Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 1/ 2016

Transkriptio

1 Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 1/ 2016

2 Puheenjohtajan kynästä Luet vuoden 2016 ensimmäistä Simppupostia. Löydät varmasti mielenkiintoisia juttuja, hyviä lukuhetkiä. Vuoden 2016 hallitus on täysillä hoitamassa seuran asioita, koko hallituksen puolesta kiitokset vastuusta. Viime vuoden lopulla suoritettu jäsenkysely tuotti kiitettävän määrän vastauksia, kiitoksia niistä. Palautteen perusteella seuran toimintaan ollaan yleisesti tyytyväisiä. Mukana oli myös hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä ja uusia ideoita. Säännöllisten viikkosukellusten puuttuminen nousi vahvasti esille. Hallitus yrittää parhaansa mukaan saada uusia asioita toteutettua, mutta esim. sukellusten järjestämiseen toivotaan muunkin jäsenistön vahvaa panosta. Toivottavasti myös jatkossa saadaan vastauksia, niin pystymään pitämään seuran toiminta jäsenistöä kiinnostavana. Norppa ja kuuttikyselyyn ei valitettavasti tullut niin hyvin vastauksia. Mutta saatujen vastausten perusteella norppaharjoituksia on jo pystytty parantamaan. Hyvää palautetta saatiin heti seuraavan hallikerran jälkeen. Loistava esimerkki siitä, miten jäsenkyselyllä saadaan edistystä aikaan. Tässä numerossa Uuden hallituksen esittely Jäsenkyselyn tuloksia Koulutustarjontaa Norppien uusi harjoitusohjelma Vapaasukellus ja allasharjoitukset 2016 on Sukeltajaliiton 60 v juhlavuosi. Käykää liiton sivuilta katsomassa mitä kaikkea tapahtuu juhlavuoden kunniaksi. Juhlavuosi kannattaa myös mainita kun mainostatte seuran peruskurssia lajista kiinnostuneille. Avantokelit ovat nyt kohdillaan, kannattaa käyttää mahdollisuus ja nauttia kirkkaista sukelluksista. Tavoite voisi olla tutustua jääsukelluksen turvallisuusohjeisiin ja suorittaa ainakin yksi jääsukellus ennen kevättä. Seuraava jääsukellus on muuten huomenna lauantaina. Marko SIMPPUPOSTI Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti Julkaisija: Sukellusseura Simppu ry Päätoimittaja: Olli Pekka Juhantila simppu@simppu.net Puheenjohtaja: Marko Niinistö puheenjohtaja@simppu.net Kansikuva: Nummijärvestä löytyy sentään vielä muutama rapu. Kuvaaja Oskari Sundholm.

3 Norpat keväällä ja kesällä 2016 Norpille, kuuteille ja heidän vanhemmilleen tehdyn jäsenkyselyn perusteella on harjoitusten aikatauluja, rakennetta ja sisältöä muutettu. Kuuttien vanhemmat ja ryhmään 2 saapuvat norpat sekä hylkeet merkitsevät itse uimahallin aulassa olevaan listaan harjoituksiin osallistumisensa. Norpparyhmälle 1 pidetään nimenhuuto entiseen tapaan harjoituksen alussa. Harjoitusten sujuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kaikki saapuvat paikalle ajoissa. Norpparyhmä 1 harjoittelee klo 17: , norpparyhmä 2 ja hylkeet klo 18:45 19:40. Kuuttien ensimmäinen ryhmä harjoittelee klo 17:35 18:15 lastenaltaassa, toinen kuuttiryhmä harjoittelee terapia altaassa klo 18:15 19:00. Kesällä on luvassa kaksi nuorille suunnattua avovesiretkeä Nummijärvelle ja Agonukselle Kasnäsiin. Molempien yhteydessä on ohjelmaa myös aikuisille Simpuille, joten samalla pääsee seuraamaan laitesukeltajien toimintaa. Heinäkuussa leirille Norppaleirejä järjestetään kaksi. Ensimmäinen alkaa keskiviikkona ja päättyy torstaina Toinen on vuorossa heti perään Hylkeiden oma laitesukellusleiri on vuorossa viikonloppuna Ne hylkeet, jotka eivät ole suorittaneet laitesukelluskurssia, voivat tulla mukaan viikonlopuksi tai osallistua norppaleirille. Molemmilla järjestetään kaikille halukkaille myös mahdollisuus kokeilla laitesukellusta merellä. Ilmoittautuminen leireille tapahtuu seuran nettisivujen kautta. Ilmoittautumislinkki avataan toukokuussa, mutta leirin ajankohta kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt.

4 Ajankohtaista Venemessut sukeltajaliiton räpyläuintivaliokunta, Tampereen Urheilusukeltajat ja Uimaseura Kangasalan Kuohu ry. Pohjois Euroopan suurin veneilytapahtuma Vene 16 Båt järjestetään Helsingin Messukeskuksessa Veneilyn ja vesielämän suurtapahtumassa on nähtävillä yhdellä kertaa koko venealan sekä kaikenlaista veneilyharrastuksiin ja vesielämään liittyvää. Hylkyseminaari Ruotsalainen luolasukelluksen huippunimi Rickhard Lundberg kertoo sukeltamisesta Bergslagenin alueen luolissa. Tilaisuus on englanninkielinen ja sinne on vapaa pääsy. Sukeltajaliitto 60 vuotta Sukellusseurojen kattojärjestö, sukeltajaliitto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlavuoteen sisältyy useita tapahtumia. Varsinainen 60 vuotisjuhla on liiton syyskokouksen yhteydessä Vapaasukelluksen MM Vapaasukelluksen allaslajien MMkilpailut pidetään Impivaaran uimahallissa Turussa Melqqu 2016 Lauantaina on venemessujen seminaariohjelmassa vuorossa vuoden 2016 hylkysukellusseminaari. Luvassa on muun muassa tietoa uusimmista Itämeren hylkylöydöistä. Järjestäjien Facebook sivulta löytyy yksityiskohtainen ohjelma. Luolasukellustapahtuma Tampereen Urheilusukeltajat järjestää yhdessä Urheilusukeltajien ja Sukeltajaliiton kanssa klo 18 alkaen luolasukellusillan ravintola Cantina Westissa Helsingissä. Räpyläuintia Räpyläuinnin avoimet kansainväliset FINNISH OPEN kilpailut Tampereella Järjestelyistä huolehtivat Nuorten sukellusleiri Melqqu 2016 Lopen Räyskälässä kesäkuuta nimellä. Leirille ovat tervetulleita yli 12 vuotiaat sukeltajat, joilla on vähintään perustason laite tai snorkkelisukelluskortti. Kolmipäiväiselle leirille voidaan ottaa 16 laitesukeltajaa ja 6 snorkkelisukeltajaa, jotka voivat olla iältään vuotiaita (syntymävuodet ). Laite ja snorkkelisukeltajien keskinäistä määrää voidaan tarvittaessa muuttaa kysynnän mukaan. Sukellukset tapahtuvat kolmen päivän aikana Iso Melkuttimella, joka on Räyskälän lentokentän lähistöllä sijaitseva kirkasvetinen erämaajärvi.

5 Tavoitteena on tehdä leirin aikana viisi sukellusta. Leirin hinta laitesukeltajilta on 95 euroa ja snorkkelisukeltajilta 80 euroa. Lisää tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta qu2016/ Saimaan järvileiri Itä Suomen sukellusseurat järjestävät sukellusleirin Punkaharju Kitee alueella Saimaan vesistön kirkkaimmilla sukelluskohteilla. Tapahtumat ovat pääasiassa Puru ja Pihlajaveden sekä Valkiajärven alueilla. Leirialue on norpan kotivesistössä, joten tarkkasilmäisenä voit nähdä myös itse Nestorin kivellä lepäämässä tai saatat törmätä siihen tervehtimässä sinua veden alla. Voit valita päivittäin mihin osallistut. Voit osallistua leirille yhden tai useamman päivän ajaksi. Järjestäjät hoitavat vesikuljetukset, hengityskaasut, turvallisen sukellusympäristön ja ohjatut sukellukset sekä majoitustilaa. Lisää tietoa leiristä löytyy netistä /12957/12957.html tai Sukelluspäivä on yhteisöllinen sukelluspäivä Helsingissä. Päivä huipentuu illanviettoon Suomenlinnassa. Ilmoittautumiset tapahtumaan tehdään liiton nettisivuilla olevan kalenterin kautta Kesällä Viroon Kesäkuussa Viron Saarenmaalle järjestettävällä reissulla on vielä pari paikkaa vapaana. Reissun ensimmäiset sukellukset tehdään Rummussa. Sukelluksia tehdään niin Rummun louhoksella kuin Saarenmaallakin. Reissuun lähdetään torstaina 9.6 ja takaisin tullaan sunnuntaina Sukelluskeskus Barrakuudan tarjoaman paketin hinta on 380 / henkilö. Se sisältää Ilmatäytöt, sinkkupullot, kuljetus Saarenmaalla satamaan ja majoituspaikan välillä, täyshoito, ruoka (juomat erikseen), kaikki sukellukset, saunailta, Barbeque juhlat. Hintaan ei sisälly laivalippuja Helsinki Tallinna Helsinki. Lisätietoja reissusta saa Mika Böösiltä tai mpboos@gmail.com. Syksyllä Norjaan Syksyksi on suunnitteilla sukellusmatka Norjan kirkkaisiin ja kiinnostaviin vuonoihin, tarkemmin Narvikin seudulle. Tarkka ajankohta on vielä päättämättä, mutta reissu ajoittuu joka tapauksessa lokakuulle aikaan, jolloin Agonus on jälleen nostettu talveksi telakalle. Mukaan mahtuu noin kymmenen sukeltajaa. Lisätietoja reissusta saa Vesa Reunaselta tai vesa.reunanen@gmail.com. Tarkempaa tietoa retken kohteista ja aikataulusta sekä kustannuksista on luvassa kevään kuluessa. Uimahallivuorot Viikolla 7, eli sunnuntaina ei ole uimahallivuoroa. Kevätkokous Seuran kevätkokous järjestetään klo 19 pumppuhuoneella. Kokouskutsu, esityslista ja muut kokousasiakirjat lähetetään noin kaksi viikkoa ennen kokousta. Uutisia ja ajankohtaista tietoa tapahtumista löydät myös Simppujen Facebook sivulta

6 Seuran hallitus ja toimihenkilöt 2016 Syyskokouksessa valittiin seuralle uusia hallituksen jäseniä. Marko Niinistö jatkaa seuran puheenjohtajana. Uusina jäseninä hallitukseen tulivat valituiksi Veera Luhtala sekä aikaisemmin varajäsenenä ollut Jarmo Ihander. Uusi henkilö hallituksessa on myös varajäseneksi valittu Jesse Böös. Seuran sääntöjen mukaan hallituksen tehtäviä ovat: Panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset, johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa, pitää jäsenluetteloa, hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta, laatia ja esittää yhdistyksen kokoukselle vahvistettavaksi vuosikertomus ja tilinpäätös, laatia yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, kutsua koolle yhdistyksen kokoukset sekä valmistella kokoukselle esitettävät asiat, toimittaa tarpeelliset tiedot yhdistyksen jäsenille, hyväksyä ja erottaa jäsenet, päättää yhdistyksen ansiomerkkien ym. huomionosoitusten myöntämisestä ja muiden kunnia ja ansiomerkkien esittämisestä, ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii, luovuttaa tarvittavat asiakirjat toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta ja hoitaa muut esille tulevat yhdistyksen asiat sekä nimetä tarpeelliseksi katsomansa jaokset avukseen valmistelemaan ja hoitaaan edellä mainittuja tehtäviä. Ehdotuksia seuran toiminnan kehittämiseksi, aloitteita, ideoita ja asioita hallituksen käsiteltäväksi voi toimittaa kenen tahansa hallituksen jäsenen kautta. Hallitus kokoontuu yleensä parin kuukauden välein, mutta jos hoidettavia asioita tulee eteen, saadaan hallitus tarvittaessa koolle hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Puheenjohtaja Marko Niinistö Simppu vuodesta 1997 Hallituksessa ja 2014 Puheenjohtaja sekä 2015 Laitesukelluskouluttaja, IANTD Recreational Trimix sukeltaja Sähköposti: Varapuheenjohtaja Timo Karjalainen Simppu vuodesta 1993 Hallituksessa , ja 2015 P3 sukeltaja Sihteeri Olli Pekka Juhantila Simppu vuodesta 2004 Hallituksessa vuodesta 2008 Laitesukelluskouluttaja, norppaohjaaja Sähköposti: Norppavastaava Jarmo Ihander Simppu vuodesta 2014

7 Norppaohjaaja vuodesta 2012 Hallituksessa vuodesta 2015 P2 sukeltaja Sähköposti: Hallituksen jäsen Antti Jalava Hallituksen varajäsen Jesse Böös Rahastonhoitaja Veera Luhtala Simppu vuodesta 2013 Hallituksessa vuodesta 2015 P2 sukeltaja Simppu vuodesta 2009 Hallituksessa vuodesta 2016 P3 sukeltaja Simppu vuodesta 2012 Hallituksessa vuodesta 2016 P2 sukeltaja, SSI Deep Diver Sähköposti: Hallituksen varajäsen Janne Torkkel Koulutusvastaavana vuonna 2016 toimii Mika Böös, joka on aikaisemmin ollut mukana myös seuran hallituksessa ja toiminut useita vuosia kalustovastaavana ja laitesukelluskouluttajana. Kalustovastaava Retu Niemi Simppu vuodesta 1992 Hallituksessa vuodesta 2013 P3 sukeltaja Simppu vuodesta 2009 Hallituksessa vuodesta 2015 P2 sukeltaja Simppu vuodesta 2009 Hallituksessa Laitesukelluskouluttaja, ensiapukouluttaja, IANTD Recreational Trimix sukeltaja Sähköposti:

8 Hallituksen päätöksiä Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin seuran varapuheenjohtajaksi Timo Karjalainen, sihteeriksi Olli Pekka Juhantila, rahastonhoitajaksi Veera Luhtala, kalustovastaavaksi Retu Niemi, norppavastaavaksi Jarmo Ihander ja koulutusvastaavaksi Mika Böös. Viestintäsuunnitelman osalta päätettiin pitäytyä pääsääntöisesti sähköisessä tiedottamisessa. Simppupostin julkaiseminen jatkuu myös tänä vuonna, muutoin viestintään käytetään sähköpostia, nettisivuja ja facebookia. Ainoastaan yhdistyksen kokouskutsut ja jäsenmaksulaskut lähetetään kirjepostissa niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite ei ole seuran tiedossa. Hallitus seuraa yhdistyksen taloudellista tilannetta kuukausittain kuten aikaisempinakin vuosina. Kaluston kevätkunnostukseen on varattu talousarviossa yhteensä 8000 euroa. Isoin korjaus on Agonuksen turboahtimen kunnostus. Lisäksi päätettiin hankkia Agonukselle uusi tehokkaampi kompressori. Seuran sääntöjen mukaisesti kevätkokous on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä. Kokouspäivämääräksi sovittiin Paikka on pumppuhuone ja kokous alkaa klo 19. Ennen joulua tehdyn jäsenkyselyn perusteella todettiin, että tarvetta suuremmille muutoksille toimintaan ei ole. Viikkosukellukset kaipaavat uusia kohteita ja vetäjiä ainakin yksi viikkosukellus tehdään Agonuksella Kasnäsistä. Lisäksi järjestetään toukokuussa hallikauden päättäjäiset ja avovesikauden avajaiset Nummijärvellä. Norpille ja kuuteille tehdyn kyselyn johdosta toimintaan on jo toteutettu joukko uudistuksia, joita on esitelty tarkemmin norppien kevään ja kesän harjoitusohjelman yhteydessä. Suurin osa simpuista on maksanut jäsenmaksunsa ajoissa. Niille, joiden maksu oli edelleen maksamatta 13.1., on lähetetty muistutuskirje. Siinä on mukana syyskokouksessa sovittu 10 euron perintäkulu. Eräpäivä on Perhealennusten osalta linjattiin, että 50 % alennuksen voi saada vain liittymismaksusta ja se voidaan myöntää Simppujen jäsenten lapsille. Suoja alueluvat haetaan kaikille jäsenmaksunsa viimeistään ensimmäisen maksumuistutuksen eräpäivään mennessä maksaneille laitesukelluskortillisille jäsenille Sotamuseon sukelluslupa Ladogalle haetaan niille jäsenmaksunsa viimeistään ensimmäisen maksumuistutuksen eräpäivään mennessä maksaneille simpuille, joilla on vähintään CMAS P3 laitesukelluskortti tai jonkin muun laitesukelluskoulutusjärjestön myöntämä syväsukelluskortti, joka oikeuttaa yli 30 metrin syvyisille sukelluksille. Agonuksen Kasnäsiin siirron aikaan osallistutaan mahdollisesti silloin järjestettävään suuronnettomuusharjoitukseen. Keväällä järjestetään yhdessä ulkopuolisen kouluttajan kanssa tekniikkasukelluskurssi pyritään järjestämään erillinen naispuolisille sukeltajille suunnattu ladies only viikonloppureissu Uusia jäseniä Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi ovat liittyneet Martti Kuivanen, Aleksi Laiho, Laura Lehtonen, Nuutti Pihakivi, Jari Pullinen ja Jari Vienonen. Jari Pullinen on PADI OWD sukeltaja, muut uudet jäsenet osallistuivat seuran järjestämälle laitesukelluksen peruskurssille viime kesänä. Seurasta on eronnut vuoden lopussa kolme varsinaista jäsentä. Kuka tässä sukeltaa? Edellisessä Simppupostissa kyseltiin kuvan sukeltajien henkilöllisyyttä. Vielä ei kukaan ole tunnistanut itseään tai sukelluskaveriaan. Kuva on Perttelin kunnan esitteestä ja kaikesta päätellen otettu joskus 80 luvun alkupuolella. Jos tunnistat kuvan sukeltajat, anna heidät ilmi sähköpostiosoitteeseen sihteeri@simppu.net

9 Jäsenkysely Ennen joulua kyselimme jäseniltä palautetta seuran toiminnasta sekä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Aikuisjäsenille suunnattuun kyselyyn saatiin kaikkiaan 38 vastausta, mikä on varsin hyvä saavutus lähes neljännes kaikista jäsenistämme vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella voidaan todeta, että jäsenet ovat varsin tyytyväisiä sekä seuran toiminnan sisältöön että sen laatuun. Tosin parannus ja muutosehdotuksiakin saatiin. Sukellusturvallisuuden ja tiedottamisen koettiin kaipaavan parannuksia, pumppuhuoneen avainkäytäntöön toivottiin parannuksia ja Agonuksen purjehduskautta ehdotettiin pidennettäväksi. Kaikille avointa uppopalloiltaa, yhteisiä sukellusretkiä naapuriseurojen kanssa, viikonloppureissuja muualle Suomeen, tekniikkasukellusjaoksen perustamista ja vierailuja esim. museoihin toivottiin myös. Nettisivulle ehdotettiin listaa sisävesien sukelluskohteista ja Instagramiin simppujen omaa kuvapankkia. Positiivisena koettiin niin jäsenlehti Simppuposti, Novemberfest kuin nuorisotoimintakin. Se, mitä palveluita seuralta toivotaan ja millaisia sukellusaiheisia te toja toivotaan järjestettävän, näkyy sivun alalaidassa olevista kaavioista. Jäsenistön tyytyväisyyttä seuran palveluihin mitattiin asteikolla yhdestä kymmeneen. Parantamisen varaa on erityisesti viikkosukellustoiminnassa ja Facebook viestinnässä. Uusina toimintamuotoina ehdotettiin lyhyempien merelle suuntautuvien sukellusretkien järjestämistä esimerkiksi päiväretket kumiveneellä. Myös merien suojelun teemaan liittyvät tapahtumat ja vapaamuotoisiin sauna ja sukellustapahtumiin osallistuminen kiinnostaisivat. Norppakysely Norpille ja heidän vanhemmilleen tehtiin oma kysely, johon vastauksia saatiin valitettavan vähän. Kuuttitoiminta arvioitiin asteikolla 1 10 tasolle 9. Norppatoiminnan arvosanaksi muodostui 8. Ohjaajien toivottiin osallistuvan aktiivisemmin harjoitusten tekemiseen ja antavan enemmän palautetta suorituksista. Toivottiin myös monipuolisempia, haastavampia ja ennenkaikkea sisällöltään uudenlaisia harjoituksia. Positiivista palautetta saivat niin ohjaajien asenne kuin osaaminenkin.

10 Vuonna 2016 on tarjolla laaja kirjo koulutuksia Tänäkin vuonna on tarjolla runsaasti erilaisia sukelluskoulutuksia. Tarkempaa tietoa niistä löytyy nettisivujen koulutusosiosta, joka on osoitteessa: Koulutuksiin voi ilmoittautua ja niistä voi kysellä lisää koulutusvastaava Mika Böösiltä. Mikan tavoittaa numerosta tai sähköpostiosoiteesta Laitesukelluksen peruskurssi Peruskursseja järjestetään kaksi. Ensimmäinen alkaa huhtikuun 19. päivä. Avovesileiri on vuorossa viikkoa ennen juhannusta, eli Toinen kurssi on vuorossa elokuun puolivälissä. Avovesileiri on syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Laitesukelluksen jatkokurssi Jatkokurssin teoriakoulutus on elokuussa. Päivät sovitaan ilmoittautuneiden kesken. Avovesileiri on samaan aikaan syksyn peruskurssin kanssa eli Laitesukelluksen jatkokurssin pääsyvaatimuksena on CMAS P1 tai NAUI Scuba Diver kortti, tai muun vastaavan koulutusjärjestön perustason laitesukelluskortti. Kurssi koostuu noin 10 tunnista teoriaa ja vähintään 6 avovesisukelluksesta. Kurssilla syvennetään peruskurssilla opittuja tietoja ja harjoitellaan taitoja niin, että sukeltaja pystyy suunnittelemaan ja tekemään syvempiä sukelluksia turvallisesti. Laitesukelluksen jatkokurssi antaa valmiudet sukeltaa metrin syvyydessä. Sukeltajaliiton koulutusohjelman mukainen laitesukelluksen jatkokurssi täyttää kansainvälisesti sekä CMAS P2 että NAUI Advanced Scuba Diver koulutusstandardin vaatimukset. Kuivapukusukellus Kuivapukusukelluskoulutusta on tarjolla toukokuuna aikana. Kuivapukukurssi antaa perusteet oman puvun hankkimiselle sekä perehdyttää sukeltajan kuivapuvulla sukeltamisen yleisperiaatteisiin ja antaa hänelle perusvalmiudet yleisimpien kuivapuvulla sukeltamisen riskien ennaltaehkäisyyn. Koulutukseen sisältyy teoriaopetusta, allasharjoituksia ja avovesiharjoituksia. Koko kurssin laajuus on 7 teoriaoppituntia, 1 2 allasharjoitusta ja 3 avovesisukellusta. Koulutuksesta voidaan myös suorittaa soveltuvia osia esimerkiksi avovesi tai allasharjoituksia kuivapukusukellustaitojen kartuttamiseksi. Kuivapukusukelluksen käytännön harjoitteita voidaan helposti sisällyttää viikkosukelluksiin Jääsukellus Helmikuussa on vuorossa jääsukelluskurssi. Päivämäärä riippuu säätilasta. Kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä koulutusvastaavaan. Kurssi antaa valmiudet sukeltaa jäätävissä olosuhteissa, kurssin suorittanut saa halutessaan jääsukeltaja kortin sekä merkinnän kurssin suorittamisesta oppilaskorttiinsa, kurssi sisältää 2h teoriaa sekä 1 2 ohjattua sukellusta jään alla Nitrox kurssi Nitrox kurssi on vuorossa maalis

11 kuussa. Tarkka ajankohta sovitaan ilmoittautuneiden kesken. Nitrox sukeltamisessa käytetään normaalin paineilman sijasta tavallista enemmän happea sisältävää kaasuseosta. Nitroksilla ei voi sukeltaa yhtä syvälle kuin paineilmalla, mutta nitroksi mahdollistaa matalissa sukelluksissa sukellusaikojen turvallisen pidentämisen. Pääsyvaatimus P1 tai vastaava perustason laitesukelluskoulutus. Trimix kurssi Järjestämme yhdessä Deep Stop Oy:n kanssa Trimix sukelluskurssin Järjestettävä kurssi on osallistujien lähtötasosta riippuen joko IANTD recreational trimix tai/ja advanced recreational trimix. Trimix sukel luksessa typpeä korvataan heliumilla, mikä lisää syvempien sukellusten turvallisuutta. Recreational trimix kurssin hinta on 350 euroa ja advanved recreational trimix kurssin n. 450 euroa. Molempiin lisätään koulutuksessa käytettävän heliumin kustannukset ja normaalin viikonloppureissun hinta. Lisätietoja saa ja ilmoittatutua voi Vesa Reunaselle Sukellusvarusteiden huolto Koulutuksessa perehdytään niihin huoltotoimenpiteisiin, jotka jokainen voi itse tehdä sukellusvarusteilleen. Käsittelyssä ovat regulaattorit, säiliöt, tasapainotusliivit, puvut, tietokoneet ja perusvälineet. Diving in Finland ja takaisin veteen Diving in Finland on tarkoitettu sukeltajille, jotka ovat suorittaneet laitesukelluskurssin Suomen ulkopuolella. Kurssilla perehdytään sukellusolosuhteisiin Suomessa; tarkastellaan etelän lämpimissä ja kirkkaissa vesissä sukeltamisen eroa sukeltamiseen Suomessa; tutustutaan Suomen olosuhteissa tarvittaviin sukellusvarusteisiin; tutustutaan hylkysukelluksen perusteisiin ja tutustutaan lähialueemme sukelluskohteisiin; kerrataan laitesukeltamiseen liittyvää teoriaa; sekä tutustutaan Sukellusseura Simpun ja Sukeltajaliiton toimintaan. Lisäksi tehdään viikonlopun retken aikana neljä sukellusta. Takaisin veteen on tarkoitettu niille Simpuille, joilla on pitempi tauko sukellusharrastuksessa. Teoriakoulutuksessa kerrataan keskeisimmät laitesukelluksen teoria asiat. Avovesiharjoituksissa sukelletaan kouluttajan parina ja kerrataan käytännön sukellustaitoja. Koulutus koostuu kahdesta osasta: 1 pv teoriakoulutus ja viikonlopun reissu Agonuksella. Molempien koulutusten avovesileiri on samaan aikaan kevään peruskurssin kanssa eli Merenkulku Merenkulun perusteita ja Agonuksen sekä kumiveneen käsittelyä pääsee opiskelemaan kevään aikana. Koulutuksessa käsitellään merenkulun perusteita, kuten: merimerkkijärjestelmä; merikartat ja karttanavigointi, koordinaatit; väistämissäännöt; kulkuvalot ja valotunnukset; tutkanavigointi; kone, kaasu ja sähkö järjestelmät; VHF:n käyttö; hätätilanteet ja pelastautuminen; ja veneen käsittely. Koulutukseen kuuluu merenkulun ja Agonuksen käsittelyn käytännön harjoittelua. Ne toteutetaan keväällä, kun Agonus siirretään Salosta Kasnäsiin. Ensiapu DAN ensiapukoulutusta on tarjolla jälleen maaliskuussa. Kokonaisuuteen sisältyy DAN basic life support, oxygen first aid for scuba diving injuries ja advanced oxygen first aid for scuba diving injuries kurssit. Koulutusten hinnat Koulutusten hinta Sukellusseura Simpun jäsenille on yleensä 100 euroa / koulutus. Merenkulku jääsukellus ja kuivapukusukelluskoulutus ovat jäsenille maksuttomia. Jää ja kuivapukusukelluskoulutuksista tosin on mahdollista saada koulutuksen suorittamisen todistava kortti, jonka hinta on 38 euroa. Seuran ulkopuoliset sukeltajat voivat osallistua laitesukelluksen jatko ja nitrox kurssille hintaan 240 euroa sekä DAN ensiapukursseille hintaan 75 euroa/kurssi eli 225 euroa/kaikki kolme kurssia.

12

13 Mitä erilaiset laitesukelluskortit tarkoittavat? Sukelluskoulutusorganisaatioita on maailmalla monia. Niiden järjestämiin koulutuksiin osallistuu myös paljon suomalaisia sukeltajia yhä useampi simppukin on suorittanut tai suorittaa erilaisia kursseja muiden kuin meille tutun CMAS:n oppien mukaan. Mietittäessä vaikkapa viikonloppureissujen sukelluskohteita on hyvä tietää, millaisiin sukelluksiin eri korttien suorittaminen tuo tarvittavat taidot. Nykyisin sukelluskoulutus perustuu kansainvälisiin standardeihin ISO ja ISO nämä määrittelevät minimitason niin laitesukelluskoulutusten kuin sukellusoppaidenkin koulutukselle. Käytänössä kaikkien koulutusjärjestelmien peruskoulutus on muodostunut yhdenmukaiseksi ja noudattaa standardin asettamaa minimitasoa. Lähtökohtana koulutuksessa on, että pysytellään ns. virkistyssukelluksen rajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa maksimisyvyytenä noin 40 metriä, jolloin suoranoususukelluksille saadaan vielä jonkinlainen tosin vain muutaman minuutin alttiinaoloaika. Samalla pysytään vielä suhteellisen turvallisissa rajoissa typpinarkoosin vaikutuksen suhteen. Tosin koulutusjärjestöistä suurin eli PADI kehottaa rajaamaan sukellussyvyyden korkeintaan 100 jalkaan, eli noin 30 metriin juuri typpinarkoosin aiheuttamien riskien vuoksi. Kaikkien koulutusjärjestelmien mukaisesti yli 40 metrin sukellukset edellyttävät tekniikkasukelluskoulutusta. Yleisimmät suomalaisten sukeltajien saamat laitesukelluskortit ovat CMAS:n, PADI:n, NAUI:n tai SSI:n myöntämiä, joten keskitytään näiden järjestelmien mukaisiin kortteihin. Perustason sukeltaja on SSI:n ja PADI:n järjestelmissä Open Water Diver ja maksimi sukellussyvyydeksi on määritelty 18 metriä. NAUI:n vastaavan tason sukeltaja on Scuba Diver ja sen samoin kuin CMAS:n perustason eli * tai Scuba Diver tason syvyysmaksimi on 20 metriä. Ensimmäinen jatkokoulutustaso tuo oikeuden sukeltaa enintään 30 metrin syvyyteen. SSI:llä, PADI:lla ja NAUI:lla taso on nimeltään Advanced Open Water Diver. CMAS:n vastaava luokitus on ** eli Advanced Scuba Diver. Tästä eteenpäin eri organisaatioiden koulutus muuttuu huomattavasti monitahoisemmaksi. Tyypillisesti jatkokoulutustasolta edetään sukellusopas koulutukseen. Sellainen on nykyisin sisällöltään myös meille tuttu CMAS ***, jossa pääpaino on sekä sukellustapahtuman johtamisessa, sukellusoppaana toimimisessa että myös omien sukellustaitojen kartuttamisessa siten, että sukellusten maksimisyvyys on 40 metriä. SSI:llä sukellusopaskoulutuksessa on erilaisia tasoja: Divemaster, Dive Guide ja Dive Control Specialist. Näiden korttien haltijoiden sukellusten syvyysmaksimi riippuu siitä, millaisia muita kursseja he ovat käyneet. Lähtökohtaisesti se on 30 metriä, paitsi jos heillä on suoritettuna myös Deep Diver syväsukelluskurssi, jonka syvyysraja on 39 metriä. Deep Diver kurssin voi toki suorittaa, vaikka ei sukellusoppaaksi opiskelisikaan. PADI:n järjestelmässä tilanne on samankaltainen kuin SSI:lläkin. Divemasterin maksimisukellussyvyys on 30 metriä, ellei hän ole suorittanut myös Deep Diver koulutusta, jolloin maksimi on 40 metriä. NAUI:n Divemaster koulutus tuottaa samanlaisen osaamisen kuin CMAS ***, eli maksimisyvyys on 40 metriä. Tosin myös NAUI:lla on erillinen Deep Diver kurssi, jonka jälkeen sukellusten maksimisyvyydet ovat 40 metriä. CMAS *** kortin kääntöpuolella lukee Master Scuba Diver. Vastaavia kortteja on myös muiden järjestelmien mukaisesti koulutetuilla sukeltajilla. Kortin edellytyksenä on kaikissa neljässä järjestelmässä RD eli sukellusturvallisuuskurssin suorittaminen. Lisäksi edellytetään järjestelmästä riippuen 4 8 erilaisen erikoiskoulutuksen suorittamista. Tällaisia voivat olla syväsukellus, hylkysukellus, kuivapukusukellus, jääsukellus, varustehuolto, kalalajien tunnistaminen, vedenalainen valokuvaus tms. Master Scuba Diver ei kuitenkaan ole välttämättä suorittanut syväsukelluskoulutusta. Myöskään SSI ja PADI Divemasterilla ei automaattisesti ole syväsukelluskoulutusta. Eli yli 30 metrin sukelluksille täytyy sukeltajalla olla joko CMAS***; NAUI Divemaster; tai NAUI, PADI tai SSI Deep Diver kortti.

14 Simppuilua silloin ennen Agonuksen kesä 2015 Vuonna 1988 reissut aloitettiin perjantai iltaisin Salosta ja sinne luonnollisesti myös palattiin sunnuntaiiltana. Pitkä matka aiheutti sen, että sukellusten määrä oli huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Clausin lokikirja kertoo reissusta seuraavaa: Claus (kuva Piraya rf) pe 5.8. Tuuli 3 m/s rankan sateen jälkeen alkaa SIMPPUREISSU. Vanhimpana Eetu E Niemi, mukana J Sulku, J Laulunen, P Niemelä, P Saarinen, A Saari, P Paatero, K Salminen, P Koivisto. Lähtö laiturista klo Kemiönsaaren itäpuolta alaspäin. Samalla tutustuttiin uuden tutkan hienouksiin Förby ohi havaittiin hätäraketti Hiittisten suorasta länteen Ilmoitus Hiittisten merivartiostolle, tullut myös muita ilmoituksia. klo saavuttiin Rosalan laituriin yöpuulle. Tutkan avulla ajettiin yön pimeydessä laakista perille. Tutka on tosi peli, ei lelu. la 6.8. Tuuli 4 8 m/s, pilvistä alkoi yleinen heräily aamukahvit juotu start ulos, ulkona kova maininki ja sadetta stop Dommaskär ja ankkuriin itäpuolelle lähtö Dommaskäriltä kohti Bengtskäriä ja kohti Trystskäriä ja edelleen kohti Olyckbådasta länteen matalikko. Matkalla syötiin lennossa. Viimein todettiin, että on liika kuoppaista. Sukeltamaan Alfredille. klo kamiina teki tepposen. Kamiina sammui aallokossa ja oli ilmeisesti päästänyt maljan täyteen polttoainetta. Lisäksi sai sadevettä. Sytytettäessä paloi normaalisti siihen saakka, että vesi alkoi kiehua. Paloi, sammui, paloi kunnes ampui mustan tulpan Eetun syliin ja poksaus poltti etutukan ja kulmakarvoja. Koivisto siirtyi valvomaan ja sai napin otsaansa. Kamiina sammutettiin halonilla, kun hanakin suljettuna lämpö uhkasi kiehuttaa patterivedet. su 7.8. Tuuli 1,5 m/s, pilvistä startti Rosalasta, jänis ulos! stop Ytterlandet. Lenkit kolmella parilla, tulos lähtö kohti Hangon läntistä selkää ja sieltä ylös Saloon. Paluu Saloon 20.30, mittari 396,2 h. Agonus lähti Salosta kohti Kasnäsiä toukokuun viimeisenä päivänä. Sen jälkeen se teki kaikkiaan 17 reissua ennen kuin palasi Salonjokeen lokakuun alkupuolella telakoitavaksi. Liikkeellä tukialuksemme oli noiden 17 reissun ja siirtojen aikana 44 päivänä. Varsinaisilla sukellusreissuilla oli keskimäärin 10 osanottajaa. Kun mukaan otetaan koulutusreissut, norppaleirit ja kurnureissu, oli keskimääräinen osanottajamäärä 11,5. Kaiken kaikkiaan reissuille osallistui 123 eri henkilöä, joista jokainen vietti aluksella 4,4 päivää, eli yhteensä meripäiviä muodostui 541. Menneen vuoden meripäiväkuninkaaksi nousi Mika Böös 24:llä merellä vietetyllä päivällä ja kuningattareksi Päivi Liuska Kankaanpää yhtä monella meripäivällään. Kesän pisimmät reissut suuntautuivat Utön kirkkaille vesille. Muutoin tukialuksemme pyöri pääsääntöisesti Vänön ja Hangon välisellä alueella. Vertailun vuoksi vuonna 2014 Agonus oli liikkeellä 52 päivänä 20:llä eri reissu, koulutus ja siirtoajokerralla. Keskimääräinen osanottajamäärä oli 9,9. Tällöin 102 eri henkilölle tuli yhteensä 518 meripäivää Agonus liikkui 16 kertaa 42 päivän aikana. Tuolloin meripäiviä tuli 92:lle eri henkilölle yhteensä 445. Keskimäärin Agonuksella oli 11,4 henkilöä sen ollessa merellä.

15 Vapaasukellus ja allasharjoitukset Sukelluskausi keskittyy Suomessa pääasiallisesti aikaan, jolloin meri ja järvet ovat jäättömiä. Tietysti myös jään alainen maailma on kiehtova sekä ulkomaan sukellusreissuja on tarjolla, mutta silti harva laitesukeltaja harrastaa sukellusta aktiivisesti talviseen aikaan. Vapaasukellus on yksi varteenotettava vaihtoehto täydentämään Laitesukellusharrastusta talven pimeimpien hetkien yli. Sukellusseurojen hallivuorot mahdollistavat hyvät puitteet treenaamiselle ja loppu onkin sitten itsestä kiinni. Vapaasukellusharjoitukset parantavat fyysistä suorituskykyä, lieventävät stressiä ja lisäävät rentoutta. Kuka tahansa voi oppia tekemään hyviä suorituksia ja jopa moninkertaistamaan lähtötasonsa. Artikkelin tavoitteena on raapaista pintaa ja kannustaa Simppuja vapaasukellus harrastuksen pariin. Vapaasukeltaminen ja altaassa suoritettavat harjoitukset opettavat sukeltajaa nauttimaan vedessä olemisesta. Vapaasukeltajan varusteet altaalle Vapaasukeltajan varusteiden määrä on vähäinen. Altaassa riittävät hyvin uimalasit (tai maski), nenäklipsi, kaulapaino, uima asu sekä mahdollisesti räpylät. Itse harjoittelen pääasiallisesti hengen pidätystä (static apnea) ja pituussukellusta ilman räpylöitä (Dynamic no fins), joten en tarvitse edes räpylöitä. Käydään seuraavassa läpi hieman vapaasukellukseen soveltuvia välineitä ja niiltä vaadittavia ominaisuuksia. Uimalasit ja maski Maskin ja uimalasien tärkeimmät ominaisuudet ovat vesitiiveys ja hyvä istuvuus. Vapaasukelluksessa suositaan kooltaan pieniä ja siroja maskeja niiden pienen ilmatilan ja vedenvastuksen vuoksi. Uimalasit peittävät vain silmät ja saattavat vahvistaa sukellusrefleksiä, koska suurempi osa kasvoista on kosketuksessa veden kanssa. Allasharjoituksissa molemmat toimivat hyvin. Itse siirryin maskista uimalaseihin ja nenäklipsiin kokeilumielessä ja olen oppinut pitämään tunteesta kun suurempi osa kasvoista on kosketuksessa veteen. Vapaasukeltajien maskeja, uimalaseja, nenäklipsejä ja ajanottolaite. Kaulapaino Kaulapaino on altaassa harjoittelevalle vapaasukeltajalle ominainen erityisväline. Se on maskin jälkeen yksi tärkeimmistä välineistä, jonka tehtävänä on kumota keuhkojen synnyttämä noste ylävartalossa. Oikein painotettu / mitoitettu kaulapaino tekee vapaasukellus harjoituksista täysin erilaisen. Ilman kaulapainoa harjoitteleva sukeltaja joutuu ponnistelemaan nostetta vastaan jolloin kulutetaan huomattavasti enemmän ilmaa ja sukelluksesta ei tule rentoa. Oikea painotus on yksilöllinen ja selviää kokeilemalla, aloittelijalle sopiva kaulapaino painaa 1,5 2,5 kg ja taitojen kehittyessä painon kokoa voi muuttaa. Kaulapainoja ei valmisteta teollisesti joten ne tehdään itse. Toimivaan teese itse kaulapainoon tarvitaan polkupyörän sisärengas, lyijyhauleja, sukkahousut, teippiä ja kiinnitysklipsi.

16 Lyijyhaulit pujotetaan sukkahousujen sisään. Sukkahousut estävät haulien leviämisen altaan pohjalle mikäli kaulapaino jostakin syystä repeää. Seuraavaksi sukkahousu lyijyhaulipussit sullotaan polkupyörän sisäkumin sisälle. Kun painoa on riittävästi, sisäkumin päät suljetaan. Päihin lisätään kiinnitysklipsi, jolla kaulapaino saadaan suljettua kaulan ympärille. Polkupyörän sisäkumista valmistettuja kaulapainoja. Kaulapainoa tehdessä on tärkeä muistaa, ettei se saa puristaa kaulassa ja samalla haitata verenkiertoa. Sen lukitusmekanismin on oltava nopeasti avattavissa Räpylät ja allaspuku Räpylöitä on monenlaisia. Ne jaotellaan mono ja stereoräpylöihin. Vapaasukelluksessa stereoräpylöiden käyttö on yleensä vähäistä niiden huonon tehon ja hyötysuhteen vuoksi. Monoräpylöitä käytetään vapaasukelluksessa enemmän ja yleensä potkut suoritetaan delfiinipotkuilla. Parhaat monoräpylät tehdään mittatilaustyönä. Allasharjoittelussa märkäpuvun käyttö ei ole välttämätöntä. Pitkissä allasharjoituksissa allaspuvusta on kuitenkin hyötyä, koska kylmettyminen heikentää suorituskykyä merkittävästi. Vapaasukeltajan allaspu vun tulee olla mahdollisimman ohut, jolloin liikkuvuus ei rajoitu ja noste on pieni. Sopiva vapaasukeltajan märkkäri allasharjoituksiin on 1,5 mm luokkaa. Vapaasukelluksen fysiologisia ilmiöitä Yksistään vapaasukelluksen fysiologisista ilmiöistä voisi kirjoittaa kirjan. Yritän kuitenkin lyhyesti referoida keskeisimpiä seikkoja joita olen poiminut vapaasukelluskirjasta. Vapaasukeltajan sukelluksien kesto määräytyy happivarannoista sekä siitä, kuinka taloudellisesti sukeltaja käyttää näitä varantoja. Monesti kuulee puhuttavan vapaasukeltajan keuhkojen tilavuudesta. Tämä on perinnöllinen ominaisuus, johon ei juurikaan voida vaikuttaa. Keuhkojen koosta riippumatta voidaan omaa suoritustasoa nostaa merkittävästi harjoittelemalla. Hengenpidätyksen seurauksena kohonnut hiilidioksidimäärä kehossa aiheuttaa yleensä hyvin epämiellyttävän tunteen sekä käynnistää pallean hengitysliikkeet (nykimisen). Happi on elämälle välttämätön kaasu osallistuessaan kehon toimintoihin. Hapen puute käynnistää kehon suojautumismekanismit ja voi lopulta johtaa tajunnan menetykseen. Se taas voi johtaa vapaasukeltajan hukkumiseen, mikäli sukeltajaa ei saada välittömästi pois vedestä. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää sukeltaa aina parin valvonnan alaisena. Vapaasukeltajan tulee oppia tuntemaan oman kehonsa tuntemukset, jotta turhilta riskeiltä vältytään. Vapaasukeltajan allasharjoituksia Vapaasukeltajalla on runsaasti mahdollisuuksia erilaisiin altaassa tehtäviin harjoituksiin. Kokoan tähän muutamia harjoituksia, joilla pääsee hyvin alkuun. Huomioitavaa on, että näitä harjoituksia tehdään ainoastaan toisen henkilön valvoessa. Samat harjoitukset löytyvät sukeltajaliiton kustantamasta vapaasukelluskirjassa. Seuraavassa tekstiosuudessa on käytetty lähdeaineistona edellä mainittua teosta. Hengenpidätys vedessä Hengenpidätystä vedessä tulee harjoitella ainoastaan toisen henkilön valvoessa. Täydellisen rento sukeltaja altaassa vaikuttaa lähes elottomalta. Tämän vuoksi sukeltaja ja valvoja käyttävät keskenään sovittuja turvasignaaleja. Valvoja ja turvasukeltaja esimerkiksi taputtaa sukeltajaa olkapäähän säännöllisesti, johon sukeltaja vastaa näyttämällä sovitun merkin. Jos vastausta ei kuulu, valvoja keskeyttää suorituksen. Altaassa yleisin suoritusasento on kellua mahallaan kasvot vedessä. Paula valmistautuu hengenpidätysharjoitukseen. Valvojana toimii Viljami.

17 Ennen jokaista suoritusta sukeltaja ilmoittaa valvojalleen tavoite ja maksimiajan. Itse olen tehnyt tätä harjoitusta kellon kanssa ja ilman. Hiilidioksidin sietokyvyn harjoittaminen Hiilidioksidin sietokykyä harjoitetaan nostamalla hiilidioksidin määrää kehossa mahdollisimman korkealle. Samalla pidetään huolta, että happea on riittävästi. Epämukavuudesta ja voimakkaasta hengitysrefleksistä huolimatta suoritusta voidaan jatkaa pitkään, sillä sukeltaja tietää, ettei hapenpuute ole uhkana. Näin kasvatetaan kehon kykyä puskuroida hiilidioksidia ja kehitetään henkistä vastustuskykyä hengitysrefleksiä kohtaan. Harjoittelu lyhyellä palautumisella Hengen pidätyksen lopussa on kehossa paljon hiilidioksidia ja siitä eroon pääseminen vaatii useiden minuuttien palautumista ja rauhallista hengittämistä. Toisaalta kehon happivarannot täyttyvät tehokkaasti jo muutaman hengityksen jälkeen. Korkeaa hiilidioksidin pitoisuutta voikin ylläpitää tekemällä hengenpidätyksiä sarjassa hyvin lyhyin palautuksin (1 2 hengenvetoa). Vaikka olo silloin tuntuukin tukalalta, on kehossa riittävästi happea eikä tajunnan menetyksen vaaraa ole. Näin harjoitusta voi jatkaa huomattavasti epämukavuuskynnyksen yli ja harjoitusärsyke on voimakkaampi kuin normaalissa maksimisuorituksessa. Hapenpuutteen sietokyvyn harjoittaminen Maksimisuoritus silloin tällöin ei ole riittävä harjoitusärsyke. Tehokkaampaa on tehdä lyhyempiä hengen pidätyksiä usein ja sarjassa. Keuhkoja ei täytetä kokonaan, sillä se vain pitkittää harjoituksen alkuvaihetta. Erittäin tehokas, joskin vaativa harjoitus on aloittaa hengenpidätys vajain keuhkoin ja ylläpitää happivajetta hengittämällä sisään ilmaa esimerkiksi yksi suullinen kerrallaan (pakkaamalla). Näin hapen puutetta voi ylläpitää jopa minuutteja sen laskematta kuitenkaan vaaralliselle tasolle. Samalla harjoitus kehittää hiilidioksidin sietoa. Henkisen sietokyvyn kehittäminen Varsin usein suorituksia eivät rajoita fysiologiset rajat, vaan sukeltajan kyky sietää pahaa oloa. Suoritukseen voi liittyä niin voimakkaita epämiellyttäviä tuntemuksia, että motivaatio hengenpidätykseen on hävinnyt jo ennen sen aloittamista. Tällöin on pyrittävä pois rutiiniksi muodostuneista tavoista ja tuntemuksista ja lopetettava tulosten tavoittelu toistaiseksi. Tehokas keino on lopettaa kokonaisajan kellottaminen väliaikaisesti kokonaan. Itselleni henkilökohtaisesti tämä on harrastus, josta ei kannata tehdä liian vakavaa. Toisinaan on mukavaa nautiskella ja tehdä harjoituksia ilman selkeitä tulostavoitteita. Toisena päivänä taas, kun on hyvä draivi päällä, voi treenata kovemmin ja pyrkiä hyviin suorituksiin. Jokaisella on varmasti omat keinonsa henkisen sietokyvyn kehittämiseksi. DNF Pituussukellus ilman räpylöitä Vapaasukeltamisen saralla on useita erilaisia kilpailulajeja. En lähde lajeja tässä erittelemään, jokainen voi niitä tutkiskella itsenäisesti. Haluan kuitenkin tuoda esille yhden lajin, joka on myös henkilökohtainen suosikkilajini altaassa. Väittäisin, että lähes jokainen sukeltaja on jossakin vaiheessa kokeillut sitä. Pituussukeltaja altaalla. Kuva Sukeltajaliitto Ry Pituussukellus on perinteinen vapaasukelluslaji, jossa onnistuneeseen suoritukseen tarvitaan tehdyn työn ja kuljetun matkan hyötysuhteen optimointia. Keskeisiä seikkoja ovat oikeat potkutekniikat, käsivedot, oikea nopeus, hengenpidätyskyky ja rentous. Mielestäni tässä lajissa huomaa hyvin oman kehittymisen vapaasukeltajana. Toisinaan allasharjoitukset, joissa sukelletaan päästä päähän lyhyillä palautuksilla, ovat tuskaisia, mutta myös antoisia. Stressitasot putoavat ja ajatukset tuulettuvat kummasti altaan pohjalla. Monesti aloittelijat pääsevät aluksi 25 metriä tai alle, mutta suhteellisen lyhyen harjoittelun jälkeen tulostaso saattaa kaksin tai kolminkertaistua lähtötasoon verrattuna.

18 Vapaasukellusammattilaisen haastattelu, Viljami Tabell, AIDA Finland Simppupostille tarjoutui hieno tilaisuus haastatella vapaasukeltamisen ammattilaista. Hämeenlinnan uimahallin altaan reunalta löytyy vapaasukellus harrastukseen omistautunut henkilö Viljami Tabell. Sivusta seuranneena olen ihmetellyt tämän sukeltajan intensiivistä, keskittynyttä ja omistautunutta allasharjoittelua. Vapaasukellus tekniikoita on hiottu vuosien saatossa tuhansissa allasharjoituksissa kohti täydellisyyttä. Kuka on tämä henkilö ja mitä kerrottavaa hänellä on vapaasukeltamisesta? Kerro lyhyesti kuka olet ja mitä seuraa edustat? Olen Viljami Tabell Hämeenlinnan sukeltajista ja toimin seurassa mm. vapaasukellusvastaavana. Olen myös Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunnan nuorisovastaava, Aida Finlandin hallituksen jäsen, Aida Instructor, Aida Judge eli vapaasukelluskouluttaja ja tuomari. Näiden lisäksi minulla on PADI OWSIlaitesukelluskouluttajan pätevyys. (AIDA International = maailman suurin vapaasukelluksen katto organisaatio) Kuinka kauan olet harrastanut vapaasukellusta ja mistä kipinä lajia kohtaan syttyi? Olen ollut Hämeenlinnan sukeltajien (silloisten urheilusukeltajien) jäsen 11 vuotiaasta asti. 12 vuotiaana aloitin sukelluskalastuksen ja puuhailin sen parissa kaikki kesät. Vapaasukelluksesta sain kunnon otteen 2008 ja siitä eteenpäin harrastus on syventynyt jatkuvasti. Kipinänä lajiin on vedessä liikkumisen vapaus ja jatkuva kehitys oman kehon ja mielen ymmärtämisessä, asioita jotka on kiinnostanut minua aina. Kerrotko vapaasukellusharrastuksesta Suomessa? Kuinka suosittu laji on kyseessä, harrastajien arvioitu lukumäärä, millaisia eri alalajeja, kilpailu toiminta, koulutus? Suomessa on parisataa harrastajaa, joista erittäin aktiivisia viitisenkymmentä. Maajoukkuetoiminta on Suomessa hyvin mietittyä ja kisamenestys on kansainvälisellä tasolla hyvää luokkaa. Suomessa keskitytään lähinnä allaslajeihin pitkän allaskauden aikana ja kesäisin sukelletaan syvyyttä. Altaassa treenataan pituussukellusta ilman räpylöitä (DNF, dynamic no fins), pituussukellusta räpylällä, yleensä monoräpylällä (DYN, dynamic apnea) ja staattista hengenpidätystä (STA). Vuosittain järjestetään SMkilpailut. Tänä vuonna Suomi on saanut kunniakseen isännöidä vapaasukelluksen allaslajien maailmanmestaruuskilpailuja Turun Impivaarassa Juhannuksen tienoolla. Vapaasukelluskoulutusta on hyvin saatavilla, Suomessa toimii 7 aktiivista kouluttajaa. Mikä on mielestäsi parasta vapaasukellus harrastuksessa? Parasta vapaasukelluksessa on rentoutuminen. Sukeltaminen ei onnistu jos et ole rento, sekä henkisesti, että fyysisesti. Vapaasukelluksessa oppii rentoutumaan tehokkaasti. Itsellä hektisen työn kiireet ja stressi häviää täydellisesti jo yhden pitkän sukelluksen aikana. On ikään kuin pakko rentoutua ja sitä käyttämällä saa 2 minuutissa vastaavan hyödyn kun viikonlopun levosta. Mikäli Simpuista löytyisi kiinnostusta lajia kohtaan niin kuinka on mahdollista kouluttautua? Ottamalla yhteyttä Suomessa toimiviin kouluttajiin (esim. minuun) ja sopimalla millaista kurssia halutaan. Yleisimmin vedämme AIDA2 kursseja ja joskus myös introkursseja. AIDA2 sopii hyvin aloituskurssiksi jos on jo kokemusta snorkkelisukeltamisesta. Kurssin ikäraja on 16 v vanhempien suostumuksella. Millaisia tavoitteita tai unelmia sinulla on vapaasukeltamisen suhteen tulevaisuudessa?

19 Unelmissa on trooppisten vesien sukelluskalastusreissut, rennot sukellukset ja helppo pääsy vedenalaisen luonnon lähelle. Kaloja pääsee todella lähelle kuplia puhaltamatta rauhallisesti liikkuen. Vapaasukeltaminen on vedessä liikkumisen perustaito joka auttaa niin uppopalloilijoita, laitesukeltajia ja sukelluskalastajiakin nauttimaan enemmän vedessä. Rentouden ja hyvän tekniikan kautta hapenkulutus vähenee ja ymmärrys omasta itsestä kasvaa. Sanomattakin on selvää että vapaasukellustekniikoiden hallitseminen lisää turvallisuutta kaikessa vedessä puuhastelussa. Kisoja ja koulutustoimintaa puuhaillaan myös aktiivisesti. Lopuksi Viime kesänä olin menossa valokuvaamaan Haukia Melkuttimelle veljeni kanssa. Veljellä oli snorkkelisetti ja minulla sinkkupullosetti. Päästyämme perille aloitin alentajan pulloon kiinnittämisen ja nopeasti huomasin rikkoutuneen tiivisterenkaan. Varatiivisterengasta ei ollut tällä kertaa mukana. Tapaus harmitti ja jouduin tyytymään kuvausreissuun vapaasukeltamalla. Hyvin nopeasti osoittautui, että pääsin lähemmäksi Haukia kuin pullolaitteilla ikinä olisi mahdollista. Sukelsin hakopuiden ja Haukien keskellä nauttien uudesta vapaudesta. Talven halliharjoitukset olivat antaneet puhtia hengenpidätykseen ja VAkuvaaminen vapaasukeltamalla oli suoranainen nautinto. Reissun jälkeen olin aidosti iloinen, että tarvikelaukku, jossa säilytän varatiivisterenkaita, oli jäänyt kotiin. Hyödyllistä lähdeaineistoa Kirjat: Vapaasukellus Kurra, Lahtinen, Nissinen WS Bookwell Oy, Vaajakoski 2010 Nettiportaalit: Teksti ja kuvat Lasse Pekkinen Kevätkokous Sukellusseura Simppu ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään pumppuhuoneella torstaina klo 19 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: 1. Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksen puheenjohtajana ei voi toimia yhdistyksen puheenjohtaja. 3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 5. Todetaan äänioikeutettujen jäsenten läsnäolo. 6. Vahvistetaan vuosikertomus ja tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 7. Valitaan edustajat Sukeltajaliitto ry:n kyseisen kalenterivuoden kokouksiin. 8. Käsitellään hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat. Mahdolliset muut asiat tulee esittää seuran puheenjohtajalle helmikuun loppuun mennessä, niin ne saadaan mukaan esityslistalle.

20