Projektit hallinnassa? Kartoitus projektinhallinnan opetuksesta Tampereen yliopistossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektit hallinnassa? Kartoitus projektinhallinnan opetuksesta Tampereen yliopistossa"

Transkriptio

1 Projektit hallinnassa? Kartoitus projektinhallinnan opetuksesta Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto YHTIS-projekti Toimittanut Hanna Järvinen Syksy 2004

2 1 Sisällys 1 Johdanto Projektinhallinnan opetus yliopistossa mitä, kenelle ja miksi? Työelämä on yhtä projektia Projektit ja niiden hallinta Projektinhallinnan opetus YHTIS-projektissa Projektit hallinnassa? -kartoitus Kartoituksen toteutus ja vastaajien kuvailua Kartoituksen tulokset Projektimaiseen työhön käytetty aika ja työn luonne Projektinhallinnan opetuksen tarjonta ja tarve yliopistossa Yhteenveto Lähteet...16 LIITE: Kyselylomake... 17

3 2 1 Johdanto Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Töiden organisoinnissa on syntynyt uusia tapoja ja työtä tehdään hajautetusti: tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut esimerkiksi etätyön käytön ja usein ryhmä-, tiimi- sekä yhä suuremmassa määrin myös asiantuntijatyö on organisoitu työpaikoilla projekteiksi. Näin ollen YHTIS 1 -projekti halusi vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia projektimaiseen työskentelyyn, ja projektin puitteissa toteutettiinkin kaksi kolmen opintoviikon laajuista projektinhallintaan perehdyttävää opintojaksoa. Jaksojen tavoitteena oli antaa opiskelijoille yleiskuva siitä, miten projekti-ideoita voi synnyttää, miten idean toteuttamiselle voi hakea rahoitusta sekä miten projekti suunnitellaan, organisoidaan ja lopulta viedään läpi. Kummallekin opintojaksolle voitiin ottaa 30 opiskelijaa. Hakijoita oli kuitenkin molemmilla kerroilla kaksinkertainen määrä lähes kaikista Tampereen yliopiston tiedekunnista, jolloin karsinnassa jouduttiin käyttämään jonolakia niin, että mukaan mahtuivat pääosin vain projektin kohderyhmän eli yhteiskuntatieteellisen koulutusalan pääaineopiskelijat. Koulutusta kohtaan osoitetun kysynnän ja opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta projektinhallinnan opetukselle tuntui selvästi olevan tarvetta. Tiedossa oli, että Ura- ja rekrytointipalvelut on aiemmin tarjonnut lyhyitä projektityöskentelyyn johdattavia kursseja yliopiston opiskelijoille. Toisaalta katsaus yliopiston tiedekuntien opinto-oppaiden opetussuunnitelmateksteihin paljasti, ettei niistä ollut löydettävissä montaakaan varsinaisesti projektihallintaan tähtäävää opintojaksoa tai - kokonaisuutta. Tästä syystä YHTIS-projektin ja Ura- ja rekrytointipalvelujen piirissä heräsi kiinnostus selvittää projektinhallintaan tähtäävän opetuksen tilaa Tampereen yliopistossa. Onhan mahdollista, että opetusta annetaan, mutta jollakin muulla kuin projektinhallinnan nimellä tai että opetusta on integroitu muiden opintojaksojen yhteyteen. Elokuussa 2004 toteutettiinkin yliopiston opettajille ja tutkijoille suunnattu www-kysely, jolla kartoitettiin projektinhallinnan opetuksen tilannetta Tampereen yliopistossa. Kyselyllä haluttiin selvittää erityisesti seuraavia asioita: 1. Miten hyvin opettajat ja tutkijat tunnistavat työssään projektimaisen työn piirteitä ja kuinka suuri osa työajasta kuluu projektiluontoisten tehtävien parissa? 2. Mikä on laitosten nykyinen projektinhallintataitoihin johdattavan opetuksen tilanne? 3. Onko projektinhallintataitojen opetus yliopisto-opiskelijoille ylipäänsä tarpeellista ja jos on, miten opetus tulisi järjestää? Kartoitus osoitti, että opettajien ja tutkijoiden projektiluonteiseen työhön käyttämä aika vaihtelee paljon, mutta on keskimäärin yli puolet viikoittaisesta työajasta. Projektinhallintataitojen opetus yliopistossa näyttää vastaavan pitkälti tilannetta, joka havaittiin jo käytäessä läpi opinto-oppaiden opetussuunnitelmatekstejä: opetusta on todellakin tarjolla vain muutamassa oppiaineessa. Vastaajat kokivat projektinhallintataitojen opetuksen kuitenkin erittäin tärkeäksi mm. työelämää silmällä pitäen ja koulutusta toivottiinkin yliopistoon lisää. Raportti etenee siten, että seuraavassa luvussa projektinhallintakoulutuksen opettaja, KM Carolina Pajula, avaa projektinhallintataitojen käsitteitä ja projektimaisen työn piirteitä sekä pohtii projektinhallintataitojen merkitystä osana akateemisia työelämävalmiuksia. Lisäksi Pajula kertoo YHTISprojektin yhteydessä järjestetystä Projektinhallinta ja tuottaminen -opintojaksosta, jolla hän toimi opettajana. Mukaan on liitetty myös opiskelijoiden palautteita jaksosta. Tämän jälkeen esitellään 1 YHTIS eli Yhteiskuntatieteilijöiden työllistyminen tietoyhteiskunnassa -hanke

4 Projektit hallinnassa? -kartoituksen tulokset, jotka on koonnut kasv. yo Hanna Järvinen. Raportin lopuksi on vielä lyhyt yhteenveto. 3

