SAK:N OHJELMA EDUSKUNTAVAALEIHIN 2015 TIIVISTELMÄ
|
|
- Tuulikki Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAK:N OHJELMA EDUSKUNTAVAALEIHIN 2015 TIIVISTELMÄ 1
2 HDANTO TYÖTÄ ENEMMÄN... 4 Talouspolitiikan fokus työllisyyteen...4 Tulopolitiikkaa kannattaa käyttää...4 Tuloloukuista eroon...4 Työvoimapolitiikan renessanssi... 5 Lisää asuntoja = enemmän työllisiä...6 Tartutaan uuteen työhön...6 EU edistämään työllisyyttä TUOTTAVUUS PAREMMAKSI...8 Työehtosopimukset edistävät tuottavuutta...8 Reilua kilpailua työehtoja noudattaen...8 Koulutuksen vastattava uusiin tarpeisiin...9 Tutkinto kaikille työikäisille...9 Lisää keskisuuria ja suuria yrityksiä...10 Kasvua omistajapolitiikalla...10 Perusasiat kuntoon infrastruktuuriin satsaamalla...11 Ilmasto- ja energiapolitiikalla tehokasta teollisuutta...11 Henkilöstön innovaatiot käyttöön Julkinen sektori tuottavuutta parantamaan TULOEROT PIENEMMIKSI 13 Palvelut perheiden tukena Veroihin järkevää progressiota Kiinteistöverosta oikeudenmukaisempi Arvonlisäverotusta selvitettävä Verovuoto kuriin TURVALLISUUTTA TYÖELÄMÄÄN 16 Ansioturva vakuuttaa riskejä vastaan...16 Työeläke on jälkipalkkaa...16 Työterveyshuollon saatavuutta parannettava Turvaa pätkä- ja silpputyötä tekeville...18 Uusi osaaminen vie eteenpäin...18 Harmaata taloutta torjuttava...19 Hankintalailla kestäviä hankintoja...19
3 JOHDANTO Suomen menestys on perustunut yhdessä sopimiseen. Maailma on muuttunut, ja talous- ja työmarkkinat ovat haastaneet Suomen uudenlaiseen tekemiseen. On oltava valpas vastaamaan muutoksiin toimintaympäristössä, mutta myös pidettävä kiinni hyväksi koetuista vahvuuksista. Suomalainen sopimusyhteiskunta on pidettävä talouspolitiikkamme työkalupakissa myös tulevaisuudessa. Kolmikantaisella yhteistyöllä on saavutettu hyviä tuloksia kansantaloudessa ja kansalaisten ostovoimassa. Laajat työmarkkinasopimukset ovat luoneet hyvän perustan talouskasvulle ja työllisyydelle. Yhteistyö on toiminut vaikeinakin aikoina. Kun Suomi juhlii vaalikauden puolivälissä itsenäisyytensä sadatta vuotta, yhteisen tekemisen tapaa on hyvä hahmotella uudelle vuosisadalle. Kun ympäristömme muuttuu, asioita on voitava tarkastella eri näkökulmista. SAK haluaa jatkossakin pitää heikomman puolta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Palkansaajille on tarjottava turvaa talouden ja työelämän muutoksessa. Oikeudenmukaisuuden tarve ei häviä tavoitteena on turvata vapaus ja oikeus hyvään elämään kaikille kansalaisille riippumatta tuloista tai rallisuudesta. SAK on valmistellut ohjelman eduskuntavaalien keskusteluja varten. Etsimme neljä merkittävintä kehittämiskohdetta Suomessa ja jaoimme keinot näiden neljän tavoitteen alle. Tämä on ohjelman tiivistelmä. Kokonaisuudessaan ohjelman voi lukea SAK:n verkkosivuilla ja tilata va- SAK:sta. Kuvat: Riitta Supperi Taitto: Ville Takala / Dimangi Paino: Valkealan Painokarelia Oy ISBN:
4 1. 4 TYÖTÄ ENEMMÄN Suomen työllisyysaste on jämähtänyt lähes pysyvästi muiden Pohjoismaiden alle. Työpaikkoja on menetetty etenkin teollisuudesta, mutta myös palvelualoilta ja julkiselta sektorilta. Oikeudenmukaiseen, vauraaseen ja osallistavaan hyvinvointiyhteiskuntaan päästään vain yhtä tietä: parantamalla työllisyyttä. Tarvitaan toimia, jotka kohentavat sekä työn kysyntää että tarjontaa. Talouspolitiikan fokus työllisyyteen Talouspolitiikan päätehtävä on parantaa talouskasvua ja työllisyyttä. Vientialojen kilpailukykyä on vahvistettava tukemalla pitkäjänteisesti yritysten toimintaympäristöä ja innovaatiojärjestelmää. Palvelualojen tuottavuutta ja edellytyksiä työllistää on parannettava. Riittävä työllisyys luo kattavan veropohjan, jolla voidaan rahoittaa julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa. Julkisten palvelujen tuloksellisuutta on kehitettävä kunnianhimoisella palvelurakenteen uudistuksella. Myös kuntarakennetta on kehitettävä vahvojen peruskuntien saavuttamiseksi. Jos julkinen talous on kestävällä perustalla, työllisyyttä tukeva suhdannepolitiikka on mahdollista. Suomen velkasuhde on saatava hallintaan ja talouskasvun myötä alenevalle uralle. Maltilliset velkatasot mahdollistavat elvyttävän politiikan seuraavassa taantumassa. Kasvua ja työllisyyttä vahvistavia investointeja on uskallettava tehdä myös jatkossa. Seuraavan hallituksen on syytä asettaa realistinen ja kunnianhimoinen työllisyystavoite. Tulopolitiikkaa kannattaa käyttää Keskitetty tulopolitiikka on oleellista Suomen kilpailukyvyn parantamisessa. Työn hinta ei ole Suomen ensisijainen kilpailukeino. Tärkeintä on tuottavuuden kasvu, joka mahdollistaa hyvän palkkatason. Lähivuosina on tärkeää turvata ostovoima sovittamalla yhteen vero- ja palkkapolitiikka. On perusteltua edistää suomalaista sopimisen mallia ja ratkaisuja, joilla sekä turvataan ostovoiman kehitys että parannetaan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tuloloukuista eroon Työttömyys johtuu yleensä siitä, että töitä ei ole riittävästi ei siitä, ettei töihin kannattaisi mennä. Työtä tekemällä on voitava parantaa talouttaan. Työnteon kannustavuuden ratkaisee, kuinka paljon tulot kasvavat töihin mentäessä. Töihin voi kannustaa joko leikkaamalla työttömiltä tai tukemalla työssäkäyviä. Heikoimpien tukia ei pidä leikata, joten vaihtoehdoksi jää parantaa työssäkäyvien asemaa ja työllistymistä. Asumistuen on sovittava paremmin tuloihin, jotta myös pienipalkkaisilla olisi oikeus tukeen. Asumistuen nopea leikkautuminen tulojen noustessa vähentää työnteon kannattavuutta. Emme tarvitse uusia sanktioita, vaan laadukasta kuntoutusta ja työvoimapolitiikkaa. Osallistavan
5 sosiaaliturvan ja kuntouttavan työtoiminnan avulla luodaan mahdollisuuksia työllistymiseen ja lisätään osallisuutta yhteiskunnassa. Viranomaisten välistä yhteistyötä on parannettava ja työttömän osallisuutta työllistymispolkunsa rakentamiseen edistettävä. Pienten palkkojen verotusta on kevennettävä. Verotuksella ei pidä rangaista siirtymistä töihin. Lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajien työllistymistä on tuettava työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Päivähoitomaksuja pitäisi alentaa ja suhteuttaa hoitoaikaan, jotta osa-aikatyötä tekevä ei joudu maksamaan täyttä hintaa. Korkeat maksut voivat vähentää vanhempien halua palata töihin. Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan on sovittava paremmin yhteen. Nyt jäykät tulorajat estävät töihin paluun, sillä niiden ylittäminen leikkaa eläkkeen pois. Eläkkeen pitäisi pienentyä vähitellen tulojen kasvaessa. Työvoimapolitiikan renessanssi Työvoimapolitiikan avulla helpotetaan uuden työn löytämistä ja osaamisen päivittämistä. Muutosturvamalli auttaa irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Nuorisotakuu on lisännyt toimia nuorten työllistämiseksi, ja sen kehittämistä on jatkettava. Osin vaikean taloustilanteen vuoksi kasvaneen nuorisotyöttömyyden hoitamiseen tarvitaan myös uusia avauksia. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut tasaisesti yli pitkäaikaistyötöntä on hälyttävän korkea luku. Rakennetyöttömyyden purkaminen ei onnistu ilman resursseja tai monialaista yhteistyötä. Työvoimapolitiikan resurssit on turvattava. Työ- ja elinkeinotoimistojen on tarjottava henkilökohtaista palvelua kaikille sitä tarvitseville työttömille. Kuntien vastuuta työvoimapolitiikassa on viime vuosina lisätty. Vastuiden hoitoon tarvitaan riittävät voimavarat. Työvoimapalvelujen tarjontaa ja työttömien aktiivitoimia on lisättävä. Nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan eri sektorien yhteisiä toimia sekä parempaa tiedottamista. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen edellyttää vahvaa moniammatillista yhteistyötä. Maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiin tulee kiinnittää entistä tehokkaammin huomiota. Työllistymistä tulee nopeuttaa työelämän tarpeita vastaavalla kielikoulutuksella. Työnantajien vastuuta kielikoulutuksesta tulee lisätä etenkin rekrytoitaessa suoraan ulkomailta. Maahanmuuttajien täydennys- ja aikuiskoulutusta sekä tutkintojen ja osaamisen tunnistamista on parannettava. 5
6 Työntekijöitä tulee kohdella työnhaussa ja työyhteisössä yhdenvertaisesti. Rasismille ja syrjinnälle on oltava nollatoleranssi. Työperusteisen maahanmuuton on perustuttava aitoon työvoimapulaan. Arvion työvoiman saatavuudesta on perustuttava tilastollisiin analyyseihin. Saatavuusharkinnan poistaminen ei ole perusteltua tilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat korkeita sekä työolojen valvonta ja lainsäädäntö puutteellista. Lisää asuntoja = enemmän työllisiä Merkittävin syy asumisen kalleuteen on kaavoitetun tonttimaan puute. Kunnille on asetettava taloudellisia sanktioita, jos ne eivät osoita viiden vuoden tonttivarantoa asuntorakentamiseen. Tonttimaan tuotantoa kaavoituksesta lupamenettelyihin on nopeutettava. Valitusoikeutta voitaisiin harkita rajattavan koskemaan vain osallisia. Toimitilakohteita on kyettävä muuttamaan asuntokäyttöön nopeasti. Asunto- ja liikennepolitiikka pitää kytkeä yhteen. Kun valtio rahoittaa liikenneinvestointeja, sen on edellytettävä kunnilta pitkäaikaista ja sitovaa sopimusta asuntorakentamisesta. Suomeen tarvitaan vahva rakennetun ympäristön ministeriö vastaamaan maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen asioista. Näin päästäisiin eroon yhdyskuntarakenteen hajautumista ruokkivasta hallinnosta ja saataisiin maankäytön ohjaamiseen vahva väline. Omistusasumisen suosiminen verotuksessa vähentää työvoiman liikkuvuutta ja aiheuttaa työttömyyttä. Verotuet nostavat asuntojen hintoja, lisäävät velkaantumista eivätkä huomioi tuen tarvetta. Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut tulee voida vähentää todellisten matkakulujen suuruisena ansiotuloista maksettavista veroista. Kunnat on saatava kaavoittamaan lisää asuntoja. On käytettävä sanktioita ja ehdollistettava valtion osallisuus infrahankkeissa. Perustetaan rakennetun ympäristön ministeriö, joka vastaa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Vastaavasti pääkaupunkiseudulle tarvitaan metropolihallinto ja maakuntiin vahva kuntarakenne. Asuntorakentamista ja kaavoitusta on nopeutettava vähentämällä ylimääräistä sääntelyä ja keventämällä valitusmahdollisuuksia. Asumisen tukia on suunnattava enemmän asukkaalle. Verotuksessa edetään kohti asumismuotojen yhdenveroisuutta ja työssäkäynnin edistämistä. Tartutaan uuteen työhön Aktiivisella elinkeinopolitiikalla voidaan luoda työtä ja laajentaa uusia kasvualoja. Pääasia on toimintaympäristön parantaminen, ei voittajien valikoiminen. Suomessa on korkeatasoista osaamista, jonka varaan uutta teollisuutta ja vientiä voidaan rakentaa. Esimerkiksi teollinen internet voi tarjota kilpailuetua. Vahvoja aloja ovat myös cleantech, meriteollisuus, biotalous ja arktinen osaaminen. Investointien esteitä on vähennettävä kehittämällä lupajärjestelmää ympäristötavoitteista tinkimättä. Kaivannaisteollisuutta on kehitettävä kestävästi. Green Mining -visiossa ympäristöarvot, matkailu ja kaivannaisteollisuus menestyvät yhdessä. 6
7 Palvelualoihin ei ole perinteisesti kiinnitetty riittävästi huomiota. Tragediamme on vanha asenne: Emme voi elää pesemällä toistemme paitoja. Tosiasiassa suuri osa voi elää niin sanotusti paitoja pesemällä. Hallituksen on toteutettava palvelualojen kasvu- ja työllisyysohjelma, jolla on selkeitä pitkän tähtäimen tavoitteita. Myös palveluiden vientiä on kehitettävä. Matkailu on maailmantalouden nopeimmin kasvavia aloja, mutta Suomi ei ole hyödyntänyt luontoarvojaan riittävästi. Alalle on houkuteltava ulkomaisia investointeja, koska kotimaisin voimin mittakaavaa ei saada riittävän suureksi. Energiaintensiivisten ja kansainvälisesti kilpailtujen palvelualojen, kuten hiihtokeskusten, sähkövero olisi alennettava den sähköveroluokkaan. teollisuu- Edistetään aktiivisella elinkeinopolitiikalla investointeja ja kasvualojen toimintaedellytyksiä. Käynnistetään palvelujen kasvu- ja työllisyysohjelma. EU edistämään työllisyyttä EU-maiden talouspolitiikkaa sovitetaan yhteen taloudellisella ohjausjaksolla. EU:n monimutkaista taloushallintoa todennäköisesti virtaviivaistetaan. Tässä työllisyys ja kasvu on otettava EU:n tavoitteiksi. Jos perussopimusmuutosten tie aukenee, Suomen tulee ajaa sosiaalisten oikeuksien lisäpöytäkirjaa osaksi sopimusta. Suomessa EU:n rakennerahastoja on hyödynnettävä kestävän työllisyyden parantamiseksi. Sosiaalirahastosta on ohjattava työelämähankkeisiin niille kuuluva osa. Euroopan keskuspankin mandaatista on syytä keskustella. Nykymalli voitaisiin korvata työllisyyttä paremmin tukevalla tavoitteella tai nostamalla tavoitteistoon talouden vakaa kasvu ja työllisyys. EU:ssa on puututtava haitallisen suuriin vaihtotaseen ylijäämiin. Yhden maan ylijäämät ovat aina toisen maan alijäämiä. Suhdanteita tasaavaa talouspolitiikkaa voisi helpottaa jättämällä Euroopan investointipankin tukemat investoinnit huomiotta ohjausjakson julkisen talouden alijäämä- kriteereissä.
8 2. TUOTTAVUUS PAREMMAKSI Tuottavuuden nostaminen edellyttää määrätietoisia toimia työelämässä ja elinkeinopolitiikassa. Suomen vahvuuksia ovat olleet koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, joiden varaan myös tulevaisuutta voidaan rakentaa. Kaikki parhaat innovaatiot eivät voi syntyä Suomessa, vaan ideoita kannattaa poimia myös muualta. Suomen pitää kansainvälistyä pitäen kiinni omista vahvuuksistaan. Elinkeinoelämässä ulkomaiset investoinnit ovat tervetulleita. Ulkomainen omistuskaan ei välttämättä ole uhka, sillä se tarjoaa mahdollisuuden yritysten kasvuun ja uusien innovaatioiden käyttöön. Työehtosopimukset edistävät tuottavuutta Suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän säilyttäminen on tärkeää työmarkkinoiden vakauden sekä koko kansantalouden kannalta. Yleissitovien työehtosopimusten avulla turvataan työsuhteiden vähimmäisehdot. Niillä voidaan estää palkkojen polkeminen ja yritysten välisen kilpailun vääristyminen sekä ohjata palkankorotuksia keskitetysti. Yleiskorotukset tukevat tuottavuutta ja ostovoimaa sekä takaavat kaikille oikeudenmukaisen ansiokehityksen. Yleissitovien työehtosopimusten pohjalta tehdään paikallisia sopimuksia. Työpaikkatason sopimisen edellytyksiä ja neuvottelukulttuuria on kehitettävä siten, että osapuolten asema on aidosti tasavertainen. Työehtosopimusten yleissitovuus pidetään sopimusyhteiskunnan kulmakivenä. Paikallista sopimista kehitetään yhteisymmärryksessä oikeudenmukaisen joustavuuden takaamiseksi. Reilua kilpailua työehtoja noudattaen Alipalkkauksella tarkoitetaan työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa pienemmän palkan maksamista. Se vääristää kilpailua ja aiheuttaa yhteiskunnalle menetyksiä verojen ja eläkemaksujen jäädessä kertymättä. Työnantajalle ei aiheudu muita seuraamuksia kuin saatavien maksaminen. Siksi alipalkkaus tulee kriminalisoida. Työnantajalla on oikeus lainsäädännön ja työehtosopimuksen asettamissa rajoissa valita työpaikalla sovellettava työehtosopimus. Sopimusshoppailussa työnantaja pyrkii vaihtamaan työehtosopimuksen ainoastaan kustannussäästöä tai kilpailuetua tavoitellen. Sopimusshoppailu heikentää sopimusjärjestelmää ja työehtoja. Työnantajien yksipuolisiin sopimusvaihdoksiin tulee olla yhtenäiset pelisäännöt. Alipalkkaus on kriminalisoitava. Työnantajien yksipuolisiin työehtosopimusten vaihtamisiin pitää luoda kolmikannassa yhteiset pelisäännöt ja kehittää lainsäädäntöä. 8
9 Koulutuksen vastattava uusiin tarpeisiin Vuonna 2015 ammatilliset perustutkinnot uudistuvat ja osaaminen saa entistä enemmän painoarvoa. Tulevalla hallituskaudella on tärkeä vakinaistaa 2+1-malli, jossa nuori voi siirtyä oppilaitoksesta työpaikalle suorittamaan tutkinnon loppuun oppisopimuksella. Yli kuuden kuukauden jaksot työpaikalla toteutetaan oppisopimuksella. Tällöin opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen vastuut ovat tiedossa. Myös aikuisten osaamista on päivitettävä. Talouden rakennemuutoksen vuoksi yhä useammat tarvitsevat uusia taitoja tai joutuvat kouluttautumaan uuteen ammattiin. Suomen pärjäämiseen vaikuttaa oleellisesti, miten aikuiskoulutus vastaa työelämän ja talouden tarpeisiin. Osaamistarpeiden lyhyen ja pitkän aikavälin ennakoinnin tarve kasvaa. Ammatillinen aikuiskoulutus tarvitsee nykyistä vahvemman aseman nyt sitä on kuitenkin kohdannut kova säästökuuri. Korkeakoulujen, erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aikuisten kouluttajana kasvaa. Toimivat opintopolut ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluun edellyttävät tiivistä yhteistyötä. Aikuisten koulutusväyliä on kehitettävä määrätietoisesti, ja ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustarjontaa on laajennettava. Oppilaitos- ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistävä 2+1-malli vakinaistetaan. Yli kuusi kuukautta kestävät työssäoppimisjaksot teutetaan oppisopimussuhteisina. to- Aikuiskoulutuksen julkiset voimavarat käännetään kasvuun. Aikuiskoulutuksen roolia ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden koulutuksenjärjestäjien asema turvataan koulutuksen järjestäjäverkkoa uudistettaessa. Tutkinto kaikille työikäisille Suomessa on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa yli työikäistä, joista alle 30-vuotiaita Nuorten yhteiskuntatakuu lisää toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai lukion suorittamista. On tärkeää pyrkiä oppivelvollisuusiän nostamiseen. Vain perusasteen suorittaneiden aikuisten osaamiseen kannattaa satsata, sillä tutkinnon suorittaneet työllistyvät paremmin ja tekevät pidemmän työuran. Tutkinnon suorittaminen aikuisiällä vaatii järjestelmältä joustavuutta, ohjausta ja kannustavaa otetta. Oppilaitosten pitää vahvistaa yhteistyötä työelämän kanssa uuden koulutusmallin rakentamiseksi. Perusasteen varassa olevien aikuisten osaamista tulee parantaa. Tavoitteena tulee olla, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla työikäisillä aikuisilla on vähintään toisen asteen tutkinto. 9
10 Lisää keskisuuria ja suuria yrityksiä Keskisuuret ja suuret yritykset ovat talouden selkäranka. Niillä on voimavaroja tuotekehitykseen, laajenemiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Innovaatio- ja rahoitusmarkkinapolitiikassa on painotettu mikroyrityksiä ja start-upeja. Keskisuuria ja suuria yrityksiä ei silti saa laiminlyödä. Tutkimus-, kehitys- ja yritystukia on suunnattava toimialaneutraalisti. Rahoituksen tavoitteena pitää olla neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, mihin päästään lisäämällä yritysten tuotekehitystä. Uudet keinot, kuten Tekesin riskirahoitusinstrumentti, auttavat yrityksiä houkuttelemaan yksityistä rahaa. Tekesin t&k-tuki suuntautuu pieniin ja keskisuuriin, kasvua hakeviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Kriteerit rajaavat merkittävän osan yrityksistä ulos. Olennaisena kriteerinä pitäisi olla olla kyky luoda uutta, myös työllistävät vaikutukset on otettava huomioon. Riittävät suorat tuet laajalle kohderyhmälle levittävät hyödyt muillekin kuin rahoitusta saaville yrityksille. Kotimarkkinoiden yrityksillä sekä julkisen sektorin toimijoilla pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet tukeen. Sovitaan samat pelisäännöt kaikille yrityksille, jolloin kasvulle ei muodostu esteitä. Edistetään innovaatiopolitiikalla keskisuurten ja suurten yritysten innovointia silloin kun se hyödyttää koko taloutta. Otetaan kansainvälisyys innovaatiopolitiikan lähtökohdaksi. Kehitetään Tekesiä, Finnveraa ja Suomen Teollisuussijoitusta aktiivisesti. Kasvua omistajapolitiikalla Valtion omistaja- ja elinkeinopolitiikan pääperiaatteena on uuden talouskasvun luominen. Kasvun luovat viimekädessä työntekijät ja yritykset. Valtiolla tulee olla tavoitteellinen näkemys liikenne-, tieto- ja energiaverkkojen kehittämiseksi. Valtion omaisuuden myyntitulo tai osa osinkotulosta on käytettävä uuden teollisuuden ohjelmaan, jolla uudistetaan teollista perustaa. Pääsääntöisesti uusissa yrityksissä tai rakenteissa tulisi olla enemmistö yksityisiä sijoittajia. Kaikissa valtionyhtiöissä henkilöstön on voitava esittää näkemyksensä suoraan hallitukselle. Tapauskohtaisesti henkilöstöllä tulisi olla myös edustus yhtiön hallituksessa tai johtoryhmässä. Mallia pitäisi ottaa Ruotsista, jossa henkilöstön edustajat ovat usein hallituksissa asiantuntijajäseninä. Valtion on edellytettävä yhtiöiltään ensiluokkaista yritysvastuuta. Valtion pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota yhtiöidensä hallitusjäsenten valintaan. Valtion tulee edistää yhtiöidensä kautta kohtuullista palkitsemista. Palkitsemisen ei pidä perustua vain liiketaloudelliseen tulokseen, vaan myös henkilöstön hyvinvointiin ja yhteiskuntavastuuseen. Kehitetään aktiivista omistajapolitiikkaa, joka tähtää elinkeinorakenteen uudistumiseen ja Suomen kasvuedellytysten parantamiseen. Parannetaan henkilöstön edustusta valtio- ja kuntaomisteisten yhtiöiden hallinnoissa. 10
11 Perusasiat kuntoon infrastruktuuriin satsaamalla Liikenneverkon rahoituksella turvataan ihmisten arkipäivän liikenteen sujuvuus ja teolli- suuden sujuva logistiikka. Liikennepolitiikan tärkein kysymys on teiden ja ratojen kunnon rapistumisen katkaiseminen. Korjausvelkaa on 2,3 miljardia euroa. Väylänpidon rahoitukseen tarvitaan merkittävä tasokorotus, mutta päättäjien on myös priorisoitava neverkko tarkemmin. Metropolien ja kaupunkiseutujen välinen kilpailu korostuu. Liikenneinvestointien painopiste siirtyy kaupunkiseutujen sisäisten joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen, mutta myös kasvukeskusten välisten ratayhteyksien nopeuttamiseen. Keskustoissa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on tärkeä osa vetovoimaista kehitystä. Raiteilla korostuvat myös liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta tärkeät ratapihainvestoinnit, joiden tarve on kasvanut henkilö- ja tavaraliikenteessä nykyisten laitteistojen vanhentumisen ja junien pidentymisen myötä. Suomen tieverkon kapasiteetti on pääosin riittävä ja rahoituksen painopiste on kunnossapidossa. Liikenne muuttuu tulevina vuosikymmeninä nopeasti kohti kuluttajapalveluita. Erilaisia älysovelluksia syntyy lukematon määrä. Hallinnon ja lainsäädännön on mahdollistet- liikentava näiden syntyminen. Ratkaistaan väylien korjausvelka lisäämällä voimavaroja ja priorisoimalla. Painotetaan tehokkaita raideinvestointeja. Mahdollistetaan innovatiiviset liikennepalvelut ja sähköiset asiakirjat. rahti- Ilmasto- ja energiapolitiikalla tehokasta teollisuutta Ilmastopolitiikka on nähtävä mahdollisuutena: niukkuus ajaa kohti entistä tuottavampia ratkaisuja. Ilmastotavoitteisiin on pyrittävä markkinaehtoisesti. Kaikkien keskeisten toimijoiden tulee hyväksyä samansuuntaiset ilmastotavoitteet, jolloin ei synny hiilivuotoa eli yritykset eivät siirry löyhemmän sääntelyn maihin. Ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasiallinen keino on toimiva päästökauppa, muita ovat energiatehokkuus ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö. Tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen on oltava myös päästövähennysten lähtökohtana. Markkinaehtoinen biotalous on talouskasvun kulmakiviä. Sen vastakohta on tuen varassa oleva biotalous, jota ei ole varaa pyörittää loputtomiin. Energiapaletti on syytä pitää monipuolisena. Energiaomavaraisuutta kannattaa kohottaa. Puhdasta perusvoimaa tarvitaan lisää, ja uusiutuvaa energiaa 11
12 tulee lisätä markkinaehtoisesti. Mahdollisuudet vesivoiman lisärakentamiseen on syytä tutkia. Energiatehokkuus ja älykkäät verkot tarjoavat keinoja energiankulutuksen vähentämiseen. Tavoitellaan ensisijaisesti globaalia ilmastosopimusta. Suomi pitää kiinni velvoitteistaan. Päästövähennykset tulee tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ehkäistään hiilivuoto EU:n hyväksymin tavoin. Pidetään kuluttajien energialasku kohtuullisena. Edistetään markkinaehtoista biotaloutta. Henkilöstön innovaatiot käyttöön Suurin osa ihmisistä haluaa vaikuttaa työhönsä ja yleensä he ovatkin työnsä parhaita asiantuntijoita. Halutaanko tätä parasta asiantuntemusta hyödyntää työpaikoilla? Työt voidaan organisoida luovuutta edistävällä ja sitä hyödyntävällä tai tuhoavalla tavalla. Ammattitaidon merkitys ei ole vähentynyt, mutta se ei enää pelkästään riitä. Sosiaalisten taitojen korostunut tarve on otettava vakavasti. Työn organisoinnin järkevä kehittäminen on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu. Kun ihminen kokee työn omistajuutta, hän on sitoutuneempi ja motivoituneempi ja usein valmis ylimääräisiinkin ponnisteluihin. Työelämä hanke on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. On välttämätöntä, että tämä kolmikantayhteistyössä rakennettu työelämän kehittämisen verkosto jatkaa toimintaansa seuraavalla vaalikaudella riittävin voimavaroin. Osana tätä kokonaisuutta Tekesin toimintaa on kohdennettava nykyistä enemmän tavallisten työpaikkojen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikaiseen kehittämistyöhön. Myös Työterveyslaitoksen rahoituksen turvaaminen on edellytys suomalaisen työelämän kehittymiselle. Jatketaan Työelämä hanketta vähintään nykyisin resurssein ja varmistetaan sen tulosten siirtyminen työelämään. Julkinen sektori tuottavuutta parantamaan Julkisten palvelujen laatua ja tuloksellisuutta tulee kehittää uudella teknologialla ja ammatillisella koulutuksella. Työntekijöihin tulee soveltaa todellisia tarpeita vastaavia, järkeviä ja joustavia kelpoisuusehtoja tarvittaessa säädöksiä muuttaen. Kunnallisten työmarkkinaosapuolten Kunteko ohjelmalle on varattava riittävä rahoitus. Lisäksi kunta-alan tuloksellisuustyötä on vauhditettava ylimääräisellä rahoituksella. Viranomaistoiminnoille on osoitettava riittävät voimavarat. Kuntien ensisijainen rooli palvelujen tuottajana turvataan hankintalain sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhteydessä. Työterveyshuolto turvataan. Kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita uudistetaan kokonaisuutena, pyrkimyksenä elinvoimaiset peruskunnat ja riittävän suuret sote-alueet. Sote-palveluissa huomioidaan demokratia ja kuntayhtymistä saadut huonot kokemukset. Lähtökohtana on jatkossakin, että valtaosa palveluista tuotetaan kuntien omana työnä. Yksityisillä toimijoilla voi olla täydentävä rooli. Posti Groupin maanlaajuista jakeluverkkoa hyödynnetään laaja-alaisemmin. 12
13 3. TULOEROT PIENEMMIKSI Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa nopeasti. Uhkana on hyvinvointiyhteiskunnan pohjan rapistuminen. Kehitys on käännettävissä oikealla politiikalla. On keskityttävä tasa-arvoiseen koulutukseen, koko väestön osaamiseen, hyvien työpaikkojen luomiseen sekä tuloeroja tasoittavaan ja työllisyyttä edistävään veropolitiikkaan. Palvelut perheiden tukena Hyvin suunniteltu perhepolitiikka mahdollistaa sekä isien että äitien työssäkäynnin, pienentää sukupuolten tuloeroja ja takaa kaikille tasa-arvoisen alun elämälle. Päivähoito tukee lasten kehitystä, ehkäisee syrjäytymistä ja mahdollistaa vanhempien työnteon. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus luo tarpeetonta byrokratiaa, rajoittaa lasten oikeutta varhaiskasvatukseen sekä lisää eriarvoisuutta. Päivähoito-oikeutta tulisi vahvistaa alentamalla hoitomaksuja. Korkeat maksut voivat uhata lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen sekä estää vanhempien työllistymisen. Myöskään kotihoidontuen kuntalisien ehtona ei saa olla vanhempien sisarusten kotihoito. Kuntalisien avulla perheitä ei tule houkutella pitämään myös vanhemmat lapset pois päivähoidosta ja varhaiskasvatuksen piiristä. Isyysvapaata on tarpeen pidentää kolmeen kuukauteen. Se korostaisi isien roolia kasvattajina, mahdollistaisi äitien paluun töihin ja lisäisi tasa-arvoa työmarkkinoilla. Myös vanhempainvapaata on pidennettävä muutamalla kuukaudella. Työn ja perheen yhteensovittamista tulisi tukea myöntämällä joustava hoitoraha yli kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Koululaisten ilta- ja aamupäivätoimintaa tulee järjestää kaikille tarvitseville, eivätkä maksut saa estää ketään osallistumasta. Päivähoitomaksuja pitää alentaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava palkkaerojen pienentämiseksi. Kotihoidon tuen kuntalisän ehtona ei tulisi voida olla vanhempien sisarusten kotihoito. Isyysvapaan ja vanhempainvapaan kestoa on pidennettävä. Joustava hoitoraha on mahdollistettava myös yli kolmevuotiaiden lasten vanhemmille korvaamalla osittainen hoitoraha joustavan hoitorahan alemmalla portaalla. Pienten koululaisten ilta- ja aamupäivätoimintaa tulee lisätä. Veroihin järkevää progressiota Verotuksella on kerättävä riittävät tulot julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Lähtökohtana on oltava progressiivisuus sekä ansio- että pääomatuloverotuksessa. Suuriin veronkevennyksiin ei ole mahdollisuutta, jos talouskehitys jatkuu heikkona. Veropolitiikan tärkeänä tavoitteena on tuloerojen tasaaminen. Määräaikainen valtion tulove- 13
14 roasteikon ylin tuloluokka eli niin sanottu solidaarisuusvero tulee muuttaa pysyväksi. Ansiotulojen verotuksen kiristämistä tulisi välttää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Pää- omatulojen verotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen progressiivisuutta voidaan sen sijaan edelleen lisätä. Perintöverotuksesta voidaan poistaa yritysvarallisuuteen liittyviä huojennuksia. Suomen yritys- ja osinkoverojärjestelmä on epäneutraali ja monimutkai- nen. Listaamattomista yhtiöistä saadun osingon lievä verotus voi kannustaa muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi. Verotus kannustaa kasvattamaan yhtiön varallisuutta, mutta ei liiketoimintaa. Pörssiyhtiöiden osinkojen ve- rotus on listaamattomia yrityksiä tiukempaa. Yrityksen ei kannata listautua, jos verotus kiristyy. Osinkoverotuksen ongelmat tulee poistaa. Selkeintä olisi, jos listaamat- tomien ja listayhtiöiden ero poistetaan kokonaan. Vähintäänkin listaamat- tomien yhtiöiden huojennetun verotuksen rajaa ja tuottoprosenttia pitää alentaa. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen tulee olla lähellä ansiotulojen verotasoa. Kehitetään yritys- ja osinkoverotusta selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Perintöverotusta kehitetään tärkeänä osana verojärjestel- mää. Yritysvarallisuuden huojennukset otetaan kriittisen tar- kastelun alle. Kiinteistöverosta oikeudenmukaisempi Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa, ja ve- ropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Näin edistetään puun myyntiä ja saadaan verotuloja kunnil- le. Kiinteistöjen arvostamisperusteita voidaan kehit- tää. Samoin voidaan harkita maapohjan erottamista omaksi kokonaisuudeksi. Tällöin liikerakennusten ja tonttien veroprosentti eriytyisi ja tulevia veronko- rotuksia voitaisiin kohdistaa maapohjaan. Maahan kohdistuva vero on hyvä, koska maan tarjonta on joustamatonta eikä vero vääristä maanomistajan käyttäytymistä. Maavero alentaa tontin hintaa. Ve- ron kantaa se, joka omistaa tontin veron nostamis- hetkellä. Kiinteistöveroa voitaisiin huojentaa esimerkiksi lyk- käämällä maksu kiinteistön luovutuksen yhteyteen. 14
15 Kiinteistöverotusta kehitetään ja siihen luodaan mekanismi huojentamaan pienituloisten kohtuutonta kiinteistöverotusta. Arvonlisäverotusta selvitettävä Arvonlisävero on kulutusveroista merkittävin. Tulonjaon tasoittaminen kulutusverojen kautta on merkittävästi kalliimpaa kuin tuloverotuksen tai tulonsiirtojen kautta - esimerkiksi elintarvikkeiden alennetusta verokannasta hyötyvät pienituloisten lisäksi kaikki muutkin. Kulutusverojen korotukset kohtelevat ankarammin pienituloisia, mutta sitä lieventää indeksisidonnainen sosiaaliturva. Pienipalkkaiset eivät ole indeksisuojan piirissä, joten heidän tuloverotustaan on kevennettävä. Lyhyellä aikavälillä arvonlisäverotusta ei pidä korottaa, koska se heikentäisi joidenkin toimialojen toimintaedellytyksiä ja kärjistäisi tulonjakoa kohtuuttomasti. Toisaalta pitkällä aikavälillä arvonlisäverotuksen yhtenäistäminen voi olla perusteltua. Tällöin kulutusverotuksen regressiivisyyttä tulisi kompensoida keventämällä pienipalkkaisten tuloverotusta. Arvonlisäverotuksen vaikutuksista työllisyyteen, tulonjakoon ja elinkeinopolitiikkaan pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys. Vasta arvioiden jälkeen on mahdollista ottaa täsmällisesti kantaa siihen, minkälaisella arvonlisäverotuksella on tarkoituksenmukaista edetä. Verovuoto kuriin Verovuodot koostuvat laittomasta veronkierrosta ja laillisesta verosuunnittelusta. Vuodot on kartoitettava ja tukittava. Keinoja ovat maakohtaiseen kirjanpitoon siirtyminen ja automaattinen verotietojen vaihto. Veronkierron torjunnalle on asetettava vakavasti otettava tavoite. Pääomatulojen verotus vuotaa muita tuotannontekijätuloja enemmän, koska sitä valvotaan heikommin. Kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jopa 90 prosenttia aliverotetaan tai jää verottamatta. Asianmukainen valvonta edellyttää, että verottajalla on tieto lopullisista edunsaajista. Verosopimuksien tulkinnassa on viime vuosina yleistynyt niin sanottu taloudellisen työnantajan käsite. Sen avulla ulkomaalaista työntekijää voidaan verottaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen työskentelyvaltiossa. On selvitettävä, vaikuttaisiko käsitteen käyttöönotto Suomen verotuloihin. Tukitaan verovuoto asianmukaisella valvonnalla ja asetetaan veronkierron torjunnalle sitova ja uskottava tavoite. Selvitetään taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönoton vaikutukset. 15
16 4. TURVALLISUUTTA TYÖELÄMÄÄN Nopeissa rakennemuutoksissa työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy tilalle. Tämä luo kasvua, mutta myös turvattomuutta. Myös työpaikoilla turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Työsuojelua, työterveyttä ja työsuhdeturvaa on kehitettävä. Epätyypillisiä työsuhteita on vähennettävä ja niissä työskentelevien asemaa parannettava. Työntekijöiden osaamisen nostaminen auttaa heitä pärjäämään muutoksissa. Ansioturva vakuuttaa riskejä vastaan Ansioturvan taso ei ole Suomessa päätähuimaava. Usein työpaikan menetys tai vaikeus löytää työtä aiheuttavat kohtuutonta huolta. Työttömyysturvaa on kehitettävä työllistymistä edistävästi ja järjestelmää selkeyttävästi. Korjataan lainsäädäntöön jääneitä epäkohtia: Omavastuuajan kertymäajan pidentäminen siten, että omavastuuaika otetaan vain kerran vuodessa. Aiemmin osa-aikatyötä tehneiden kokoaikatyöhön työllistyneiden päivärahan laskennassa käytetään uusia ansioita eikä edeltäviä osa-aikatyön ansioita. Muissa tapauksissa toimitaan niin, että päivärahan tasoa ei lasketa vuoden sisällä, vaikka työnhakijan työssäoloehto sinä aikana täyttyisikin. Perhepäivähoitajat rinnastetaan lomautettuihin lapsivarausten vähetessä osaksi tai nollaan. Työttömyyskassan jäsenmaksua perittäisiin vain jäsenyysajalta. Työttömyysturvan sähköistä päätöksenantoa kehitetään ja työttömyyskassoille annetaan oikeus saada tietoja verottajalta. Vanhemmuuden työnantajille aiheuttamat lakisääteiset kustannukset tasataan täysmääräisesti työtulovakuutuksen kautta. Epäsuoria ja sopimuspohjaisia kustannuksia voisi tasata työnantajien rahoittaman vanhempainvakuutuksen avulla. Ansioturva on osa työllä ansaittua toimeentuloa. Siksi kaikki ansioturvaa koskeva poliittinen päätöksenteko on tehtävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työeläke on jälkipalkkaa Työeläke on Suomen sosiaaliturvan jalokivi. Se on kansainvälisissä vertailuissa todettu sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäväksi. Suomessa työeläketurvan kehittämisestä ja rahoituksesta neuvottelevat työmarkkinaosapuolet. Lainsäädännön valmistelu tehdään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kolmikantaisesti. Työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeus perustuu siihen, että työeläke on eläkeaikaan siirrettyä palkkaa. Yksityisten alojen työntekijöiden työeläkkeet myös rahoitetaan palkkaan perustuvilla työnantaja- ja työntekijämaksuilla ja rahastojen tuotoilla eikä niihin käytetä verovaroja. Työeläkevarat on tarkoitettu ainoastaan työllä ansaittujen eläkkeiden rahoittamiseen. Tulevina 16
17 vuosikymmeninä vanhuuseläkemenot kasvavat voimakkaasti elinajan pitenemisen vuoksi. Siksi työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja eläkkeet turvaavasti eikä niitä voi käyttää valtion budjettimenojen rahoittamiseen. Työmarkkinajärjestöt pääsivät syyskuussa 2014 sopimukseen työeläkeuudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on eliniän pidentyessä turvata riittävät eläkkeet ja niiden rahoitus. Jos keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä nousee ja työurat pitenevät, kuntien ja valtion verotulot kasvavat ja kestävyysvaje pienenee. Työllisyyden kehitys ratkaisee työurien pidentymisen. Työeläkeuudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Lainsäädännön valmistelu on jo käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä, ja uudistus pannaan toimeen seuraavan hallituskauden alussa. Vaalien jälkeen muodostettavalta hallitukselta tarvitaan vahvaa yhteistyön otetta ja sitoutumista suuren uudistuksen toteuttamiseen Suomen edun mukaisesti. Työeläketurva, sen rahoituksen turvaaminen ja toimeenpano vaativat jatkuvaa kehittämistä. On tärkeää, että tämä työ tehdään kolmikantaisesti. Työterveyshuollon saatavuutta parannettava SAK on sitoutunut työurien pidentämiseen. Keskeinen keino on vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta vaikuttamalla työkyvyttömyyden syihin. Tämän tavoitteen toteuttamisessa työterveyshuollolla ja työpaikoilla tehtävällä työterveysyhteistyöllä on keskeinen rooli. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kaikille työntekijöille. Tarkoitus on edistää työperäisten sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden työkykyä sekä parantaa työyhteisön toimintaa. Työkyvyn edistämisen ja hallinnan kannalta on tärkeää, että työterveyshuolto on mukana sairaanhoidon toteutuksessa ja työkyvyn arvioinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksen yhteydessä on turvattava työterveyspalvelujen kattava saatavuus sekä toiminta työpaikan läheisenä yhteistyökumppanina ja sillanrakentajana muuhun terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Työterveyshuollon sisällön ohjauksen on kuuluttava jatkossakin sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnalle. Työsuojelu on työelämän turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edellytys. Sen perustan muodostaa ajanmukainen ja työntekijöiden oikeudet varmistava lainsäädäntö sekä viranomaisvalvonta, jolla varmistetaan työsuojelun toteutuminen työpaikoilla ja tarvittaessa ohjataan toimintaa. Työturvallisuuskulttuuri syntyy työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajan yhteistyönä. 17
18 Vaikka lainsäädäntö on varsin kattava, sen kehittämiselle on tarvetta. Keskeisiä kehitettäviä kohteita ovat työnantajille vahvempi velvoite työolojen muokkaamiseen työntekijän työkyvyn säilyttämiseksi, yksintyöskentelyyn liittyvän tarkemman säännöstön kehittäminen, tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta koskevan ergonomia-asetuksen laatiminen sekä työsuojelurikosten ja laiminlyöntien ankarampi rankaiseminen. Lisäksi olisi tehtävä selvitys työnantajien työsuojeluosaamisesta ja tarpeesta määrittää riittävä osaamistaso. Aluehallintoa mahdollisesti uudistettaessa on työsuojeluvalvonnan voimavarat ja riippumattomuus turvattava ja työpaikkatarkastusten määrää lisättävä. Työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä on turvattava. EU-tasolla on huolehdittava, ettei hallinnollisen taakan nimissä heikennettä työntekijöiden oikeuksia. Huolehditaan, että työterveyshuollon ennaltaehkäisevät toimet ovat kaikkien saatavilla. Sote-uudistuksessa on turvattava työterveyshuollon saatavuus ja toiminta. Kehitetään työsuojelua määrätietoisesti. EU-tasolla ei uhrata työsuojelua sääntelyn keventämisen tai vapaakauppasopimusten nimissä. Turvaa pätkä- ja silpputyötä tekeville Työsuhdeturva vaarantuu yhä useammin, kun kannattavat yritykset irtisanovat henkilöstöään. Turvaa ei saa rikkoa lyhytnäkösillä liikevoittotavoitteilla. Irtisanomissuojan tulee olla hyvä kaikille eikä irtisanomisten tule kohdistua vain iäkkäimpiin. Irtisanomisen kustannuksia ja valvontaa tulee lisätä väärinkäytösten ehkäisemiseksi pätkä- ja silpputöissä, työsuhteiden ketjuttamisessa sekä vuokratyössä. Työelämässä pääsääntönä tulee olla kokoaikaiset työsuhteet. Keinottelua osa-aikatöillä tai nollatyösopimuksilla ei pidä hyväksyä. Työnantajat eivät myöskään saa sysätä työn suorittajia pakkoyrittäjyyteen mikäli työ vastaa työsuhteessa tehtävää työtä, se tulee tehdä palkkatyönä. Työntekijät ovat alisteisessa suhteessa työnantajaan eivätkä aina pysty puolustamaan itseään. Siksi ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus. Työsuhdeturvaa on parannettava ja ammattiliitoille on säädettävä itsenäinen kanneoikeus. Pätkä- ja silpputyön epäkohtiin tulee puuttua lainsäädäntöä parantamalla ja valvontaa tehostamalla. Työsopimuslain tunnusmerkistöä työsuhdetyön ja yrittäjätyön rajanvedosta tulee täsmentää. Kyse olisi työsuhteesta, jos työ on tosiasiallisesti sidoksissa yhteen toimeksiantajaan sekä tämän työnjohtoon ja valvontaan. Uusi osaaminen vie eteenpäin Työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät taitojen päivittämistä kaikilta työntekijöiltä. Erityinen huomio tulee kiinnittää työntekijäammatteihin sekä matalan koulutustason tehtäviin, joiden ennakoidaan vähenevän. Suomeen tarvitaan avoimen ammattiopiston toimintamalli. Avoimessa ammattiopistossa kuka tahansa voisi suorittaa lyhyitäkin osia tutkinnoista, mikä soveltuisi esimerkiksi alan vaihtoa harkitsevalle. Avointa ammattiopistoa on kokeiltu syrjäytyneiden nuorten kanssa, ja tulokset ovat olleet 18
19 erinomaisia. Yhdistettynä moniammatilliseen tukeen opisto on tarjonnut uuden väylän työelämään. Ammatillisista oppilaitoksista perustetaan kattava valtakunnallinen avointen opistojen verkosto, jonka tarjonta suunnataan nuorten lisäksi aikuisille. Opiskelu järjestetään siten, että se tukee ammatin- tai alanvaihtoa. Harmaata taloutta torjuttava Hallituksen on laadittava seitsemäs harmaan talouden torjuntaohjelma, johon kirjataan konkreettiset tavoitteet harmaan talouden vähentämiseksi. Tilaajavastuuseen on sisällytettävä ketjuvastuu yli koko alihankintaketjun. Pitkissä alihankintaketjuissa veroja häviää sitä enemmän, mitä vähemmän yhteisvastuuta ketjun toiminnasta otetaan. Tavoitteena tulisi olla Hollannin malli, jossa päätilaajalla on vastuu koko alihankintaketjusta. Todellisessa tilaajavastuussa tilaaja vastaa myös alihankkijan palveluksessa olevien tekijöiden palkoista. Rakennusalan veronumeromenettely ja tiedonantovelvoitteet tulivat voimaan Seuraavana vuonna veronumeron käytöstä kerätään koke- työnmuksia, jotta sitä voitaisiin laajentaa muillekin aloille. Hallituksen tulee laatia seitsemäs harmaan talouden torjuntaohjelma. Tehdään todellinen tilaajavastuulain kokonaisuudistus ja laajennetaan veronumerolainsäädäntöä. Veronumerolainsäädäntöä on soveltuvin osin laajennettava koskemaan myös muita kuin rakennusalaa. Hankintalailla kestäviä hankintoja Julkisissa hankinnoissa palkansaajille tärkeitä ovat laatu, sosiaaliset kriteerit sekä alihankintaketjujen ja työnantajavelvoitteiden valvonnan parantaminen. Hankintalain soveltamista on rajattava, jos kyse on erityisen haavoittuvien asiakasryhmien, pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen jestämisestä. Tilaajavastuulain toimeenpanossa julkishallinnon on näytettävä esimerkkiä. Suomen pitää toimia aktiivisesti koko EU:n tilaajavastuun toteut- järtamiseksi. Hankintalain uudistuksessa painotetaan sosiaalisia näkökohtia ja antajavelvoitteiden valvonnan parantamista. työn- Parannetaan mahdollisuuksia sulkea veroparatiiseja käyttävät yhtiöt hankintojen ulkopuolelle. 19
20 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1 A, PL 157, Helsinki puh
Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotSAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen
Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotSAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle
SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton
LisätiedotPuolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015
Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotHyvää (t)yötä Suomi. SAK:n keskusteluasiakirja eduskuntavaaleihin 2015
Hyvää (t)yötä Suomi SAK:n keskusteluasiakirja eduskuntavaaleihin 2015 Tammikuu 2015 Lisätiedot: Olli Koski olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 0150 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO: TULEVAISUUDEN
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotOppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet
Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille 14. elokuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuuden kasvu vähentää
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTalous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki
Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotBIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotTiedotustilaisuus 8.1.2013
Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,
LisätiedotTyömarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI
Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino
LisätiedotB8-0027/2014 } B8-0051/2014 } B8-0053/2014 } B8-0058/2014 } RC1/Am. 1
B8-0058/2014 } RC1/Am. 1 1 Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 2013/2176(INI)1, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394. B8-0058/2014
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotProlainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille
Prolainen vaihtoehto Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Osaamisen päivittäminen on avain työn kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen Työttömien koulutukseen panostaminen
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotTYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta
LisätiedotEsitykset kehysriiheen
Esitykset kehysriiheen 2018 4.4.2018 I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen: Osaavan työvoiman puute uhkaa muodostua talouskasvun esteeksi
LisätiedotKilpailukykysopimus Neuvottelutulos
Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus
LisätiedotTavoitteet
Tavoitteet 2018-2023 TERVETULOA UUDISTAJIEN JOUKKOON Teollisuusdemarit tarjoaa Teollisuusliiton jäsenille väylän parantaa työ- ja palkkaehtojaan ja laajemmin yhteiskunnallista asemaansa. Innostamme ihmisiä
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotHallituksen ehdolliset lisätoimet
Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.
LisätiedotEduskuntavaalit 2015 ja tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan
Eduskuntavaalit 2015 ja tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan Hyvinvointi omissa käsissä 1 Pääteesit Julkiset palvelut. Hyvät ja kattavat julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä ja turvallisena.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotPerusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla
Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotRakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus
Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotPOHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän
LisätiedotTyö on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä
LisätiedotUUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE
UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotAJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM
AJANKOHTAISTA VAMMAISPALVELUISTA Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 4.6.2019 Jaana Huhta, hallitusneuvos, STM HALLITUSOHJELMA OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI 3.6.2019 Toimeentulon turva, toimivat
LisätiedotMILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015
MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotHallituksen budjettiesitys 2019
Hallituksen budjettiesitys 2019 29.8.2018 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Julkinen talous Hallitus on saavuttamassa keskeiset talouspolitiikan tavoitteensa Työllisyysaste
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotRahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen
Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
Lisätiedot