KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN STRATEGIA
|
|
- Tuomo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN STRATEGIA
2 KAUPPAKAMARIJÄRJESTÖN STRATEGIA Kauppakamarijärjestön strategia vahvistaa kauppakamareiden yhteistä arvopohjaa ja luo puitteet kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin yhteiseen toimintaan. Kauppakamarijärjestön strategia on hyväksytty Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa
3 Sisällysluettelo 1. Kauppakamaritoiminnan lähtökohdat Missio Visio Arvot Toimintaympäristön kehitys Strategiset painotukset ja päämäärät Edunvalvonnan tehostaminen Yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen vetovoiman vahvistaminen Osaamisresurssien turvaaminen Kansainvälistymisen edistäminen Vastuullisen yritystoiminnan tukeminen Palveluiden kehittäminen Julkisten tehtävien ja itsesääntelyn laadun varmistaminen Viestinnän voimistaminen Jäsenstrategia Kauppakamariyhteistyön kehittäminen Yhteistyön painopisteet Resurssit Strategian toimeenpano... 7
4 1 1. Kauppakamaritoiminnan lähtökohdat Kauppakamarit ovat koko Suomen kattava elinkeinoelämän verkosto, joka edistää yritystoimintaa ja talouden vapautta. Kauppakamareiden toiminta perustuu kauppakamarilakiin. Kauppakamarijärjestön muodostavat 19 kauppakamaria sekä Keskuskauppakamari. Kauppakamariverkostoon kuuluu noin jäsentä ja 3000 luottamushenkilöä. Kauppakamarin jäsenyys on Suomessa vapaaehtoista. 1.1 Missio Kauppakamarit vahvistavat yritysten menestystä ja kilpailukykyä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kauppakamarit vaikuttavat yhteiskunnan päätöksentekoon tarjoavat asiantuntijapalveluita rakentavat yritystoimintaa tukevia verkostoja 1.2 Visio Kauppakamarijärjestö luo toiminnallaan taloudellista menestystä jäsenyrityksille, elinkeinoelämälle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kauppakamareilla on painopistealueillaan paras alueellinen elinkeinoelämän asiantuntemus, kattavin yritysverkosto sekä tehokkain edunvalvontaorganisaatio alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kauppakamarit hyödyntävät aktiivisesti maailmanlaajuisen kauppakamariverkoston osaamista jäsenyritysten kansainvälistymisen edistämisessä. 1.3 Arvot Kauppakamarijärjestön yhteisen arvopohjan muodostavat Tuloksellisuus Toimivassa markkinataloudessa ja kilpailukykyisessä kansantaloudessa yrityksiltä vaaditaan tehokuutta. Yritykset odottavat myös julkisen sektorin toimivan kustannustehokkaasti. Kauppakamarijärjestön työskentelytapa on tavoitteellinen ja tehokas. Kauppakamarit toimivat lähellä jäsenyrityksiä asiakaslähtöisesti, ammattimaisesti ja tuloksellisesti. Luotettavuus Yhteiskunnan avoimuus ja ennakoitavuus tuovat suomalaisille yrityksille kilpailuetua globaalissa taloudessa. Kauppakamarijärjestö hoitaa kaikkia sille annettuja tehtäviä korkeatasoisesti ja luotettavasti. Kauppakamareiden tuottama tieto on oikeaa ja ajantasaista. Osaaminen Osaaminen ja innovatiivisuus luovat perustan menestyvälle yritystoiminnalle sekä talouden kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle. Kauppakamarijärjestön osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan. Kauppakamarit kehittävät määrätietoisesti omaa osaamistaan ja uudistavat toimintatapojaan. Yhteistyö Elinkeinoelämän hyvät yhteistyöverkostot sekä kotimaassa että kansainvälisesti tarjoavat edellytykset yritysten menestymiselle. Kauppakamarit toimivat laaja-alaisena verkostona jäsenilleen ja ovat avoin ja yhteistyöhakuinen kumppani sidosryhmilleen. Kauppakamarijärjestön sisäinen yhteistyö on tiivistä.
5 2 Yhteisten arvojen lisäksi kauppakamareilla voi olla arvoja, jotka kuvaavat kauppakamarin omaa alueellista luonnetta tai toimintatapaa. 2. Toimintaympäristön kehitys Yritysten näkökulmasta keskeisiä toimintaympäristön megatrendejä ovat: Talouden rakennemuutos - maailmantalouden kriisi nopeuttaa talouden rakennemuutosta Suomessa. Maailmantalouden muutokset kohdistuvat aiempaa voimakkaampina yksittäisille toimialoille ja alueille. Talouden rakenteiden muutos asettaa uusia vaatimuksia yrityksille, koulutusjärjestelmille ja julkiselle sektorille. Vaatimukset julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi voimistuvat. Kauppakamarijärjestöön kohdistuu lisääntyviä odotuksia koko maan ja eri alueiden kilpailukyvyn edistämisessä. Kauppakamarijärjestön tehtävä talouden vapauden ja markkinatalouden puolustajana korostuu. Globalisaatio kansainvälistyminen ei ole enää yrityksille oma valinta, vaan jo kotimarkkinoilla toimitaan avoimessa, globaalissa kilpailussa. Kansainvälistyminen avaa yrityksille uusia markkinoita ja mahdollisuuksia, mutta lisää myös kilpailua sekä vienti- että kotimarkkinoilla. Sisämarkkinoiden toimivuus sekä EU:n toiminta kauppapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä ovat yritysten kannalta keskeisiä asioita. Kansainvälisen talouskasvun hidastuessa kasvaa houkutus suojella kansallisia markkinoita ja kiinnostus maailmankaupan vapauttamiseen vähenee. Talouden kasvu on lähitulevaisuudessa voimakkainta Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Venäjällä. Kauppakamarijärjestöllä on kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tärkeämpi tehtävä vapaan kaupankäynnin puolustajana. Maailmantalouden integroituessa kasvaa EU-tason sekä globaalin vaikuttamisen ja edunvalvonnan tarve. Yritykset tarvitsevat tukea uusille markkinoille ja erityisesti Venäjän markkinoille pääsemiseksi. Osaamisen kehittäminen ja työvoiman saatavuus maailman pienentyessä yritysten kilpailukyky perustuu entistä enemmän osaamiseen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä koulutuksen merkitys korostuu. Koulutusjärjestelmiin kohdistuu kehittämistarpeita kaikilla koulutustasoilla. Palvelusektori kasvaa, samalla julkisen sektorin osuus palvelutuotannossa vähenee. Osaamisperusteinen yrittäjyys lisääntyy. Odotettavissa olevien sukupolvenvaihdosten seurauksena tarvitaan uusia yrittäjiä, erityisesti nuoria yrittäjiä. Työpaikkoja, tuotannonaloja ja liiketoimintamalleja syntyy ja häviää entistä nopeammin. Työikäisen väestön määrän lasku, ikääntyminen ja väestön keskittymiskehitys luovat osaavan työvoiman saannille erityisiä haasteita. Työurien pidentäminen ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin merkitys korostuu työvoimapulasta kärsivillä alueilla ja toimialoilla. Työn organisointiin ja toimintatapoihin liittyvät muutokset asettavat uusia vaatimuksia yritysten johtamiselle, ja monikulttuurisen osaamisen tarve kasvaa. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen nousevat kauppakamarijärjestössä entistäkin tärkeämmiksi tehtäviksi. Kestävä kehitys vastuullisuus korostuu yhteiskunnan päätöksenteossa ja yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä politiikka vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, tuotantoprosesseihin, energian käyttöön, logistiikkaan, yhdyskuntarakenteeseen ja asiakaskäyttäytymiseen. Yritysten toimintaa ohjaavat jatkossa tuotannontekijöiden niukkuus ja nousevat energiakustannukset. Muutokset koskevat kaikkia yrityksiä niiden sijainnista ja toimialasta riippumatta. Toisaalta tulevaisuuden niukkaresurssiset ratkaisut avaavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset ottavat toiminnassaan entistä enemmän huomioon taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden. Kauppakamarijärjestön asema vastuullisen yritystoiminnan ja yritysten vapaaehtoisten toimintamallien edistäjänä korostuu. Kauppakamareihin kohdistuu odotuksia luotettavan ja ajankohtaisen ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevan tiedon välittämiseen jäsenyrityksille.
6 3 3. Strategiset painotukset ja päämäärät 3.1 Edunvalvonnan tehostaminen Kauppakamarijärjestön edunvalvonnan ja vaikuttamisen painopisteitä ovat yritysten kilpailukyvyn ja alueiden vetovoiman vahvistaminen, osaamisresurssien turvaaminen, kansainvälistymisen edistäminen ja vastuullisen yritystoiminnan tukeminen. Kauppakamarijärjestö pyrkii edunvalvonnassaan hyvään yhteistyöhön ja toimivaan työnjakoon muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Yritysten kilpailukyvyn ja alueellisen vetovoiman vahvistaminen Kauppakamarijärjestö edistää yritysten kilpailukykyä tukevaa talouspolitiikkaa, yrittäjyyteen ja kasvuun kannustavaa veropolitiikkaa sekä säädöspolitiikkaa, joka luo suomalaisille yrityksille tasavertaiset menestymisen edellytykset. Näissä tehtävissä Keskuskauppakamarilla on vetovastuu koko kauppakamarijärjestön osalta. Kauppakamarit toimivat oman alueensa vetovoiman kehittämiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi, jotta alueella kyetään aktiivisesti sopeutumaan globaalin talouden muutospaineisiin. Julkisen vallan niukkenevat voimavarat on kohdistettava toimiin, jotka tehokkaimmin tukevat yritysten toimintaedellytyksiä. Kauppakamarit ovat oman alueensa tärkein elinkeinoelämän organisaatio ja viranomaisten yhteistyökumppani alueiden kehittämiseen, aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvässä päätöksenteossa. Kauppakamarijärjestö pitää tärkeänä, että vapaata kilpailua lisätään ja julkisen sektorin toimintatapoja uudistetaan tuottavuuden nostamiseksi. Hyvät liikenneyhteydet ovat yritystoiminnan elinehto. suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tukeva veropolitiikka ja säädösympäristö yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen eri puolilla Suomea tehokkaan ja toimivan kilpailun sekä yrittäjyyden edistäminen Suomessa kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen ja julkisen sektorin aiheuttamien kilpailun vääristyminen poistaminen Suomen ja eri alueiden saavutettavuuden turvaaminen nostamalla liikenneinfran rahoituksen tasoa ja ottamalla käyttöön uusia rahoitusmalleja julkisten palvelumarkkinoiden avaaminen yrityksille sekä kuntien määrän vähentäminen tarkoituksenmukaisilla kuntaliitoksilla Osaamisresurssien turvaaminen Kauppakamareiden asemaa alueellisten koulutustarpeiden ennakoinnissa ja työperäisen maahanmuuton edistämisessä vahvistetaan siten, että kauppakamarit muodostavat viranomaisten keskeisen yhteistyökumppanin. Kauppakamarijärjestön koulutuspoliittista edunvalvontaa ja keskinäistä yhteistyötä tehostetaan. Kauppakamareiden hyvää koulutusasioiden asiantuntemusta hyödynnetään tiivistämällä kauppakamarien koulutusvaliokuntien yhteistyötä. Koulutuspolitiikassa edunvalvonnan vaikuttavuutta lisätään yhteistyössä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. osaavan työvoiman turvaaminen yrityksille korkeatasoinen, tehokas, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja riittävästi resursoitu koulujärjestelmä yritysten liiketoimintaosaamisen ja tuotteiden kaupallistamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen koulutuksen ennakointityön kehittäminen elinkeinoelämän lähtökohdista
7 Kansainvälistymisen edistäminen Kauppakamarijärjestö toimii kaupan esteiden poistamiseksi sekä kansallisen tason edunvalvonnassa että kansainvälisesti Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Kauppakamarijärjestön toimia yritysten yhteistyökumppanina vahvistetaan yritysten etsiessä uusia kansainvälisiä markkinoita ja verkostoja. Kauppakamareiden yhteistyötä lisätään yritysten kansainvälistymiseen liittyvien tilaisuuksien, matkojen ja neuvonnan järjestämisessä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi kauppakamarijärjestö toimii yhteistyössä muiden kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden kanssa. kansainvälisen kaupan esteiden tunnistaminen ja poistaminen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden lisääminen erityisesti palvelumarkkinoilla yritysten Venäjän markkinoille pääsyn tukeminen yritysten tarpeista lähtevien kansainvälistymispalveluiden kehittäminen Vastuullisen yritystoiminnan tukeminen Kauppakamarijärjestö tukee vapaaehtoisiin toimiin perustuvaa vastuullisuuden kehittämistä yrityksissä. Erityisesti kauppakamarijärjestö kehittää elinkeinoelämän itsesääntelyä, hyvää hallintotapaa (Corporate Governance) sekä elinkeinoelämän omia toimia lahjonnan ehkäisemiseksi. Kauppakamarijärjestö edistää sellaisia ratkaisuita, joissa ilmastonmuutoksen hidastamiseen sekä muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimenpiteet ja yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeät asiat voidaan sovittaa yhteen. Yhteensovittamisen tarve koskee erityisesti liikennekysymyksiä ja alueiden kehittämistä niin, että turvataan yritysten kilpailuedellytykset. hyvää hallintotapaa koskevien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen lahjonnan vastaisen toiminnan tukeminen kestävän kehityksen mukaisen yritystoiminnan kasvun turvaaminen ympäristö- ja ilmastopoliittisessa päätöksenteossa monipuolisen energiatuotannon edellytysten varmistaminen ajankohtaisen tiedon välittäminen yrityksille ilmasto- ja energiapoliittisten ratkaisujen vaikutuksista 3.2 Palveluiden kehittäminen Kauppakamarit hyödyntävät palvelutarjonnassaan asiantuntemusta, joka syntyy kauppakamarin vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tuloksena. Lähtökohtana on, että kauppakamari tuottaa jäsenilleen riittävät ja hinnaltaan kilpailukykyiset koulutus-, neuvonta-, kustanne- ja kansainvälistymispalvelut joko itse tai yhteistyössä muiden kauppakamareiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Jäsenpalvelut ovat kauppakamareiden jäsenille suunnattuja, maksuttomia palveluita. Niitä ovat jäsentiedottaminen, verkottumispalvelut sekä neuvontapalvelut, jotka liittyvät erityisesti työsuhdeasioihin, yritysjuridiikkaan, kirjanpitoon ja verotukseen. Maksulliset asiantuntijapalvelut käsittävät kauppakamareiden koulutuspalvelut, kustannustuotteet, laajennetut verkottumispalvelut ja tallenne- eli escrow-palvelut. Jäsenet voivat hankkia useimpia kauppakamareiden maksullisia palveluita muita edullisempaan jäsenhintaan. Avoimet palvelut ovat vapaasti kaikkien yritysten käytettävissä. Avoimia palveluita ovat kauppakamareiden verkkopalvelut, avoimet yritystilaisuudet sekä erilaiset yritysten toiminnan tai toimintaympäristön kehittämiseen tähtäävät julkisrahoitteiset projektit, esimerkiksi Enterprise Europe Networkin neuvontapalvelut sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Kauppakamareiden palvelutoiminnan kehittäminen Kauppakamareiden palveluita kehitetään yhdenmukaisempaan suuntaan koko maassa.
8 5 Palveluiden markkinoinnissa hyödynnetään kauppakamarin vahvaa brandia nykyistä tehokkaammin. Yritysten toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset lisäävät yritysten ajankohtaisten koulutuspalveluiden sekä neuvontapalveluiden kysyntää. Kauppakamarit kehittävät systemaattisesti ja monipuolisesti omaa palvelutarjontaansa niin, että se vastaa yritysten osaamisen kehittämiseen ja tiedonsaantiin liittyviin tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut laadukkaasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kauppakamareiden nykyiset kansainvälistymispalvelut käsittävät erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen alkuvaiheen neuvontaa. Kauppakamarit lisäävät kansainvälistymiseen liittyen yritysten verkottumismahdollisuuksia omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Kauppakamareiden kansainvälistymispalveluita täydennetään tarvittaessa projektikohtaisilla toimilla. lisätään kauppakamareiden yhteistyötä ja selvennetään vastuunjakoa yhteisten palvelutuotteiden tuotekehityksessä, tuottamisessa ja markkinoinnissa selvitetään palveluyhtiöiden toiminnan yhdistämisen mahdollisuus koulutuspalveluiden kehittäminen ja koulutusbrandin yhtenäistäminen kehittämällä koulutuspoolin toimintaa 3.3 Julkisten tehtävien ja itsesääntelyn laadun varmistaminen Kauppakamarijärjestö hoitaa kauppakamarilaissa ja muussa lainsäädännössä määrättyjä julkisia tehtäviä. Lisäksi kauppakamarijärjestö osallistuu elinkeinoelämän itsesääntelytehtävien hoitamiseen. Julkisten tehtävien ja itsesääntelytehtävien hoitajana kauppakamarijärjestö toimii hyvän hallintotavan ja sääntöjen mukaisesti, tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja riippumattomasti. Kauppakamarijärjestö voi ottaa hoitaakseen uusia julkisia tehtäviä ja itsesääntelytehtäviä, mikäli tehtävät ovat elinkeinoelämän kannalta tärkeitä ja tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa toiminnan tuotoilla. Strateginen tavoite julkisten tehtävien ja itsesääntelytehtävien korkean laatutason varmistaminen ja kehittäminen 3.4 Viestinnän voimistaminen Viestintä on keskeinen osa kauppakamareiden vaikuttamistyötä. Kauppakamarit tuottavat ja välittävät yritystoimintaan liittyvää tietoa ja nostavat esiin yritysten kannalta tärkeitä asioita luotettavasti, kiinnostavasti, selkeästi ja oikea-aikaisesti. Viestintää tehdään kohdennetusti ja kustannustehokkaasti. Pääpaino on entistä enemmän sähköisessä viestinnässä. Tärkeimmät ulkoisen viestinnän kohderyhmät ovat nykyiset ja potentiaaliset jäsenyritykset sekä yhteiskunnan vaikuttajat ja tiedotusvälineet. Sisäisen viestinnän avulla tehostetaan kauppakamarijärjestön toimintaa ja huolehditaan siitä, että järjestön koko henkilökunnalla on käytössään työnsä kannalta tarpeelliset tiedot. Markkinointiviestintä vahvistaa kauppakamareiden hyvää mainetta sekä tukee jäsenhankintaa ja asiantuntijapalveluiden markkinointia. kauppakamarijärjestön näkyvyyttä parannetaan nostamalla yrityksille tärkeitä asioita järjestelmällisesti julkiseen keskusteluun sekä alueellisesti että valtakunnallisesti perustetaan yhteinen viestintäryhmä vastaamaan koko kauppakamarijärjestön viestinnän kehittämisestä intranetistä luodaan kauppakamarijärjestön sisäisen viestinnän päivittäinen työkalu kauppakamareiden sähköistä viestintää tehostetaan syventämällä yhteistyötä ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa kauppakamareiden yhteistä graafista ilmettä kehitetään
9 6 4. Jäsenstrategia Kauppakamareiden toimintaan sitoutunet jäsenet ja luottamushenkilöt luovat edellytykset järjestön olemassaololle. Suomalaisen kauppakamarijärjestön pitäminen elinvoimaisena ja kiinnostavana edellyttää kauppakamareilta uusiutumiskykyä ja toiminnan monipuolista kehittämistä, sillä kauppakamarit kilpailevat entistä enemmän ihmisten ja yritysten mielenkiinnosta ja ajasta muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa. Kauppakamarit tekevät omalla toiminta-alueellaan aktiivista ja suunnitelmallista jäsenhankintaa. Yritystoiminnan rakennemuutos aiheuttaa väistämättä jäsenpoistumaa, joka on kompensoitava tavoitteellisella jäsenyyden myynnillä. Tavoitteena on lisätä jäsenyritysten määrää kaikissa kauppakamareissa ja varmistaa jäsenkunnan edustavuus toimialan, yrityskoon ja sijainnin suhteen. Yritykset voivat liittyä kauppakamarin jäseniksi yritysmuodosta tai yrityksen omistuspohjasta riippumatta. Kauppakamarin jäseninä ovat myös yritystoimintaan liittyvät tärkeimmät sidosryhmät. Yritys voi olla jäsenenä yhdessä tai useammassa kauppakamarissa toimintansa tarpeiden mukaisesti. Kauppakamarit tarjoavat palvelunsa jäsenhintaan kaikille kauppakamareiden jäsenille. Jäsenet käyttävät kauppakamarin ylintä päätösvaltaa kauppakamareiden hallituksissa ja valtuuskunnissa. Yritysten edustajat ja muut asiantuntijat vaikuttavat kauppakamareiden edunvalvontatyöhön valio- ja lautakunnissa. Jäsenet arvioivat kauppakamarin toimintaa vuosittain tai tarvittaessa tehtävässä jäsenkyselyssä. Jäsentyytyväisyystutkimus toteutetaan kaikissa kauppakamareissa vähintään kolmen vuoden välein. Kauppakamarit määrittävät itsenäisesti jäsenmaksunsa. Selvitetään edellytykset yhteisten jäsenmaksuperusteiden käyttöönotolle. kauppakamareiden jäsenkunnan edustavuudesta huolehditaan systemaattisella jäsenhankinnalla selvitetään edellytykset yhteisten jäsenmaksuperusteiden käyttöönotolle luodaan yhteinen jäsenrekisteri sitä tarvitsevien kauppakamareiden käyttöön lisätään kauppakamaritoimintaan osallistuvien henkilöiden verkottumista 5. Kauppakamariyhteistyön kehittäminen 5.1 Yhteistyön painopisteet Kauppakamarilain mukaisesti kauppakamarit kehittävät alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja hoitavat lakiin perustuvia julkisia tehtäviä. Keskuskauppakamari tukee kauppakamareiden toimintaa, kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä koko maassa sekä hoitaa sille säädettyjä julkisia tehtäviä. Kauppakamarijärjestön yhteistyötä ohjaavat kauppakamarijärjestön yhteinen strategia, yhteiset toimintatavat sekä keskinäiset sopimukset. Toimitusjohtajakokouksilla on keskeinen rooli koko järjestön toiminnan kehittämisessä ja yhteisten toimintatapojen sopimisessa. Toimitusjohtajakokouksen roolia vahvistamalla lisätään toiminnan tehokkuutta ja sitoutumista yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin välisen yhteistyön keskeisiä alueita ovat edunvalvontahankkeet, viestinnän ja verkottumisen kehittäminen sekä kauppakamarijärjestön edustaminen kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Kauppakamareiden yhteistyön keskeisiä alueita ovat yhteiset edunvalvontaprojektit, koulutuksen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen sekä kauppakamareiden parhaiden käytäntöjen jakaminen.
10 7 kehitetään kauppakamareiden toimitusjohtajakokouksen roolia johtamisen välineenä ja määritellään sen tehtävät koko järjestön johtamisprosessissa kehitetään kauppakamarijärjestön tietojärjestelmien koordinaatiota niin, että kauppakamareilla on käytössään ajanmukaiset joko yhteiset tai yhteensopivat tietojärjestelmät tuetaan kauppakamareiden henkilöstöä yhteistyön kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen jakamisessa 5.2 Resurssit Kauppakamarijärjestön taloudella on kestävä pohja. Taloudellisesti itsenäisinä kauppakamarit ja Keskuskauppakamari vastaavat omasta toiminnastaan. Kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin keskinäisten maksuosuuksien on tuettava koko kauppakamarijärjestön yhteisen strategian toteuttamista. Kauppakamarijärjestön osaamista vahvistetaan keskeisillä tehtäväalueilla. Edunvalvonnassa sekä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä tarvitaan entistä syvempää ja laajempaa asiantuntemusta. Työprosessien uudistaminen ja yhteistyön lisääminen kauppakamarijärjestön sisällä ovat tärkeitä kehittämiskohteita, niin että koko kauppakamarijärjestön osaamisresursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Kauppakamareissa henkilöstön kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti kauppakamareiden toimintaan liittyvän yleisen osaamisen parantamiseen. Keskuskauppakamarissa kehittämiskohteet painottuvat tiettyjen, koko kauppakamarijärjestön kannalta tärkeiden erityisalojen asiantuntijaresurssien lisäämiseen. Huippuasiantuntijat nostavat kauppakamarijärjestön painoarvoa vaikuttamisasioissa ja tuovat jäsenille lisäarvoa. arvioidaan henkilöresurssien tarve ja tehtävänkuvat strategisten linjausten perusteella arvioidaan kauppakamarijärjestön keskinäiset maksuosuudet strategisten linjausten ja niihin pohjautuvan tehtävänjaon perusteella lisätään kauppakamarijärjestön sisäistä tietojenvaihtoa ja osaamisen jakamista ottamalla käyttöön uusia työkaluja, esimerkiksi keskustelufoorumit eri asiantuntijaryhmille vuosittaisilla koulutuspäivillä keskitytään järjestön henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen 6. Strategian toimeenpano Kauppakamarijärjestön strategia muodostaa perustan kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin omalle strategiatyölle. Kauppakamarijärjestön strategia käsitellään kauppakamareiden hallituksissa. Yhteisen strategian hyväksyy Keskuskauppakamarin valtuuskunta, jossa on edustus kaikista kauppakamareista. Toimitusjohtajakokous seuraa kauppakamarijärjestön strategiassa esitettyjen toimenpiteiden etenemistä ja antaa Keskuskauppakamarin hallitukselle vuosittain arvion kehittämistarpeista. Kauppakamareiden toimintaa seurataan vuosittain kerättävien, yhteisten laatumittareiden avulla. Laatumittareita kehitetään jatkossa niin, että ne mittaavat kauppakamarijärjestön strategian kannalta keskeisiä asioita.
1. Lapin kauppakamarin toiminnan lähtökohdat
STRATEGIA 2010+ Lapin kauppakamarin strategia ohjaa ja luo puitteet kauppakamarin toiminnalle. Strategia on hyväksytty hallituksen kokouksessa 18.5.2010. Sisällysluettelo 1. Lapin kauppakamarin toiminnan
LisätiedotRauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.
Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät
LisätiedotStrategia. Satakunnan kauppakamari SISÄLLYSLUETTELO
1 Satakunnan kauppakamari Strategia SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategian lähtökohdat 2. Toimintaympäristön kehitys 2.1. Kansainvälisen talouden kehitys on ailahtelevaa 2.2. Sääntely lisääntyy 2.3. Suomen kilpailukyky
LisätiedotYHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA
1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,
LisätiedotToimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.
Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012
Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKAUPPAKAMARI YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA!
KAUPPAKAMARI YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA! 1 KAUPPAKAMARI esittely 2013 KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotKansainvälisen kaupan tuulet taantuman jälkeen - Mistä kasvua, markkinoita ja miten? - Kauppakamarin uusi rooli kansainvälistymisessä
Kansainvälisen kaupan tuulet taantuman jälkeen - Mistä kasvua, markkinoita ja miten? - Kauppakamarin uusi rooli kansainvälistymisessä Kansainvälisen kaupan tuulet taantuman jälkeen - Mistä kasvua, markkinoita
LisätiedotSKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014
SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN STRATEGIA AIDOSTI YRITTÄJÄN ARJESSA
POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN STRATEGIA 2016-2020 AIDOSTI YRITTÄJÄN ARJESSA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategian lähtökohdat 3 1.1 Sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus... 3 1.2. Toiminta-ajatus... 3 1.3
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotTalouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotToimintasuunnitelma 2014
Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2014 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2014... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2017
Arvaamaton toimintaympäristö 2017 (lähde: The Ecomomist, The Moscow Times) Toimintasuunnitelma 2017 2 Tausta-aineistoa lähde ICC Toimintaympäristö Kasvava poliittinen ja taloudellinen epävarmuus Suomalaisten
LisätiedotTuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry
Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotPohjois-Karjalan kauppakamarin STRATEGIA
Pohjois-Karjalan kauppakamarin STRATEGIA 2009 2011 Strategia on hyväksytty Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksen kokouksessa 19.3.2009 SISÄLLYS 1. Pohjois-Karjalan kauppakamarin missio, visio 2011,
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotS U O M E N H I P P O S Strategia
S U O M E N H I P P O S Strategia 2018 2020 Missio Nykyaikainen ja kehittyvä Kasvavan hevosalan asiakaslähtöinen tuki- ja palveluorganisaatio Visio Hyvinvoiva hevonen keskiössä Suomen Hippos on yhteiskunnallisesti
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2017
Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
LisätiedotIt s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4
It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotRuotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes
Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotValtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotInnosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti
Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino Elektroniikkaja sähköteollisuus liikevaihto 26 mrd
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotMäärätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä
Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotMelan strategia 2009 2013
Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
Lisätiedot