kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 1/2006 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 1/2006 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT"

Transkriptio

1 kehittäjä Laurea tutkii ja kehittää 1/2006 Hyvinvointi Kestävä kehitys Liiketoiminta Tieto- ja viestintätekniikka ICT

2 2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Mediakeskus Valo Tikkurilan Laureaan s Laurea kehittämässä tietoturvallisuutta 8 Viestintätekniikan kehittyminen on tietoturvahaaste yrityksille 10 Käytettävyyslaboratorio avattiin Keravalla 11 VELO koordinoi ja kehittää t&k-työtä 12 Tutkivaa työotetta oppimassa tietoliikennelaboratoriossa 14 RFID-teknologia helpottaa arkea 15 Cygate Academy kouluttaa 16 Laurean Ateriatietopalvelu kansanterveyden asialla 18 Virtuaalinen ympäristö yhdistää opiskelun ja viihteen 19 Arene edistämässä kansallista t&k-hanketta 20 Videoneuvottelut 21 Musiikin tutkimusta tietokoneella 22 eoppimisella työelämän kehittäjän valmiuksia 23 Verkostoista start-up-innovaatioita 24 Uusi opetussuunnitelma innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulussa 25 Uudistuva opettajuus -koulutus Laurean opettajille 26 Uutissivut 34 Muuttuvaa viestintää arkipäivässä 35 Tieto- ja viestintätekniikka - osa uutta Laureaa 36 Yhteystiedot Vastaava päätoimittaja Petteri Ikonen Päätoimittaja Kaarina Murtola- Jokiniemi Toimitussihteeri Mikko Suutarinen, liiketalouden opiskelija s. 10 s. 20 Kehittäjä

3 s. 22 pääkirjoitus Laurean vahvuus monialaisessa osaamisessa s. 14 Julkaisija Laurea s. 4 Taitto Markus Lampo, liiketalouden opiskelija Tea Sutinen, liiketalouden opiskelija Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tutkimus- ja kehittämistyö on Laureassa vahvassa kasvussa. Yhdessä opetuksen ja aluekehitystyön kanssa t&k-toiminta muodostaa vahvan toimintarungon, jonka avulla korkeakoulu vastaa kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Työskentelyn taustalla on vuonna 2004 vahvistettu t&kstrategia, jonka tuloksena on syntynyt muun muassa kehittämislaboratorioita, jotka palvelevat alueiden innovaatiotavoitteita sekä edistävät soveltavan tiedon jalkautumista metropolialueelle. Laurean t&k-toiminta tarjoaa yhteistyötahoille mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Laureassa on esimerkiksi osaamista yrityksen tai yhteisön verkkosivustojen käytettävyyden testaamiseen. Jaetun asiantuntijuuden ja innovatiivisen oppimisympäristön avulla yhteistyöosapuoli voi kehittää yhdessä korkeakoulun kanssa sivustojensa toimivuutta. Tietoliikennelaboratorio on puolestaan avoin kehitysympäristö yhteistyökumppaneille, jossa opiskelijat tekevät verkkoharjoituksia, hankkeita sekä hankkeistettuja opinnäytetöitä yksin tai ryhmissä tilaajan toimeksiannon puitteissa. Mainitut esimerkit ovat osa Laurean 16:sta tutkimus- ja kehittämisympäristöstä. Laurean t&k-työ tukee palveluinnovaatiotoiminnan kehittymistä monialaisen osaamisensa avulla. Sisällöllisinä painoalueina ovat ICT-osaaminen, hyvinvointiosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä kestävä kehitys. Tämä Kehittäjä-lehti tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tutustua Laurean laajaan t&k-työhön, joka pohjautuu vahvaan ammattiosaamiseen ja innovatiiviseen työyhteisöön. Petteri Ikonen Päätoimittaja Tutkimusjohtaja Kehittäjä

4 Mediakeskus VALO Tikkurilan Laureaan Pauli Laineen ja Tuomas Aatolan mukaan Valon tarkoitus on toimia sellaisten projektien parissa, jotka tukevat Laurean tutkimustoimintaa tai opetustavoitetta (kuva Miguel Vera). Viestinnän koulutusohjelma käynnistää kevään aikana Tikkurilassa Laurean mediakeskus Valon. Sen tavoitteena on paitsi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin työelämähankkeisiin, myös keskittää viestinnän koulutusohjelman tutkimus- ja kehitystyö yhteen palvelupisteeseen. Tämä helpottaa entisestään tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten hyödyntämistä asiakasprojekteissa. Valo tarjoaa myös konkreettisen ympäristön toteuttaa LbD:n periaatetta. Tutkimus- ja kehityshankkeista vastaa viestinnän koulutusohjelman yliopettaja Pauli Laine, jonka mukaan tuoreimmat tutkimushankesuunnitelmat liittyvät muiden muassa uudentyyppisiin käyttöliittymiin, luovuutta edistäviin sovelluksiin ja muokattaviin digitaalisiin sisältöihin esimerkiksi säädettävään animaatioon tai ääneen. Valo on jo mukana Hyvinvointipilotti-hankkeen digitaalisten sisältöjen muokkaus- ja välitysosuudessa. Ammattikorkeakoulussa ja viestinnän koulutusohjelmassa Valolla on selkeä tehtävä. Korkeakoulumaailman ulkopuoliselle asiakkaalle Valon palveluihin tukeutuminen on järkevää, kun asiakas haluaa esimerkiksi parantaa tuotteensa tai palvelunsa ominaisuuksia, kehittää alalleen 4 Kehittäjä

5 kokonaan uuden palveluinnovaation tai lanseerata uuden tuotteen. Käytännössä Valon asiakasprojekti voi olla esimerkiksi asiakkaan olemassa olevan www-palvelun käytettävyysanalyysin laatiminen ja palvelun rakenteen kehittäminen tehdyn analyysin pohjalta. Käytettävyystutkimusten kanssa Valo voi tehdä luontevasti yhteistyötä muun muassa Laurea Keravan käytettävyyslaboratorion kanssa. Valossa voidaan myös laatia asiakkaan nykyisen yritysilmeen tarkoituksenmukaisuuden analyysi ja kehittämissuunnitelma. Myös kokonaan uuden ilmeen suunnittelu asiakasyritykselle tai tämän palvelutuotteelle on mahdollista. Projektinvetäjät Valoon rekrytoidaan ainakin aluksi Keravan liiketalouden opiskelijoiden joukosta; suunnittelu- ja konseptointiosaaminen tulee puolestaan viestinnän koulutusohjelmasta. Sopivalla sekoituksella viestinnän ja liiketalouden osaamista Valo voi tarjota asiakkailleen tuotteen, palvelun tai ilmeen lanseeraussuunnitelman tai käynnistää varsinaisen lanseeraamisen. Samalla eri alojen opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus oppia toisiltaan. Valo tarjoaa myös viestintäalan koulutuspalveluja. Laurean vaikutusalueella on lukuisia yrityksiä, joiden työntekijät tarvitsevat apua arkisen viestinnän haasteiden kohtaamisessa. Tällaisia haasteita voivat olla esimerkiksi uuden tietokoneohjelmiston käyttöönotto, sähköisten viestimien käyttötaidon puute, kuvankäsittely, web-julkaiseminen tai sujuvan sisällön tuottaminen mediaan. Kouluttajina voivat toimia (kuva Miguel Vera) niin edistyneet viestinnän opiskelijat kuin koulutusohjelman opettajatkin. Valon tarkoitus ei ole kilpailla töistä mainos-, viestintä- tai tutkimustoimistojen kanssa, vaan toimia selkeästi sellaisten projektien parissa, jotka ovat korkeakoulun opetustavoitetta, aluekehitystä ja Laurean muuta tutkimustoimintaa tukevia. Työskentely yhteistyössä viestintä- tai mainosalan toimijoiden kanssa on Valolle luonteva tavoite. Valossa voidaan tehdä esimerkiksi taustoittavaa tutkimusta sekä erilaisia alihankinta- ja tukitöitä. ja lisätietoja Tuomas Aatola Lehtori Pauli Laine Yliopettaja Valo tarjoaa konkreettisen ympäristön, jossa toteutetaan LbD:n itsenäisen työskentelyn periaatetta (kuva Miguel Vera). Kehittäjä

6 Laurea kehittämässä tietoturvallisuutta Sekä Antti Saalamo että Heikki O. Penttinen ovat yhtä mieltä siitä, että tietoturvallisuuden kehittämiseen Laureassa kannattaa panostaa jatkossakin (kuva Miguel Vera). Laureassa on toteutettu tietoturvallisuuden kehittämishankkeita opiskelijavoimin. Hankkeita on toteutettu opintojaksojen yhteydessä ja niissä on sovellettu Learning by Developing oppimismallia (LbD). Laurea tarjoaa tietoturvallisuuden kehittämisen palveluita myös yrityksille. Tietoturvallisuuden opetuksesta vastaavan lehtorin Heikki O. Penttisen mukaan Laureassa on paneuduttu tietoturvallisuuden kehittämiseen useissa hankkeissa. Laurean tietohallinnossa on laadittu kokonaissuunnitelma Laurean tietoturvallisuuden kehittämiseksi. Suunnitelman laati harjoittelunsa yhteydessä turvallisuusalan opiskelija yhteistyössä tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Penttisen mukaan Leppävaaran toimipisteessä on myös toteutettu tietoturvallisuuden kehittämisen opintojaksoja. Opintojaksoissa opiskelijat ovat tarkastelleet tietoturvallisuuden eri osa-alueita Laureassa ja laatineet niitä koskevat kehittämissuunnitelmat. Opintojaksot on toteutettu erikseen turvallisuusalan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille ja toteutuksessa on sovellettu Learning by Developing oppimismallia (LbD). Penttisen mukaan useimmat opintojaksoissa laaditut kehittämissuunnitelmat ovat koskeneet Laurean omaa tietoteknistä ympäristöä, mutta eräiden kohteena oli valittujen yritysten tietoturvallisuuden kehittäminen. Penttinen sanoo, että Laurean tietotekninen infrastruktuuri on laaja ja siten haasteellinen myös tietoturvan hallinnan kannalta. Laureassa on kahdeksan toimipistettä, joiden lähiverkot on yhdistetty toisiinsa ja niissä yhteensä 1500 työasemaa. Käyttäjiäkin on paljon noin 8000 opiskelijaa ja 400 henkilökuntaan kuuluvaa käyttäjää. Tällaisessa ympäristössä opiskelijat näkevät käytännössä, kuinka monitahoisia tietoturvallisuuskysymykset ovat, hän toteaa. Penttisen mukaan tietoturvallisuus on otettu huomioon Laurean IT-ympäristöä rakennettaessa, mutta koska tietoturvallisuudesta huolehtiminen on jatkuva prosessi, on jokaisessa organisaatiossa mahdollista löytää kehittämisen kohteita. Penttisen mukaan Leppävaarassa on tekeillä useita tietoturvallisuuteen liittyviä opinnäytetöitä, joista osa koskee Laureaa ja osa muita organisaatioita. Tietoturvallisuus kiinnostaa monia sekä turvallisuusalan että tietotekniikan opiskelijoita. Laurea tarjoaakin tietoturvallisuuden kehittämisen palveluita myös yrityksille. Hankkeiden toteuttamistapoja on useita, ja niistä valitaan kullekin yritykselle sopivin vaihtoehto. Lisätietoja Heikki O. Penttinen Lehtori, Dipl.ins., CISSP 6 Kehittäjä

7 ...Laurea kehittämässä tietoturvallisuutta... Mitä yhteistä on Laurealla ja Saksan tietoturvavirastolla? Saksan tietoturvavirasto, Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik (BSI), on julkaissut tietoturvamanuaalin, jonka pohjalta osa Laurean tietoturvaopetuksesta on suunniteltu. Manuaali on laajuudessaan hyvin kattava käsikirja, jonka avulla organisaatiossa pyritään saavuttamaan niin sanottu perustason tietoturvataso, joka on riittävä suurimmalle osalle yrityksistä. Päättäjät, käyttäjät ja asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että tietoturvan merkitys nyky-yhteiskunnassamme on kasvamassa. Yritysmaailmassa ei puhuta enää tietoturvasta yhtenä tietohallinnon alueena, vaan tietoturvan merkityksestä liiketoiminnalle. Täydellistä tietoturvaa ei voida saavuttaa, vaan sitä on jatkuvasti kehitettävä uusien uhkien ilmaantuessa. Yksi hyvä tapa kehittää ja uudistaa tietoturvaa on muodostettu Laureassa, joka on ottanut tietoturvaopetuksessa uuden lähestymistavan eli LbD:n. Tässä uudessa mallissa opiskelijoille annetaan entistä vapaammat kädet etsiä tietoa, mikä soveltuu paremmin erilaisia oppimistapoja omaaville opiskelijoille. Opiskelijoille annetaan todellinen tietoturvallisuuden kehittämisprojekti, jonka päämääränä on kartoittaa ja kehittää jotain tietoturvan osa-aluetta kohdeyrityksessä. Laurean tietojenkäsittelyn opiskelijoille suunnatulla englanninkielisellä tietoturvallisuuden kehittämis- ja ylläpitokurssilla BSImanuaali oli pohjana kurssilla tehtävissä tietoturvallisuuden kehittämisprojekteissa. Projektin tarkoituksena oli soveltaa manuaalin ohjeita ja toimintatapoja oikeissa yrityselämän tietoturvaprojekteissa. Itse kuuluin nelihenkiseen projektiryhmään, jonka tehtävänä oli kartoittaa Laurean Windows O piskelijan näkökulma opintojaksoon 2000/2003 palvelinten turvallisuuden taso. Kartoituksen pohjalta pyrimme koostamaan raportin, jossa annettaisiin mahdollisia kehitysehdotuksia palvelinten tietoturvallisuuden parantamiseksi. Lopputuloksena olikin kattava kuvaus Laurean palvelinten toiminnasta sekä kehitysehdotuksista sekä turvallisuustason parantamisesta, unohtamatta arviota parannusten kustannuksista. Toteutustapana tietoturvallisuuden kehittämis- ja ylläpitokurssi oli mielenkiintoinen ja haastava. Tietoturvamanuaalissa kuvattiin yksityiskohtaisesti tieto- turvallisuuden kehittämisprosessi, otettiin huomioon erilaiset uhat ja niiden estämiseksi käytettävät suojausmenettelyt. Opittuani manuaalin toimintatavan oli helppo seurata manuaalin prosessimuotoista työjärjestystä. Prosessimuotoisuus on ehdoton tapa kehittää tietoturvaa, sillä prosessit ovat määriteltyjä toimintatapoja, jotka takaavat niiden toistettavuuden riippumatta työn tekijöistä sekä ympäristöstä. Projektityöskentely jäljitteli hyvin työelämälähtöistä työtapaa. Tehtävät jaettiin projektiryhmässä pitäen huolta projektin aikataulutuksesta. Kurssin aikana oma käsitykseni tietoturvaan liittyvistä sidosryhmistä kasvoi suuresti. Tietoturvaan liittyy paljon muutakin kuin virustorjunta ja roskapostit. Nyt tiedän, että muun muassa asianmukainen palvelintilojen siivous ja ilmastointiputkien sijoitus on tärkeä osa tietoturvaa. Opintojaksolta sain kipinän tietoturvasta, mikä olikin osaltaan ohjaamassa minua opinnäytetyöhöni, jonka aiheena on Laurean opiskelijoiden tietoturvakoulutus. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua syksyn 2006 aikana. Antti Saalamo Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kehittäjä

