Varsinais-Suomen laajakaistastrategia. -laajakaista kaikille, kaikkialla
|
|
- Pauli Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varsinais-Suomen laajakaistastrategia -laajakaista kaikille, kaikkialla
2 Varsinais-Suomen laajakaistastrategia Julkaisija: Varsinais-Suomen liitto ISBN Kansikuva: Helkama Bica Hanko, Kaarina
3 Varsinais-Suomen laajakaistastrategia -laajakaista kaikille, kaikkialla Lokakuu 2004
4 S I S Ä L T Ö Johdanto Toimenpide-ehdotukset Raportin alustus ja Varsinais-Suomen yleiskuvaus Valtioneuvoston laajakaistastrategia Varsinais-Suomi ja laajakaista Laajakaistan määritelmä Laajakaistan määritelmä ja tulevaisuus Käyttäjäryhmät ja tarpeet Nykytilanteen kartoitus alueellisesti Seudun kunnat Turun seutu Turunmaa Loimaan seutu Vakka-Suomi Salon seutu Alueen operaattorit Muut julkisen sektorin toimijat kuin kunnat Turun yliopisto Turun ammattikorkeakoulu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Yhteenveto Alueellinen ratkaisumalli ja tekniset vaihtoehdot Kiinteät jakeluverkot Datakaapelointi (valokuiti, lähiverkot) xdsl (puhelinverkko) Muut (sähköverkko PLC) Langattomat jakeluverkot WLAN Satelliittiteknologia Matkaviestinverkot WLL, WiMax Maakuntaverkko Suositukset kunnille ja valtionhallinnolle Infrastruktuurin rakentamisessa huomioitavat seikat Rakennusmääräykset Rahoitus Kilpailutilanteissa havaitut puutteet Yhteenveto...23
5 Johdanto Varsinais-Suomen liitto käynnisti keväällä 2004 valtioneuvoston laajakaistastrategiaan liittyvän maakunnallisen strategiatyön. Tehtävästä muodostettiin ICT-Turku Oy:n vetämä maakunnan kehittämisrahalla toteutettava hanke. Maakunnallisen laajakaistastrategian laatiminen jaettiin kahteen tavoitteeseen. Strategia asiakirjassa pyritään määrittämään sen alueen laajuus, minne ei synny laajakaistatarjonnan edellyttämää riittävää kaupallista kysyntää. Tavoitteena on, että tälle alueelle toteutetaan vähintään 256 Kbit laajakaistayhteys yhteiskunnan tuella. Tavoite toteuttaa kansalaisten keskinäistä tasa-arvoa ja luo alustan valtion ja kuntien internetissä välitettävälle palvelutarjonnalle. Toisena tehtävänä oli määrittää ne toimenpiteet, millä Varsinais-Suomi nousee ja pysyy laajakaistatarjonnassa kaikissa käyttäjäryhmissä maan kärkijoukossa. ICT-Turku Oy tilasi strategian selvitysosia kolmelta eri ICT-alan yritykseltä. Strategian lopullisesta sisällöstä vastasi hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluivat: Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki puheenjohtaja Jaakko Kuosmanen ICT Turku Oy asiantuntijajäsen Sirpa Simola ICT Turku Oy projektipäällikkö Sari Suominen ICT Turku Oy sihteeri Jari Jussinmäki TAD Centre asiantuntijajäsen Jorma Kylänpää TAD Centre asiantuntijajäsen Matti Kiviö MP-MasterPlanet Oy asiantuntijajäsen Eirik Näse Skärgårdsnätet / Saarsitoverkot Oy asiantuntijajäsen Jouko Ylänen Nordic Lan & Wan Communication Oy asiantuntijajäsen Tapio Tuhkanen Varsinais-Suomen liitto hankkeen valvoja Varsinais-Suomen maakuntahallitus on kokouksessaan käsitellyt ja hyväksynyt Varsinais-Suomen laajakaistastrategia - asiakirjan. Varsinais-Suomen liitto Juho Savo maakuntajohtaja Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 5
6 1. Toimenpide-ehdotukset Varsinais-Suomen laajakaistaverkko perustuu valokuituun Varsinais-Suomen seutukunnat toteuttavat julkishallinnon tarpeisiin seutuverkot, mitkä yhdistetään toisiinsa - Saaristoverkko, Turku Area Net jne. Lisäksi pyritään liittämään verkkoja yhteen yli maakuntarajojen. Näin tyydytetään julkishallinnon verkkojen jatkuvasti ja nopeasti kasvava kapasiteettitarve ilman, että kustannukset kasvavat vastaavasti. Koska seutuverkko on julkishallinnon omistama, voidaan sitä tarvittaessa avata kilpailun edistämiseksi yhtäläisin ehdoin kaikille operaattoreille. Toteuttamisessa pyritään laajaan myös operaattorit kattavaan yhteistyöhön, jolloin kaikille yhteistyön osapuolille syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Varsinais-Suomen saaristoalueilla toteutetaan seutuverkot ja laajakaistan jakeluverkot taloudellisesti ja teknisesti tehokkaimmilla ratkaisuilla. Langaton tekniikka täydentää muita tekniikoita ja soveltuu hyvin saaristoalueiden käyttöön. Edistetään laajakaistaverkkojen käytettävyyttä kaikkialla huolehtimalla julkisten verkkojen käyttömahdollisuuksista mahdollisimman laajasti. Näin saadaan kaikkialla oleva laajakaistakapasiteetti mahdollisimman laajaan käyttöön. Laajakaistan toteuttaminen osaksi kaikkea rakentamista Valokuidun vetäminen ja kaapeliputkien asennus huomioidaan aina kun kaivetaan linjoja. Rakennusmääräyksillä edistetään valokuitutoteutuksia kaava-alueilla ja Ethernet-parikaapelitoteutuksia rakennuksissa. Näin rakennetaan pitävä pohja tulevaisuuden tietoyhteiskunnalle. Lainsäädännöllisin ja muin keinoin varmistetaan valokuituverkon esteetön käyttö ja estetään rajallisten langattomien taajuuksien varaaminen omaan käyttöön ilman tarkoitusta tarjota palveluja niiden avulla. Suositetaan viranomaisille mahdollisuutta määritellä tariffihinnoittelu kaapelivuokrissa, laitetiloissa ja mastopaikoissa. Näin edistetään kilpailua laajakaistapalveluissa samaan tapaan kuin sähkön jakelun osalta on jo tehty koskien sähköverkkoja. Laajakaistayhteys toteutetaan yhteiskunnan tuella niille alueille, minne kaupallista tarjontaa ei synny Vain niillä alueilla, joissa kaupallinen toiminta ei ole kannattavaa, toteutetaan julkisella, kilpailuneutraalilla tuella laajakaistan jakeluverkkoja. Markkinat hoitavat suurimman osan Varsinais-Suomen alueesta ja julkinen tuki kohdistuu ongelmakohtiin kilpailua vääristämättä. Verkot toteutetaan teknistaloudellisesti parhailla mahdollisilla tekniikoilla huomioiden myös tekniikoiden yhdistämismahdollisuus. Mitään tekniikkaa ei suosita, sillä tekniikoiden kehittyessä ja hintojen muuttuessa paras ratkaisukin muuttuu. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 6
7 2. Raportin alustus ja Varsinais-Suomen yleiskuvaus 2.1 Valtioneuvoston laajakaistastrategia Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Strategia on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja sen tavoitteena on nopeiden, vaivattomien ja kohtuuhintaisten tiedonsiirtoyhteyksien saatavuuden tarjoaminen jokaiselle suomalaiselle vuoden 2005 loppuun mennessä. Laajakaistastrategian lähtökohdaksi on asetettu se, että laajakaistan leviämiseen pyritään teknisesti neutraalein keinoin, näin halutaan varmistaa erilaisten laajakaistateknologioiden rinnakkainen kehittyminen ja keskinäinen kilpailu. Hallituksen laajakaistastrategia-asiakirjasta pyydetyissä lausunnoissa mielipiteet erosivat siinä, että pitäisikö laajakaistainfrastruktuuria kehittää nykyisten viestintäverkkojen pohjalta, vai pitäisikö yhteiskunnan tuella rakentaa tietoliikennekäyttöön kokonaan uusi, välityskyvyltään ylivoimainen valokuituverkko. Laajakaistastrategian mukaisesti hallitus selvittää mahdollisuudet edistää valokuidun käyttöä kotitalouksien tiedonsiirtoyhteytenä, mutta ei kuitenkaan aseta tätä tekniikkaa etusijalle. Hallituksen laajakaistastrategiana on: Edistää kilpailua kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä Edistää palvelujen ja sisältöjen toimintaa verkoissa Edistää laajakaistan kysyntää Jatkaa ja kehittää erityistoimenpiteitä niillä alueilla, joissa ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle Strategian vaikuttavuustavoitteena on vuoteen 2005 mennessä: Suomessa on vähintään 256 kbs tason laajakaistaliitymää, kaikki teknologiat huomioon ottaen Nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla Suomi nousee euroopan eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Hallitus on listannut 50 erilaista toimenpidettä, joiden avulla kansallinen laajakaistastrategia toteutetaan vuosina Maakuntien liittojen ja kuntien vastuulle on kirjattu seuraava toimenpide, jonka toteuttamiseen nyt käsillä oleva strategia-asiakirja tähtää: Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityksestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallinnon toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä. (kohta 39) Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 7
8 2.2 Varsinais-Suomi ja laajakaista Suomen eri maakunnat poikkeavat tuntuvasti toisistaan laajakaistayhteyksien toteuttamisen kohdealueina. Varsinais-Suomelle on tyypillistä muihin maakuntiin verrattuna maakunnan pieni pinta-ala, suuri kuntien lukumäärä sekä keskittynyt asutusrakenne. Varsinais-Suomen :een henkeen nouseva kokonaisväestö asuttaa tasaisesti koko maakuntaa. Täysin asumattomia kohtia on erittäin vähän. Oman erityisen piirteen Varsinais-Suomen laajakaistastrategiaan tuo suuri kuntien määrä (54 kuntaa vuoden 2005 alussa). Valtioneuvoston laajakaistastrategialle asettamien tavoitteiden nopea toteutuminen on keskeisimpiä ehtoja sille, että Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2020 asiakirjassa esitetty tavoitteellinen palvelutarjonnan kehityksen on mahdollista toteutua. Varsinais-Suomessa laajakaistapalveluja tuottaa 14 eri operaattoria. Näistä Turun kaupunkiseudulla toimii 10 teleoperaattoria. Useimpien kuntien haja-asutusalueilla tarjoaa tällä hetkellä laajakaistapalveluja käytännössä ainoastaan yksi teleoperaattori. Varsinais-Suomen laaja, harvaan asuttu saaristoalue luo laajakaistayhteyksien toteuttamiselle oman erityisen haasteensa. Perinteisiä puhelinverkkoja on vaikea hyödyntää niiden pitkien merenalaisten osuuksien vuoksi. Saariston laajakaistayhteyksien toteutuksessa tulee ottaa huomioon loma-asumisen synnyttämä kasvava kysyntä laajakaistayhteyksille. Joillakin saariston osilla laajakaistayhteyksiin liittyvillä etätyömahdollisuuksilla on alueen elinvoimaisuuteen liittyvää merkitystä. Varsinais-Suomen tele ja radiotekniikkaan liittyvä teollinen perinne yhdistettynä maakunnan osaamis- ja tuotekehitysresursseihin antavat mahdollisuuden innovatiiviseen laajakaistastrategian toteuttamiseen. Tästä on hyvinä esimerkkeinä datasähkö ja roaming järjestelyn soveltaminen WLAN-tekniikalla toteutettuun laajakaistan jakelutiehen. Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä maan laajin ja nopeiten laajeneva, julkisestikin innovatiivisuudestaan palkittu, julkinen WLAN-verkko. Valokuituverkot ovat osa Varsinais-Suomen infrastruktuuria Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 8
9 3. Laajakaistan määritelmä 3.1 Laajakaistan määritelmä ja tulevaisuus Laajakaista ei ole ainoastaan tiedon jakelukanava vaan tietoyhteiskunnan uusi kaksisuuntainen tiedonvälityksen väline. Tiedonvälitys voi olla suljettua julkisen sektorin ja yritysten yksiköiden ja työntekijöiden välillä lähiverkkonopeudella, yksilöiden välistä tietoliikennettä reaaliajassa esimerkiksi kuvapuhelimella tai osallistumista globaalin tietoyhteiskunnan tiedonjakeluun. Laajakaistan ja tietoyhteiskunnan kehitys on riippuvainen infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta. Toimiva infrastruktuuri on perusedellytys palvelutarjonnan kehittämiselle ja samalla myös edellytys loppukäyttäjien palvelujen kulutukselle. Sekä julkisella sektorilla, että yritysmaailmassa tärkeä osa tietoliikenteestä on yksiköiden välistä nopeaa kaksisuuntaista liikennettä, jossa Internetin hyödyntäminen tuo turvallisuusriskin. Vuokrattujen suorien linjayhteyksien ylihinnoittelu on esteenä omien turvallisten yhteyksien käyttöönottoon. Yksityiselle kansalaiselle tietoyhteiskunta on usein Internetin ja sähköpostin käyttöä. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa kotitalouksien laajakaistayhteyksien nopeustarpeen kasvu, koska kaikki kommunikointimuodot kuten data ja puhelinliikenne, kuvapuhelimet, videosovellukset ja lopulta myös digitaalinen tv-vastaanotto kohtaavat digitaalisessa mediassa. Nopeustarpeista keskustellaan yleisesti. On huomattava, että yleinen nopeus on kehittynyt modeemitasolta ISDN:n kautta ADSL-tasolle vain muutamassa vuodessa. Palvelujen monipuolistuminen merkitsee, että myös nopeustarpeet tulevat lisääntymään huomattavasti. Voi syntyä tilanne, missä palvelujen monipuolinen hyödyntäminen nykytekniikalla on teknisesti mahdollista ainoastaan taajamissa. Käsite laajakaista on osin menettänyt alkuperäisen merkityksensä. Operaattoreiden markkinoinnissa laajakaista tarkoittaa kaikkia kiinteitä yhteyksiä nopeudesta huolimatta eli käytännössä kaikkia muita paitsi modeemiyhteyksiä. Nopeusvaatimus lähivuosien kotitalouksien laajakaistalle tulisi olla 2 10 Mbit/s ja muina ominaisuuksina on kaksisuuntaisuus, mobilisuus ja skaalautuva tekniikka. Julkisen sektorin ja yritysten liikennöintitarpeet vaativat puolestaan lähiverkkonopeutta. Nykyinen ADSL-liikennöinti vastaa kotitalouksien tarpeita taajamissa, missä on nykyaikainen kehittynyt puhelinverkosto ja lyhyet siirtoetäisyydet. Haja-asutusalueilla kehityksen suunta on taantuva. Rajallisella kapasiteetilla toimiva avolinjainen puhelinverkosto on ikääntynyt ja yleisesti huonokuntoinen. Teleoperaattoreiden halukkuus ja kyky ylläpitää verkostoa jatkossa on avoin kysymys. Tähän on syynä toisaalta kehitys, missä puhelinliikenne siirtyy kohti langattomia järjestelmiä ja toisaalta puhelujen hintatason laskeva suunta. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 9
10 Korvaavaksi tekniikaksi otetaan käyttöön kyläalueilla valokuidulla toteutetut runkolinjat ja langattomat järjestelmät soveltuvin osin. Usein mainitut satelliittiyhteydet ja digi-tv eivät tähän haasteeseen pysty vastaamaan, koska molemmat edellyttävät maanpäällisen nopean paluukanavan kaksisuuntaisuustarpeita varten. Silloin voidaan yhtä hyvin näitä yhteyksiä käyttää molempiin suuntiin. Taulukko:Verkon siirtokyky esimerkin valossa 3.2 Käyttäjäryhmät ja tarpeet Julkishallinto, yritykset ja kotitaloudet muodostavat tietoyhteiskunnassa selkeitä ryhmiä, joilla on toisistaan poikkeavat vaatimukset verkon välityskyvylle. Julkishallinnon ensisijainen tarve on lähinnä yksiköiden välinen suljettu liikennöinti ja hyvä rajapinta internettiin asiakaspalveluja ja sovelluksia varten. Nopeustarve on tällä hetkellä lähiverkkotasoinen (100 Mbps) ja enemmänkin (1-10 Gbps). Yritysten tarpeet vaihtelevat eniten. Suuret yritykset tarvitsevat lähinnä yksiköiden välisiä turvallisia ja nopeita lähiverkkotasoisia yhteyksiä (100 Mbps) sisäisten online-järjestelmien käytölle, ja sen lisäksi riittävän nopeat yhteydet järjestelmistä internetin suuntaan ( Mbps). Kotitaloudet tarvitsevat lähinnä nopean internetyhteyden, jonka avulla hoidetaan tietoyhteiskunnan kommunikointitarpeet ja sen lisäksi vaativat viihdesovellukset. Tällä hetkellä tarve on n Mbps pääosin internetistä kotiin. Tarve kodista internettiin suuntautuviin yhteyksiin kasvaa samaan suuruusluokkaan (nyt tarjolla yleensä max 512 kbps 1 Mbps). Nopeat, alueelliset valokuituverkot palvelevat julkishallintoa ja yrityksiä sekä luovat pohjan tehokkaalle kapasiteetin jakelulle kotitalouksille. Kotitalouksien osalta ratkaisevassa asemassa ovat paikalliset jakeluverkot. Koko tietoyhteiskunnan kehityksen perustana on toimiva, avoin ja yhteensopiva infrastruktuuri, joka on kaikkien palveluntarjoajien ulottuvissa kohtuullisella hinnoittelulla ns. Open access runkoverkko. Tässä verkossa operaattorit ja muut palveluntarjoajat tarjoavat palvelujaan laajalle kuluttajaryhmälle samoilla edellytyksillä. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 10
11 Liikkuvat käyttäjät, mobiliteetti Julkiset verkot ja niiden väliset verkkovierailut, käyttäjien väliset verkkovierailut, langattomat verkot Laajakaista kaikille kaikkialla Yritykset, julkishallinto Organisaatioiden sisäiset ja väliset, nopeat ja turvatut verkkoyhteydet, runkoverkot, seutuverkot, Tämä edistää muita Koti, yksityishenkilö Internetsivujen käyttö Etätyö, nettipuhelut, videot Laajojen tietomäärien siirto Laajakaista kaikkialle , kbps 1 Mbps 10 Mbps 100 Mbps 1 Gbps Hallituksen laajakaistastrategian fokus Varsinais-Suomen laajakaistastrategian fokus Varsinais-Suomeen laajakaista kaikille, kaikkialla! 4. Nykytilanteen kartoitus alueellisesti Yleisen laajakaista tarjonnan kuluttajamarkkinoiden nykytilanne kartoitettiin alueen kuntien edustajille tehdyllä kyselyllä. Yleisen laajakaistatarjonnan lisäksi selvitettiin kuntien ja julkisen sektorin nykyiset ja arvioidut tulevaisuuden tietoliikennetarpeet. Lisäksi osalle alueen merkittävistä julkisen sektorin toimijoista tehtiin vastaava laajakaistatarjontakysely. Laajakaistatarjonnan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin kysely myös alueella laajakaistapalveluita tuottaville operaattoreille. Näin nykytilanteen arviointiin saatiin sekä yksityisen että julkisen sektorin kuluttajanäkökulma ja lisäksi palveluntarjoajanäkökulma. Kyselyn vastaukset ovat saatavilla strategian sähköisessä versiossa. ja www. turkusciencepark.com 4.1 Seudun kunnat Vastaukset jakoivat maakunnan seutukunnittain kahteen ryhmään. Salon seudulla palveluntarjonta koettiin ongelmattomaksi tai asiaa ei suoraan haluttu kommentoida. Muualla palveluntarjonta koettiin ongelmalliseksi. Yleisesti terveydenhuollon tietoliikennetarpeet nähdään kuntien väliselle yhteistyölle tärkeänä vaikuttimena. Seutukunnan laajakaistaverkon rakentamiseen ei kunnissa yleisesti ole budjetoitu rahaa. Samaten kunnissa ei juurikaan huomioida laajakaistatarjonnan edistämistä rakentamisessa esimerkiksi kunnallisteknisissä ohjeistuksissa. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 11
12 Turun-, Turunmaan-, Loimaan- ja Vakka-Suomen seutukunnilla palveluntarjonta koettiin monessa kunnassa puutteelliseksi. Sekä saatavuudessa, että hintatasossa koettiin olevan ongelmia. Yhteistyö kuntien välillä on varsin vähäistä, lukuunottamatta Turunmaan saariston aluetta, jossa muun muassa on toimiva seutuverkkototeutus. Lisäksi joillain kunnilla on erillisiä tietojärjestelmäyhteistyöprojekteja esimerkiksi kirjastojärjestelmien puitteissa. Omia verkkoyhteyksiä kunnilla on toteutettu lähinnä vain hallintorakennusten välille Turun seutu Turun seutu koostuu (vuoden 2005 alusta lukien) 18:sta kunnasta. Alueella on kaupunkeja, joissa laajakaistatarjonta on monipuolinen ja hinnoittelultaan kilpailukykyinen, mutta toisaalta on myös reuna-alueita, missä vallitsee tyypillinen yhden operaattorin tarjonta ja hinnoittelu, sekä lisäksi muutamia haja-asutusalueita, joista tarjonta puuttuu kokonaan. Vuonna 2003 suoritettiin TAD-Centren toimesta kartoitus nimeltä Turku Area Net. Kartoituksella pyrittiin selvittämään alueellisen valokuituisen runkoverkon tarve ja kustannukset. Ajatus perustui siihen tosiasiaan, että Turun seudun julkishallinnolla on jo nyt mittava ja lähitulevaisuudessa kasvava tarve vuokratuille nopeille ja suojatuille linjayhteyksille. Käyttäjäryhmät ovat terveydenhuolto (keskussairaalat, kuntayhtymät ja terveyskeskukset), opetustoimi (yliopistot, TuAMK ja muut, etäopetus, etätyöskentely, etätyö), yleishallinto (kuntien väliset tietoliikennejärjestelmät, esim. kirjasto, koulutoimi ja muut yhteiset toiminnot). Lisäksi haluttiin järjestää laajakaistatarjontaa niillä alueilla, joissa tarjonnassa tai hinnoittelutasossa on tänä päivänä puutteita. Lopputuloksena todettiin, että verkon toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattava investointi kunnille, mutta suuri toiminta-alue ja kuntien väliset koko erot, tarpeet ja investointiresurssit ovat ratkaistava ennen mahdollista toteuttamista Turunmaa Turunmaa muodostuu saaristoalueen kahdeksasta kunnasta. Seutukunnassa toimii kolme eri operaattoria. TeliaSonera hoitaa Länsi-Turunmaan saaristokunnat, Dragsfjärdin ulkosaaristoa ja Taalintehdasta. Paraisten puhelin hoitaa Paraisten aluetta ja Kemiön puhelin puolestaan Kemiönsaaren kunnat. Operaattoreiden välinen yhteistyö on rajallista ja perustuu lähinnä omaan paikalliseen tarjontaan. Turunmaan seutukunta kuuluu yhtenä kahdeksasta valitusta seudusta sisäasianministeriön ja Suomen Kuntaliiton käynnistämään seutukuntien tuki-hankkeeseen (SEUTU-hanke). Eduskunta on päättänyt jatkaa hanketta vuoden 2012 loppuun asti. SEUTU-hanke antaa mahdollisuuden toteuttaa laajakaistastrategiaan liittyviä toimenpiteitä seutukunnassa. Laajakaistatarjonnan tilanne Turunmaalla on viime vuosina kehittynyt merkittävästi sen jälkeen, kun kunnat käynnistivät valokuituun pohjautuvan SaaristoNet- nimisen infrastruktuuri-kehitysprojektin. Neljä vuotta kestävällä projektilla toteutetaan valokuituinen runkoverkko. Verkko yhdistää kaikki Turunmaan kunnat toisiinsa siten, että se palvelee terveydenhuoltoa, opetustointa sekä yleishallintoa. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 12
13 Sittemmin yhtiöitetty toiminta tarjoaa laajakaistayhteyksiä myös yrityksille ja muille, lähinnä niillä alueilla, joista laajakaistatarjonta on puuttunut kokonaan. Hankkeella on ollut huomattavia sivuvaikutuksia myös alueen operaattoreiden toimintaan rakennusyhteistyön, tarjonnan lisäyksen ja hinnoittelun suhteen. Yleisesti katsoen Turunmaassa on lyhyessä ajassa syntynyt uusi ja kattava valokuituinen infrastruktuuri teleoperaattoreiden ja SaaristoNetin toimesta. Nykyisessä laajakaistatarjonnassa on kuitenkin vielä vakavia puutteita lähinnä asutuilla saarilla ja yleisesti Länsi-Turunmaan haja-asutus kunnissa, eli TeliaSoneran operaattorialueilla. Tilanne johtuu pitkälti puhelinverkon teknisistä rajoituksista ja operaattorien haluttomuudesta investoida ilman julkista tukea. Tilannetta pyritään parantamaan kehittämällä saaristo olosuhteisiin sopivia langattomia järjestelmiä Loimaan seutu Vuoden 2005 alussa yhdistyvät Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta. Samoin yhdistyvät myös Pöytyän ja Karinaisten kunnat, minkä jälkeen seutukuntaan kuuluu yhteensä 10 kuntaa. Loimaan seutukunta kuuluu yhtenä kahdeksasta valitusta seudusta sisäasiainministeriön ja suomen kuntaliiton käynnistämään seutukuntien tuki-hankkeeseen (SEUTU-hanke). Eduskunta on päättänyt jatkaa hanketta vuoden 2012 loppuun asti. SEUTU- hanke antaa mahdollisuuden toteuttaa laajakaista -strategiaan liittyviä toimenpiteitä seutukunnassa. Alueella toimivia operaattoreita ovat Auria Oy ja Härkätien Puhelin Oy. Härkätien puhelimen toimintaalue käsittää Koski Tl, Marttilan ja Tarvasjoen kunnat, joiden alueelle yhtiö takaa laajakaistatarjonnan. Härkätien puhelin vuokraa kuparikaapeleita ja ADSL-liittymiä muille operaattoreille. Myös valokuidun vuokraamiseen on valmiuksia. Laajakaistaliittymiä on saatavilla lähes kaikkialla muuallakin puhelinverkkokaapeloinnin kattamalla alueella. Palvelujen laadun määrittelee ko. operaattori omalla toimialueellaan. Käytännössä operaattorien välinen kilpailu on vähäistä varsinkin haja-asutusalueilla. Yleensä operaattoreilta on rajallisesti saatavissa vuokrakupareita sekä tietoliikennekapasiteettia. Pelkkää valokuitua ei pääsääntöisesti vuokrata muille operaattoreille tai loppukäyttäjille. Esimerkiksi SEUTU-hankkeen ja toteutettavien kuntaliitosten johdosta seutukunnan alueella olisi erityistä tarvetta ja hyvä mahdollisuus rakentaa valokuituyhteyksiä uusien yhdistyneiden kuntien alueella Vakka-Suomi Vakka-Suomi muodostuu kahdeksasta kunnasta. Kunnilla on yhteinen operaattorilta vuokrattu alueverkkopalvelu. Alueella toimii pääasiallisesti kolme operaattoria: Vakka-Suomen Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osuuskunta ja Lännen Puhelin Oy, jotka tarjoavat laajakaistapalveluita omien puhelinverkkokaapelointiensa puitteissa. Alueen suurimmissa taajamissa on tarjolla myös kaapeli-tv -liittymiä. Laajakaistapalveluita alueella on kohtalaisen hyvin saatavissa ja puhelinverkkokaapelointi kattaa lähes kaikki kiinteistöt. Kilpailutilanne on taajamien ulkopuolella heikko. Kullakin alueen operaattorilla on omat Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 13
14 vakiintuneet toimialueensa, joilla ne ovat käytännössä ainoita laajakaistapalvelujen tarjoajia. Operaattoreilta on mahdollista vuokrata rajoitetusti kuparijohtoja. Pääsääntöisesti pelkkää valokuitua ei vuokrata toisille operaattoreille vaan yhteyksiä tarjotaan kapasiteetti-pohjaisesti. Kunnat tarvitsevat laajakaistaliittymiä mm. koulujen, terveyskeskusten, päivä- ja vanhainkotien, sekä erilaisten kunnan hallintoon liittyvien organisaatioiden palveluita varten. Vakka-Suomen alueen kuntien väliset etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä sekä kuntataajamat keskittyneitä. Kunnille tulisi edulliseksi investoida omiin tietoliikenneyhteyksiin kuntien välillä ja keskustaajamien alueella Salon seutu Salon seutuun muodostuu yhdestätoista kunnasta. Nykyinen palvelutarjonta koettiin riittäväksi tai asiaa ei haluttu suoraan kommentoida. Suuressa osassa kuntia kyselyyn ei vastattu lainkaan, vaan kysely kehotettiin ohjaamaan paikalliselle laajakaistaoperaattorille Salon Seudun Puhelin Oy:lle. Osittain haluttomuus vastata kyselyyn perustuu siihen, että Salon seudun kunnissa kilpailutettiin kevään 2004 aikana seutuverkon toimitus. Seutuverkko on vielä toteutusvaiheessa, ja sen toteuttajaksi valittiin Salon Seudun Puhelin Oy. Yhteistyötä Salon seudulla tehdään siis seutuverkon luomiseksi, tosin seutuverkko ostetaan palveluna teleoperaattorilta. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri tietojärjestelmäprojektein, josta esimerkkinä seudullinen kirjastojärjestelmä. 4.2 Alueen operaattorit Liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilla olevien verkko-operaattoritietojen perusteella lähetettiin kysely alueen verkko-operaattoreille. Tummennettuna ne, jotka vastasivat valmistelun aikana. AURAJOEN PUHELIN OY AURIA OY HÄRKÄTIEN PUHELIN OY KIMITO TELEFON AB LAITILAN PUHELIN OSK LOUNET OY LÄNNEN PUHELIN OY LÄNSILINKKI OY PARGAS TELEFON AB SALON SEUDUN PUHELIN OY SAUNALAHTI SONG NETWORKS OY TELEKARELIA WAKKANET OY VAKKA-SUOMEN PUHELIN OY Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 14
15 Operaattoreiden vastaukset olivat hyvin yhdenmukaisia.runkoverkkon kapasiteettia on operaattorien mielestä alueella riittävästi ja laajakaistayhteydet pystytään tarjoamaan lähes joka paikkaan. Hyvin harvat operaattorit ovat valmiita vuokraamaan ns. mustaa kuitua. Yhteistyö operaattoreiden kesken toimii operaattorien mukaan hyvin ja kiinnostaa edelleen. Julkista toimijaa ei operaattorien mielestä markkinoille tarvita. Hintataso on operaattoreiden mielestä edullinen mutta verkoissa ei ole riittävästi palveluja. 4.3 Muut julkisen sektorin toimijat kuin kunnat Toimijoina haastateltiin Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopistollisen keskussairaalan edustajia. Näillä kaikilla toimijoilla on toimipisteitä useassa maakunnan kunnassa ja runsaasti erilaisia tietoliikennetarpeita Turun yliopisto Laajakaistapalvelujen saatavuus koetaan ongelmaksi. Yliopistolla on käytössä henkilökunnalle ja opiskelijoille operaattoreilta ostettu korkeakoulu-adsl-palvelu. Turun yliopisto on pitkään rakentanut runkoverkkoaan itsenäisesti. Paikkakuntien välinen tietoliikenne pyritään hoitamaan omalla kuidulla tai operaattorilta vuokratulla mustalla kuidulla. Turun yliopisto tekee runsaasti tietoverkkoyhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa, ja sillä on runsaasti tietoliikennetarpeita eri toimijoiden ja eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden välille. Alue- tai seutuverkon toteuttamiseen suhtaudutaan myönteisesti. Tälläinen verkko on omiaaan edistämään laajakaistatarjonta. Korkeakoulujen internet-yhteydet hoidetaan nopeassa FUNET-verkossa mutta tällä ei ole suurta merkitystä laajakaistastrategian kannalta, sillä tätä kapasiteettia ei voi vuokrata tai käyttää mihinkään muuhun kuin korkeakoulun omiin tarpeisiin Turun ammattikorkeakoulu Laajakaistapalvelujen korkeat hinnat koetaan ongelmaksi (hinnoittelun mielivaltaisuus). Myös ammattikorkeakoululla on käytössä henkilökunnalle ja opiskelijoille operaattoreilta ostettu korkeakoulu-adsl -palvelu. Myös ammatti- korkeakoulujen internet-yhteydet hoidetaan nopeassa FUNET-verkossa. Turun ammattikorkeakoulun toimipaikkojen väliset yhteydet vuokrataan aina operaattorilta. Myös ammattikorkeakoulu tekee runsaasti tietoverkkoyhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa, ja sillä on runsaasti tietoliikennetarpeita eri toimijoiden ja eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden välille. Turun ammattikorkeakoululla on halu olla mukana laajakaistatarjonnan kehitystyössä aktiivisena toimijana. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 15
16 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon data-yhteydet keskittyvät suurelta osin Turkuun ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiriin. Tämän lisäksi kaikilla aluesairaaloilla ja alueen kunnilla on omia tarpeita tietoliikenne yhteyksistä. Nämä ovat pääsääntöisesti vuokrattu eri operaattoreilta, mutta eräissä kunnissa on myös rakennettu omia yhteyksiä esim. terveyskeskuksen, vanhainkotien ja kunnantalon välille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on käynnistetty projekti, jonka tarkoituksena on selvittää ja toteuttaa terveydenhuollon tarvitsemat tietoliikenneyhteydet koko Varsinais-Suomen alueella. Tavoitteena on, että yhteydet voisi rakentaa ilman yksittäisiä päällekkäisiä ratkaisuja. Edellä mainitun projektin johdolta on esitetty toive että mahdollisia laajakaista- tai runkoverkkohankkeita toteutettaisiin yhteistyössä Varsinais-Suomen terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Näin voitaisiin välttää tekemästä päällekkäisiä tietoliikenneratkaisuja. 4.4 Yhteenveto Laajakaistayhteyksien toteuttaminen on pitkäjännitteistä toimintaa, missä tulee varautua kehityksen tuomiin muutoksiin. Valokuitu on näköpiirissä olevana tekniikkana ylivoimainen kasvavien datavirtojen siirtotienä. Kuntien on tärkeää ottaa valokaapelin asennusmahdollisuus huomioon omilla kaapeliputkireiteillä osana kunnallistekniikkaa aina kun kunnassa kaivetaan linjoja. Käytännössä tulee ottaa kantaa valokaapelin asennukseen aina kun sen voi sopivasti toteuttaa esimerkiksi kunnallistekniikan tai muun maanrakennuksen yhteydessä. Keskustaajamien alueella kannattaa aina rakentaa vähintään kaapelikaivot ja niiden väliset putkitukset, jolloin valokaapelin on helppoa ja halpaa asentaa myös myöhemmin tarpeen mukaan. Kaapelireittejä tulee vuokrata operaattoreille ja mm. sähköyhtiöille, sen sijaan että jokainen kaivaa omat kaapelinsa erikseen. Kunnallistekniikan- ja maanrakennuksen yhteydessä tehtävät kaapelikaivo- ja putkitustyöt tulee tehdä siten, että informoidaan ja ollaan yhteistyössä teleoperaattoreiden kanssa. Näin luodaan mahdollisuuksia kilpailevalle palvelutarjonnalle kuntien alueella. Kaikista hankkeista tulee informoida operaattoreita ja pyrkiä rakentamaan yhteistyössä valmiuksia kaapeloinnille. Näin kaikki osapuolet säästävät kustannuksissa. Kunnat luonnollisesti myös vuokraavat kaapelikaivoja/-reittejä operaattoreille, yrityksille ja muille tarvitsijoille. Kuntien aktiivisuus tietoliikenteen siirtoteiden suunnittelussa sekä niiden huomioonottaminen kaavoitusja rakennusvaiheessa lisää mahdollisuuksia operaattoreiden kilpailulle. Toimiva operaattorikilpailu luo myös uusia ja entistä parempia palveluita kunnille, yrityksille ja alueen asukkaille. Laajakaistatarjonnassa koetaan yleisesti olevan puutteita. Suurimpana ongelmana nähdään kilpailun puutteesta johtuvat palveluiden korkeat hinnat. Lisäksi seudun kunnissa ja julkisen sektorin toimijoiden keskuudessa ollaan kiinnostuneita kuntien ja muun julkisen sektorin palveluja tuottavasta seutuverkkoratkaisusta. Varsinais-Suomen laajakaistastrategia 16
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotKANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA
KANTA-HÄMEEN LAAJAKAISTASTRATEGIAN OSA 1; SELVITYS LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN SAATAVUUDESTA Hämeen liitto 13.12.2004 SISALTÖ 1. Taustaa 2 2. Kansallinen laajakaistastrategia 2 3. Laajakaistatekniikoista 5 4.
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotVIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI
VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI AURA Paattinen 21330 0 0 1 0 0 0 1 Tortinmäki 21340 1 2 29 8 0 0 40 Lieto As 21360 0 4 32 4 0 0 40 Aura Kk 21370 1 14 178 12 0 0 205 Aura 21380 2 25
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotHäiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut
1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249
LisätiedotKokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi
Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen
MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava
LisätiedotMapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /
MapTextLabellerin käyttö Carunassa Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät / 23.4.2015 Sisältö 1. Caruna yhtiönä 2. FME käyttö Carunassa 3. MapTextLabeller käyttö Carunassa 4. MapTextLabeller esimerkkejä 2
LisätiedotVapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen
Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotMitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.
Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
Lisätiedot@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy
@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotLaajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen
Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotLaajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1
Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla
LisätiedotUutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa
Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe
LisätiedotLaajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla
Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös
LisätiedotAsia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut
PÄÄTÖS 9.11.2017 1 (10) EPOELY/2243/2017 Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
LisätiedotICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä
ICT- infrastruktuuri osana Salon tulevaisuuden kilpailukykyä Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa 24.5.2011 Esko Miikkulainen SSP Yhtiöt Oy Miksi tietoliikenne kuuluu liikenneseminaariin Liikenteen merkitys
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotOma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin
Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.
LisätiedotÄänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto
Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna
LisätiedotVarsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT
Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus
LisätiedotDNA Welho 7.3.2012 / Hki
DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se
LisätiedotVarsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina
Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd
LisätiedotEduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen
LisätiedotLaajakaistaverkot. - avain tulevaisuuden palveluihin. professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu (TKK) Hannu.Kari@hut.
Laajakaistaverkot - avain tulevaisuuden palveluihin professori Hannu H. KARI Tietotekniikan osasto Teknillinen (TKK) Hannu.Kari@hut.fi Hannu H. Kari/TKK/T/TKT Page 1/18 Internetin palvelut Perinteiset
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotNopea tietoverkko -elämän edistäjä. Jarno Laitinen
Nopea tietoverkko -elämän edistäjä Jarno Laitinen Esittely Jarno Laitinen Kymijoen Kyläkuitu Osk, toimitusjohtaja (Kouvola/Iitti, 1400km valokuituverkkoa rakennettu, 3000 liittymäsopimusta, 1990 /liittymä,
LisätiedotÄänekoski Laajakaista Kaikille 2014
Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan
LisätiedotKUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008
KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen
LisätiedotAsetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta
Raportti 1 (5) Dnro: 29.11.2017 1310/922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotLuonnos digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi. Lausunnonantajan lausunto. Tarja Lukkari. Lausunto Asia: LVM/2038/01/2017
Tarja Lukkari Lausunto 25.06.2018 Asia: LVM/2038/01/2017 Luonnos digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi Lausunnonantajan lausunto Yleiset huomiot strategialuonnoksesta Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotSuomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset
Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Kustannusarvio täyden väestöpeiton saavuttamiseksi 19.6.2008 Analyysin päävaiheet Workshop 1 (29.5.2008) Workshop 2 (9.6.2008) 1.
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
Lisätiedot14.2.2019 18.2.2019 1 Puhelinverkko Härkätien varteen vuonna 1897... Härkätielle maamme ensimmäinen täysin digitalisoitu kunta (Koski TL) vuonna 1985... Ensimmäinen digitaalinen matkapuhelinverkko (GSM)
LisätiedotTIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008
TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin
LisätiedotViestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset
Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotDigitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina
Digitaalisen infrastruktuurin strategia Seutuverkkojen kevätseminaari 24.4. Katariina Vuorela @vuorelakata Digitalisaatio on hallituksen ohjelman läpileikkaava teema Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille
LisätiedotMAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT
MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotVerkkotietopiste.fi palvelu yhteisrakentamisen tukena ja laajakaistarakentamisen eteneminen Päivi Peltola-Ojala, Johtava asiantuntija,
Verkkotietopiste.fi palvelu yhteisrakentamisen tukena ja laajakaistarakentamisen eteneminen Päivi Peltola-Ojala, Johtava asiantuntija, Viestintävirasto Esityksen aiheet Verkkojen yhteisrakentaminen säästää
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotKuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa
Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi MARKA185 24.11.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotPohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin
Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotLIITTEET UNA Kaari-hankkeen kuvaus VSSHP:n alueellisen Kaari-projektin kuvaus
1. Sopijapuolet 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2. Auran kunta 3. Kaarinan kaupunki 4. Kemiönsaaren kunta 5. Kosken TL kunta 6. Kustavin kunta 7. Kårkulla Samkommun 8. Laitilan kaupunki 9. Liedon
LisätiedotKomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE
KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön
Lisätiedot.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD
,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMESSA 2012
VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotViestintäviraston puheenvuoro
Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1
689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-
LisätiedotLaajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.
Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia Ari-Pekka Manninen 1.11. 1 Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 25 SEKÄ SISÄLTÄEN HANKEALUEET 3 JA 4
1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 25 SEKÄ SISÄLTÄEN HANKEALUEET 3 JA 4 Markkina-analyysi koskee Kymenlaakson maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta 25 ja se sisältää
LisätiedotKuntaneuvottelut syksy 2014
Kuntaneuvottelut syksy 2014 10.11.2014 klo 09.00-12.00 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Punkalaidun 10.11.2014 klo 13.00-16.00 Uudenkaupungin alueen
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)
570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-
LisätiedotTERVETULOA VALOKAISTALLE!
TERVETULOA VALOKAISTALLE! SSPNET TÄNÄÄN VALOKUITUTEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ Olemme tietoliikenneyhteyksien ja internetpalveluiden luotettava asiantuntija. Tarjoamme jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja.
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotLaajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä. Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014
Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Jyväskylä Dekaani, professori Pekka Neittaanmäki 23.2.2014 Kansallinen kehittäminen: Laajakaista kaikille Suomi on sitoutunut EU:n
LisätiedotASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa
PÄÄTÖS 1.12.2016 1 (11) EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Turun kauppakamari Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä
LisätiedotVauhtia verkkoon. Sadan megan Suomi
Vauhtia verkkoon Sadan megan Suomi 1 Sisältö 1. Mikä 100 megan laajakaista? sivu 2-3 4. Mitä kaikkea valokuidulla saa? sivu 6 2. Tee sijoitus tulevaisuuteen sivu 4 5. Tilaa huippunopea laajakaista kotiisi
LisätiedotDigi pienissä kunnissa ja maaseudulla
Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla Kehittyvät julkishallinnon palvelut ja niiden käytettävyys Jari Ylikoski, Tietoyhteiskunta 12.9.2019 Toimintaympäristön muutoksesta (ylätasolla) Julkishallinnon toimintaympäristö
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén
Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén 1 Laajakaistatilanne Suomessa Laajakaistan määrä (Viestintäviraston katsaus 11.9.2008) Langaton ja etenkin mobiili laajakaista yleistyy.
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
LisätiedotHaapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko
PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko
LisätiedotMaaseudun palvelut ja järjestöjen rooli maaseudulla Etelä-Savon maaseutufoorumi Juva 16.9.2008 Ritva Pihlaja YTR kansalaisjärjestöteemaryhmä HY Ruralia-instituutti 300 KM Kuntaliitokset 1.1.2009 Pohjakartta
LisätiedotSavon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani
Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Yhtiön perustamisprosessi 2010 Savon Kuituverkko Oy Yhtiö perustettiin 26.10.2010
Lisätiedot