5 4 2 Projektinhallinnan opetus yliopistossa mitä, kenelle ja miksi? Ensimmäinen ajatus ensimmäisellä kokoontumiskerralla oli, että pitkästä aikaa kurssi, jonne tunnun kuuluvani tavis-olemuksessani. Aihettakin tunnutaan käsiteltävän käytännönläheisesti, mikä on ikävän harvinaista yliopiston kursseilla. On todella hienoa, että projektien tuottamisesta ja hallinnasta ei esitetä tuhatta teoriaa, joista ei loppujen lopuksi ole mitään hyötyä. Projektille ei ilmeisesti ole yhtä oikeaa määritelmää, vaan projektin käsitettä käytetään varsin kirjavissa merkityksissä. Luennoillakin oli mukavaa kuulla erilaisista projekteista ja niiden vaiheista onnistumisineen ja ongelmineen. Projektinhallinta taitaa olla oma taiteen lajinsa, jossa suuri rooli on ainakin kokemuksella ja onnella. Ihme, että yliopistossa ei ole enempää panostettu projektinhallintaan, toivottavasti ainakin tämä kurssi saa vielä jatkoa. (Lainaus Projektinhallinta ja tuottaminen -opintojaksolla olleen opiskelijan oppimispäiväkirjasta.) 2.1 Työelämä on yhtä projektia 1990-luvun alun lama, tieto- ja tietoliikennetekniikan lisääntynyt käyttö ja globalisoitumisen myötä kiristynyt kilpailu ovat tuoneet työelämään monia haasteita. Haasteet koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria. Julkisella sektorilla rahoitusrakenteet ovat muuttuneet ja esimerkiksi yliopistoissa ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuksen tekemisessä on kasvanut. Tampereen yliopiston vuoden 2003 kokonaisrahoituksesta on ollut noin kolmasosa ulkopuolista rahaa. Syksyllä 2004 Tampereen yliopistossa oli käynnissä noin 1000 erilaista projektia. 2 Muutospaineiden myötä on syntynyt uusia tapoja organisoida, tehostaa ja tehdä työtä hajautetulla tavalla, sillä tekniikka mahdollistaa mm. etätyön käytön. Lisäksi useimmat työntekijät tekevät jo nyt ryhmä- tai tiimityötä ja usein myös asiantuntijatyö on organisoitu työpaikoilla projekteiksi. Yksilöllisen työn ja ryhmätyön joustavuuden vaatimukset kasvavat kun työtä tehdään useissa projekteissa ja ryhmissä samaan aikaan. Tämä edellyttää työntekijältä valmiuksia vaihtaa tehtäviä ja rooleja jatkuvasti. Stewart (1998) näkeekin projektiosaamisen olevan tulevaisuuden työn tekemisen ydin. Hänen mukaansa: Työura on jatkossa sarja keikkoja eikä sarja askeleita. Perinteinen etenemistapa juniorista senioriin häviää siinä mielessä kuin mitä sillä on ennen ymmärretty. Nyt eteneminen tapahtuu projektiosaamisen kasvattamisena projektista toiseen. Projektiohjauksen ja projektinhallinnan taidot ovat osaamisen peruskivi. Ne muodostavat perusosaamisen, jonka varaan voidaan rakentaa tai joilla voidaan vahvistaa erilaisia alakohtaisia taitoja. Työorganisaatioissa valta perustuu asiantuntijuuteen, ei organisatorisiin asemiin. Työorganisaatioiden useimmat työtehtävät ja -roolit voidaan myös ulkoistaa. Jos olet hyvä strategi, resurssien hankkija tai vaikkapa projektikoordinaattori, ei sinun välttämättä tarvitse olla organisaation vakituinen työntekijä, vaan voit myydä palveluja organisaatioon ostoperiaatteella. Hierarkiat eivät säätele uralla etenemistä vaan kysyntä (projekti)markkinoilla. Perusratkaisu uralla etenemisen suhteen ei enää jatkossa tapahdu sen perusteella, että liikutaan työorganisaatiosta toiseen. Sen sijaan perusratkaisua säätelee vahvasti se, miten kykenee erikoistumaan ja kehittämään rautaiset projektinhallinnan taidot. (Stewart 1998.) 2 Lähde: Tampereen yliopiston taloustoimisto

6 5 Projektit ovat olennainen osa nykyistä työelämää. Projekteissa tehdyt virheet ja projektitoiminnan haasteet ovat tuttuja meille kaikille. Projektityö on perusolemukseltaan hiostavaa mutta innostavaa. Vaikka projektityön käyttö on yleistynyt työelämässä, projektityöskentelylle näyttää olevan tyypillistä, että samoja virheitä toistetaan projektista toiseen. Ruuskan (1999) mukaan yleisimpiä virheitä projektityöskentelyssä ovat aikataulujen pitämättömyys, työmäärien ylittyminen tai se, että lopputulos ei vastaa työlle asetettua tavoitetta. Virheet aiheutuvat usein projektin ja perusorganisaation välisistä ristiriidoista, epäselvistä päätöksentekoprosesseista, ongelmista tiedonkulussa, suunnitteluvirheistä tai projektityöskentelyyn sopimattomista työmenetelmistä. Virheitä eivät aiheuta niinkään tekniset projektinhallinnan välineet, vaan pääosin ihmisten johtamiseen, organisaatioiden joustavuuteen ja viestintään liittyvät seikat. Virheitä voidaan välttää kytkemällä projektinhallinnan opetus osaksi perustutkintoa ja täten käynnistämällä projektinhallintataitojen elinikäinen oppimisprosessi. 2.2 Projektit ja niiden hallinta Mikä on projekti? Projektista on kyse silloin, kun tehdään uutta toimintaa, jolle voidaan suunnitella selkeä alku ja loppu. Lisäksi toiminnalle on erikseen määritellyt resurssit (taloudelliset, henkilöresurssit jne.) sekä vastuut ja valtuudet. (Ks. esim. Pelin 2002; Ruuska 2001.) Projektinhallinnalla puolestaan tarkoitetaan sellaisia osaamiskokonaisuuksia kuten hankintatoiminta sekä ajan, henkilöstön, kokonaisuuden, kommunikaation, kustannusten, resurssien, riskien ja strategioiden hallinta (ks. esim. Pelin 2002). Tehostuuko työn tekeminen, jos kaikki toiminta organisoidaan projektiksi? Hyvällä projektisuunnittelulla nopeutetaan työn toteuttamista, sillä sen myötä kaikki projektiryhmän jäsenet tietävät projektin tavoitteen ja toimivat tehokkaasti tavoitteen saavuttamiseksi. Projekti pysyy hallinnassa, kun projektin elinkaaren aikana osataan hyödyntää erilaisia projektin suunnitteluun ja -hallintaan liittyviä menetelmiä. Projektinhallinnan kansainvälisissä osaamismäärittelyissä listataan projektinjohtajalle seuraavat osaamisalueet: Projektin johtaminen (järjestelmänhallinta, ohjelman johtaminen, projektin johtaminen, projektin elinkaari, projektiympäristö, projektistrategia, projektin arviointi, projektin menestystekijät, integrointi, projektin päättäminen, projektin jälkiarviointi) Organisaatio ja ihmiset (organisaatiosuunnittelu, projektin ohjaus ja koordinointi, kommunikointi, johtajuus, delegointi, tiimien perustaminen, konfliktien hallinta, neuvottelutaito, henkilöstön kehittäminen) Prosessit ja menettelytavat (projektin ositus, projektin suunnittelu, aikataulusuunnittelu, kustannuslaskenta, kustannusohjaus, tuloksen arvon mittaaminen, riskien hallinta, value management, muutoksen hallinta, projektin mobilisointi) Yleisjohtaminen (operatiivinen/tekninen johtaminen, markkinointi ja myynti, rahoitus, tietotekniikka, lakiasiat, hankintatoimi, laatu, turvallisuus, toimialasuhteet). (Projektin johdon pätevyys 2001.) Pelkistetysti hyvällä projektinjohtajalla on sopiva määrä oman alan työkokemusta, hänellä on hyvät johtamistaidot ja oikeanlainen asenne (Fangel 2004). Jokinen, Karivalo ja Peltoniemi (2004) tarkastelivat tutkimuksessaan korkean teknologian projekteja. Niiden menestystekijöitä olivat 1) projektiryhmän kokemus ja osaaminen, 2) sitoutuneisuus ja joukkuehenki, 3) viestinnän johtaminen ja 4) projektin laajuuden hallinta. Osaamisvaatimukset painottuvat eri tavoin erilaisissa projekteissa ja taidot karttuvat kokemuksen kautta.

7 6 Projektinhallintaan liittyy myös olennaisesti epävarmuuden sietokyky, sillä projektisuunnitelmassa on mahdotonta hahmottaa etukäteen kaikkea eikä kaikkia riskejäkään voida aina ennakoida. Projektimaiseen työskentelyyn liittyvät myös muutokset ja haasteet. Asiantuntijoiden johtaminen vaativissa projekteissa edellyttää monipuolisia johtamistaitoja. Tunneälyä ja näkemystä tarvitaan erityisen paljon silloin, kun työtä tehdään määräaikaisissa työsuhteissa ja kun työtehtävien jatkuminen on epävarmaa. Tällöin on tärkeää projektin tavoitteen saavuttamisen ohella huolehtia myös työntekijöiden jaksamisesta. Tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa tarvitaan nykyisin yhä monipuolisempaa osaamista. Enää ei riitä oman alan asiantuntijuus, vaan pitää osata verkostoitua, tehdä tehokasta markkinointia ja viestintää, laatia hyviä rahoitushakemuksia ja solmia onnistuneita kumppanuuksia hyvin erilaisia taustaorganisaatioita edustavien osapuolten kanssa. Ideoita pitää osata tuottaa ja toteuttaa. Tiukassa istuva ajatus julkisen sektorin helpoista työtehtävistä ei usein enää pidä paikkaansa, vaan työtehtävät edellyttävät sielläkin yhä enemmän yrittäjämäistä toimintaa. Jo yhden projektin johtaminen vaatii paljon samaa osaamista kuin oman yrityksen pyörittäminen. Määräaikaisissa projektitöissä vanhan projektin päättyessä ja uuden löytämisessä tarvitaan usein oman asiantuntemuksen markkinointia sekä verkostojen ylläpitoa. Projektinhallintataitoja voidaan harjoitella hyvin jo opiskeluvaiheessa ja opiskelu jo itsessään voidaan jäsentää projektiksi. Opinnäytetyötkin voidaan mieltää projektiksi. Realististen tavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi ovat projektinhallinnan perusta. Opiskelijoille tulisi tästäkin syystä opettaa projektinhallinnan perusteet, jotta heillä olisi erilaisissa harjoitustöissään mahdollisuus testata omia projektinhallintataitojaan ja saada palautetta työprosesseista. Projektiyhdistyksen toiminnanjohtajan Rauno Puskalan (haastattelu ) mukaan yritysmaailman edustajat toivovat, että jo perusopinnoissa huomioitaisiin paremmin projektinhallintataitojen opettaminen. Nykyään jokseenkin kaikki kaikki työelämässä toimivat joutuvat työuransa varrella tekemisiin projektimuotoisen toiminnan kanssa. Kun koulutus on hajanaista ja sattumanvaraista, on seurauksena projektien toteuttamisessa riskien merkittävä kasvu sekä epäonnistumisten lisääntyminen. Virheet tulevat hyvin kalliiksi, sillä ne aiheuttavat sekä taloudellisia vahinkoja että monia muita haitallisia seuraamuksia. (Puskala 2004.) Projektinhallintataitojen oppimiseen liittyy reflektoiva elementti, omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden hahmottaminen. Kun omaa osaamistaan voi testata jo opiskeluvaiheessa, on projektinhallintataitojen oppimisprosessi hyvässä vauhdissa työelämään siirryttäessä Projektinhallinnan opetus YHTIS-projektissa Tampereen yliopiston YHTIS-projektiin liittyvässä koulutuksessa opetettiin projektinhallintaa ja projektin tuottamista yhteiskuntatieteilijöille. Kolmen opintoviikon laajuinen koulutus toteutettiin kaksi kertaa, keväällä 2003 ja Opiskelijat antoivat opintojaksosta innostunutta palautetta. 3 Omien projektinhallintataitojen tasoa voi testata projektitoiminnan sertifikaattikokeessa. Suomessa on mahdollista suorittaa mm. IPMA-sertifikaatti (International Project Management Association), jonka pätevyysmäärittelyihin voi tutustua osoitteessa

8 7 Opintojakson tavoitteena oli antaa opiskelijoille yleiskuva projektin suunnittelusta, organisoinnista, johtamisesta, toteuttamisesta sekä talouden hallinnasta. Lisäksi opintojaksolla käsiteltiin mm. ideoiden tuottamista, rahoituksen hankintaa sekä työssäjaksamiseen, pätkätöihin ja tekijänoikeuksiin liittyviä haasteita. Vierailevat luennoitsijat perehdyttivät opiskelijoita erilaisiin projektikulttuureihin projektiesittelyissä, joita olivat esim. asiantuntijapalveluiden toimitusprojektit, koulutusprojektit, tv-ohjelman tuottaminen ja tapahtuman järjestäminen. Keväällä 2004 pidetyllä opintojaksolla tehtiin harjoitusryhmissä myös projektien riskien hallintaan, tuottamiseen ja suunnitteluun liittyviä käytännön harjoituksia. Molemmilla jaksoilla opiskelijat pitivät kurssin ajan oppimispäiväkirjaa, jossa he reflektoivat omaa oppimistaan kurssin edetessä. Kurssin kirjallista harjoitustyötä varten opiskelijat haastattelivat itse valitsemaansa projektipäällikköä. Haastattelun pohjalta tehtiin projektiesittely, jossa kuvattiin projektin perusvaiheet, arvioitiin projektin toimintaa ja esiteltiin oma arvio projektin toteuttamiseen liittyvistä riskeistä. Harjoitustyöt esiteltiin koko ryhmälle, jolloin opiskelijat tutustuivat yhden opintojakson aikana luentojen ja harjoitustöiden kautta lähes 40 erilaiseen projektiin. Opiskelijoille olikin yllätys, kuinka paljon erilaisia mielenkiintoisia projekteja oli käynnissä. Positiivista harjoitustyön tekemisessä oli myös se, että muutama opiskelija löysi haastatteluiden kautta itselleen työpaikan. Projektiesittelyiden kautta opiskelijat havaitsivat myös, että suurin osa projektityöstä on työmarkkinoiden ns. näkymätöntä työtä, joka ei näy työnhakukanavien kautta; projekteihin pitää itse tarjoutua töihin. Tämäntyyppinen työllistyminen edellyttää kuitenkin verkostoitumistaitoja, joista opintojakson suorittaneet opiskelijat saivat jo esimakua. Lopuksi vielä joitakin opiskelijoiden palautteita siitä, mitä he olivat mielestään oppineet opintojakson aikana: Kokonaiskuva projektinhallinnasta ja -tuottamisesta, nyt tavallaan käsittää vähän paremmin, mistä projekteissa on kysymys. Osansa tämän toteutumisessa oli myös kuunnelluilla esityksillä, jotka toivat esiin sen, miten eri tavoilla projekteja voidaan suunnitella ja toteuttaa. Nyt projektikäsite ei enää näyttäydy kaukaisena, tyhjänä ja jotenkin hienona, vaan tietää mistä projekteissa on kysymys. Varmuutta siitä, että oikeassa kurssissa ollaan. Ja käsitteitä, ajatuskulkuja, tapoja hahmottaa paperilla se, mitä tapahtuu käytännössä. Oma työsarka hahmottuu nyt selkeämmin, KIITOS! Halusin oppia projektien kokonaishallintaa työelämää varten. Uskon oppineeni etsimäni/haluamani. Opin ennen kaikkea budjetinhallintaa, josta uskon olevan hyötyä myös henkilökohtaisten hankintojen kanssa. Luennot sisällöltään vaihtelevia ja kokonaisuudessaan pystyttiin käymään läpi oleellisemmat osaalueet. Hyvää oli luonnollisesti se, että näin saimme tietoa ja näkemyksiä niinkin monen eri alan osaajalta. Halusin saada jotain ryhtiä ja systematiikkaa siihen, mitä olen tekemässä (projektisuunnittelu); nimiä ja termejä sille puuhastelulle. Uskon osaavani hahmottaa projektityötä paremmin ja laajaalaisemmin. Miten päättää projekti ja siirtää projektista opittu normaalikäytäntöön. Parasta oli ihana ryhmä, monitahoisia, erilaisia ihmisiä. Etenkin harjoitustyöt ovat olleet opettavaisia. Hyviä olivat myös projekti-ihmisten puheenvuorot, samoin projektitermistön aukaisu.

9 8 3 Projektit hallinnassa? -kartoitus YHTIS-projekti toteutti Projektit hallinnassa? -kartoituksen yhteistyössä Tampereen yliopiston uraja rekrytointipalveluiden kanssa elo-syyskuussa Idea kartoituksen tekemiseen syntyi, kun projektissa havaittiin, että projektityöskentelyyn johdattavat opinnot ovat opiskelijoiden taholta erittäin kysyttyjä, mutta niiden tarjonta yliopistossa näytti ainakin opinto-oppaiden valossa varsin vähäiseltä. Kartoituksen tavoitteena olikin selvittää melko nopealla aikataululla projektinhallinnan opetuksen tilaa Tampereen yliopistossa. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti, 1) onko yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan käsityksen mukaan opiskelijoille tarjolla riittävästi projektinhallinnan opintoja ja 2) ovatko tällaiset opinnot tarpeellisia ja jos ovat, minkä tahon opetusta pitäisi järjestää. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin, miten hyvin opettajat ja tutkijat tunnistavat työssään projektimaisen työn piirteitä ja kuinka suuri osa heidän työajastaan kuluu projektiluontoisten tehtävien parissa. 3.1 Kartoituksen toteutus ja vastaajien kuvailua Kartoitus toteutettiin www-kyselynä, jolloin siihen osallistuneet henkilöt täyttivät kyselylomakkeen internetissä. Kartoituksen kohderyhmänä oli Tampereen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunta, joka pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman laajasti erilaisten sähköpostilistojen kautta (laitosten omat sähköpostilistat sekä opettajat-lista). Listoille lähetettiin sähköpostiviesti, jota listan ylläpitäjää pyydettiin lähettämään eteenpäin. Sähköpostiviestissä esiteltiin lyhyesti kartoitus ja sen tarkoitus sekä ilmoitettiin www-osoite, jossa kyselylomake oli mahdollista täyttää. Kyselylomake on liitteenä. Käytetyn aineistonkeruumenetelmän perusteella on mahdotonta tietää, kuinka laajasti sähköpostiviesti on lopulta tavoittanut yliopiston henkilökuntaa. Viesti on saattanut jäädä lähettämättä edelleen joillakin laitoksilla tai yliopistossa voi olla tutkimus- ja opetushenkilökuntaa, jotka eivät kuulu em. sähköpostilistoille eivätkä siten ole saaneet pyyntöä osallistua kartoitukseen. Vaikka otantamenetelmä ei tuottanutkaan kohdejoukosta edustavaa otosta, voitaneen kuitenkin olettaa, että kartoituksen tulokset antavat jonkinlaisia suuntaviivoja siitä, mikä on projektinhallinnan opetuksen tilanne Tampereen yliopistossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 90 Tampereen yliopiston työntekijää. Vastaajista suurin osa (60 %) kuului opetusta antavaan henkilöstöön, reilut 30 % vastaajista ilmoitti nimikkeekseen tutkija ja noin 8 % vastaajista kuului ryhmään Muut, joka sisältää esim. suunnittelijat ja projektipäälliköt. Kyselyyn vastanneiden nimikkeet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nimikkeet Nimike N % Tutkija 29 32,2 Professori 25 27,8 Lehtori 12 13,3 Yliassistentti 10 11,1 Muut 7 7,8 Assistentti 4 4,4 Tuntiopettaja 3 3,3 Yhteensä ,0

10 9 Kartoitukseen osallistui henkilöitä kaikista Tampereen yliopiston kuudesta tiedekunnasta sekä lisäksi kahdesta erillislaitoksesta. Yksi vastaaja ei ilmoittanut yksikköään. Vastaajien jakautuminen tiedekunnittain näkyy taulukosta 2. Taulukkoa tarkasteltaessa kannattaa kuitenkin panna merkille, että vastanneiden määrä ei ole oikeassa suhteessa tiedekuntien kokoon nähden ja lisäksi on huomioitava, että vastauksia tuli hyvin epätasaisesti eri laitoksilta. Nämä seikat ilmentävät osaltaan otantaan liittyviä haasteita. Taulukko 2. Vastaajien jakautuminen tiedekunnittain Tiedekunta N % Yhteiskuntatieteellinen TDK 30 33,7 Humanistinen TDK 15 16,9 Informaatiotieteiden TDK 13 14,6 Lääketieteellinen TDK 13 14,6 Kauppa- ja hallintotieteiden TDK 8 9,0 Kasvatustieteiden TDK 6 6,7 Erillislaitos 4 4,5 Yhteensä ,0 Kyselyyn osallistuneista 73 prosentilla työsuhde oli yliopistossa määräaikainen ja lopuilla (27 %) vakinainen. Tampereen yliopiston vuoden 2001 henkilöstökertomuksen mukaan määräaikaisia työsuhteita yliopistossa oli 60 % kaikista työsuhteista. Tutkimushenkilöstöstä määräaikaisena työskenteli jopa 98 %, kun taas opetushenkilöstöstä määräaikaisia oli noin 40 % henkilöstöstä. (Tampereen yliopiston henkilöstökertomus 2002, 15.) Kyselyyn vastanneista yli kolmannes oli tutkijoita (ks. taulukko 1), mikä selittänee tässä kartoituksessa esiintyvää suhteellisesti suurempaa määräaikaisten henkilöiden joukkoa kuin Tampereen yliopistossa keskimäärin. Vastaajat olivat työskennelleet Tampereen yliopistossa keskimäärin noin kahdeksan vuotta, mutta hajonta vastaajien välillä oli kohtalaisen suurta vaihdellen alle vuoden työkokemuksesta 39 vuoteen (s=7.54, md=6.50). Muiden työnantajien kuin Tampereen yliopiston palveluksessa vastaajat olivat olleet myös keskimäärin noin kahdeksan vuoden verran. Hajontakin oli samaa luokkaa Tampereen yliopistossa vietettyjen työvuosien kanssa vaihdellen alle vuoden pituisesta työkokemuksesta 31 vuoteen (s=8.26, md=5). 3.2 Kartoituksen tulokset Projektimaiseen työhön käytetty aika ja työn luonne Projektimaiseen työhön käytetty aika vaihteli hyvin paljon vastaajien välillä, mutta keskimäärin siihen käytettiin aikaa noin 20 tuntia viikossa (s=15.45, md=15). Useassa vastauksessa tuotiinkin esille, että viikoittaista projekteihin käytettyä työaikaa oli vaikea arvioida, sillä on mahdoton vastata, missä kulkee projektin raja. Vain kahdeksan vastaajaa (10 %) ilmoitti, että he eivät käytä työaikaansa lainkaan projektimaisessa työssä. Toisaalta yli 30 prosentilla vastaajista projektimaiseen työhön kului aikaa tuntia viikossa. Jotkut vastaajista kertoivat, että heidän koko työaikansa menee projektiluonteiseen työhön sen tarkemmin ilmoittamatta, kuinka monta tuntia he työskentelevät viikossa. Heille projektimaisen työn osuudeksi laskettiin 37 viikkotyötuntia. Kuusi vastaajaa oli jättänyt vastaamatta kysymykseen tai vastauksesta ei käynyt selkeästi ilmi projektimaiseen työhön kuluvaa aikaa. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat käyttivät viikossa enemmän aikaa projektimaiseen työhön kuin vakinaisissa työsuhteissa olevat (t (50,56)= -2,39, p=.02).

11 10 Projektimaisen työn luonnetta koskevaan kysymykseen vastasi 81 henkilöä. Useilla vastaajista oli meneillään useampia kuin yksi projektiluonteinen työtehtävä, jolloin mainintoja erilaista työtehtävistä kertyi yhteensä 111 kappaletta (ks. kuvio 1). Projektimaisesta työstä suurin osa (58 %) liittyi erilaisiin tutkimusprojekteihin. Moni vastaaja oli tässä kohtaa myös eritellyt tutkimusprojektin toteuttamiseen tyypillisesti kuuluvia vaiheita: tutkimussuunnitelman laatiminen, yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen hankkiminen, henkilökunnan rekrytointi, budjetin seuranta sekä tulosten raportointi ja julkaiseminen. Vastausten perusteella ei ollut aina helppoa tehdä eroa tutkimus- ja muiden kehityshankkeiden välillä. Muulla kehityshankkeella tarkoitetaan tässä sitä, että hankkeen pääasiallinen tehtävä ei ole tutkimus, vaan toiminnan kehittäminen jotenkin muuten tai vastaaja ainakin tekee hankkeessa jotakin muuta kuin tutkimusta, esimerkiksi suunnittelutehtäviä. Tällaisia projektimaisia työtehtäviä oli seitsemällä prosentilla vastaajista. Opetukseen tai sen kehittämiseen liittyi 14 % projektiluonteisesta työstä. Tyypillinen esimerkki tässä kategoriassa oli jonkin uuden kurssin tai opintokokonaisuuden suunnitteluprosessi. Julkaisutoiminnasta oli kuusi mainintaa, esimerkkinä kirjan toimittaminen. Yksikön imagon kohentamistyöksi (neljä mainintaa) laskettiin esimerkiksi laitosten huippuyksikköhaut. Projektiluonteiseksi työksi oli ilmoitettu myös joukko erilaisia työtehtäviä (13 mainintaa), joita on vaikea sijoittaa mihinkään edellä mainituista luokista. Tähän luokkaan Muu kuuluivat mm. uuden yksikön ja tieteellisen seuran perustaminen sekä tutkijakoulun johtaminen. Tutkimusprojekti (n=64) 58 Opetus ja sen kehittäminen (n=16) 14 Työn luonne Muu (n=13) Muu kehityshanke (n=8) 7 12 Julkaisutoiminta (n=6) 5 Yksikön imago (n=4) 4 Kuvio 1. Projektimaisen työn luonne Prosenttia maininnoista (N=111) Projektinhallinnan opetuksen tarjonta ja tarve yliopistossa Lähes puolet vastaajista (49 %) oli sitä mieltä, että heidän yksikkönsä opetustarjonnassa ei ole lainkaan tarjolla projektinhallinnan opetusta opiskelijoille, kun taas viidesosa vastaajista ilmoitti jonkinlaista opetusta löytyvän. Huomionarvoista on myös se, että kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa, oliko heidän yksikössään tarjolla opiskelijoille jonkinlaista projektinhallinnan opetusta vai ei. Vastaajia pyydettiin myös vapaamuotoisesti kertomaan, millaista projektinhallinnan opetusta opiskelijoille tällä hetkellä yksikössä järjestetään. Vastausten perusteella Tampereen yliopistossa näyttää olevan vain muutamia oppiaineita, joissa opiskelijoille järjestetään projektiopintoja. Kuvausten

12 11 mukaan nämä opinnot vaihtelevat muun opetuksen ohessa pidettävistä muutaman tunnin luennosta varsin mittaviin jopa viiden opintoviikon laajuisiin projektitöihin, joiden aikana käydään läpi aivan oikea pieni suunnittelu- ja toteutustyö. Tehtävänannot näihin projekteihin tulevat usein ulkopuolisilta tahoilta, mikä tekee oppimiskokemuksista hyvin autenttisia. Vastaajien antamista opintojaksokuvauksista kävi kuitenkin ilmi, että painopiste projektiopinnoissa on yleensä kulloisenkin projektin aiheessa eikä opinnoissa käsitellä juurikaan esimerkiksi projektin rahoitusta, riskien hallintaa tai taloushallintoa. Lomakkeen väittämäkysymyksillä (kysymykset ) kartoitettiin mm. projektinhallintakoulutuksen saatavuutta ja tarpeellisuutta yliopistossa sekä projektinhallintaan liittyvien käsitteiden tuntemista. Näyttää siltä, että väittämiin on ollut melko hankala vastata, sillä useissa väittämissä puuttuvia vastauksia on suhteellisen paljon, kuten myös keskimmäisiä, ei samaa eikä eri mieltä - vastauksia. Tästä huolimatta kartoitus kuitenkin osoitti erittäin selkeästi, että projektinhallinnan opetus koetaan työtehtävien kannalta tärkeäksi ja hyödylliseksi, mutta opetusta ei ole tarjolla tarpeeksi yliopistossa. Jopa yli 90 % väittämään Projektinhallintakoulutusta pitää järjestää yliopistossa (väittämä käännetty) vastanneista oli väitteen kanssa samaa mieltä, mikä kertoo hyvin selvästi koulutuksen tarpeellisuudesta. Eri mieltä tästä asiasta ei ollut kukaan. Projektinhallinnan opetuksen tarpeesta kertoo myös se, että alle 10 % väittämiin vastanneista koki, että opetusta on tarjolla omassa yksikössä tarpeeksi joko erillisenä tai muuhun opetukseen kytkettynä (ks. kuvio 2.) Prosenttia Kolutusta tarjolla riittävästi omassa yksikössä opetuksen ohella (N=76) Väittämä Koulutusta tarjolla riittävästi erillisenä omassa yksikössä (N=76) Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä Kuvio 2. Projektinhallinnan opetuksen tarjoaminen opiskelijoille omassa yksikössä Siitä huolimatta, että projektinhallinnan opetusta kaivattiin selkeästi lisää, oli vastaajilla vaikeuksia ottaa kantaa siihen, kenen vastuulle opetus parhaiten sopisi: lähes 40 % väittämiin vastanneista ei ollut eri eikä samaa mieltä siitä, pitäisikö oman yksikön vai jonkin muun yksikön järjestää opiskelijoille projektinhallinnan opetusta. Epävarmoja oltiin myös siitä, opiskelevatko oman laitoksen opiskelijat projektinhallintaa muilla laitoksilla. (Ks. kuvio 3.)

13 12 Prosenttia Oman yksikköni tulisi järjestää lisää koulutusta (N=74) Muiden yksiköiden tulisi järjestää lisää koulutusta (N=74) Yksikkömme opiskelijat opiskelevat projektinhallintaa muilla laitoksilla (N=70) Väittämä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä Kuvio 3. Projektinhallinnan opetuksen järjestäminen opiskelijoille Vastaajien oli mahdollista kertoa avoimella vastauksella tarkemmin, millaista yliopistoopiskelijoille järjestettävän projektinhallinnan opetuksen heidän mielestään pitäisi olla sekä eritellä, minkä tahon opetusta tulisi järjestää. Opetusta toivottiin etenkin projektinhallinnan ammattilaisilta, jolloin opettajana voisi toimia esimerkiksi menestynyt, osaava projektikoordinaattori, joka osaa selkeyttää projektinhallinnan ydinasioita ja esittää ne kuulijakunnalle soveltuvalla tavalla. Toisaalta myös jonkinlainen kytkös oman aineen substanssiin ja laitoksen henkilökuntaan nähtiin välttämättömänä: oma laitos on tarpeen osana koulutusta, koska tietämys ammatillisesta orientaatiosta ja työelämän tehtäväkentästä on täällä. Joidenkin vastaajien mielestä paras vaihtoehto projektinhallinnan opetukselle olisi opiskelijoiden ottaminen mukaan laitoksen projekteihin mieluiten palkattuina projektiapulaisina sillä pelkän teorian opiskelun ei uskottu johtavan kovin hyvään tulokseen. Oman laitoksen katsottiin usein olevan paras mahdollinen opetuksen antaja projektien substanssin osalta, mutta toisaalta myös myönnettiin, että projektinhallintaan oleellisesti kuuluvat talouden hallinta ja johtaminen tuntuivat olevan laitoksissa huomattavasti vähäisemmällä osaamisella. Tähän asti projektin johtamisen on voinut oppia sink or swim -tyylillä, ja voisi helpottaa elämää, jos jotakin opastustakin olisi kommentoi eräs vastaaja. Osaamista näillä alueilla toivottiin löytyvän erityisesti projektinhallinnan ammattilaisilta, ulkopuolisilta konsulteilta tai toisaalta yliopiston sisältä esimerkiksi Ura- ja rekrytointipalveluista tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Täsmällinen kannanotto opetuksen järjestäjästä tuotti kuitenkin useille vastaajista vaikeuksia. Laitosten tarve käyttää oman laitoksen ulkopuolisia kouluttajia heijastuu myös vastaajien näkemyksissä siitä, miten he näkevät yksikkönsä opettajien kyvyt ohjata opiskelijoita projektinhallinnassa sekä siinä, kuinka hyvin he arvelevat opettajien ylipäänsä tuntevan projektinhallintaan liittyviä käsitteitä. Vain alle viidennes opiskelijoiden ohjaamista koskevaan väittämään vastanneista oli sitä mieltä, että opettajien opiskelijoille antama ohjaus projektinhallinta-asioissa on hyvällä mallilla. Hieman useampi mutta kuitenkin vain noin joka neljäs uskoi, että laitoksen opettajat tuntevat riittävästi projektinhallintaan liittyviä käsitteitä, kuten henkilöstön, kommunikaation ja riskien hallinta. (Ks. kuvio 4.) Myös kartoitukseen vastaajille projektinhallinnan käsitteet tuottivat päänvaivaa, sillä muutamissa vastauksissa oli kommentoitu, että kysymys oli vaikea, siihen oli hankala vastata tai ei oikein ymmärretty, mitä projektinhallinnan käsitteillä tarkoitetaan.

14 13 Prosenttia Yksikköni opettajat osaavat ohjata opiskelijoita projektinhallinnassa (N=73) Väittämä Yksikköni opettajat tuntevat projektinhallinnan käsitteet (N=72) Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä Kuvio 4. Opettajien kyky ohjata opiskelijoita projektinhallinnassa sekä opettajien projektinhallintaan liittyvien käsitteiden tuntemus Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös sitä, missä vaiheessa opintoja projektinhallinnan opetusta olisi hyödyllisintä järjestää opiskelijoille. Monenlaiset vaihtoehdot saivat vastauksissa kannatusta, ja ne on esitetty taulukossa 3. Suurin osa vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, että opetus sopisi parhaiten opintojen loppupuolelle (ainakin osittain syventäviin opintoihin) tai jatko-opintoihin. Toisaalta melko monet vastaajista olivat valmiita sijoittamaan projektinhallinnan opetusta myös aineopintoihin. Tällöin ideana oli usein pro gradu -tutkielman tekoprosessin näkeminen projektina, jonka läpiviemistä saattaisi helpottaa aineopinnoissa suoritettu projektinhallintaa käsittelevä opintojakso. Taulukko 3. Missä vaiheessa projektinhallinnan opetusta kannattaisi järjestää? Opintovaihe, johon projektinhallintakoulutus N % sopisi parhai- ten Aine-/syventävät opinnot 16 20,8 Syventävät/jatko-opinnot 16 20,8 Syventävät opinnot 12 15,6 Jatko-opinnot 10 13,0 Aineopinnot 9 11,7 Sopii kaikkialle/koko koulutuksen 9 11,7 ajan Muu järjestely 3 3,9 Perusopinnot 2 2,6 Yhteensä ,0 Se, miksi projektinhallinnan opetus nähtiin erittäin tarpeellisena osana tutkintoa, selittynee melko pitkälti sillä, että suurin osa (63 %) vastaajista uskoi, että oman laitoksen opiskelijat sijoittuvat valmistumisensa jälkeen sellaisiin tehtäviin, joissa he tarvitsevat projektinhallintataitoja. Toisaalta jatko-opintojen saamasta suurehkosta kannatuksesta koulutuksen järjestämisen ajankohdaksi voidaan ehkä päätellä, että erityisesti tutkijoiden tai tutkijoiksi aikovien ajatellaan tarvitsevan projektinhallinnan opetusta yliopistossa. On kuitenkin huomion arvoista, että tämänkin väittämän kohdalla kol-

15 mannes vastaajista oli ei eri eikä samaa mieltä eli kannan ottaminen opiskelijoiden työelämätarpeisiin tuotti vaikeuksia. Tämä voi olla osoitus siitä, että laitoksen henkilökunnalla ei sittenkään ole kovin tarkkaa tietoa opiskelijoiden työllistymisestä. 14

16 15 4 Yhteenveto Muutokset työelämässä ovat johtaneet siihen, että töitä tehdään yhä enenevässä määrin erilaisissa projekteissa. Kun työ organisoidaan projektiksi, on tavoitteena usein työnteon tehostaminen. Jos projekti on hyvin suunniteltu ja se pidetään hallinnassa, onkin työn tehostuminen realistinen tavoite. Toisaalta projektityöskentelylle näyttää olevan tyypillistä, että samoja virheitä toistetaan projektista toiseen: aikataulut eivät pidä, työmäärät ylittyvät tai lopputulos ei vastaakaan asetettua tavoitetta (Ruuska 1999). YHTIS-projektin ja Ura- ja rekrytointipalveluiden projektinhallinnan opetuksen tarjontaa ja tarvetta kartoittava kysely osoitti, että laitoksilla tiedostetaan työelämässä tapahtuneet muutokset. Suurin osa vastaajista arveli, että laitoksen opiskelijat tulevat työllistymään valmistumisensa jälkeen erilaisiin projekteihin. Monet vastaajista myös kertoivat omakohtaisia kokemuksia, miten projektinhallintataitojen puuttuminen ja kaiken kantapään kautta oppiminen on vaikeuttanut omaa työtä vuosien varrella. Vastaajat kokivatkin projektinhallintataitoihin johdattelevan opetuksen järjestämisen yliopisto-opiskelijoille erittäin tärkeänä, mutta samalla he toivat esille, ettei opetusta ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. Projektinhallintataitoja voidaan hyvin alkaa harjoitella jo opiskeluaikana, sillä yliopistosta valmistuva vie läpi ainakin yhden selkeän projektin, kandidaatin tai pro gradu -tutkielman. Toki moni muukin opintojakso tai tehtävä miksei myös koko opiskeluaika on mahdollista nähdä projektina. Projektinhallintaa voidaan opettaa opiskelijoille erillisenä kokonaisuutena, kuten YHTIS-projektissa tehtiin. Opiskelijat voivat myös suorittaa jonkin oman pääaineen keskeisen opintojakson projektimaisesti työskennellen, kuten joissakin oppiaineissa onkin tehty. Tällöin opetuksessa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota substanssiosaamisen lisäksi myös esimerkiksi projektin rahoitukseen ja johtamiseen. Projektimaisen työskentelyn oppimista voidaan tukea myös erilaisilla opetusmenetelmillä. Esimerkiksi tutkivaan oppimiseen perustuvissa opetusmenetelmissä opiskelijat toimivat ryhmässä asiantuntijoina. Oppimisen tavoitteena on paitsi opiskeltavan asian omaksuminen myös ongelmanratkaisu-, tiedonhankinta-, vuorovaikutus-, itseohjautuvan oppimisen sekä oman oppimisen arvioinnin taitojen kehittyminen, jotka ovat kaikki tarpeellisia taitoja projekteissa työskenneltäessä. (Ks. Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999.) Kun Suomen yliopistoissa siirrytään kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen syksyllä 2005, pitäisi uusissa tutkinnoissa näkyä entistä paremmin opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen (Yliopistojen kaksiportaisen tutkinnon toimeenpano 2002). Projektinhallinnan opetuksen sisällyttäminen tutkintoon tavalla tai toisella voisi olla yksi selkeä askel tähän suuntaan.

17 16 Lähteet Fangel, M The process of advancing project management in organisations. Esitys Nordnet konferenssissa Jokinen, T., Peltoniemi, M. & Karivalo, P Critical success factors in high technology projects. Project Perspectives 27 (1), Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Pelin, R Projektinhallinnan käsikirja. Helsinki: Gummerus. Projektin johdon pätevyys: Osaamisjäsentely Projektiyhdistys. Saatavilla www-muodossa. <http://www.pry.fi/sertifiointi/patevyys2001.pdf> Puskala, R Projektiyhdistyksen toiminnanjohtajan puhelinhaastattelu Ruuska, K Projekti hallintaan. Jyväskylä: Gummerus. Stewart, T. A Intellectual capital. The new wealth of organizations. London: Nicholas Brealey Publishing Ltd. Tampereen yliopiston henkilöstökertomus vuodelta Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Saatavilla www-muodossa. <http://www.uta.fi/hallintokeskus/hela/asiakirjat/henkkert2001.pdf> Yliopistojen kaksiportaisen tutkinnon toimeenpano Opetusministeriön työryhmän muistio 39:2002. Saatavilla www-muodossa. <http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/39_02tutkintorak/39_02tutkintorak.pdf>

18 17 LIITE: Kyselylomake Projektinhallintakysely Hyvä opettaja/tutkija, Kartoitamme Tampereen yliopiston eri laitosten projektinhallintaan liittyvien taitojen opetuksen tilannetta ja mahdollista ko. aiheen opettamisen lisätarvetta. Vastaamalla kyselyyn voit osallistua elokuvalippujen arvontaan. 1. Taustatietoja 1. Mikä on nimikkeesi? (esim. tutkija, professori) 2. Kuinka monta vuotta olet ollut töissä Tampereen yliopistossa? 3. Kuinka monta vuotta olet ollut muiden työnantajien palveluksessa yhteensä? 4. Onko nykyinen virka- tai työsuhteesi Vakinainen Määräaikainen 5. Mikä on laitoksesi tai yksikkösi nimi 6. Kuinka monta tuntia viikossa sinulla kuluu projektimaiseen työhön keskimäärin? Projektiluonteisella työllä tarkoitetaan esim. laitoksen sisäisiä ja ulkoisia tutkimus- ja kehityshankkeita 7. Kerro tarkemmin millaista projektimainen työsi on.

19 18 2. Projektinhallintakoulutus opiskelijoille - taustoja 1. Onko laitoksenne/yksikkönne opetuksessa tarjolla projektinhallintakoulutusta opiskelijoille? (Projektinhallinnalla tarkoitetaan esim. projektin ja aikataulujen suunnittelua, rahoitusta, riskienhallintaa, projektin johtamista, projektien budjetointia ja taloushallintoa..) Ei En osaa sanoa Kyllä 2. Kerro tarkemmin millaista koulutusta opiskelijoille tarjotaan? (Esim. kuinka monta opintoviikkoa, miten sitä opetetaan, onko erillinen kurssi vai muiden kurssien yhteydessä) 3. Projektinhallintakoulutus opiskelijoille Miten hyvin seuraavat väitteet pitävät mielestäsi paikkaansa? 1=ei pidä ollenkaan paikkaansa 5=pitää täysin paikkansa 1. Omalla laitoksellani/yksikössä on tarjolla riittävästi erillistä projektinhallintakoulutusta opiskelijoille 2. Oman laitokseni/yksikköni opetuksen ohessa käsitellään riittävästi myös projektinhallintaan liittyviä asioita 3. Oman laitokseni/yksikköni opettajat eivät tunne riittävän hyvin projektinhallinnan käsitteitä 4. Oman laitokseni/yksikköni opettajat osaavat ohjata opiskelijoita projektinhallinnassa riittävän hyvin 5. Laitoksemme/yksikkömme opiskelijat opiskelevat projektinhallintaa muilla laitoksilla 6. Laitoksemme/yksikkömme opiskelijat

20 19 eivät sijoitu projektinhallintataitoja vaativiin tehtäviin valmistumisen jälkeen 7. Oman laitokseni/yksikköni tulisi järjestää lisää projektinhallintakoulutusta opiskelijoille 8. Muiden laitosten/yksiköiden tulisi järjestää lisää projektinhallintakoulutusta laitoksemme/yksikkömme opiskelijoille 9. Projektinhallintakoulutusta ei tarvitse järjestää yliopistossa ollenkaan Jos koet, että projektinhallintakoulutusta pitäisi mielestäsi tarjota opiskelijoille, niin millaista sen tulisi olla ja minkä tahon tulisi sitä järjestää? 11. Mihin vaiheeseen opintoja projektinhallintakoulutus mielestäsi sopii parhaiten? (perusopinnot, aineopinnot, syventävät, jatko-opinnot) 12. Muuta kommentoitavaa kyselystä tai projektinhallintaan liittyvistä asioista. Tämän kyselyn toteuttaja on Tampereen yliopiston YHTIS-projekti kumppaninaan Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut. Kiitos ajastasi ja hyvää syyslukukautta!

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Opintori 2012 Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Jaana O. Liimatainen, Satu Lampila ja Anne Jurvakainen Sakari Nikkilä Oulun yliopisto, Oulun yliopisto, TaTK Osaamisen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot