Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työparikonsultaatio. Sari Mehtälä 7.8.2012"

Transkriptio

1 Työparikonsultaatio Sari Mehtälä

2 TIIVISTELMÄ Johdanto Hankkeen tavoitteet Työparikonsultaation kehittäminen Kehittämistyön aloittaminen Työparikonsultaatio pyyntö Työparikonsultaation toiminta Toteutus Palaute ja arviointi Työparikonsultaatio tulevaisuudessa Lopuksi LÄHTEET... 20

3 TIIVISTELMÄ Valtakunnallinen vammaispalveluhanke on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) rahoituksella toimiva kansallinen hanke. Hankkeessa on mukana 9 eri toimijaa ympäri Suomen. Hanketta hallinoi ETEVA kuntayhtymä. Vammaispalveluhankkeessa on viisi eri kehittämisteemaa: palvelurakenteet yksilöllinen asuminen palveluohjaus osaaminen henkilökohtainen apu Palvelurakenteiden teemassa kehittämistavoitteena on selkeä palvelurakenne ja kokonaisuus. Kehittämiskohteena on perus- ja erityispalvelujen selkiyttäminen siten, että erityispalvelut tukevat peruspalveluja. Valtakunnallisten tavoitteiden ohella jokaisella osahankkeella on omat teeman mukaiset tarkennetut tavoitteet. Lapissa palvelurakenteiden kehittämisteemassa kehitetään jalkautuvia ja konsultoivia palveluja, etäteknologian huomioiden. Kehitettävää palvelua tarkennettiin tarkoittamaan pääasiallisesti kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja lähiympäristönsä arjen tukemista asumisessa tai päivätoiminnassa. Konsultaatiotarve voi liittyä arjen (haastaviin) tilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Edellä mainittuja tilanteita voivat olla kehitysvammaisen haastava käyttäytyminen kuten itseensä tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta, uhkailu, masennus, alakuloisuus, ryhmässä toimimisen ongelmat, päihteet, seksuaalisuuteen tai kommunikaatioon liittyvä ohjauksen tarve. Palvelussa työntekijät menevät asiakkaan

4 koti tai työympäristöön tai yhteydenpito toteutetaan teknologian avulla (videoneuvottelu). Jalkautuvaa työparitoimintaa on kehitelty ja toteutettu käytännössä vammaispalveluhankkeen, Lapin osahankkeen rahoituksella. Kehittämisvaiheessa palvelu on ollut pilottikunnille maksutonta. Pilottikuntina ovat toimineet Sodankylä, Rovaniemi, Kolari, Kemijärvi, Posio. Pilotteja on laajennettu myös Pelloon ja Ylitorniolle. Toimintamallista on saatu suullista ja kirjallista palautetta, joiden perusteella palvelun toimivuutta ja kehittämiskohteita on pyritty arvioimaan. Palautteen ja arvioinnin mukaan palvelu on ollut hyödyllinen ja koettu hyväksi. Kehitettävää on palvelun käytössä, palveluun hakeutumisessa ja tietoisuudessa. Edelleen jalkautuva työparitoiminta tarvitsee tarkennusta sekä arkeen juurtumista, jota toteutetaan hankkeen toisessa vaiheessa

5 1. Johdanto Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta vuosina Ohjelman tavoitteena on vähentää laitospaikkoja suunnitellusti ja hallitusti. Ohjelman mukaisesti kehitysvammaisille tuotetaan heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavia asumisratkaisuja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimenpiteiden mukaan esteetön asuminen ja ympäristö kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Esteettömyydellä tarkoitetaan palvelujen näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Kehitysvammaisen kohdalla ne usein tarkoittavat myös yksilöllisiä ratkaisuja. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti jokainen erityishuoltopiiri tai vastaava kuntayhtymä on laatinut alueellisen suunnitelman asumisohjelman toimeenpanosta ja sen edellyttämistä laitoshoitoa sekä vanhempien luona asumista korvaavista asumisja palvelutarpeista. Tallavaaran (2010) selvityksen mukaan laitoshoidon purkamisessa on haasteensa. Kuntien työntekijöiden näkemyksen mukaan esteenä kotikuntaan muutoille voivat olla sopivan asunnon löytyminen sekä henkilöstöresurssien ja osaamisen puutteet. Haasteet näkyvät myös siinä, että kunnat ovat ilmoittaneet laitospaikkojen tarpeet juuri haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille. Uusien laitossijoitusten ehkäisemiseksi Tallavaaran (2010) mukaan tarvitaan niin henkilöstön koulutusta kuin asumisyksikköjen toimintakäytäntöjen kehittämistä sekä konsultaatiotukea hankalien vuorovaikutussuhteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi voi olla tarpeellista, että kuntien ryhmäasumisen henkilöstöllä ja verkostolla on kanava, josta saa tarvittaessa neuvoja ja apua, toisinaan nopeastikin. (Ripatti (toim.) 2011). Vastuu vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Aina kuitenkaan kuntien omat palvelut eivät ole riittäviä tai valmiita erityistilanteissa. Erityishuoltopiireissä, joita nykyisten nimitetään usein palvelukeskuksiksi, on palveluja kehitetty kuntoutus- ja lyhytaikaiseen hoitoon. Kuntoutushoidon aikana kehitysvammaiselle voidaan tehdä tarvittavat tutkimukset ja suunnitelmat, joiden

6 perusteella suunnitellaan kehitysvammaisen tulevaisuuden tarpeet. Toisinaan kuitenkaan suunnitellut kuntoutusjaksot tai hoitojaksot eivät riitä, vaan kehitysvammaiselle tulee tarve äkilliseen tukeen. Usein sellainen tilanne tulee eteen kehitysvammaisen sairastuessa tai oireillessa psyykkisesti. Laitoksen muuttuva rooli, kehitysvammaisen keskimääräisesti yleisemmät mielenterveysongelmat, peruspalvelujen hajanaisuus ja osaamisen haasteet sekä kehitysvammaisten mielenterveyskuntoutuksen haasteet edellyttävät, että kehitysvammaisten palveluja kehitetään toimiviksi ja aidosti kehitysvammaista tukeviksi. Huomioitavaa on myös, että kehitysvammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän palvelutarpeissaan ja elämäntilanteissaan on suuria eroja. Siksi onkin tärkeää, että annettava apu ja tuki suunnitellaan yksilöllisesti. Haasteisiin ja tarpeisiin liittyen on herännyt ajatus jalkautuvista palveluista (erityispalveluista), jolloin kehitysvammainen saa palvelun kotiinsa, omaan ympäristöön. Samalla hänen ympärillään olevat ihmiset, lähihenkilöt saavat ohjausta ja tukea työhönsä tai vanhempana olemiseen. Jalkautuvassa palvelussa kehitysvammainen on keskiössä ja asioita tarkastellaan hänen yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Kehitysvammainen sekä hänen perheensä ja läheisten rooli on neuvottelevan kumppanin eikä passiivisen palvelun vastaanottajan rooli. Valviran kehitysvammaisen ympärivuorokautisen asumisen valvontaohjelmassa edellytetään myös ulkopuolisten konsultaatiopalvelujen käytön mahdollisuutta erityisen haastavissa asiakastilanteissa (Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut. Valtakunnallinen valvontaohjelma :2012, 16). Lapissa jalkautuvat palvelut eivät ole ajatuksena ihan uusi, niitä on toteutettu mm. neuvolapalveluissa. Kehitysvammaisten mielenterveyspalveluissa kotiin vietäviä palveluja ei ole aktiivisesti toteutettu. Tällä hetkellä jalkautuvien palvelujen kehittäminen on koettu niin tärkeäksi, että se on kirjattu Kolpeneen palvelukeskukseen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Se on myös yksi

7 valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen, Lapin osahankkeen tavoitteita palvelurakenteiden kehittämisen teemassa. 2. Hankkeen tavoitteet Valtakunnallisen vammaispalvelujen kehittämishankkeen yhtenä kehittämisteemana on palvelurakenteiden kehittäminen. Palvelurakenteiden kehittämisteeman tavoitteena on vammaispalvelujen selkeä palvelurakenne ja kokonaisuus. Kehittämiskohteena on perus- ja erityispalvelujen työnjaon selkeyttäminen siten, että erityispalvelut tukevat peruspalveluja erilaisin toimintavaihtoehdoin. Hankkeen yleisten tavoitteiden lisäksi jokainen osahanke on tarkentanut omat osahankkeen tavoitteet. Tarkennetut tavoitteet ovat luonnollisesti yleistavoitteiden kanssa linjassa. Valtakunnallisen hankkeen sekä osahankkeiden tavoitteet ovat KASTE ohjelman mukaisia. Kaste ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma. Kaste ohjelmassa kehittämistyön huomioita on kiinnitetty palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen ja alueellisten erojen pienentämiseen sekä kuntien ja palvelun käyttäjien osallisuuteen palvelujen kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on ollut myös mukana Kaste ohjelman tavoitteissa.

8 PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISTEEMA VALTAKUNNALLISESTI Palvelurakenne muutoksen hallittu läpivieminen Vammaispalvelujen selkeä palvelurakenne ja - kokonaisuus Vammaispalvelujen palveluketjujen jäsentäminen ja kehittäminen Erityispalvelujen ja lähipalvelujen sisällön ja tehtäväjaon selkeyttäminen Kuntien vammaistyön tukeminen kehittämällä tuki- ja konsultaatiopalveluja Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa vaativien asiakasryhmien terveydenhuollon palvelujen varmistamiseksi Uudenlaiset, asiakaslähtöiset palvelut Kehitetään ja testataan toimintamalleja; konsultaatiomahdollisuuksia, jalkautuvien erityistyöntekijöiden toimintamallia kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä moniammatillisia asiantuntijaryhmiä Kehitetään verkostoituneita ja etäteknologiaa hyödyntäviä moniammatillisia asiantuntijaryhmiä Vammaispalvelujen palveluprosessit ovat toimivat ja palveluketjut saumattomat

9 Työn- ja vastuunjako peruspalveluiden ja erityispalveluiden välillä on selkeä Vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tukena toimii selkeä palveluverkosto Vammainen saa tarvitsemansa palvelut lähipalveluna Palvelurakenteen selkiintyminen edesauttaa palveluiden kustannustehokkuutta Palvelurakennemuutoksen hallittu läpivieminen toteutuu Toimenpiteet tukevat uudistuvaa vammaislainsäädäntöä Laitoshoito vähenee. LAPIN OSAHANKKEEN TARKENNETUT TAVOITTEET PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISTEEMASSA: Vammaispalvelujen tasapuolisen alueellisen saatavuuden sekä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen turvaaminen Lyhytaikaisen kuntoutus- ja kriisipalvelujen toimintamallin uudistaminen nykytilan kriittisten kohtien arviointi toimiva toimintamalli sisältäen uusia palveluja. Vammaispalvelujen lähipalvelujen tukija konsultaatiopalvelujen kehittäminen tuki ja konsultaatio, etäteknologia Asiakkaan ja henkilöstön saama apu arkeen

10 3. Työparikonsultaation kehittäminen 3.1. Kehittämistyön aloittaminen Tavoitteiden mukaiseksi kehittämistoimenpiteeksi muodostui työparikonsultaatio arjen tilanteisiin. Alun perin asiaa käsiteltiin pidetyssä aloitusseminaarissa. Seminaarissa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, jossa jokaisessa ryhmässä oli nimetty puheenjohtaja (vrt. learning café menetelmä - aivoriihi). Ryhmät keskustelivat vammaisalan ajankohtaisista asioista ja haasteista kehittämistyön näkökulmasta. Kaikki ryhmät esittelivät tuotoksensa toisille. Esityksissä toivottiin ja nähtiin tärkeänä jalkautuvat ja konsultoivat palvelut (kotiin vietävät palvelut). Kehitysvammaisen näkökulmasta jalkautuvasta palvelusta/toiminnasta nähtiin hyödyn saavan asiakkaan ohella myös henkilökunta. Ryhmätuotosten perusteella kehittämissuunnittelija, Sari Mehtälä teki yhteenvedon, joka käsiteltiin seuraavassa hankeen ohjausryhmässä ( ). Avausseminaarin sekä yhteenvedon perusteella päädyttiin kehittämään jalkautuvaa työparitoimintaa. Ohjausryhmä päätti myös hyväksyä esityksen piloteista; Rovaniemi, Posio, Sodankylä, Kolari ja Kemijärvi. Työparitoimintaa tarkennettiin ja esityksen mukaan jalkautuva työparitoiminta on tarkoitettu kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja lähiympäristönsä arjen tukemiseksi asumiseen tai päivätoimintaan. Konsultaatiotarve voi liittyä arjen (haastaviin) tilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Tilanteita voivat olla kehitysvammaisen haastava käyttäytyminen kuten itseensä tai muihin kohdistuva fyysinen väkivalta, uhkailu, masennus, alakuloisuus, ryhmässä toimimisen ongelmat, päihteet, seksuaalisuuteen tai kommunikaatioon liittyvä ohjauksen tarve.

11 Työparitoiminnan käynnistämiseksi tarvittiin informaatiota siihen osallistuville työntekijöille. Tiedotus toteutettiin henkilökohtaisesti sekä moniammatillisen työryhmän kokouksissa. Toiminnan käynnistämiseksi ja kokeilemiseksi pyydettiin osallistuvia kuntia olemaan aktiivisia ja käyttämään palvelua, joka hankkeen aikana olisi maksutonta. Maksuttomuudella tavoiteltiin motivaatiota kokeiluun ja yhdessä kehittämiseen. Työntekijöiden informoimisen ohella tarvittiin myös keino, jolla työparipyynnön voisi toteuttaa, ja joka mahdollisesti voisi jäädä eloon hankkeen jälkeen. Työparipyynnön toteuttamiseksi päädyttiin yhteistyöhön Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. 3.2 Työparikonsultaatio pyyntö Työparipyynnön toteuttamiseksi tarvittiin salattu yhteys tietosuojan vuoksi. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta teki lomakepohjan sekä palvelujonon virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen, jota kautta työparipyyntö voidaan toteuttaa. Järjestelmä on tietoturvallinen. Pyynnön vastaanottajiksi sovittiin alkuvaiheessa kehittämissuunnittelija Sari Mehtälä, hoitaja Harry Luomaranta sekä sairaanhoitaja, Nina Joutsen (palatessaan virkavapaalta). Palvelun käyttöön järjestettiin ohjaus. Kunnan vammaispalvelujen työntekijä voi tehdä konsultaatiopyynnön virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta tietoturvallisessa yhteydessä. Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen on lisätty erikseen suunniteltu lomake, jonka kunnan työntekijä täyttää. Lomaketta varten kehitysvammaisen lähiympäristö on jo etukäteen miettinyt tarvetta ja siihen liittyvää syytä. Tarvittaessa palvelun kautta voidaan kysellä lisätietoja. Palvelupyyntö tehdään virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa Valikosta ammattilaisille valitaan tiedonsiirtopalvelu. Tiedonsiirtopalvelussa valitaan siirrä tietoa

12 kuntiin ja kuntayhtymiin, Kolpeneen palvelukeskus, työparikonsultaatio arjen tilanteisiin. Pyyntö käsitellään Kolpeneen palvelukeskuksen moniammatillisessa työryhmässä, jossa sovitaan konsultoivat työntekijät tarpeen mukaisesti. Työryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka torstai. Pyynnön tekijä saa vastauksen palvelun kautta. Työparikäynti toteutetaan harkinnan mukaan joko kotikäynnillä tai videoneuvotteluteitse. Tarvittaessa yhteydenottoja voi olla useampi. 4. Työparikonsultaation toiminta 4.1 Toteutus Ensimmäinen työparikäynti toteutettiin Kolariin akuutisti alkutalvesta Pyyntö toteutettiin puhelimitse, koska palvelu virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa oli vielä kesken. Käynnin perusteella sovittiin videoneuvotteluyhteys sekä puhelinsoitto. Kevään ja seuraavan syksyn aikana toteutettiin 2 käyntiä Kemijärvelle. Kemijärvelle sovittiin käyntien lisäksi myös puhelinyhteys asiakkaaseen sekä videoneuvottelu. Sodankylän kanssa on hankkeen aikana toteutettu yksi videoneuvottelu sekä sen johdosta sovitut puhelinyhteydet. Kehittämistyön aikana Rovaniemen kaupungista tuli 2 eri akuuttipyyntöä, jotka molemmat johtivat työparin kotikäyntiin. Rovaniemen käynnit ovat olleet ns. arviointikäyntejä ennen varsinaista laitoskuntoutusjaksoa. Toisella käynnillä työpari arvioi yhdessä asiakkaan kanssa myös jakson varsinaista aloittamisen ajankohtaa. Toisen asiakkaan kohdalla on sovittiin, että kuntoutusjakson jälkeen on kaksi tukikäyntiä. Toinen tukikäynti odottaa vielä toteutumistaan.

13 Toiminnan aikana on toteutettu ennaltaehkäiseviä käyntejä, joihin ei ole varsinaisesti liittynyt suoranaista asiakkaan mielenterveyden ongelmaa tai häiriökäyttäytymistä. Käynnit ovat olleet ennaltaehkäiseviä ja liittyneet henkilökunnan tukemiseen ja menetelmien ohjaukseen, jotka puolestaan auttavat asiakkaita ja ennaltaehkäisevät ongelmia ja haastavia tilanteita. Posiolle on toteutettu puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien ohjausta puhevammaisten tulkin johdolla. Ensimmäinen käynti toteutui Posiolle henkilökunnalle luentomaisesti. Toisella kerralla Posiolta tuli kaksi henkilöä Kolpeneelle kuvapajaan. Kolmannella kerralla kuvapaja toteutettiin Posiolla. Pelloon toteutettiin ohjauksellinen käynti asiakkaisiin liittyvissä haastavien tilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn sekä erilaisten toimintamuotojen merkeissä. Pellon käynnillä oli poikkeuksellisesti mukana lääkäri sekä ohjaaja/neuropsykiatrinen valmentaja. Pelloon on toteutettu myös ryhmäohjauksellinen käynti puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöön liittyen. Ylitorniolle on syksyllä suunnitteilla kaksi ryhmäohjauksellista käyntiä puhevammaisten tulkkien toimesta. Ryhmäohjauksellisissa käynneissä on myös mahdollisuus perehtyä asiakaskohtaiseen toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi päivästruktuurin suunnitteluun ja toteutukseen sekä harjoittelun. Puhelinsoitto Videoneuvottelu Käynti Ryhmäohjauskäynti Pello 2 Ylitornio 2* Kolari Sodankylä 1 1 Rovaniemi 2 + 1* Posio 3 Kemijärvi yht * 5 + 2* *suunnitteilla olevat, eivät vielä toteutuneet

14 4.2. Palaute ja arviointi Työparikäynneistä on toiminnan ajalta kerätty palautetta eri menetelmin. Palautetta on kerätty palautelomakkeilla. Kirjallisen palautteen ohella on pyydetty suullista palautetta henkilöstöltä, esimiehiltä sekä asiakkailta. Lisäksi on toteutettu yksi ryhmähaastattelu toiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnan palautetta on pyydetty myös toteuttavalta työparilta. Toiminnasta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Ryhmähaastattelun mukaan työparitoiminta on tukenut henkilöstöä heidän työssään. Henkilöstön tuki on koettu tärkeäksi. Tuki on nimenomaisesti ollut toiminnan ja ohjauksen varmistamista. Toisin sanoen henkilöstö on saanut varmistusta omalle toiminnalleen ulkopuoliselta (konsultoivalta) taholta. Samalla se on mahdollistanut yhteisen keskustelun toimintatavoista asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi ja ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi uusia toimintatapoja on löydetty. Kirjalliset palautteet ovat olleet positiivisia. Erityistä kiitosta ovat saaneet ryhmäohjaukset mm. puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytöstä. Palautetta videoneuvotteluista on kysytty henkilöstöltä sekä asiakkailta. Palautteen mukaan videoneuvottelussa on vielä parantamisen varaa. Tekniikka ei aina toimi ja sen käyttö ei ole vielä niin tuttua ja vaatii hiukan totuttelemista. Asiakkailta saatuna palaute on ollut hyvää. Etäteknologian käyttö on ollut myös hiukan jännittävää, mutta samalla näköyhteys on koettu hyväksi. Puhelinyhteydet ovat koettu helpoiksi ja nopeiksi tavoiksi tukea asiakasta etänä. Kehitysvammaisen kohdalla puhelin on tuttu, mutta näköyhteyden puute voi vaikuttaa tuen vaikuttavuuteen. Palveluun hakeutumisessa on vielä parantamisen varaa. Työparipyynnön tekeminen lomakkeelle on helppoa, mikäli sen löytää palvelusta. Lomakkeen löytämisessä on siis kehitettävää. Lisäksi jonkinlaisia haasteita on ollut siinä, kuka pyynnön voi laittaa. Tällä hetkellä tunnuksia palveluun on kehitysvammahuollon esimiehillä, mutta

15 lisätunnuksia on mahdollista saada pyytämällä Maarit Pirttijärveltä osaamiskeskukselta. Toteuttava henkilöstö on ollut motivoitunutta ja antaneet myönteistä palautetta käynneistä. Luonnollisesti tilanteet ovat olleet uusia ja toimintatavat ja tapaamisten kulku tarvitsevat vielä muotoutumista. Toisen kotiin meneminen haastaa myös henkilöstön toimimaan eri tavoin. SWOT Vahvuudet palvelu asiakkaan kotiin yksilöllinen palvelu avun/tuen konkreettisuus ja paikallisuus henkilöstön tuki osaamisen kehittäminen palvelun saatavuuden parantuminen Kolpeneen henkilöstön osaaminen ja valmius Mahdollisuudet yksilöllinen palvelu apu/tuki kotiin kehitysvammaisen lähipiiri saa tukea toimintaansa moniammatillisen verkoston kehittyminen nopea apu osa mielenterveyskuntoutusta / kotoutusta Uhat palvelua ei käytetä palvelu koetaan toimimattomaksi palvelua käytetään vain kriisitilanteen ratkaisuun palvelu mielletään laitoskuntoutusjakson korvikkeeksi sitoutumattomuus kehittämiseen hankkeen jälkeen Heikkoudet resurssit (toteuttavan henkilöstön vähyys ja jaksaminen) osittain monimutkainen hakeutuminen palveluun vastuunotto palvelun edelleen kehittämisestä ja arvioinnista Etäteknologiaan tottumattomuus teknologian käyttäminen apuvälineenä Nykypäivän vammaispolitiikan mukainen palvelu

16 5. Työparikonsultaatio tulevaisuudessa Vammaispalveluhankeen ensimmäinen vaihe on päättymässä. Hankkeen toinen vaihe on suunniteltu ajalle Työparikonsultaatio on mukana myös hankkeen toisessa vaiheessa. Tavoitteena ovat toimivat tuki- ja konsultaatiopalvelut lähi- ja peruspalveluissa ja niiden tukena. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu jalkautuva työparitoiminnan vakiinnuttaminen, teknologian kehittäminen osaksi toimintaa videoneuvottelujen ja verkkoasioinnin avulla. Tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään erityispalvelujen tarpeen ennaltaehkäisyyn, tukeen ja apuun vammaisen kotiympäristöön sekä lähityöntekijöiden ja omaisten tukeen. Tarkoituksena on myös vahvistaa osaamista peruspalveluissa sekä varmistaa lähipalvelujen tukea. Työparitoimintaa tullaan kehittämään edelleen seuraava vuosi hankkeen osittaisella rahoituksella. Seuraavan vuoden aikana tulee tehdä toimenpiteet ja ratkaisut työparitoiminnan heikkouksien ja uhkien osalta. Lisäksi työparitoiminnan kehittämisessä olisi vahvistettava asiakasnäkökulmaa. Asiakasnäkökulmalla tarkoitetaan tässä palvelua käyttävää kehitysvammaista asiakasta sekä palvelusta hyötyvää henkilökuntaa/lähipiiriä. Asiakasnäkökulman huomioimiseksi tulisi perustaa kehittämistyöryhmä, jossa olisi mukana asumisyksikön työntekijöitä, esimies, Myötätuulen työntekijä/työntekijöitä sekä kehitysvammaisia palvelun käyttäjiä ja omaisia. Teknologian käytön harjoittelemiseksi ja opettelemiseksi tulisi sen käytön olla helppoa. Käytön helpottamiseksi Myötätuulen hankitaan hankerahoituksella videoneuvotteluohjelmisto toimiston tietokoneelle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta kertakäyttöisen ohjelmiston käyttöön suoraan asumisyksiköstä tai kotoa. Selvitetään myös, voisiko palvelun käytössä olla auki oleva kalenteri, josta palvelun voi varata suoraan helposti. Palvelupyynnön tekemistä tulee kehittää siten, että se on löydettävissä helposti. Siihen tulee järjestää myös ohjausta.

17 Teknologiaan sekä palvelun kehittämiseen liittyen harkitaan edelleen verkkoasioinnin kehittämistä. Verkkoasioinnin tulisi olla helppoa, joustavaa sekä maksutonta/kohtuuhintaista. Verkkoasioinnissa tulisi harkita mahdollisen verkkoneuvontapalvelua muistuttavan palvelun kehittämistä nopeaan asioimiseen maksuttomasti. Verkkoneuvonnassa voisi olla mukana Kolpeneen palvelukeskuksen työntekijöitä sekä työntekijöitä kunnan palveluista. Työparikonsultointia tulisi tarkentaa yksilöohjaukseen sekä ryhmäohjaukseen. Ryhmäohjaus olisi lähinnä työntekijöiden/lähipirin ohjausta esimerkiksi eri toimintamallien avulla. Yksilöohjaus, vaikkakin tapahtuisi osittain myös ryhmässä tarkoittaa asiakkaan arkeen pureutumista ja sen helpottamista. Edelleen palvelua tulisi miettiä ennaltaehkäiseväksi työparikonsultoinniksi, jakson /jakson kiireellisyyden arvioinniksi sekä kuntoutusjaksolta kotouttamisen tueksi. Näitä tuli kehittää aktiivisesti työntekijöiden ollessa mukana kehittämistyössä. Menetelminä olisi edelleen kotikäynti, videoneuvottelu sekä puhelinyhteys. Teknologiset ratkaisut olisivat ensisijainen vaihtoehto. Työparikonsultoinnin kehittämiseksi ja onnistumiseksi toteuttaville työntekijöille tulisi järjestää koulutusta esimerkiksi varhaisesta puuttumisesta, perhetyöstä tms. Koulutusmahdollisuuksia voisi selvittää ammattioppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kanssa.

18 Esitys työparitoiminnan kehittämisen toimenpiteistä ja vastuista Kehittämisalue Toimenpide Aikataulu Vastuu Asiakasnäkökulman vahvistaminen Teknologian käyttö Palvelupyyntö Palvelupyyntö Verkkoasiointi Palvelun tarkentaminen Toteuttavan henkilöstön koulutus Kehittämistyöryhmä syyskuu 2012 kehittämissuunnittelija, Myötätuulen edustaja AC-ohjelman syyskuu 2012 kehittämissuunnittelija vuokraaminen Myötätuuleen muut tarvittavat laitteet Varauskalenterin syksy kehittämistyöryhmän selvitys edustaja kertakäyttölisenssi syksy kehittämissuunnittelija, Myötätuulen edustaja palvelupyynnön syksy kehittämissuunnittelija, selventäminen Kolpeneen nettisivuista vastaava palvelupyynnön syys/talvi kehittämissuunnittelija, käytön ohjaus verkkoneuvonnan selvittäminen ryhmäkonsultaatio yksilökonsultaatio jakson arviointi jakson kotoutus varhainen puuttuminen perhetyö tms. talvi kevät 2013 (OSKE) kehittämissuunnittelija, kehittämistyöryhmä kehittämissuunnittelija selvittää koulutusyhteistyö 6. Lopuksi Jalkautuvat palvelut tai konsultoivat palvelut mitä nimeä käytetäänkään, ovat nykypäivän palveluvalikkoa ja tarvetta. Kehitysvammaiset ovat monimuotoinen joukko, joilla jokaisella on yksilölliset tarpeet. Heillä on voi olla haasteita elämässä, ryhmässä toimimisessa, jokaisella yksilöllisesti. Heidän elämässään voi tulla tilanteita, että he tarvitsevat itse apua tai heidän ympäristö tarvitsee ohjausta tukeakseen vammaista hänen elämässään. Kehitysvammaiset ovat myös niitä, joiden

19 palvelut on järjestetty joko kotikunnassa tai esimerkiksi keskitetysti erityishuoltopiireissä tai vaihtoehtoisesti molemmin tavoin. Nykypäivän vammaispolitiikan mukaisesti kehitysvammaisten palvelut tulisi järjestää heidän kotikunnissaan peruspalveluina. Toisinaan peruspalvelut eivät riitä, vaan tarvitaan erityisosaamista. Erityisosaamisen käyttäminen ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että palveluun mennään vaan palvelu voi tulla sitä tarvitsevan ihmisen luo. Palvelun; tuen ja avun jalkautuessa kehitysvammaisen ympäristöön voi sen hyöty ja kesto olla suurempi ja vaikuttavampi. Maailman monimutkaistuessa myös työntekijöiden osaamisen tarpeet kasvavat. Tarvitaan yhä enemmän laaja-alaista osaamista kaikilta elämän alueilta. Osaamisen kehittäminen on osa uuden toimintakäytännön omaksumista ja juurruttamista. Kehitysvammaisen lähihenkilöstö voi tarvita tukea osaamisen kehittämisen ja tuen muodossa silloin kun kehitysvammaisen elämässä on haasteita. Jalkautuvilla palveluilla tuodaan myös osaamista ja osaamisen tukea kehitysvammaisen kotiympäristöön henkilökunnalle tai muille lähi-ihmisille. Jalkautuvissa palveluissa on siis mahdollisuus. Tosin siinä on myös haasteita; Lapin pitkät välimatkat, henkilöstöresurssit jne. Haasteet on kuitenkin tarkoitettu ratkaistaviksi. Yhtenä ratkaisuna voi olla Lapissa jo aikaisemmin kehitetyn teknologian hyväksi käyttäminen. Teknologian käyttö vaatii harjoittelua ja kokeilua, vain sitä kautta sen voi omaksua. Videoneuvottelutekniikassa yhteys on suojattu, joka turvaa asiakkaan tietosuojan toteutumisen. Tekniikan avulla voimme nähdä toisen puhujan tai vaikkapa ryhmän. Kehitysvammaisten kohdalla näkeminen voi helpottaa kommunikointia ja yhteyden muodostumista. Näköyhteys ja tietokoneen käyttö mahdollistavat myös erilaisten kommunikaatiomenetelmien tuen. Konsultaatiosta puhuttaessa on myös mainittava sen taloudellisuus. Kustannuksiltaan se on huomattavasti edullisempi kuin laitoskuntoutusjakso. Yksi konsultaatiokäynti

20 vastaa noin yhden laitoskuntoutuspäivän hintaa. Konsultaation hyötynä on myös avun saaminen asuinympäristöön. Vertailussa on kuitenkin muistettava, että konsultaatio ei ole sama kuin laitoskuntoutusjakso eivätkä ne korvaa suoraan toisiaan. Konsultaatio voi toimia kuntoutusjakson ennaltaehkäisynä tai kotiutumisen ja kuntoutumisen tukena. Konsultaation onnistumisessa on kuitenkin haasteita. Se edellyttää, että pyyntö/yhteydenotto tapahtuu riittävän ajoissa, ennaltaehkäisevästi. Akuutissa kriisissä konsultaation keinot auttaa asiakasta ja lähiympäristöä ovat rajalliset. Palvelun omaksuminen edellyttää myös uudenlaista asennetta ja sitoutumista kehitysvammaisen lähiympäristöltä. Konsultoijat voivat ohjata, antaa neuvoja, opastaa, mutta itse työ on tehtävä kehitysvammaisen lähiympäristössä ja lähiverkoston toimesta. Toiminta edellyttää myös mielenterveyskuntoutuksen työntekijöiltä; ohjaajilta ja hoitajilta kykyä ohjata ja opastaa. Asiakkaan kotiympäristöön tutustuminen voi tuoda myös positiivisia vaikutuksia työntekijöiden kannalta. He näkevät konkreettisesti arjen ympäristön, siinä esiintyvät vahvuudet ja haasteet. Palvelussa työympäristö vaihtuu, joten se tuo omat haasteensa varsinaiseen työhön. Samalla ympäristön vaihtuminen tuo vaihtelua perinteiseen palvelukodilla tapahtuvaan työhön. Työparikonsultaatiota on kehitetty hankkeen ensimmäisessä vaiheessa ja työ jatkuu vielä vuoden. Tavoitteena on, että hankkeen viimeisen vuoden jälkeen meillä on toimiva palvelu, jota kunnat käyttävät ahkerasti. Tämä edellyttää sitoutumista ja yhdessä kehittämistä, jotta tarve ja tarjonta kohtaavat.

21 LÄHTEET Ripatti (toim.), Päivi Kehitysvammaisten asuminen, Uusi reformi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 10/2011. Yliopistopaino, Helsinki. Tallavaara, Marja-Sisko Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Lapissa Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke, Lapin osahanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki pdf Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi Osoitteessa pdf

22 Aikataulu suunnitelma Tavoitteet ja toimenpiteet tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu JALKAUTUVA TYÖPARITOIMINTA Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Ideat, alustava suunnitelma Suunnittelua tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu JALKAUTUVA TYÖPARITOIMINTA Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Arviointi Toiminta aloitettu. Tekninen järjestelmä toimii 05/11. Kerätään kokemuksia ja palautteita Palautelomake palvelu osa mielenterveys kuntoutusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 1. Palvelurakenteiden kehittäminen Lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalvelujen kehittäminen; jalkautuva työpari-toiminta, pilotti ja verkostoituminen teknologian avulla Toiminnan edelleen kehittäminen palautteen avulla. Valmis palvelu 05/12 Palvelu osana mielenterveyskuntoutusta, mallinnus Arviointi Ryhmäpalautteet, yksilöpalautteet joiden

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Kartoitus vammaisten palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Pohjois-Suomessa. - Kuntakyselyn alustavia tuloksia vammaisten palvelujen toimivuudesta Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-lla Jari Lindh VASKI

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Asumisen arkea ja unelmia - näkökulmia kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen Kajaani 3.11.2011 / Tuija Anttila Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Katriina Turku Historia: Yhteiset haasteet Erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot