LIITE 2. Viisaasta liikkumisesta hyvinvointia Hattulassa VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 LIITE 2. Viisaasta liikkumisesta hyvinvointia Hattulassa VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTAA JA TAVOITTEITA... 3 Viisaan liikkumisen koordinaattori... 4 Viisas liikkuminen... 4 Viisaan liikkumisen edistämisen tarve ja hyödyt VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN HATTULASSA... 7 Poikkihallinnollinen tehtävä... 7 Tavoitteita ja toimenpiteitä Hattulassa SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN LIITE: TAUSTA-AINEISTOJA

3 1. HANKKEEN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma (EKOLIITU) valmistui vuonna Suunnitelman tavoitteena on edistää nykyistä turvallisempaa, terveellisempää ja ympäristöystävällisempää liikkumista Hämeenlinnan seudulla. Suunnitelmassa peräänkuulutetaan laajaa keinovalikoimaa ja poikkihallinnollista yhteisvastuuta. Vuoden 2012 lopussa EKOLIITU-suunnitelmasta laadittiin Uudenmaan Ely-keskuksen toimesta seurantakatsaus, jossa arvioitiin suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemistä ja niihin liittyviä ongelmia sekä tarkennettiin erityisesti seurantamittareihin ja yhteistyömalleihin liittyviä jatkotoimenpidetarpeita. Seurantahankkeessa yhteistyöhön liittyvinä jatkotoimenpide-ehdotuksina esitettiin, että Hämeenlinnan seudulla pilotoidaan viisaan liikkumisen koordinaattori -toimintamallia ja haetaan sille liikkumisen ohjauksen valtionavustusta vuonna Rahoitusta haettiin (ja saatiin) jo vuodelle 2013 viisaan liikkumisen edistämisen ja koordinaattoritoiminnan suunnitteluun. Vuodelle 2014 on tarkoitus hakea erikseen avustusta suunnitelman toteutukseen: haku on auki Vuoden 2013 hankkeen tavoitteena on pohjustaa vuonna 2014 käynnistettävää koordinaattori -hanketta laatimalla kuntiin (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) konkreettiset ja käytännönläheiset toimintasuunnitelmat viisaan liikkumisen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida viisaan liikkumisen edistäminen kuntien eri toimialojen ja niiden alaisten yksiköiden normaalitoimintaan, arjen työtehtäviin ja rutiineihin. Tavoitteena on myös tarjota konkreettisia toimenpiteitä ja käytännön vinkkejä siihen, miten kukin toimiala voi tuoda oman kortensa kekoon. Kyse on usein hyvin pienistä asioista, mutta nekään eivät etene, ellei niille ole suunniteltu paikkaa organisaatiossa. Suunnitelma käsittää ainoastaan liikennekasvatukseen, -koulutukseen, -tiedotukseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä. Viisaan liikkumisen toimintasuunnitelman tavoitteet: Vuoden 2014 toimintasuunnitelma: viisaan liikkumisen edistäminen osaksi kunnan arkea! Viisas liikkuminen näkyy eri toimialojen tavoitteissa, tehtävissä ja resursseissa. Kunnan eri toimijat tuntevat viisaan liikkumisen edistämisen keinoja ja osaavat toteuttaa niitä. Viisaan liikkumisen koordinaattori auttaa toimialoja osaamisen kehittämisessä ja toimenpiteiden toteutuksessa. Konkreettisia toimenpiteitä Jatketaan vanhoja hyväksi havaittuja Luodaan ja kokeillaan uusia käytäntöjä Neuvontaa, viestintää, markkinointia, koulutusta, jne. Viisaan liikkumisen edistäminen luo hyvinvointia Vähemmän liikenneonnettomuuksia Terveemmät ja hyvinvoivat ihmiset Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Parempi ilmanlaatu Viihtyisämpi ja turvallisempi ympäristö Kustannustehokkaampi liikennejärjestelmä 3

4 Viisaan liikkumisen koordinaattori Viisaan liikkumisen koordinaattorin (=konsultti) tehtävänä on tukea, avustaa ja opastaa kuntaa/kuntia toteuttamaan laadittuja toimintasuunnitelmia. Koordinaattori auttaa toimenpiteiden ideoinnissa, jatkosuunnittelussa, käytännönjärjestelyissä ja jossakin määrin myös toteutuksessa (toimenpiteestä riippuen) sekä vastaa seurantaan liittyvistä tehtävistä. Koordinaattori ei kuitenkaan yksin pysty toteuttamaan suunnitelmaa, eikä se ole tarkoitus, vaan kunnan oma aktiivisuus on avainasemassa. Viisaan liikkumisen koordinaattorin tehtäviä pähkinänkuoressa: Edistää eri hallintokuntien tietämystä ja osaamista liikenneturvallisuustyössä sekä hallintokuntien välistä yhteistyötä liikenneturvallisuustyössä. Avustaa eri hallintokuntia sisällyttämään liikenneturvallisuustavoitteita ja -tehtäviä toimintaa ohjaaviin strategioihin ja suunnitelmiin ( osaksi hallintokuntien arjen työtä). Tukee ja avustaa kuntaa ja muita alueen toimijoita toteuttamaan viisaan liikkumisen toimintasuunnitelman toimenpiteitä. Edistää kuntien välistä yhteistyötä seudulla. Avustaa liikennekasvatus- ja tiedotustoiminnan suunnittelussa, materiaalien hankinnoissa, henkilöstökoulutusten ja tempausten järjestelyissä. Välittää kunnalle tietoa ajankohtaisista asioista, hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista. Auttaa viisaan liikkumisen viestinnän sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraa liikkumisen ja liikenneturvallisuustilanteen kehitystä kunnassa. Viisas liikkuminen Liikkuminen paikasta toiseen kuuluu normaaliin arkielämään ja eripituisia matkoja kertyy päivässä useita: kuljemme kouluun, töihin, kauppaan, kaverin luokse ja harrastuksiin. Vuoden aikana teemme keskimäärin tuhat matkaa, joten ei ole aivan yhdentekevää miten ja millä liikumme. Viisas liikkuminen Ympäristöä säästäviä, terveyttä edistäviä, turvallisia, sujuvia ja taloudellisia liikkumisvalintoja Viisaasti voi liikkua kaikilla kulkutavoilla Lyhyillä matkoilla suositaan kävelyä ja pyöräilyä, pitkillä matkoilla käytetään ensisijaisesti linjaautoa tai junaa. Autolla, mopolla tai moottoripyörällä liikuttaessa ketjutetaan matkoja, kiinnitetään huomiota matkojen ajankohtaan, ajoneuvovalintoihin, ajotapoihin, ajoneuvon kunnossapitoon, suositaan liityntäpysäköintiä ja kimppakyytejä, jne. Kulkutavasta riippumatta huomioidaan turvalliset toimintatavat liikenteessä, toisten huomioiminen, liikennesääntöjen noudattaminen ja turvalaitteiden käyttö Valtakunnallisia liikennepoliittisia tavoitteita 80 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä (2010 tasosta) (päästöistä 20 % aiheutuu liikenteestä) 20 % enemmän kävelyä ja pyöräilyä vuoteen 2020 mennessä (2005 tasosta) Liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä (2010 tasosta). Viisaassa liikkumisessa on enimmäkseen kyse pienistä arjen teoista ja valinnoista. Olennaista on matkojen suunnittelu ja fiksut kulkutavan valinnat sekä tietysti turvalliset liikennesääntöjen mukaiset toimintatavat. 4

5 Viisaan liikkumisen edistämisen tarve ja hyödyt Hattulassa tapahtuu vuosittain keskimäärin noin 10 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa menehtyy 1-2 henkeä vuosittain ja loukkaantuu noin 14 henkilöä. Omaisuusvahinkoon johtavia onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin 42 kpl vuodessa. Nuoret (15 24-vuotiaat) muodostavat liikenneonnettomuuksien uhreista noin kolmanneksen (nuorten osuus väestöstä vain noin 10 %). Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Hattulassa vuosina (Tilastokeskus): ka Kuolleet (henkeä) ,4 Loukkaantuneet (henkilöä) ,2 Henkilövahinko-onnettomuudet ,2 Liikenneturvallisuuden parantaminen tuottaa monia hyötyjä niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta tarkasteltuna. Koettu turvallisuus, ja koettu liikenneturvallisuus tai turvattomuuden tunne liikenteessä yhtenä sen osana, on keskeinen osa ihmisten kokonaishyvinvointia. Koetun liikenneturvallisuuden parantuminen vaikuttaa keskeisesti niin ihmisten elämänlaatuun, elinympäristöjen viihtyisyyteen kuin liikkumisvalintoihin. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat puolestaan inhimillisiä kärsimyksiä niiden uhreille ja heidän lähipiirilleen. Monille liikenneonnettomuudessa saatu vamma aiheuttaa pysyvän invaliditeetin tai muun elinikäisen haitan. Inhimillisen kärsimyksen ohella liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle huomattavia taloudellisia kustannuksia, joista kuntien maksettavaksi kohdistuu noin %. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan tieliikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin euroa. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuksien aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Yhden henkilövahinko-onnettomuuden hinta kunnalle: euroa Yhden omaisuusvahinko-onnettomuuden hinta kunnalle: euroa >> Nykyiset laskennalliset onnettomuuskustannukset Hattulassa 0,7-1,0 milj.euroa/vuosi Liikenneonnettomuuksien kuntakohtaisia kustannuksia on tarkasteltu Suomessa myös yksikkökustannuslaskelmia tarkemmalla tasolla todellisiin tapahtuneisiin onnettomuuksiin perustuen. Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa määritettiin kuntien vuoden 2004 tilinpäätöstiedoista neljän erilaisen liikenneonnettomuuden kuntakohtaiset onnettomuuskustannukset. Tarkastellut onnettomuustapaukset ja niiden todelliset kustannukset (keskiarvo) olivat (Valmixa Oy 2006): Koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa (seurauksena liikuntavammasta johtuva 75 % invaliditeetti) => kustannus kunnalle euroa Nuoren kuljettajan (20 v.) kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajama-alueella => kustannus kunnalle euroa Iäkkään (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä (seuraus 60 % invaliditeetti) => kustannus kunnalle euroa Nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa => kustannus kunnalle euroa 5

6 Liikkumisen erityispiirteitä Hämeenlinnan seudulla Autoistumiskehitys on voimakasta, vaikka etenkin mahdollisuudet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiseen ovat vähintäänkin kohtuulliset. Alle kilometrin matkoista noin viidesosa tehdään henkilöautolla ja 1 3 kilometrin matkoista yli puolet. Henkilöauton käyttö lyhyillä matkoilla on jatkuvasti kasvanut. Hämeenlinnan seudulla asuvat tekevät arkipäivän matkoistaan 60 % henkilöautolla, 14 % pyörällä, 16 % jalan ja 7 % joukkoliikenteellä. Erityisesti lasten ja nuorten jalankulku ja pyöräily on Suomessa vähentynyt. Mopon ja mopoauton käyttö vähentää erityisesti vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. Myös lasten kyyditseminen päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin on yleistä. Arkiliikunta ja terveys Liikenneturvallisuuden ohella arki- ja hyötyliikunnan väheneminen on merkittävä yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen ongelma. Vain noin puolet suomalaisista lapsista ja nuorista, ja vielä selvästi harvempi aikuinen, liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (vähintään 30 min päivässä). Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin huonon terveyden riskitekijä ja neljänneksi suurin kuolinsyy korkean tulotason maissa Liikkumattomuus osasyynä noin miljoonaan kuolemaan (10 % kuolemista) Euroopassa vuosittain Noin miljoona suomalaista aikuista liikkuu riittämättömästi (alle 30 min päivässä) Liikunta ehkäisee painonnousua ja edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia Vähentää riskiä sairastua sydän ja verisuonitauteihin jopa 50 % Vähentää riskiä sairastua diabetekseen (arviolta 27 % diabeteksesta johtuu liikkumattomuudesta) Vähentää merkittävästi verenpainetaudin sekä erilaisten syöpien sairastumisriskiä Lievittää stressiä ja masennusta Riittämätön säännöllinen liikunta aiheuttaa Suomessa vuosittain miljoonan euron kustannukset Yli puolet sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä Lähes puolet suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja 6

7 2. VIISAAN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN HATTULASSA Poikkihallinnollinen tehtävä Viisaiden liikkumisvalintojen edistäminen kuntalaisten keskuudessa, niin liikenneturvallisuuden, terveyden kuin ympäristön näkökulmasta, ovat merkittävä osa kuntien avaintehtävää eli asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Kullakin toimialalla on omat tehtävänsä ja mahdollisuutensa edistää asukkaidensa viisaita liikkumisen valintoja. Myös eri toimialojen yhteistyö on tarpeen ja monen liikkumiseen liittyvän haasteen osalta luontevaa. Tavoitteena on tarjota jokaiselle kunnan asukkaalle edellytykset, osaaminen ja motivaatio tehdä vastuullisia ja turvallisuuteen tähtääviä liikkumisvalintoja. Yksityisten työnantajien ohella kunnat tarvitaan esimerkinnäyttäjäksi viisaan liikkumisen edistämisessä. Kunnat ovat suuria työnantajia, ja siksi myös kuntatyöntekijöiden liikkumistottumusten muutoksilla on iso vaikutus työmatkojen kulkutapajakaumaan koko maan tasollakin. Kunnan eri toimialat yhdessä vastaavat liikennekasvatus- ja tiedotustyöstä. Viisaan liikkumisen perusvalmiudet luodaan elinikäisellä liikennekasvatuksella, joka tavoitetilanteessa alkaa jo ennen ihmisen syntymää ja jatkuu katkeamattomana seniori-ikään saakka. Lähtökohdat liikennekasvatustyölle ovat kunnassa hyvät, sillä kunnan palveluiden ja tiedotuskanavien kautta on mahdollista tavoittaa lähes kaikki liikkujaryhmät. Kuntien apuna liikennekasvatustyössä ovat mm. Liikenneturva ja poliisi sekä useat alueella toimivat yhteisöt ja yritykset. Kunnan teknisten- ja ympäristöpalvelujen tehtävänä on turvata terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä elinympäristö niin kuntalaisille kuin kauttakulkijoille. Kunnan kaavoituksen ja palveluiden suunnittelun kautta määrittyy pitkälti se, miten asuminen, peruspalvelut ja muut tärkeät päivittäiset toiminnot sijoittuvat, ja miten turvallisesti ja mielekkäästi liikkuminen eri kulkutavoilla on hoidettavissa. Turvallista ja vastuullista liikkumista tukevat liikenneympäristön ratkaisut ja joukkoliikennepalvelut syntyvät mm. kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen (ELY) ja Liikenneviraston yhteistyönä. Viisaan liikkumisen edistämisen osapuoli ja osa-alueita: 7

8 Näin liikkeelle: >> Kunnan avaintehtävänä on saada oma pesä kuntoon viisaan liikkumisen edistämisessä, mikä tarkoittaa kolmea asiaa: 1) elinikäisen liikennekasvatustyön tavoitteet toteutuvat jokaisella toimialalla 2) kunnan maankäyttöä ja liikennejärjestelmää koskevat ratkaisut luovat edellytykset viisaalle liikkumiselle 3) kunta pitää huolta omien työntekijöidensä vastuullisesta ja turvallisesta liikkumisesta >> Seuraavana askeleena on kunnan alueella toimivien yritysten, yhdistysten ja järjestöjen tukeminen ja aktivointi viisaan liikkumisen edistämistyöhön (tapahtumat, tempaukset) Tavoitteita ja toimenpiteitä Hattulassa Hattulan viisaan liikkumisen edistämisen toimintasuunnitelma vuodelle 2014 on jäsennetty aiheeseen keskeisesti kytkeytyvien toimialojen mukaisesti. Kunkin toimialan osalta on kuvattu sen tavoitteet ja päätehtävät viisaan liikkumisen edistämistyössä sekä ideoitu erilaisia toimenpiteitä vuodelle Ryhmittelyn tavoitteena on kuvata sitä, miten viisaan liikkumisen edistäminen liittyy eri toimialojen tehtäviin. Suunnitelmassa käsiteltävät toimenpiteet liittyvät ensisijaisesti liikennekasvatukseen, -koulutukseen, - tiedotukseen ja markkinointiin sekä seurantaan. Koska vuoden 2014 tavoitteena on käynnistää pitkäjänteinen työ, vuonna 2014 painottuvat toimijoiden aktivointiin keskittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet on jaettu kahteen pääluokkaan: 1) Toimijoiden aktivoiminen ja osallistaminen - koulutuksia, osaamisen kehittämistä - ideointitilaisuuksia eri toimijoiden kanssa - verkostoseminaareja ja tiedon jakoa - tietoiskuja 2) Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - uusia toimintatapoja kunnan palveluissa, - valtakunnalliset teemapäivät, kampanjat, kilpailut, tiedottaminen 8

9 Varhaiskasvatuksen tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Pienten lasten liikenneonnettomuuksien vähentäminen ja arkiliikunnan edistäminen - Turvaa liikennekasvatuksen aseman ja henkilöstön osaamisen kehittämismahdollisuudet toimintaa ohjaavissa strategioissa ja suunnitelmissa. - Huolehtii pienten lasten parissa työskentelevien perehdyttämisestä liikennekasvatustyön sisältöihin. - Tarjoaa lasten vanhemmille tukea ja neuvoja liikennekasvatustehtävässä. - Käytännön liikennekasvatusta toteutetaan osana päiväkotien, esikoulujen ja perhepäivähoidon perustoimintaa; leikittäessä ja liikuttaessa arkisissa tilanteissa. Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Järjestetään liikennekasvatustyöhön liittyvä perehdyttämiskoulutustilaisuus varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä muille alle kouluikäisten lasten parissa toimiville (MLL, harrastekerhojen ohjaajat, jne.). Koulutus tilataan Liikenneturvasta (ilmainen) ja räätälöidään kunnan tarpeiden mukaisesti yhdessä liikenneturvan asiantuntijoiden kanssa. - Sisällytetään liikennekasvatukseen ja turvalliseen liikkumiseen liittyvät teemat varhaiskasvatuksen turvallisuusohjeisiin (tekeillä). Liikenneturvan www-sivuilta löytyy vinkkejä ja ohjeita, joita voi hyödyntää. - Ideoidaan käytännönläheinen malli päivähoitoon soveltuvasta liikennekasvatustyön vuosikellosta (esim. huoneentaulun muodossa). Ideointi voidaan käynnistää esimerkiksi varhaiskasvatuksen koulutustilaisuudessa, jossa Liikenneturva esittelee heidän kouluille tarkoitettua vuosikellomalliaan. - Järjestetään ideapalaveri koskien lasten liikennepuiston toteuttamista (yksinkertaisimmillaan maalattuna asfaltoidulle piha-alueelle). Tilaisuudessa käydään läpi toteutusvaihtoehdot sekä sovitaan eri toimijoiden rooleista toteutuksessa, jne.). Mukaan on hyvä kutsua myös poliisi, autokoulu ja Liikenneturva sekä paikallisten järjestöjen väkeä. Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Tilataan Liikenneturvasta Lapsi liikenteessä -esitteitä ja tehtäväkirjoja (ilmaisia) ja jaetaan niitä lasten vanhemmille (esim. hoitosopimusta tehtäessä, kotikäynneillä, ensimmäisenä päiväkotipäivänä tai teemaan liittyvässä vanhempainillassa). Samassa yhteydessä kun esite jaetaan, on hyvä vaihtaa muutama sananen vanhempien vastuusta liikennekasvatustyössä ja etenkin oman esimerkin tärkeydestä. - Tutustutaan päiväkodeissa lasten kanssa Liikenneturvan Turvapupu.net sivustoon. Kerrotaan sivustosta myös lasten vanhemmille. - Kutsutaan Liikenneturva mukaan vuosittain järjestettävään Polkuja perheille -tapahtumaan (osallistunut aiemminkin). Tapahtuman järjestävät paikalliset toimijat MLL, neuvola, Hattulan seurakunnan lapsityö, jne.). Turvallisuusteemana voisi olla vaikka lapsen turvallinen kuljettaminen autossa ja pyörällä. - Pyydetään poliisi ja pelastuslaitos vierailemaan päiväkodeissa kerran vuodessa (elleivät tule pyytämättä). Pelastusviranomaiset kertovat liikennesäännöistä ja -merkeistä, turvalaitteista, jne. 9

10 Opetuspalveluiden tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Lasten ja nuorten liikenneonnettomuuksien vähentäminen >> Lasten ja nuorten arkiliikunnan lisääminen - Turvaa liikennekasvatuksen aseman ja henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuudet toimintaa ohjaavissa strategioissa ja suunnitelmissa. - Huolehtii opettajien riittävästä perehdyttämisestä liikennekasvatustyön sisältöihin. - Tarjoaa lasten ja nuorten vanhemmille tukea liikennekasvatustehtävässä. - Käytännön liikennekasvatusta toteutetaan osana muuta opetusta vuosikelloajatteluun perustuen. Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Järjestetään liikenneaiheinen opettajailtapäivä, jossa esitellään koulukohtaista liikenneturvallisuussuunnitelmaa sekä annetaan vinkkejä ja ideoita käytännön liikennekasvatukseen. Osallistujat saavat lisäksi materiaalikansion, jota voi hyödyntää opetustyössä. Tilaisuus tilataan Liikenneturvasta. - Pidetään rehtoreiden kokouksessa tietoisku koulujen mahdollisuuksista osallistua Pyörällä Kouluun päivään ja Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikkoon (Tarjotaan vinkkejä, myydään asia!). - Kannustetaan kouluja ottamaan osaa Fillarimestarikilpailuun (jokaisesta koulusta oma joukkue). Lisää tietoa osallistumisesta ja joukkueen valinnasta: - Laaditaan koti- ja kouluyhdistyksille (vanhempainyhdistyksille) suunnattu infokirje heidän mahdollisuuksistaan liikennekasvatustyössä (koonti hyvistä käytänteistä) - Tilataan Liikenneturvan Liikennevilkku koulujen opettajan huoneeseen (aluksi esim. Parolan koulu). Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Tuodaan kävelevät ja pyöräilevät koulubussit toimintamalli esille keväällä kouluun tutustumispäivänä ja uudestaan syksyllä ensimmäisissä vanhempainilloissa (1.-3.lk). Tätä varten hankitaan ja valmistellaan materiaalia. Selvitetään myös, voiko Poljin ry:stä joku tulla paikalle kertomaan asiasta. - Otetaan nuorten liikenneturvallisuusasiat teemana esille askelmat vanhempainilloissa. Hyödynnetään Liikenneturvan valmista materiaalia. - Toteutetaan syksyllä Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikolla koulukohtainen ja koulujen välinen liikennetietokilpailu ( kunnanmestaruuskisat liikenneosaamisessa ). Ideoidaan tempaus hyvissä ajoin keväällä. - MLL jakaa syksyisin Hyvä alku koulutielle -pussit ekaluokkalaisille. Pussin sisällä on tarra-arkki ja heijastin (ja/tai heijastinliivi) lapselle sekä vanhemmille osoitettu suljettu kirjekuori. Kuori sisältää MLL:n Helli ja hoivaa pientä koululaista -opasvihkosen, Koululaisen päivä -huoneentaulun ja Lapsemme - lehden. Kuoressa on myös Liikenneturvan ja muiden kampanjaa tukevien tahojen materiaaleja. - MLL jakaa kaikille alakouluille Lasten liikennetyökirjan ja opetuskansiot. - Sovitaan Poliisin kanssa moporatsia = mopojen katsastus kerran vuodessa. 10

11 Nuorisotoimen tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Lasten ja nuorten liikenneonnettomuuksien vähentäminen ja arkiliikunnan lisääminen >> Nuorten päihdeonnettomuuksien vähentäminen - Huolehtii nuorisotyöntekijöiden ja ohjaajien perehdyttämisestä liikennekasvatustyön sisältöihin. - Tukee ja vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia liikenneturvallisuustyössä. - Edistää lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan (arkiliikunta) kehittymistä. - Tarjoaa nuorten lähipiirille ja keskeisille sidosryhmille liikenneturvallisuus- ja päihdetietoutta. - Sisällyttää liikenneturvallisuuden ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Järjestetään nuorisotyöntekijöille, ohjaajille ja sidosryhmien toimijoille (4H, MLL, srk, jne.) liikennekasvatustyön perehdyttämistilaisuus. Koulutus tilataan Liikenneturvasta (ilmainen) ja räätälöidään kunnan tarpeiden mukaisesti yhdessä liikenneturvan asiantuntijoiden kanssa. - Järjestetään nuorisovaltuuston kanssa ideointitilaisuus nuorten omista keinoista liikenneturvallisuustyössä (kilpailut, tempaukset, teemapäivät, jne.). Oppilaskuntien aktivointi on avainasemassa. - Hyödynnetään Hämeen ammattikorkeakoulun liikenneopettajaopiskelijoita tempausten ja teemapäivien toteutuksissa (ei ainoastaan nuorisotoimen juttu). - Tilataan Liikenneturvan Liikennevilkku ja Turvauutiset vapaa-aikatoimistolle. Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Järjestetään Nuorten liikennetapahtuma Parola Trafic (Parolan koululla koulupäivän aikana). - Tilataan aikaisempaan tapaan Ehyt ry:ltä Turvallisesti mopolla (8.lk) ja Selvä Peli kurssit. - Tuetaan Martin mopopajan toimintaa, mm. erilaisten liikenneturvallisuuteen liittyen tempausten järjestämisessä (rahoitus etsivä nuorisotyö hankkeesta). - Tilataan Liikenneturvasta Seiskaluokkalainen liikenteessä -esitettä ja sisällytetään se jatkossa tuleville seiskoille ja heidän vanhemmilleen lähetettävään kevätkirjeeseen. - Tilataan Liikenneturvasta Turvallisesti harrastuksiin -esitettä ja jaetaan sitä vuosittaisissa seura- /yhdistysinfoissa ja koulutuksissa - Välitetään Liikenneturvan Uutiskirjeitä ja viikon vinkkejä nuorille Facebookin kautta - Tehdään valtakunnallisia teemapäiviä näkyväksi nuokkarilla (kilpailuja, askartelua, keskustelua, aloitteiden rustaamista, jne.) 11

12 Liikuntatoimen tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjen ja vapaa-ajan liikkumismuotona kaikissa ikäryhmissä >> Kävelyn ja pyöräilyn liikenneonnettomuuksien vähentäminen kaikissa ikäryhmissä - Huolehtii liikunnanohjaajien perehdyttämisestä eri ikäryhmien liikennekasvatustyön sisältöihin. - Luo omalta osaltaan edellytyksiä ja puitteita kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle kunnan alueella. - Järjestää ja koordinoi erilaisia arkiliikunnan edistämiseen liittyviä tapahtumia ja tempauksia. - Huolehtii kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksiin liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. - Tukee liikunta- ja urheiluseurojen toimintaa liikennekasvatustyössä (kävelyn ja pyöräilyn edistäminen harrastusmatkoilla, liikkumisen turvallisuus). Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Jatketaan KOLIKO-hankkeessa opittuja hyviä käytäntöjä. Haetaan erillisrahoitusta Liikkuva koulu - toiminnan aloittamiseen. - Ideoidaan teemakävelyretkien/-pyöräretkien (esim. kulttuuripyöräretki) järjestämistä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sekä aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa. Kulttuuripyöräretkelle on perinteitä, mutta ne kaipaavat uudistamista. - Tuodaan viisaan liikkumisen teema (ajankohtaiset asiat ja uutiset) esille vuosittaisissa seura- /yhdistysinfoissa ja koulutuksissa. Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Hattulan Askel-kampanjan toteuttaminen aiempien vuosien tapaan. - Hattulan kunnan osallistuminen Kilometrikisaan ( ) omalla joukkueella. - Kunnan työntekijöiden Pyörällä töihin päivän tempauksen järjestäminen Pyöräilyviikolla toukokuussa. - Järjestetään asukkaille suunnattu kilpailu erilaisista pyörälenkkireiteistä Hattulan lähialueella. Kilpailun perustella valitaan kymmenen sopivinta ideaa, joista laaditaan kunnan sivuille kuvaukset ja karttaesitykset (Mallia Hyvinkäältä: Askel-pyöräreitit). Kulttuuritoimen tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä - Edistää arkiliikuntaa ja liikenneturvallisuutta osana paikallista kulttuuri- ja tapahtumatoimintaa. Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Ideoidaan teemakävelyretkien/-pyöräretkien (esim. kulttuuripyöräretki) järjestämistä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen sekä aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa. - Käydään läpi kunnan 2014 tapahtumakalenteri ja pohditaan, missä tapahtumissa olisi ideaa tuoda jotakin liikkumisen teemaa esille. Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - 12

13 Terveyspalveluiden tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjen ja vapaa-ajan liikkumismuotona kaikissa ikäryhmissä >> Kävelyn ja pyöräilyn liikenneonnettomuuksien vähentäminen kaikissa ikäryhmissä - Huolehtii terveydenhoidon henkilöstön perehdyttämisestä liikennekasvatustyön sisältöihin - Liikunnan edistäminen osana sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta näkyy päivittäisessä työssä - Seuraa terveytensä kannalta riittävästi ja liian vähän liikkuvien kuntalaisten määrää - Huolehtii arkiliikunnan terveysvaikutuksiin liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta eri ikäryhmille - Tarjoaa lasten ja nuorten vanhemmille tukea liikennekasvatustehtävässä Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Kutsutaan neuvolaterveydenhoitajat mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettävään liikennekasvatustyön perehdyttämistilaisuuteen. Neuvolassa ollaan tekemisissä samanikäisten lasten sekä heidän vanhempien kanssa. Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Liikenneturvallisuusteemaa käsitellään neuvoloiden perhevalmennuksessa (kutsutaan Liikenneturvasta kouluttaja kertomaan pienen turvallisesta kuljettamisesta autossa ja muista turvallisuusasioista). - Liikenneturvan Lapsi liikenteessä -esitteitä ja tehtäväkirjoja jaetaan lasten vanhemmille 4- vuotistarkastuksen yhteydessä (nykyinen käytäntö) - Liikenneturvallisuuteen liittyvän materiaalin (esim. julisteita) hankkiminen neuvoloiden odotustiloihin (esim. lapsen turvallinen kuljettaminen autossa infokortteja) (passiivista viestintää) - Omatoimisen ja turvallisen koulumatkaliikkumisen teeman esille nostaminen kouluterveydenhoidon vuositarkastuksissa (ekaluokkalaisten käynnillä mukana myös huoltaja). Koti- ja asumispalveluiden tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Iäkkäiden omatoimisen liikkumisen edistäminen kaikki kulkutavat huomioiden >> iäkkäiden liikenneonnettomuuksien vähentäminen - Huolehtii vanhustyötä tekevän henkilöstön perehdyttämisestä liikennekasvatustyön sisältöihin. - Järjestää ikääntyneille arkiliikunnan edistämiseen (kävely ja pyöräily) ja omatoimisen liikkumisen turvallisuuteen liittyvää neuvontaa ja toimintaa. - Tukee ikäihmisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia liikenneturvallisuustyössä. - Tarjoaa omaisille ja sidosryhmille (järjestöt) tukea liikennekasvatustehtävässä. Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Järjestetään vanhusten parissa työskentelevälle kunnan henkilöstölle ja iäkäsjärjestöjen avainhenkilöille liikennekasvatustyön perehdyttämistilaisuus (yhdessä Janakkalan kanssa). Koulutus tilataan Liikenneturvasta (ilmainen) ja räätälöidään kunnan tarpeiden mukaisesti yhdessä liikenneturvan asiantuntijoiden kanssa. 13

14 - Järjestetään vanhusneuvoston kanssa ideointitilaisuus erilaisista toimintamahdollisuuksista (esim. ikäautoilijoiden kuntokurssi, avaimet arkipyöräilyyn tilaisuudet, Pysy pystyssä -tilaisuudet, teeman esille nostaminen erilaisissa tapahtumissa, iäkäsjärjestöjen yhteinen heijastintempaus, kävely- ja pyöräretket) - Sisällytetään liikenneturvallisuusteema ulkoiluystäväkoulutukseen (jo vuonna 2013). >> Tietoa iäkkäiden liikenneturvallisuusasioista: Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Tarkentuu vanhusneuvoston kanssa pidettävän ideointitilaisuuden jälkeen. Sosiaalipalveluiden tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Päihdeonnettomuuksien vähentäminen >> Vammaisten liikenneturvallisuuden parantaminen (onnettomuuksista ei ole tilastointia) - Huolehtii päihdetyötä tekevän henkilöstön perehdyttämisestä liikenneturvallisuusasioihin - Liikenneturvallisuus sisältyy teemana ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja päihdepotilaiden hoitoon - Vammaisten parissa työtä tekevän henkilöstön perehdyttäminen liikennekasvatustyön sisältöihin - Vammaisten turvallisen liikkumisen tukeminen kunnan palveluiden ja sidosryhmäyhteistyön kautta Toimenpideideoita vuodelle 2014 Toimijoiden aktivointi ja osallistaminen - Järjestetään alkuvuodesta ideointitilaisuus Vammaisneuvoston kanssa viisaan liikkumisen edistämiseen liittyvistä toimintamahdollisuuksista ja koulutustarpeista. - Järjestetään päihdetyöntekijöille (sosiaali- ja nuorisotoimi (etsivä nuorisotyö)) liikenneturvallisuuteen liittyvä perehdyttämistilaisuus. Sisällytetään koulutustilaisuuteen myös perehdytys ratti-seurantoihin. (Ratti-seurannat pitävät sisällään alkoholinvaikutuksenalaisena ajokorttinsa menettäneiden asiakkaiden seurannan). Tilaisuus järjestetään Hattulan ja Janakkalan sosiaalipalveluiden, nuorisotoimen, Liikenneturvan, Poliisin ja mahdollisten muiden toimijoiden yhteistyönä. Asukkaille suunnatut palvelut ja viestintä - Tarkentuu mm. ideointitilaisuuden jälkeen (esim. Näkövammaiset liikenteessä -teeman esille tuominen valtakunnallisena Valkoisen kepin päivänä tai Sokeain päivänä. 14

15 Henkilöstöhallinnon tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä >> Terveyttä ja jaksamista edistävän arkiliikunnan edistäminen työmatkoilla >> Työmatkatapaturmien vähentäminen - Huolehtii liikenneturvallisuusasioiden sisällyttämisestä osaksi kunnan työsuojelutoimintaa. - Edistää arkiliikuntaa, kävelyä ja pyöräilyä, osana henkilöstön TYKY-toimintaa. - Osallistuu kunnan työntekijöiden arkiliikuntaa ja turvallista liikkumista edistävään toimintaan: Kilometrikisa, Pyörällä töihin päivä, Kimppakyytipäivä, Etätyöpäivä, Auton vapaa päivä, Tapaturmapäivä, jne. Toimenpideideoita vuodelle Toimenpiteistä ei sovittu työn aikana. Teknisen yksikön tavoitteita ja tehtäviä viisaan liikkumisen edistämisessä - Luo perusedellytykset kestäville ja turvallisille liikkumisvalinnoille (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, joukkoliikennepalvelut). - Tarjoaa kunnan asukkaille mahdollisuuden osallistua elinympäristön suunnitteluun sekä antaa palautetta nykyisten liikennejärjestelyiden puutteista. - Seuraa liikenneturvallisuuden ja liikkumisen kehitystä Hattulassa. - Tiedottaa omaan toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista (hankkeista, pyöräilyreiteistä, seurannan tuloksista, joukkoliikennepalveluista, jne.). Tässä työssä käsitellään vain liikennekasvatukseen, -tiedotukseen ja seurantaan liittyviä tehtäviä. Toimenpideideoita vuodelle Sovitaan koordinaattorin avustuksella seurannan käytännöistä (mitä seurataan, mistä aineisto saadaan ja kuka kerää aineiston, ja miten tuloksista tiedotetaan ja ketä, jne.). Seurannassa hyödynnetään tarvittavilta osin kesätyöntekijöitä ja Hämeen ammattikorkeakoulun liikenneopettajaopiskelijoita. - Laaditaan katsaus Hattulan liikenneturvallisuustilanteeseen. Jatkossa laaditaan vuosittain lyhyt onnettomuuskatsaus (ensimmäisen kerran 2014 keväällä). - Lisätään liikenneturvallisuussisältöä kunnan www-sivuille (esim. onnettomuuskarttoja, seurantatietoja, vinkkejä liikennekasvatustyöhön, jne.). - Tilataan Liikenneturvan Liikennevilkku teknisen toimiston kahvihuoneeseen. Seurattavia asioita (seuranta liittyy muiden toimialojen tavoitteisiin): - Henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärä, kuolleet ja loukkaantuneet - Eri ikäryhmien liikenneonnettomuudet (lapset, nuoret, työikäiset, iäkkäät) ja niiden erityispiirteet - Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneonnettomuudet - Rattijuoppo-onnettomuuksien määrä - Kunnan työntekijöiden työmatkatapaturmien seuranta (henkilöstöhallinto) - Heijastimen käyttö, ajovalojen käyttö polkupyörässä, pyöräilykypärän käyttö - Koululaisten liikkuminen: kulkutavat koulumatkoilla, turvalaitteiden käyttö - Kunnan työntekijöiden liikkuminen: kulkutavat työmatkoilla, turvalaitteiden käyttö 15

16 3. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Suunnitelman laadinnan lähtökohtana on ollut, että Hämeenlinnan seudulla otetaan vuonna 2014 käyttöön seudullinen, mutta kuntia henkilökohtaisesti palveleva, viisaan liikkumisen koordinaattori. Hämeenlinnan kaupunki päätti kuitenkin toimintasuunnitelman laadintaprosessin aikana jättäytyä pois vuoden 2014 seudullinen koordinaattorin rahoituksesta. Hattulassa ja Janakkalassa tunnistetaan edelleen tarve koordinaattorille. Koordinaattorin tehtäviä kuvattiin luvussa 1. Alla on esitetty kustannusarvio Hattulan kunnan viisaan liikkumisen koordinaattorin palveluista. Tavoitteena on hakea koordinaattoritoiminnalle liikkumisen ohjauksen valtionapua. Valtionavustus on kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hattulan viisaan liikkumisen koordinaattorin kustannusarvio vuonna 2014: Kokonaiskustannusarvio euroa (+ alv 24 %) Koordinaattorin henkilötyökustannukset eur (noin 55 työtuntia) Kuluarvio (koordinaattorin matkakulut, kahvitus-, materiaali-, yms. kuluja) 750 eur Hattulan osuus kustannuksesta euroa (50 %) Haettavan valtionavustuksen osuus euroa (50 %) Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen haku on parhaillaan käynnissä. Hakemukset tulee jättää viimeistään Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Avustusten päätarkoituksena on tukea hankkeita, jotka vakiinnuttavat liikkumisen ohjaukset toimet osaksi seudun tai kunnan pysyvää toimintaa. Kuntayhteistyötä arvostetaan, joten Hattulan ja Janakkalan kannattaa harkita yhteisen hakemuksen jättämistä (yhteinen koordinaattori, kuntakohtaista palvelua). 16

17 LIITE: TAUSTA-AINEISTOJA Liikenneturvan perehdyttämiskoulutukset/tietoiskut Henkilöstökoulutukset Ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä ja liikkumisvalintoihin vaikuttamista tehdään käytännön tasolla jokapäiväisessä virkamiestyössä sekä suorassa kanssakäymisessä asukkaiden kanssa; neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, kouluterveydenhoidossa, nuorisotaloissa, iäkkäiden kuntoutuksessa, terveyskeskuksissa, palvelutaloissa, jne. Liikennekasvatustyön sisällöt ja toteutustavat vaihtelevat ikäryhmittäin ja myös toimintamallit ja materiaalit uudistuvat jatkuvasti. Kunnan henkilöstölle säännöllisesti järjestettävät täydennyskoulutukset/tietoiskut auttavat pysymään ajanhermolla ja sisäistämään liikennekasvatustyön osaksi omaa arjen työnkuvaa. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa toimijoiden liikennekasvatusosaamista, motivoida liikennekasvatusasioiden käsittelyyn ja aktivoida toimintaan konkreettisten toimintamallien avulla. Koulutukset (tai tietoiskut) räätälöidään aina kohderyhmän mukaan ja niiden kautta tutuksi tulevat niin ko. ryhmän onnettomuuksien erityispiirteet, liikennesäännöt, turvalaiteasiat, kasvatustyön sisällöt ja arjen (uudet) toimintatavat sekä erilaiset valmiit materiaalit. Näille ryhmille ainakin pidetty: - neuvolaterveydenhoitajat - päiväkotihenkilöstö ja perhepäivähoitajat - kouluterveydenhoitajat - opettajat (valtakunnallinen koulutuskiertue , opeiltapäivät, osana Veso-päiviä) - nuorisotyöntekijät ja muut nuorten kanssa työskentelevät - ikäihmisten parissa työskentelevät (kodinhoito, toiminta- ja fysioterapia, jne.) On myös pidetty: - tietoiskuja (puolituntia) rehtoreiden kokouksessa - päättäjille suunnattuja tietoiskuja Sidosryhmille järjestämät tietoiskut/koulutukset (toki on paljon muutakin ja uusia räätälöidään jatkuvasti) - Ikäautoilijoille suunnatut kuntokurssit (joskus autokoulun kautta mukana myös käytännön harjoitteita tai ns. ajosyyni ) - Iäkkäille suunnatut Pysy pystyssä -seminaarit - Avaimet arkipyöräilyyn kurssit/teematilaisuudet (joko kaikille tai sitten iäkkäille räätälöidyt) - Koululaiskuljettajille suunnattu koulutustilaisuus - Nuorisotalon liikenneturvallisuusilta nuorille - Urheiluseuroille suunnattuja infoja (turvallisesti harrastukseen teemalla) Lisäksi Liikenneturva järjestää: - EAK-kursseja tai tutummin Pidä pelivaraa autoilija -kouluttajakursseja ja Moottoripyöräilijöiden - kouluttajakurssi (näissä koulutetaan kouluttajia) ja - REAK-koulutuksia eli Raskaan kaluston kuljettajien jatkokoulutusten vetämiseen tähtääv kouluttajakurssi. - Taloudellisen ja/tai ennakoivan ajotavan kursseja tavallisille ihmiselle järjestävät yksityiset autokouluyritykset 17

18 Kouluihin liittyvät Kannustustoimenpiteet Koulujen kannustaminen mukaan Liikkuva koulu hankkeeseen Liikkuva koulu -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset sekä saada hankkeen aikana tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä. Tavoitteena on pitkäkestoisella ja vaikuttavalla työllä lisätä lasten liikuntaa koulupäivän aikana (ml. koulumatkat) ja sitä kautta edistää hyvinvointia sekä kouluviihtyvyyttä. Liikkuvan koulun toteutuksessa on jo mukana 75 kuntaa, joissa liikkuvia kouluja on yksi tai useampi. Tavoitteena on, että kunnat sitoutuvat kehittämään liikkuvaa koulupäivää ja levittävät toimenpiteet asteittain kuntansa kaikille kouluille. Esim. Vantaalla Liikkuva koulu - hankkeen toimintamallien vakiinnuttaminen on osana kaupungin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tulostavoitteita. Lisätietoa ja toimintavinkkejä: Kävelevät ja pyöräilevät koulubussit toimintamallin markkinointi ja käyttöönotto etenkin luokilla Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa matka kouluun tai harrastukseen pyöräillään tai kävellään aikuisen johdolla ryhmässä. Yhteistä matkantekoa nimitetään koulubussiksi, koska matka kuljetaan sovitun reitin ja aikataulun mukaan. Bussit kulkevat tapaamispaikkoina toimivien pysäkkien kautta. Koulubussitoimintaa pyöritetään vanhempien, isovanhempien, opettajien tai harrastuksen ohjaajien yhteistyönä. Yksinkertaisimmillaan kävelevä koulubussi on kahden perheen vuorottelua lasten kouluun saattamisessa. Koulubussit kasvattavat lapsia liikenneturvallisuuteen ja tarjoavat mahdollisuuden yhteiseen matkantekoon. Se on kuin kimppakyyti ilman autoa. Toimintamallia voi laajentaa myös harrastusmatkoille. Aineistona tähän olemassa Poljin ry:n opas ja Liikenneturvan tietolehtinen. Sopiva ajankohta markkinoida toimintamallia lasten vanhemmille on kouluun ilmoittautumisen yhteydessä keväällä tai sitten syksyllä ensimmäisissä vanhempainilloissa. Koulujen kannustaminen osallistumaan Pyörällä kouluun -päivän tempauksiin Valtakunnalliselle Pyöräilyviikolle sijoittuva Pyörällä kouluun -päivä on uusi kouluille ja oppilaitoksille suunnattu tempaus, jonka tavoitteena on tuoda pyöräilyä näkyväksi ja edistää turvallista pyöräilyä koulun arjessa. Tempauksen tavoitteena on kannustaa kaikenikäisiä koululaisia kulkemaan päivittäisen koulumatkansa pyörällä. Koulumatkapyöräilyä voi lisätä, jos pyöräreitit ovat turvallisia ja jos vanhemmat ja koulut tukevat lasten itsenäistä, turvallista ja terveellistä liikkumista. Pyörällä koulun -päivään osallistuvat koulut järjestävät teemapäivänä erilaisia oheistapahtumia (Esim. pyörän kuntotarkastus ja pyöränhuollon koulutus, pyöräsuunnistus, pyörien turvamerkintä, taitoajokilpailuja, pyöräilyn ajokortin suorittamispäivä, pyöräretkiä, kriittinen pyöräretki, luokkien välinen pyöräilykisa, pyöräparaatit tai -kulkueet, yläkouluissa Päivä ilman mopoa -päivä, jne.). Lisätietoa ja toimintavinkkejä: Koulujen kannustaminen osallistumaan Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikkoon Opetushallitus ja liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto järjestävät vuosittain syksyllä valtakunnallisen Liikenneturvallisuusviikon. Mukaan kutsutaan kaikki kouluasteet esiopetuksesta lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin saakka. Viikon aikana kouluissa eri puolilla maata kiinnitetään erityistä huomiota niin koululaisten liikennetaitoihin kuin koulukuljetusten turvallisuuteen. Esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen oppilaitoksille tarjotaan toimintaideoita ja aineistoja Opetushallituksen sivuilla. Koulujen kannustaminen mukaan Fillarimestarikilpailuun (liikenneturvallisuusviikolla) Autoliiton järjestämä Fillarimestarikilpailu on liikenneturvallisuuskilpailu, jossa mitataan koululaisten liikennetaitoja ja -tietoja. Fillarimestari tukee koulujen liikennekasvatustyötä, siinä pureudutaan liikennesääntöihin ja edistetään lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta käytännön harjoittelun sekä teoriaopetuksen keinoin. Kilpailuun osallistutaan neljän hengen joukkueilla. Joukkueista parhaiten ajotaito ja kirjallisissa osuuksissa menestyvät joukkueet jatkavat mestaruuskilpailuihin. Mestaruuden voittava joukkue etenee edustamaan Suomea EM-kisoihin. Toiminta on kouluille ilmaista, Autoliitto vastaa joukkueiden majoituksista, ruokailuista ja matkoista. 18

19 Työpaikkoihin sopivia Kannustustoimenpiteitä Kilometrikisa Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa ihmisiä työmatkapyöräilyyn ja muuhun arki- ja vapaa-ajan pyöräilyyn. Kilpailussa osallistujat kirjaavat kesän aikana polkemia pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Voittajajoukkue on se, jolla kisan päätyttyä on eniten pyöräilykilometrejä osallistujaa kohden. Kilpailu on maksuton. Kilometrikisaa poljetaan Suosittu pyöräilykisaa järjestetään myös talvella, jolloin pyöräkilometrejä voi kerryttää helmikuun ja maaliskuun ajan. Talvikilometrikisa voi olla juuri se kipinä, mikä kannustaa työntekijöitä kokeilemaan talvipyöräilyä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Pyörällä töihin -päivä Valtakunnallista pyörällä töihin -päivää vietetään aina toukokuun puolivälissä yhtenä valtakunnallisen Pyöräilyviikon tapahtumista. Teemapäivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden miettiä henkilökohtaisia liikkumisen valintoja ja kokeilla, miten hyvältä tuntuu pyöräillä työpaikalle. Aamuinen pyöräily parantaa työkykyä ja kohottaa mielialaa. Iltapäivän reipas polkeminen kotiin taas kuittaa päivän kuntoilutarpeet ja antaa aikaa muihin menoihin. Pyörällä töihin päivä on myös oiva keino kiinnittää huomiota oman työpaikan pyöräilyolosuhteisiin. Kampanja on jokavuotinen, ja tavoitteena on lisätä vuosi vuodelta työmatkapyöräilijöiden määrää. Kaupunki voi osallistua tempaukseen kannustamalla työntekijöitään jättämään kyseisenä päivänä auton kotiin ja tulemaan töihin kävellen, pyörällä tai rullaluistimilla. Pääasia, että matka taittuu omin lihasvoimin. Myös erilaiset haastekilpailut ovat yleisiä. Liikkujan viikko autoton päivä, kimppakyytipäivä ja etätyöpäivä Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuun puolivälissä. Jo kahdentoista vuoden ajan Liikkujan viikolla on kannustettu ihmisiä kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin ja niiden vaikutuksiin ympäristöön ja yhteiskuntaan. Viikon aikana eurooppalaiset kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia ja pysyviä toimenpiteitä kestävämmän liikkumisen puolesta. Liikkujan viikon vakiintuneet teemapäivät ovat: Kimppakyytipäivä, Etätyöpäivä ja Auton vapaapäivä. Teemapäivät ovat oiva tapa tempaista työpaikalla tärkeän asian puolesta. Vuonna 2013 Liikkujan viikon teemana on ilmanlaatu. Kampanjan keskeinen kehotus on Mieti miten kuljet! Lisätietoja: ja Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonain perjantaina 13. päivä. Tapaturmapäivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Tapaturmapäivä on hyvä tilaisuus tuoda esiin työmatkojen turvallisuuteen liittyviä asioita ja työnantajan vastuita ja velvollisuuksia työmatkaturvallisuuden edistämisessä. Työmatka on useilla toimialoilla työpäivän vaarallisinta aikaa, kun suhteutetaan sattuneiden tapaturmien määrä työmatkoihin käytettyyn aikaan ja verrataan työaikana työpaikalla sattuviin tapaturmiin. Työmatkatapaturmat johtavat lisäksi keskimäärin hieman pidempiin sairauspoissaoloihin kuin työpaikalla sattuneet tapaturmat. Vuosittain työmatkoilla sattuu noin tapaturmaa. Kuolemaan johtaneita näistä on vuosittain tapausta. Työntekijän tapaturma töissä, liikenteessä tai vapaa-ajalla aiheuttaa työstä poissaoloja. Jokainen menetetty työpäivä heikentää työyhteisön toiminnan tuloksellisuutta ja aiheuttaa kustannuksia työnantajalle. Työmatkaliikenteen riskejä hallitaan samalla tavalla kuin työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyviä riskejä. Lisää tietoa: Energiansäästöviikko Energiansäästöviikkoa vietetään vuosittain lokakuun puolivälissä. Viikon aikana yrityksiä, yhteisöjä ja kotitalouksia kannustetaan energian järkevämpään käyttöön. Teemapäivinä nostetaan esille lämmitykseen, työmatkaliikenteeseen, ajotapoihin, materiaalien tehokkaaseen käyttöön, hankintoihin, sähkönkäyttöön sekä vedenkulutukseen liittyviä faktoja ja vinkkejä. Lisää tietoa: 19

20