuttamistoimielimen jäsenet kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. Vanhusneuvostolle on vuoden 2017 talousarviossa osoitettu euron määräraha kokouspalkkioihin (neljä kokousta) ja perinteisen Ikäihmisten juhlan järjestämiseen. Lisätiedot: katja.eratuli-keskinen(a)lohja.fi Kj Kaupunginhallitus päättää 1. laittaa vanhusneuvoston jäsenpaikat lohjalaisille eläkeläisjärjestöille (8 paikkaa) ja veteraanijärjestöille (2 paikkaa) avoimeen hakuun, joka päättyy : 2. pyytää sosiaali- ja terveyslautakuntaa nimeämään kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet edustajiksi vanhusneuvostoon: sekä 3. nimetä kaupunginhallituksen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen edustajaksi vanhusneuvostoon.

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus päätti 1. laittaa vanhusneuvoston jäsenpaikat lohjalaisille eläkeläisjärjestöille (8 paikkaa) ja veteraanijärjestöille (2 paikkaa) avoimeen hakuun, joka päättyy : 2. pyytää sosiaali- ja terveyslautakuntaa nimeämään kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet edustajiksi vanhusneuvostoon: sekä 3. nimetä kaupunginhallituksen jäseneksi Paula Nordströmin ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Maaret Laineen edustajaksi vanhusneuvostoon. SOTE Lisätiedot Hj Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveyslautakuntaa nimeämään kaksi (2) edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vanhusneuvostoon. Katja Erätuli-Keskinen, katja.eratuli-keskinen@lohja.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet edustajiksi vanhusneuvostoon. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi vanhusneuvostoon seuraavat henkilöt: Jäsen Tarja Kunnala Inkeri Kangas Henkilökohtainen varajäsen Roger Weintraub Jaana Silander

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi / /2017 KH Lohjan kaupungin hallintosäännön 17 :n mukaan vammaisneuvostossa on kolmetoista jäsentä, joista kahdeksan (8) lohjalaisten vammais-, sairaus- ja omaisjärjestöjen ehdottamia, neljä (4) lautakuntien edustajia (1 edustaja Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnasta, 1 edustaja Sosiaalija terveyslautakunnasta, 1 edustaja Palvelutuotantolautakunnasta ja 1 edustaja Vetovoimalautakunnasta) ja yksi (1) kaupunginhallituksen jäsen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Mikäli henkilökohtaisia varajäseniä ei riitä kaikille jäsenille ehdokkaiden vähäisen määrän vuoksi, kaupunginhallitus voi päättää, että varajäsenet nimetään kutsujärjestyksessä kaikille jäsenille yhteisiksi. Vammaisneuvoston asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. Vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vammaisneuvostosta on säädetty kuntalain (410/2015) 28 :ssä seuraavaa: "Vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä. Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta." Vammaisneuvosto on vaikuttamistoimielin. Vaikuttamistoimielin ei ole kuntalain tarkoittama kunnan toimielin, eivätkä vaikuttamistoimielimen jäsenet kuntalain 5. luvun tarkoittamia luottamushenkilöitä. Vammaisneuvostolle on vuoden 2017 talousarviossa osoitettu euron määräraha kokouspalkkioihin (4 kokousta) ja kansainvälisen vammaistenpäivän juhlan tai muun toiminnan järjestämiseen. Lisätiedot: katja.eratuli-keskinen(a)lohja.fi) Kj Kaupunginhallitus päättää 1. laittaa vammaisneuvoston jäsenpaikat lohjalaisille vammais-, sairaus- ja omaisjärjestöille (8 paikkaa) avoimeen hakuun, joka päättyy ; 2. pyytää lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaa, sosiaali- ja

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta terveyslautakuntaa, palvelutuotantolautakuntaa ja vetovoimalautakuntaa nimeämään yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen edustajaksi vammaisneuvostoon; sekä 3. nimetä kaupunginhallituksen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen edustajaksi vammaisneuvostoon. Kaupunginhallitus päätti 1. laittaa vammaisneuvoston jäsenpaikat lohjalaisille vammais-, sairaus- ja omaisjärjestöille (8 paikkaa) avoimeen hakuun, joka päättyy ; 2. pyytää lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaa, sosiaali- ja terveyslautakuntaa, palvelutuotantolautakuntaa ja vetovoimalautakuntaa nimeämään yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen edustajaksi vammaisneuvostoon; sekä 3. nimetä kaupunginhallituksen jäseneksi Hannele Maittilan ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi Päivi Alanteen edustajaksi vammaisneuvostoon. SOTE Lisätiedot Hj Kaupunginhallitus pyyttää sosiaali- ja terveyslautakuntaa nimeämään yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen vammaisneuvostoon. Katja Erätuli-Keskinen, Sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen vammaisneuvostoon. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi vammaisneuvostoon Annmarie Kuurton, ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Gunilla Wikbergin.

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite kevyesti tuetusta asumisyksiköstä 260/05.00/ /05.00/2016 PERLJ Valtuutettu Paula Nordström esitti kaupunginvaltuuston kokouksessa Vihreän valtuustoryhmän sekä kaikkien valtuustoryhmien puo les ta seuraavan aloitteen: "Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Aloite kevyesti tuetusta asumisyksiköstä Vihreä valtuustoryhmä on huo lissaan niistä muistisairaista, mutta fyysisesti virkeistä ja reippaista ikä ih misis täm me, jotka asuvat tällä hetkellä joko omassa tai vuokraamassaan asun nos sa, kukin tahollaan. He tarvitsisivat tuekseen yhteisöllistä asu mista ja mielekästä ja virkistävää tekemistä. Moni heistä on todella yksinäinen, kuten niin moni muukin se nio ri kan sa laisem me. Osa haluaisi liikkua kaupungilla, muttei välttämättä osaakaan takaisin kotiin. He eivät kuitenkaan ole vielä niin huonossa kunnos sa, että pääsisivät tavalliseen palvelutaloon.tällaiset asukkaamme tarvit se vat kevyesti tuetun asumismuodon lähellä palveluita ja modernia tekniik kaa heidän liikkeitään valvomaan. Toinen vaihtoehto tai tuki tek no logial le olisi talo, jossa asuisi vanhusten lisäksi muutamia reippaita nuoria. Helsinki on aloittanut uuden asumiskokeilun, jossa haetaan vuotiaita nuoria asumaan vanhusten palvelutaloon Laajasalossa. Täl laisen asumisen soisimme jalkautuvan muuallekin.talon asunnot ovat 23 neliön yksiöitä, joissa on oma keittiö, wc, suihku ja parveke. Vuokra on nuo rille halpa: 290 euroa kuukaudessa. Vuokranlisäksi asumiseen kuuluu 3-5 tun tia viikossa yhteistä tekemistä talossa asuvien vanhusten kanssa. Asun nos sa asuva nuori voi joko pitää seuraa yksittäisille asukkaille tai osal lis tua toimintaan asukasryhmien kanssa. Esitän aloitteenamme, että Lohjan kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimen pi tei siin kevyesti tuetun asumisyksikön saamiseksi Lohjalle. Asu mis yksi kös sä asukkaat voisivat asua omissa asunnoissaan, mutta heidän liik kumi sen sa yksikön ulkopuolella olisi valvottua. Nykytekniikka mahdollistaa tä män melko helposti. Yksikössä olisi yhteisiä tiloja, joissa asukkaat voisivat seurustella ja harrastaa." Ikääntyneiden palvelualue esittää selvityksenään seuraavaa: Ikääntyneiden palveluissa on tunnistettu tarve monimuotoisille asumisen ratkaisuille. Nykyisellään Lohjan kaupungin palveluvalikoimassa asumisen vaihtoehtoina on tehostettu palveluasuminen, mikä kohdentuu jo paljon apua tarvitseviin ikäihmisiin ja vuoden 2016 alusta käyttöönotettu kotihoidon palveluseteli palvelutaloon, mikä mahdollistaisi kevyemmän tuetun asumisen. On kuitenkin todettava, että Lohjalla varsinaisia palveluasumisen kevyemmin tuettuja ratkaisuja on niukasti saatavissa. Nykyinen tehostetun palveluasumisen paikkakapasiteetti ei myöskään

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta mahdollista väestön ikärakenteen kehityksestä johtuen paikkojen muuttamista tuetun asumisen yksiköksi. Kaupunginvaltuusto päätti ikääntyneiden palveluverkkoa koskien , että ikääntyneiden palveluverkkoa kehitetään mm. seuraavan linjauksen mukaisesti: osallistutaan yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin yhteisöllisiä asumismuotoja ja vertaistoiminnan kehittämistä tukeviin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun. Monimuotoisten asumisen ratkaisujen löytymiseksi on tehty yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa, esimerkkinä tästä on Jalavanpuistohanke. Lisäksi uusissa yksityisten palveluntuottajien rakennushankkeissa, joihin kaupungilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa, olemme edellyttäneet monimuotoisuuden huomioimista. Ensimmäinen tämän tyyppinen kiinteistö valmistuu Virkkalan suunnalle vuoden päästä. Palveluverkkopäätökseen nojaten omia rakennushankkeita kaupungilla on vasta vuoden 2020 tienoilla. Tähän saattavat toki vaikuttaa tulevat sote-ratkaisut. Parhaillaan päivitettävä Ikääntyneiden palveluiden laatusuositus tullee ennakkoarvioiden mukaan ottamaan kantaa myös näihin monimuotoisiin asumisen ratkaisuihin, koska niiden avulla nähdään voitavan hillitä myös tarvetta tehostetun palveluasumisen kapasiteetin lisäämiselle. Seuraamme aktiivisesti Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) kärkihankekokonaisuudessa rahoitettavaa Täydentäen toimivaa (Täytyy) hanketta, jossa pyritään uudella tavalla yhdistämään asuminen, hoiva ja palvelut. Lohjalla osallistumme myös kevään aikana Ramboll Management Consultingin toteuttamaan Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman selvitykseen. Osana selvitystä toteutetaan ikääntyvien asumisen tulevaisuuskahvila, jossa tarkoitus on työstää uusia ideoita ja ajatuksia Ikääntyneiden asumisen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Mikäli rakennushanke tulee palveluverkkopäätösten mukaisesti ajankohtaiseksi vuoden 2020 tienoilla, tulee suunnittelussa huomioida muuttuneet kansalliset linjaukset, kärkihankkeessa todetut hyvät käytännöt ja seudulliset tarpeet asumisen monimuotoisille asumisen ratkaisuille. (Lisätiedot: palvelualuejohtaja, ikääntyneiden palvelualue Tuula Suominen) Jyl Perusturvalautakunta päättää 1. merkitä tiedokseen ikääntyneiden palvelualueen selvityksen koskien kevyesti tuettua asumisyksikköä; sekä 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaesitys Annmarie Kuurto esitti Hannu Makkosen kannattamana, että aloite pidetään voimassa ja katsotaan, mitä tulevaisuuskahvila tuo tullessaan ja tutkitaan vielä mahdollisuudet eri ikäpolvien ja erityisesti nuorten asumistarpeet tässä yhteydessä.

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa lautakunta oli valmis yksimielisesti hyväksymään vastaesityksen. Perusturvalautakunta päätti, että aloite pidetään voimassa ja katsotaan, mitä tulevaisuuskahvila tuo tullessaan ja tutkitaan vielä mahdollisuudet eri ikäpolvien ja erityisesti nuorten asumistarpeet tässä yhteydessä. SOTE Lohjalla osallistuimme myös kevään aikana Ramboll Management Consultingin toteuttamaan Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman selvitykseen. Selvityksen tuotoksena julkaistu Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus (2017) -raportissa todetaan, että ikäihmisten asumisen haasteita ei voida ratkaista irrallisena muun väestön asumisesta. Jatkossakin tulisi tarjota monipuolisia asumisratkaisuja kaikenikäisten joukossa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousevat monisukupolvisen asumisen mahdollistavat palvelu- ja sukupolvikorttelit. Monipuolisten yhteisöllisten asumismuotojen tuottamisessa tarvitaan myös yhteiskunnan tukea ja tulee hyödyntää erilaisia rahoitusmalleja. Lisäksi asumista ja asuntojen korjaamista koskevalla neuvonnalla tuetaan puolestaan seniorikansalaisten omaa ennakointia ja varautumista asumisensa suhteen.kuntien on tarpeen selvittää nykyisen asuntokannan tila, asuinaluekohtainen ikääntyneiden määrä nyt ja tulevaisuudessa, tulotaso ja varallisuus sekä asumismuoto ja suhteuttaa tieto asuntotuotannon ja asuinalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lohjan kaupungin oman palvelutuotannon yksiköt ovat tehostettua palveluasumista, joissa erityisasumisen kohderyhmä on tarkasti määritelty esimerkiksi ARAn ja RAYn tukemissa kohteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että eri ikäpolvet yhdistävä toiminta tulee toteuttaa muilla tavoin ennen kuin mahdollisten uusien rakennus- tai korjaushankkeiden myötä asia tulee eri tavoin mahdolliseksi huomioida. Nykyisellään tehostetun palveluasumisen yksiköissä on nuoria työssäoppimisjaksoilla, kielen opiskelijoita ja työelämään tutustumassa erilaisin jaksoin. Kesäisin nuoria on palkattu kesätyöntekijöiksi, jolloin he osallistuvat ikääntyneiden arkisiin askareisiin ja viettävät heidän kanssaan aikaa mm. ulkoillen ja lehtiä lukien. Tehostetun asumispalvelun yksiköt tekevät aktiivista yhteistyötä alueen ammattioppilaitos Luksian kanssa, jolloin opiskelijat järjestävät ikääntyneille erilaisia teemapäiviä mm. kauneuden hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi yksiköt tekevät yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa, jolloin yksiköissä vierailee lapsia kouluista ja päiväkodeista esiintymässä ja myös harrastamalla yhdessä esimerkiksi maalausta. Keskeisesti nouseekin nykyisen asuntokannan osalta yhteisöllisen asumisen kehittäminen osana ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä. Yhteisöllistä asumista on tarkasteltu valtioneuvoston julkaisemassa Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus -raportissa (2017). Raportin mukaan asuinalueen yhteisöllisyyttä voidaan lisätä avaamalla palvelutalojen yhteistiloja ja toimintaa muille asukkaille ja toimijoille. Hankkeessa on todettu, että yhteisöllisyyden synnyttäminen ei vaadi suuria investointeja vaan paikallisia tekoja. Se pohjautuu uudenlaisille toimintatavoille sekä aidolle yhteistyölle asuinalueiden asukkaiden ja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Suosituksena on, että kuntien on tarpeellista sisällyttää yhteisöllinen

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta toiminta palvelusopimuksiin ja toiminta-avustuksiin, sekä lisätä ikääntyneiden osallistumista asuinalueensa ja asumisensa suunnitteluun esimerkiksi asukasfoorumien ja osallistavan yhdyskuntasuunnittelun keinoin.tämän osalta Lohjalla tehdään jatkuvaa yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Lisätiedot Palvelualuejoht ikääntyneet Tuula Suominen, Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. merkitä tiedokseen ikääntyneiden palvelualueen selvityksen koskien kevyesti tuettua asumisyksikköä; sekä 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastaesitys Samuel Koskinen esitti Annmarie Kuurton kannattamana seuraavaa: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää Kohta 1. Pohjaesityksen mukaan. Kohta 2. Jatkaa asian selvittelyä mahdollisuudesta asuntomessujen valmistelun yhteyteen liittyvästä yhteisöllisestä asumisesta sekä mahdollisesta monitoimitalossa. Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa kukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa Koskisen esitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 1. merkitä tiedokseen ikääntyneiden palvelualueen selvityksen koskien kevyesti tuettua asumisyksikköä; sekä 2. jatkaa asian selvittelyä mahdollisuudesta asuntomessujen valmistelun yhteyteen liittyvästä yhteisöllisestä asumisesta sekä mahdollisesta monitoimitalosta.

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pusulan sekä Karjalohja-Sammatin terveysasemien ulkoistamislupapyyntö SOTE Valtuusto päätti , että terveysasemaverkkoa kehitetään seuraavien linjausten mukaisesti: 1. Roution terveysaseman toiminta jatkuu vuoden 2016 alusta osana Keskustan terveysasemaa; 2. Mäntynummen ja Virkkalan terveysasemien toiminta siirretään Keskustan terveysasemalle osasto 1:ltä ja HUSLABilta vapautuviin tiloihin viimeistään vuonna 2017; 3. Pusulan terveysaseman toiminta pyritään tuottamaan kaupungin omana toimintana, perusteluina tuotannollis-taloudelliset syyt; 4. Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien toiminta säilyy nykyisellään; 5. kaikilla alueilla vahvistetaan kotihoidon palveluja; sekä 6. kaikilla alueilla kehitetään taajamiin matalan kynnyksen palvelupisteet yhteistyössä yli sektorirajojen. Valtuuston palveluverkkopäätös poikkesi perusturvalautakunnan alkuperäisestä esityksestä Pusulan, Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien osalta. Perusturvalautakunta esitti Pusulan terveysaseman toiminnan ulkoistamista tarvittaessa kokonaan kilpailuttamalla sekä Karjalohjan ja Sammatin terveysasemien toiminnan siirtämistä vuonna 2017 muihin toimipisteisiin, alueille jääden sairaanhoitajan vastaanotto vahvistettuna etäyhteyksillä lääkärille. Terveysasemaverkon kehittäminen on edennyt valtuuston linjausten mukaisesti. Roution terveysaseman toiminta on jatkunut osana Keskustan terveysasemaa. Mäntynummen ja Virkkalan terveysasemien toiminta on siirtynyt Keskustan terveysasemalle marraskuun alusta Vuodesta henkilöstöä on lisääntynyt yksi lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa, nämä HUSin päivystyksestä siirtyneiden tehtävien vuoksi. Yksikön ylilääkärin ja apulaisylilääkärin vakanssit siirtyivät terveyspalveluiden hallinnosta lääkäri- ja hoitajapalveluihin. Kesäkuun lopun 2017 alustavan talousarviotilanteen mukaan toimintojen yhdistyminen on tuonut säästöä joitakin kymmeniä tuhansia euroja, tarkka arvio on hankalaa tehdä tilikartta-, kustannuspaikka, vyörytys- sekä henkilöstömuutosten vuoksi. Tarkat luvut saadaan vasta vuoden lopussa. Palveluverkkoa on muokattu sen mukaan, että Keskustan terveysasema toimii laajan palvelun talona ja muut asemat ovat pienempiä sivupisteitä, joiden palveluvalikoima ei ole niin laaja. Toiminnallisesti on saatu aikaan parannuksia; henkilöstön erityisosaamista on pystytty hyödyntämään (mm. kipupoliklinikka, kierukkapoliklinikka, ihomuutospoliklinikka), palvelujen saatavuus on parantunut, jonot ovat lyhentyneet, asiakastyytyväisyys on ollut erinomainen Roiduasiakastyytyväisyysmittauksen perusteella. Lohjan kaupungin kiireellisen vastaanoton ja HUSin päivystyksen synergiaa on kehitetty yhdessä HUSin kanssa. Arviointiosasto otettiin kaupungin omaksi toiminnaksi alkaen, samoin

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta perusterveydenhuoltotasoinen ambulanssi- ja seurattavien potilaiden hoito. Nämä toimivat Lohjan sairaalan kiinteistössä. Samasta päivämäärästä lähtien Lohjan kaupungin virka-aikainen kiirevastaanotto on toiminut yhteisissä tiloissa HUSin päivystyksen kanssa Lohjan sairaalassa. Lääkärityövoiman ulkoistussopimus Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin terveysasemilla loppui Tämän jälkeen lääkärityövoiman saatavuus näille terveysasemille on ollut haasteellista. Vakituisia, suoralla sopimuksella työskenteleviä lääkäreitä ei ole terveysasemille saatu palkattua useista rekrytointireiteistä sekä Keskustan terveysasemaa paremmista työehdoista huolimatta. Sammatti-Karjalohjan osalta määräaikaisen lääkärin työsopimus päättyy omasta pyynnöstään, eikä uutta lääkäriä ole näköpiirissä. Pusulan terveysasemalla on toiminut jälkeen kahdessa vakanssissa vastavalmistuneita lääkäreitä vuokrapalveluyritysten kautta. Edes vuokralääkäriyritysten kautta ei ole ollut saatavissa alueelle kokeneita lääkäreitä. Palkkakustannus on ollut lähes kaksinkertainen suoralla sopimuksella toimivan, vastaavan kokemuksen omaavan lääkärin kustannukseen verrattuna. Lisäksi alueelle on jouduttu vielä erikseen ostamaan lääkärityövoimaa ikääntyneiden palveluihin (asumispalvelut, vanhainkoti sekä kotihoito) sekä neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon. Talouden näkökulmasta sopivin ehdoin toteutettuna kokonaisulkoistus tulee edullisemmaksi kuin yksittäisten vuokralääkäreiden käyttö. Keskustan terveysaseman eri yleislääketieteen erikoislääkäreitä on toiminut muutaman kuukauden pätkissä terveysaseman vastaavina lääkäreinä. Kenelläkään ei ole ollut halukkuutta siirtyä Pusulan terveysasemalle vakituisesti tai pitkäaikaisesti. Pienten terveysasemien toimintaa on mahdoton kehittää pitkäjänteisesti, kun henkilökunta vaihtuu ja käytössä ei ole omaa vakituista toiminnasta vastaavaa lääkäriä. Palvelun laatu ei ole tasavertaista kaikilla kaupungin alueilla ja jatkuva rekrytointi sekä perehdyttäminen syövät kohtuuttomasti resurssia sekä johdossa että terveysaseman arjessa. Edellisen ulkoistuksen aikana lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan toimiminen eri työnjohdon alaisuudessa aiheutti ristiriitoja eikä ollut toiminnallisesti. Lisätiedot palvelualuej työikäiset Vastaesitys Jari Linden, Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin alueen terveysasematoiminta kilpailutetaan alkaen niin, että niiden toiminta maksaa saman verran asukasta kohden kuin toiminta muualla. Jorma Kaira esitti Tarja Kunnalan kannattamana, että lautakunta päättää palauttaa asian valmisteluun. Koska oli tehty työikäisten palvelualuejohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta, puheenjohtaja tiedusteli oliko lautakunta yksimielinen palauttamisesta. Koska yksimielisyyttä ei löytynyt

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys. Äänestys Suoritetussa sähköisessä äänestyksessä esittelijän esitystä kannattivat Annmarie Kuurto, Samuel Keskinen, Gunilla Wikberg, Jari Åström ja Erkki Sohl. Jorma Kairan vastaesitystä kannattivat Jaana Silander, Pepina Hyppönen, Janne Jalava, Minna Järvinen, Inkeri Kangas, Roger Weintraub ja Tarja Kunnala. Puheenjohtaja totesi Jorma Kairan vastaesityksen voittaneen äänin 8-5. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun.

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteutuminen 2017 SOTE Elinvoiman toimiala laatii kuukausittain talouskatsauksen, jossa seurataan kunkin toimielimen talousarvion euromääräistä toteumaa. Talouskatsauksen ja säännöllisen seurannan avulla on mahdollista arvioida toteutuman kehitystä suhteessa talousarvioon sekä tehdä mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä talousarviossa pysymiseksi. Oheismateriaali: - Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteutuma Lisätiedot Hj Katja Erätuli-Keskinen, katja.eratuli-keskinen@lohja.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä talousarvion toteutumisen tiedoksi. Hyväksyttiin.

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Otto-oikeuden käyttäminen viranhaltijoiden päätöksiin SOTE Kuntalain 92 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kaupungin hallintosäännön 38 :n mukaan asia voidaan kuntalain 92 :n mukaisesti ottaa lautakunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja. Otto-oikeuden piiriin eivät kuulu kaikki kunnassa käsiteltävät asiat. Otto-oikeuden ulkopuolelle jäävät ne päätökset, jotka tehdään kunnan lakisääteisillä tehtäväalueilla. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi erilaiset lupa-asiat, kuten rakennusluvat ja muut ympäristöluvat, sekä yksilön sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja oppilaan opetusta koskevat asiat. Kaupungin hallintosäännön 40 :n mukaan lautakunnan jaoston ja lautakunnan alaisen viranhaltijan on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus tai lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ilmoitus tehdään sähköisesti kaupunginhallituksen ja lautakunnan määräämille henkilöille. Kaupunginhallitus tai lautakunta voi erikseen tehdä päätöksen siitä, millaisia viranhaltijapäätöksiä tai alemman toimielimen päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa mahdollisen otto-oikeuden käyttöä varten. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitellään Hyvinvointi-toimialan työikäisten ja ikääntyneiden palvelualueita koskevat viranhaltijapäätökset sekä hyvinvointijohtajan viranhaltijapäätökset ajalta Hyvinvointijohtajan päätökset tulevat lautakunnalle vain tiedoksi, sillä hallintosäännön 21 :n mukaan toimialajohtaja toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa. Dynastia-järjestelmään tehdyt päätökset: - hyvinvointijohtajan päätökset (vain tiedoksi, khall:lla otto-oikeus) - kotihoidon päällikkö 1 - palvelualuejohtajan (ikääntyneet) päätökset palvelualuejohtajan (työikäiset) päätökset palvelualuepäällikkö (mielenterveys- ja päihdepalvelut) 2 - sosiaalipalvelupäällikkö 5, 9-11 Lisätiedot Katja Erätuli-Keskinen, katja.eratuli-keskinen@lohja.fi Oheismateriaali - Viranhaltijoiden päätösluettelo ajalta Web-tallennetut palkkauspäätökset ajalta Hyvinvointijohtajan päätösluettelo ajalta

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Hj Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä edellä esitetyt viranhaltijoiden päätökset tiedoksi ja todeta, ettei lautakunta käytä tehtyjen päätösten osalta otto-oikeuttaan. Hyväksyttiin.

19 PÖYTÄKIRJA 2/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Tämä pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä keskiviikkona MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitus ta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 7-14 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain (410/2015) 134 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät Hallintolainkäyttölain (586/1996) 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunta Karstuntie 4, PL LOHJA LOHJA Fax Sähköposti: kirjaamo@lohja.fi Virastoaika: ma - to , pe ja aattopäivinä Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos mää räajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös faxilla tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituk sin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaati muksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin Fax Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tul leen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain (410/2015) 140 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päi vä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä ar kipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan tai muun valituskirjelmän laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhe linnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan

21 PÖYTÄKIRJA 2/ tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljen nöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu sel vitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä tarvittava valtakirja (Hallintolainkäyttölaki 21 ). Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päätty mistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityk sellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille en nen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös faxilla tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksu. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanottee seen 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle