Lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet"

Transkriptio

1 Lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet Erika Turunen, Aune Flinck & Saija Sambou Erika Turunen, Aune Flinck ja Saija Sambou 1

2 Mediation in Intimate Relationship Violence implications and challenges - lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaiden kriminologisen yhteistyöneuvoston (NSfK) rahoittama tutkimus Tutkijaryhmä: Erika Turunen, Saija Sambou ja Aune Flinck Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Tutkimuksen taustaa Lakivaliokunnan (LaVm 13/2005) mietintö CEDAW:n (YK:n kaikkinaista naisten syrjintää vastustava komitea) huolenaiheet suomalaisesta sovittelulaista ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta Lähisuhdeväkivallan sovitteluun kohdistuva kritiikki Aikaisempien tutkimusten tuottama tieto mm.sambou & Uotila (2010). Jyrki Kataisen hallitusohjelman ( ) kirjaus Hallituksen tasa-arvo-ohjelma Naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivallan erityisluonne Uuden tutkimustiedon tarve lsvv. sovittelun mahdollisuudet ja rajat? Lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämishaasteet? Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Lähisuhdeväkivallan sovittelu tilastoina Suomessa vuonna 2011 Flinck, Säkkinen & Kuoppala, 2012 Vuonna 2011 sovitteluun ohjattiin lähisuhdeväkivaltarikosta taustalla rikoslain muutos Sovittelu käynnistyi 1209 (62%) esitetyn tapauksen osalta Käynnistyneistä lähisuhdeväkivallan sovitteluista keskeytyi 13 % (163) Valtaosa (70%) sovitteluun ohjatuista lähisuhdeväkivaltarikoksista oli pahoinpitelyjä Huom! Vain poliisi tai syyttäjä saa ohjata lähisuhdeväkivaltaa sisältäviä rikoksia sovitteluun Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Tutkimustehtävät Millä tavoin korjaavan oikeuden periaatteet ja uhrin oikeudet toteutuvat lähisuhdeväkivallan sovittelussa? Toteutuuko osallistujien aito vapaaehtoisuus vai joutuvatko erityisesti uhrit painostettuina osallistumaan lähisuhdeväkivallan sovitteluun? Toteutuuko lähisuhdeväkivallan sovittelu uhrin ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla? Millaisina sovittelijat kokevat omat valmiutensa sovitella lähisuhdeväkivaltaa? Antaako lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden erityiskoulutus sovittelijoille riittävät valmiudet lähisuhdeväkivallan sovitteluun? Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Restoratiivinen eli korjaava oikeus Ihmiset kohtaavat ja ovat kykeneviä ratkomaan ongelmia ja selviytymään ongelmatilanteista Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen Uhrin hyvittäminen, epäillyn vastuuttaminen Rikoksentekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi Yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen Rikosseuraamuksen yhteisölliset ja korjaavat käsittelytavat korostuvat Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Lähisuhdeväkivallan uhrin oikeudet Sovittelulain mukaisesti: vapaehtoisuus, luottamuksellisuus, osallisuus, turvallisuus, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus Oikeus riittävään tietoon menettelystä ja sen merkityksestä Aktiivisuus ja osallisuus omassa asiassaan osapuolten tarpeet, intressit ja tavoitteet ohjaavat sovittelua, ratkaisut syntyvät osapuolten tahdonmukaisesti Oikeus tukihenkilöön ja avustajaan Oikeus tulla kuulluksi Oikeus keskeyttää sovittelu missä vaiheessa tahansa Oikeus korvauksiin ja hyvittämiseen Ei sopimuspakkoa, ei anteeksiantamisen vaatimusta Uhridirektiivi (2012/29/EU) voimaan Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Lähisuhdeväkivallan sovittelun kritiikkiä? Osallistumiseen painostaminen, pakottaminen Turvallisuusuhka, pelko, uhrin uudelleen uhriutuminen Uhri ei tiedä menettelytapoja eikä mitä häneltä odotetaan Menetelmien puolueellisuus Voima- ja valtasuhteiden epätasapaino Liian monimutkaisia asioita Lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä ei tunneta Vastuu ratkaisuista siirtyy uhrille Epäilty saa selitellä ja jatkaa väkivaltaista käyttäytymistään Turvaudutaan liian kevyisiin ratkaisuihin Uhri jää ilman apua ja tukea, jos tekijä ei toimi sovittujen ehtojen mukaan Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Aineiston keruu suunnitelmassa Haastatella lähisuhdeväkivallan sovittelussa olleita osapuolia Haastatella lähisuhdeväkivallan sovittelijoita Analysoida lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksessa olleiden kehittämistehtävät Osallistuva havainnointi lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksessa Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 97 lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden erityiskoulutukseen osallistuneiden vapaaehtoissovittelijoiden vv laatimaa kehittämistehtävää, analyysi 20 muuttujasta SPSS-ohjelmalla ja deduktiivinen sisällönanalyysi samasta aineistosta tutkijoiden kahden koulutusviikonlopun aikana (v. 2012) kokoama havaintoaineisto lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksesta - deduktiivinen sisällönanalyysi kolme puolistrukturoiduin kysymyksin toteutettua ryhmähaastattelua (v. 2012), joihin osallistui 31 lähisuhdeväkivallan koulutuksessa olevaa sovittelijaa - aineisto nauhoitettiin ja analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä koulutuksessa olleille sovittelijoille toteutettiin webropol-kysely (v. 2013) koulutuksen päätyttyä Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Rikosnimikkeet lähisuhdeväkivallan sovitteluissa Suurin osa, 71% vv sovitteluun tulleista lähisuhdeväkivaltarikoksista oli pahoinpitelyjä. Noin 10 % liittyi myös muu rikos kuten esimerkiksi laiton uhkaus. Lievän pahoinpitelyn rikosnimikkeellä olevia tapauksia oli materiaalin perusteella vain muutama (n=4). Törkeitä pahoinpitelyitä oli materiaalissa mukana kaksi. Yhdessä tapauksessa oli pahoinpitelyn ja laittoman uhkauksen lisäksi ampuma-aserikkomus Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Sovitteluun ohjatun väkivallan konteksti Useimmissa tapauksissa väkivallan teko tapahtui yksityisellä paikalla; 79 % väkivallan teoista tapahtui kotona,12 % tapahtui julkisella paikalla, kuten ravintolassa tai kadulla. Väkivallasta epäiltynä oli useimmiten mies 74 %. Noin puolessa tapauksista osapuolet elivät yhdessä. Avioliitossa oli 26 %, 8 % osapuolet olivat eronneita. Yhdessä tapauksessa oli kyseessä kahden naisen (sisarusten välinen) välinen väkivalta. Osapuolet kertoivat suhteen jatkuvan väkivallasta huolimatta 55 % tapauksista. Lapset olivat olleet läsnä väkivaltatilanteessa 37 % tapauksista. Usein väkivalta alkoi riitelystä tai sanaharkasta, joka johti fyysiseen väkivaltaan. Väkivalta ilmeni myös uhkailuna, kontrolloimisena ja huorittelemisenajne. Lapsia käytettiin väkivallan välikappaleina esimerkiksi uhkaamalla toista vanhempaa lapsen menettämisellä Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Sovitteluun ohjatun väkivallan konteksti Väkivallan syyksi kerrottiin joko miehen naista kohtaan tai naisen miestä kohtaan tuntema mustasukkaisuus Tilanteisiin liittyi uskottomuutta, epäilyä uskottomuudesta tai ärsyyntyminen flirttailevasta käyttäytymisestä. Naisten tekemä väkivalta oli kasvoihin lyömistä, potkimista, repimistä, esineellä, esim. pesäpallomailalla lyömistä, tavaroiden rikkomista, tekstiviestihäirintää ja tapon uhkauksia. Miehen tekemä väkivalta oli usein fyysistä lyömistä, se saattoi olla potkimista, kuristamista, naisen lukitsemista johonkin huoneeseen, pään lyömistä lattiaan ja tavaroiden rikkomista Päihteet liittyivät lähisuhdeväkivaltarikoksiin useimmissa tapauksissa. Puolessa tapauksista molemmat osapuolet olivat päihteiden vaikutuksen alaisina. Noin kolmasosassa tapauksista väkivaltaa tapahtui suhteessa ensimmäisen kerran Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Sovittelun motiivit Uhrien motiivina osallistumiselleen halu ymmärtää, miksi tekijä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti Molemmilla osapuolilla usein motiivina oikeudenkäynnin välttäminen Sovittelulla haluttiin korjata tilanne, motiivina tunteet toisiaan kohtaan ja parisuhteen toimivuus silloin, kun viina ei kuvioissa. Molemmat osapuolet käyttävät nykyään paljon alkoholia, asianomistajan kertomuksessa tulee esille toive saada muutosta elämäntilanteeseen. Kumpikaan osapuoli ei kiistä osuuttaan tapahtuneissa ja tässä tapauksessa korjaavan oikeuden merkitys nousee hyvin esille Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Toteutuuko vapaaehtoisuus? Erillistapaamiset aina ennen yhteistä sovittelutapaamista - molempien vapaaehtoisuuden varmistaminen, osapuolten tarpeiden, tavoitteiden ja kertomusten kuuleminen, voimavarojen arviointi yhteiseen sovitteluistuntoon osallistumiseen, osapuolten tarpeiden, tavoitteiden ja odotusten kuuleminen. Väkivallan luonteen ja sovittelun motiivien selvittäminen - tarvittaessa sovittelu keskeytyy jo tässä vaiheessa, jos sovittelun edellytykset eivät täyty. Asianomistajan painostamista harvoin tai ei ollenkaan Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Tunnistavatko sovittelijat valtaepätasapainon? Erillistapaamiset mahdollistavat painostuksen ja valtaepätasapainon tunnistamisen. Uhrin painostamista sovitteluun ei kehittämistehtävissä kuvatuissa sovitteluissa tullut esiin 79 (n=97) tapauksessa. Sovittelun yhteydessä käyty keskustelu selkiytti käsitystä väkivallan luonteesta, jos uhri ei ollut tunnistanut kaikkia häneen kohdistuneita väkivallan muotoja väkivallaksi. Keskustelu saattoi myös kirkastaa uhrille halua irtautua riippuvuussuhteesta väkivallan tekijään ja hakea muutosta omaan elämään. Joskus uhrille selitettävä, että hän on uhri esim. vanhemmat aikuisten lasten uhreina, parisuhteissa on helpompi tunnistaa, kuka on uhri, muissa lähisuhteissa vaikeampaa Erillistapaamisissa uhri saa kertoa oman tarinansa ja se auttaa selvittämään, kuka suhteessa on vallankäyttäjä Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Tapahtumien kuvaus täydentyy sovittelussa Noin joka neljännessä sovittelussa osapuolten kertomukset tapahtumista muuttuivat sovittelun aikana verrattuna esitutkintaaineistoon. Monissa esitutkintapöytäkirjoissa tekijäksi oli merkitty vain toinen osapuoli, mutta sovittelussa kävi usein ilmi, että molemmat olivat käyttäneet väkivaltaa. Koska sovittelussa osapuolten ei tarvitse pelata häviä tai voita peliä, he voivat näin ollen pohtia myös tapahtumaan johtaneita syitä ja mahdollistavat näin ollen toimintatapojen muuttamisen tulevaisuudessa. Asianomistajan ja epäillyn tarina ei ole varsinaisesti muuttunut sovittelun aikana, mutta poliisipöytäkirjan tietoihin on tullut lisää tietoa ja taustaa miksi näin tapahtui ja juttuun liittyen tunteet ja historia, mitä on tapahtunut eli mitkä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen. Webropol-kyselyn mukaan tarina täydentyi noin puolessa tapauksista Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Väkivalta usein molemminpuolista Haastattelujen mukaan väkivalta oli usein ollut molemminpuolista, vaikka esitutkintapöytäkirjassa vain toinen oli merkitty tekijäksi. Näin oli sekä niissä tapauksissa, joissa mies oli merkitty esitutkintapöytäkirjassa tekijäksi kuin naistenkin tekemissä väkivallanteoissa Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Muutokseen pyrkivää sovittelua Pahimman syyllisyyden tunteen ja häpeän jäädessä taka-alalle osapuolilla on suuremmat mahdollisuudet keskittyä itse asiaan ja sen analysointiin sekä mahdollisten itsessä tapahtuvien muutosten pohdiskeluun. Sovittelu voi olla varteenotettava keino perhesuhteen korjaamiseksi esimerkkitapauksessamme, vaikka tekijä ei myöntänyt kaikkia väkivaltaisia tekoja esitutkinnassa, mutta myönsi menetelleensä väärin ja haluavansa käsitellä asiaa. Keskustelun aikana oli mahdollisuus myös pohtia, miten tähän tilanteeseen on jouduttu ja miten tästä eteenpäin Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Toteutuuko lähisuhdeväkivallan sovittelu uhrin oikeuksia kunnioittavalla tavalla? Erillistapaamiset järjestettiin aina. Noin joka neljännessä tapauksessa uhrilla ei ole vaatimuksia. Vain 10 sopimukseen oli kirjattu korvausvaatimus. Painostusta ei ole havaittu, mutta keskeyttämisen kriteeristö vaikutti epäselvältä. Noin joka neljännessä tapauksessa rikoksesta epäillyn lupaus osallistua väkivallan katkaisuohjelmiin oli kirjattu sovittelusopimuksiin. Epäilty sitoutui työskentelemään väkivallattoman muutoksen eteen neljäsosassa tapauksista. Sopimuksen täyttymisen seuranta oli kirjattu sopimuksen 20 tapauksessa Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Sovittelun mahdollisuudet? Erillistapaamiset tärkeitä uhrin oikeuksien kannalta. Uhrin oikeudet sovittelussa otetaan huomioon ja tilanteet määritellään tapauskohtaisesti. Vahingonkorvausten saaminen, väkivallan tuomitseminen, tunteiden käsittely, turvallisuus ja kiireettömyys ovat osa uhrin oikeuksien turvaamista. Epäilty vastuutetaan sovittelussa. Uhri saa puhua ja häntä kuullaan - ahdistus helpottuu, ei tarvitse pelätä. Väärinkäsityksiä oiotaan puhumalla. Sovittelussa paljastuu enemmän kuin mitä rikosilmoitus kertoo. Sovittelu päätyi lopulta anteeksipyyntöön ja sopimuksen allekirjoittamiseen. Osapuolet sopivat, että erillään asuminen oli ainoa oikea vaihtoehto, vaikka uhri suhteen jatkumista näytti toivoneen. Tekijä sanoi, että oli parempi asua erillään, ettei tarvitse kuunnella uhrin nalkutusta. Väkivalta oli jatkunut kauan eikä tavoitteena ollut suhteen ennalleen palauttaminen, vaan teon korvaaminen ja anteeksipyyntö Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Sovittelun mahdollisuudet? Sovittelijat näkivät sovittelusta olleen usein hyötyä osapuolille. Osapuolet hyötyivät erityisesti siitä, että heitä tuettiin jatkopalveluihin hakeutumisessa ja osapuolten elämäntilanteisiin tuntui tulevan selkeyttä sovittelun aikana. Yli kahdessa kolmasosassa tapauksista osapuolet olivat hakeutuneet jatkopalveluihin sovittelun jälkeen. Tämä kirjattiin sopimuksiin vain puolessa tapauksista. Sovittelumenettelyssä tulisikin korostaa, että osapuolet voivat halutessaan kirjata sopimuksiin myös jatko- ja tukipalveluihin hakeutumisen. Lähes kaikki sovittelijat näkivät sovittelusta olleen apua niin asianomistajan kuin rikoksesta epäillyn elämäntilanteen parantumisessa. Lähes kaikissa vastauksissa nousi esille myös sovittelun positiivinen vaikutus väkivallattomuuteen pyrkimisessä Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Sovittelun keskeyttäminen? Sovittelun rajat? Haastavien tilanteiden käsittely? Osapuolten elämän moniongelmaisuus mitä voidaan korjata sovittelulla? Palveluverkoston yhteistyön puutteet? Tunti sovittelussa ei voi korjata pitkää historiaa eikä peruuttamattomasti rikki ollutta saada palautettua. Kelloa ei voi kääntää taaksepäin. Tulisiko moniongelmaiselta pariskunnalta, joka edelleen halusi jatkaa yhdessä, evätä pääsy sovitteluun Missä määrin rajoja tulisi laittaa esimerkiksi osapuolten moniongelmaisuudelle, arjen kaoottisuudelle tai väkivallan toistuvuudelle? Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Kokemukset lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksesta v Koulutusta pidetään korkeatasoisena. Koulutus antaa tarvittavat tiedot korjaavasta oikeudesta ja lähisuhdeväkivallan ilmiöstä. Antaa valmiudet käytännön työhön. Antaa valmiudet valtaepätasapainon tunnistamiseen. Case-harjoituksia kaivataan lisää Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Lähisuhdeväkivallan sovittelun erityistarpeet tunnistetaan, keskeytetäänkö sovittelu tarvittaessa? Keskeytetään, jos Epäily, että asianomistaja oli uhriutunut ja uskalsi kertoa vaan ne asiat, mitä hänen oli käsketty puhua. Pitkään jatkunut toistuva väkivalta. Uhri halusi asian käsittelyn etenevän ja selviävän, mutta oli mahdollista, että yhteistapaaminen pahentaisi hänen pelkoaan. Molemmilla osapuolilla oli asiantuntija-avun tarve. Pari oli hyvin epäsuhtainen; fiksu nainen ja avuton mies. Naisen kertomassa oli jotain salailua omasta osuudesta; oli liikaa epävarmuustekijöitä. Tilanne ei ole ollut tasapuolinen molemmille. Asianomistaja haluaa tehdä sopimuksen juridisten seuraamusten välttämiseksi. Muutamassa tapauksessa on ollut havaittavissa mielenterveysongelma, jolloin sovittelu on keskeytetty ja osapuolet ohjattu mielenterveyspalveluihin Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Sovittelumenetelmissä vielä kehitettävää Erillistapaamiset tulee toteuttaa aina Tarkemmat ohjeet sovittelun keskeyttämisestä. Sovittelusopimusten seurannan kirjaaminen sopimuksiin. Jatkopalveluihin ohjaaminen ja tiiviimpi yhteistyö palveluverkoston kanssa. Haastavien tilanteiden harjoittelua. Lisää palautekeskusteluja sovittelujen jälkeen. Jatkuvaa koulutusta Esityksen nimi / Tekijä 26

27 KIITOS Esityksen nimi / Tekijä 27

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Aune Flinck ja Tuula Kuoppala 23.5.2017 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016, Tilastoraportti 15/2017 1 Sovittelukäsittelyyn tuodut rikos- ja riita-asiat 2007

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Rikos ja riita-asioiden sovittelu. Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana

Rikos ja riita-asioiden sovittelu. Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana Rikos ja riita-asioiden sovittelu Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana Esityksen sisältö Mitä on rikos- ja riita-asioiden sovittelu Nuori rikoksentekijä ja nuorten tekemät

Lisätiedot

Liitetaulukko 1: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimialueittain

Liitetaulukko 1: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimialueittain Sivu 1(12) Liitetaulukko 1: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu toimialueittain 2015 2016 Kanta-Hämeen Helsingin Päijät-Hämeen Kaakkois-Suomen Länsi-Uudenmaan Satakunnan Koko maa sovittelutoimisto sovittelutoiminta

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

8. Rikosasioiden sovittelu

8. Rikosasioiden sovittelu 8. Rikosasioiden sovittelu Taustaa Rikosasioiden sovittelua ryhdyttiin kehittämään Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1983. Toimii kuntien sosiaalitoimen alaisuudessa. Sovittelu

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Tietojen antaminen vuoden 2011 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten

Tietojen antaminen vuoden 2011 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten 1 Tietojen antaminen vuoden 2011 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten Ohessa seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaiseen tilastoon tarkoitettujen muuttujien tiedonkoontilomake.

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle

Lisätiedot

Sovittelu antaa mahdollisuuden

Sovittelu antaa mahdollisuuden Sovittelu antaa mahdollisuuden Lastensuojelun kehittämishankkeet ja arkipäivän haasteet Vaasa 28.10.2013 Kalevi Juntunen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 30.10.2013 1 Sovittelu nojaa restoratiiviseen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 1 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 2 Ensipuheluiden määrät: Kriisipäivystys Juristipäivystys 210 kpl 220 kpl Raiskauskriisikeskus Tukinainen laatii tilastot vuosittain kriisi- ja juristipäivystyksiin

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari Turku, 22.1.2014 ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Tämä on ENNAKKOTIETO vuotta 2012 koskevista tilastotiedoista

Tämä on ENNAKKOTIETO vuotta 2012 koskevista tilastotiedoista Hyvä vastaanottaja, Tämä on ENNAKKOTIETO vuotta 2012 koskevista tilastotiedoista Rikos- ja riita-asioiden sovittelutilaston tiedonkeruulomaketta on uudistettu. Ohessa ennakkoon tiedoksenne lomake, jolla

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tietojen antaminen vuoden 2014 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten

Tietojen antaminen vuoden 2014 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten Tietojen antaminen vuoden 2014 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten Ohessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaiseen sovittelutilastoon tarkoitetuttujen muuttujien tiedonkoontilomake.

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Väkivaltarikoksen uhri tarvitsee tukea ja tietoa Suurella osalla ihmisistä rikoksen uhriksi

Lisätiedot

Rikos ja riita asioiden sovittelu 2010 Tilastoraportti 19/2011, THL Liitetaulukko 1. Rikos ja riita asioiden sovittelu koko maassa ja

Rikos ja riita asioiden sovittelu 2010 Tilastoraportti 19/2011, THL Liitetaulukko 1. Rikos ja riita asioiden sovittelu koko maassa ja Rikos ja riita asioiden sovittelu 2010 Tilastoraportti 19/2011, THL Liitetaulukko 1. Rikos ja riita asioiden sovittelu koko maassa ja aluehallintovirastojen aluejaon mukaisesti 2009 2010 Sivu 1(5) Vuoden

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa

Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa Alkoholi ja väkivalta seminaari 22.1.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu

Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu Tietokilpailu 6 Rikostietokilpailu 1. Mikä on rikos? a. Teko, jolla pahoittaa toisen mielen b. Lainvastainen teko tai teon tekemättä jättäminen c. Teko, joka on väärin, jos siitä jää kiinni 2. Mitä lakia

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD1286 PERHEVÄKIVALTA 2001 FSD1286 EXPERIENCES OF DOMESTIC VIOLENCE 2001 Tämä dokumtti on osa yllä mainittua Yhtskuntatieteellise tietoarkistoon arkistoitua tutkimusainstoa. Dokumttia hyödyntävi tulee

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Ankkuri-työ koulun arjessa

Ankkuri-työ koulun arjessa Ankkuri-työ koulun arjessa Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden torjunta AVI, Rovaniemi 7.9.2017 Susanne Nyman, Syväkankaan koulu Kiusaamisen vastainen työ koko henkilökunnan vastuulla

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2010 Medling i brott- och tvistemål 2010 Mediation in Criminal and Civil Cases 2010

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2010 Medling i brott- och tvistemål 2010 Mediation in Criminal and Civil Cases 2010 TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTICAL report Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2010 Medling i brott- och tvistemål 2010 Mediation in Criminal and Civil Cases 2010 Aune Flinck +358 20 610 7208 aune.flinck@thl.fi

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus

Sisäinen turvallisuus Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite

Lisätiedot

Susanna Milander-Tenn. SOVITTELUN OIKEUDELLISET PERUSTEET Lähisuhdeväkivallan sovittelun näkökulma

Susanna Milander-Tenn. SOVITTELUN OIKEUDELLISET PERUSTEET Lähisuhdeväkivallan sovittelun näkökulma Susanna Milander-Tenn SOVITTELUN OIKEUDELLISET PERUSTEET Lähisuhdeväkivallan sovittelun näkökulma Liiketalouden koulutusohjelma 2013 SOVITTELUN OIKEUDELLISET PERUSTEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN SOVITTELUN NÄKÖKULMA

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Poliisiosaston julkaisu 17 2003 Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Poliisin tietoon tullut rikollisuus vuonna 2002 ISSN 1236-049X ISBN 951-734-620-4 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 15 2017 23.5.2017 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Päälöydökset Rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ohjattiin 12 496 rikosta ja 621 riita-asiaa vuonna 2016. Kaikista sovitteluun ohjatuista rikos-

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID (6) /2013/4355. Rikosasioiden sovittelu. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID (6) /2013/4355. Rikosasioiden sovittelu. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 1 (6) 02.12.2013 2020/2013/4355 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/3411, 22.11.2011 Rikosasioiden

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Sisällys. Lyhenteet 7. Alkusanat 9. Parisuhdeväkivalta 27

Sisällys. Lyhenteet 7. Alkusanat 9. Parisuhdeväkivalta 27 Sisällys Lyhenteet 7 Alkusanat 9 1. Johdanto 19 1.1. Tutkimuksen tavoite ja konteksti... 19 1.1.1. Tutkimuskysymykset... 19 1.1.2. Lainsäädäntökehitys... 20 1.2. Tutkimuksen metodit... 21 1.2.1. Diskurssianalyyttinen

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012 Sosiaaliturva 2013 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012 Medling i brott- och tvistemål 2012 Mediation in criminal and

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014 Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014 Medling i brott- och tvistemål 2014 Mediation in criminal and

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys SEKSUAALIRIKOKSEN MÄÄRITTELY Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013 Sosiaaliturva 2014 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013 Medling i brott- och tvistemål 2013 Mediation in criminal and

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lakivaliokunta 13/43/10 Eduskunta

Lakivaliokunta 13/43/10 Eduskunta Lakivaliokunta 13/43/10 Eduskunta 20.9.2010 Asiantuntijakuuleminen 21.9.2010 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto hallituksen esitys rikoslain 21 luvun 16 :n muuttamisesta (HE 78/2010 vp) Tasa-arvoasiain

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA

TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista SELKOSUOMI 7.6.2017 TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA Tähän esitteeseen on koottu asioita, joista rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa viranomaisilta. Tiedot voivat

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

JATKUUKO PARISUHDEVÄKIVALTA SOVITTELUSSA? Sovittelun ihanteiden ja käytännön kohtaaminen. Riikka Maaria Elena Henttonen

JATKUUKO PARISUHDEVÄKIVALTA SOVITTELUSSA? Sovittelun ihanteiden ja käytännön kohtaaminen. Riikka Maaria Elena Henttonen JATKUUKO PARISUHDEVÄKIVALTA SOVITTELUSSA? Sovittelun ihanteiden ja käytännön kohtaaminen Riikka Maaria Elena Henttonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Yleinen valtio-oppi Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Luetaan yhdessä seminaari Hämeenlinna 19.10.2013 Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 2 Ensi- ja turvakotien liitto tänään

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot