Tarvaalan asemakaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Tarvaalan asemakaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26236-P002

2 Raportti 1 (85) Heinilä Maritta Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Työn tarkoitus Lähteet Selvitysalue Aiemmat inventoinnit Suojelutilanne TARVAALAN HISTORIAA Kulttuurimaiseman ja asutuksen historiaa Maatalousoppilaitoksen historiaa Yhteenveto maatalousoppilaitoksen rakennuskannan kehityksestä ARVOTTAMINEN Selvitysalueen arvoista yleisesti Arvottamisen kriteerit Kokonaispisteiden laskentatapa SUOSITUKSET Suositukset aluekokonaisuutta koskien Suositukset yksittäisiä rakennuksia koskien KOHDEKORTIT Päärakennus Sininen talo A-rakennus B-rakennus C-rakennus Viispiippunen Henkilökunnan asunnot Vilja-aitta Viljankuivaaja (Puimala) Pieneläintalo Kuivikevarasto ja lampola Navetta Laavu Henkilökunnan asuntola Asuinrakennus D Asuinrakennus F Rakennus E, eläinlääkäriasema Vanha sauna... 63

3 Raportti 2 (85) Heinilä Maritta 5.19 Tallinmäki Polttoainevarasto Tallinmäen asuntola, kalustosuoja Kalustohalli Kalustohalli Kalustohalli Lämpökeskus Konehalli Varasto / jätevarasto Biotalousinstituutin lämpökeskus Biotalousinstituutti Liitteet: Liite 1 Rakennuskanta rakennusvaiheittain Liite 2 Rakennusten arvoluokat

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (83) Tarvaalan asemakaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 1 JOHDANTO 1.1 Työn tarkoitus 1.2 Lähteet Tämä rakennetun ympäristön selvitys ja kohdeinventoinnit tehdään Tarvaalan biokampusalueen asemakaavoitusta varten. Selvityksen tavoitteena on tarkentaa aiempia rakennetun ympäristön selvityksiä asemakaavatasoisiksi ja antaa suosituksia asemakaavamääräyksistä ja rakennusten suojelusta. Työssä selvitetään tarkastelualueen rakennusten historiaa, ominaispiirteitä, arkkitehtuuria ja arvoja sekä tarkastellaan rakennetun ympäristön erityispiirteitä ja taajamakuvaa. Osasta rakennuksia tehdään myös kuvaus rakennusten sisätiloista. Työn tilaaja on Saarijärven kaupunki, jota edustaa kaavoitus- ja aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi. Työn on laatinut :stä arkkitehti Maritta Heinilä, kohteiden arvottamiseen on osallistunut työparina arkkitehti Minttu Kervinen. Selvityksen taustana on vuoden 2015 aikana valmistunut rakennusselvitys, jonka on laatinut Saarijärven kaupungin ja POKE:n yhteistyönä kaavavalmistelija Essi Jokinen. Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Keski-Suomen Ympäristökeskus, 2005 Kohdeluettelon valokuvat Essi Jokinen 2015 ja Maritta Heinilä 2016 Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä 2007 Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi, Heikki Junnila, 1995 Saarijärven kaupungin internet-sivut Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemaselvitys, diplomityö TKK arkkitehtuurin laitos, Mervi Koskinen, maisema-arkkitehtuurin tutkintoohjelma, Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemanhoitosuositukset, Mervi Koskinen, Keski-Suomen ympäristökeskus, 2006 Tarvaalan BDC-Bioenergiakeskus, kulttuurimaisemaselvitys, Mervi Koskinen, 2008 Tarvaalan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys, Anu Taskinen, Pöyry Environment Oy, 2008 Uuteen satovuoteen, Tarvaalan maatalousoppilaitoksen 125- vuotisjuhlakirja, Pirkko Määttälä, 1992 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt luettelo Vanhan Saarijärven historia, Reino Kallio, 1972 Wikipedia

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (83) 1.3 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Tarvaalan kylässä noin 6,5 km etäisyydellä Saarijärven kaupungin keskustasta molemmin puolin Saarijärvi-Uurainen tietä. Alue on oppilaitosten rakennettua kampusaluetta sekä sitä ympäröivää opetustoimintaa palvelevaa avoimempaa maa- ja metsätalousaluetta sekä vesialueita. Saarijärven reittivesistö ja kunnan läpi kulkeva harjujakso yhdistävät Kolkanlahden ja Tarvaalan kylät toisiinsa ja kaupungin keskustaan. 1 Selvitysalueen luonnonympäristö muodostuu kallioisista moreenimäistä ja niiden välissä sijaitsevista savimaista. Kylä on syntynyt maisemalliseen solmukohtaan, jossa Saarijärven reittiin kuuluva pieni Leuhunjoki laskee koskena Summasjärveen. Selvitysalueen itäpuolinen Summassaari Leuhunkosken suulla on osa pitkää Saarijärven kunnan läpi kulkevaa harjujaksoa. Selvitysalueella sijaitseva maatalousoppilaitos on keskeinen maamerkki maisemassa. Oppilaitoksen vanhimmasta rakennuskannasta koostuva pihapiiri sijaitsee Majakosken tuntumassa ja hallitsee näkymiä sekä Uuraisten tielle että vesistön ja ympärille aukenevien peltomaisemien suuntiin. Oppilaitosta ympäröivät rannoille ulottuvat pellot. Kampusalueella on yhteensä noin 30 rakennusta. Vanhempaa rakennuskantaa 1860-luvulta edustavat rehtorintalo ja viljamakasiini. Alueella on rakennuksia myös luvuilta sekä joka vuosikymmeneltä 1960-luvulta nykypäivään. Oppilaitosalue on kokonaisuutena edustava rakennettu kulttuuriympäristö, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa yhtenä maamme vanhimpana yhtäjaksoisesti toimineena maanviljelyskouluna. Inventoinnissa käytetty kohdenumerointi perustuu Essi Jokisen laatimaan rakennusselvitykseen vuodelta Aiemmat inventoinnit 1.5 Suojelutilanne Suunnittelualuetta koskien on laadittu seuraavat inventoinnit: Tarvaalan kaava-alueen rakennuskulttuuriselvitys, Anu Taskinen, Pöyry Environment Oy, 2008 Keski-Suomen museon inventointikortit Saarijärven kunnasta Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 luettelo Kolme oppilaitoksen toimintaan liittyvää rakennusta on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla ja yksi on luokiteltu ns. varjelluksi kohteeksi. Kohteet ovat: johtajan asuinrakennus, poikien asuntola, vanha koulurakennus ja vilja-aitta. Valtion rakennusperintöä (noin 800 rakennusta) on suojeltu vuoden 1985 rakennussuojelulakia täydentäneellä asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985). Nyttemmin asetus on lakkautettu suojelun välineenä, ja valtionkin rakennusten suojelusta päätetään rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (2010) mukaisesti. Laki 1 Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemaselvitys, diplomityö TKK arkkitehtuurin laitos, Mervi Koskinen, maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (83) rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) vahvistaa aiempien asetussuojelupäätösten olevan sellaisenaan voimassa, kunnes ELY-keskus on käsitellyt kohteen lain mukaisesti. ELY-keskuksen avaama suojeluprosessi voi päätyä joko suojeluun asemakaavalla tai lakisuojelupäätökseen, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Vuoden 1993 RKY-inventoinnissa Tarvaalan maatalousoppilaitos on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Merkintä on lainvoimaisessa maakuntakaavassa, vaikka aluetta ei ole enää vuoden 2009 RKYinventoinnissa ole arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi. Voimassa olevassa yleiskaavassa Tarvaalan maatalousoppilaitoksen ympäristö on osoitettu /s -merkinnällä. Kaavamääräyksen mukaan alueen olemassa olevat rakennukset ja ympäristö tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Korjaus- ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan noudattaen alueen rakennusperinnettä. Lisäksi Tarvaalaan sijoittuva maakuntakaavaan merkitty kulttuurin kehittämisen kohdealue on osoitettu kaavassa kyläkuvallisesti arvokkaan alueen osa-alueena merkinnällä sk.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (83) Valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla suojellut rakennukset 2 TARVAALAN HISTORIAA 2.1 Kulttuurimaiseman ja asutuksen historiaa Selvitysalueen lähiympäristön varhaisin asutus perustui pyyntiin ja keräilyyn. Läheisellä Summassaarella on ollut asutusta jo 8000 vuotta sitten. Saarella on muinaisjäännösrekisterin perusteella jopa 13 tunnettua esihistoriallista asuinpaikkaa. 2 Alueella on saatettu asua ympäri vuoden, sillä ravintoa on tarjoillut runsaskalainen järvi ja alueen läpi kulkeva hirvien kulkureitti. Paikalle asukkaita ovat houkutelleet myös hiekkarannat ja peuran metsästykseen soveltuva harjuselänne. 2 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (83) Ote muinaisjäännösrekisteristä Saarijärvi oli 1500-luvun puoliväliin asti erityisesti hämäläisten eränkäyntialuetta. Hämäläisissä asiakirjoissa Tarvaala tunnettiin Lumpelon erämaana. Retkiä alueelle tekivät myös karjalaiset. 3 Kruunun harjoittama politiikka 1500-luvun loppupuolella kannusti erämaiden asuttamiseen. Ensimmäiset Saarijärvelle asettautuneet maanviljelijät tulivat Savosta. 4 Tarvaala perustettiin vuonna 1564, kun savolaissyntyinen Lauri Laurinpoika Tarvainen asettui asumaan tälle erämaa-alueelle. Tila pysyi Tarvaisten suvulla 3 Vanhan Saarijärven historia, Reino Kallio, Jyväskylä Tarvaalan BDC-Bioenergiakeskus, kulttuurimaisemaselvitys, Mervi Koskinen

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (83) luvuille saakka. Kappalaisen virkatalona toiminut Tarvaalan pappila erotettiin tilan maista vuonna Tarvaalan kantatilasta tehtiin samana vuonna Rautalammin komppanian luutnantin virkatalo. Talo toimi sotilasvirkatalona luvulle asti, jolloin sinne päätettiin sijoittaa Vaasan läänin suomenkielinen maanviljelyskoulu. 5 Ote sotilaskartasta 1700-luvulta, selvitysalue näkyy osittain kartan eteläreunalla Tarvaalan pappilalla ja luutnantin virkatalolla oli joitakin torppia Voudinniemen kupeessa jo 1700-luvun lopulla. Enemmän torppia perustettiin vasta 1800-luvun lopulla, jolloin ne sijoittuivat pääosin Leuhunkosken vesireitin varteen. 6 Torpparilain tultua voimaan vuonna 1918 torpat itsenäistyivät pientiloiksi. Tilojen lukumäärä lisääntyi halkomisten ja pienten uudistilojen perustamisen myötä. Nykyiselle sijainnilleen Tarvaalan kylä kehittyi maanviljelyskoulun perustamisen jälkeen. Suurin osa kylän rakennuskannasta ja pelloista on syntynyt vasta luvulla. Sotien jälkeen asutustoimintaan otetut maat olivat lähinnä Tarvaalan maatalousoppilaitoksen maita. Asutus sijoittui löyhästi tienvarsikylän muotoon vanhan Uuraisten maantien varrelle. 7 Kulttuuriympäristöltään arvokas Majakosken sillan ympäristö sijaitsee aivan selvitysalueen etelärajalla. Majakoski on Saarijärven reittiin kuuluva koskialue, jonka ylittävä silta rakennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna Koskeen on 5 Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä 2007

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (83) rakennettu aikanaan myös mylly ja vesisaha 1860-luvulla maatalouskoulun tarpeita varten. Mylly on sittemmin purettu vuonna Majakoskeen on kohdistunut myös muuta hyötykäyttöä: niskojen ja kapeikoiden perkaukset, uittouomien rakentamiset sekä vesilaitostoiminta. Koskea on käytetty puutavaran irtouittoon 1800-luvun puolivälistä 1960-luvulle asti. Leuhunkoskeen Majakosken yläjuoksun puolelle 1920-luvulla rakennettu voimalaitos on edelleen toiminnassa. Voimalaitos sijaitsee selvitysalueesta länteen Maatalousoppilaitoksen historiaa Keisari Aleksanteri II teki päätöksen Tarvaalan maanviljelyskoulun perustamisesta kruunajaispäivänään Hänen määräyksestään Suomeen tuli perustaa seitsemän käytännöllistä suomenkielistä maanviljelyskoulua, joista yksi tuli perustaa Vaasan lääniin. 9 Taustalla oli todennäköisesti kenraalikuvernööri kreivi Borgin tutustumismatka Suomeen vuoden 1856 katovuoden aikana. Vierailun perusteella kansan toimeentuloedellytyksiä oli koetettava parantaa. 10 Keisarin käskykirjeellä koulu määrättiin perustettavaksi Saarijärven Tarvaalan sotilasvirkataloon. Koulu aloitti toimintansa vuonna Aluksi Tarvaalassa sijainneet maatalouskoulut toimivat maanviljelys- ja karjakkokouluina. Molemmat lopettivat toimintansa vuoden 1909 aikana. Seuraavasta vuodesta lähtien rakennuksissa toimi vuoteen 1912 asti Keski- Suomen Kansanopisto ja sen yhteydessä toimivat emäntä- ja isäntäkoulut. Keskeytyksen jälkeen aloitti ensin toimintansa vuonna 1915 karjanhoitokoulu ja vuonna 1918 maanviljelyskoulu. Vuonna 1934 maanviljelyskoulu muutettiin maamieskouluksi, jonka yhteydessä toimi 2-vuotinen nk. työnjohtajakurssi. 11 Koulun toiminta lakkasi talvisodan alettua ja tiloissa toimi Helsingistä siirretty tapaturmatoimisto. Oppilaiden ja opettajien asuntoihin majoitettiin evakkoja, joille lohkottiin myöhemmin tiloja Tarvaalan maista. Siirtolaisten jälkeen luokkiin sijoitettiin sotasairaala. Koulun täysimääräinen toiminta jatkui jälleen vuonna Vuodesta 1960 lähtien koulusta käytettiin yhteistä nimitystä Tarvaalan maatalouskoulut. Nykyisin (tilanne 2016) Tarvaalassa toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin agrologikoulutus sekä Pohjoisen Keski- Suomen ammattiopiston (POKE) luonnonvara-alan yksikkö, joka kouluttaa luontoja ympäristöalan perustutkinnon lisäksi ympäristönhoitajia, ympäristönhuoltajia sekä erä- ja luonto-oppaita. 13 Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennuskanta on syntynyt useassa vaiheessa koulun toimintavaiheiden ja maatalouden kehittymisen mukaan. Alkuperäiset koulun perustamisen yhteydessä valmistuneet maanviljelyskoulun rakennukset sijoitettiin Majakosken viereen kiviharjulle noin 600 metrin päähän vanhan Tarvaalan sotilasvirkatalon pihapiiristä. Karjanhoitokoulun aloitettua uudelleen 8 Tarvaalan BDC-Bioenergiakeskus, kulttuurimaisemaselvitys, Mervi Koskinen Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä Vanhan Saarijärven historia, Reino Kallio, Jyväskylä Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä Uuteen satovuoteen, Tarvaalan maatalousoppilaitoksen 125-vuotisjuhlakirja, Pirkko Määttälä, Jyväskylä Wikipedia

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (83) vuonna 1915 ja uudistetun maanviljelyskoulun käynnistyttyä vuonna 1918 tuli tarvetta myös uudisrakennuksille. Koulun pihapiiriin rakennettiinkin uusia rakennuksia 1920-luvun kuluessa luvulle tultaessa maatalous oli kehittynyt ja oppilaitoksen suosio kasvanut. Tästä syystä opetustiloja oli uudistettava ja asuintiloja lisättävä. Alkuperäisen neliömäisen pihapiirin yhteyteen rakentui yhtenäinen 1960-luvun rakennuskokonaisuus, joka sisälsi opetus-, toimisto- ja ruokalatilojen lisäksi asuntoja sekä oppilaille että henkilökunnalle. Rakennuskantaa on täydennetty myöhemmin eri vuosikymmeninä, mutta alkuperäinen pihapiiri edustaa edelleen kolmen vanhimman rakennusvaiheen rakentamista. Viime vuosina rakennetut uudisrakennukset ovat keskittyneet Uuraistentien länsipuolelle. Oppilaitoksen vaiheita: Tarvaalan karjakkokoulu ( ) Tarvaalan maanviljelyskoulu ( ) Tarvaalan karjakkokoulu ( ) Keski-Suomen kansanopisto. Emäntäkoulu ( ) Keski-Suomen kansanopisto. Isäntäkoulu ( ) Tarvaalan karjanhoitokoulu ( ) Tarvaalan maanviljelyskoulu ( ) Tarvaalan kotitalouskoulu ( ) Tarvaalan maatalouskoulut ( ) Tarvaalan maatalousoppilaitos ( ) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ( ) Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Luonnonvara-ala ( ) Keski-Suomen tietopuolinen karjanhoitokoulu Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntainliitto (- 1993) 2.3 Yhteenveto maatalousoppilaitoksen rakennuskannan kehityksestä Tarvaalan maanviljelyskoulun toimintaan tarkoitetut alkuperäiset 12 rakennusta suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. Wetterberg. Koulurakennukset valmistuivat vuosien aikana, ja koulu pääsi aloittamaan toimintansa vuonna Päärakennukset sijoitettiin neliömäisen pihan ympärille. Pihapiiriin kuuluivat koulurakennus, ruokala, rehtorin asuinrakennus ja tilanhoitajan rakennus, jonka toisessa päässä oli oppilashuoneita ja koulun meijeri. Pihapiirin ulkopuolelle sijoitettiin vilja-aitta, navetta ja lampola sekä riihi, kalustoliiteri ja 16 hevosen talli. Jäljellä alkuperäisestä rakennuskannasta on enää kaksi: rehtorintalo ja viljamakasiini. 14 Rehtorin rakennus toimi koulun rehtorin perheen asuinrakennuksena aina 1930-luvulle asti. Sen jälkeen rakennuksella on ollut useita käyttötarkoituksia ja siellä on toiminut mm. vuoteen 1963 saakka Tarvaalan posti. Sota-aikana rakennus oli osittain tapaturmatoimistona ja vuonna 1945 sotasairaalana. Viljamakasiini toimii nykyisin museona. 14 Paavon Portilta Palavasalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Keski-Suomen ympäristökeskus, Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen, Nina Äijälä, Jyväskylä 2007

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (83) Vanha valokuva rehtorinasunnosta Maatalouskoulun toiminta oli lakkautettuna vuosina Vuosina rakennuksissa toimi kuitenkin Keski-Suomen kansanopisto. Vuonna 1914 Tarvaalaa valmisteltiin mahdolliseen Venäjän sotilaskäyttöön, mutta lopulta tarvetta sotilaskäytölle ei löytynyt luvulle tultaessa koulun toiminta oli jo uudelleen käynnissä, mutta alkuperäinen rakennuskanta alkoi olla huonossa kunnossa. Vuosikymmenen aikana uusittiinkin joko kokonaan tai osittain ainakin koulurakennus, oppilasasuntola, navetta, työväenasuntoja, talli, sauna, perunakellari, kuivausriihi, Summassaaren silta, puimalaitos ja sikala. Uusi navetta valmistui vuonna 1925, oppilasasuntola vuonna 1928 ja koulurakennus vuonna Sikala alkuperäisessä asussaan 1920-luvulla 15 Uuteen satovuoteen, Tarvaalan maatalousoppilaitoksen 125-vuotisjuhlakirja, Pirkko Määttälä, Jyväskylä 1995

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (83) Zoomaus Velj. Karhumäen ilmakuvasta vuodelta Majakosken uusi silta on valmistumassa luvulla Suomessa maatalous kehittyi koneellistumisen myötä. Tarvaalassa koettiin vuosikymmenen alussa kolmas rakennusvaihe, kun pihapiiriin nousivat uusi koulurakennus sekä asuntolat tytöille, pojille ja opettajille ja verstasrakennus Uuraistentien toiselle puolen. Rakennukset suunnitteli Rakennushallituksen arkkitehti Ilmi Haapio. Verstasrakennusta rakennetaan

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (83)

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (83) Peruskarttaote vuodelta luvulla maatalousalan houkuttavuus koki kaupungistumisen myötä synkän muutoksen. Tarvaalassa muutos näkyi melko äkillisesti vuonna 1969 oppilasmäärien romahtaessa. Oppilasmäärät saatiin kuitenkin 1970-luvun puolivälissä lievään nousuun todennäköisesti linjanimikkeiden muutosten ansiosta. Maanviljelyskoulusta alkoi valmistua maatalousteknikoita luvun rakennuskantaa kampusalueella edustavat navetan laajennus, henkilökunnan asuntola 2, asuinrakennukset D ja E ja kalustohalli luvulla selvitysalue täydentyi vielä kuivikevarastolla ja lampolalla, asuinrakennus F:llä ja kalustohallilla nro 1.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (83) Peruskarttaote vuodelta 1984 Peruskarttaote vuodelta 1990 Selvitysalueen uusin rakennuskanta on keskittynyt Uuraistentien länsipuolelle, johon on 1990-luvulta tähän päivään rakennetut kalustohalli 3, varasto/jätevarasto, biotalousinstituutin lämpökeskus ja biotalousinstituutti. Uuraistentien itäpuolella on lisäksi 1990-luvulla valmistunut pieneläintalo. 3 ARVOTTAMINEN 3.1 Selvitysalueen arvoista yleisesti Oppilaitoksen alue on vuoden 1993 valtioneuvoston päätöksessä esitetty valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Sen valtakunnallinen arvo nähtiin kuitenkin heikentyneen ja kohde poistettiin vuoden 2009 inventoinnin valtakunnallisesti arvokkaita kohteita kuvaavasta luettelosta. Rakennusinventoinnin yhteydessä selvitysalueen rakennuskannan ja aluekokonaisuuden arvoja on kuvattu ja pisteytetty kohdekortteihin. Arvottaminen on perustunut aiempien selvitysten ja viranomaislausuntojen lisäksi tämän tutkimuksen kartta- ja maastotyöskentelyyn. Kohteiden arvottamisessa on kiinnitetty huomiota aluekohteen tai rakennuksen arkkitehtonisiin, historiallisiin ja ympäristöllisiin arvoihin. Arvottamisen ovat laatineet arkkitehdit Maritta Heinilä ja Minttu Kervinen. Selvityksen arvottamista täydennetään ja tarkistetaan tarvittaessa viranomaislausuntojen myötä kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 3.2 Arvottamisen kriteerit Laissa rakennusperinnön suojelemisesta rakennusten merkittävyyttä arvioidaan rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (83) ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Nämä kriteerit huomioiden kohteiden merkittävyyttä on arvioitu seuraavilla perusteilla tässä inventoinnissa: Rakennushistoriallinen arvo Arkkitehtoninen ja rakennustekninen arvo 3 pistettä Tärkeä: Arkkitehtuuriltaan tai rakennustekniseltä ratkaisultaan korkeatasoinen tai suunnittelijan päätyö 2 pistettä Edustava: Arkkitehtuuriltaan tai rakennustekniikaltaan tiettyä ajankohtaa, tyylisuuntaa tai suunnittelijan tuotantoa hyvin edustava 1 piste Tavanomainen: Arkkitehtuuriltaan tai rakennustekniikaltaan rakennusajankohdalle tyypillinen 0 pistettä Vaatimaton: Arkkitehtuuriltaan vaatimaton, ei rakennustekniikan tuomaa merkitystä Harvinaisuus 3 pistettä Tärkeä: Rakennus on säilynyt ulkoasultaan, ominaispiirteiltään ja käyttötarkoitukseltaan alkuperäisenä 2 pistettä Edustava: Rakennustyyppinä paikallisesti edustava, vastaavia rakennuksia on useampia 1 piste Tavanomainen: Rakennustyyppinä paikallisesti tavanomainen ja yleinen 0 pistettä Vaatimaton: Rakennustyyppinä vaatimaton ja yleinen Alkuperäisyys ja säilyneisyys 3 pistettä Tärkeä: Rakennus on säilynyt ulkoasultaan, ominaispiirteiltään ja käyttötarkoitukseltaan alkuperäisenä 2 pistettä Edustava: Rakennus on säilynyt ulkoasultaan, ominaispiirteiltään ja käyttötarkoitukseltaan lähes alkuperäisenä 1 piste Tavanomainen: Rakennuksen alkuperäinen ulkoasu ja ominaispiirteet ovat muuttuneet mutta tunnistettavissa 0 pistettä Vaatimaton: Rakennuksen alkuperäinen ulkoasu ja ominaispiirteet eivät ole tunnistettavissa Kerroksellisuus 3 pistettä Tärkeä: Rakennus on historiallisesti kerroksellinen, sen eri vaiheet ovat hyvin luettavissa ja ilmentävät aikaansa 2 pistettä Edustava: Rakennukseen tehdyt muutokset ovat tunnistettavia, mutta eivät kaikilta osin ilmennä omaa aikaansa

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (83) 1 piste Tavanomainen: Rakennukseen tehdyt muutokset ovat vaikeasti havaittavissa tai eivät ilmennä omaa aikaansa 0 pistettä Rakennus ei ole kerroksellinen Ympäristöarvo Kaupunkikuvallinen tai maisemallinen arvo 3 pistettä Tärkeä: Kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti tärkeä, maamerkki 2 pistettä Edustava: Kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti edustava, osa paikan henkeä 1 piste Tavanomainen: Kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti tavanomainen, ei merkitystä 0 pistettä Vaatimaton: Poikkeaa ympäristöstään merkittävästi eikä tue kokonaisuutta Historiallinen arvo Historiallinen todistusvoimaisuus 3 pistettä Tärkeä: Rakennus on paikallishistoriallisesti ainutlaatuinen 2 pistettä Edustava: Rakennus ilmentää edustavasti tiettyä historiallista tapahtumaa, ilmiötä tai henkilöä 1 piste Tavanomainen: Rakennus ilmentää tavanomaisesti tiettyä historiallista tapahtumaa, ilmiötä tai henkilöä 0 pistettä Vaatimaton: Rakennuksella ei ole historiallista merkitystä osana mitään tapahtumaa, ilmiötä tai henkilöä 3.3 Kokonaispisteiden laskentatapa Laskennallinen maksimipistemäärä on 6 x 3 pistettä. Kohde ei kuitenkaan voi olla yhtä aikaa säilynyt alkuperäisessä asussaan ja kerroksellinen. Tämän takia maksimipistemäärä on 17 pistettä. Suurin annettu pistemäärä tässä inventoinnissa oli kuitenkin 15 pistettä ja pienin annettu pistemäärä 4. Inventoinnissa arvotetuista rakennuksista 4 katsottiin vaatimattomiksi, 5 tavanomaisiksi, 7 edustaviksi ja 4 tärkeiksi. Vaatimattomien rakennuksien vähäistä määrää selittää inventoinnin rajaus; ilmiselvästi vaatimattomia rakennuksia ei inventoitu kohteina pääsääntöisesti ollenkaan luvulla rakennetut ja sitä nuoremmat rakennukset jätettiin inventoinnissa arvottamatta.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (83) Kokonaispisteet Yhteensä 0 6 pistettä Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan vaatimaton Yhteensä 7-9 pistettä Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Yhteensä pistettä Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Yhteensä pistettä Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä 4 SUOSITUKSET 4.1 Suositukset aluekokonaisuutta koskien Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden säilyminen tulisi turvata aluemerkinnällä. Aluekokonaisuutena huomioitavana, esimerkiksi kaavamerkinnällä /S, esitetään maatalousoppilaitoksen neliömäistä pihapiiriä ja sen lähialuetta, johon kuuluvat seuraavat rakennukset: 1. Päärakennus; 2. Sininen talo; 3. A-rakennus; 4. B-rakennus; 5. C-rakennus; 6. Viispiippunen; 7. Henkilökunnan asunnot; 8. Vilja-aitta Aluekokonaisuutena arvokas: Rakennuskannan eri vaiheista huolimatta maatalousoppilaitoksen alkuperäinen neliömäinen piha-alue on edelleen havaittavissa ja se nousee maisemallisena kokonaisuutena muuta rakennuskantaa merkittävämpään rooliin. Pihapiirin rakennuskokonaisuus on ajallisesti kerrostunut ja kertoo maatalousoppilaitoksen sekä koko suomalaisen maatalouden kehittymisen vaiheista. Asemakaavan laadinnan, täydennysrakentamisen sekä korjausrakentamisen yhteydessä tulisi varmistaa, että pihapiirin neliömäinen muoto säilyy ja sitä reunustavat kolmea vanhinta rakennusajankohtaa edustavat rakennukset säilyttävät ajalliset ominaispiirteensä. Myös rakennuskokonaisuuden maisemallisesti merkittävä rooli tulee säilyttää ja kokonaisuuden näkyminen Uuraistentien ja ympäröivän vesistön suuntaan varmistaa sijoittamalla maisemallisesti merkittävät uudet elementit riittävän etäälle pihapiiristä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (83)

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (83) 4.2 Suositukset yksittäisiä rakennuksia koskien Suositukset yksittäisten rakennusten osalta annetaan kahteen ylimpään luokkaan sijoittuneille kohteille: Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä Ylimpään tärkeiden kohteiden luokkaan on inventoinnissa nostettu seuraavat rakennukset (4 kpl): 2. Sininen talo; 5. C-rakennus; 6. Viispiippunen; 8. Vilja-aitta Kohteet 2, 5, 6 ja 8 tulisi ehdottomasti huomioida kaavoituksessa rakennuskohtaisilla suojelumerkinnöillä (esim. sr-1). Tärkeät kohteet edustavat maatalousoppilaitoksen kahta vanhinta rakennusajankohtaa ja ovat maisemallisesti merkittäviä. Ne ovat hyvin säilyneitä ja omaavat suuren intensiteetin. Kohteen 2 osalta suositellaan säilytettävän rakennuksen julkisivun (ikkunat, ovet, julkisivulaudoitus, julkisivukoristeet ja perustustyyli) lisäksi alkuperäinen huonejako ja säilyneet kakluunit. Rakennuksen julkisivun väri voidaan vaihtaa alkuperäinen sävy selvittämällä ja luopua nykyisestä voimakkaan sinisestä sävystä. Kohteen 5 osalta suositellaan säilytettävän rakennuksen julkisivun klassistiset piirteet (ikkunat kiinni julkisivupinnassa, tasainen vaalea rappaus, julkisivun koristeet, kattoikkunat, kattomuoto). Kohteen 6 osalta suositellaan säilytettävän rakennuksen julkisivun klassistiset piirteet (ikkunat kiinni julkisivupinnassa, tasainen rappaus, julkisivun koristeet, kattoikkunat, kattomuoto). Lisäksi porraskäytävien säilyttäminen nähdään tärkeänä. Kohde 8 suositellaan säilytettävän nykytilassaan kokonaisuudessaan sekä ulkoettä sisätilojen osalta. Sisätiloissa erityisesti kiinteiden laarien säilyttäminen nähdään tärkeänä. Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Edustavien kohteiden luokkaan on inventoinnissa nostettu seuraavat rakennukset (6 kpl): 1. Päärakennus; 3. A-rakennus; 5. C-rakennus; 9. Viljankuivaaja (Puimala); 12. Navetta; 26. Konehalli

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (83) Kohteiden 1, 3, 5 ja 26 osalta rakennukset suositellaan suojeltavaksi paikallisesti arvokkaina kohteina rakennuskohtaisella suojelumerkinnällä (esim. sr-2) tai sitten riittävän tarkalla aluekohtaisella merkinnällä (aluekokonaisuuden arvoja tarkoin kuvaavalla /S-aluemerkinnällä). Rakennuksista suositellaan säilytettävän luvun arkkitehtuurista kertovat piirteet, kuten nauhaikkunat, tiilen ja rappauksen käyttö julkisivuissa, päärakennuksen ja konehallin piiput sekä kattomuodot. Kohde 12 suositellaan suojeltavan vanhan sikalan osalta paikallisesti arvokkaana kohteena rakennuskohtaisella suojelumerkinnällä (esim. sr-2). Rakennuksesta suositellaan säilytettäväksi julkisivut rakennusmateriaaleineen ja ylinen sinne johtavine siltoineen. Kohde 9 suositellaan säilytettäväksi maisemallisesti tärkeänä osana maatalousoppilaitoksen kokonaisuutta (esim. merkinnällä s). Rakennus kestää kuitenkin jonkin verran muutoksia.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (83) 5 KOHDEKORTIT Kohteiden numerointi perustuu Essi Jokisen vuonna 2015 laatimaan rakennusselvitykseen. Myös kohdekorttien taulukot ovat Jokisen laatimia, niitä on kuitenkin täydennetty nyt laaditun inventoinnin yhteydessä tarvittavin osin. Rakennusten nimet ja numerointi:

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 21 (83) 5.1 Päärakennus Arvot:2/2/3/0/3/2=12 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Kuvaus: Päärakennus (rakennus nro 1) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun kerrosta. Rakennuksen on suunnitellut Rakennushallituksen arkkitehti Ilmi Haapio. Laadukkaasti suunniteltu rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä 1960-luvun asussaan, se on maisemallisesti tärkeä osa pihapiirin rakennuskantaa ja yksi pihapiirin maamerkeistä. Päätyjulkisivut ovat punatiiltä ja valkeaa rappausta. Pitkät julkisivut ovat punatiiltä ja horisontaalista ikkunanauhaa. Ikkunoiden puitteet on maalattu valkoisiksi. Ikkunanauhaa rikkoo osittain valkoiseksi maalatut ulkoseinälevyt. Ikkunat on sijoiteltu kerroksittain symmetrisesti julkisivuun. Pääsisäänkäynnin aulatila erottuu ikkunasommitelmasta kolmena suurempana kahdeksaan osaan jaoteltuna ikkunana. Betonisokkeli on maalattu tumman ruskeaksi. Pääsisäänkäynnin yhteydessä on rakennuksen ulkopuolinen jykevä punatiilinen suorakaiteen muotoinen piippu. Rakennuksessa on murrettu harjakatto, jonka ylin osa nousee kohta pihapiiriä. Pihapiirin suuntaan nousevan lounaan puoleisen harjan yhteydessä on ikkunat rakennuksen ylimpään kerrokseen. Pihassa seistessä koilliseen suuntautuva räystäätön harja näyttää tasakatolta ja lounaan puoleisen osan ikkunarivistö pääjulkisivusta sisäänvedetyltä ylimmältä kerrokselta. Julkisivujen mittasuhteet muodostavat hallitun kokonaisuuden yhdessä katon kanssa. Rakennuksen ovet ovat pelkistetysti puukoristeltuja lasiteräsovia.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 22 (83) Käyttötarkoitus Opetus- ja toimistotilat, keittiö, ruokala Alkuperäinen käyttötarkoitus - Rakennusvuosi ja lupanumero 1963 (rakennuslupa ) Korjaus-/laajennus peruskorjaus vuonna 2001 (rakennuslupa ) Kerrosluku III Kerrosala 1958 m 2 Perustukset betoni Runko betoni Kattomuoto murrettu harjakatto Kate pelti Ulkovuoraus punatiili, osittainen rappaus Ulkovärit Tiilenpunainen, osa rakennusta rapattu vaaleaksi, kellarikerros maalattu tummanruskealla Ikkunat pääjulkisivuissa nauhaikkunat, suuret 1-, 2- tai 8-ruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä Säilymisedellytykset rakennus tulee todennäköisesti säilymään nykyisessä käyttötarkoituksessaan

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 23 (83)

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 24 (83)

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 25 (83) 5.2 Sininen talo Arvot: 2/3/2/2/3/3=15 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä Kuvaus: Sininen talo (rakennus nro 2) on vanha rehtorintalo vuodelta Rakennus edustaa koulun rakennuskannan ensimmäisen rakennusvaiheen kerrosta. Sen on suunnitellut Vaasan lääninarkkitehti C. Wetterberg. Rakennus on maisemallisesti tärkeä osa pihapiirin rakennuskantaa ja yksi pihapiirin maamerkeistä. Julkisivulaudoituksen sininen sävy poikkeaa alkuperäisestä tyylistä, mutta antaa rakennukselle vahvan identiteetin. Muilta osin rakennuksen julkisivut ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Sisätilojen osalta säilytettäviä arvoja ovat huonejako ja vanhat säilyneet kakluunit. Rehtorintalossa on koristeelliset kaari- ja kasviaihein koristellut ikkunat ja kaakkoon suuntautuvalla pitkällä julkisivulla pulpettikattoinen, lehtisahaleikkauksin koristeltu avoveranta, joka avautuu järvelle viettävään puutarhaan. Ikkunat ja ovet on kunnostettu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Siniseksi maalattu julkisivu on pystyrimalaudoitusta. Pihan suuntaan avautuvassa pääjulkisivussa on kaksi kattamatonta sisäänkäyntiä, joiden edustalla on graniitista lohkotut portaat. Uusittu vesikatto on tiiltä. Rakennus oli rehtorin perheen asuinrakennus 1930-luvulle asti, jonka jälkeen vuoteen 1963 rehtorintalon toisessa päässä toimi Tarvaalan kylän posti. Sotaaikana rehtorintalo oli osittain tapaturmatoimistona, 1945 sotasairaalana ja sitten osittain koulun oppilashuoneina luvulla rakennus jaettiin kahdeksi asunnoksi. Sisätiloja on muutettu opetustoimintaan liittyviksi opetus-, toimisto- ja neuvottelutiloiksi.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 26 (83) Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi ja lupanumero Korjaus-/laajennus Kerrosluku Kerrosala, huoneluku Perustukset Runko Kattomuoto Kate Ulkovuoraus Ulkovärit Ikkunat Kuistit/parvekkeet Kunto Erityispiirteet Säilymisedellytykset osa rakennuksesta opetushuonekäytössä koulun rehtorin perheen asuinrakennus (1930-luvulle saakka) Tarvaalan kylän posti rakennuksen toisessa päässä ( ) Sotasairaala (vuonna 1945) 1863 Rehtorin asunnon remontointi, keittiön ja kylpyhuoneen uudistaminen, saunan rakentaminen yhteen asuinhuoneeseen nykyisin sauna on muutettu normaaliksi huoneeksi ( ) I + ullakko kivi hirsi harja tiili pystyrimalaudoitus sininen, valkoiset puitteet 9 ruutua, suuret koristeelliset (kaari- ja kasviaiheiset) länsisivulla kevytrakenteinen koristeellinen avokuisti hyvä hyvät säilymisedellytykset

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 27 (83)

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 28 (83) 5.3 A-rakennus Arvot: 1/2/3/0/2/2=10 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Kuvaus: A-rakennus (rakennus nro 3) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun kerrosta. Asuntolana toimivan rakennuksen on suunnitellut Rakennushallituksen arkkitehti Ilmi Haapio. Laadukkaasti suunniteltu rakennus on ulkoisesti hyvin säilynyt alkuperäisessä 1960-luvun asussaan ja se on maisemallisesti tärkeä osa pihapiirin rakennuskantaa. Päätyjulkisivut ovat punatiiltä. Pitkät julkisivut ovat valkeaksi rapattuja. Neliömäiset ikkunat on sijoitettu nauhamaisesti, mutta ikkunanauhaa rikkoo osittain tumman ruskealla maalatut laudoitukset ikkunoiden välissä. Ikkunoiden puitteet on maalattu valkoisiksi. Ikkunat on sijoiteltu kerroksittain symmetrisesti julkisivuun. Pääsisäänkäynti on pihapiirin suuntaan. Betonisokkeli on maalattu tumman ruskeaksi. Rakennuksessa on harjakatto, jonka katteena on harmaata peltiä. Rakennuksen sisätiloja on muokattu alkuperäisestä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 29 (83) Käyttötarkoitus Asuinrakennus Alkuperäinen käyttötarkoitus poikien asuntola Rakennusvuosi ja lupanumero 1963 (rakennuslupa nro ) Korjaus-/laajennus - Kerrosluku II Kerrosala, huoneluku 662 m 2, 14 asuinhuonetta Perustukset betoni Runko betoni Kattomuoto harja Kate pelti tiili, julkisivut rapattu vaaleaksi, päädyissä mineriittilevyä Ulkovuoraus ikkunoiden yläpuolella ja välissä, julkisivuilla ikkunoiden väliosat puuta (vaakalaudoitus) Ulkovärit päätyseinät tiilenpunaiset, sivuseinät rapattu valkoiseksi

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 30 (83) Ikkunat suuret 1- tai 2-ruutuiset ikkunat Kuistit/parvekkeet - Kunto huono Erityispiirteet 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä Säilymisedellytykset rakennus vakituisessa käytössä, purkamista harkittu huonon kunnon takia 5.4 B-rakennus Arvot: 2/3/2/1/3/3=14 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä Kuvaus: Oppilasasuntolaksi suunniteltu rakennus (rakennus nro 4) valmistui maatalousoppilaitoksen toisen rakennusvaiheen yhteydessä vuonna Kaksikerroksinen oppilasasuntola toimii nykyisin asuntolan lisäksi luokka- ja toimitilana. Pohjoismaista klassismia edustava rakennus on maisemallisesti tärkeä osa pihapiirin rakennuskantaa näkyen maamerkkinä Uuraisten tielle. Julkisivu on rapattu vaaleaksi. Julkisivun koristeena ovat kaari-ikkunat ja muuta julkisivurappausta vaaleammat julkisivupinnasta erotetut ympyrät sekä pääsisäänkäynnin ovea reunustava pelkistetty pilari-palkki aihe. Ikkunat ovat Uuraistentien suuntaan kahdeksan ruutuisia lukuun ottamatta kellarikerroksen

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 31 (83) kaksiruutuisia ikkunoita. Osa ikkunoista on suorakaiteen muotoisia ja osa yläosaltaan kaariaiheisia. Pihapiirin suuntaan ikkunat ovat joko kuusi- tai neliruutuisia ja suorakaiteen muotoisia. Ikkunat ovat lähellä julkisivupintaa ja sommiteltu tasaisesti julkisivuihin. Katolla on puolikaaren muotoisia kattoikkunoita. Harjakatto on peltiä. Huonejaon osalta alkuperäisiä piirustuksia ei ole ollut käytettävissä, joten huonejaon säilymistä on vaikea arvioida nykytilanteessa. Arvion mukaan sisätilojen osalta rakennus on vahvasti muuttunut vuosien varrella, eikä niiden osalta nähdä suojelutarpeita. Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi ja lupanumeor Korjaus-/laajennus Kerrosluku Kerrosala, huoneluku Perustukset Runko Kattomuoto Kate asuinkäytössä 5 huonetta, luokka- ja toimitiloja poikien asuntola 1928 II sekä kellari betoni tiili harja konesaumattu pelti

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 32 (83) Ulkovuoraus Ulkovärit Ikkunat Kuistit/parvekkeet Kunto Erityispiirteet Säilymisedellytykset sementtitiili, rappaus vaalea rappaus, tumma sokkeli moniruutuiset ikkunat, kattoikkunoita eteläpäädyssä parveke hyvä pohjoismaista klassismia edustavia piirteitä ei tiedossa uhkia säilymiselle

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 33 (83)

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 34 (83) 5.5 C-rakennus Arvot: 2/2/3/0/1/2=10 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Kuvaus: C-rakennus (rakennus nro 5) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun kerrosta. Asuntolana toimivan rakennuksen on suunnitellut Rakennushallituksen arkkitehti Ilmi Haapio. Laadukkaasti suunniteltu rakennus on ulkoisesti hyvin säilynyt alkuperäisessä 1960-luvun asussaan ja se on maisemallisesti tärkeä osa pihapiirin rakennuskantaa luvulle tyypillisesti osa alimmasta kerroksesta on nostettu pilarien varaan. Päätyjulkisivut ovat punatiiltä. Koillispäädyssä on julkisivuun upotetut parvekkeet. Pitkät julkisivut ovat valkeaksi rapattuja. Neliömäiset ikkunat on sijoitettu nauhamaisesti, mutta ikkunanauhaa rikkoo osittain tumman ruskealla maalatut laudoitukset ikkunoiden välissä. Ikkunoiden puitteet on maalattu valkoisiksi. Ikkunat on sijoiteltu kerroksittain symmetrisesti julkisivuun. Betonisokkeli on maalattu tumman harmaaksi. Rakennuksessa on harjakatto, jonka katteena on harmaata peltiä. Käyttötarkoitus asumiskäytössä poikien asuntolana Alkuperäinen käyttötarkoitus tyttöjen asuntola Rakennusvuosi ja lupanumero (rakennuslupa ) Korjaus-/laajennus - Kerrosluku II + kellari Kerrosala, huoneluku pohjapinta-ala 393 m 2, kerrosala 368,5 m 2

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 35 (83) Perustukset Runko Kattomuoto Kate Ulkovuoraus Ulkovärit Ikkunat Kuistit/parvekkeet Kunto Erityispiirteet Säilymisedellytykset betoni betoni harja konesaumattu pelti tiili, betonisokkeli päätyseinät tiilenpunaiset, julkisivut rapattu vaaleaksi suuret 1- tai 2-ruutuiset ikkunat päädyssä runkoon upotetut parvekkeet huono 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä purkamista harkittu huonon kunnon takia

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 36 (83) 5.6 Viispiippunen Arvot: 3/3/2/1/3/3=15 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä Kuvaus: Ns. Viispiippunen (rakennus nro 6) valmistui maatalousoppilaitoksen toisen rakennusvaiheen yhteydessä vuonna Kaksikerroksinen koulurakennus peruskorjattiin 1956, siinä on ollut luokkatilojen lisäksi opettajan asunto. Koulurakennus toimii nykyisinkin opetuskäytössä. Pohjoismaista klassismia edustava rakennus on maisemallisesti tärkeä osa pihapiirin rakennuskantaa näkyen maamerkkinä Uuraisten tielle. Viispiippunen ja B- rakennus muodostavat ajallisen ja tyylillisen rakennusparin. Julkisivu on rapattu tasaiseksi oranssin sävyllä, koristeaiheet valkoisella ja betoninen kellarikerros maalattu tumman ruskealla. Ikkunoiden puitteet ovat myös tumman ruskeat. Julkisivun koristeena ovat näyttävät porrashuoneet, päätynurkkien pilasterit ja päätyjen parvekkeet sekä sisääntulo-ovien ylle sijoitetut muuta julkisivurappausta vaaleammat julkisivupinnasta erotetut ympyrät. Ikkunat ovat ensimmäisessä kerroksessa kahdeksan ruutuisia, toisessa kerroksessa kuusiruutuisia ja kellarikerroksessa joko kaksi- tai neliruutuisia. Muodoltaan ne ovat kaikki suorakaiteen muotoisia. Ikkunat ovat lähellä julkisivupintaa ja sommiteltu symmetrisesti julkisivuihin. Katolla pihapiirin suuntaan on puolikaaren muotoisia kattoikkunoita. Porrashuoneet sijaitsevat rakennuksen pääjulkisivun molemmissa reunoissa. Valkoisella muusta julkisivusta korostetut porrashuoneet erottuvat julkisivusta korkeiden koristelluin ikkunoin. Harjakatto on peltiä. Rakennukselle nimen antavat viisi piippua on sijoiteltu tasaisesti katon harjalle. Sisätilojen osalta säilyttämisen arvoisia ovat erityisesti porraskäytävät kaiteineen. Luokkatilojen pintamateriaalit ovat uudistetut. Huonejaon osalta alkuperäisiä piirustuksia ei ole ollut käytettävissä, joten huonejaon säilymistä on vaikea arvioida nykytilanteessa.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 37 (83) Käyttötarkoitus tilat opetuskäytössä, laboratoriotila Alkuperäinen käyttötarkoitus vanha koulurakennus Rakennusvuosi 1932 Korjaus-/laajennus Kerrosluku III Kerrosala, huoneluku Perustukset betoni Runko Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus tiili, rappaus Ulkovärit keltainen rappaus, alin kerros tumman ruskea Ikkunat moniruutuiset Kuistit/parvekkeet parvekkeet rakennuksen molemmissa päädyissä Kunto hyvä Erityispiirteet pohjoismaista klassismia edustavia piirteitä Säilymisedellytykset hyvät säilymisedellytykset

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 38 (83)

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 39 (83) 5.7 Henkilökunnan asunnot Arvot:1/1/3/0/2/2=9 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Kuvaus: Vuonna 1963 rakennettu rivitalo (rakennus nro 7) on yksitasoinen, harjakattoinen ja julkisivultaan punatiiltä. Hyvin alkuperäisenä säilynyt opettajien asuntola täydentää pihapiirin 1960-luvun kokonaisuutta. Rivitalon arkkitehtuuri ei kuitenkaan yllä muiden 1960-luvun rakennusten tasolle. Käyttötarkoitus asumiskäyttö (henkilökunnan asunnot 3 kpl) Alkuperäinen käyttötarkoitus asumiskäyttö Rakennusvuosi 1963 Korjaus-/laajennus Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku Perustukset betoni Runko Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus punatiili Ulkovärit tiilenpunainen

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 40 (83) Ikkunat Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet - Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymiselle

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 41 (83) 5.8 Vilja-aitta Arvot: 2/3/3/0/2/3=13 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä Vilja-aitta (rakennus nro 8) on vuodelta 1862 ja edustaa koulun rakennuskannan ensimmäisen rakennusvaiheen kerrosta. Kaksikerroksisessa vilja-aitassa on säterikatto ja yhdeksänruutuiset ikkunat. Pohjaltaan rakennus on neliön muotoinen. Sisääntulon edessä portaina toimivat vanhat myllynkivet. Viljaaitta oli koulun aittana 1960-luvulle ja sittemmin työkaluvarastona. Rakennus toimii nykyisin museona. Hirsirunkoisen aitan nurkkasalvokset ovat lohenpyrstön muotoon veistettyjä, hirsien pinnat ovat piiluttu. Rakennus on punamullattu, listattu on maalattu valkoisella. Perustuksina ovat luonnonkivet. Lattiat ovat laudasta. Aitan sisätilat ovat säilyneet hyvin. Säilyttämisen arvoista ovat erityisesti kiinteät laarit ja laarin paikat rakennuksen toisessa kerroksessa. Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi ja lupanumero varasto / museo (maatalousesineistöä) vilja-aitta 1862

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 42 (83) Korjaus-/laajennus I Kerrosluku 2 Kerrosala, huoneluku Perustukset luonnonkivet Runko hirsi Kattomuoto pyramidi Kate tiili Ulkovuoraus ei vuorausta Ulkovärit punamulta Ikkunat 9-ruutuiset, katolla pieniä ikkunoita koristeellisin puittein Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet säterikatto, lohenpyrstösalvokset, myllynkivet portaina Säilymisedellytykset hyvät säilymisedellytykset

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 43 (83)

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 44 (83)

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 45 (83) 5.9 Viljankuivaaja (Puimala) Arvot:1/3/2/0/2/2=10 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Kuvaus: Viljankuivaaja (rakennus nro 9) on tärkeä osa karjapihan ympäristöä. Rakennus edustaa oppilaitoksen 1960-luvun rakennuskantaa ja maatalouden koneellistumista. Rakennus toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan viljankuivaajana ja varastona. Rakennuksen julkisivut on pääasiassa lomalaudoitettu ja maalattu punaiseksi, yksityiskohdat ovat valkoisella. Länsipäädyssä julkisivulaudoitus on korvattu punaisella aaltopellillä. Ikkunat ovat kaksi- tai kolmiruutuisia. Ovet on maalattu tumman harmaalla. Perustukset ovat betonia.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 46 (83) Käyttötarkoitus viljankuivaaja- ja varastorakennus Alkuperäinen käyttötarkoitus viljankuivaaja- ja varastorakennus Rakennusvuosi ja lupanumero 1967 (rakennuslupa nro ) Korjaus-/laajennus - Kerrosluku II (osittainen kellari ja ullakko) Kerrosala, huoneluku Perustukset betoni Runko puu Kattomuoto harja Kate konesaumattu pelti Ulkovuoraus pystylauta Ulkovärit punamulta, valkoiset puitteet, ovissa tehostevärinä tumma harmaa Ikkunat yksi- tai kolmeruutuiset (vaakataso) Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet - Säilymisedellytykset rakennus tulee todennäköisesti säilymään nykyisessä käyttötarkoituksessaan

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 47 (83)

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 48 (83) 5.10 Pieneläintalo Pieneläintalo vuodelta 1999 (rakennus nro 10) on sovitettu karjapihan yhteyteen poimien piirteitä perinnerakentamisesta. Julkisivut on pystyrimalaudoitettu ja ikkunat ovat neliruutuiset. Katto on harjakatto ja perustukset betonia. Rakennus koostuu portaittain päädyistä toisiinsa kiinnittyvistä osista, joita on yhteensä neljä. Katot ovat kaikissa eri tasolla. Rakennusta ei ole arvotettu inventoinnin yhteydessä, johtuen rakennuksen nuoresta iästä. Käyttötarkoitus eläinsuoja (pieneläimet) Alkuperäinen käyttötarkoitus kanala Rakennusvuosi 1999 (rakennuslupa nro ) Korjaus-/laajennus 2008 laajennus Kerrosluku II Kerrosala, huoneluku 131m 2 Perustukset betoniharkko Runko puuelementti Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus pystylauta

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 49 (83) Ulkovärit punainen, valkoiset puitteet Ikkunat neliruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet - Säilymisedellytykset hyvät

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 50 (83) 5.11 Kuivikevarasto ja lampola Arvot: 1/1/2/1/2/0=7 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Kuvaus: Kuivikevarasto ja lampola (rakennus nro 11) on vuodelta Karjapihaa täydentävä rakennus on yksitasoinen ja harjakattoinen ja koostuu kahdesta kohtisuoraan toisiaan vasten olevista suorakaiteen muotoisesta osasta. Julkisivut on pystylaudoitettu ja maalattu punaiseksi, listat ovat valkoiset. Harmaa kate on peltiä. Käyttötarkoitus eläinsuoja ja varasto Alkuperäinen käyttötarkoitus - Rakennusvuosi 1987 Korjaus-/laajennus Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku Perustukset betoni Runko puuelementti Kattomuoto harja

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 51 (83) Kate pelti Ulkovuoraus pystylauta Ulkovärit punamulta, valkoiset puitteet Ikkunat neliruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet - Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymiselle

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 52 (83) 5.12 Navetta Arvot: 2/3/1/2/2/2=12 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Tarvaalan opetusnavetta (rakennus nro 12) edustaa maatalousoppilaitoksen toisen rakentamisajankohdan rakennuskantaa ja on maamerkkimäinen kohde karjapihan keskiössä. Arvokas on erityisesti karjasuojarakennuksen vanhin osa, entinen sikala, joka on valmistunut vuonna Se on alaosaltaan graniittilohkoista ja rapattu vaaleaksi. Ylätilat ovat puurakenteisia. Ikkunat ovat pieniruutuisia. Sisääntulojen yllä on kaariaiheet. Ikkunat ja ovet on maalattu okran sävyyn. Ylisille johtaa silta. Ylisten sisääntulon yllä on näyttävä puolikaaren muotoinen ikkuna. Kattopinta-ala julkisivusta on merkittävän suuri. Kate on peltiä. Kohtisuoraan sikalaa vasten on rakennettu puurakenteinen navettaosa vuonna Käyttötarkoitus eläinsuoja (parsinavetta) ja varasto Alkuperäinen käyttötarkoitus sikala Rakennusvuosi 1925 Korjaus-/laajennus 1974 (laajennus) 1987

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 53 (83) - peruskorjaus v (rakennuslupa ) Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku 1640 m 2 Perustukset luonnonkivi, betoni Runko kivi, puuelementti Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus pystylauta Ulkovärit punamulta, valkoiset puitteet, vaalea rappaus Ikkunat neliruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet navetan ikkunat ja oviaukot, voimakas katto Säilymisedellytykset mikäli Tuumalantien varteen toteutuu uusi robottilypsynavetta, vanhan navetan käyttötarkoitus saattaa muuttua

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 54 (83)

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 55 (83) 5.13 Laavu Ei inventoitu Henkilökunnan asuntola 2 Arvot: 1/1/3/0/1/1=7 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Henkilökunnan asunto (rakennus nro 14) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun rakennuskantaa. Arkkitehtonisesti vaatimaton rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Matalan rakennuksen julkisivut on punaiseksi maalattua pystylaudoitusta, tehosteena on käytetty keltaisen sävyä. Puitteet ovat valkoiset. Hyvin loiva harjakatto antaa tasakattoisen vaikutelman. Käyttötarkoitus asuinrakennus (2 asuntoa) Alkuperäinen käyttötarkoitus koulutilan työväen asuinrakennus Rakennusvuosi 1977 Korjaus-/laajennus - Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku 216 m 2, kaksi huoneistoa (3 h+k), huoneistoala 80 m 2, kokonaishuoneistoala 160 m 2

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 56 (83) Perustukset maanvarainen betonilaatta Runko puu Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus pystylauta, sisäänkäynti- ja ikkunasyvennyksissä vaakalauta Ulkovärit punamulta, valkoiset puitteet, ovissa ja syvennysten vaakalaudoituksessa tehostevärinä keltainen Ikkunat yksiruutuiset, tuuletusikkunalla varustettu Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet - Säilymisedellytykset hyvät

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 57 (83) 5.15 Asuinrakennus D Arvot:0/1/3/0/1/1=6 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan vaatimaton Kuvaus: Asuinrakennus D (rakennus nro 15) Rakennus edustaa maatalousoppilaitoksen 1970-luvun rakennuskantaa. Arkkitehtonisesti vaatimaton rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Matala rakennus on tiiliverhoiltu, ullakon kolmio on ruskeaksi maalattua laudoitusta. Hyvin loiva harjakatto antaa tasakattoisen vaikutelman. Käyttötarkoitus asuinrakennus Alkuperäinen käyttötarkoitus - Rakennusvuosi Korjaus-/laajennus - Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku kerrosala 504 m 2, viisi huoneistoa (1 h + kk ja 4 kpl 5 h + kk), huoneistoala 40 / 103 m 2, kokonaishuoneistoala 412 m 2 Perustukset maanvarainen teräsbetonilaatta Runko puu Kattomuoto harja

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 58 (83) Kate profiilipelti Ulkovuoraus punatiili, yläkolmiot pystypaneeli, ikkunoiden yläpuolella vaakapaneeli Ulkovärit tiilenpunainen, yläkolmiot ja ikkunanpielet ruskeat Ikkunat yksiruutuiset, tuuletusikkunalla varustettu Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet aikakaudelleen tyypillinen Säilymisedellytykset hyvät

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 59 (83) 5.16 Asuinrakennus F Arvot:0/1/3/0/1/1=6 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan vaatimaton Kuvaus: Asuinrakennus F (rakennus nro 16) edustaa maatalousoppilaitoksen 1980-luvun rakennuskantaa. Arkkitehtonisesti vaatimaton rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Matala rakennus on tiiliverhoiltu, ullakon kolmio on ruskeaksi maalattua laudoitusta. Tummaksi maalattuja puuosia on myös ikkunoiden ja ovien yhteydessä. Hyvin loiva harjakatto antaa tasakattoisen vaikutelman. Käyttötarkoitus asuinrakennus Alkuperäinen käyttötarkoitus - Rakennusvuosi 1980 Korjaus-/laajennus - Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku kerrosala 312,5 m 2, kolme huoneistoa (5 h + kk), huoneistoala 86,1 m 2, kokonaishuoneistoala 258,5 m 2 Perustukset maanvarainen teräsbetonilaatta Runko puu

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 60 (83) Kattomuoto Kate Ulkovuoraus harja profiilipelti punatiili, yläkolmiot pystypaneeli, ikkunoiden yläpuolella vaakapaneeli Ulkovärit tiilenpunainen, yläkolmiot ja ikkunanpielet ruskeat Ikkunat yksiruutuiset, tuuletusikkunalla varustettu Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet aikakaudelleen tyypillinen Säilymisedellytykset hyvät

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 61 (83) 5.17 Rakennus E, eläinlääkäriasema Arvot:0/1/1/0/1/1=4 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan vaatimaton Kuvaus: Rakennus E (rakennus nro 17) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun rakennuskantaa. Arkkitehtonisesti vaatimaton rakennus on muutettu vuonna 2012 koulu- ja majoitustilasta eläinlääkäriasemaksi. Tummaksi maalattuja puuosia on myös ikkunoiden ja ovien yhteydessä. Hyvin loiva harjakatto antaa tasakattoisen vaikutelman. Käyttötarkoitus eläinlääkäriasema Alkuperäinen käyttötarkoitus koulu- ja majoitustila Rakennusvuosi 1978 Korjaus-/laajennus käyttötarkoituksen muutos 2012 Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku 199 m 2 Perustukset maanvarainen teräsbetonilaatta Runko puu Kattomuoto harja Kate pelti

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 62 (83) Ulkovuoraus punatiili, yläkolmiot pystypaneeli, ikkunoiden yläpuolella vaakapaneeli Ulkovärit tiilenpunainen, yläkolmiot ja ikkunanpielet ruskeat Ikkunat 3-lasiset, yksiruutuiset, tuuletusikkunalla varustettu Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet aikakaudelleen tyypillinen Säilymisedellytykset hyvät

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 63 (83) 5.18 Vanha sauna Kuvaus: Rantasauna (rakennus nro 18) on tiilirakenteinen rapattu aumakattoinen rakennus n metrin päässä Kallinkoskesta. Rakennus on vuodeltas Eteistilaksi on rakennettu lautainen, aumakattoinen, seinän mittainen umpinainen kuisti, joka on inventointihetkellä kesällä 2016 purettu kokonaan. Tiilikatto on sammaloitunut ja maalipinta rapissut, rakennus on ollut käyttämättömänä vuosia. Sauna liittyy maatalousoppilaitoksen luvuilla valmistuneeseen rakennuskantaan. Saunan pihamaalla on puurunkoinen ulkokäymälä. Rakennushistoriallista arvoa ei voida arvioida, koska rakennus on purkukuntoinen ja menettänyt alkuperäisen muotonsa. Käyttötarkoitus tyhjillään Alkuperäinen käyttötarkoitus sauna Rakennusvuosi 1934 Korjaus-/laajennus Kerrosluku I Perustukset maanvarainen betonilaatta Runko tiili Kattomuoto auma

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 64 (83) Kate tiili Ulkovuoraus tiili, rappaus Ulkovärit vaalea Ikkunat Kuistit/parvekkeet - Kunto huono (käyttökelvoton) Kerrosala, huoneluku Erityispiirteet rapattu julkisivu, aumakatto Säilymisedellytykset rakennus aiotaan purkaa

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 65 (83) 5.19 Tallinmäki Arvot: 1/1/1/1/2/2=8 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Kuvaus: Tallinmäki (rakennus nro 19) on toiminnallisesti ja maisemallisesti osa maatalousoppilaitoksen Uuraistentien länsipuolen paikan henkeä. Talliksi ja pajaksi tehty rakennus on vuodelta Rakennus on pääosin sementtitiilistä muurattu, lisäosat ovat rankarakenteisia. Vihreä kate on peltiä ja kattomuotona on harjakatto. Ikkunat ovat neliruutuisia ja ovet maalattu harmaiksi. Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Korjaus-/laajennus Kerrosluku varasto talli ja paja 1957 (valmistunut) laajennus (talli, apulanta- ja rehuvarasto, lantala) käyttötarkoituksen muutos metsäopetustiloiksi I

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 66 (83) Kerrosala, huoneluku 225 m2, pohjapinta-ala 280 m2 Perustukset betoni Runko tiili Kattomuoto harja Kate konesaumattu pelti Ulkovuoraus tiili, päädyissä pystylautaa Ulkovärit vaaleanruskea, laudoitus punainen, valkoiset puitteet, tehostevärinä ovissa savunharmaa Ikkunat pienet neliruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet sementtitiilinen runko, neliöikkunat Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymiselle

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 67 (83) 5.20 Polttoainevarasto Ei inventoitu Tallinmäen asuntola, kalustosuoja Arvot: 1/2/1/1/2/2=9 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Kuvaus: Tallinmäen asuntola (rakennus nro 21) on kerroksellinen rakennus, jolla on historiallista ja maisemallista arvoa. Rakennushistorialliset arvot ovat kuitenkin kärsineet muutoksista. Muutokset ovat pieniä, mutta niitä on paljon ja muutosten ajoittaminen on vaikeaa. Toisaalta rakennuksessa on säilynyt joitain alkuperäisiä yksityiskohtia, jotka kertovat rakennuksen alkuperäisestä rakennusajankohdasta. Rakennus edustaa maatalousoppilaitoksen toisen rakentamisajankohdan rakentamista, mutta poikkeaa muusta saman ajankohdan rakennuksista tyyliltään. Pitkä punamullan sävyyn maalattu rakennus koostuu sekä suljetuista asunto osista että läpiajettavista avoimista katetuista varastotiloista. Ulkoverhous on pystyrimalaudoitusta. Rakennus on maalattu punamullan sävyyn, listat ovat valkoiset. Käyttötarkoitus asuinhuoneisto ja varasto

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 68 (83) Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi 1932 Korjaus-/laajennus Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku Perustukset luonnonkivi/betoni Runko hirsi/rankarakenteinen Kattomuoto harja Kate konesaumattu pelti Ulkovuoraus pystyrimalaudoitus Ulkovärit punainen, listat valkoiset Ikkunat kuusiruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto erittäin heikko Erityispiirteet Säilymisedellytykset rakenteellisesti haastava

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 69 (83)

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 70 (83) 5.22 Kalustohalli 1 Arvot: 0/1/2/0/1/1=5 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan vaatimaton Kuvaus: Kalustohalli (rakennus nro 22) liittyy kampusalueen muihin talousrakennuksiin punavalkoisella värityksellään. Pelkistetty rakennus on suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen. Rakennuksella ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Korjaus-/laajennus Kerrosluku Kerrosala, huoneluku varasto, kylmä kalustosuoja puuvarasto laajennus 1986 (kylmä kalustosuoja) I

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 71 (83) Perustukset pilari Runko puu, tehdaskattoristikot Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus pystylauta Ulkovärit punamulta, valkoiset puitteet, savunharmaa tehostevärinä ovissa Ikkunat rakennuksen vanhassa osassa, pitkällä sivulla, seinän yläosassa kolme kuuden ikkunan ryhmää Kuistit/parvekkeet - Kunto kohtalainen Erityispiirteet Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymisen kannalta

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 72 (83) 5.23 Kalustohalli 2 Arvot: 1/3/2/0/1/1=8 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen Kuvaus: Kalustohalli 2 (rakennus nro 23) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun kerrosta ja on kokonaisuuden kerroksellisuuden kannalta arvokas. Rakennus liittyy kampusalueen muihin talousrakennuksiin punavalkoisella värityksellään. Pelkistetty rakennus on suorakaiteen muotoinen. Kattomuodoltaan rakennus edustaa hyvin omaa aikakauttaan, sen loiva harjakatto laskeutuu julkisivulaudoituksen päälle. Muutoin rakennus on räystäätön. Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus kalustevaja ja traktori-autotallirakennus -

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 73 (83) Rakennusvuosi 1978 Korjaus-/laajennus - Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku lämmitettävän tilan lattia-ala 280 m 2, lämmittämättömän tilan lattia-ala 281 m 2 Perustukset pilari Runko puu (puolielementti) Kattomuoto harja Kate profiilipelti Ulkovuoraus pystylauta Ulkovärit punamulta, savunharmaa tehostevärinä puitteissa, katonrajan vaakalaudoituksessa sekä ovissa Ikkunat 2-kert.,eristyslasielementti kiinnitettynä lasilistoilla karmiin lämpimällä osalla, kylmällä osalla 4 mm lasi Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet kattomuoto Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymisen kannalta

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 74 (83) 5.24 Kalustohalli 3 Kuvaus: Teräsrunkoinen kalustohalli (rakennus nro 24) liittyy kampusalueen muihin talousrakennuksiin punavalkoisella värityksellään. Pelkistetty rakennus on suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen. Kyljessä on kylkiäinen vuodelta Rakennusta ei ole arvotettu inventoinnin yhteydessä, johtuen rakennuksen nuoresta iästä. Käyttötarkoitus Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Korjaus-/laajennus Kerrosluku Kerrosala, huoneluku Perustukset Runko varasto - laajennus 2009 (kalustovaja, kuvassa lähimpänä) I betoni teräs

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 75 (83) Kattomuoto harja Kate konesaumattu pelti Ulkovuoraus pystylauta Ulkovärit punamulta, valkoiset puitteet, savunharmaa tehostevärinä ovissa Ikkunat päädyssä neliruutuinen ikkunarivi Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet - Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymisen kannalta

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 76 (83) 5.25 Lämpökeskus Kuvaus: Teräsrunkoinen lämpökeskus (rakennus nro 25) liittyy kampusalueen muihin talousrakennuksiin punavalkoisella värityksellään. Pelkistetty rakennus on suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen. Päädyssä on korkea piippuosa. Rakennusta ei ole arvotettu inventoinnin yhteydessä.

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 77 (83) 5.26 Konehalli Arvot: 2/2/2/1/2/2=11 Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan edustava Kuvaus: Konehalli (rakennus nro 26) edustaa maatalousoppilaitoksen luvun kerrosta. Rakennuksen on suunnitellut Rakennushallituksen arkkitehti Ilmi Haapio. Laadukkaasti suunniteltua rakennusta on laajennettu vuosina 1975 ja Alkuperäinen osa on pääosin hyvin säilynyt 1960-luvun asussaan. Konehallin tiilinen piippu erottuu maisemassa maamerkkinä. Päätyjulkisivut ovat punatiiltä ja valkeaa rappausta. Ikkunat on julkisivun tiilisessä osassa nauhamaisesti sijoiteltuna. Pitkät julkisivut ovat vaaleaksi rapattuja tai vaaleaa julkisivulevyä. Ikkunoiden puitteet on maalattu valkoisiksi. Betonisokkeli on maalaamaton. Pääjulkisivun yhteydessä on rakennuksen ulkopuolinen jykevä punatiilinen suorakaiteen muotoinen piippu. Rakennuksessa on murrettu harjakatto, jonka ylin osa nousee kohta pääjulkisivua. Korkeamman harjan yhteydessä on ikkunarivistö. Katto on räystäätön.

81 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 78 (83) Käyttötarkoitus opetustyöpaja/-halli Alkuperäinen käyttötarkoitus opetustyöpaja Rakennusvuosi ja lupanumero 1959 (rakennuslupa ) Korjaus-/laajennus laajennus (osa vihreillä nosto-ovilla) v laajennus- ja muutostyöt v Kerrosluku I Kerrosala, huoneluku 650 m2 Perustukset betoni Runko puu ja betonianturat Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus tiili / asbesti-sementtilevyä, rappaus Ulkovärit ruskea tiili, vaalea rappaus, laajennusosassa vihreät nosto-ovet Ikkunat yksiruutuisia valkoisin puittein Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Erityispiirteet 1960-luvun arkkitehtuuri, tiilinen piippu Säilymisedellytykset ei tiedossa uhkia säilymisen kannalta

82 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 79 (83)

83 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 80 (83) 5.27 Varasto / jätevarasto Ei inventoitu Biotalousinstituutin lämpökeskus Kuvaus: Teräsrunkoinen lämpökeskus (rakennus nro 28) liittyy kampusalueen muihin talousrakennuksiin punavalkoisella värityksellään. Kahdesta massasta koostuva rakennus on suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen. Vuonna 2009 rakennettua rakennusta ei ole arvotettu inventoinnin yhteydessä johtuen rakennuksen nuoresta iästä. Käyttötarkoitus talousrakennus Alkuperäinen käyttötarkoitus - Rakennusvuosi 2009 Korjaus-/laajennus - Kerrosluku I

84 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 81 (83) Perustukset lecaharkko Runko teräs Kattomuoto harja Kate pelti Ulkovuoraus vaakalauta, kapeat välirimat kolmen paneelin välein Ulkovärit punainen, valkoiset puitteet Ikkunat yksiruutuiset Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Kerrosala, huoneluku 110 m 2 Erityispiirteet - Säilymisedellytykset hyvät

85 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 82 (83) 5.29 Biotalousinstituutti Kuvaus: Kolmeen suuntaan haarautuva biotalousinstituutti (rakennus nro 29) pitää sisällään opetus, toimisto- ja laboratoriotiloja. Betonirunkoinen rakennus on kauttaaltaan harmaasävyinen lukuun ottamatta julkisivuja koristavia puuosia. Vuonna 2009 rakennettua rakennusta ei ole arvotettu inventoinnin yhteydessä johtuen rakennuksen nuoresta iästä. Käyttötarkoitus Opetus-, toimisto- ja laboratoriotilat Alkuperäinen käyttötarkoitus - Rakennusvuosi 2009 Korjaus-/laajennus - Kerrosluku I Perustukset betoni Runko betoni Kattomuoto harja Kate konesaumattu pelti

86 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 83 (83) Ulkovuoraus betoni, tehostekeinona vaakarimoitettuja puukohtia Ulkovärit vaalean harmaa, ruskea puu Ikkunat kaksiruutuiset (alaosa kapeampi), tuuletusikkunat Kuistit/parvekkeet - Kunto hyvä Kerrosala, huoneluku 1679 m 2 Erityispiirteet - Säilymisedellytykset hyvät