kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 1/2006 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 1/2006 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT"

Transkriptio

1 kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 1/2006 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

2 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Mediakeskus Valo Tikkurilan Laureaan s Laurea kehittämässä tietoturvallisuutta 8 Viestintätekniikan kehittyminen on tietoturvahaaste yrityksille 10 Käytettävyyslaboratorio avattiin Keravalla 11 VELO koordinoi ja kehittää t&k-työtä 12 Tutkivaa työotetta oppimassa tietoliikennelaboratoriossa 14 RFID-teknologia helpottaa arkea 15 Cygate Academy kouluttaa 16 Laurean Ateriatietopalvelu kansanterveyden asialla 18 Virtuaalinen ympäristö yhdistää opiskelun ja viihteen 19 Arene edistämässä kansallista t&k-hanketta 20 Videoneuvottelut 21 Musiikin tutkimusta tietokoneella 22 eoppimisella työelämän kehittäjän valmiuksia 23 Verkostoista start-up-innovaatioita 24 Uusi opetussuunnitelma innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulussa 25 Uudistuva opettajuus -koulutus Laurean opettajille 26 Uutissivut 34 Muuttuvaa viestintää arkipäivässä 35 Tieto- ja viestintätekniikka - osa uutta Laureaa 36 Yhteystiedot Vastaava päätoimittaja Petteri Ikonen Päätoimittaja Kaarina Murtola- Jokiniemi Toimitussihteeri Mikko Suutarinen, liiketalouden opiskelija s. 10 s. 20 Kehittäjä

3 s. 22 pääkirjoitus Laurean vahvuus monialaisessa osaamisessa s. 14 Julkaisija Laurea s. 4 Taitto Markus Lampo, liiketalouden opiskelija Tea Sutinen, liiketalouden opiskelija Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tutkimus- ja kehittämistyö on Laureassa vahvassa kasvussa. Yhdessä opetuksen ja aluekehitystyön kanssa t&k-toiminta muodostaa vahvan toimintarungon, jonka avulla korkeakoulu vastaa kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Työskentelyn taustalla on vuonna 2004 vahvistettu t&kstrategia, jonka tuloksena on syntynyt muun muassa kehittämislaboratorioita, jotka palvelevat alueiden innovaatiotavoitteita sekä edistävät soveltavan tiedon jalkautumista metropolialueelle. Laurean t&k-toiminta tarjoaa yhteistyötahoille mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Laureassa on esimerkiksi osaamista yrityksen tai yhteisön verkkosivustojen käytettävyyden testaamiseen. Jaetun asiantuntijuuden ja innovatiivisen oppimisympäristön avulla yhteistyöosapuoli voi kehittää yhdessä korkeakoulun kanssa sivustojensa toimivuutta. Tietoliikennelaboratorio on puolestaan avoin kehitysympäristö yhteistyökumppaneille, jossa opiskelijat tekevät verkkoharjoituksia, hankkeita sekä hankkeistettuja opinnäytetöitä yksin tai ryhmissä tilaajan toimeksiannon puitteissa. Mainitut esimerkit ovat osa Laurean 16:sta tutkimus- ja kehittämisympäristöstä. Laurean t&k-työ tukee palveluinnovaatiotoiminnan kehittymistä monialaisen osaamisensa avulla. Sisällöllisinä painoalueina ovat ICT-osaaminen, hyvinvointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä kestävä kehitys. Tämä Kehittäjä-lehti tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tutustua Laurean laajaan t&k-työhön, joka pohjautuu vahvaan ammattiosaamiseen ja innovatiiviseen työyhteisöön. Petteri Ikonen Päätoimittaja Tutkimusjohtaja Kehittäjä

4 Mediakeskus VALO Tikkurilan Laureaan Pauli Laineen ja Tuomas Aatolan mukaan Valon tarkoitus on toimia sellaisten projektien parissa, jotka tukevat Laurean tutkimustoimintaa tai opetustavoitetta (kuva Miguel Vera). Viestinnän koulutusohjelma käynnistää kevään aikana Tikkurilassa Laurean mediakeskus Valon. Sen tavoitteena on paitsi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin työelämähankkeisiin, myös keskittää viestinnän koulutusohjelman tutkimus- ja kehitystyö yhteen palvelupisteeseen. Tämä helpottaa entisestään tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten hyödyntämistä asiakasprojekteissa. Valo tarjoaa myös konkreettisen ympäristön toteuttaa LbD:n periaatetta. Tutkimus- ja kehityshankkeista vastaa viestinnän koulutusohjelman yliopettaja Pauli Laine, jonka mukaan tuoreimmat tutkimushankesuunnitelmat liittyvät muiden muassa uudentyyppisiin käyttöliittymiin, luovuutta edistäviin sovelluksiin ja muokattaviin digitaalisiin sisältöihin esimerkiksi säädettävään animaatioon tai ääneen. Valo on jo mukana Hyvinvointipilotti-hankkeen digitaalisten sisältöjen muokkaus- ja välitysosuudessa. Ammattikorkeakoulussa ja viestinnän koulutusohjelmassa Valolla on selkeä tehtävä. Korkeakoulumaailman ulkopuoliselle asiakkaalle Valon palveluihin tukeutuminen on järkevää, kun asiakas haluaa esimerkiksi parantaa tuotteensa tai palvelunsa ominaisuuksia, kehittää alalleen 4 Kehittäjä

5 kokonaan uuden palveluinnovaation tai lanseerata uuden tuotteen. Käytännössä Valon asiakasprojekti voi olla esimerkiksi asiakkaan olemassa olevan www-palvelun käytettävyysanalyysin laatiminen ja palvelun rakenteen kehittäminen tehdyn analyysin pohjalta. Käytettävyystutkimusten kanssa Valo voi tehdä luontevasti yhteistyötä muun muassa Laurea Keravan käytettävyyslaboratorion kanssa. Valossa voidaan myös laatia asiakkaan nykyisen yritysilmeen tarkoituksenmukaisuuden analyysi ja kehittämissuunnitelma. Myös kokonaan uuden ilmeen suunnittelu asiakasyritykselle tai tämän palvelutuotteelle on mahdollista. Projektinvetäjät Valoon rekrytoidaan ainakin aluksi Keravan liiketalouden opiskelijoiden joukosta; suunnittelu- ja konseptointiosaaminen tulee puolestaan viestinnän koulutusohjelmasta. Sopivalla sekoituksella viestinnän ja liiketalouden osaamista Valo voi tarjota asiakkailleen tuotteen, palvelun tai ilmeen lanseeraussuunnitelman tai käynnistää varsinaisen lanseeraamisen. Samalla eri alojen opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus oppia toisiltaan. Valo tarjoaa myös viestintäalan koulutuspalveluja. Laurean vaikutusalueella on lukuisia yrityksiä, joiden työntekijät tarvitsevat apua arkisen viestinnän haasteiden kohtaamisessa. Tällaisia haasteita voivat olla esimerkiksi uuden tietokoneohjelmiston käyttöönotto, sähköisten viestimien käyttötaidon puute, kuvankäsittely, web-julkaiseminen tai sujuvan sisällön tuottaminen mediaan. Kouluttajina voivat toimia (kuva Miguel Vera) niin edistyneet viestinnän opiskelijat kuin koulutusohjelman opettajatkin. Valon tarkoitus ei ole kilpailla töistä mainos-, viestintä- tai tutkimustoimistojen kanssa, vaan toimia selkeästi sellaisten projektien parissa, jotka ovat korkeakoulun opetustavoitetta, aluekehitystä ja Laurean muuta tutkimustoimintaa tukevia. Työskentely yhteistyössä viestintä- tai mainosalan toimijoiden kanssa on Valolle luonteva tavoite. Valossa voidaan tehdä esimerkiksi taustoittavaa tutkimusta sekä erilaisia alihankinta- ja tukitöitä. ja lisätietoja Tuomas Aatola Lehtori Pauli Laine Yliopettaja Valo tarjoaa konkreettisen ympäristön, jossa toteutetaan LbD:n itsenäisen työskentelyn periaatetta (kuva Miguel Vera). Kehittäjä

6 Laurea kehittämässä tietoturvallisuutta Sekä Antti Saalamo että Heikki O. Penttinen ovat yhtä mieltä siitä, että tietoturvallisuuden kehittämiseen Laureassa kannattaa panostaa jatkossakin (kuva Miguel Vera). Laureassa on toteutettu tietoturvallisuuden kehittämishankkeita opiskelijavoimin. Hankkeita on toteutettu opintojaksojen yhteydessä ja niissä on sovellettu Learning by Developing oppimismallia (LbD). Laurea tarjoaa tietoturvallisuuden kehittämisen palveluita myös yrityksille. Tietoturvallisuuden opetuksesta vastaavan lehtorin Heikki O. Penttisen mukaan Laureassa on paneuduttu tietoturvallisuuden kehittämiseen useissa hankkeissa. Laurean tietohallinnossa on laadittu kokonaissuunnitelma Laurean tietoturvallisuuden kehittämiseksi. Suunnitelman laati harjoittelunsa yhteydessä turvallisuusalan opiskelija yhteistyössä tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Penttisen mukaan Leppävaaran toimipisteessä on myös toteutettu tietoturvallisuuden kehittämisen opintojaksoja. Opintojaksoissa opiskelijat ovat tarkastelleet tietoturvallisuuden eri osa-alueita Laureassa ja laatineet niitä koskevat kehittämissuunnitelmat. Opintojaksot on toteutettu erikseen turvallisuusalan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille ja toteutuksessa on sovellettu Learning by Developing oppimismallia (LbD). Penttisen mukaan useimmat opintojaksoissa laaditut kehittämissuunnitelmat ovat koskeneet Laurean omaa tietoteknistä ympäristöä, mutta eräiden kohteena oli valittujen yritysten tietoturvallisuuden kehittäminen. Penttinen sanoo, että Laurean tietotekninen infrastruktuuri on laaja ja siten haasteellinen myös tietoturvan hallinnan kannalta. Laureassa on kahdeksan toimipistettä, joiden lähiverkot on yhdistetty toisiinsa ja niissä yhteensä 1500 työasemaa. Käyttäjiäkin on paljon noin 8000 opiskelijaa ja 400 henkilökuntaan kuuluvaa käyttäjää. Tällaisessa ympäristössä opiskelijat näkevät käytännössä, kuinka monitahoisia tietoturvallisuuskysymykset ovat, hän toteaa. Penttisen mukaan tietoturvallisuus on otettu huomioon Laurean IT-ympäristöä rakennettaessa, mutta koska tietoturvallisuudesta huolehtiminen on jatkuva prosessi, on jokaisessa organisaatiossa mahdollista löytää kehittämisen kohteita. Penttisen mukaan Leppävaarassa on tekeillä useita tietoturvallisuuteen liittyviä opinnäytetöitä, joista osa koskee Laureaa ja osa muita organisaatioita. Tietoturvallisuus kiinnostaa monia sekä turvallisuusalan että tietotekniikan opiskelijoita. Laurea tarjoaakin tietoturvallisuuden kehittämisen palveluita myös yrityksille. Hankkeiden toteuttamistapoja on useita, ja niistä valitaan kullekin yritykselle sopivin vaihtoehto. Lisätietoja Heikki O. Penttinen Lehtori, Dipl.ins., CISSP 6 Kehittäjä

7 ...Laurea kehittämässä tietoturvallisuutta... Mitä yhteistä on Laurealla ja Saksan tietoturvavirastolla? Saksan tietoturvavirasto, Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik (BSI), on julkaissut tietoturvamanuaalin, jonka pohjalta osa Laurean tietoturvaopetuksesta on suunniteltu. Manuaali on laajuudessaan hyvin kattava käsikirja, jonka avulla organisaatiossa pyritään saavuttamaan niin sanottu perustason tietoturvataso, joka on riittävä suurimmalle osalle yrityksistä. Päättäjät, käyttäjät ja asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että tietoturvan merkitys nyky-yhteiskunnassamme on kasvamassa. Yritysmaailmassa ei puhuta enää tietoturvasta yhtenä tietohallinnon alueena, vaan tietoturvan merkityksestä liiketoiminnalle. Täydellistä tietoturvaa ei voida saavuttaa, vaan sitä on jatkuvasti kehitettävä uusien uhkien ilmaantuessa. Yksi hyvä tapa kehittää ja uudistaa tietoturvaa on muodostettu Laureassa, joka on ottanut tietoturvaopetuksessa uuden lähestymistavan eli LbD:n. Tässä uudessa mallissa opiskelijoille annetaan entistä vapaammat kädet etsiä tietoa, mikä soveltuu paremmin erilaisia oppimistapoja omaaville opiskelijoille. Opiskelijoille annetaan todellinen tietoturvallisuuden kehittämisprojekti, jonka päämääränä on kartoittaa ja kehittää jotain tietoturvan osa-aluetta kohdeyrityksessä. Laurean tietojenkäsittelyn opiskelijoille suunnatulla englanninkielisellä tietoturvallisuuden kehittämis- ja ylläpitokurssilla BSImanuaali oli pohjana kurssilla tehtävissä tietoturvallisuuden kehittämisprojekteissa. Projektin tarkoituksena oli soveltaa manuaalin ohjeita ja toimintatapoja oikeissa yrityselämän tietoturvaprojekteissa. Itse kuuluin nelihenkiseen projektiryhmään, jonka tehtävänä oli kartoittaa Laurean Windows O piskelijan näkökulma opintojaksoon 2000/2003 palvelinten turvallisuuden taso. Kartoituksen pohjalta pyrimme koostamaan raportin, jossa annettaisiin mahdollisia kehitysehdotuksia palvelinten tietoturvallisuuden parantamiseksi. Lopputuloksena olikin kattava kuvaus Laurean palvelinten toiminnasta sekä kehitysehdotuksista sekä turvallisuustason parantamisesta, unohtamatta arviota parannusten kustannuksista. Toteutustapana tietoturvallisuuden kehittämis- ja ylläpitokurssi oli mielenkiintoinen ja haastava. Tietoturvamanuaalissa kuvattiin yksityiskohtaisesti tieto- turvallisuuden kehittämisprosessi, otettiin huomioon erilaiset uhat ja niiden estämiseksi käytettävät suojausmenettelyt. Opittuani manuaalin toimintatavan oli helppo seurata manuaalin prosessimuotoista työjärjestystä. Prosessimuotoisuus on ehdoton tapa kehittää tietoturvaa, sillä prosessit ovat määriteltyjä toimintatapoja, jotka takaavat niiden toistettavuuden riippumatta työn tekijöistä sekä ympäristöstä. Projektityöskentely jäljitteli hyvin työelämälähtöistä työtapaa. Tehtävät jaettiin projektiryhmässä pitäen huolta projektin aikataulutuksesta. Kurssin aikana oma käsitykseni tietoturvaan liittyvistä sidosryhmistä kasvoi suuresti. Tietoturvaan liittyy paljon muutakin kuin virustorjunta ja roskapostit. Nyt tiedän, että muun muassa asianmukainen palvelintilojen siivous ja ilmastointiputkien sijoitus on tärkeä osa tietoturvaa. Opintojaksolta sain kipinän tietoturvasta, mikä olikin osaltaan ohjaamassa minua opinnäytetyöhöni, jonka aiheena on Laurean opiskelijoiden tietoturvakoulutus. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua syksyn 2006 aikana. Antti Saalamo Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kehittäjä

8 Viestintätekniikan kehittyminen on tietoturvahaaste yrityksille Viestintätekniikan kehittyminen tuo mukanaan suuria tietoturvallisuuteen liittyviä haasteita. Neljä Laureasta valmistunutta turvallisuusalan opiskelijaa kertovat näkemyksiään alasta ja sen tulevaisuudesta. FACT FILE: Nimi: Pasi Koistinen Ikä: 29 Yritys: Nixu Oy Valmistumisvuosi: 2004 Pasi Koistinen työskentelee tietoturvallisuuden asiantuntijapalveluita tarjoavassa Nixussa turvallisuuskonsulttina. Nixun tietoturvanasiantuntijatiimi on tällä hetkellä Suomen suurimpia. Koistinen kokee, että tällä hetkellä eniten kehitettävää on yritysten tietoturvatietoisuudessa ja tietoturvallisuuden merkitys yritysturvallisuuden osa-alueena Tietoturvapäällikkönä Suomen Postissa toimiva Paavo Laakso kertoo, että syyskuun 11. päivän tapahtumat vuonna 2001 ovat muuttaneet yritysten suhtautumista turvallisuuteen ja tämä on näkynyt selvästi yritysten turvallisuuskäyttäytymisessä. Yritykset ovat panostaneet paljon enemmän turvallisuuskysymyksiin viime vuosina, joka näkyy turvaltulee kasvamaan. Koistisen mukaan yritysten markkina-arvosta keskimäärin yli 70 % on ei-materiaalisia omaisuuseriä, kuten tietoa ja mainetta. Tästä johtuen tulevaisuuden turvallisuusopetuksessa olisi tärkeää keskittyä entistä enemmän tietoriskien hallintaan ja tietoturvaan. Koistisen mukaan nykytilanne tietoturva-alan työmarkkinoilla on sen suuntainen, että insinööriperustaista teknistä työvoimaa on tarjolla runsaasti, mutta hallinnollisten turvapalveluiden osaajia ei ole riittävästi. Koistinen peräänkuuluttaa myös riskienhallinnan perusmenetelmien hallintaa sekä tietoteknistä osaamista. Tietoturvallisuuden osaamiseen kannattaa Koistisen mukaan paneutua vapaavalintaisten opintojen sekä projektien muodossa. Laureasta saamaansa koulutusta Koistinen luonnehtii hyväksi pohjaksi turvallisuusasiantuntijan tehtäviin, mutta toivoisi, että opetusta kehitettäisiin teknisten tietoturvaratkaisujen osalta. FACT FILE: Nimi: Paavo Laakso Ikä: 42 Yritys: Suomen Posti Oyj Valmistumisvuosi: Kehittäjä

9 FACT FILE: Nimi: Jani Arnell Ikä: 30 Yritys: European Network and Information Security Agency (ENISA) Valmistumisvuosi: 2001 Kreetalla Euroopan verkko- ja tietoturvallisuusvirastossa riskienhallintatehtävissä työskentelevä Jani Arnell uskoo tietoturvallisuuden yhä nostavan profiiliaan tietoyhteiskunnan kehittyessä ja laajentuessa. Huoli kansalaisten turvallisuudesta pitää huolen siitä, että turvallisuusala kehittyy tulevaisuudessa reipasta vauhtia. Arnellin mukaan turvallisuusala ruokkii itse itseään ja siksi on hyvin tärkeää panostaa laatuun, jotta turvallisuusalan uskottavuus säilyy. Opiskeluaikoja Laureassa Arnell muistelee lämmöllä. Arnell toteaa turvallisuusalan perusteiden hallitsemisen olevan erittäin tärkeää, sillä toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Haasteellisessa ympäristössä on mahdollista selviytyä käytännön teorian avulla ja Arnell toivookin, että opiskelijat jaksaisivat panostaa sen opiskeluun. Yritystoiminnan riskien ja tietoturvallisuuden yhdistäminen opinnoissa antaisi Arnellin mielestä oivan erikoisosaamisalueen. Laurean opiskelijoille Arnell toivottaa tsemppiä opintoihin. Tietoturva niin hallinnollisessa kuin teknisessä mielessä on keskeinen osa operatiivista riskienhallintaa ja sitä kautta osa päivittäistä liiketoimintaa, kertoo Nokialla Business Continuity Management specialistina työslisuusalan roimana kehityksenä. Kehityksen mukana tulee kuitenkin paljon uusia haasteita. Laakso kokee, että yksityisyyden suojaa ja tietoturvallisuustietoisuutta koskevat asiat tulevat nousemaan esille lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Laakso peräänkuuluttaa opiskelijoiden omaa vastuuta opinnoista. Ammatillinen kehittyminen on Laakson mukaan itsestä kiinni. Opintoihin kannattaa panostaa ja koettaa ottaa niistä kaikki irti. Laakso kokee, että käytännön case-harjoitukset antoivat hänelle laajempaa näkemystä. Yhteistyö turvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa tuo perspektiiviä myös omaan toimintaan. Lisäksi Laakso korostaa, että verkostoituminen on nykytyöskentelyn avainasioita. Ihminen ei voi yksin olla kaikkien alojen asiantuntija. FACT FILE: Nimi: Kimmo Syrjänen Ikä: 38 Yritys: Nokia Oyj Valmistumisvuosi: 2004 kentelevä Kimmo Syrjänen. Tietoturvallisuuden nouseminen arkipäivän keskusteluteemaksi kuvaa hyvin alan kehitystä tällä hetkellä. Tietoturvallisuusseikoista on tulossa osa ihmisten arkipäivää. Syrjänen kokee tulevaisuuden uhkana liiallisen voiton tai tehokkuuden tavoittelun, jonka kustannuksella otetaan riskejä tietoturvallisuudessa. Syrjäsen mukaan tietoriskien hallinnan puolella on paljon mahdollisuuksia päteville henkilöille, jotka omaavat hyvän koulutuksen lisäksi analyyttiset taidot sekä sosiaaliset kyvyt. Syrjänen toteaa tyytyväisenä, että Laurean hänelle antama koulutus johti hänet erittäin mielenkiintoiselle alalle. Mikko Seppä Niina Puukilainen Kehittäjä

10 Testi herätti kutsuvieraiden keskuudessa paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kuvassa koulutusalajohtaja Seija Paasovaara ja Käytettävyyslaboratorion vastuuhenkilö Satu Luojus (oik.) (kuva Mikko Karppanen). Käytettävyyslaboratorio avattiin Keravalla Laurean Keravan toimipisteen käytettävyyslaboratorion avajaisia vietettiin maaliskuun alussa. Tilaisuus alkoi koulutusalajohtaja Ari Poikolan tervetuliaispuheella. Poikola kertoi laboratorion kehitysvaiheista sekä sen yhteydestä Laurean uuteen pedagogiseen malliin, LbD:hen. Käytettävyyslaboratorion vastuuhenkilö lehtori Satu Luojus esitteli vieraille lyhyesti käytettävyystutkimusta. Luojuksen mukaan käytettävyyden merkitys on kasvanut nykypäivän teknologisia sovellutuksia kehitettäessä. Käytettävyystutkimuksella voidaan selvittää erilaisten käyttöliittymien, esimerkiksi Internet-sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä. Tutkimuksen avulla selviää, Käytettävyyslaboratorion avajaisia vietettiin hyvässä hengessä maaliskuun alussa (kuva Mikko Karppanen). miten tehokkaasti ja tuottavasti käyttäjä löytää sivustolta tietoa ja osoittaa mahdolliset käytettävyysongelmat, Luojus totesi. Tutkimusjohtaja testissä Kutsuvieraat pääsivät konkreettisesti tutustumaan käytettävyyslaboratorion toimintaan lyhyen käytettävyystestin avulla. Testihenkilöksi oli valittu Laurean uusi tutkimusjohtaja Petteri Ikonen, joka suoriutui testistä mallikkaasti. Itse testausta vieraat pääsivät seuraamaan tilaisuutta varten rakennetusta tarkkailutilasta, johon oli heijastettu web-kameratekniikkaa hyväksikäyttäen reaaliaikainen videokuva testin etenemisestä. Tutkimusjohtaja Ikonen sai testiä varten lyhyen ohjeistuksen tarinan muodossa, jonka jälkeen hänen liikkumistaan Järvenpään kaupungin Internet-sivuilla tarkasteltiin testiä varten kehitetyn ohjelmiston avulla. Testihenkilölle asetettiin tavoitteeksi löytää erilaisia tietoja, joita Järvenpään kaupungin sivuilta löytyy. Samaan aikaan runsas kutsuvierasjoukko sekä itse testiä suorittanut testiryhmä tarkkailivat testin etenemistä tarkkailutilasta. Tehtäviksi Ikoselle oli asetettu muun muassa omakotitalotontin etsiminen ja Järvenpään lukion talviloman ajankohdan selvittäminen. Testi herätti kutsuvieraiden keskuudessa paljon keskustelua ja kysymyksiä. Vieraita kiinnosti käytettävyyslaboratorion hyödyntäminen erilaisissa sovellutuksissa. Satu Luojus kertoi, että käytettävyyslaboratorion ja siinä hyödynnetyn ohjelman parhaita puolia on se, että sillä pystytään seuraamaan ja tarkkailemaan lähes mitä tahansa käyttöliittymiä, joita voidaan esittää tietokoneen näytöllä. Testin jälkeen kutsuvieraat pääsivät tutustumaan tietojenkäsittelyn yliopettajan Olli Vilkin johdolla älytauluun, joka on uusi käyttäjäkeskeinen kehittämisalusta. Vilkki selvensi vieraille älytaulun konkreettisia käyttökohteita ja kertoi Laurean eri toimipisteiden tavoista hyödyntää älytaulun suomia mahdollisuuksia. Älytaulu on käytössä Laurealla kolmessa toimipisteessä: Keravalla, Hyvinkäällä ja Otaniemessä. Mikko Seppä Nina Puukilainen 10 Kehittäjä

11 VELO koordinoi ja kehittää t&k-työtä VELO on osoittanut merkityksensä t&k-työn kehittäjänä ja vakiinnuttajana Laurean Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueella. VELO kokoaa ja kehittää osaamista, jota tuotetaan Laurean yksiköiden ja koulutusohjelmien innovaatioympäristöissä. Kuvassa VELO-työryhmä. Laurean tutkimus- ja kehitystyö astui merkittävän askeleen, kun vuodenvaihteessa perustettiin Laurea Research & DeVELOpment eli lyhyesti VELO. Nimen tälle Keskija Pohjois-Uudenmaan t&k-osaamista kokoavalle ja yksiköiden laboratorioita verkottavalle yksikölle keksi lehtori Juhani Nieminen Järvenpäästä. VELOn tavoitteet Pääkaupunkiseudun metropolialue ei ole homogeeninen kokonaisuus. Se koostuu alueista, jotka elinkeino- ja väestöprofiileiltaan poikkeavat melkoisestikin toisistaan. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueessa on piirteitä, jotka ovat tuttuja ns. ruostevyöhykkeen kaupunkiseuduille. Käsite ruostevyöhyke on aluetutkijoiden käyttämä, ja sillä viitataan perinteisen teollisuuden ja usein yhden tai muutaman suuren yrityksen varassa oleviin korkean jalostusarvon kaupunkiseutuihin. Metropolisaatiolla tarkoitetaan puolestaan sellaista kehitystä, jossa innovatiivinen elinkeinotoiminta ja osaaminen levittäytyvät keskuksesta koko metropolialueelle. Tämä kehityssuunta tulee Keskija Pohjois-Uudenmaan alueiden kannalta merkitsemään elinkeinorakenteen monipuolistumista ja osaamisvaatimusten tason kohoamista. Laurean Keski- ja Pohjois- Uudenmaan alue näkee tulevaisuutensa metropolisaatiokehityksen vauhdittajana. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueen kehittyminen ja kehittäminen edellyttää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Laurea Research & DeVELOpment on rakennettu juuri tätä varten. VELO on innovaatioalusta ja toimijaverkosto, joka välittää Keski- ja Pohjois- Uudenmaan yrityksille, kunnille ja muille organisaatioille tutkimus- ja kehitystyön palveluita. VELO käytännössä Tutkimus- ja kehitystyö toteutuu sekä koulutusohjelmissa että koko aluetta kattavana. VELO toimii Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueen tutkimus- ja kehitystoiminnan synergiapisteenä, jonka avulla toiminta tuodaan yhteiselle alustal- le. Yliopettajat työskentelevät pääosan työajastaan VELOn toimitiloissa, jotka löytyvät Keravalta osoitteesta Paasikivenkatu 12. VELO kokoaa ja edelleen kehittää sitä osaamista, jota tuotetaan Laurean yksiköiden ja koulutusohjelmien innovaatioympäristöissä. Näitä ovat liiketoiminnan kehittämiskeskus AppInnoLab sekä IT- ja digitaalisen osaamisen innovaatiokeskus Keravalla; Hoitotyön ja ohjauksen oppimisympäristö sekä Maaseudun ja kestävän kehityksen innovaatiolaboratorio Rural&Urban Lab Hyvinkäällä sekä Hyvinvointiosaamisen innovaatiokeskus Arjen paja Järvenpäässä. Velon tiloihin on perustettu myös koko aluetta palveleva Laurea KIBS Centre, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tietointensiivistä yritystoimintaa Keski- ja Pohjois- Uudenmaan alueella. Pasi Tulkki Dosentti, Valtiotieteiden tohtori Lisätietoja Harri Haapaniemi Vs. projektipäällikkö Kehittäjä 11

12 Julius Tuomisto (vas.) ja Petri Viinikainen ovat keväällä 2006 valmistuvia opiskelijoita, jotka ovat toimineet Laurean Tietoliikennelaboratoriossa tutkimusharjoittelijoina (kuva Miguel Vera). Tutkivaa työotetta oppimassa tietoliikennelaboratoriossa Tietoliikennelaboratorio on Laureaammattikorkeakoulun kehittämisympäristö ja osa sen opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Syksyllä 2003 perustettu tietoliikennelaboratorio on toiminut Leppävaaran toimipisteen uusissa tiloissa 2005 syksystä lähtien. Tietoliikennelaboratorio on oppimisympäristö, joka tarjoaa opiskelijoille omaan aktiivisuuteen, toimintaan ja kokeiluun perustuvia verkkoharjoituksia. Laboratorion toiminta liittyy vahvasti Laurean opetus- ja tutkimustehtävän toteuttamiseen ja sen työelämälähtöinen oppimistapa korostaa teorian soveltamista käytäntöön. Laboratorion toiminnasta vastaa yliopettaja Jyri Rajamäki. Laboratoriossa on suunniteltu ja toteutettu sekä hankkeita että opinnäytetöitä. Opinnäytetöinä laboratoriossa on toteutettu muun muassa Laurean langaton lähiverkko (WLAN), opiskelijoille tarkoitettujen laboratorioharjoitusten suunnittelu ja toteutus sekä laboratorion etäkäyttömahdollisuuden rakentaminen. Tällä hetkellä laboratoriossa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on Laurean langattoman verkon ylläpidon dokumentointi. Tietoliikennelaboratoriossa hankepohjaisesti toteutettavat opintojaksot tarjoavat opiskelijoille haasteellisen mahdollisuuden toimia itsenäisesti ja kehittää omaa ongelmanratkaisukykyään. Hankkeista useimmat keskittyvät innovointiin eli yritysten tai yhteisöjen kanssa 12 Kehittäjä

13 yhteistyössä toteutettuun tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen, mikä myös omalta osaltaan tukee uudenlaista oppimistapaa. LaureaLabs Research and Innovation Centre Vaatimukset kasvavat Opiskelu ammattikorkeakoulussa on muutosvaiheessa. Opiskelijoilta vaaditaan jatkuvasti entistä enemmän: kykyä hakea tietoa, kriittisyyttä haettua tietoa kohtaan ja silmää sille, onko tieto merkityksellistä opiskelijan tai meneillään olevan työn kannalta. Selvää on, että nyt ja lähitulevaisuudessa opiskelunsa aloittavat opiskelijat tulevat kokemaan opiskelun ammattikorkeakoulussa entistä haasteellisemmaksi. Tietotekniikan opetuksessa on niin ikään omat haasteensa. Ala on jatkuvassa muutoksen tilassa, ja siksi myös opiskelijoita työelämään kouluttavilta henkilöiltä vaaditaan koko ajan enemmän. Koulutussuunnitelmissa otetaan kyllä huomioon alan tulevaisuuden trendit ja vaatimukset, mutta Tietoliikennelaboratorion kaltaisiin kehitysympäristöihin panostamalla varmistutaan siitä, että opiskelijoilla on käytössään moderni ja uudenaikainen oppimisympäristö myös tulevaisuudessa. Julius Tuomisto Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Petri Viinikainen Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma LaureaLabs is the applied research and innovation centre of Laurea University of Applied Sciences. It includes several labs (skill hubs) that provide services and research data in the fields of ICT, welfare and business. The services include projects which are coordinated in different labs and which contribute solutions to specific problems encountered by companies and industries. Solutions are offered for rapidly changing knowledge-intensive areas. Examples include the development of a risk analysis tool for the Helsinki Police Department and marketing research for companies in the metropolitan area. The projects in the labs are carried out by trainees and students. Trainees have their own workplace in the labs, while students visit for guidance in their projects. The work environment encourages trainees and students to come up with innovative and creative solutions to existing problems. Internationalisation of R&D LaureaLabs is internationally oriented through trainee exchanges and projects carried out in cooperation with foreign universities. LaureaLabs international network makes it easy for foreign students to conduct traineeships in the field of applied R&D. International trainees can take traineeships at LaureaLabs or at one of Laurea s partner companies. Cooperating on projects with foreign universities allows both parties to learn about the other s culture while sharing top-level expertise. Last autumn, a usability project was organised in cooperation with the Kufstein and Turku universities of applied sciences, where video conferencing was used for communication. Another international project is the International Facility Management Program, which has been ongoing on for eight years. In it, students from Finland, the Netherlands, Germany and Austria carry our projects together and visit three countries in a period of six weeks in order to experience each other s cultures. Rob Moonen Coordinator, Internationalization of R&D Espoo and Lohja region Rob Moonen työskentelee tutkimusja kehityslaboratoriossa Leppävaaran Laureassa (kuva Miguel Vera). Kehittäjä 13

14 RFID -teknologia helpottaa arkea Varhaista RFID-teknologiaa hyödynnettiin toisessa maailmansodassa, kun Britanniassa käytettiin RFID-laitteita erottamaan saapuvat brittikoneet saksalaisista. Nykyään teknologiaa hyödynnetään päivittäin esimerkiksi yritysten kulunvalvonta- ja kaupunkien matkakorteissa. Radiotaajuinen etätunnistus eli RFID (Radio Frequency identification) on pitkästä historiastaan huolimatta tulevaisuuden teknologiaa. RFID-järjestelmä koostuu tunnisteista sekä lukijoista. Lukijat toimivat kaksisuuntaisesti, joten niiden avulla voidaan tallentaa tietoa sekä lukea tietoa tunnisteelta. Tunniste voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata jälkikäteen tarralla, joka mahdollistaa muun muassa tuotteen seuraamisen aina tuotantolinjalta loppukäyttäjälle saakka. RFID-lukijoiden avulla saadaan tuotteen liikkumisesta eri logistiikkavirran vaiheissa reaaliaikaista tietoa. Näin ketjun toiminta muuttuu tehokkaammaksi ja läpinäkyvämmäksi, kun hankala ja hidas papereiden pyörittely vähenee. RFID-teknologiaa on pidetty perinteisten EAN-viivakoodin ja kansainvälisen tuotekoodin(upc) korvaajana. RFID:n ja viivakoodin erot ovat huomattavat. RFIDtunnistus voi tapahtua ilman suoraa katsekontaktia tunnisteeseen ja sen sisältöä voidaan muuttaa matkan varrella, kun taas viivakoodi on tulostuksen jälkeen muuttumaton. RFID tunnisteet kestävät myös huomattavasti paremmin raskaitakin teollisuusolosuhteita kuin perinteiset viivakoodit. RFID käyttökohteet Matkakortti otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön vuonna Kortti korvaa joukkoliikenteen pahviset matkaliput. RFID-tunniste voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata jälkikäteen tarralla. Kuvassa RFID-tarra. RFID-teknologian avulla voidaan hallita jakeluketjua aiempaa paremmin. Nimikettä voidaan seurata jakeluketjussa valmistajalta aina loppuhävitykseen asti. Varastonhallinnassa RFID-sovelluksen avulla tunnistetaan varastossa olevat kuljetuspakkaukset ja rekisteröidään muutokset. Varastosaldon vähentyessä järjestelmä voi ilmoittaa vähennyksistä ja tilata automaattisesti täydennystä. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä RFID-teknologian hyödyntämisestä arkipäivän elämässä on pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmä. Yritykset puolestaan hyödyntävät teknologian suomia mahdollisuuksia monipuolisesti. Työpaikkojen kulunvalvontaavaimet ovat yksi hyvä esimerkki. Perinteisten viivakoodien korvaaminen RFID-tunnisteilla on nostanut esiin kysymyksen tietoturvallisuudesta ja etenkin yksityisyyden suojasta. Matkakorttia kohtaan esitettiin sen käyttöönoton aikoihin huomattavan paljon kritiikkiä sen tallentamien yksityiskohtaisten tietojen vuoksi. Uusi teknologia mahdollistaa ihmisen seuraamisen hajautetussa lukijalaiteverkossa, mikäli hän kantaa RFID-tunnistimella varustettuja tuotteita mukanaan. Kuluttajia tietenkin kiinnostaa, voiko RFID-tunnisteen irrottaa tai sen lukemisen estää tuotteen ostamisen jälkeen ja voidaanko näitä tunnisteita lukea ihmisen tietämättä. Mikko Seppä Niina Puukilainen 14 Kehittäjä

15 Cygate Academy kouluttaa Cygate Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulu aloittivat syksyllä 2005 koulutusyhteistyön, jossa Cygate Academy -koulutusyksikkö tarjoaa asiantuntijakoulutusta Laurean tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun ja asiantuntijayrityksen koulutusyhteistyö on tässä laajuudessa uutta Suomessa. Maarit Fränti (vas.), Mika Loukola ja Pia Pulkkanen keskustelemassa uuden koulutusyhteistyön mahdollisuuksista. Cygate Academy on Cygate Oy:n koulutusliiketoimintayksikkö. Sen tehtävänä on välittää asiakkaille osaamiseen ja kokemukseen perustuvaa ajankohtaista tietoa, josta on apua ja hyötyä päivittäisessä työssä. Koulutusten laadun, ajankohtaisuuden ja käytännönläheisyyden takaa kouluttajien vahva asiantuntemus. Cygate Academyssa kouluttavat samat sertifioidut asiantuntijat, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät asiakkaiden tietoverkkoja. Cygate Academyn koulutuksissa käytetään tunnustettujen tietoliikennelaite- ja ohjelmistovalmistajien käyttämää uusinta teknologiaa. Laurean ja Cygaten koulutussopimus kattaa Yrityksen tietoverkot -suuntautumisvaihtoehdon opintokokonaisuudet sekä tietoverkkojen perusopetuksen kaikille tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Yhteistyön ansiosta opiskelijat saavat käyttöönsä alan uusimman teknologian ja asiantuntemuksen sekä suoran kontaktin yritysmaailmaan. Sopimus sisältää myös Laurean henkilöstön kouluttamisen. Osa uudenlaista opetussuunnitelmaa Koulutusyhteistyö on ollut osa opetussuunnitelman uudistamista, jolla tarjotaan opiskelijoille viimeisintä osaamista ja jonka avulla opiskelu on tuotu mahdollisimman lähelle työelämää. Cygate pystyy antamaan tietoa, jota opiskelijat eivät saa muualta. Vastaavaa koulutuspakettia ei ole saatavilla muissa ammattikorkeakouluissa. Laurean ja Cygate Academyn yhteistyö koskee asiantuntijakoulutuksen lisäksi koko oppimisympäristöä, sillä opetuksessa käytetään Cygaten ainutlaatuista virtuaalilaboratoriota. Samalla myös Laurean omaa laboratoriota on uusittu vastaamaan aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia. Koulutusyhteistyö on koskenut lukuvuoden aikana lähes 500 opiskelijaa ja se on antanut opiskelijoille mahdollisuuden Cisco Certified Network Associate (CCNA) -sertifiointitutkintojen suorittamiseen. Ensimmäiset opiskelijat ovatkin osallistuneet vaativaan sertifiointikokeeseen kevään 2006 aikana. Asiantuntijoiksi yhteisvoimin Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut Laurean yhdeksi opetuksen laatuyksiköistä. Asiantuntijakoulutuksen uskotaan nostavan osaamistasoa edelleen ja parantavan opiskelijoiden urakehitystä ja työllistymistä entisestäänkin. Työelämän tarpeisiin vastaaminen on koettu erityisen tärkeäksi juuri pääkaupunkiseudulla, joka on työmarkkina-alueena Suomen vaativin. Koulutus on suunniteltu vastaamaan vuosina toteutettavaan tutkintouudistukseen, jonka myötä ammattikorkeakouluissa otetaan käyttöön maisterin tutkintoa vastaava ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tulevaisuudessa yhteistyötä on määrä laajentaa jatkokoulutuksella sekä erilaisilla lyhytkursseilla, joilla tarjotaan viimeisintä tietoa ajankohtaisista aiheista. Maarit Fränti Koulutusalajohtaja Pia Pulkkanen Myyntipäällikkö, Cygate Oy Lisätietoja Kehittäjä 15

16 Suomalaiset elävät terveellisemmin ja pidempään kuin ennen. Omaan terveyteen vaikuttavista seikoista ollaan entistä kiinnostuneempia, mutta monet ruokavaliolla korjattavissa olevat terveysongelmat ovat kuitenkin entisellään tai pahenemassa. REDLabsissa kehitetty Ateriatietopalvelu pyrkii parantamaan tilannetta valistuksen keinoin Internetissä. Laurean Ateriatietopalvelu kansanterveyden asialla BarLaurean henkilökunnan näkemys ravitsemuksesta on ollut Ateriatietopalvelun kehityksen tukena (kuva Miguel Vera). Ateriatietopalvelu ja sen toiminta pankkiin. Näin Ateriatietopalvelu voi toimia asiakkaan apuna tämän pyrkiessä muokkaamaan ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan. Monialaisuus vahvuutena Ateriatietopalvelun kehitys on tapahtunut useiden opinnäytetöiden ja eri opintojaksoihin liittyvien hankkeiden kautta. Yksi kehitystyön kulmakivistä on ollut monialaisuus. Ravitsemispalveluiden Ateriatietopalvelu on järjestelmä, joka tarjoaa ravintolan asiakkaille Internetin välityksellä oleellista tietoa ravintolassa tarjottavan ruoan ravintosisällöstä sekä siitä, miten asiakkaan tarjottimelleen annostelema ruoka-annos vastaa ravitsemussuosituksia. Käyttäjä pystyy myös selaamaan yksittäisten ruokalajien ruoka-aine- ja ravintoarvosisältöjä sekä tutustumaan Ateriatietopalvelu -sivustolle koottuun ravintotietoopiskelijat ovat tuoneet kehitystyöhön omaa näkökulmaansa ennen kaikkea sisältöä suunniteltaessa, kun taas sovelluksen tekninen toteutus ja suunnittelu on ollut lähinnä tietojenkäsittelyn opiskelijoiden vastuu-aluetta. Oman osansa Ateriatietopalveluun on tuonut myös Laurea Leppävaaran ruokala-oppimisympäristö BarLaurea ja sen henkilökunta, jonka näkemys ravitsemuksellisista seikoista on ollut järjestelmän kehityksen tukena. BarLaurea on muutenkin toiminut hyvänä testiympäris- 16 Kehittäjä

17 Mikko Lassila on ollut kehittämässä Ateriatietopalvelun Internet-sovellusta (kuva Miguel Vera). tönä Ateriatietopalvelun prototyyppiä käyttöön otettaessa. Eräs Ateriatietopalvelun olennaisimmista ominaisuuksista on sen integrointi osaksi ravintolassa jo käytössä olevia tietojärjes- telmiä. BarLaurean tapauksessa Ateriatietopalvelu on sidottu osaksi käytössä olevaa tuotannonhallintajärjestelmää, jonka vuoksi palvelun ylläpito voidaan toteuttaa siten, ettei se sido lainkaan ylimääräisiä resursseja. Näin myös varmistutaan siitä, että Ateriatietopalvelun tulostamat ruoka-aine ja ravintoarvotiedot ovat aina ajan tasalla. Tulevaisuudessa Ateriatietopalvelusta on mahdollista jalostaa soveltavan tutkimuksen ja kehityksen työkalu, jonka avulla voidaan seurata ravintolan tai ruokalan asiakkaiden ateriatottumuksia ja niiden vaikutuksia heidän yleiseen terveydentilaansa. REDLabs isossa roolissa Kaikki Ateriatietopalveluun liittyvä kehitystyö on tavalla tai toisella ollut sidoksissa REDLabsin toimintaan. REDLabs on Laurea Leppävaarassa sijaitseva soveltavan tutkimuksen ja kehityksen laboratorio, jonka vastuuhenkilönä toimii tietotekniikan yliopettaja Rauno Pirinen. Ateriatietopalvelu on vain yksi esimerkki Laureassa ja RED- Labsissa tehtävistä hankkeista ja projekteista. Työskentely monialaisten ja monipuolisten hankkeiden parissa on ollut antoisaa ja kaikin puolin opettavaista. Mikko Lassila Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Lari Tamminen, Opiskelija, ravitsemispalvelut Lisätietoja BarLaurea on toiminut hyvänä testiympäristönä Ateriatietopalvelun prototyyppiä käyttöön otettaessa (kuva Miguel Vera). Kehittäjä 17

18 Opiskelun ja viihteen yhdistäminen ei yleensä ole helppoa. Opiskelijaporukan kehittämä virtuaalinen oppimisympäristö kuitenkin kumoaa vanhan käsityksen oppimisesta. Virtuaalinen ympäristö yhdistää opiskelun ja viihteen Virtuaalinen hyvinvointiympäristö on Laurean tutkimus- ja kehitysyksikkö VELOn kehittämä uusi oppimisympäristö. Ympäristössä opiskelija voi luoda itselleen virtuaalisen minän, jota hän voi ohjata virtuaalisesti. Idean taustalla on ryhmä opiskelijoita sekä tietojenkäsittelyn yliopettaja Olli Vilkki. Virtuaalinen oppimisympäristö perustuu yhteisöllisyyteen sekä yhdessä oppimiseen. Selainpohjaiseksi tarkoitetussa virtuaalisessa oppimisympäristössä opiskelija voi oppia täysin uudella tavalla, yhdistämällä viihteellisyyden ja hyödyn. Opiskelijat voivat kommunikoida toistensa kanssa virtuaalisen ympäristön hahmojen välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Oppimisympäristöön on tarkoitus sijoittaa erilaisia opintopaikkoja, huoneita, joissa opiskelijat voivat itsenäisesti tai opettajan avustuksella opiskella ja tehdä harjoituksia. Tarkoituksena on myös, että opiskelijat voisivat eri opintojaksojen yhteydessä toteuttaa oppimisympäristöön uusia tehtäviä. Opintopaikkojen yhteyteen on mahdollista kehittää myös keskustelufoorumeita, joissa käyttäjät voivat vaihtaa ajatuksiaan toistensa kanssa. Reaaliaikainen keskustelu toteutetaan IRC-tekniikan tapaisesti, jolloin hahmojen välinen keskustelu näkyy ruudulla ja tallentuu muistiin, jolloin siihen voidaan tehdä vielä myöhemmin hakuja. Virtuaaliseen oppimisympäristöön pääsevät ensisijaisesti kaikki Laurean opiskelijat sekä opettajat. Myöhemmin on mahdollista luoda vierailijoille, esimerkiksi eri sidosryhmien edustajille, omat vierailijahahmonsa, joiden avulla he voivat tutustua ja osallistua Laurean toimintaan. Opiskelijat toteuttamassa Uuden virtuaalisen oppimisympäristön idea syntyi viime keväänä, kun neljä opiskelijaa toteutti yhdessä tietojenkäsittelyn yliopettaja Olli Vilkin kanssa selvityksen uudenlaisen palvelun tarpeesta. Ajatus virtuaalisesta oppimisympäristöstä oli syntynyt. Selvitysryhmän jäsenet toteavat yhteen ääneen, että koulun antama kipinä aiheeseen on autta- Tatu Haarajoki, Jussi-Teppo Toivonen (oik.) ja Jussi Avelin (tak.) kehittävät virtuaalista oppimisympäristöä osana työharjoittelujaksoaan (kuva Nina Puukilainen). 18 Kehittäjä

19 nut projektin toteuttamisessa. Koulutuksen antamat valmiudet ovat mahdollistaneet näinkin vaativan projektin läpiviemisen. Ryhmän jäsenet kiittelevät myös opinnoissa hyödynnettyjä prosessi- ja projektiajattelutapoja. Ajasta ja paikasta riippumatonta Arene edistämässä kansallista t&k-hanketta Palvelu tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön eri alojen opiskelijoille ja mahdollistaa laajamittaisemman yhteistyön eri toimipisteiden ja koulutusohjelmien välillä. Visionäärien mielessä on esimerkiksi digitaalisen median opiskelijoiden ja matkailualan opintojen hyödyntäminen yhdessä siten, että nämä tuottaisivat valmiita matkailuesitteitä digitaaliseen muotoon. Yksi virtuaalisen oppimisympäristön perusideoista on ollut luoda uusi oppimistapa, joka käyttää hyväkseen opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja internetin suomia mahdollisuuksia. Monialaisen oppimisen tukeminen on myös vahvasti projektin taustalla. Jussi-Teppo Toivosen mukaan suurimpana haasteena työssä on aineiston saaminen mahdollisimman hyvin oppimista tukevaan muotoon. Ryhmän tavoitteet ovat silti korkealla ja tarkoituksena on luoda toimiva prototyyppi työharjoittelujakson loppuun mennessä. Arene -projekti on osa kansallista t&k-hanketta. Hankkeen yhteydessä opiskelijat pääsevät soveltamaan Laurean uutta Learning by Developing -toimintamallia. Tällä hetkellä Suomen ammattikorkeakoulut kärsivät useiden eri tietojärjestelmien sekavasta verkostosta. Arene-hankkeen tarkoituksena on uuden tietojärjestelmätoimintamallin luominen. Toimintamalli sisältää ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmien kehittämisen yhdeksi suureksi tietojärjestelmäkokonaisuudeksi. Kokonaisuuden tarkoitus on tarjota kaikki tarvittavat työkalut tehokasta opiskelua varten sekä mahdollistaa parempien opintokokonaisuuksien luomisen eri koulujen välille. Tietojärjestelmähankkeessa panostetaan myös tietojärjestelmien käytettävyyteen sekä tiedonhaun nopeuttamiseen. Hanke tarjoaa siihen osallistuville opiskelijoille mahdollisuuden tutustua t&k-työtä edistävien järjestelmien määrittelyyn, kehittämiseen sekä niiden mallintamiseen. Keväällä 2006 Laurean Leppävaaran toimipisteen opiskelijoilla oli mahdollisuus valita monista eri hankevaihtoehdoista Arenehanke. Hankkeen valinneet opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään ja ryhmille annettiin tehtäväksi kuvata ja mallintaa Suomessa toimivien ammattikorkeakoulujen t&ktietojärjestelmät. Työsarkaa opiskelijoilla riittää, sillä massiivinen Arene-hanke kattaa kaikki Suomen 31 ammattikorkeakoulua sekä niiden noin opiskelijaa. Mikko Seppä Nina Puukilainen Arene-hankkeessa tutkitaan ja mallinnetaan ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmiä. Jussi Puranen Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kehittäjä 19

20 Videoneuvottelut - toimiva viestintäväline kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa Videoneuvottelulaitteiston välityksellä viestit välittyvät uudenaikaisesti ja tehokkaasti (kuva Hans Koistinen). Videoneuvottelu on kaksisuuntainen kuva- ja ääniyhteys, jonka avulla ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään samaan aikaan eri paikoissa. Laurea Leppävaarassa toteutettiin kansainvälisen opiskelijaprojektin yhteydessä videoneuvotteluja viestinnän helpottamiseksi. Erilaiset hankkeet, projektit ja tutkimukset yleistyvät oppimisvälineenä ja opiskelijat pääsevät käsiksi ryhmä- ja tiimityön työtapoihin jo opintojensa alkuvaiheessa. Opiskelijoilla on muun muassa LbD-oppimismallin myötä mahdollisuus osallistua kansainvälisiin hankkeisiin, esimerkiksi ulkomaalaisten koulujen kanssa yhdessä toteuttaviin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Usability-hanke Projekti, jonka puitteissa videoneuvottelukokeilua kokeiltiin, oli kansainvälinen Usability hanke, johon osallistuivat Laurea Leppävaaran, Turun ammattikorkeakoulun ja Fachhochschule Kufstein Tirolin toimitilapalvelujen johtamista lukevat opiskelijat. Aihealueena usability tutkii toimitilajohtamisen alueella sitä, miten hyvin erilaiset tilat vastaavat niiden käyttäjien tarpeita. Projektissa työskenteli kuusi itävaltalaista, viisi turkulaista ja yksi laurealainen ryhmä. Ryhmät valitsivat jokainen oman paikallisen tutkimuskohteensa, jonka jälkeen valittuja tiloja tutkittiin ja niiden käyttäjien mielipiteitä tiloihin liittyvistä yksityiskohdista kartoitettiin tarkemmin. Saatuja tuloksia verrattiin sen jälkeen eri maassa olevaan, toisen ryhmän valitsemaan kohteeseen. Varsinainen videoneuvottelukokeilu toteutettiin Teknillisen korkeakoulun aikuiskoulutusyksikkö Dipolissa. Ryhmä muodostui laurealaisesta ja itävaltalaisesta FHS Kufstein Tirolin ryhmästä. Koska halusimme neuvotella reaaliajassa, oli videoneuvottelu tehokas keino välimatkojen lyhentämiseen. Projektin tulosten esittelyssä videoyhteydestä olisi varmasti ollut hyötyä, mutta laitteiston heikon saatavuuden ja korkeiden kustannusten vuoksi tulokset esiteltiin vain Optiman välityksellä. Muina välineinä viestintään käytimme Skypea ja sähköpostia. Tavoitteet videoneuvottelulle täyttyivät täysin ja palaute sen käytöstä viestintävälineenä oli erittäin positiivista. Tekniikka toimi lähes täydellisesti ja tunnelma oli verrattavissa normaaliin palaveriin. Kokeilu osoittaa, että videoneuvottelu todella toimii viestinnän välineenä ja on tehokas apu pitkien etäisyyksien lyhentämiseen kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Richard Malm Opiskelija, toimitilapalvelujen johtaminen 20 Kehittäjä

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Tietoturvakoulutus Turun ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (AMK) ja DP in Business Information Systems issä (YAMK)

Tietoturvakoulutus Turun ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (AMK) ja DP in Business Information Systems issä (YAMK) Tietoturvakoulutus Turun ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa (AMK) ja DP in Business Information Systems issä (YAMK) Esko Vainikka, yliopettaja, CISSP Tieto on tärkeää, jopa elinehto

Lisätiedot

Tietoturvapäivä 7.2.2012

Tietoturvapäivä 7.2.2012 Tietoturvapäivä 7.2.2012 Esko Vainikka, yliopettaja, CISSP Tietoturvapäivä Turun ammattikorkeakoulussa Lämpimästi tervetuloa 4. Tietoturvapäivä tapahtumaan Turun ammattikorkeakoulussa Kiitokset jo etukäteen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Virtuaalikoulutusta Second Lifessa Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Verkko-oppimisympäristöt I Mänty 17.10.2008 2 Avoimet virtuaaliset oppimisympäristöt Second Life http://www.secondlife.com

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA

TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA TTL 60 vuotta Roadshow, Tampere 5.11.2013 TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA Antti Pirinen, Tietoturva ry Antti Pirinen Tietoturva ry Hallituksessa 2009 -> Sihteeri 2013 Työkokemus: 2012 -> KPMG:n

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot