Maatilojen koneet ja laitteet 2005 Maskiner och anordningar på gården 2005 Machines and appliances on farms 2005

Transkriptio

1 Maatilojen koneet ja laitteet 2005 Maskiner och anordningar på gården 2005 Machines and appliances on farms 2005 Traktori maatalouden peruskone Traktori on yhä maatalouden peruskone. Lähes jokaisella suomalaisella maatilalla on vähintään yksi traktori. Useimmilla tiloilla traktoreita on 2 tai 3. Maatilojen keskikoon kasvaminen ja monialaistuminen asettavat traktoreille entistä suurempia vaatimuksia. Traktoria on pystyttävä käyttämään sekä pellolla että metsässä samoin kuin tilan ulkopuolella mitä moninaisimmissa töissä turvesuolta kiinteistöjen huoltoon. Lyhyesti sanottuna traktorilla on pystyttävä tekemään entistä enemmän ja entistä monipuolisempia töitä. 1 Traktoreiden määrä Suomessa on kasvanut koko toisen maailmansodan jälkeisen ajanjakson. Maataloustöissä käytettyjen traktoreiden määrä ylitti hevosten lukumäärän 1960-luvulla. Vielä 1970-luvulla lähes kaikki traktorit olivat maatiloilla luvulta lähtien maatilojen traktoreiden osuus koko traktorikannasta on pienentynyt selvästi. Kuvio 1. Traktoreiden ja hevosten lukumäärä Antar traktorer och hästar Number of tractors and horses kpl - st - number Traktoreita maatiloilla - Traktorer i gårdar - Tractors in farms Traktoreita yhteensä - Traktorer totalt - Tractors total 2) Hevosia maatiloilla - Hästar i gårdar - Horses in farms Vuosi - År - Year ) Lähde: Ajoneuvohallintokeskus AKE 2) Källa: Fordonsfötvaltningscentralen AKE 2) Source: The Finnish Vehicle Administration AKE 1 Aarne Pehkonen: Traktoriteollisuus uusien haasteiden edessä. Helsingin yliopisto, Maa- ja kotitalousteknologian laitos. (Valtra team, Valtran asiakaslehti 1/2002)

2 2 Ajoneuvohallintokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2005 maassamme oli rekisteröityä traktoria. Maatalouden rakennetutkimuksen mukaan puolet näistä traktoreista oli maatiloilla ( kappaletta). Traktoreiden lukumäärä maatiloilla kasvoi luvulle saakka. Maatilojen lukumäärän vähenemisen myötä traktoreiden määrä maatiloilla kääntyi laskuun 1980 luvulla. Maatilojen traktoreiden määrä kääntyi pieneen kasvuun 2000-luvun alussa. Vuonna 2005 maatiloilla oli noin traktoria enemmän kuin vuonna Traktoreiden määrä tilaa kohti vuonna 2005 oli 2,6; kun se vuonna 2000 oli 2,2 traktoria. Suurimmilla tiloilla on eniten traktoreita käytössä. Esimerkiksi yli 200 hehtaarin tiloilla on keskimäärin 5,1 traktoria tilaa kohti. Maatalouden rakenteen muutoksen myötä myös maatilojen traktorikannassa on tapahtumassa rakennemuutos. Suuritehoisten traktoreiden määrä kasvaa ja pienempien traktoreiden määrä vähenee. Vielä vuonna 2000 noin 30 prosenttia traktoreista oli teholtaan vähintään 60 kilowattia, kun vuonna 2005 vastaava osuus oli 43 prosenttia. Leikkuupuimureiden yhteisomistus yhä harvinaisempaa urakoinnin suosio kasvaa Traktorin tavoin leikkuupuimuria voidaan kutsua ainakin viljatilojen peruskoneeksi. Yli 70 prosentilla maatiloista oli käytössään leikkuupuimuri vuonna Maatiloilla oli vuonna 2005 noin leikkuupuimuria, mikä on noin vähemmän kuin vuonna Puintitöitä tekevä leikkuupuimuri on useimmiten maatilan oma (45 prosentilla maatiloista oli oma leikkuupuimuri). Yhteisten leikkuupuimureiden osuus on vähentynyt, ja oman leikkuupuimurin omistavien viljelijöiden osuus on kasvanut luvulla. Vuonna 2005 noin kymmenellä prosentilla maatiloista oli yhteinen leikkuupuimuri naapuritilan/tilojen kanssa. Yhteisomistuksen vähentyessä urakointi- tai vuokrapuimureiden käyttö on yleistynyt. Leikkuupuimuriurakoitsija tai vuokrakone oli käytössä joka viidennellä maatilalla vuonna Urakointi/ vuokrapuimureiden käyttö oli yleisintä pienillä viljatiloilla. Yli 10 hehtaarin viljatiloilla käytössä on yleisimmin oma leikkuupuimuri. Tätä pienemmillä viljatiloilla yhteis- tai urakointileikkuupuimureiden käyttö on yleisempää kuin oman leikkuupuimurin käyttö. Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomen maatiloilla on paljon leikkuupuimureita, mutta meillä käytössä olevat puimurit ovat pieniä. Suomi onkin lähes ainoita maita Euroopassa, joissa myydään pieniä leikkuupuimureita. Leikkuupuimureiden myyntitietojen mukaan Suomessa myytyjen puimureiden keskikoko on kasvanut ja sen seurauksena myös maatiloilla olevien puimureiden keskikoko tulee kasvamaan. Maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä leikkuupuimureista ei ole kerätty kokoluokittaisia tietoja. Perunannostokoneet Vuonna 2005 maatiloilla oli käytössä perunan ostokonetta. Perunannostokone on käytössä 29 prosentilla perunaa viljelevistä maatiloista. Perunan nostokoneiden määrä on vähentynyt noin 500 ko-neella vuodesta Samalla ajanjaksolla perunaa viljelevien maatilojen kokonaismäärä on vähentynyt yli tilalla. Perunan viljelyn lopettaneet tilat ovat pääsääntöisesti pieniä tiloja, jotka ovat viljelleet perunaa tilan omaan käyttöön. Näillä tiloilla perunanviljelyn lopettaminen on usein seurausta koko maataloustuotannon lopettamisesta. Perunannostokoneiden määrä on vähentynyt nimenomaan pienillä perunatiloilla, joissa peruna korjataan usein käsin, yhteisomistuksessa olevalla perunannostokoneella tai koneurakointina (esimerkiksi naapuritilan nostokoneella). Perunannostokoneiden määrän vähennys koskee nimenomaan yhteisomistuksessa olevien koneiden määrää. Yksittäisen tilan omien nostokoneiden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Sokerijuurikkaan nostokoneet Omia tai yhteiskäytössä olevia sokerijuurikkaan nostokoneita oli kesällä 2005 käytössä lähes kaikilla sokerijuurikkaita viljelevällä tilalla. Kaikkiaan sokerijuurikasta viljeltiin maatilalla. Näillä tiloilla oli yhteensä noin omaa tai yhteisomistuksessa olevaa sokerijuurikkaan nostokonetta. Sokerijuurikastilojen määrä on vähentynyt noin 650:lla vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana. Vähennys on tapahtunut alle 10 sokerijuurikashehtaarin tilojen ryhmässä. Sen sijaan yli 10 hehtaaria sokerijuurikasta viljelevien tilojen määrä on kasvanut hieman. Sokerijuurikastiloilla tapahtuneen rakennekehityksen myötä sokerijuurikkaan nostokoneiden määrä on vähentynyt pienillä (alle 10 ha) sokerijuurikastiloilla. Suurilla (yli 10 ha) sokerijuurikastiloilla nostokoneiden määrä on hieman lisääntynyt. Rehunkorjuukoneet noukinvaunujen ja suur-/ pyöröpaalainten suosio kasvanut Maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä kerätään tietoja myös noukinvaunuista, silppureista ja paalaimista. Säilörehun korjuussa tarkkuussilppuri ja noukinvaunu ovat kilpailevia menetelmiä. Noukinvaunun etuja ovat mm. suuri ajonopeus ja 2 Jaakko Helminen: Tarkkuussilppuri vai noukinvaunu: Maito ja Me lehti

3 3 suuret vaunut. Tarkkuussilppurin lyhyellä silpulla on etunsa siilossa ja rehun käsittelyssä. Koska rehu levittyy helpommin ja siilo täyttyy tiiviimmin ja tasaisemmin, laadussa on eroa tarkkuussilppurin eduksi. 2 Määrällisesti yleisin silppuri on kelasilppuri, joita oli noin kappaletta vuonna Kelasilppureiden määrä on laskenut jyrkästi tilojen siirryttyä käyttämään esikuivatun säilörehun korjuuseen soveltuvia koneita. Vuonna 2000 kelasilppureita oli vielä yli kappaletta. Vuonna 2005 maatiloilla oli käytössä noin tarkkuus- tai kaksoissilppuria ja noin noukinvaunua. Noukinvaunujen määrä on hieman kasvanut 2000-luvulla, kun taas tarkkuus- ja kaksoissilppureiden määrä on selvästi vähentynyt. Noukinvaunuja on noin 4 prosentilla kaikista maatiloista. Suurilla tiloilla noukinvaunujen käyttö on yleisempää kuin pienillä tiloilla. Tarkkuussilppuri on käytössä noin 9 prosentilla maatiloista ja kaksoissilppuri noin 18 prosentilla maatiloista. Kuivaheinän korjuussa kovapaalaimen käyttö on edelleen yleisempää kuin suur- ja pyöröpaalainten. Vuonna 2005 noin tilaa käytti kovapaalainta, mikä on noin vähemmän kuin vuonna Suur- ja pyöröpaalainten määrä on kasvanut noin koneeseen, mikä on noin enemmän kuin vuonna Suur- ja pyöröpaalaimia käytetään usein sekä kuivaheinän että säilörehun korjuussa. Suurimmilla tiloilla suur- ja pyöröpaalaimet ovat käytetympiä kuin kovapaalaimet. Lähes joka kymmenennellä maatilalla on kastelulaite Noin 9 prosentilla maatiloista oli joko kiinteä tai siirrettävä kastelulaite vuonna Kiinteä kastelulaite oli noin maatilalla ja siirrettävä noin maatilalla luvulla kiinteiden kastelulaitteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut, kun taas siirrettävien kastelulaitteiden määrä on vähentynyt selvästi. Kastelulaitteilla kasteltavissa oleva peltopinta-ala on lähes hehtaaria, mikä on noin hehtaaria vähemmän kuin vuonna Yleisintä kastelulaitteiden käyttö on puutarhatalouteen (68,2 % tiloista) ja erikoiskasvituotantoon erikoistuneilla tiloilla (28 %). Erikoiskasvien viljelyllä tarkoitetaan tässä mallasohran, perunan, sokerijuurikkaan, öljykasvien ja herneen viljelyä. Alueittain tarkasteltuna kastelulaitteet ovat yleisimpiä Etelä-Suomessa ja Savossa, jossa mansikkatiloilla on suhteellisen paljon kastelulaitteita. Tietokoneiden ja internet-yhteyksien määrä maatiloilla reippaassa kasvussa Vuonna 2005 lähes neljällä viidestä (78 %) maatilasta oli tietokone, kun vuonna 2000 tietokone oli noin joka toisella maatilalla. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna tietokone on yleisimmin käytössä sika- ja siipikarjatiloilla. Nuoret viljelijät omistavat tietokoneen yleisemmin kuin vanhat viljelijät. Internet-yhteyksien määrä maatiloilla on lisääntynyt nopeasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 internetyhteys oli noin maatilalla, kun vuonna 2000 yhteys oli noin maatilalla. Internetyhteyksin määrässä maatiloilla ei ole suuria alueellisia eroja. Yleisimmin internet-yhteys on käytössä Uudenmaan ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla, missä kolmella neljästä maatilasta oli internet-yhteys vuonna Tietokoneiden tapaan internet-yhteydet ovat yleisimpiä sikaja siipikarjatiloilla. Vuonna 2005 yli puolet maatilojen internetyhteyksistä oli laajakaista-yhteyksiä. Toiseksi yleisin yhteystyyppi oli modeemi-yhteys (40 % yhteyksistä). ISDN-yhteyksin osuus on suhteellisen vähäinen, noin 5 prosenttia. Yhteystyyppien käyttö vaihtelee melko paljon alueittain. Tämä johtuu ainakin osittain eri yhteystyyppien saatavuudesta. Esimerkiksi laajakaistayhteydet ovat edelleen joidenkin taajama-alueen ulkopuolella olevien viljelijöiden tavoittamattomissa. Modeemi oli vuonna 2005 laajakaistaa yleisempi Keski-Suomen, Etelä- Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin TEkeskusten alueella. Muualla Suomessa maatiloilla on enemmän laajakaistayhteyksiä kuin modeemiyhteyksiä. Tutkija Esa Katajamäki

4 4 Taulukko 1. Maataloustöissä käytettyjen koneiden ja laitteiden lukumäärä Työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Antal i bruk varande maskiner och anordning på lantbrukslägenheter områdesvis 2005 Number of machines and appliances in agriculturural use on farms by Employment Development Centre, 2005 Työvoima- ja Traktorit Leikkuupuimurit Perunan nostokoneet Sokerijuurikkaan Rehunkorjuuelinkeinokeskus Traktorer Skördetröskor Upptagningsmaskiner nostokoneet koneet 1) Arbetskrafts- och Tractors Combine för potatis Upptagnings- Fodersekördenäringscentral harvesters Potato harvesters maskiner maskiner 1) Employment and för sockerbetor Forage Economic Develop- Sugar beet harvesters 1) ment Centre harvesters Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa Hela landet ) Sisältää noukinvaunut, kela-, tarkkuus- ja kaksoissilppurit, kovapaalaimet sekä suur- ja pyöröpaalaimet Inkluder pick-up lastvagnar, slag-, exact- och duppelhackar, slaghackar, balmaskiner och storbal- och runtbalmaskiner Includes self-loading wagons, flail and metered-chop forage harvesters and douple choppers, conventional balers and big and round balers

5 Taulukko 2. Maataloustöissä käytettyjen traktoreiden lukumäärä teholuokan mukaan työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Antala i bruk varande traktrorer enligt effektlass områdesvis 2005 Number of tractors in agricultural use on farms by power raiting and Employment and Ekonomic Development Centre, Työvoim a- ja Traktorit Maatiloja1) Traktoria/ elinkeinokeskus yhteensä Gårdar 1) m aatila Arbetskrafts- och Traktorer Farms 1) Traktorer/ näringscentral sammanlagt Teholuokka - Effektklasss - Power rating gård Employment and Tractors total Tractors/ Economic Develop- -39,9 kw 40-59,9 kw 60-99,9 kw kw farm ment Centre Uudenmaan ,0 Varsinais-Suomen ,2 Satakunnan ,8 Hämeen ,9 Pirkanmaan ,6 Kaakkois-Suomen ,6 Etelä-Savon ,3 Pohjois-Savon ,3 Pohjois-Karjalan ,2 Keski-Suomen ,2 Etelä-Pohjanmaan ,4 Pohjanmaan ,5 Pohjois-Pohjanmaan ,5 Kainuun ,2 Lapin ,0 Ahvenanmaa ,4 Hela landet , , ,2 1) Maatiloja, joilla on traktori Gårdar som har traktor Farms with tractor Kuvio 2. Maataloustöissä käytettyjen traktoreiden lukumäärä teholuokittain vuosina 2000 ja 2005 Antal i bruk varande traktorer enligt effektklass 2000 och 2005 Number of tractors in agricultural use on farms by power rating, 2000 and Traktoreita - Traktorer - Tractors ,9 kw 40-59,9 kw 60-99,9 kw kw Teholuokka - Effektklass - Power rating

6 Taulukko 3. Leikkuupuimurit työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Skördetröskor områdesvis 2005 Combine harvesters by Employment and Economic Development Centre, Työvoima- ja Omat - Egna - Own Yhteiset - Gemensamma - Vuokra/urakointi elinkeinokeskus Shared puimurit 1) Arbetskrafts- och Hyres- eller näringscentral Koneita Tiloja Koneita Osakkaita Osakkaita/ entreprenads- Employment and Maskiner Lantbruks- Maskiner Delägare leikkuupuim uri ströskor 1) Economic Develop- Machines lägenheter Machines Joint owners Delägare/maskiner Hired or ment Centre Farms Joint owners/ contracted machine harvesters 1) Uudenmaan ,0 696 Varsinais-Suomen , Satakunnan , Hämeen , Pirkanmaan , Kaakkois-Suomen ,2 952 Etelä-Savon ,3 858 Pohjois-Savon , Pohjois-Karjalan ,3 662 Keski-Suomen ,3 904 Etelä-Pohjanmaan , Pohjanmaan , Pohjois-Pohjanmaan , Kainuun ,5 115 Lapin ,6 85 Ahvenanmaa ,0 56 Hela landet , , , ) Tilojen lukumäärä, joilla on käytetty vuokra/urakointipuimureita Antal gårdar där används hyres eller entreprenadssrtöskor Number of farms, which have used hired or contracted harvesters Kuvio 3. Leikkuupuimurit viljakasvialan mukaan 2005 Skördetröskor enligt sädesväxter areal 2005 Combine harvesters by cereals area group, Viljakasviala (ha) - Sädesväxter (ha) - Cereals (ha) Omat -Egna- Ow n Yhteiset - Gemensamma - Shared Vuokra/urakointipuimurit - Hyres- eller entreprenadsströskor - Hired or contracted harvesters %

7 Taulukko 4. Perunannostokoneet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Upptagningsmaskiner för potatis områdesvis 2005 Potato harvesters by Employment and Economic Development Centre, Työvoima- ja Omat -Egna- Own Yhteiset - Gemensamma - Shared elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentral Employment and Koneita Tiloja Koneita Osakkaita Osakkaita/kone Economic Develop- Maskiner Gårdar Maskiner Delägare Delägare/maskiner ment Centre Machines farms Machines Joint owners Joint owners/machine Uudenmaan ,5 Varsinais-Suomen ,9 Satakunnan ,8 Hämeen ,4 Pirkanmaan ,6 Kaakkois-Suomen ,6 Etelä-Savon ,6 Pohjois-Savon ,8 Pohjois-Karjalan ,6 Keski-Suomen ,7 Etelä-Pohjanmaan ,2 Pohjanmaan ,6 Pohjois-Pohjanmaan ,3 Kainuun ,2 Lapin ,8 Ahvenanmaa ,1 Hela landet , ,5 Kuvio 4. Perunannostokoneet perunapinta-alan mukaan 2005 Upptagningsmaskiner för potatis enligt odlingsarealen för potatis 2005 Potato harvesters by potatoes area group, Peruna - Potatis - Potatoes (ha) ,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 koneita/tila - maskiner/gård - potato harvesters/farm

8 Taulukko 5. Sokerijuurikkaan nostokoneet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Upptagningsmaskiner för sockerbetor områdesvis 2005 Sugar beet harvesters by Employment and Economic Development Centre, Työvoima- ja Omat - Egna - Own Yhteiset - Gemensamma - Shared elinkeinokeskus Arbetskrafts- och Koneita Tiloja Koneita Osakkaita Osakkaita/kone näringscentral Maskiner Lantbruks- Maskiner Delägare Delägare/maskiner Employment and Machines lägenheter Machines Joint owners Joint owners/ Economic Develop- farms machine ment Centre Uudenmaan ,5 Varsinais-Suomen ,9 Satakunnan ,5 Hämeen ,4 Pirkanmaan ,0 Kaakkois-Suomen ,8 Etelä-Savon ,0 Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan ,3 Pohjanmaan ,4 Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa ,1 Hela landet , ,5 Kuvio 5. Sokerijuurikkaan nostokoneet sokerijuurikasalan mukaan 2005 Upptagningsmaskiner för sockerbetor enligt odlingsarealen för sockerbetor 2005 Sugar beet harvesters by sugar beet area group, 2005 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet (ha) ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 konetta/tila - maskiner/gård - machines/farm

9 9 Taulukko 6. Rehunkorjuukoneet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Antal Foderskördemaskiner områdesvis 2005 Number of forage harvesters by Employment and Economic Development Centre, 2005 Työvoima- ja Noukinvaunut Tarkkuus- ja Kelasilppurit Kovapaalaimet Suur- ja pyöröelinkeinokeskus Pick-up kaksoissilppurit Slaghackar Hårdbalare paalaim et Arbetskrafts- och lastvagnar Exakt- och Douple Conventional Storbal- och näringscentral Self-loading duppelhackar choppers balers rundbalmaskiner Employment and wagons Flail and metered- Big and round Economic Develop- chop forage balers ment Centre harvesters Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa Hela landet

10 Taulukko 7. Tietokoneet ja internet-yhteydet maatiloilla työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Datorer och internetanslutningar på gården områdesvis 2005 Computers and internet on farms by Employment and Economic Development Centre, 2005 Työvoim a- ja M aatiloja, joilla on M aatiloja, joilla on elinkeinokeskus tietokone internet-yhteys Arbetskrafts- och Gårdar med dator Gårdar med näringscentral Farms with computers internetanslutnig Employment and Farms with internet Economic Development Centre kpl kpl st st number % 1) number % 2) Uudenmaan , ,4 Varsinais-Suomen , ,5 Satakunnan , ,4 Hämeen , ,0 Pirkanmaan , ,0 Kaakkois-Suomen , ,9 Etelä-Savon , ,3 Pohjois-Savon , ,7 Pohjois-Karjalan , ,6 Keski-Suomen , ,5 Etelä-Pohjanmaan , ,6 Pohjanmaan , ,1 Pohjois-Pohjanmaan , ,0 Kainuun , ,6 Lapin , ,3 Ahvenanmaa , ,2 Hela landet , , , ,0 1) Osuus kaikista maatiloista - Andel av alla gårdar - Percentage of all farms 2) Osuus maatiloista, joilla on tietokone - Andel av gårdar som har dator - Percentage of all farms with computer

11 Taulukko 8. Internet-yhteydet maatiloilla työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Internetanslutningar på gården områdesvis 2005 Internet on farms by Employment and Economic Development Centre, Työvoima- ja Maatiloja, joilla on internet-yhteys Yhteystyyppi - Anslutningstyp - elinkeinokeskus Gårdar med internetanslutning Connection type Arbetskrafts- och Farms with internet Laajakaista Modeemi ISDN 2) näringscentral Employment and kpl kpl kpl kpl Economic Develop- st st st st ment Centre number % 1) number number number Uudenmaan , Varsinais-Suomen , Satakunnan , Hämeen , Pirkanmaan , Kaakkois-Suomen , Etelä-Savon , Pohjois-Savon , Pohjois-Karjalan , Keski-Suomen , Etelä-Pohjanmaan , Pohjanmaan , Pohjois-Pohjanmaan , Kainuun , Lapin , Ahvenanmaa , Hela landet , , ) Osuus kaikista maatiloista - Andel av alla gårdar - Percentage of all farms 2) ISDN ja tuntematon - ISDN och okänd - ISDN and unknown

12 Taulukko 9. Kastelulaitteet ja kasteltavissa oleva pinta-ala työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2005 Bevattningsläggningar och bevattningsbar areal områdevis 2005 Watering systems and irrigable area by Employment and Economic Development Centre, Työvoima- ja Kastelulaitteet - Bevattningsläggningar - Kasteltavissa oleva pinta-ala elinkeinokeskus Watering systems Bevattningsbar areal Arbetskrafts- och Tiloja - Gårdar - Farms Irrigable area näringscentral Employment and kpl ha ha/tila Economic Develop- st ha/gård ment Centre number % 1) ha/farm Uudenmaan , ,1 Varsinais-Suomen , ,7 Satakunnan , ,6 Hämeen , ,0 Pirkanmaan 303 5, ,0 Kaakkois-Suomen 359 8, ,0 Etelä-Savon , ,1 Pohjois-Savon 447 9, ,2 Pohjois-Karjalan 144 5, ,6 Keski-Suomen 193 5, ,1 Etelä-Pohjanmaan 368 4, ,1 Pohjanmaan 355 5, ,1 Pohjois-Pohjanmaan 324 5, ,1 Kainuun 52 4, ,3 Lapin 60 3, ,0 Ahvenanmaa , ,4 Hela landet , , , ,8 1) Osuus kaikista maatiloista - Andel av alla gårdar - Percentage of all farms

13 13 Laatuseloste Maatilojen koneet ja laitteet 2005 sisältää tietoja maatilojen traktoreista, leikkuupuimureista, perunan- ja sokerijuurikkaan nostokoneista, rehunkorjuukoneista sekä tietokoneista ja internetyhteyksistä. Julkaisussa esitettävät tiedot kuvaavat vuoden 2005 mukaista tilannetta. Julkaisussa tilastot esitetään pääosin työvoima- ja elinkeinokeskuksittain. Joitakin tietoja esitetään myös tuotantosuunnittain ja peltosuuruusluokittain. Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa tilannetta. Julkaisun tietolähde on vuoden 2005 maatalouden rakennetutkimus. Maatalouden rakennetutkimus on kaikissa EU- ja Euroopan talousalueen maissa 2-3 vuoden välein tehtävä maatiloja ja puutarhayrityksiä koskeva tilastotutkimus. Koska maatalouden rakennetutkimuksen tietosisältö on sama kaikissa EU-maissa, saadaan tutkimuksesta vertailukelpoista aineistoa koko EU:n maataloudesta. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot maatilojen koneista ja laitteista ovat osa tätä laajaa tutkimusta. Tämän julkaisun tilastoissa kohdejoukkona on maatilat. Maatilarekisteriin kuulumattomien puutarhayrityksien tiedot eivät sisälly julkaisun taulukoihin. Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), (lain muutos 667/2006) lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) ja lakiin maaseutuelinkeinorekisteristä (1515/1994). Lisäksi komission asetus EU:n maatalouden rakennetutkimuksesta vuosina 2005 ja 2007 (EY) N:o 2139/2004 sisältää maatilojen koneiden ja laitteiden tilastointia koskevia velvoitteita. Menetelmäkuvaus Tiedot maatilojen koneista ja laitteista kerättiin osana laajempaa maatalouden rakennetutkimuksen otantatutkimusta syksyllä Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa tai myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa harjoittavat aktiivitilat ja puutarhayritykset. Aktiivisella maatilalla tai puutarhayrityksellä tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka viljelyksessä oleva peltoala on vähintään yksi hehtaari tai jolla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran, sekä ne alle yhden peltohehtaarin puutarhayritykset, jotka harjoittavat myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa (esim. kasvihuoneyritykset). Kotitarveviljelyä ei lueta aktiiviseksi toiminnanharjoittamiseksi. Poimintakehikossa olivat mukana kaikki vuoden 2004 maatilarekisterin mukaan aktiiviset maatilat, vuoden 2004 puutarhayritysrekisteriin kuuluvat puutarhayritykset sekä uudet vuonna 2005 maataloustukia hakeneet maatilat. Otoksen poimintaa varten poimintakehikko ositettiin kolmen muuttujan avulla: maatilan sijainti (20 maakuntaa), maatilan tuotantosuunta (7 luokkaa) ja maatilan taloudellinen koko (4-6 luokkaa, riippuen tuotantosuunnasta). Ositetussa otannassa allokointimenetelmänä käytettiin suhteellisen ja optimaalisen kiintiöintimenetelmän (Neymann-kiintiöinti) keskiarvoa. Otokseen valittiin kaikki suurimmat maatilat (taloudellinen koko vähintään 100 Esua). Allokointimenetelmä johti otokseen, johon tilat on poimittu satunnaisotoksena tasaisesti ympäri Suomea, kuitenkin siten että poimintasuhde kasvaa tilakoon mukaisesti. Kotieläintiloilla poimintasuhde oli kasvinviljelytiloja suurempi. Otoskoko oli maatilaa ja puutarhayritystä (poimintasuhde 48,8 %). Estimointivaiheessa poimintakehikko päivitettiin ja jälkiositettiin vuoden 2005 rekisteritiedoilla Tiedot kerättiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna. Tilastokeskuksen haastatteluorganisaatio vastasi puhelinhaastatteluista. Varsinaiset kenttähaastattelut alkoivat ja ne saatiin päätökseen Muutama päivä ennen haastattelujen alkua kyselylomakkeet postitettiin viljelijöille. Lomakkeiden postituksen jälkeen haastattelijat soittivat viljelijöille ja tallensivat tiedot haastattelun yhteydessä tietokoneelle BLAISE-ohjelmistolla. Mikäli viljelijä ei ollut vielä täyttänyt lomaketta, usein sovittiin uusi haastatteluaika. Mikäli viljelijä ei syystä tai toisesta ollut saanut lomaketta tai oli sen kadottanut, niin haastattelijat lähettivät sellaisen erikseen. Viljelijöillä oli mahdollisuus antaa haastattelutiedot myös suoraan päivystyspuhelimeen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietoja maatilojen koneista ja laitteista voidaan pitää varsin luotettavina, sillä otoskoko on suuri ja poimintakehikko on ajantasainen. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt melko tasaisesti jo useita vuosia. Koska poimintakehikko oli muodostettu pääosin tutkimusvuotta edeltävän vuoden rekisteritiedoista, poimintakehikossa oli hieman ylipeittoa. Haastatteluhetkellä 719 maatilaa tai puutarhayritystä luokiteltiin ylipeitoksi. Tulosten estimointivaiheessa poimintakehikko päivitettiin ja ositettiin uusien rekisteritietojen avulla. Puhelinhaastattelut onnistuivat hyvin, vastauskato oli lähes olematonta ja tietojen laatu oli hyvä. Otokseen valituista tiloista vain 1171:ltä (3,3 %) tiedot jäivät saamatta. Vastausprosentit eivät eronneet merkittävästi alueittain, tuotantosuunnittain eivätkä kokoluokittain. Puhelinhaastattelulla saatiin kerättyä kaikkiaan maatilan ja puutarhayrityksen tiedot. Koska kyseessä on otantatutkimus, lopulliset tulokset estimoitiin painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin laskettiin jakamalla poimintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen lukumäärällä. Maatalouden työvoimakyselyn tulosten estimointi tehtiin SAS-ohjelmistolla. Virhevarianssit estimoitiin SAS-ohjelman CLANmakrolla. Koko maan tasolla keskeisten muuttujien estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat prosentin molemmin puolin. Suuresta otoskoosta

14 14 johtuen myös alueittaiset tiedot ovat varsin luotettavia. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot maatilojen koneista ja laitteista ovat lopullisia. Tiedot kuvaavat syksyn 2005 tilannetta. Tiedot maatilojen koneista ja laitteista kerätään noin 5 vuoden välein maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä. Tilasto valmistuu maatalouden rakennetutkimusvuotta seuraavan vuoden maalishuhtikuun aikana. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Maatilojen koneita ja laitteita koskevat tiedot julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa Maataloustilastotiedote-sarjassa. Aikaisemmin vastaavia tietoja on kerätty vuosina 1995 ja 2000 maatalouden rakennetutkimusten yhteydessä. Vuoden 2000 tiedot on julkaistu mm. Maatalouslaskenta 2000 julkaisussa ja Maatalouslaskenta julkaisusarjan osassa koneet ja laitteet. Maataloustilastotiedotteen lisäksi tietoja maatilojen koneista ja laitteista on saataville Tiken internetsivuilla osoitteessa ja Matildatietopalvelussa Tilastojen vertailukelpoisuus Vuoden 2005 tiedot maatilojen koneista ja laitteista ovat vertailukelpoisia sekä Suomessa tehtyjen aikaisempien rakennetutkimusten 1995 ja 2000 sekä vuoden 1990 maatalouslaskennan tietojen kanssa. Taulukoissa käytetyt symbolit Teckenförklaring Explanation of symbols.. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi - Uppgift ej tillgänglig eller alltför osäker för att anges - Data not available or too uncertain for presentation... Tietoa ei julkisteta - Uppgiften offentliggörs inte - Data not published +-/ed.vuosi Muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna - Föreg.år Förändring i jämförelse med motsvarande tid föregående år - Previous year Change on the same month in the previous year

15 15

16 16 Maataloustilastotiedote Maataloustilastotiedotteita ilmestyy seuraavilta aihealueilta : Viljelykasvien sato Maidon, lihan ja kananmunien tuotanto Maatilojen työvoima Kotieläinten määrät Maidon ja lihantuotanto alueittain Maatilojen koneet ja laitteet Käytössä oleva maatalousmaa Lisätietoja: Tarja Kortesmaa (tarja.kortesmaa@mmmtike.fi) Tietosisältöä koskevat kysymykset: Tilaukset: Esa Katajamäki Kira Unkari esa.katajamaki@mmmtike.fi tilastojulkaisut@mmmtike.fi