Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä

Transkriptio

1 Työparikonsultaatio Sari Mehtälä

2 TIIVISTELMÄ Johdanto Hankkeen tavoitteet Työparikonsultaation kehittäminen Kehittämistyön aloittaminen Työparikonsultaatio pyyntö Työparikonsultaation toiminta Toteutus Palaute ja arviointi Työparikonsultaatio tulevaisuudessa Lopuksi LÄHTEET... 20

3 TIIVISTELMÄ Valtakunnallinen vammaispalveluhanke on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) rahoituksella toimiva kansallinen hanke. Hankkeessa on mukana 9 eri toimijaa ympäri Suomen. Hanketta hallinoi ETEVA kuntayhtymä. Vammaispalveluhankkeessa on viisi eri kehittämisteemaa: palvelurakenteet yksilöllinen asuminen palveluohjaus osaaminen henkilökohtainen apu Palvelurakenteiden teemassa kehittämistavoitteena on selkeä palvelurakenne ja kokonaisuus. Kehittämiskohteena on perus- ja erityispalvelujen selkiyttäminen siten, että erityispalvelut tukevat peruspalveluja. Valtakunnallisten tavoitteiden ohella jokaisella osahankkeella on omat teeman mukaiset tarkennetut tavoitteet. Lapissa palvelurakenteiden kehittämisteemassa kehitetään jalkautuvia ja konsultoivia palveluja, etäteknologian huomioiden. Kehitettävää palvelua tarkennettiin tarkoittamaan pääasiallisesti kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja lähiympäristönsä arjen tukemista asumisessa tai päivätoiminnassa. Konsultaatiotarve voi liittyä arjen (haastaviin) tilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Edellä mainittuja tilanteita voivat olla kehitysvammaisen haastava käyttäytyminen kuten itseensä tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta, uhkailu, masennus, alakuloisuus, ryhmässä toimimisen ongelmat, päihteet, seksuaalisuuteen tai kommunikaatioon liittyvä ohjauksen tarve. Palvelussa työntekijät menevät asiakkaan

4 koti tai työympäristöön tai yhteydenpito toteutetaan teknologian avulla (videoneuvottelu). Jalkautuvaa työparitoimintaa on kehitelty ja toteutettu käytännössä vammaispalveluhankkeen, Lapin osahankkeen rahoituksella. Kehittämisvaiheessa palvelu on ollut pilottikunnille maksutonta. Pilottikuntina ovat toimineet Sodankylä, Rovaniemi, Kolari, Kemijärvi, Posio. Pilotteja on laajennettu myös Pelloon ja Ylitorniolle. Toimintamallista on saatu suullista ja kirjallista palautetta, joiden perusteella palvelun toimivuutta ja kehittämiskohteita on pyritty arvioimaan. Palautteen ja arvioinnin mukaan palvelu on ollut hyödyllinen ja koettu hyväksi. Kehitettävää on palvelun käytössä, palveluun hakeutumisessa ja tietoisuudessa. Edelleen jalkautuva työparitoiminta tarvitsee tarkennusta sekä arkeen juurtumista, jota toteutetaan hankkeen toisessa vaiheessa

5 1. Johdanto Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta vuosina Ohjelman tavoitteena on vähentää laitospaikkoja suunnitellusti ja hallitusti. Ohjelman mukaisesti kehitysvammaisille tuotetaan heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavia asumisratkaisuja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimenpiteiden mukaan esteetön asuminen ja ympäristö kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Esteettömyydellä tarkoitetaan palvelujen näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Kehitysvammaisen kohdalla ne usein tarkoittavat myös yksilöllisiä ratkaisuja. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti jokainen erityishuoltopiiri tai vastaava kuntayhtymä on laatinut alueellisen suunnitelman asumisohjelman toimeenpanosta ja sen edellyttämistä laitoshoitoa sekä vanhempien luona asumista korvaavista asumisja palvelutarpeista. Tallavaaran (2010) selvityksen mukaan laitoshoidon purkamisessa on haasteensa. Kuntien työntekijöiden näkemyksen mukaan esteenä kotikuntaan muutoille voivat olla sopivan asunnon löytyminen sekä henkilöstöresurssien ja osaamisen puutteet. Haasteet näkyvät myös siinä, että kunnat ovat ilmoittaneet laitospaikkojen tarpeet juuri haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille. Uusien laitossijoitusten ehkäisemiseksi Tallavaaran (2010) mukaan tarvitaan niin henkilöstön koulutusta kuin asumisyksikköjen toimintakäytäntöjen kehittämistä sekä konsultaatiotukea hankalien vuorovaikutussuhteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi voi olla tarpeellista, että kuntien ryhmäasumisen henkilöstöllä ja verkostolla on kanava, josta saa tarvittaessa neuvoja ja apua, toisinaan nopeastikin. (Ripatti (toim.) 2011). Vastuu vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Aina kuitenkaan kuntien omat palvelut eivät ole riittäviä tai valmiita erityistilanteissa. Erityishuoltopiireissä, joita nykyisten nimitetään usein palvelukeskuksiksi, on palveluja kehitetty kuntoutus- ja lyhytaikaiseen hoitoon. Kuntoutushoidon aikana kehitysvammaiselle voidaan tehdä tarvittavat tutkimukset ja suunnitelmat, joiden

6 perusteella suunnitellaan kehitysvammaisen tulevaisuuden tarpeet. Toisinaan kuitenkaan suunnitellut kuntoutusjaksot tai hoitojaksot eivät riitä, vaan kehitysvammaiselle tulee tarve äkilliseen tukeen. Usein sellainen tilanne tulee eteen kehitysvammaisen sairastuessa tai oireillessa psyykkisesti. Laitoksen muuttuva rooli, kehitysvammaisen keskimääräisesti yleisemmät mielenterveysongelmat, peruspalvelujen hajanaisuus ja osaamisen haasteet sekä kehitysvammaisten mielenterveyskuntoutuksen haasteet edellyttävät, että kehitysvammaisten palveluja kehitetään toimiviksi ja aidosti kehitysvammaista tukeviksi. Huomioitavaa on myös, että kehitysvammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän palvelutarpeissaan ja elämäntilanteissaan on suuria eroja. Siksi onkin tärkeää, että annettava apu ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti. Haasteisiin ja tarpeisiin liittyen on herännyt ajatus jalkautuvista palveluista (erityispalveluista), jolloin kehitysvammainen saa palvelun kotiinsa, omaan ympäristöön. Samalla hänen ympärillään olevat ihmiset, lähihenkilöt saavat ohjausta ja tukea työhönsä tai vanhempana olemiseen. Jalkautuvassa palvelussa kehitysvammainen on keskiössä ja asioita tarkastellaan hänen yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Kehitysvammainen sekä hänen perheensä ja läheisten rooli on neuvottelevan kumppanin eikä passiivisen palvelun vastaanottajan rooli. Valviran kehitysvammaisen ympärivuorokautisen asumisen valvontaohjelmassa edellytetään myös ulkopuolisten konsultaatiopalvelujen käytön mahdollisuutta erityisen haastavissa asiakastilanteissa (Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma :2012, 16). Lapissa jalkautuvat palvelut eivät ole ajatuksena ihan uusi, niitä on toteutettu mm. neuvolapalveluissa. Kehitysvammaisten mielenterveyspalveluissa kotiin vietäviä palveluja ei ole aktiivisesti toteutettu. Tällä hetkellä jalkautuvien palvelujen kehittäminen on koettu niin tärkeäksi, että se on kirjattu Kolpeneen palvelukeskukseen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Se on myös yksi

7 valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen, Lapin osahankkeen tavoitteita palvelurakenteiden kehittämisen teemassa. 2. Hankkeen tavoitteet Valtakunnallisen vammaispalvelujen kehittämishankkeen yhtenä kehittämisteemana on palvelurakenteiden kehittäminen. Palvelurakenteiden kehittämisteeman tavoitteena on vammaispalvelujen selkeä palvelurakenne ja kokonaisuus. Kehittämiskohteena on perus- ja erityispalvelujen työnjaon selkeyttäminen siten, että erityispalvelut tukevat peruspalveluja erilaisin toimintavaihtoehdoin. Hankkeen yleisten tavoitteiden lisäksi jokainen osahanke on tarkentanut omat osahankkeen tavoitteet. Tarkennetut tavoitteet ovat luonnollisesti yleistavoitteiden kanssa linjassa. Valtakunnallisen hankkeen sekä osahankkeiden tavoitteet ovat KASTE ohjelman mukaisia. Kaste ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma. Kaste ohjelmassa kehittämistyön huomioita on kiinnitetty palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen ja alueellisten erojen pienentämiseen sekä kuntien ja palvelun käyttäjien osallisuuteen palvelujen kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on ollut myös mukana Kaste ohjelman tavoitteissa.

8 PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISTEEMA VALTAKUNNALLISESTI Palvelurakenne muutoksen hallittu läpivieminen Vammaispalvelujen selkeä palvelurakenne ja - kokonaisuus Vammaispalvelujen palveluketjujen jäsentäminen ja kehittäminen Erityispalvelujen ja lähipalvelujen sisällön ja tehtäväjaon selkeyttäminen Kuntien vammaistyön tukeminen kehittämällä tuki- ja konsultaatiopalveluja Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa vaativien asiakasryhmien terveydenhuollon palvelujen varmistamiseksi Uudenlaiset, asiakaslähtöiset palvelut Kehitetään ja testataan toimintamalleja; konsultaatiomahdollisuuksia, jalkautuvien erityistyöntekijöiden toimintamallia kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä moniammatillisia asiantuntijaryhmiä Kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä moniammatillisia asiantuntijaryhmiä Vammaispalvelujen palveluprosessit ovat toimivat ja palveluketjut saumattomat

9 Työn- ja vastuunjako peruspalveluiden ja erityispalveluiden välillä on selkeä Vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tukena toimii selkeä palveluverkosto Vammainen saa tarvitsemansa palvelut lähipalveluna Palvelurakenteen selkiintyminen edesauttaa palveluiden kustannustehokkuutta Palvelurakennemuutoksen hallittu läpivieminen toteutuu Toimenpiteet tukevat uudistuvaa vammaislainsäädäntöä Laitoshoito vähenee. LAPIN OSAHANKKEEN TARKENNETUT TAVOITTEET PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISTEEMASSA: Vammaispalvelujen tasapuolisen alueellisen saatavuuden sekä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen turvaaminen Lyhytaikaisen kuntoutus- ja kriisipalvelujen toimintamallin uudistaminen nykytilan kriittisten kohtien arviointi toimiva toimintamalli sisältäen uusia palveluja. Vammaispalvelujen lähipalvelujen tukija konsultaatiopalvelujen kehittäminen tuki ja konsultaatio, etäteknologia Asiakkaan ja henkilöstön saama apu arkeen

10 3. Työparikonsultaation kehittäminen 3.1. Kehittämistyön aloittaminen Tavoitteiden mukaiseksi kehittämistoimenpiteeksi muodostui työparikonsultaatio arjen tilanteisiin. Alun perin asiaa käsiteltiin pidetyssä aloitusseminaarissa. Seminaarissa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, jossa jokaisessa ryhmässä oli nimetty puheenjohtaja (vrt. learning café menetelmä - aivoriihi). Ryhmät keskustelivat vammaisalan ajankohtaisista asioista ja haasteista kehittämistyön näkökulmasta. Kaikki ryhmät esittelivät tuotoksensa toisille. Esityksissä toivottiin ja nähtiin tärkeänä jalkautuvat ja konsultoivat palvelut (kotiin vietävät palvelut). Kehitysvammaisen näkökulmasta jalkautuvasta palvelusta/toiminnasta nähtiin hyödyn saavan asiakkaan ohella myös henkilökunta. Ryhmätuotosten perusteella kehittämissuunnittelija, Sari Mehtälä teki yhteenvedon, joka käsiteltiin seuraavassa hankeen ohjausryhmässä ( ). Avausseminaarin sekä yhteenvedon perusteella päädyttiin kehittämään jalkautuvaa työparitoimintaa. Ohjausryhmä päätti myös hyväksyä esityksen piloteista; Rovaniemi, Posio, Sodankylä, Kolari ja Kemijärvi. Työparitoimintaa tarkennettiin ja esityksen mukaan jalkautuva työparitoiminta on tarkoitettu kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja lähiympäristönsä arjen tukemiseksi asumiseen tai päivätoimintaan. Konsultaatiotarve voi liittyä arjen (haastaviin) tilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Tilanteita voivat olla kehitysvammaisen haastava käyttäytyminen kuten itseensä tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta, uhkailu, masennus, alakuloisuus, ryhmässä toimimisen ongelmat, päihteet, seksuaalisuuteen tai kommunikaatioon liittyvä ohjauksen tarve.

11 Työparitoiminnan käynnistämiseksi tarvittiin informaatiota siihen osallistuville työntekijöille. Tiedotus toteutettiin henkilökohtaisesti sekä moniammatillisen työryhmän kokouksissa. Toiminnan käynnistämiseksi ja kokeilemiseksi pyydettiin osallistuvia kuntia olemaan aktiivisia ja käyttämään palvelua, joka hankkeen aikana olisi maksutonta. Maksuttomuudella tavoiteltiin motivaatiota kokeiluun ja yhdessä kehittämiseen. Työntekijöiden informoimisen ohella tarvittiin myös keino, jolla työparipyynnön voisi toteuttaa, ja joka mahdollisesti voisi jäädä eloon hankkeen jälkeen. Työparipyynnön toteuttamiseksi päädyttiin yhteistyöhön Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. 3.2 Työparikonsultaatio pyyntö Työparipyynnön toteuttamiseksi tarvittiin salattu yhteys tietosuojan vuoksi. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta teki lomakepohjan sekä palvelujonon virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen, jota kautta työparipyyntö voidaan toteuttaa. Järjestelmä on tietoturvallinen. Pyynnön vastaanottajiksi sovittiin alkuvaiheessa kehittämissuunnittelija Sari Mehtälä, hoitaja Harry Luomaranta sekä sairaanhoitaja, Nina Joutsen (palatessaan virkavapaalta). Palvelun käyttöön järjestettiin ohjaus. Kunnan vammaispalvelujen työntekijä voi tehdä konsultaatiopyynnön virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta tietoturvallisessa yhteydessä. Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen on lisätty erikseen suunniteltu lomake, jonka kunnan työntekijä täyttää. Lomaketta varten kehitysvammaisen lähiympäristö on jo etukäteen miettinyt tarvetta ja siihen liittyvää syytä. Tarvittaessa palvelun kautta voidaan kysellä lisätietoja. Palvelupyyntö tehdään virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa Valikosta ammattilaisille valitaan tiedonsiirtopalvelu. Tiedonsiirtopalvelussa valitaan siirrä tietoa

12 kuntiin ja kuntayhtymiin, Kolpeneen palvelukeskus, työparikonsultaatio arjen tilanteisiin. Pyyntö käsitellään Kolpeneen palvelukeskuksen moniammatillisessa työryhmässä, jossa sovitaan konsultoivat työntekijät tarpeen mukaisesti. Työryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka torstai. Pyynnön tekijä saa vastauksen palvelun kautta. Työparikäynti toteutetaan harkinnan mukaan joko kotikäynnillä tai videoneuvotteluteitse. Tarvittaessa yhteydenottoja voi olla useampi. 4. Työparikonsultaation toiminta 4.1 Toteutus Ensimmäinen työparikäynti toteutettiin Kolariin akuutisti alkutalvesta Pyyntö toteutettiin puhelimitse, koska palvelu virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa oli vielä kesken. Käynnin perusteella sovittiin videoneuvotteluyhteys sekä puhelinsoitto. Kevään ja seuraavan syksyn aikana toteutettiin 2 käyntiä Kemijärvelle. Kemijärvelle sovittiin käyntien lisäksi myös puhelinyhteys asiakkaaseen sekä videoneuvottelu. Sodankylän kanssa on hankkeen aikana toteutettu yksi videoneuvottelu sekä sen johdosta sovitut puhelinyhteydet. Kehittämistyön aikana Rovaniemen kaupungista tuli 2 eri akuuttipyyntöä, jotka molemmat johtivat työparin kotikäyntiin. Rovaniemen käynnit ovat olleet ns. arviointikäyntejä ennen varsinaista laitoskuntoutusjaksoa. Toisella käynnillä työpari arvioi yhdessä asiakkaan kanssa myös jakson varsinaista aloittamisen ajankohtaa. Toisen asiakkaan kohdalla on sovittiin, että kuntoutusjakson jälkeen on kaksi tukikäyntiä. Toinen tukikäynti odottaa vielä toteutumistaan.

13 Toiminnan aikana on toteutettu ennaltaehkäiseviä käyntejä, joihin ei ole varsinaisesti liittynyt suoranaista asiakkaan mielenterveyden ongelmaa tai häiriökäyttäytymistä. Käynnit ovat olleet ennaltaehkäiseviä ja liittyneet henkilökunnan tukemiseen ja menetelmien ohjaukseen, jotka puolestaan auttavat asiakkaita ja ennaltaehkäisevät ongelmia ja haastavia tilanteita. Posiolle on toteutettu puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien ohjausta puhevammaisten tulkin johdolla. Ensimmäinen käynti toteutui Posiolle henkilökunnalle luentomaisesti. Toisella kerralla Posiolta tuli kaksi henkilöä Kolpeneelle kuvapajaan. Kolmannella kerralla kuvapaja toteutettiin Posiolla. Pelloon toteutettiin ohjauksellinen käynti asiakkaisiin liittyvissä haastavien tilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn sekä erilaisten toimintamuotojen merkeissä. Pellon käynnillä oli poikkeuksellisesti mukana lääkäri sekä ohjaaja/neuropsykiatrinen valmentaja. Pelloon on toteutettu myös ryhmäohjauksellinen käynti puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöön liittyen. Ylitorniolle on syksyllä suunnitteilla kaksi ryhmäohjauksellista käyntiä puhevammaisten tulkkien toimesta. Ryhmäohjauksellisissa käynneissä on myös mahdollisuus perehtyä asiakaskohtaiseen toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi päivästruktuurin suunnitteluun ja toteutukseen sekä harjoittelun. Puhelinsoitto Videoneuvottelu Käynti Ryhmäohjauskäynti Pello 2 Ylitornio 2* Kolari Sodankylä 1 1 Rovaniemi 2 + 1* Posio 3 Kemijärvi yht * 5 + 2* *suunnitteilla olevat, eivät vielä toteutuneet

14 4.2. Palaute ja arviointi Työparikäynneistä on toiminnan ajalta kerätty palautetta eri menetelmin. Palautetta on kerätty palautelomakkeilla. Kirjallisen palautteen ohella on pyydetty suullista palautetta henkilöstöltä, esimiehiltä sekä asiakkailta. Lisäksi on toteutettu yksi ryhmähaastattelu toiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnan palautetta on pyydetty myös toteuttavalta työparilta. Toiminnasta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Ryhmähaastattelun mukaan työparitoiminta on tukenut henkilöstöä heidän työssään. Henkilöstön tuki on koettu tärkeäksi. Tuki on nimenomaisesti ollut toiminnan ja ohjauksen varmistamista. Toisin sanoen henkilöstö on saanut varmistusta omalle toiminnalleen ulkopuoliselta (konsultoivalta) taholta. Samalla se on mahdollistanut yhteisen keskustelun toimintatavoista asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi ja ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi uusia toimintatapoja on löydetty. Kirjalliset palautteet ovat olleet positiivisia. Erityistä kiitosta ovat saaneet ryhmäohjaukset mm. puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytöstä. Palautetta videoneuvotteluista on kysytty henkilöstöltä sekä asiakkailta. Palautteen mukaan videoneuvottelussa on vielä parantamisen varaa. Tekniikka ei aina toimi ja sen käyttö ei ole vielä niin tuttua ja vaatii hiukan totuttelemista. Asiakkailta saatuna palaute on ollut hyvää. Etäteknologian käyttö on ollut myös hiukan jännittävää, mutta samalla näköyhteys on koettu hyväksi. Puhelinyhteydet ovat koettu helpoiksi ja nopeiksi tavoiksi tukea asiakasta etänä. Kehitysvammaisen kohdalla puhelin on tuttu, mutta näköyhteyden puute voi vaikuttaa tuen vaikuttavuuteen. Palveluun hakeutumisessa on vielä parantamisen varaa. Työparipyynnön tekeminen lomakkeelle on helppoa, mikäli sen löytää palvelusta. Lomakkeen löytämisessä on siis kehitettävää. Lisäksi jonkinlaisia haasteita on ollut siinä, kuka pyynnön voi laittaa. Tällä hetkellä tunnuksia palveluun on kehitysvammahuollon esimiehillä, mutta

15 lisätunnuksia on mahdollista saada pyytämällä Maarit Pirttijärveltä osaamiskeskukselta. Toteuttava henkilöstö on ollut motivoitunutta ja antaneet myönteistä palautetta käynneistä. Luonnollisesti tilanteet ovat olleet uusia ja toimintatavat ja tapaamisten kulku tarvitsevat vielä muotoutumista. Toisen kotiin meneminen haastaa myös henkilöstön toimimaan eri tavoin. SWOT Vahvuudet palvelu asiakkaan kotiin yksilöllinen palvelu avun/tuen konkreettisuus ja paikallisuus henkilöstön tuki osaamisen kehittäminen palvelun saatavuuden parantuminen Kolpeneen henkilöstön osaaminen ja valmius Mahdollisuudet yksilöllinen palvelu apu/tuki kotiin kehitysvammaisen lähipiiri saa tukea toimintaansa moniammatillisen verkoston kehittyminen nopea apu osa mielenterveyskuntoutusta / kotoutusta Uhat palvelua ei käytetä palvelu koetaan toimimattomaksi palvelua käytetään vain kriisitilanteen ratkaisuun palvelu mielletään laitoskuntoutusjakson korvikkeeksi sitoutumattomuus kehittämiseen hankkeen jälkeen Heikkoudet resurssit (toteuttavan henkilöstön vähyys ja jaksaminen) osittain monimutkainen hakeutuminen palveluun vastuunotto palvelun edelleen kehittämisestä ja arvioinnista Etäteknologiaan tottumattomuus teknologian käyttäminen apuvälineenä Nykypäivän vammaispolitiikan mukainen palvelu

16 5. Työparikonsultaatio tulevaisuudessa Vammaispalveluhankeen ensimmäinen vaihe on päättymässä. Hankkeen toinen vaihe on suunniteltu ajalle Työparikonsultaatio on mukana myös hankkeen toisessa vaiheessa. Tavoitteena ovat toimivat tuki- ja konsultaatiopalvelut lähi- ja peruspalveluissa ja niiden tukena. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu jalkautuva työparitoiminnan vakiinnuttaminen, teknologian kehittäminen osaksi toimintaa videoneuvottelujen ja verkkoasioinnin avulla. Tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään erityispalvelujen tarpeen ennaltaehkäisyyn, tukeen ja apuun vammaisen kotiympäristöön sekä lähityöntekijöiden ja omaisten tukeen. Tarkoituksena on myös vahvistaa osaamista peruspalveluissa sekä varmistaa lähipalvelujen tukea. Työparitoimintaa tullaan kehittämään edelleen seuraava vuosi hankkeen osittaisella rahoituksella. Seuraavan vuoden aikana tulee tehdä toimenpiteet ja ratkaisut työparitoiminnan heikkouksien ja uhkien osalta. Lisäksi työparitoiminnan kehittämisessä olisi vahvistettava asiakasnäkökulmaa. Asiakasnäkökulmalla tarkoitetaan tässä palvelua käyttävää kehitysvammaista asiakasta sekä palvelusta hyötyvää henkilökuntaa/lähipiiriä. Asiakasnäkökulman huomioimiseksi tulisi perustaa kehittämistyöryhmä, jossa olisi mukana asumisyksikön työntekijöitä, esimies, Myötätuulen työntekijä/työntekijöitä sekä kehitysvammaisia palvelun käyttäjiä ja omaisia. Teknologian käytön harjoittelemiseksi ja opettelemiseksi tulisi sen käytön olla helppoa. Käytön helpottamiseksi Myötätuulen hankitaan hankerahoituksella videoneuvotteluohjelmisto toimiston tietokoneelle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta kertakäyttöisen ohjelmiston käyttöön suoraan asumisyksiköstä tai kotoa. Selvitetään myös, voisiko palvelun käytössä olla auki oleva kalenteri, josta palvelun voi varata suoraan helposti. Palvelupyynnön tekemistä tulee kehittää siten, että se on löydettävissä helposti. Siihen tulee järjestää myös ohjausta.

17 Teknologiaan sekä palvelun kehittämiseen liittyen harkitaan edelleen verkkoasioinnin kehittämistä. Verkkoasioinnin tulisi olla helppoa, joustavaa sekä maksutonta/kohtuuhintaista. Verkkoasioinnissa tulisi harkita mahdollisen verkkoneuvontapalvelua muistuttavan palvelun kehittämistä nopeaan asioimiseen maksuttomasti. Verkkoneuvonnassa voisi olla mukana Kolpeneen palvelukeskuksen työntekijöitä sekä työntekijöitä kunnan palveluista. Työparikonsultointia tulisi tarkentaa yksilöohjaukseen sekä ryhmäohjaukseen. Ryhmäohjaus olisi lähinnä työntekijöiden/lähipirin ohjausta esimerkiksi eri toimintamallien avulla. Yksilöohjaus, vaikkakin tapahtuisi osittain myös ryhmässä tarkoittaa asiakkaan arkeen pureutumista ja sen helpottamista. Edelleen palvelua tulisi miettiä ennaltaehkäiseväksi työparikonsultoinniksi, jakson /jakson kiireellisyyden arvioinniksi sekä kuntoutusjaksolta kotouttamisen tueksi. Näitä tuli kehittää aktiivisesti työntekijöiden ollessa mukana kehittämistyössä. Menetelminä olisi edelleen kotikäynti, videoneuvottelu sekä puhelinyhteys. Teknologiset ratkaisut olisivat ensisijainen vaihtoehto. Työparikonsultoinnin kehittämiseksi ja onnistumiseksi toteuttaville työntekijöille tulisi järjestää koulutusta esimerkiksi varhaisesta puuttumisesta, perhetyöstä tms. Koulutusmahdollisuuksia voisi selvittää ammattioppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa.

18 Esitys työparitoiminnan kehittämisen toimenpiteistä ja vastuista Kehittämisalue Toimenpide Aikataulu Vastuu Asiakasnäkökulman vahvistaminen Teknologian käyttö Palvelupyyntö Palvelupyyntö Verkkoasiointi Palvelun tarkentaminen Toteuttavan henkilöstön koulutus Kehittämistyöryhmä syyskuu 2012 kehittämissuunnittelija, Myötätuulen edustaja AC-ohjelman syyskuu 2012 kehittämissuunnittelija vuokraaminen Myötätuuleen muut tarvittavat laitteet Varauskalenterin syksy kehittämistyöryhmän selvitys edustaja kertakäyttölisenssi syksy kehittämissuunnittelija, Myötätuulen edustaja palvelupyynnön syksy kehittämissuunnittelija, selventäminen Kolpeneen nettisivuista vastaava palvelupyynnön syys/talvi kehittämissuunnittelija, käytön ohjaus verkkoneuvonnan selvittäminen ryhmäkonsultaatio yksilökonsultaatio jakson arviointi jakson kotoutus varhainen puuttuminen perhetyö tms. talvi kevät 2013 (OSKE) kehittämissuunnittelija, kehittämistyöryhmä kehittämissuunnittelija selvittää koulutusyhteistyö 6. Lopuksi Jalkautuvat palvelut tai konsultoivat palvelut mitä nimeä käytetäänkään, ovat nykypäivän palveluvalikkoa ja tarvetta. Kehitysvammaiset ovat monimuotoinen joukko, joilla jokaisella on yksilölliset tarpeet. Heillä on voi olla haasteita elämässä, ryhmässä toimimisessa, jokaisella yksilöllisesti. Heidän elämässään voi tulla tilanteita, että he tarvitsevat itse apua tai heidän ympäristö tarvitsee ohjausta tukeakseen vammaista hänen elämässään. Kehitysvammaiset ovat myös niitä, joiden

19 palvelut on järjestetty joko kotikunnassa tai esimerkiksi keskitetysti erityishuoltopiireissä tai vaihtoehtoisesti molemmin tavoin. Nykypäivän vammaispolitiikan mukaisesti kehitysvammaisten palvelut tulisi järjestää heidän kotikunnissaan peruspalveluina. Toisinaan peruspalvelut eivät riitä, vaan tarvitaan erityisosaamista. Erityisosaamisen käyttäminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että palveluun mennään vaan palvelu voi tulla sitä tarvitsevan ihmisen luo. Palvelun; tuen ja avun jalkautuessa kehitysvammaisen ympäristöön voi sen hyöty ja kesto olla suurempi ja vaikuttavampi. Maailman monimutkaistuessa myös työntekijöiden osaamisen tarpeet kasvavat. Tarvitaan yhä enemmän laaja-alaista osaamista kaikilta elämän alueilta. Osaamisen kehittäminen on osa uuden toimintakäytännön omaksumista ja juurruttamista. Kehitysvammaisen lähihenkilöstö voi tarvita tukea osaamisen kehittämisen ja tuen muodossa silloin kun kehitysvammaisen elämässä on haasteita. Jalkautuvilla palveluilla tuodaan myös osaamista ja osaamisen tukea kehitysvammaisen kotiympäristöön henkilökunnalle tai muille lähi-ihmisille. Jalkautuvissa palveluissa on siis mahdollisuus. Tosin siinä on myös haasteita; Lapin pitkät välimatkat, henkilöstöresurssit jne. Haasteet on kuitenkin tarkoitettu ratkaistaviksi. Yhtenä ratkaisuna voi olla Lapissa jo aikaisemmin kehitetyn teknologian hyväksi käyttäminen. Teknologian käyttö vaatii harjoittelua ja kokeilua, vain sitä kautta sen voi omaksua. Videoneuvottelutekniikassa yhteys on suojattu, joka turvaa asiakkaan tietosuojan toteutumisen. Tekniikan avulla voimme nähdä toisen puhujan tai vaikkapa ryhmän. Kehitysvammaisten kohdalla näkeminen voi helpottaa kommunikointia ja yhteyden muodostumista. Näköyhteys ja tietokoneen käyttö mahdollistavat myös erilaisten kommunikaatiomenetelmien tuen. Konsultaatiosta puhuttaessa on myös mainittava sen taloudellisuus. Kustannuksiltaan se on huomattavasti edullisempi kuin laitoskuntoutusjakso. Yksi konsultaatiokäynti

20 vastaa noin yhden laitoskuntoutuspäivän hintaa. Konsultaation hyötynä on myös avun saaminen asuinympäristöön. Vertailussa on kuitenkin muistettava, että konsultaatio ei ole sama kuin laitoskuntoutusjakso eivätkä ne korvaa suoraan toisiaan. Konsultaatio voi toimia kuntoutusjakson ennaltaehkäisynä tai kotiutumisen ja kuntoutumisen tukena. Konsultaation onnistumisessa on kuitenkin haasteita. Se edellyttää, että pyyntö/yhteydenotto tapahtuu riittävän ajoissa, ennaltaehkäisevästi. Akuutissa kriisissä konsultaation keinot auttaa asiakasta ja lähiympäristöä ovat rajalliset. Palvelun omaksuminen edellyttää myös uudenlaista asennetta ja sitoutumista kehitysvammaisen lähiympäristöltä. Konsultoijat voivat ohjata, antaa neuvoja, opastaa, mutta itse työ on tehtävä kehitysvammaisen lähiympäristössä ja lähiverkoston toimesta. Toiminta edellyttää myös mielenterveyskuntoutuksen työntekijöiltä; ohjaajilta ja hoitajilta kykyä ohjata ja opastaa. Asiakkaan kotiympäristöön tutustuminen voi tuoda myös positiivisia vaikutuksia työntekijöiden kannalta. He näkevät konkreettisesti arjen ympäristön, siinä esiintyvät vahvuudet ja haasteet. Palvelussa työympäristö vaihtuu, joten se tuo omat haasteensa varsinaiseen työhön. Samalla ympäristön vaihtuminen tuo vaihtelua perinteiseen palvelukodilla tapahtuvaan työhön. Työparikonsultaatiota on kehitetty hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ja työ jatkuu vielä vuoden. Tavoitteena on, että hankkeen viimeisen vuoden jälkeen meillä on toimiva palvelu, jota kunnat käyttävät ahkerasti. Tämä edellyttää sitoutumista ja yhdessä kehittämistä, jotta tarve ja tarjonta kohtaavat.

21 LÄHTEET Ripatti (toim.), Päivi Kehitysvammaisten asuminen, Uusi reformi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 10/2011. Yliopistopaino, Helsinki. Tallavaara, Marja-Sisko Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke, Lapin osahanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki pdf Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Osoitteessa pdf

22 Aikataulu suunnitelma Tavoitteet ja toimenpiteet tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu JALKAUTUVA TYÖPARITOIMINTA Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Ideat, alustava suunnitelma Suunnittelua tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu JALKAUTUVA TYÖPARITOIMINTA Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Arviointi Toiminta aloitettu. Tekninen järjestelmä toimii 05/11. Kerätään kokemuksia ja palautteita Palautelomake palvelu osa mielenterveys kuntoutusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 1. Palvelurakenteiden kehittäminen Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Toiminnan edelleen kehittäminen palautteen avulla. Valmis palvelu 05/12 Palvelu osana mielenterveyskuntoutusta, mallinnus Arviointi Ryhmäpalautteet, yksilöpalautteet joiden