8 Viestintätekniikan kehittyminen on tietoturvahaaste yrityksille Viestintätekniikan kehittyminen tuo mukanaan suuria tietoturvallisuuteen liittyviä haasteita. Neljä Laureasta valmistunutta turvallisuusalan opiskelijaa kertovat näkemyksiään alasta ja sen tulevaisuudesta. FACT FILE: Nimi: Pasi Koistinen Ikä: 29 Yritys: Nixu Oy Valmistumisvuosi: 2004 Pasi Koistinen työskentelee tietoturvallisuuden asiantuntijapalveluita tarjoavassa Nixussa turvallisuuskonsulttina. Nixun tietoturvanasiantuntijatiimi on tällä hetkellä Suomen suurimpia. Koistinen kokee, että tällä hetkellä eniten kehitettävää on yritysten tietoturvatietoisuudessa ja tietoturvallisuuden merkitys yritysturvallisuuden osa-alueena Tietoturvapäällikkönä Suomen Postissa toimiva Paavo Laakso kertoo, että syyskuun 11. päivän tapahtumat vuonna 2001 ovat muuttaneet yritysten suhtautumista turvallisuuteen ja tämä on näkynyt selvästi yritysten turvallisuuskäyttäytymisessä. Yritykset ovat panostaneet paljon enemmän turvallisuuskysymyksiin viime vuosina, joka näkyy turvaltulee kasvamaan. Koistisen mukaan yritysten markkina-arvosta keskimäärin yli 70 % on ei-materiaalisia omaisuuseriä, kuten tietoa ja mainetta. Tästä johtuen tulevaisuuden turvallisuusopetuksessa olisi tärkeää keskittyä entistä enemmän tietoriskien hallintaan ja tietoturvaan. Koistisen mukaan nykytilanne tietoturva-alan työmarkkinoilla on sen suuntainen, että insinööriperustaista teknistä työvoimaa on tarjolla runsaasti, mutta hallinnollisten turvapalveluiden osaajia ei ole riittävästi. Koistinen peräänkuuluttaa myös riskienhallinnan perusmenetelmien hallintaa sekä tietoteknistä osaamista. Tietoturvallisuuden osaamiseen kannattaa Koistisen mukaan paneutua vapaavalintaisten opintojen sekä projektien muodossa. Laureasta saamaansa koulutusta Koistinen luonnehtii hyväksi pohjaksi turvallisuusasiantuntijan tehtäviin, mutta toivoisi, että opetusta kehitettäisiin teknisten tietoturvaratkaisujen osalta. FACT FILE: Nimi: Paavo Laakso Ikä: 42 Yritys: Suomen Posti Oyj Valmistumisvuosi: Kehittäjä

9 FACT FILE: Nimi: Jani Arnell Ikä: 30 Yritys: European Network and Information Security Agency (ENISA) Valmistumisvuosi: 2001 Kreetalla Euroopan verkko- ja tietoturvallisuusvirastossa riskienhallintatehtävissä työskentelevä Jani Arnell uskoo tietoturvallisuuden yhä nostavan profiiliaan tietoyhteiskunnan kehittyessä ja laajentuessa. Huoli kansalaisten turvallisuudesta pitää huolen siitä, että turvallisuusala kehittyy tulevaisuudessa reipasta vauhtia. Arnellin mukaan turvallisuusala ruokkii itse itseään ja siksi on hyvin tärkeää panostaa laatuun, jotta turvallisuusalan uskottavuus säilyy. Opiskeluaikoja Laureassa Arnell muistelee lämmöllä. Arnell toteaa turvallisuusalan perusteiden hallitsemisen olevan erittäin tärkeää, sillä toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Haasteellisessa ympäristössä on mahdollista selviytyä käytännön teorian avulla ja Arnell toivookin, että opiskelijat jaksaisivat panostaa sen opiskeluun. Yritystoiminnan riskien ja tietoturvallisuuden yhdistäminen opinnoissa antaisi Arnellin mielestä oivan erikoisosaamisalueen. Laurean opiskelijoille Arnell toivottaa tsemppiä opintoihin. Tietoturva niin hallinnollisessa kuin teknisessä mielessä on keskeinen osa operatiivista riskienhallintaa ja sitä kautta osa päivittäistä liiketoimintaa, kertoo Nokialla Business Continuity Management specialistina työslisuusalan roimana kehityksenä. Kehityksen mukana tulee kuitenkin paljon uusia haasteita. Laakso kokee, että yksityisyyden suojaa ja tietoturvallisuustietoisuutta koskevat asiat tulevat nousemaan esille lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Laakso peräänkuuluttaa opiskelijoiden omaa vastuuta opinnoista. Ammatillinen kehittyminen on Laakson mukaan itsestä kiinni. Opintoihin kannattaa panostaa ja koettaa ottaa niistä kaikki irti. Laakso kokee, että käytännön case-harjoitukset antoivat hänelle laajempaa näkemystä. Yhteistyö turvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa tuo perspektiiviä myös omaan toimintaan. Lisäksi Laakso korostaa, että verkostoituminen on nykytyöskentelyn avainasioita. Ihminen ei voi yksin olla kaikkien alojen asiantuntija. FACT FILE: Nimi: Kimmo Syrjänen Ikä: 38 Yritys: Nokia Oyj Valmistumisvuosi: 2004 kentelevä Kimmo Syrjänen. Tietoturvallisuuden nouseminen arkipäivän keskusteluteemaksi kuvaa hyvin alan kehitystä tällä hetkellä. Tietoturvallisuusseikoista on tulossa osa ihmisten arkipäivää. Syrjänen kokee tulevaisuuden uhkana liiallisen voiton tai tehokkuuden tavoittelun, jonka kustannuksella otetaan riskejä tietoturvallisuudessa. Syrjäsen mukaan tietoriskien hallinnan puolella on paljon mahdollisuuksia päteville henkilöille, jotka omaavat hyvän koulutuksen lisäksi analyyttiset taidot sekä sosiaaliset kyvyt. Syrjänen toteaa tyytyväisenä, että Laurean hänelle antama koulutus johti hänet erittäin mielenkiintoiselle alalle. Mikko Seppä Niina Puukilainen Kehittäjä

10 Testi herätti kutsuvieraiden keskuudessa paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kuvassa koulutusalajohtaja Seija Paasovaara ja Käytettävyyslaboratorion vastuuhenkilö Satu Luojus (oik.) (kuva Mikko Karppanen). Käytettävyyslaboratorio avattiin Keravalla Laurean Keravan toimipisteen käytettävyyslaboratorion avajaisia vietettiin maaliskuun alussa. Tilaisuus alkoi koulutusalajohtaja Ari Poikolan tervetuliaispuheella. Poikola kertoi laboratorion kehitysvaiheista sekä sen yhteydestä Laurean uuteen pedagogiseen malliin, LbD:hen. Käytettävyyslaboratorion vastuuhenkilö lehtori Satu Luojus esitteli vieraille lyhyesti käytettävyystutkimusta. Luojuksen mukaan käytettävyyden merkitys on kasvanut nykypäivän teknologisia sovellutuksia kehitettäessä. Käytettävyystutkimuksella voidaan selvittää erilaisten käyttöliittymien, esimerkiksi Internet-sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä. Tutkimuksen avulla selviää, Käytettävyyslaboratorion avajaisia vietettiin hyvässä hengessä maaliskuun alussa (kuva Mikko Karppanen). miten tehokkaasti ja tuottavasti käyttäjä löytää sivustolta tietoa ja osoittaa mahdolliset käytettävyysongelmat, Luojus totesi. Tutkimusjohtaja testissä Kutsuvieraat pääsivät konkreettisesti tutustumaan käytettävyyslaboratorion toimintaan lyhyen käytettävyystestin avulla. Testihenkilöksi oli valittu Laurean uusi tutkimusjohtaja Petteri Ikonen, joka suoriutui testistä mallikkaasti. Itse testausta vieraat pääsivät seuraamaan tilaisuutta varten rakennetusta tarkkailutilasta, johon oli heijastettu web-kameratekniikkaa hyväksikäyttäen reaaliaikainen videokuva testin etenemisestä. Tutkimusjohtaja Ikonen sai testiä varten lyhyen ohjeistuksen tarinan muodossa, jonka jälkeen hänen liikkumistaan Järvenpään kaupungin Internet-sivuilla tarkasteltiin testiä varten kehitetyn ohjelmiston avulla. Testihenkilölle asetettiin tavoitteeksi löytää erilaisia tietoja, joita Järvenpään kaupungin sivuilta löytyy. Samaan aikaan runsas kutsuvierasjoukko sekä itse testiä suorittanut testiryhmä tarkkailivat testin etenemistä tarkkailutilasta. Tehtäviksi Ikoselle oli asetettu muun muassa omakotitalotontin etsiminen ja Järvenpään lukion talviloman ajankohdan selvittäminen. Testi herätti kutsuvieraiden keskuudessa paljon keskustelua ja kysymyksiä. Vieraita kiinnosti käytettävyyslaboratorion hyödyntäminen erilaisissa sovellutuksissa. Satu Luojus kertoi, että käytettävyyslaboratorion ja siinä hyödynnetyn ohjelman parhaita puolia on se, että sillä pystytään seuraamaan ja tarkkailemaan lähes mitä tahansa käyttöliittymiä, joita voidaan esittää tietokoneen näytöllä. Testin jälkeen kutsuvieraat pääsivät tutustumaan tietojenkäsittelyn yliopettajan Olli Vilkin johdolla älytauluun, joka on uusi käyttäjäkeskeinen kehittämisalusta. Vilkki selvensi vieraille älytaulun konkreettisia käyttökohteita ja kertoi Laurean eri toimipisteiden tavoista hyödyntää älytaulun suomia mahdollisuuksia. Älytaulu on käytössä Laurealla kolmessa toimipisteessä: Keravalla, Hyvinkäällä ja Otaniemessä. Mikko Seppä Nina Puukilainen 10 Kehittäjä

11 VELO koordinoi ja kehittää t&k-työtä VELO on osoittanut merkityksensä t&k-työn kehittäjänä ja vakiinnuttajana Laurean Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueella. VELO kokoaa ja kehittää osaamista, jota tuotetaan Laurean yksiköiden ja koulutusohjelmien innovaatioympäristöissä. Kuvassa VELO-työryhmä. Laurean tutkimus- ja kehitystyö astui merkittävän askeleen, kun vuodenvaihteessa perustettiin Laurea Research & DeVELOpment eli lyhyesti VELO. Nimen tälle Keskija Pohjois-Uudenmaan t&k-osaamista kokoavalle ja yksiköiden laboratorioita verkottavalle yksikölle keksi lehtori Juhani Nieminen Järvenpäästä. VELOn tavoitteet Pääkaupunkiseudun metropolialue ei ole homogeeninen kokonaisuus. Se koostuu alueista, jotka elinkeino- ja väestöprofiileiltaan poikkeavat melkoisestikin toisistaan. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueessa on piirteitä, jotka ovat tuttuja ns. ruostevyöhykkeen kaupunkiseuduille. Käsite ruostevyöhyke on aluetutkijoiden käyttämä, ja sillä viitataan perinteisen teollisuuden ja usein yhden tai muutaman suuren yrityksen varassa oleviin korkean jalostusarvon kaupunkiseutuihin. Metropolisaatiolla tarkoitetaan puolestaan sellaista kehitystä, jossa innovatiivinen elinkeinotoiminta ja osaaminen levittäytyvät keskuksesta koko metropolialueelle. Tämä kehityssuunta tulee Keskija Pohjois-Uudenmaan alueiden kannalta merkitsemään elinkeinorakenteen monipuolistumista ja osaamisvaatimusten tason kohoamista. Laurean Keski- ja Pohjois- Uudenmaan alue näkee tulevaisuutensa metropolisaatiokehityksen vauhdittajana. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueen kehittyminen ja kehittäminen edellyttää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Laurea Research & DeVELOpment on rakennettu juuri tätä varten. VELO on innovaatioalusta ja toimijaverkosto, joka välittää Keski- ja Pohjois- Uudenmaan yrityksille, kunnille ja muille organisaatioille tutkimus- ja kehitystyön palveluita. VELO käytännössä Tutkimus- ja kehitystyö toteutuu sekä koulutusohjelmissa että koko aluetta kattavana. VELO toimii Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueen tutkimus- ja kehitystoiminnan synergiapisteenä, jonka avulla toiminta tuodaan yhteiselle alustal- le. Yliopettajat työskentelevät pääosan työajastaan VELOn toimitiloissa, jotka löytyvät Keravalta osoitteesta Paasikivenkatu 12. VELO kokoaa ja edelleen kehittää sitä osaamista, jota tuotetaan Laurean yksiköiden ja koulutusohjelmien innovaatioympäristöissä. Näitä ovat liiketoiminnan kehittämiskeskus AppInnoLab sekä IT- ja digitaalisen osaamisen innovaatiokeskus Keravalla; Hoitotyön ja ohjauksen oppimisympäristö sekä Maaseudun ja kestävän kehityksen innovaatiolaboratorio Rural&Urban Lab Hyvinkäällä sekä Hyvinvointiosaamisen innovaatiokeskus Arjen paja Järvenpäässä. Velon tiloihin on perustettu myös koko aluetta palveleva Laurea KIBS Centre, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tietointensiivistä yritystoimintaa Keski- ja Pohjois- Uudenmaan alueella. Pasi Tulkki Dosentti, Valtiotieteiden tohtori Lisätietoja Harri Haapaniemi Vs. projektipäällikkö Kehittäjä 11

12 Julius Tuomisto (vas.) ja Petri Viinikainen ovat keväällä 2006 valmistuvia opiskelijoita, jotka ovat toimineet Laurean Tietoliikennelaboratoriossa tutkimusharjoittelijoina (kuva Miguel Vera). Tutkivaa työotetta oppimassa tietoliikennelaboratoriossa Tietoliikennelaboratorio on Laureaammattikorkeakoulun kehittämisympäristö ja osa sen opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Syksyllä 2003 perustettu tietoliikennelaboratorio on toiminut Leppävaaran toimipisteen uusissa tiloissa 2005 syksystä lähtien. Tietoliikennelaboratorio on oppimisympäristö, joka tarjoaa opiskelijoille omaan aktiivisuuteen, toimintaan ja kokeiluun perustuvia verkkoharjoituksia. Laboratorion toiminta liittyy vahvasti Laurean opetus- ja tutkimustehtävän toteuttamiseen ja sen työelämälähtöinen oppimistapa korostaa teorian soveltamista käytäntöön. Laboratorion toiminnasta vastaa yliopettaja Jyri Rajamäki. Laboratoriossa on suunniteltu ja toteutettu sekä hankkeita että opinnäytetöitä. Opinnäytetöinä laboratoriossa on toteutettu muun muassa Laurean langaton lähiverkko (WLAN), opiskelijoille tarkoitettujen laboratorioharjoitusten suunnittelu ja toteutus sekä laboratorion etäkäyttömahdollisuuden rakentaminen. Tällä hetkellä laboratoriossa on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on Laurean langattoman verkon ylläpidon dokumentointi. Tietoliikennelaboratoriossa hankepohjaisesti toteutettavat opintojaksot tarjoavat opiskelijoille haasteellisen mahdollisuuden toimia itsenäisesti ja kehittää omaa ongelmanratkaisukykyään. Hankkeista useimmat keskittyvät innovointiin eli yritysten tai yhteisöjen kanssa 12 Kehittäjä

13 yhteistyössä toteutettuun tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen, mikä myös omalta osaltaan tukee uudenlaista oppimistapaa. LaureaLabs Research and Innovation Centre Vaatimukset kasvavat Opiskelu ammattikorkeakoulussa on muutosvaiheessa. Opiskelijoilta vaaditaan jatkuvasti entistä enemmän: kykyä hakea tietoa, kriittisyyttä haettua tietoa kohtaan ja silmää sille, onko tieto merkityksellistä opiskelijan tai meneillään olevan työn kannalta. Selvää on, että nyt ja lähitulevaisuudessa opiskelunsa aloittavat opiskelijat tulevat kokemaan opiskelun ammattikorkeakoulussa entistä haasteellisemmaksi. Tietotekniikan opetuksessa on niin ikään omat haasteensa. Ala on jatkuvassa muutoksen tilassa, ja siksi myös opiskelijoita työelämään kouluttavilta henkilöiltä vaaditaan koko ajan enemmän. Koulutussuunnitelmissa otetaan kyllä huomioon alan tulevaisuuden trendit ja vaatimukset, mutta Tietoliikennelaboratorion kaltaisiin kehitysympäristöihin panostamalla varmistutaan siitä, että opiskelijoilla on käytössään moderni ja uudenaikainen oppimisympäristö myös tulevaisuudessa. Julius Tuomisto Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Petri Viinikainen Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma LaureaLabs is the applied research and innovation centre of Laurea University of Applied Sciences. It includes several labs (skill hubs) that provide services and research data in the fields of ICT, welfare and business. The services include projects which are coordinated in different labs and which contribute solutions to specific problems encountered by companies and industries. Solutions are offered for rapidly changing knowledge-intensive areas. Examples include the development of a risk analysis tool for the Helsinki Police Department and marketing research for companies in the metropolitan area. The projects in the labs are carried out by trainees and students. Trainees have their own workplace in the labs, while students visit for guidance in their projects. The work environment encourages trainees and students to come up with innovative and creative solutions to existing problems. Internationalisation of R&D LaureaLabs is internationally oriented through trainee exchanges and projects carried out in cooperation with foreign universities. LaureaLabs international network makes it easy for foreign students to conduct traineeships in the field of applied R&D. International trainees can take traineeships at LaureaLabs or at one of Laurea s partner companies. Cooperating on projects with foreign universities allows both parties to learn about the other s culture while sharing top-level expertise. Last autumn, a usability project was organised in cooperation with the Kufstein and Turku universities of applied sciences, where video conferencing was used for communication. Another international project is the International Facility Management Program, which has been ongoing on for eight years. In it, students from Finland, the Netherlands, Germany and Austria carry our projects together and visit three countries in a period of six weeks in order to experience each other s cultures. Rob Moonen Coordinator, Internationalization of R&D Espoo and Lohja region Rob Moonen työskentelee tutkimusja kehityslaboratoriossa Leppävaaran Laureassa (kuva Miguel Vera). Kehittäjä 13

14 RFID -teknologia helpottaa arkea Varhaista RFID-teknologiaa hyödynnettiin toisessa maailmansodassa, kun Britanniassa käytettiin RFID-laitteita erottamaan saapuvat brittikoneet saksalaisista. Nykyään teknologiaa hyödynnetään päivittäin esimerkiksi yritysten kulunvalvonta- ja kaupunkien matkakorteissa. Radiotaajuinen etätunnistus eli RFID (Radio Frequency identification) on pitkästä historiastaan huolimatta tulevaisuuden teknologiaa. RFID-järjestelmä koostuu tunnisteista sekä lukijoista. Lukijat toimivat kaksisuuntaisesti, joten niiden avulla voidaan tallentaa tietoa sekä lukea tietoa tunnisteelta. Tunniste voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata jälkikäteen tarralla, joka mahdollistaa muun muassa tuotteen seuraamisen aina tuotantolinjalta loppukäyttäjälle saakka. RFID-lukijoiden avulla saadaan tuotteen liikkumisesta eri logistiikkavirran vaiheissa reaaliaikaista tietoa. Näin ketjun toiminta muuttuu tehokkaammaksi ja läpinäkyvämmäksi, kun hankala ja hidas papereiden pyörittely vähenee. RFID-teknologiaa on pidetty perinteisten EAN-viivakoodin ja kansainvälisen tuotekoodin(upc) korvaajana. RFID:n ja viivakoodin erot ovat huomattavat. RFIDtunnistus voi tapahtua ilman suoraa katsekontaktia tunnisteeseen ja sen sisältöä voidaan muuttaa matkan varrella, kun taas viivakoodi on tulostuksen jälkeen muuttumaton. RFID tunnisteet kestävät myös huomattavasti paremmin raskaitakin teollisuusolosuhteita kuin perinteiset viivakoodit. RFID käyttökohteet Matkakortti otettiin pääkaupunkiseudulla käyttöön vuonna Kortti korvaa joukkoliikenteen pahviset matkaliput. RFID-tunniste voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata jälkikäteen tarralla. Kuvassa RFID-tarra. RFID-teknologian avulla voidaan hallita jakeluketjua aiempaa paremmin. Nimikettä voidaan seurata jakeluketjussa valmistajalta aina loppuhävitykseen asti. Varastonhallinnassa RFID-sovelluksen avulla tunnistetaan varastossa olevat kuljetuspakkaukset ja rekisteröidään muutokset. Varastosaldon vähentyessä järjestelmä voi ilmoittaa vähennyksistä ja tilata automaattisesti täydennystä. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä RFID-teknologian hyödyntämisestä arkipäivän elämässä on pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmä. Yritykset puolestaan hyödyntävät teknologian suomia mahdollisuuksia monipuolisesti. Työpaikkojen kulunvalvontaavaimet ovat yksi hyvä esimerkki. Perinteisten viivakoodien korvaaminen RFID-tunnisteilla on nostanut esiin kysymyksen tietoturvallisuudesta ja etenkin yksityisyyden suojasta. Matkakorttia kohtaan esitettiin sen käyttöönoton aikoihin huomattavan paljon kritiikkiä sen tallentamien yksityiskohtaisten tietojen vuoksi. Uusi teknologia mahdollistaa ihmisen seuraamisen hajautetussa lukijalaiteverkossa, mikäli hän kantaa RFID-tunnistimella varustettuja tuotteita mukanaan. Kuluttajia tietenkin kiinnostaa, voiko RFID-tunnisteen irrottaa tai sen lukemisen estää tuotteen ostamisen jälkeen ja voidaanko näitä tunnisteita lukea ihmisen tietämättä. Mikko Seppä Niina Puukilainen 14 Kehittäjä

15 Cygate Academy kouluttaa Cygate Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulu aloittivat syksyllä 2005 koulutusyhteistyön, jossa Cygate Academy -koulutusyksikkö tarjoaa asiantuntijakoulutusta Laurean tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun ja asiantuntijayrityksen koulutusyhteistyö on tässä laajuudessa uutta Suomessa. Maarit Fränti (vas.), Mika Loukola ja Pia Pulkkanen keskustelemassa uuden koulutusyhteistyön mahdollisuuksista. Cygate Academy on Cygate Oy:n koulutusliiketoimintayksikkö. Sen tehtävänä on välittää asiakkaille osaamiseen ja kokemukseen perustuvaa ajankohtaista tietoa, josta on apua ja hyötyä päivittäisessä työssä. Koulutusten laadun, ajankohtaisuuden ja käytännönläheisyyden takaa kouluttajien vahva asiantuntemus. Cygate Academyssa kouluttavat samat sertifioidut asiantuntijat, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät asiakkaiden tietoverkkoja. Cygate Academyn koulutuksissa käytetään tunnustettujen tietoliikennelaite- ja ohjelmistovalmistajien käyttämää uusinta teknologiaa. Laurean ja Cygaten koulutussopimus kattaa Yrityksen tietoverkot -suuntautumisvaihtoehdon opintokokonaisuudet sekä tietoverkkojen perusopetuksen kaikille tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Yhteistyön ansiosta opiskelijat saavat käyttöönsä alan uusimman teknologian ja asiantuntemuksen sekä suoran kontaktin yritysmaailmaan. Sopimus sisältää myös Laurean henkilöstön kouluttamisen. Osa uudenlaista opetussuunnitelmaa Koulutusyhteistyö on ollut osa opetussuunnitelman uudistamista, jolla tarjotaan opiskelijoille viimeisintä osaamista ja jonka avulla opiskelu on tuotu mahdollisimman lähelle työelämää. Cygate pystyy antamaan tietoa, jota opiskelijat eivät saa muualta. Vastaavaa koulutuspakettia ei ole saatavilla muissa ammattikorkeakouluissa. Laurean ja Cygate Academyn yhteistyö koskee asiantuntijakoulutuksen lisäksi koko oppimisympäristöä, sillä opetuksessa käytetään Cygaten ainutlaatuista virtuaalilaboratoriota. Samalla myös Laurean omaa laboratoriota on uusittu vastaamaan aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia. Koulutusyhteistyö on koskenut lukuvuoden aikana lähes 500 opiskelijaa ja se on antanut opiskelijoille mahdollisuuden Cisco Certified Network Associate (CCNA) -sertifiointitutkintojen suorittamiseen. Ensimmäiset opiskelijat ovatkin osallistuneet vaativaan sertifiointikokeeseen kevään 2006 aikana. Asiantuntijoiksi yhteisvoimin Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut Laurean yhdeksi opetuksen laatuyksiköistä. Asiantuntijakoulutuksen uskotaan nostavan osaamistasoa edelleen ja parantavan opiskelijoiden urakehitystä ja työllistymistä entisestäänkin. Työelämän tarpeisiin vastaaminen on koettu erityisen tärkeäksi juuri pääkaupunkiseudulla, joka on työmarkkina-alueena Suomen vaativin. Koulutus on suunniteltu vastaamaan vuosina toteutettavaan tutkintouudistukseen, jonka myötä ammattikorkeakouluissa otetaan käyttöön maisterin tutkintoa vastaava ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tulevaisuudessa yhteistyötä on määrä laajentaa jatkokoulutuksella sekä erilaisilla lyhytkursseilla, joilla tarjotaan viimeisintä tietoa ajankohtaisista aiheista. Maarit Fränti Koulutusalajohtaja Pia Pulkkanen Myyntipäällikkö, Cygate Oy Lisätietoja Kehittäjä 15

16 Suomalaiset elävät terveellisemmin ja pidempään kuin ennen. Omaan terveyteen vaikuttavista seikoista ollaan entistä kiinnostuneempia, mutta monet ruokavaliolla korjattavissa olevat terveysongelmat ovat kuitenkin entisellään tai pahenemassa. REDLabsissa kehitetty Ateriatietopalvelu pyrkii parantamaan tilannetta valistuksen keinoin Internetissä. Laurean Ateriatietopalvelu kansanterveyden asialla BarLaurean henkilökunnan näkemys ravitsemuksesta on ollut Ateriatietopalvelun kehityksen tukena (kuva Miguel Vera). Ateriatietopalvelu ja sen toiminta pankkiin. Näin Ateriatietopalvelu voi toimia asiakkaan apuna tämän pyrkiessä muokkaamaan ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan. Monialaisuus vahvuutena Ateriatietopalvelun kehitys on tapahtunut useiden opinnäytetöiden ja eri opintojaksoihin liittyvien hankkeiden kautta. Yksi kehitystyön kulmakivistä on ollut monialaisuus. Ravitsemispalveluiden Ateriatietopalvelu on järjestelmä, joka tarjoaa ravintolan asiakkaille Internetin välityksellä oleellista tietoa ravintolassa tarjottavan ruoan ravintosisällöstä sekä siitä, miten asiakkaan tarjottimelleen annostelema ruoka-annos vastaa ravitsemussuosituksia. Käyttäjä pystyy myös selaamaan yksittäisten ruokalajien ruoka-aine- ja ravintoarvosisältöjä sekä tutustumaan Ateriatietopalvelu -sivustolle koottuun ravintotietoopiskelijat ovat tuoneet kehitystyöhön omaa näkökulmaansa ennen kaikkea sisältöä suunniteltaessa, kun taas sovelluksen tekninen toteutus ja suunnittelu on ollut lähinnä tietojenkäsittelyn opiskelijoiden vastuu-aluetta. Oman osansa Ateriatietopalveluun on tuonut myös Laurea Leppävaaran ruokala-oppimisympäristö BarLaurea ja sen henkilökunta, jonka näkemys ravitsemuksellisista seikoista on ollut järjestelmän kehityksen tukena. BarLaurea on muutenkin toiminut hyvänä testiympäris- 16 Kehittäjä

17 Mikko Lassila on ollut kehittämässä Ateriatietopalvelun Internet-sovellusta (kuva Miguel Vera). tönä Ateriatietopalvelun prototyyppiä käyttöön otettaessa. Eräs Ateriatietopalvelun olennaisimmista ominaisuuksista on sen integrointi osaksi ravintolassa jo käytössä olevia tietojärjes- telmiä. BarLaurean tapauksessa Ateriatietopalvelu on sidottu osaksi käytössä olevaa tuotannonhallintajärjestelmää, jonka vuoksi palvelun ylläpito voidaan toteuttaa siten, ettei se sido lainkaan ylimääräisiä resursseja. Näin myös varmistutaan siitä, että Ateriatietopalvelun tulostamat ruoka-aine ja ravintoarvotiedot ovat aina ajan tasalla. Tulevaisuudessa Ateriatietopalvelusta on mahdollista jalostaa soveltavan tutkimuksen ja kehityksen työkalu, jonka avulla voidaan seurata ravintolan tai ruokalan asiakkaiden ateriatottumuksia ja niiden vaikutuksia heidän yleiseen terveydentilaansa. REDLabs isossa roolissa Kaikki Ateriatietopalveluun liittyvä kehitystyö on tavalla tai toisella ollut sidoksissa REDLabsin toimintaan. REDLabs on Laurea Leppävaarassa sijaitseva soveltavan tutkimuksen ja kehityksen laboratorio, jonka vastuuhenkilönä toimii tietotekniikan yliopettaja Rauno Pirinen. Ateriatietopalvelu on vain yksi esimerkki Laureassa ja RED- Labsissa tehtävistä hankkeista ja projekteista. Työskentely monialaisten ja monipuolisten hankkeiden parissa on ollut antoisaa ja kaikin puolin opettavaista. Mikko Lassila Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Lari Tamminen, Opiskelija, ravitsemispalvelut Lisätietoja BarLaurea on toiminut hyvänä testiympäristönä Ateriatietopalvelun prototyyppiä käyttöön otettaessa (kuva Miguel Vera). Kehittäjä 17

18 Opiskelun ja viihteen yhdistäminen ei yleensä ole helppoa. Opiskelijaporukan kehittämä virtuaalinen oppimisympäristö kuitenkin kumoaa vanhan käsityksen oppimisesta. Virtuaalinen ympäristö yhdistää opiskelun ja viihteen Virtuaalinen hyvinvointiympäristö on Laurean tutkimus- ja kehitysyksikkö VELOn kehittämä uusi oppimisympäristö. Ympäristössä opiskelija voi luoda itselleen virtuaalisen minän, jota hän voi ohjata virtuaalisesti. Idean taustalla on ryhmä opiskelijoita sekä tietojenkäsittelyn yliopettaja Olli Vilkki. Virtuaalinen oppimisympäristö perustuu yhteisöllisyyteen sekä yhdessä oppimiseen. Selainpohjaiseksi tarkoitetussa virtuaalisessa oppimisympäristössä opiskelija voi oppia täysin uudella tavalla, yhdistämällä viihteellisyyden ja hyödyn. Opiskelijat voivat kommunikoida toistensa kanssa virtuaalisen ympäristön hahmojen välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Oppimisympäristöön on tarkoitus sijoittaa erilaisia opintopaikkoja, huoneita, joissa opiskelijat voivat itsenäisesti tai opettajan avustuksella opiskella ja tehdä harjoituksia. Tarkoituksena on myös, että opiskelijat voisivat eri opintojaksojen yhteydessä toteuttaa oppimisympäristöön uusia tehtäviä. Opintopaikkojen yhteyteen on mahdollista kehittää myös keskustelufoorumeita, joissa käyttäjät voivat vaihtaa ajatuksiaan toistensa kanssa. Reaaliaikainen keskustelu toteutetaan IRC-tekniikan tapaisesti, jolloin hahmojen välinen keskustelu näkyy ruudulla ja tallentuu muistiin, jolloin siihen voidaan tehdä vielä myöhemmin hakuja. Virtuaaliseen oppimisympäristöön pääsevät ensisijaisesti kaikki Laurean opiskelijat sekä opettajat. Myöhemmin on mahdollista luoda vierailijoille, esimerkiksi eri sidosryhmien edustajille, omat vierailijahahmonsa, joiden avulla he voivat tutustua ja osallistua Laurean toimintaan. Opiskelijat toteuttamassa Uuden virtuaalisen oppimisympäristön idea syntyi viime keväänä, kun neljä opiskelijaa toteutti yhdessä tietojenkäsittelyn yliopettaja Olli Vilkin kanssa selvityksen uudenlaisen palvelun tarpeesta. Ajatus virtuaalisesta oppimisympäristöstä oli syntynyt. Selvitysryhmän jäsenet toteavat yhteen ääneen, että koulun antama kipinä aiheeseen on autta- Tatu Haarajoki, Jussi-Teppo Toivonen (oik.) ja Jussi Avelin (tak.) kehittävät virtuaalista oppimisympäristöä osana työharjoittelujaksoaan (kuva Nina Puukilainen). 18 Kehittäjä

19 nut projektin toteuttamisessa. Koulutuksen antamat valmiudet ovat mahdollistaneet näinkin vaativan projektin läpiviemisen. Ryhmän jäsenet kiittelevät myös opinnoissa hyödynnettyjä prosessi- ja projektiajattelutapoja. Ajasta ja paikasta riippumatonta Arene edistämässä kansallista t&k-hanketta Palvelu tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön eri alojen opiskelijoille ja mahdollistaa laajamittaisemman yhteistyön eri toimipisteiden ja koulutusohjelmien välillä. Visionäärien mielessä on esimerkiksi digitaalisen median opiskelijoiden ja matkailualan opintojen hyödyntäminen yhdessä siten, että nämä tuottaisivat valmiita matkailuesitteitä digitaaliseen muotoon. Yksi virtuaalisen oppimisympäristön perusideoista on ollut luoda uusi oppimistapa, joka käyttää hyväkseen opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja internetin suomia mahdollisuuksia. Monialaisen oppimisen tukeminen on myös vahvasti projektin taustalla. Jussi-Teppo Toivosen mukaan suurimpana haasteena työssä on aineiston saaminen mahdollisimman hyvin oppimista tukevaan muotoon. Ryhmän tavoitteet ovat silti korkealla ja tarkoituksena on luoda toimiva prototyyppi työharjoittelujakson loppuun mennessä. Arene -projekti on osa kansallista t&k-hanketta. Hankkeen yhteydessä opiskelijat pääsevät soveltamaan Laurean uutta Learning by Developing -toimintamallia. Tällä hetkellä Suomen ammattikorkeakoulut kärsivät useiden eri tietojärjestelmien sekavasta verkostosta. Arene-hankkeen tarkoituksena on uuden tietojärjestelmätoimintamallin luominen. Toimintamalli sisältää ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmien kehittämisen yhdeksi suureksi tietojärjestelmäkokonaisuudeksi. Kokonaisuuden tarkoitus on tarjota kaikki tarvittavat työkalut tehokasta opiskelua varten sekä mahdollistaa parempien opintokokonaisuuksien luomisen eri koulujen välille. Tietojärjestelmähankkeessa panostetaan myös tietojärjestelmien käytettävyyteen sekä tiedonhaun nopeuttamiseen. Hanke tarjoaa siihen osallistuville opiskelijoille mahdollisuuden tutustua t&k-työtä edistävien järjestelmien määrittelyyn, kehittämiseen sekä niiden mallintamiseen. Keväällä 2006 Laurean Leppävaaran toimipisteen opiskelijoilla oli mahdollisuus valita monista eri hankevaihtoehdoista Arenehanke. Hankkeen valinneet opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään ja ryhmille annettiin tehtäväksi kuvata ja mallintaa Suomessa toimivien ammattikorkeakoulujen t&ktietojärjestelmät. Työsarkaa opiskelijoilla riittää, sillä massiivinen Arene-hanke kattaa kaikki Suomen 31 ammattikorkeakoulua sekä niiden noin opiskelijaa. Mikko Seppä Nina Puukilainen Arene-hankkeessa tutkitaan ja mallinnetaan ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmiä. Jussi Puranen Opiskelija, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kehittäjä 19

20 Videoneuvottelut - toimiva viestintäväline kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa Videoneuvottelulaitteiston välityksellä viestit välittyvät uudenaikaisesti ja tehokkaasti (kuva Hans Koistinen). Videoneuvottelu on kaksisuuntainen kuva- ja ääniyhteys, jonka avulla ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään samaan aikaan eri paikoissa. Laurea Leppävaarassa toteutettiin kansainvälisen opiskelijaprojektin yhteydessä videoneuvotteluja viestinnän helpottamiseksi. Erilaiset hankkeet, projektit ja tutkimukset yleistyvät oppimisvälineenä ja opiskelijat pääsevät käsiksi ryhmä- ja tiimityön työtapoihin jo opintojensa alkuvaiheessa. Opiskelijoilla on muun muassa LbD-oppimismallin myötä mahdollisuus osallistua kansainvälisiin hankkeisiin, esimerkiksi ulkomaalaisten koulujen kanssa yhdessä toteuttaviin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Usability-hanke Projekti, jonka puitteissa videoneuvottelukokeilua kokeiltiin, oli kansainvälinen Usability hanke, johon osallistuivat Laurea Leppävaaran, Turun ammattikorkeakoulun ja Fachhochschule Kufstein Tirolin toimitilapalvelujen johtamista lukevat opiskelijat. Aihealueena usability tutkii toimitilajohtamisen alueella sitä, miten hyvin erilaiset tilat vastaavat niiden käyttäjien tarpeita. Projektissa työskenteli kuusi itävaltalaista, viisi turkulaista ja yksi laurealainen ryhmä. Ryhmät valitsivat jokainen oman paikallisen tutkimuskohteensa, jonka jälkeen valittuja tiloja tutkittiin ja niiden käyttäjien mielipiteitä tiloihin liittyvistä yksityiskohdista kartoitettiin tarkemmin. Saatuja tuloksia verrattiin sen jälkeen eri maassa olevaan, toisen ryhmän valitsemaan kohteeseen. Varsinainen videoneuvottelukokeilu toteutettiin Teknillisen korkeakoulun aikuiskoulutusyksikkö Dipolissa. Ryhmä muodostui laurealaisesta ja itävaltalaisesta FHS Kufstein Tirolin ryhmästä. Koska halusimme neuvotella reaaliajassa, oli videoneuvottelu tehokas keino välimatkojen lyhentämiseen. Projektin tulosten esittelyssä videoyhteydestä olisi varmasti ollut hyötyä, mutta laitteiston heikon saatavuuden ja korkeiden kustannusten vuoksi tulokset esiteltiin vain Optiman välityksellä. Muina välineinä viestintään käytimme Skypea ja sähköpostia. Tavoitteet videoneuvottelulle täyttyivät täysin ja palaute sen käytöstä viestintävälineenä oli erittäin positiivista. Tekniikka toimi lähes täydellisesti ja tunnelma oli verrattavissa normaaliin palaveriin. Kokeilu osoittaa, että videoneuvottelu todella toimii viestinnän välineenä ja on tehokas apu pitkien etäisyyksien lyhentämiseen kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Richard Malm Opiskelija, toimitilapalvelujen johtaminen 20 Kehittäjä

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Excellence in Action: AMK yritysrajapinnassa

Excellence in Action: AMK yritysrajapinnassa Excellence in Action: AMK yritysrajapinnassa Koulutus ja tutkimusvastaava: Tuotantotalouden koulutus Liiketoimintaosaaminen ja prosessien johtaminen TKI Ryhmän päällikkö Tero Reunanen Yritysrajapintaa

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista Master-opinnoista

Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista Master-opinnoista Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista Master-opinnoista RYHMÄ JA MONIALAISUUS OPPIMISESSA OPETUSJÄRJESTELYT JA E OPPIMINEN KEHITTÄMISKOHTEET MONIALAISISSA YHTEISISSÄ OPINNOISSA OPITUT ASIAT 17.9.2015

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot