Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä 7.8.2012"

Transkriptio

1 Työparikonsultaatio Sari Mehtälä

2 TIIVISTELMÄ Johdanto Hankkeen tavoitteet Työparikonsultaation kehittäminen Kehittämistyön aloittaminen Työparikonsultaatio pyyntö Työparikonsultaation toiminta Toteutus Palaute ja arviointi Työparikonsultaatio tulevaisuudessa Lopuksi LÄHTEET... 20

3 TIIVISTELMÄ Valtakunnallinen vammaispalveluhanke on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) rahoituksella toimiva kansallinen hanke. Hankkeessa on mukana 9 eri toimijaa ympäri Suomen. Hanketta hallinoi ETEVA kuntayhtymä. Vammaispalveluhankkeessa on viisi eri kehittämisteemaa: palvelurakenteet yksilöllinen asuminen palveluohjaus osaaminen henkilökohtainen apu Palvelurakenteiden teemassa kehittämistavoitteena on selkeä palvelurakenne ja kokonaisuus. Kehittämiskohteena on perus- ja erityispalvelujen selkiyttäminen siten, että erityispalvelut tukevat peruspalveluja. Valtakunnallisten tavoitteiden ohella jokaisella osahankkeella on omat teeman mukaiset tarkennetut tavoitteet. Lapissa palvelurakenteiden kehittämisteemassa kehitetään jalkautuvia ja konsultoivia palveluja, etäteknologian huomioiden. Kehitettävää palvelua tarkennettiin tarkoittamaan pääasiallisesti kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja lähiympäristönsä arjen tukemista asumisessa tai päivätoiminnassa. Konsultaatiotarve voi liittyä arjen (haastaviin) tilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Edellä mainittuja tilanteita voivat olla kehitysvammaisen haastava käyttäytyminen kuten itseensä tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta, uhkailu, masennus, alakuloisuus, ryhmässä toimimisen ongelmat, päihteet, seksuaalisuuteen tai kommunikaatioon liittyvä ohjauksen tarve. Palvelussa työntekijät menevät asiakkaan

4 koti tai työympäristöön tai yhteydenpito toteutetaan teknologian avulla (videoneuvottelu). Jalkautuvaa työparitoimintaa on kehitelty ja toteutettu käytännössä vammaispalveluhankkeen, Lapin osahankkeen rahoituksella. Kehittämisvaiheessa palvelu on ollut pilottikunnille maksutonta. Pilottikuntina ovat toimineet Sodankylä, Rovaniemi, Kolari, Kemijärvi, Posio. Pilotteja on laajennettu myös Pelloon ja Ylitorniolle. Toimintamallista on saatu suullista ja kirjallista palautetta, joiden perusteella palvelun toimivuutta ja kehittämiskohteita on pyritty arvioimaan. Palautteen ja arvioinnin mukaan palvelu on ollut hyödyllinen ja koettu hyväksi. Kehitettävää on palvelun käytössä, palveluun hakeutumisessa ja tietoisuudessa. Edelleen jalkautuva työparitoiminta tarvitsee tarkennusta sekä arkeen juurtumista, jota toteutetaan hankkeen toisessa vaiheessa

5 1. Johdanto Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta vuosina Ohjelman tavoitteena on vähentää laitospaikkoja suunnitellusti ja hallitusti. Ohjelman mukaisesti kehitysvammaisille tuotetaan heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavia asumisratkaisuja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimenpiteiden mukaan esteetön asuminen ja ympäristö kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Esteettömyydellä tarkoitetaan palvelujen näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Kehitysvammaisen kohdalla ne usein tarkoittavat myös yksilöllisiä ratkaisuja. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti jokainen erityishuoltopiiri tai vastaava kuntayhtymä on laatinut alueellisen suunnitelman asumisohjelman toimeenpanosta ja sen edellyttämistä laitoshoitoa sekä vanhempien luona asumista korvaavista asumisja palvelutarpeista. Tallavaaran (2010) selvityksen mukaan laitoshoidon purkamisessa on haasteensa. Kuntien työntekijöiden näkemyksen mukaan esteenä kotikuntaan muutoille voivat olla sopivan asunnon löytyminen sekä henkilöstöresurssien ja osaamisen puutteet. Haasteet näkyvät myös siinä, että kunnat ovat ilmoittaneet laitospaikkojen tarpeet juuri haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille. Uusien laitossijoitusten ehkäisemiseksi Tallavaaran (2010) mukaan tarvitaan niin henkilöstön koulutusta kuin asumisyksikköjen toimintakäytäntöjen kehittämistä sekä konsultaatiotukea hankalien vuorovaikutussuhteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi voi olla tarpeellista, että kuntien ryhmäasumisen henkilöstöllä ja verkostolla on kanava, josta saa tarvittaessa neuvoja ja apua, toisinaan nopeastikin. (Ripatti (toim.) 2011). Vastuu vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Aina kuitenkaan kuntien omat palvelut eivät ole riittäviä tai valmiita erityistilanteissa. Erityishuoltopiireissä, joita nykyisten nimitetään usein palvelukeskuksiksi, on palveluja kehitetty kuntoutus- ja lyhytaikaiseen hoitoon. Kuntoutushoidon aikana kehitysvammaiselle voidaan tehdä tarvittavat tutkimukset ja suunnitelmat, joiden

6 perusteella suunnitellaan kehitysvammaisen tulevaisuuden tarpeet. Toisinaan kuitenkaan suunnitellut kuntoutusjaksot tai hoitojaksot eivät riitä, vaan kehitysvammaiselle tulee tarve äkilliseen tukeen. Usein sellainen tilanne tulee eteen kehitysvammaisen sairastuessa tai oireillessa psyykkisesti. Laitoksen muuttuva rooli, kehitysvammaisen keskimääräisesti yleisemmät mielenterveysongelmat, peruspalvelujen hajanaisuus ja osaamisen haasteet sekä kehitysvammaisten mielenterveyskuntoutuksen haasteet edellyttävät, että kehitysvammaisten palveluja kehitetään toimiviksi ja aidosti kehitysvammaista tukeviksi. Huomioitavaa on myös, että kehitysvammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän palvelutarpeissaan ja elämäntilanteissaan on suuria eroja. Siksi onkin tärkeää, että annettava apu ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti. Haasteisiin ja tarpeisiin liittyen on herännyt ajatus jalkautuvista palveluista (erityispalveluista), jolloin kehitysvammainen saa palvelun kotiinsa, omaan ympäristöön. Samalla hänen ympärillään olevat ihmiset, lähihenkilöt saavat ohjausta ja tukea työhönsä tai vanhempana olemiseen. Jalkautuvassa palvelussa kehitysvammainen on keskiössä ja asioita tarkastellaan hänen yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Kehitysvammainen sekä hänen perheensä ja läheisten rooli on neuvottelevan kumppanin eikä passiivisen palvelun vastaanottajan rooli. Valviran kehitysvammaisen ympärivuorokautisen asumisen valvontaohjelmassa edellytetään myös ulkopuolisten konsultaatiopalvelujen käytön mahdollisuutta erityisen haastavissa asiakastilanteissa (Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma :2012, 16). Lapissa jalkautuvat palvelut eivät ole ajatuksena ihan uusi, niitä on toteutettu mm. neuvolapalveluissa. Kehitysvammaisten mielenterveyspalveluissa kotiin vietäviä palveluja ei ole aktiivisesti toteutettu. Tällä hetkellä jalkautuvien palvelujen kehittäminen on koettu niin tärkeäksi, että se on kirjattu Kolpeneen palvelukeskukseen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Se on myös yksi

7 valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen, Lapin osahankkeen tavoitteita palvelurakenteiden kehittämisen teemassa. 2. Hankkeen tavoitteet Valtakunnallisen vammaispalvelujen kehittämishankkeen yhtenä kehittämisteemana on palvelurakenteiden kehittäminen. Palvelurakenteiden kehittämisteeman tavoitteena on vammaispalvelujen selkeä palvelurakenne ja kokonaisuus. Kehittämiskohteena on perus- ja erityispalvelujen työnjaon selkeyttäminen siten, että erityispalvelut tukevat peruspalveluja erilaisin toimintavaihtoehdoin. Hankkeen yleisten tavoitteiden lisäksi jokainen osahanke on tarkentanut omat osahankkeen tavoitteet. Tarkennetut tavoitteet ovat luonnollisesti yleistavoitteiden kanssa linjassa. Valtakunnallisen hankkeen sekä osahankkeiden tavoitteet ovat KASTE ohjelman mukaisia. Kaste ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma. Kaste ohjelmassa kehittämistyön huomioita on kiinnitetty palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen ja alueellisten erojen pienentämiseen sekä kuntien ja palvelun käyttäjien osallisuuteen palvelujen kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on ollut myös mukana Kaste ohjelman tavoitteissa.

8 PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISTEEMA VALTAKUNNALLISESTI Palvelurakenne muutoksen hallittu läpivieminen Vammaispalvelujen selkeä palvelurakenne ja - kokonaisuus Vammaispalvelujen palveluketjujen jäsentäminen ja kehittäminen Erityispalvelujen ja lähipalvelujen sisällön ja tehtäväjaon selkeyttäminen Kuntien vammaistyön tukeminen kehittämällä tuki- ja konsultaatiopalveluja Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa vaativien asiakasryhmien terveydenhuollon palvelujen varmistamiseksi Uudenlaiset, asiakaslähtöiset palvelut Kehitetään ja testataan toimintamalleja; konsultaatiomahdollisuuksia, jalkautuvien erityistyöntekijöiden toimintamallia kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä moniammatillisia asiantuntijaryhmiä Kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä moniammatillisia asiantuntijaryhmiä Vammaispalvelujen palveluprosessit ovat toimivat ja palveluketjut saumattomat

9 Työn- ja vastuunjako peruspalveluiden ja erityispalveluiden välillä on selkeä Vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tukena toimii selkeä palveluverkosto Vammainen saa tarvitsemansa palvelut lähipalveluna Palvelurakenteen selkiintyminen edesauttaa palveluiden kustannustehokkuutta Palvelurakennemuutoksen hallittu läpivieminen toteutuu Toimenpiteet tukevat uudistuvaa vammaislainsäädäntöä Laitoshoito vähenee. LAPIN OSAHANKKEEN TARKENNETUT TAVOITTEET PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISTEEMASSA: Vammaispalvelujen tasapuolisen alueellisen saatavuuden sekä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen turvaaminen Lyhytaikaisen kuntoutus- ja kriisipalvelujen toimintamallin uudistaminen nykytilan kriittisten kohtien arviointi toimiva toimintamalli sisältäen uusia palveluja. Vammaispalvelujen lähipalvelujen tukija konsultaatiopalvelujen kehittäminen tuki ja konsultaatio, etäteknologia Asiakkaan ja henkilöstön saama apu arkeen

10 3. Työparikonsultaation kehittäminen 3.1. Kehittämistyön aloittaminen Tavoitteiden mukaiseksi kehittämistoimenpiteeksi muodostui työparikonsultaatio arjen tilanteisiin. Alun perin asiaa käsiteltiin pidetyssä aloitusseminaarissa. Seminaarissa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, jossa jokaisessa ryhmässä oli nimetty puheenjohtaja (vrt. learning café menetelmä - aivoriihi). Ryhmät keskustelivat vammaisalan ajankohtaisista asioista ja haasteista kehittämistyön näkökulmasta. Kaikki ryhmät esittelivät tuotoksensa toisille. Esityksissä toivottiin ja nähtiin tärkeänä jalkautuvat ja konsultoivat palvelut (kotiin vietävät palvelut). Kehitysvammaisen näkökulmasta jalkautuvasta palvelusta/toiminnasta nähtiin hyödyn saavan asiakkaan ohella myös henkilökunta. Ryhmätuotosten perusteella kehittämissuunnittelija, Sari Mehtälä teki yhteenvedon, joka käsiteltiin seuraavassa hankeen ohjausryhmässä ( ). Avausseminaarin sekä yhteenvedon perusteella päädyttiin kehittämään jalkautuvaa työparitoimintaa. Ohjausryhmä päätti myös hyväksyä esityksen piloteista; Rovaniemi, Posio, Sodankylä, Kolari ja Kemijärvi. Työparitoimintaa tarkennettiin ja esityksen mukaan jalkautuva työparitoiminta on tarkoitettu kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja lähiympäristönsä arjen tukemiseksi asumiseen tai päivätoimintaan. Konsultaatiotarve voi liittyä arjen (haastaviin) tilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Tilanteita voivat olla kehitysvammaisen haastava käyttäytyminen kuten itseensä tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta, uhkailu, masennus, alakuloisuus, ryhmässä toimimisen ongelmat, päihteet, seksuaalisuuteen tai kommunikaatioon liittyvä ohjauksen tarve.

11 Työparitoiminnan käynnistämiseksi tarvittiin informaatiota siihen osallistuville työntekijöille. Tiedotus toteutettiin henkilökohtaisesti sekä moniammatillisen työryhmän kokouksissa. Toiminnan käynnistämiseksi ja kokeilemiseksi pyydettiin osallistuvia kuntia olemaan aktiivisia ja käyttämään palvelua, joka hankkeen aikana olisi maksutonta. Maksuttomuudella tavoiteltiin motivaatiota kokeiluun ja yhdessä kehittämiseen. Työntekijöiden informoimisen ohella tarvittiin myös keino, jolla työparipyynnön voisi toteuttaa, ja joka mahdollisesti voisi jäädä eloon hankkeen jälkeen. Työparipyynnön toteuttamiseksi päädyttiin yhteistyöhön Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. 3.2 Työparikonsultaatio pyyntö Työparipyynnön toteuttamiseksi tarvittiin salattu yhteys tietosuojan vuoksi. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta teki lomakepohjan sekä palvelujonon virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen, jota kautta työparipyyntö voidaan toteuttaa. Järjestelmä on tietoturvallinen. Pyynnön vastaanottajiksi sovittiin alkuvaiheessa kehittämissuunnittelija Sari Mehtälä, hoitaja Harry Luomaranta sekä sairaanhoitaja, Nina Joutsen (palatessaan virkavapaalta). Palvelun käyttöön järjestettiin ohjaus. Kunnan vammaispalvelujen työntekijä voi tehdä konsultaatiopyynnön virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta tietoturvallisessa yhteydessä. Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen on lisätty erikseen suunniteltu lomake, jonka kunnan työntekijä täyttää. Lomaketta varten kehitysvammaisen lähiympäristö on jo etukäteen miettinyt tarvetta ja siihen liittyvää syytä. Tarvittaessa palvelun kautta voidaan kysellä lisätietoja. Palvelupyyntö tehdään virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa Valikosta ammattilaisille valitaan tiedonsiirtopalvelu. Tiedonsiirtopalvelussa valitaan siirrä tietoa

12 kuntiin ja kuntayhtymiin, Kolpeneen palvelukeskus, työparikonsultaatio arjen tilanteisiin. Pyyntö käsitellään Kolpeneen palvelukeskuksen moniammatillisessa työryhmässä, jossa sovitaan konsultoivat työntekijät tarpeen mukaisesti. Työryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka torstai. Pyynnön tekijä saa vastauksen palvelun kautta. Työparikäynti toteutetaan harkinnan mukaan joko kotikäynnillä tai videoneuvotteluteitse. Tarvittaessa yhteydenottoja voi olla useampi. 4. Työparikonsultaation toiminta 4.1 Toteutus Ensimmäinen työparikäynti toteutettiin Kolariin akuutisti alkutalvesta Pyyntö toteutettiin puhelimitse, koska palvelu virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa oli vielä kesken. Käynnin perusteella sovittiin videoneuvotteluyhteys sekä puhelinsoitto. Kevään ja seuraavan syksyn aikana toteutettiin 2 käyntiä Kemijärvelle. Kemijärvelle sovittiin käyntien lisäksi myös puhelinyhteys asiakkaaseen sekä videoneuvottelu. Sodankylän kanssa on hankkeen aikana toteutettu yksi videoneuvottelu sekä sen johdosta sovitut puhelinyhteydet. Kehittämistyön aikana Rovaniemen kaupungista tuli 2 eri akuuttipyyntöä, jotka molemmat johtivat työparin kotikäyntiin. Rovaniemen käynnit ovat olleet ns. arviointikäyntejä ennen varsinaista laitoskuntoutusjaksoa. Toisella käynnillä työpari arvioi yhdessä asiakkaan kanssa myös jakson varsinaista aloittamisen ajankohtaa. Toisen asiakkaan kohdalla on sovittiin, että kuntoutusjakson jälkeen on kaksi tukikäyntiä. Toinen tukikäynti odottaa vielä toteutumistaan.

13 Toiminnan aikana on toteutettu ennaltaehkäiseviä käyntejä, joihin ei ole varsinaisesti liittynyt suoranaista asiakkaan mielenterveyden ongelmaa tai häiriökäyttäytymistä. Käynnit ovat olleet ennaltaehkäiseviä ja liittyneet henkilökunnan tukemiseen ja menetelmien ohjaukseen, jotka puolestaan auttavat asiakkaita ja ennaltaehkäisevät ongelmia ja haastavia tilanteita. Posiolle on toteutettu puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien ohjausta puhevammaisten tulkin johdolla. Ensimmäinen käynti toteutui Posiolle henkilökunnalle luentomaisesti. Toisella kerralla Posiolta tuli kaksi henkilöä Kolpeneelle kuvapajaan. Kolmannella kerralla kuvapaja toteutettiin Posiolla. Pelloon toteutettiin ohjauksellinen käynti asiakkaisiin liittyvissä haastavien tilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn sekä erilaisten toimintamuotojen merkeissä. Pellon käynnillä oli poikkeuksellisesti mukana lääkäri sekä ohjaaja/neuropsykiatrinen valmentaja. Pelloon on toteutettu myös ryhmäohjauksellinen käynti puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöön liittyen. Ylitorniolle on syksyllä suunnitteilla kaksi ryhmäohjauksellista käyntiä puhevammaisten tulkkien toimesta. Ryhmäohjauksellisissa käynneissä on myös mahdollisuus perehtyä asiakaskohtaiseen toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi päivästruktuurin suunnitteluun ja toteutukseen sekä harjoittelun. Puhelinsoitto Videoneuvottelu Käynti Ryhmäohjauskäynti Pello 2 Ylitornio 2* Kolari Sodankylä 1 1 Rovaniemi 2 + 1* Posio 3 Kemijärvi yht * 5 + 2* *suunnitteilla olevat, eivät vielä toteutuneet

14 4.2. Palaute ja arviointi Työparikäynneistä on toiminnan ajalta kerätty palautetta eri menetelmin. Palautetta on kerätty palautelomakkeilla. Kirjallisen palautteen ohella on pyydetty suullista palautetta henkilöstöltä, esimiehiltä sekä asiakkailta. Lisäksi on toteutettu yksi ryhmähaastattelu toiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnan palautetta on pyydetty myös toteuttavalta työparilta. Toiminnasta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Ryhmähaastattelun mukaan työparitoiminta on tukenut henkilöstöä heidän työssään. Henkilöstön tuki on koettu tärkeäksi. Tuki on nimenomaisesti ollut toiminnan ja ohjauksen varmistamista. Toisin sanoen henkilöstö on saanut varmistusta omalle toiminnalleen ulkopuoliselta (konsultoivalta) taholta. Samalla se on mahdollistanut yhteisen keskustelun toimintatavoista asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi ja ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi uusia toimintatapoja on löydetty. Kirjalliset palautteet ovat olleet positiivisia. Erityistä kiitosta ovat saaneet ryhmäohjaukset mm. puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytöstä. Palautetta videoneuvotteluista on kysytty henkilöstöltä sekä asiakkailta. Palautteen mukaan videoneuvottelussa on vielä parantamisen varaa. Tekniikka ei aina toimi ja sen käyttö ei ole vielä niin tuttua ja vaatii hiukan totuttelemista. Asiakkailta saatuna palaute on ollut hyvää. Etäteknologian käyttö on ollut myös hiukan jännittävää, mutta samalla näköyhteys on koettu hyväksi. Puhelinyhteydet ovat koettu helpoiksi ja nopeiksi tavoiksi tukea asiakasta etänä. Kehitysvammaisen kohdalla puhelin on tuttu, mutta näköyhteyden puute voi vaikuttaa tuen vaikuttavuuteen. Palveluun hakeutumisessa on vielä parantamisen varaa. Työparipyynnön tekeminen lomakkeelle on helppoa, mikäli sen löytää palvelusta. Lomakkeen löytämisessä on siis kehitettävää. Lisäksi jonkinlaisia haasteita on ollut siinä, kuka pyynnön voi laittaa. Tällä hetkellä tunnuksia palveluun on kehitysvammahuollon esimiehillä, mutta

15 lisätunnuksia on mahdollista saada pyytämällä Maarit Pirttijärveltä osaamiskeskukselta. Toteuttava henkilöstö on ollut motivoitunutta ja antaneet myönteistä palautetta käynneistä. Luonnollisesti tilanteet ovat olleet uusia ja toimintatavat ja tapaamisten kulku tarvitsevat vielä muotoutumista. Toisen kotiin meneminen haastaa myös henkilöstön toimimaan eri tavoin. SWOT Vahvuudet palvelu asiakkaan kotiin yksilöllinen palvelu avun/tuen konkreettisuus ja paikallisuus henkilöstön tuki osaamisen kehittäminen palvelun saatavuuden parantuminen Kolpeneen henkilöstön osaaminen ja valmius Mahdollisuudet yksilöllinen palvelu apu/tuki kotiin kehitysvammaisen lähipiiri saa tukea toimintaansa moniammatillisen verkoston kehittyminen nopea apu osa mielenterveyskuntoutusta / kotoutusta Uhat palvelua ei käytetä palvelu koetaan toimimattomaksi palvelua käytetään vain kriisitilanteen ratkaisuun palvelu mielletään laitoskuntoutusjakson korvikkeeksi sitoutumattomuus kehittämiseen hankkeen jälkeen Heikkoudet resurssit (toteuttavan henkilöstön vähyys ja jaksaminen) osittain monimutkainen hakeutuminen palveluun vastuunotto palvelun edelleen kehittämisestä ja arvioinnista Etäteknologiaan tottumattomuus teknologian käyttäminen apuvälineenä Nykypäivän vammaispolitiikan mukainen palvelu

16 5. Työparikonsultaatio tulevaisuudessa Vammaispalveluhankeen ensimmäinen vaihe on päättymässä. Hankkeen toinen vaihe on suunniteltu ajalle Työparikonsultaatio on mukana myös hankkeen toisessa vaiheessa. Tavoitteena ovat toimivat tuki- ja konsultaatiopalvelut lähi- ja peruspalveluissa ja niiden tukena. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu jalkautuva työparitoiminnan vakiinnuttaminen, teknologian kehittäminen osaksi toimintaa videoneuvottelujen ja verkkoasioinnin avulla. Tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään erityispalvelujen tarpeen ennaltaehkäisyyn, tukeen ja apuun vammaisen kotiympäristöön sekä lähityöntekijöiden ja omaisten tukeen. Tarkoituksena on myös vahvistaa osaamista peruspalveluissa sekä varmistaa lähipalvelujen tukea. Työparitoimintaa tullaan kehittämään edelleen seuraava vuosi hankkeen osittaisella rahoituksella. Seuraavan vuoden aikana tulee tehdä toimenpiteet ja ratkaisut työparitoiminnan heikkouksien ja uhkien osalta. Lisäksi työparitoiminnan kehittämisessä olisi vahvistettava asiakasnäkökulmaa. Asiakasnäkökulmalla tarkoitetaan tässä palvelua käyttävää kehitysvammaista asiakasta sekä palvelusta hyötyvää henkilökuntaa/lähipiiriä. Asiakasnäkökulman huomioimiseksi tulisi perustaa kehittämistyöryhmä, jossa olisi mukana asumisyksikön työntekijöitä, esimies, Myötätuulen työntekijä/työntekijöitä sekä kehitysvammaisia palvelun käyttäjiä ja omaisia. Teknologian käytön harjoittelemiseksi ja opettelemiseksi tulisi sen käytön olla helppoa. Käytön helpottamiseksi Myötätuulen hankitaan hankerahoituksella videoneuvotteluohjelmisto toimiston tietokoneelle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta kertakäyttöisen ohjelmiston käyttöön suoraan asumisyksiköstä tai kotoa. Selvitetään myös, voisiko palvelun käytössä olla auki oleva kalenteri, josta palvelun voi varata suoraan helposti. Palvelupyynnön tekemistä tulee kehittää siten, että se on löydettävissä helposti. Siihen tulee järjestää myös ohjausta.

17 Teknologiaan sekä palvelun kehittämiseen liittyen harkitaan edelleen verkkoasioinnin kehittämistä. Verkkoasioinnin tulisi olla helppoa, joustavaa sekä maksutonta/kohtuuhintaista. Verkkoasioinnissa tulisi harkita mahdollisen verkkoneuvontapalvelua muistuttavan palvelun kehittämistä nopeaan asioimiseen maksuttomasti. Verkkoneuvonnassa voisi olla mukana Kolpeneen palvelukeskuksen työntekijöitä sekä työntekijöitä kunnan palveluista. Työparikonsultointia tulisi tarkentaa yksilöohjaukseen sekä ryhmäohjaukseen. Ryhmäohjaus olisi lähinnä työntekijöiden/lähipirin ohjausta esimerkiksi eri toimintamallien avulla. Yksilöohjaus, vaikkakin tapahtuisi osittain myös ryhmässä tarkoittaa asiakkaan arkeen pureutumista ja sen helpottamista. Edelleen palvelua tulisi miettiä ennaltaehkäiseväksi työparikonsultoinniksi, jakson /jakson kiireellisyyden arvioinniksi sekä kuntoutusjaksolta kotouttamisen tueksi. Näitä tuli kehittää aktiivisesti työntekijöiden ollessa mukana kehittämistyössä. Menetelminä olisi edelleen kotikäynti, videoneuvottelu sekä puhelinyhteys. Teknologiset ratkaisut olisivat ensisijainen vaihtoehto. Työparikonsultoinnin kehittämiseksi ja onnistumiseksi toteuttaville työntekijöille tulisi järjestää koulutusta esimerkiksi varhaisesta puuttumisesta, perhetyöstä tms. Koulutusmahdollisuuksia voisi selvittää ammattioppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa.

18 Esitys työparitoiminnan kehittämisen toimenpiteistä ja vastuista Kehittämisalue Toimenpide Aikataulu Vastuu Asiakasnäkökulman vahvistaminen Teknologian käyttö Palvelupyyntö Palvelupyyntö Verkkoasiointi Palvelun tarkentaminen Toteuttavan henkilöstön koulutus Kehittämistyöryhmä syyskuu 2012 kehittämissuunnittelija, Myötätuulen edustaja AC-ohjelman syyskuu 2012 kehittämissuunnittelija vuokraaminen Myötätuuleen muut tarvittavat laitteet Varauskalenterin syksy kehittämistyöryhmän selvitys edustaja kertakäyttölisenssi syksy kehittämissuunnittelija, Myötätuulen edustaja palvelupyynnön syksy kehittämissuunnittelija, selventäminen Kolpeneen nettisivuista vastaava palvelupyynnön syys/talvi kehittämissuunnittelija, käytön ohjaus verkkoneuvonnan selvittäminen ryhmäkonsultaatio yksilökonsultaatio jakson arviointi jakson kotoutus varhainen puuttuminen perhetyö tms. talvi kevät 2013 (OSKE) kehittämissuunnittelija, kehittämistyöryhmä kehittämissuunnittelija selvittää koulutusyhteistyö 6. Lopuksi Jalkautuvat palvelut tai konsultoivat palvelut mitä nimeä käytetäänkään, ovat nykypäivän palveluvalikkoa ja tarvetta. Kehitysvammaiset ovat monimuotoinen joukko, joilla jokaisella on yksilölliset tarpeet. Heillä on voi olla haasteita elämässä, ryhmässä toimimisessa, jokaisella yksilöllisesti. Heidän elämässään voi tulla tilanteita, että he tarvitsevat itse apua tai heidän ympäristö tarvitsee ohjausta tukeakseen vammaista hänen elämässään. Kehitysvammaiset ovat myös niitä, joiden

19 palvelut on järjestetty joko kotikunnassa tai esimerkiksi keskitetysti erityishuoltopiireissä tai vaihtoehtoisesti molemmin tavoin. Nykypäivän vammaispolitiikan mukaisesti kehitysvammaisten palvelut tulisi järjestää heidän kotikunnissaan peruspalveluina. Toisinaan peruspalvelut eivät riitä, vaan tarvitaan erityisosaamista. Erityisosaamisen käyttäminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että palveluun mennään vaan palvelu voi tulla sitä tarvitsevan ihmisen luo. Palvelun; tuen ja avun jalkautuessa kehitysvammaisen ympäristöön voi sen hyöty ja kesto olla suurempi ja vaikuttavampi. Maailman monimutkaistuessa myös työntekijöiden osaamisen tarpeet kasvavat. Tarvitaan yhä enemmän laaja-alaista osaamista kaikilta elämän alueilta. Osaamisen kehittäminen on osa uuden toimintakäytännön omaksumista ja juurruttamista. Kehitysvammaisen lähihenkilöstö voi tarvita tukea osaamisen kehittämisen ja tuen muodossa silloin kun kehitysvammaisen elämässä on haasteita. Jalkautuvilla palveluilla tuodaan myös osaamista ja osaamisen tukea kehitysvammaisen kotiympäristöön henkilökunnalle tai muille lähi-ihmisille. Jalkautuvissa palveluissa on siis mahdollisuus. Tosin siinä on myös haasteita; Lapin pitkät välimatkat, henkilöstöresurssit jne. Haasteet on kuitenkin tarkoitettu ratkaistaviksi. Yhtenä ratkaisuna voi olla Lapissa jo aikaisemmin kehitetyn teknologian hyväksi käyttäminen. Teknologian käyttö vaatii harjoittelua ja kokeilua, vain sitä kautta sen voi omaksua. Videoneuvottelutekniikassa yhteys on suojattu, joka turvaa asiakkaan tietosuojan toteutumisen. Tekniikan avulla voimme nähdä toisen puhujan tai vaikkapa ryhmän. Kehitysvammaisten kohdalla näkeminen voi helpottaa kommunikointia ja yhteyden muodostumista. Näköyhteys ja tietokoneen käyttö mahdollistavat myös erilaisten kommunikaatiomenetelmien tuen. Konsultaatiosta puhuttaessa on myös mainittava sen taloudellisuus. Kustannuksiltaan se on huomattavasti edullisempi kuin laitoskuntoutusjakso. Yksi konsultaatiokäynti

20 vastaa noin yhden laitoskuntoutuspäivän hintaa. Konsultaation hyötynä on myös avun saaminen asuinympäristöön. Vertailussa on kuitenkin muistettava, että konsultaatio ei ole sama kuin laitoskuntoutusjakso eivätkä ne korvaa suoraan toisiaan. Konsultaatio voi toimia kuntoutusjakson ennaltaehkäisynä tai kotiutumisen ja kuntoutumisen tukena. Konsultaation onnistumisessa on kuitenkin haasteita. Se edellyttää, että pyyntö/yhteydenotto tapahtuu riittävän ajoissa, ennaltaehkäisevästi. Akuutissa kriisissä konsultaation keinot auttaa asiakasta ja lähiympäristöä ovat rajalliset. Palvelun omaksuminen edellyttää myös uudenlaista asennetta ja sitoutumista kehitysvammaisen lähiympäristöltä. Konsultoijat voivat ohjata, antaa neuvoja, opastaa, mutta itse työ on tehtävä kehitysvammaisen lähiympäristössä ja lähiverkoston toimesta. Toiminta edellyttää myös mielenterveyskuntoutuksen työntekijöiltä; ohjaajilta ja hoitajilta kykyä ohjata ja opastaa. Asiakkaan kotiympäristöön tutustuminen voi tuoda myös positiivisia vaikutuksia työntekijöiden kannalta. He näkevät konkreettisesti arjen ympäristön, siinä esiintyvät vahvuudet ja haasteet. Palvelussa työympäristö vaihtuu, joten se tuo omat haasteensa varsinaiseen työhön. Samalla ympäristön vaihtuminen tuo vaihtelua perinteiseen palvelukodilla tapahtuvaan työhön. Työparikonsultaatiota on kehitetty hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ja työ jatkuu vielä vuoden. Tavoitteena on, että hankkeen viimeisen vuoden jälkeen meillä on toimiva palvelu, jota kunnat käyttävät ahkerasti. Tämä edellyttää sitoutumista ja yhdessä kehittämistä, jotta tarve ja tarjonta kohtaavat.

21 LÄHTEET Ripatti (toim.), Päivi Kehitysvammaisten asuminen, Uusi reformi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 10/2011. Yliopistopaino, Helsinki. Tallavaara, Marja-Sisko Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke, Lapin osahanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki pdf Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Osoitteessa pdf

22 Aikataulu suunnitelma Tavoitteet ja toimenpiteet tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu JALKAUTUVA TYÖPARITOIMINTA Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Ideat, alustava suunnitelma Suunnittelua tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu JALKAUTUVA TYÖPARITOIMINTA Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Arviointi Toiminta aloitettu. Tekninen järjestelmä toimii 05/11. Kerätään kokemuksia ja palautteita Palautelomake palvelu osa mielenterveys kuntoutusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 1. Palvelurakenteiden kehittäminen Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Toiminnan edelleen kehittäminen palautteen avulla. Valmis palvelu 05/12 Palvelu osana mielenterveyskuntoutusta, mallinnus Arviointi Ryhmäpalautteet, yksilöpalautteet joiden

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.2011 Tuija Anttila 3. joulukuuta Kansainvälinen vammaisten päivä International

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Kartoitus vammaisten palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. - Kuntakyselyn alustavia tuloksia vammaisten palvelujen toimivuudesta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-lla Jari Lindh VASKI

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapin osahanke Sari Mehtälä

Vammaispalveluhanke Lapin osahanke Sari Mehtälä KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Vammaispalveluhanke Lapin osahanke Sari Mehtälä 2013 M Y L L Ä R I N T I E 3 5, 96400 R O V A N I E M I Sisältö Sisältö... 1 Tiivistelmä... 2 1. Lappi osana vammaispalveluhanketta...

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

KEHAS Seinäjoella. Seinäjoki, 22.04.2015. Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja KEHAS Seinäjoella Seinäjoki, 22.04.2015 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 22.4.2015 Eija-Riitta Uusihauta Toimipisteet Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot