Ammatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta
|
|
- Marika Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Katsauksia ja keskusteluja Ammatillisen aseman muotoutumisen pitkäaikaisseuranta Kari Jusin väitös Ammatillisen aseman rakentuminen (2010) kehystää uranvalinnan taustoja Raimo Lahti 1 Puitteet Esiteltävä, postuumisti julkaistu väitös liittyy kiinteästi kansainväliseen urankehitystutkimuksen perinteeseen, jonka merkittävimpiä nimiä ovat D.E. Super (1990) ja J.L. Holland (1997). Superin keskeisiä käsitteitä ovat uratyypit (mm. vakaa ja epävakaa ura) sekä valintakypsyys (ammatillinen kehitys, minäkuva ja itsen toteuttaminen vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa). Holland perustaa teoriansa kuudelle persoonallisuustyypille ja niitä vastaaville ammattiympäristöille. Tyypit ovat realistinen, intellektuaalinen, taiteellinen, sosiaalinen, johtava ja konventionaalinen. Suomessa uranvalinnan pitkäaikaistutkimusta on tehty ennen kaikkea Joensuun yliopiston psykologian laitoksella: Liisa ja Yrjö-Paavo Häyrynen (1994) selvittivät yliopisto-opiskelijoiden ja yliopistojen pääsykokeissa karsiutuneiden ammatillisen aseman rakentumista Bourdieun (mm. 1993) ja Hollandin teorioihin perustaen. Bourdieun mukaan kullakin suku- ja ikäpolvella on omanlaisensa tapa rakentaa uraansa. Koulumenestys ja sosiaalinen tausta vaikuttivat Häyrysten tutkimuksen mukaan eniten ammatillisen aseman kehitykseen. Sinisalon (1986) tutkimuskohteena olivat peruskoulun päättäneiden pohjoiskarjalaisten koulutus- ja työuran kehitys. Työurat jaettiin vakaisiin, epävakaisiin ja pysähtyneisiin. Kaikki heikot, yksilön henkilökohtaiset, kehitysympäris-tön sekä yhteiskuntatason tekijät kasautuivat niillä, joiden työura oli pysähtynyt. 1 Raimo Lahti, PsT, erikoispsykologi, ammatinvalintapsykologi, Helsingin TE-toimisto / Haapaniemi 77
2 Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Perhon luokan-opettajien seurantatutkimukset (1982, 1988) koskivat opettajankoulutukseen päässeitä, siitä valmistuneita ja työhön sijoittuneita. Opettajien ammatillisten valintojen varmuus kasvoi opintojen aikana. Luokanopettajaa ihanneammattina pitäneillä hahmottuivat seuraavat kolme varmuuden tyyppiä onnistunut ja persoonallinen valinta, pinnallis-intuitiivinen, perusteltu, mutta passiivinen valinta sekä vastuuntuntoinen virkamiesopettaja. Hollandin teoria toimi tutkimuksessa hyvin opettajien ammatinvalintaa jäsentävänä lähtökohtana. Jusi valmisteli väitöskirjaansa Joensuun yliopiston psykologian laitoksella ja liittymät edellä kuvattuun tutkimustraditioon ovat selvät. Hänen tutkimuksessaan on kuitenkin omanlaisensa aineisto ja lähestymistapa. Tarkasteltavina olivat lukuvuoden -84 ja -85 helsinkiläisabiturientit, joiden uranvalintaa ja sen varmuutta Jusi analysoi lisensiaatintutkimuksessaan (1987). Seurantajänne oli poikkeuksellisen pitkä 15 vuotta; väitöksen Ammatillisen aseman rakentuminen (2010) aineisto kerättiin Tutkija sitoo teoriankehittelynsä nopeaan yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen viime vuosituhannen loppuvuosikymmeninä ja lainaa sosiologi Sennett iä (2002), joka kirjoittaa jatkuvuuden ja pitkäjännitteisyyden katoamisesta työelämässä, nopean voiton tavoittelusta. Työntekijöihin kohdistuva joustavuuden vaatimus kasvaa ja voittajat asemoivat itsensä mahdollisuuksien verkostoon. Epäonnistumiset, uran katkeamiset, koskevat yhä useammin myös perinteistä keskiluokkaa. Työelämässä tarvitaan nykyään enemmän tervettä itsetuntoa. Työelämän kovuuteen Jusi tutustui läheltä Wärtsilän telakan alasajossa, jossa hän toimi psykologina (1989). Jusin näkemyksiin suomalaisen työelämän kehityksestä on vaikuttanut paljon myös Kauppinen, joka väitöskirjassaan (1992) totesi työmarkkinamallin muutoksen yhteiskuntakorporatismista yrityskorporatismiin. Kauppinen ennakoi osuvasti osaaikatyön ja määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisen 2000-luvulle siirryttäessä. Työelämän muutosten nopeutumisen Jusi yhdistää informaatioteknologiaan ja tietotyöläisyyden lisääntymiseen, mikä Suomessa oli havaittavissa selvästi jo seurantatutkimuksen ajanjaksona 1980 ja -90-luvuilla (mm. Blom, 1999). Ydin (Perho, ) Jälkiteolliseen työelämään sopivasti Jusi päätyi ottamaan tarkastelujensa lähtökohdaksi tutkittavien ammatillisen aseman ja sen muutokset jähmeämmän, savupiipputeollisuuden aikaan paremmin sopivan uratyypin sijasta. Tutkija päätyi tähän käsitteelliseen näkökulmaan huolellisen tilastollisen tarkastelun tuloksena. Ammattitaidon tason ja työn vaativuuden perusteella tutkittavat luokitetettiin keskitason osaajiin, keskitason ylittäjiin, ekspertteihin ja johtajiin. Ryhmittely teki parhaiten ymmärrettäväksi aineistossa ilmenevät monet tilastollisesti merkitsevät erot. Niiden esiin saamista auttoi myös tutkittavien riittävän suuri lukumäärä, 202 naista ja 139 miestä. Tärkeä tutkimustekninen ratkaisu oli miesten ja naisten erottaminen omiksi ryhmikseen, kun ilmeni, että sukupuolten ammatillisen aseman muotoutuminen oli omanlaistaan. Koko aineistosta 40 %:ia kuului keskitason osaajiin ja ylittäjiin, lähes 40 %:ia ekspertteihin ja runsas viidennes johtajiin. Naiset olivat yliedustettuna keskitason osaajissa ja ylittäjissä, miehet johtajissa. Naisia oli johtajissa vain runsas kymmenesosa. Ekspertit ja johtajat pitivät työtään haasteellisena ja luovana ja olivat tyytyväisempiä tehtäviinsä ja taloudelliseen asemaansa kuin keskitason 78
3 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Katsauksia ja keskusteluja ylittäjät ja erityisesti keskitason osaajat. Johtajat olivat kokonaisvaltaisesti tarkastellen elämäänsä tyytyväisin ryhmä. Miesjohtajat valittivat vähäistä vapaa-aikaansa. Itsearvostus tunne selviytymisestä, onnellisuus ja usko itseen osoittautui varsin pysyväksi ominaisuudeksi seuranta-aikana. Erityisesti naisjohtajien itsearvostus oli selvästi korkeampi kuin muissa ammattiasemissa olevien naisten. Myös miesjohtajat kokivat vähiten itsearvostukseen liittyviä pelkoja ja puutteita. Miesjohtajien itsearvostus oli jo lukion päättöluokalla selvästi muita vahvempaa. Toisin kuin itsearvostus, Hollandin teorian mukainen ammatillinen minäkuva muuttui sekä miehillä että naisilla vuodesta 1984 vuoteen Naisilla taiteellisuus väheni kaikissa ammatillisissa ryhmissä, sosiaalisuus ja konventionaalisuus lisääntyivät keskitason osaajilla ja eksperteillä, realistisuus ja konventionaalisuus lisäksi myös keskitason ylittäjä -naisilla. Miesten ryhmissä kasvoivat yhtä lailla sosiaalisuus ja konventionaalisuus, keskitason ylittäjillä naisten tapaan myös realistisuus. Erityisesti keskitason osaaja -miehet ja naiset ilmensivät tyytymättömyyttään työtilanteeseensa halullaan vaihtaa ammattia. Vain neljännes miehistä aikoi jatkaa ammatissaan, naisista 40%:ia. Johtajilla ja eksperteillä oli vakiintunein työtilanne. Muutospaineet liittyivät luonnollisesti koulutukseen, erityisesti sen puutteisiin keskitason osaajilla ja ylittäjillä. Keskitason osaaja -miehistä 40 %:lla ei ollut mitään ammatillista koulutusta. Vuoden 1999 ammatinvalintapulmat voidaan yhdistää lukioajan koulutustavoitteisiin. Naisten ryhmissä koulutusalatavoite jäi toteutumatta kokonaisuutena 53 %:lla, keskitason osaaja -naisista 70%:lla. Koulutustaso-tavoitteestaan jäivät useimmin sekä naisista että miehistä keskitason ylittäjät (2/3-osaa). Sosiaalisen taustan tekijöistä perheen eheys vaikutti vain miehillä heidän tulevaan ammattiasemaansa. Johtajilla oli keskimääräistä useammin ehjä lapsuuden perhe, keskitason osaajista yli puolella oli yksinhuoltaja- tai avioeroperhe. Pojilla perheen pulmat haittasivat enemmän sekä lukio-opintoja että vastaista ammatillista suuntautumista. Perheen merkitystä miesten menestykselle osoittaa, että miesjohtajat olivat naimisissa muihin ryhmiin kuuluvia useammin. Molempien sukupuolten johtajilla vanhemmat olivat tärkeitä ammatillisen tiedon lähteitä ja neuvottelukumppaneita ammatinvalintaasioissa, yleisesti myös eksperteillä. Tutkittujen naisten vanhempien koulutustaso ja ammatillinen asema vaikuttivat jälkeläisten myöhempään tilanteeseen selväpiirteisemmin kuin miesten: Keskitason osaajien isien koulutustaso oli matalin, eksperttien isien korkein, johtajien melko matala. Naiseksperttien äidit olivat odotusarvoa useammin ylempiä toimihenkilöitä. Mielenkiintoisen yksityiskohta on, että naisyrittäjien jälkeläisistä tuli aina keskitason osaajia tai -ylittäjiä, ei eksperttejä eikä johtajia. Miehillä isien korkeakoulututkinto liittyi yllättävän usein jälkeläisen jäämiseen keskitason osaajiksi. Mies- ja naisjohtajat ja ekspertit menestyivät parhaiten lukiossa ja tähtäsivät määrätietoisesti ylioppilaspohjaisiin ammatteihin. Keskitason osaaja -naiset olivat lukioaikanaan vapaa-aikaan keskittyviä joutokäynnillä olijoita ja harrastavia vaihtoehtoispuuhailijoita, saman ryhmän miehet tyypillisimmin vetäytyjiä. Motivaatio pitkään koulutukseen oli suurin eksperteillä, seuraavaksi johtajilla. Hollandin uratyyppien mukaan mies- ja naisjohtajat olivat ylivoimaisesti muita useammin yrittävään E-tyyppiin kuuluvia. Naisekspertit olivat intellektuaalisia, tutkivia ja taiteellisia, miehistä ekspertit tutkivampia kuin keskitason osaajat ja -ylittäjät. 79
4 Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Johtajien yrittävyys ja eksperttien tutkivuus ennakoivat tulevaa ammatillista asemaa jo lukion päättöluokalla. Eri ryhmien ammatilliset arvot sopivat Hollandin teorian mukaisiin eroihin. Saavuttaminen ja suoriutuminen korostuivat eksperteillä ja johtajilla. Ekspertit arvostivat älykkyyttä, johtajat rahan ansaitsemista. Kootusti voi sanoa, että sijoittumista eri asemiin ennustivat parhaiten hyvä menestys lukiossa sekä määrätietoinen ja tavoitteellinen ponnistelu yliopistotasoisiin opintoihin. Erityisesti johtaja-miehillä lapsuuden perheen eheys oli tärkeä myöhemmän menestyksen kannalta. Keskitason osaajat ja ylittäjät tulivat muita useammin ero- ja yksinhuoltajaperheistä. Kodin koulutuspääoman merkitys korostui eksperttien myöhemmän ammatillisen aseman muotoutumisessa. Arvio Jusin tutkimus edustaa positivistis-tilastollista, käyttäytymistieteellistä psykologiaa, jossa on runsaasti yleisiä yhteiskuntatieteiden aineksia. Tutkimuksen näkökulmilla ja tuloksilla on yhteiskunta- ja työpoliittista arvoa ja ne antavat perusteita ammatinvalinnanohjaustyön suuntaamiseen -auttavat sijoittamaan asiakkaiden yksilölliset tilanteet yleisempään kehykseen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on merkille pantavaa, että helsinkiläisestä ylioppilas-aineistostakin erottuvat näin selvästi menestyjät ja heikommin pärjäävät. Sosiaalinen tausta ja henkilökohtainen motivaatio ennakoivat osuvasti jo lukiolaisten tulevaa ammatillista kehitystä. Häyrysten (1994) tutkimusten tapaan lukiomenestys ja sosiaalinen tausta ovat tämän tutkimuksen parhaita ennustavia muuttujia. Ylioppilasaineistosta erityisesti ekspertit ovat lähimpänä Häyrys-ten tutkimia menestyneitä ryhmiä. Lähimmäksi Sinisalon (1986) huonoosaisia peruskoululaisia, joiden työura oli pysähtynyt, sijoittuvat ylioppilasaineiston keskitason osaajat, joilta puutui usein ammatillista koulutusta ja joiden perhetausta oli rikkonainen. Psykologista apua ja tukea ammatillisen identiteettinsä rakentamisessa tarvitsevat keskitason osaajien ja -ylittäjienkin joutokäynnillä olevat, vaihtoehtoispuuhailijat ja vetäytyjät. Erityisesti näiden ryhmien pulmallisista perheistä tulevat pojat ovat heikoilla, eivätkä löydä ratkaisuja omin voimin. Hollandin teoriaan pohjaava kiinnostustesti on ammatinvalinnanohjauksessa paljon käytetty menetelmä. Tässä tutkimuksessa sen arvo ammatillista suuntautumista jäsentävänä ja ennakoivana lähtökohtana vahvistui (vrt. mm. Perho 1982, 1988). Lukiolaiset, joiden kiinnostukset painottuivat yrittämiseen/johtamiseen sijoittuivat viidentoista vuoden kuluttua usein johtaviin asemiin, intellektuaalisia ja taiteellisia intressejä esiin tuoneet eksperteiksi. Keskitason osaajat ja -ylittäjät eivät useissa tapauksissa olleet edenneet ammatillisten kiinnostustensa mukaisiin asemiin, olivat tyytymättömiä ja halusivat vaihtaa ammattia. Samat ryhmät ovat siis ohjauksen tarpeessa sekä lukion päättövaiheessa että keski-iän kynnyksellä. Käytännön ammatinvalinnanohjaus, psykologien asiakastyö, on enemmän hermeneuttista, tulkitsevaa ja ymmärtävää sielutiedettä. Tämän tutkimuksen itsearvostusta mittaavat muuttujat tulevat kiinnostustekijöiden ohella lähimmäksi käytännön psykologiaa. Havaittu itsearvostuksen pysyvyys ja tärkeys ammatillisen aseman muotoutumisessa perustuvat Superin teorian mukaisen käyttäytymistä ja kokemuksia mittaavaan inventaariin. Tulos vastaa täysin kehitys- ja syvyys-psykologiseen arviointiin pohjaavia jokapäiväisiä, ammatinvalintapsykologin työssä tehtäviä observaatioita. Hyvä ja vakaa 80
5 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Katsauksia ja keskusteluja itsetunto on olennaisen tärkeä onnistuneen ammatillisen suuntautu-misen rakentamisessa. Jos itsearvostus on heikko tai horjuva, ammatillisen identiteetin integroiminen on vaikeaa. Tämä näytti olevan keskitason osaajien ja ylittäjien tilanne jo lukiossa. Esitelty tutkimus edustaa jo osin mennyttä maailmaa. Sennett in (2002) kuvaama jatkuvuuden ja pitkäjännitteisyyden katoaminen asettaa yhä kovemmat vaatimukset ihmisten itsetunnolle ja identiteetin rakentamiselle myös suomalaisessa, nopean muutoksen informaatioyhteiskunnassa. Joustavuuden vaatimusten edessä keskiluokkakin on kovilla. Tästä esimerkkinä ovat hyvissä asemissa olleet, loppuun palaneet puurtajat, joita tulee paljon ammatinvalinnanohjauksen asiakkaiksi. Seurantatutkimus ammatillisen suuntautumisen muotoutumisesta kvartaalitalouden olosuhteissa olisi nyt ajankohtainen. Lähteet Blom, R. (1999) Mikä Suomessa muuttui? Sosiologinen kuva 1990-luvusta. Helsinki:Gaudeamus. Bourdieu, P. & al. (1993) Misère du monde. Editions du Seuil. Holland, J.L. (1997) Making vocational choices: A Theory of Vocational Personalities and Work Environments (32. ed.). Lutz, FL: Psychological Assessment Resources, Inc. Häyrynen, L. & Y-P. (1994) Akateeminen kenttä ja elämänrata; suomalaisen ylioppilaspolven pitkittäistutkimus Teoksessa Perho, H. & Sinisalo, P. (1994) Näkökulmia elämänkulun ja ammattiurien tutkimukseen. Soveltavan psykologianlaitoksen monografioita 7 (s ). Helsinki: Suomen Psykologinen seura. Jusi, K. Abiturienttien uranvalinta ja uranvalintavarmuuden kehittyminen. Tutkimus helsinkiläisten lukuvuoden abiturienttien uranvalinnan lähtökohdista ja uranvalintavarmuuden ehdoista. Työvoimapoliittisia tutkimuksia nro 71. Helsinki:Työvoimaministeriö. Jusi, K. (1989) Vuosaaren telakan sulkeminen ja työvoimahallinnon toiminta. Raportti telakkateollisuuden rakennemuutoksesta ja sen työvoimapoliittisesta ja muusta hoidosta vuosina Työvoimapoliittisia tutkimuksia nro 84. Helsinki: Työvoimaministeriö. Jusi, K. (2010) Ammatillisen aseman rakentuminen. Seurantutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 14/2010. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Kauppinen, T. (1992) Suomen työmarkkinamallin muutos. Työpoliittinen tutkimus no 30. Helsinki: Työministeriö. Perho, H. (1982) ammatti- ja opintosuuntautumisen luonne ja merkitys luokanopettajan opinnoissa. Joensuun korkeakoulun julkaisuja A 23. Joensuu: Joensuun korkeakoulu. Perho, H. (1988) Kahdeksan vuotta luokanopettajan opintojen aloittamisesta. Seuranta valinnasta työelämään. Teoksessa Perho, H. (toim.) Opettajan ammatillista kehittymistä ja opettajan koulutusta tutkimassa (s. 1 21). Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 29. Perho, H. Ammatillisen aseman rakentuminen. Esittely Kari Jusin väitöstutkimuksen julkaisutilaisuudessa Psykologiliitossa Sennett, R. (2002) Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Jyväskylä: Vastapaino. Sinisalo, P. (1986) Työvoimaura ja yksilön kehitys. Työvoimapoliittisia tutkimuksia nro 63. Helsinki: Työvoimaministeriö; suunnitteluosasto. 81
6 Katsauksia ja keskusteluja Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2010 Super, D.E. (1990) A Life-span: Lifespace approach to career development. In Brown, D. & Brooks, L. and al. Career choice and development: Applying contemporary theories to practice (pp ). (2. ed.) San Francisco: Jossey- Bass. 82
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotAmmatillisen aseman rakentuminen. Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta
Ammatillisen aseman rakentuminen Seurantatutkimus abiturienttien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2010 kari jusi Ammatillisen
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotOlipa kerran JYU. Since
Olipa kerran 1 SUOMALAISET KAKSOISURAN KEHITYSYMPÄRISTÖT Milla Saarinen LitM, Tohtorikoulutettava Psykologian laitos, Jyväskylän Yliopisto 2 AGENDA o o o o Kaksoisuria ja kaksoisuran kehitysympäristöjä
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,
LisätiedotSiirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotVuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä
Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään
LisätiedotKyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista
Kyselytutkimus nuorten energiatiedoista ja asenteista Matti Lassila 30.1.2018 Pohdittavaa: Vaikuttavatko eri energianlähteisiin liittyvät tietosi siihen, että miten suhtaudut niihin? Välittyykö energia-alan
LisätiedotTaloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh
Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,
LisätiedotURAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN
URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN Joensuu 1.9.2017 KT Helena Kasurinen KT Helena Kasurinen SISÄLTÖ Ohjauksen tehtävä Urasuunnittelutaidot ja toimijuus Ura- ja elämänsuunnittelu Ohjaus
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotUran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin
Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:29:41 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Rovaniemi
Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen
Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotOppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotVoiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?
Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena.
Kommenttipuheenvuoro Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena. Helsinki, toukokuu 2017. Aarresaari-verkoston Uraseurantaraportin julkistamistilaisuus. Visa Tuominen Uraseurannasta, taustaa
LisätiedotERITYISTUKEA ELÄMÄÄN
ERITYISTUKEA ELÄMÄÄN 2015-2017 Toiminta ja hyvät käytännöt Teija Karisaari-Kittilä ERTUn toiminta tiivistettynä Alkuhaastat telu lähtötilanne toiveet ja tavoitteet Toimenpiteet Koulutus kokeilut Haku Opinnoissa
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotYLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)
YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE
VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana
LisätiedotHelsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS
Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotLeena Penttinen UEF // University of Eastern Finland
Ohjaus epävarmuuksien tulevaisuudessa Tulevaisuustieto ohjauksen osana koulutus 20.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Leena Penttinen leena.m.penttinen@uef.fi
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotFSD1218 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : seurantakysely 1994
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1218 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : seurantakysely 1994 Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotYhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012
Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla
LisätiedotSUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotNuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus
Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit
LisätiedotTASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA
TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotAnna tutki: Naisen asema työelämässä
Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy
LisätiedotHyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala
Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle
LisätiedotJohtajien uramenestys liikunta-alalla naisten ja miesten näkökulmasta
Johtajien uramenestys liikunta-alalla naisten ja miesten näkökulmasta Liikunnan Suomi 100 tasa-arvostartti: Polttopisteessä tasa-arvo johtamisessa ja urilla 21.9.2017 Päivi Aalto-Nevalainen, LitM, fysioterapeutti
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotSelvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta
Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotAMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA
AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotTyö- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus
Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä
LisätiedotOhjausta ensimmäisen vuoden kandidaattiopiskelijan urasuunnitteluun. Tiina Kerola ja Susanna Reunanen, Aalto-yliopisto
Ohjausta ensimmäisen vuoden kandidaattiopiskelijan urasuunnitteluun Pienryhmäohjaus johdatus opiskeluun - kurssilla Johdatus opiskeluun kurssi - antaa valmiudet yliopisto-opiskelun käynnistymiselle ja
Lisätiedot