Perhelän alueen katu- ja vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Suunnitelmaselostus Tapio Karvonen / Ismo Häkkinen

2 (9) SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUKOHDE Tausta Suunnittelualue NYKYTILA Kadut ja liittymät Katutila sekä kaupunki- ja maisemakuva Nykyinen kunnallistekniikka Maaperä Pohjavesi LIIKENTEELLISET TARKASTELUT Arvioidut liikennemäärät 2015 ja liikenteellinen toimivuus SUUNNITELMA Katu Katuympäristö ja valaistus Vesihuolto RAKENNUSKUSTANNUKSET... 9

3 (9) 1 Suunnittelukohde 1.1 Tausta 1.2 Suunnittelualue 2 Nykytila Perhelän korttelin alueella on käynnistetty asemakaavamuutos, jossa tavoitteena on Perhelän korttelin uudistaminen liike- ja toimistorakentamisella siten, että korttelialueelle voisi tulla myös asuntoja. Rakennushanke edellyttää merkittäviä muutoksia Helsingintiellä ja Helsingintien liittymissä. Suunnittelualue rajautuu etelässä Sibeliuksenväylän ja Huvilakadun liittymään ja pohjoisessa pääradan alikulkuun. Liittyvistä kaduista muutokset koskevat Rantakadun, Yhteiskouluntien ja Mannilantien liittymäalueita. Ahomaanraitti ja Oikotie välillä Helsingintie Sibeliuksenkatu kuuluvat myös suunnittelualueeseen. 2.1 Kadut ja liittymät Nykyisellään alueen pääkatu on Helsingintie, joka muuttuu Rantakadun kohdalla etelään päin Sibeliuksenväyläksi. Se on osittain 2+2 kaistainen, yksiajoratainen katu, jonka molemmin puolin on kapeahkot kevyenliikenteenväylät. Suunnittelualueen liittymistä Rantakadun ja Mannilantien liittymät ovat nykyisellään valo-ohjatut. Oikotien suojatie on varustettu painonappisuojatievaloin. 2.2 Katutila sekä kaupunki- ja maisemakuva Suunnittelualueen katualue rajoittuu suunnittelualueen eteläosissa alueen asuinkiinteistöjen pihoihin ja pysäköintialueisiin, suunnittelualueen keskiosassa alueen liikekiinteistöjen pysäköintialueisiin ja korttelin AK-42 rakenteilla olevaan asuinrakennukseen sekä Perhelän korttelin rakennuksiin ja Pikku-Kallen puistoon. Suunnittelualueen pohjoisosassa välillä Mannilantie pääradan alikulku katualue rajoittuu rakennettuun asuintaloon ja Asemanmäen pysäköintilaitokseen. Katualue rajautuu pääosin pysäköintialueisiin, joiden takana sijaitsevat rakennukset. Paikoin tonttikohtaisen pysäköinnin ja katualueen välissä on puita, mutta avoimilla jaksoilla pysäköintialueet jäsentävät huonosti katutilaa. Asfalttipäällysteinen ajorata ja sitä reunustavat, reunakivelliset kevyen liikenteen raitit muodostavat avoimen ja leveän tilan, joka on tilana jäsentymätön ja pienilmastollisesti äärevä. Asfalttipinnoite korostaa monotonista vaikutelmaa, joten Helsingintie ei nykyisellään ole kaupunki- tai maisemakuvallisesti houkutteleva. 2.3 Nykyinen kunnallistekniikka Suunnittelualueella on rakennettu kunnallistekniikka. Kaikki suunnittelualueen kadut on rakennettu. Kadut ovat kunnoltaan osittain peruskorjattavia. Helsingintien katualueella kulkevat alueen jätevesi- ja hulevesiviemärit sekä vesijohto. Helsingintien jätevesiviemäri liittyy Rantakadun liittymän kohdalla Sibeliuksentorin suunnasta laskevaan 800 mm pääviemäriin, joka laskee Sibeliuksenväylän suuntaan meriviemäriin. Sibeliuksen väylän suunnittelualueen osuuden ja Helsingintien hulevesiviemärit johdetaan Rantakadun kautta Rantapuistoon, jossa ne purkavat Tuusulanjärveen. Helsingintiellä välillä Rantakatu - Yhteiskouluntie on valuraitainen 150 mm vesijohto, joka on saneerattu Yhteiskouluntien liittymästä pohjoiseen muoviseksi 225 millimetrin vesijohdoksi.

4 (9) 2.4 Maaperä 2.5 Pohjavesi Katualueilla sijaitsee seuraavien operaattoreiden johtoja, rakenteita ja laitteita; Fortum sähkönsiirto Oy, Fortum Power and Heat Oy, Telia Sonera Oyj, Elisa Oyj Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan rakennetulla alueella. Päällimmäisenä on täyttöjä ja rakennekerroksia noin 1 2 m paksu kerros. Täyttökerrosten alapuolelle on1 1,5 m paksu savinen kuivakuorikerrostuma. Kuivakuorikerrostuman alapuolella on Rantakadun ja Mannilantien välisellä alueella 3,5 12,5 m paksu savimuodostuma, joka ohenee Mannilantien risteysalueella. Savimuodostuman alapuolella on moreenia, jossa kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon. Mannilantien ja Helsingintien risteysalueen koillispuolella moreenimuodostuma ja kalliopinta nousevat lähelle nykyistä maanpintaa. Suunnittelualue sijaitsee osin I-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueen tunnus on Järvenpään keskusta. Pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo, joka ei ole käytössä. Pohjavesialueen raja kulkee Helsingintiessä ja alue sijoittuu kokonaisuudessaan Helsingintien itäpuolelle. 3 Liikenteelliset tarkastelut Tämän työn ohessa on tehty keskustan kehän toimivuustarkastelu (liite), jossa on selvitetty uuden maankäytön synnyttämän lisäliikennetuotoksen vaikutus Järvenpään keskusta-alueen liikenteen toimivuuteen. 3.1 Arvioidut liikennemäärät 2015 ja liikenteellinen toimivuus Järvenpäässä suoritettiin liikennelaskentoja kuudessa liittymässä perjantaina Lisäksi samalta päivältä laskettiin liikennemääriä kolmen liikennevaloliittymän ilmaisimista. Vuoden 2015 liikennetilanne on johdettu näistä määristä sekä Perhelän uuden maankäytön liikennetuotoksista. Suunnittelualueen eteläosalle Sibeliuksenväylälle on arvioitu vuoden 2015 iltahuipputuntiliikenteeksi noin ajoneuvoa tunnissa, mikä vastaa noin ajoneuvon vuorokautista kokonaiskuormitusta. Helsingintien välillä Rantakatu Mannilantie on arvioitu iltahuipputuntiliikenteeksi noin ajoneuvoa tunnissa, mikä vastaa noin ajoneuvon vuorokautista kokonaiskuormitusta. Mannilantien liittymästä pohjoiseen on Helsingintien arvioitu iltahuipputuntiliikenne noin ajoneuvoa tunnissa, mikä vastaa noin ajoneuvon vuorokautista kokonaiskuormitusta. Suunnittelualueen vilkkain liittymä on Rantakadun liittymä, jossa on voimakas Rantakadulle ja Rantakadulta Sibeliuksenväylälle kääntyvä liikennevirta. Toimivuustarkastelun perusteella liittymän toimivuus on hyvä eikä merkittäviä viivytyksiä synny. Viivytykset ovat vuoden 2015 tilanteessa suurimmalla osalla katuverkkoa vähäisiä. Eniten kuormittuvat Vanhankyläntien/Rantakadun ja Kartanontien/Helsingintien liittymät. Mannilantien ja Alankotien liittymissä sivusuuntien viivytykset kasvavat, mutta liikennemäärät näillä suunnilla ovat vähäisiä. Pääsuunnista eniten kuormittuu Rantakadulta vasemmalle Vanhankyläntielle kääntyvien kaista.

5 (9) 4 Suunnitelma 4.1 Katu Helsingintien poikkileikkaus on 1+1 kaistainen keskikorokkeella erotettu kaksiajoratainen katu, jonka molemmin puolin on 4 metriä leveät kevyenliikenteenväylät. Helsingintien liittymät Rantakadulle, Yhteiskouluntielle ja Mannilantielle ovat kiertoliittymiä. Kuva 2. Poikkileikkaus pl 850 Kuva 3. Poikkileikkaus pl 1000

6 (9) Rantakadun Kiertoliittymä on muodoltaan ns. Turbiiniliittymä ja siinä on Sibeliuksenväylältä tultaessa kaksi kaistaa, joista toinen ohjautuu suoraan Helsingintielle ja toinen kääntyy Rantakadulle. Rantakadun suunnasta on myös kaksi kaistaa, joista toinen kääntyy Helsingintielle ja toinen Sibeliuksenväylälle. Helsingintien suunnasta tultaessa kiertoliittymässä on yksi tulokaista, josta voi ajaa sekä Rantakadulle että Sibeliuksenväylälle. Kuva 4. Rantakadun kiertoliittymä Yhteiskouluntien kiertoliittymä on yksikaistainen kiertoliittymä, josta on myös liittymähaara suunnitteilla olevaan Perhelän korttelin pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksen liikenne on erotettu Ahomaanraitin kevyestä liikenteestä pollarein. Yhteiskouluntien kiertoliittymä on mitoitettu siten että tulevan Perhelän korttelin huoltoliikenteen jakeluautot pystyvät tekemään U-käännöksen kiertoliittymässä. Kuva 5. Yhteiskouluntien kiertoliittymä

7 (9) Mannilantien kiertoliittymä on yksikaistainen kiertoliittymä, jossa Helsingintieltä etelästä Mannilantielle itään käännyttäessä on kääntyvä kaista kiertoliittymän ohi. Kuva 6. Mannilantien kiertoliittymä Helsingintiellä kadunvarsipysäköintiä on valtion virastotalon edessä (Pikku-Kallen puiston kohdalla) sekä Mannilantien ja pääradan alikulun välisellä katuosuudella kadun koillisreunassa. Kadunvarsipysäköinti on toteutettu yhtenäisin pysäköintitaskuin (ks kuva Poikkileikkaus pl 1000). Helsingintien alueen pysäköinti pyritään tulevaisuudessa järjestämään pääosin Perhelän kortteliin tulevaan pysäköintilaitokseen. Helsingintiellä on kaksi linja-autopysäkkiä. Pohjoissuunnan pysäkki on lähes nykyisellä paikalla Hesburgerin tontin kohdalla. Eteläsuunnan linja-autopysäkki on siirretty Perhelän korttelin kohdalle. Pysäkin odotustila integroidaan Perhelän korttelin uuden rakennuksen yhteyteen. Linja-autopysäkit on suunniteltu ajoratapysäkeiksi. Rantakadun linja-autopysäkit säilyvät nykyisillä paikoillaan. Rantakadulle, Yhteiskouluntielle ja Mannilantielle suunnitellut kunnostustyöt liittyvät esitettyjen kiertoliittymien parantamiseen. Kadut kuivatetaan nykyisiin hulevesiviemäreihin tukeutuen. Osa Helsingintien hulevesistä johdetaan kasteluvedeksi kadun välikaistalle oleville istutuksille. 4.2 Katuympäristö ja valaistus Helsingintien katuympäristön rakentamisessa käytetään laadukkaita, elinkaareltaan edullisia materiaaleja ja kalusteita. Istutusrakenteiden suunnittelussa tavoitteena on elinvoimainen ja kestävä kasvillisuus. Yleisvalaistuksessa ts. valaisintyypin, pylväiden ja niiden sinisen värityksen osalta noudatetaan Järvenpään keskustan periaatteita. Reunakivenä käytetään graniittista viistekiveä sekä ajoradan ja kevyenliikenteen erotuskaista päällystetään luonnonkivellä. Luonnonkiveä käytetään myös kiertoliittymien yliajettavilla kiertotilan kavennuksissa, keskiössä, saarekkeissa ja erotuskaistoilla. Linja-autopysäkit betonikivetään. Lisäksi betonikiveä käytetään taskupysäköintipaikoilla siten, että puuistutusten yhteydessä käytetään ns. nurmikiveä ja muutoin tavanomaista sauvakiveä. Nurmikivi toimii vettä läpäisevänä pinta ja lisäksi sen alle

8 (9) asennettava kantava kasvualusta toimii puiden juuristotilana. Pysäköintiruudut osoitetaan luonnonkivisillä raidoilla. Helsingintien ajoratojen väliselle keskikaistalle istutetaan puurivi, jonka alusta kylvetään nurmelle. Lisäksi puita istutetaan katutilan reunalle siellä, missä se on mahdollista. Kivetyillä alueilla riittävä kasvualustatilavuus rakennetaan käyttämällä kantavaa kasvualustaa. Kantava kasvualusta ilmastoidaan ja kosteutetaan sitä varten kiveykseen asennettavilla ilmastointikapseleilla. Olemassa oleva puusto säilytetään, mikäli se on hyväkuntoista. Huonokuntoiset puut poistetaan ja niiden tilalle istutetaan mahdollisuuksien mukaan uusi runkotaimi. Tonttien puolella olevat puut pyritään säilyttämään. Kunkin kiertoliittymän keskelle on suunniteltu yksilöllinen katuympäristöaihe. Myös valaistusta käytetään korostamaan kiertoliittymiä sellaisina ratkaisuina, että ne kestävät hyvin koneellista ylläpitoa ja satunnaista ilkivaltaa. Rantakadun kiertoliittymän keskiöön on suunniteltu kupolin muotoinen pensasistutus, jota korostetaan pimeänä vuoden aikana istutusten ympärille asennettavalla erikoisvalaistuksella. Lisäksi matalahkojen pensaiden keskelle istutetaan näyttävä yksittäispuu, joka kohdevalaistaan. Ks. kuva 4. Yhteiskouluntien kiertoliittymän keskiöön on suunniteltu veistoksellinen koroke, jonka keskellä on luonnonkivisommitelma. Kivien keskellä on tulen loimotusta simuloiva erikoisvalaistus, joka heijastuu dramaattisesti ympäröiviin kiviin. Ks. kuva 5. Mannilantien kiertoliittymässä matalat pensasryhmät jäsennellään niiden väliin sommitelluilla sektoreilla, jotka katetaan valkoisella singelillä, joka on käytännössä lajiteltua sepeliä. Singeliin asennetaan lisäksi puolittain maahan upotettuja, mustia luonnonkiviä. Singelinpinta erikoisvalaistaan pimeänä vuodenaikana hohtavana valkoisena siten, että se muodostaa syvän kontrastin tummanpuhuville maakiville. Ks. kuva 6. Lisäksi kiertoliittymien yhteydessä ajoradalle asennetaan liikennettä ohjaavia nupukiviraitoja. Oikotie betonikivetään välillä Helsingintie - tori. Ahomaanraitin liikennöitävät vyöhykkeet betonikivetään, mutta puurivin alle asennetaan luonnonkiveys. Siinä on betonikiveystä parempi ilmanvaihto ja kosteuden läpäisevyys, mikä on kantavan kasvualustan kannalta suotavaa. Kadulla olevat huonokasvuiset puut poistetaan ja korvataan uusilla runkotaimilla, joiden menestyminen varmistetaan asianmukaisella istutusrakenteella. Puiden väleihin asennetaan pyörätelineitä siten, että puurivin kummallakin puolella säilytetään kevyen liikenteen käytössä oleva ja talvikunnossa pidettävä vapaa tila. Pikku-Kallen puiston kohdalla uusi katukiveys liitetään olemassa olevaan kiveykseen siten, että virastotalon edusta käsitellään aukiomaisena tilana. Puistossa oleva kaareva graniittipenkki siirretään lähemmäksi virastotalon kulmaa rajaamaan olemassa oleva istutusalue kevyen liikenteen raitista. Huonokuntoiset puut ja niiden alla olevat pensasistutukset uusitaan. Ks. kuva 6. Suojatiet toteutetaan Järvenpään suojatieohjeiden mukaisesti esteettöminä käyttäen ajoradan reunassa 4 cm viistekiveä ja sen takana vaaleaa, pintaprofiloitua huomiolaattaa. Myös linja-autopysäkkien odotustilat kivetään tummalla betonikivellä ja reunakiven viereen asennetaan vastaavasta materiaalista vaaleampi huomioraita. Oikotien suojatien ja Yhteiskouluntien kiertoliittymän suojateiden kohdalle ja Oikotien kevyenliikenteen väylälle asennetaan luonnonkiviset huomiokiveykset ja -raidat.

9 (9) 4.3 Vesihuolto Kuva 7. Oikotien suojatie. Suunnittelualueelle ei asenneta erikseen istuimia linja-autopysäkin katoksen vakiovarustetta lukuun ottamatta. Istuimen virkaa toimittavat Pikku-Kallen puistossa ts. virastotalon edustalla olemassa olevat ja Hesburgerin linja-autopysäkin reunalle asennettavat graniittikivipaadet. Pikku-Kallen puistoon ja Ahomaanraitille asennetaan vapaasti seisovat roska-astiat. Lisäksi kunkin linja-autopysäkin varusteisiin varusteihin sisältyy roska-astia. Suunnittelualueella on rakennettu vesihuolto. Viettoviemäreiden (jäte- ja hulevesi) nykyinen kapasiteetti riittää uuden maankäytön tuomalle lisäkuormalle. Helsingintien välin Rantakatu Oikotie nykyinen valuraitainen 150 mm:n vesijohto korvataan uudella 225 mm:n putkella. Perhelän korttelin kohdalla siirretään nykyinen 800 mm:n hulevesilinja ajoradalle. Rantakadun kiertoliittymässä ja Oikotien suojatien kohdalla siirretään jäte- ja hulevesikaivoja pois uusien reunakivilinjojen alta.

10 (9) Helsingintien keskikorokkeelle istutettavia puita varten on suunniteltu ns. luonnonmukainen itsekastelujärjestelmä. Osa Helsingintien hulevedestä ohjataan hulevesikaivon kautta keskikorokkeen puuistutusten kasvualustaan. Järjestelmä varustetaan ylivuotoputkella; kasvualustaan imeytymätön ylimääräinen kasteluvesi ohjataan hulevesiverkkoon. Helsingintien pohjoisreunalla, Oikotien ja Ahomaanraitin välissä olevan kevyen liikenteen raitin alle asennetaan kantava kasvualusta, mikä parantaa tontin puolella kasvavan puurivin menestymismahdollisuuksia. Kuva 8. Kastelujärjestelmän toimintaperiaate. 5 Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset on arvioitu seuraavasti (tammikuu 2012, ALV 0%) Katurakennus Ympäristörakentaminen Vesihuolto Yhteensä