No 2 ~ sai omat tilat VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 2 ~ 2010. sai omat tilat VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING"

Transkriptio

1 No 2 ~ 2010 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 10 Jari Kiveliö soveltaa työssään 16 Opiskelijaterveydenhuolto joukkueurheilun oppeja sai omat tilat MERITUULI / HAVSVINDEN 1

2 sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Jaakko elää omaa elämää 5 Osa-aikaeläkekiemura muuttumassa 5 Työpaikka toiselle 6 Osaamiskartoitukset tarpeiden mukaan VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING VERKKOTUULI nro 2/2010 on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivulla osoite: intra.vsa.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/ tai ulkoa www1.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/ SISÄLTÖ UpCode on vallannut niin matkailun kuin kotihoidonkin Hallitse pelaamistasi - älä anna pelaamisen hallita sinua! THS-projekti Verkkohupi syö työaikaa Prosessikuvaukset kaupungin Intranetiin kevään aikana Uusi visuaalinen ilme näkyy Seteli auttaa kesätyön hakemisessa Seuraava Verkkotuuli ilmestyy Ohjelma auttaa osaamisen kehittämisessä 8 Mitä työnohjaus on ja mihin sitä tarvitaan? 10 Jari Kiveliö soveltaa työssään joukkueurheilun oppeja 12 Vaasan veden kehittämisryhmä seuraa aikaansa 13 Vaasan Veden ensimmäinen videoneuvottelu 14 Uusi työntekijä Tiina Jaskari 15 Mennään museoon siellä näkee ja kokee 16 Opiskelijaterveydenhuolto sai omat tilat 17 Sosiaali- ja terveystoimi kielsi tupakoinnin työajalla 18 Ikaalisista potkua työhön 19 Kiitokset Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) , Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Salli Hietikko Taitto Ombrytning: Mikael Matikainen Graafiset palvelut/grafiska tjänster Painopaikka Tryckeri: Litoset Painos Upplaga: 4 000kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: Viikko/Vecka 20 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: 3.5. Kannen kuva Pärm bild: Pekka Mäkynen Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi

3 Kuva: Pekka Mäkynen Kaupungin strategia uudistuu Stadsstrategi förnyas Vaasan kaupunkistrategiaa päivitetään kuluvan vuoden aikana. Strategiatyön perustaksi tarvitaan perusteellinen analyysi nykytilasta sekä perusteltuja arvioita tulevasta kehityksestä. Tomas Häyry PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vasas stadsstrategi uppdateras under innevarande år. Som grund för strategiarbetet behövs en grundläggande analys av nuläget samt motiverade bedömningar om den framtida utvecklingen. Aluerakennekehitystä tutkittaessa saa hyvän kuvan Vaasan asemasta kansallisella tasolla. Siitä ilmenee, että Vaasalla menee tällä hetkellä suhteellisen hyvin. Meillä on vahva, vientiin painottuva, elinkeinoelämä ja väestökehitys on positiivinen, mutta heti kun tutkitaan pintaa syvemmältä voidaan todeta, että haasteita tulevaisuudelle riittää. Strategiatyön yhteydessä tulee myös pohtia resurssien riittävyyttä. Toiminnan painopisteiden valinnassa on huolehdittava siitä, että Vaasa ja sen ympärillä oleva seutu pärjää alueiden välisessä kilpailussa ja että verotuspohja säilyy ja vahvistuu entisestään. Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että meidän pitää huolehtia siitä, että kaupungilta löytyy työpaikkoja ja koulutettua työvoimaa, joka mahdollistaa palvelurakenteen ja kilpailukyvyn ylläpitämisen. Tämä onnistuu vain siten, että yhdessä teemme Vaasasta paikan, jossa asukkailla ja työnantajilla on jatkossakin hyvä olla ja johon halutaan tulla myös muualta. Näihin haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksin yhdeltä ainoalta hallintokunnalta vaan tämä edellyttää uuden toimintamallin käyttöönottamista, jossa poikkihallinnollisilla työmenetelmillä voidaan entistä tehokkaammin yhdistää kaupungin organisaation sisällä oleva voimavara ja asiantuntemus. Aurinkoista kevättalvea toivottaen! Tomas Häyry Vid en granskning av regionstrukturutvecklingen får man en bra bild av Vasas ställning på nationell nivå. Av den framgår att det för tillfället går relativt bra för Vasa. Vi har ett starkt näringsliv med tyngdpunkten på export och en positiv befolkningsutveckling, men genast då man börjar granska djupare under ytan kan man konstatera att det finns tillräckligt med utmaningar i framtiden. I anslutning till strategiarbetet bör man också fundera på resursernas tillräcklighet. Vid valet av tyngdpunkter ska man se till att Vasa och den omgivande regionen klarar sig i konkurrensen mellan de olika regionerna och att skatteunderlaget bibehålls och förstärks. Detta innebär helt enkelt att vi måste ombesörja att det finns arbetsplatser i staden och utbildad arbetskraft, vilket gör det möjligt att upprätthålla servicestrukturen och konkurrenskraften. Detta lyckas bara på så sätt att vi tillsammans gör Vasa till en plats, som invånarna och arbetsgivarna trivs på och som lockar människor även från andra ställen. En enda förvaltning lyckas inte ensam svara på dessa utmaningar utan detta förutsätter ibruktagandet av en ny verksamhetsmodell, där man med tväradministrativa arbetsmetoder kan allt effektivare förena resurser och sakkunnighet inom stadens organisation. Med önskan om en solig vårvinter! Tomas Häyry MERITUULI / HAVSVINDEN 3

4 Kuva: Pertti Malinen Osa-aikaeläkkeellä on enemmän omaa aikaa. Ahtojäiden kuvaaminen keskellä Merenkurkkua antaa voimia myös työpäiville. Jaakko elää omaa elämää Vaasan kaupungin graafisessa palvelussa istuu leppoisa mies. Tuuheapartaisen Jaakko Salon, graafisten palvelujen esimiehen eli faktorin, tyytyväisyys juontaa viime vuoden syksystä. Silloin 58-vuotias Salo hyppäsi osa-aikaeläkkeelle. Työpäivät vaihtuivat viidestä kolmeen viikossa. Pituutta niillä on samaiset kahdeksan kuten ennen. Pari arkipäivää viikossa kuluvat omien asioiden ympärillä milloin kotona, milloin mökillä. On aikaa tehdä muutakin hommaa ja elää omaa elämää, kiteyttää Salo päällimmäisen syyn osa-aikaeläkkeelle lähtöön. 34 vuotta ensin painatuskeskuksen ja sitten nimenvaihdon jälkeen Graafisten palvelujen kirjoilla ollut Salo löytää toisenkin syyn osittaiselle eläkkeelle jäämiseen. Salon mukaan työpaikasta löytyy lahjakas kaveri, jonka hommaa on koitettu vakinaistaa jo pitkään. Se on tänä päivänä tosi vaikeaa. Salon palkasta säästetyt eurot voivat omalta osaltaan auttaa tuon työpaikan vakinaistamisessa. Säästetty summa ei tosin ole järin suuri. Salon oma tilipussi keveni osittaisesta eläkkeelle siirtymisestä huolimatta vain euroa kuussa. Kun päälle räknätään se, että Graafiset palvelut tekee jatkuvasti kohtuullisen hyvää tulosta, voi vakinaistaminen jo onnistua. Paikan puolesta taistellaan, Salo sanoo. Vinkki muille Ote työhön ei pääse Salon mukaan osa-aikaeläkkeellä katoamaan. Pari arkivapaata kuluvat toisinaan kuin hurahtamalla. Painotuotteiden lisäksi Salo hallitsee kamerankäytön. Työhuoneen seinältä löytyy miehen itsensä ottama valokuva. Siinä jään pinnalla vastakkain makaavat kettu ja Valassaarten merivartioaseman työntekijä tapittavat toisiansa silmiin. Kuva on napattu aseman viime vaiheissa. Se lopetettiin vuodenvaihteessa. Kameran pysymistä Salon käsissä ei tarvitse ihmetellä. Hän on vastannut osaltaan pitkään kaupungin käyttöön tulevien kuvien ottamisesta. Lisääntyneen vapaa-ajan päälle löytyy muuta hyvää. Osa-aikaeläkkeen voi omasta tahdosta purkaa ja siirtyä takaisin aiempaan työtahtiin. Nyt ei liioin tarvitse jäädä kokonaan eläkkeelle 63-vuotiaana vaan voi tehdä työtä osaaikaisena vaikka kuinka pitkään. Salo antaa vinkin toisille osa-aikaeläkettä pohtiville. Kannattaa neuvotella työnantajan kanssa ensin hyvin ja miettiä kuinka homma onnistuu. Salolla yhteispeli oman työnantajan kesken sujui kuin tanssi. Kiitokset kuuluvat esimiehelle Anna-Maija Iitolalle. 4

5 Osa-aikaeläkekiemura muuttumassa Pitkään käytössä olleen osa-aikaeläkkeen kuvioihin tulee muutosta. Nyt sille pääsee 58-vuotiaana. Ensi vuoden alusta vastaava onnistuu kuusikymmentä täyttäneiltä. Poikkeuksiakin on. Vuosien 1951 ja 1952 aikana syntyneet pääsevät edelleen samaiselle eläkkeelle nykyisin ehdoin. Eli. Jos olet nyt 58-vuotias, niin aikaa osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen on vielä ensi vuonnakin. Vaikka ikämittarissa olisi sitten vuoden verran alle kuudenkympin. Vanhuuseläkettä karttuu sekä osa-aikaeläkeajalta että osa-aikatyöstä. Viimeksi mainitusta työeläke lasketaan kokoaikatyön vakiintuneen ansion sekä osa-aikatyön ansion erotuksesta. Näin on asia myös ensi vuonna Niin, jos on syntynyt ennen vuotta Osittain myös tässä suhteessa asiat ovat siis muutostilassa. Jos on syntynyt 1953 tai sen jälkeen, eläkettä karttuu ensi vuoden alusta osaaikatyön ansioista, ei aiemman palkan ja osa-aikatyöstä maksettavan rahasumman erotuksesta. Malleja varhaiseläkkeen käytännön toteutukseen on monia. Suosituin tapa on, että hommia tehdään viikko ja seuraava viikko ollaan sapatilla. Jotkut tekevät kolmen työpäivän viikkoa. Ääripäässä ollaan sitten jo kotona yhtä soittoa pari viikkoa kuukaudessa. Kuvion onnistumiseen käytännössä tarvitaan ainakin jokunen rupatteluhetki esimiehen ja työntekijän kesken. Työpaikka toiselle Osa-aikaeläkkeelle pari vuotta sitten lähteneen Raija Viljanmaan ei tarvinnut kauan ihmetellä, mihin liikenevän vapaa-ajan käyttää. Samasta juontavat syyt siihen, että pitempään kypsytelty ajatus muuttui teoiksi. Saan hoitaa vanhempiani. He asuvat Teuvalla. Myös lastenlapsille on aikaa, 62-vuotias Viljanmaa sanoo. Viljanmaa työskentelee Vaasan kaupungin palkka- ja eläkesihteerinä. Viljanmaan osa-aikaeläke alkoi 60-vuotiaana. Hän saa aikanaan himpun verran parempaa työeläkettä kuin silloin, jos vastaava temppu olisi tehty paria vuotta aiemmin. Myös itselle jää aikaa. Liikun paljon. Aviopuoliso kuoli ja omakotitalossa riittää töitä. Harmonikkaakin Viljanmaa soittelee. Tosin vain omaksi ilokseen. Omakotitalossa se vielä onnistuu, Viljanmaa virnistää. Mielessä työ Viljanmaa tekee työtä yleensä viikon kolme ensimmäistä päivää. Loppuviikon saa varata omaan käyttöön. Homma hoituu, koska osittaisen eläkkeelle siirtymisen myötä työnkuvaan kuulunut palkanlaskenta jäi hänen osaltaan sivuun. Nyt Viljanmaa keskittyy eläkeasioiden hoitoon. Samalla avautui työpaikka. Osa työstäni siirtyi toiselle henkilölle. Viljanmaa on melko varma, että uuden ihmisen palkkaamiseen johtanut päätös lähti ainakin osittain oman työajan vähenemisestä. Suosituin tapa järjestellä osa-aikaeläke käytännössä on se, että yksi viikko varataan työhön ja seuraava viikko pidetään vapaata. Viljanmaa ei tästä mallista kuitenkaan pitänyt. Jos on viikon pois, niin kestää oman aikansa, että pääsee normaaliin aikajärjestykseen. Sama tunne saattaa hiipiä toki jo muutaman päivän kotona olon jälkeen. Siitä eroon pyristely onnistuu kuitenkin helposti. Sähköposti toimii. Tulee niitä kotona katsottua ja vastattuakin. Paljonko se sitten vie aikaa? Omaa aikaa Ehkä se sitä jonkun verran vie, Viljanmaa sanoo. Teknisen viraston palkkaosastolla työskentelevällä Raija Viljanmaalla riittää osa-aikaeläkkeelläkin tekemistä. Aikaa kuluu niin perheen kuin harrastusten parissa. MERITUULI / HAVSVINDEN 5

6 Kuva: Jari Hakala Osaamiskartoitukset tarpeiden mukaan Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä professorina työskentelevä Riitta Viitala pitää sähköisiä osaamiskartoituksia tarpeellisina työkaluina koko työyhteisön kannalta. Varsinkin, kun osalla työntekijöistä on niin kova kiire, että sen keskellä ei oman osaamisen kehittämistarvetta ehkä huomaa. Mennään perstuntumalla aika paljon ja ihmetellään, mikä tässä oikein prakaa kun työ ei suju, Viitala sanoo. Osaamiskartoitukset tuovat tarkkuutta ja erottelukykyisyyttä hahmottaa koko osaamismössöä. Esimiehen osana on tuoda käyttöön otettava osaamiskartoitus työntekijöiden tietoisuuteen. Esimiehen rooli osaamiskartoituksissa on se, että hän nostaa asian keskusteluun yhteisössään. Esimies on se, joka suuntaa ihmisten katseet tähän asiaan, Viitala teesittää esimiesporrasta. Esiin nostaminen ei yksistään riitä. Myös esimiehen on päivitettävä omaa osaamistaan. Sormen on oltava pulssilla koko ajan. Tavallista tarpeellisemmiksi Viitala kokee osaamiskartoitukset työssä, jossa tekeminen on muuttumassa sellaiseen suuntaan, että vanhoilla työtaidoilla ei välttämättä enää eteenpäin pötkitä. Voi olla, että osaamista on liian vähän tai se on jo vanhentunutta, Viitala tiivistää. Viitalan mielestä demokratian on toimittava myös osaamiskartoituksissa. Jos sellaisia käytetään, on sen koskettava organisaation joka porrasta. Ihan ylhäältä alas jokaisen pitäisi istua välillä alas ja miettiä, onko oma osaamispankki kunnossa. Jos näin ei tehdä, on koko asia epädemokraattinen ja omituinen. Osaamiskartoituksen tuloksia pitää tarkastella oikealla tavalla. Kehittämisessä on oltava selvä tulevaisuusperspektiivi, josta esimiesten pitää saada hyvin kiinni. Jos esimiehet eivät osaa keskustella osaamisista suhteessa tulevaisuuteen, laatuun ja tarpeisiin, niin se jää vain byrokratiaksi. Viitala on tutustunut useamman eri työpaikan osaamiskartoitusohjelmiin. Vastaan on tullut niin hyvää kuin pahaa. 6

7 Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen professori Riitta Viitalan mukaan osaamiskartoitusten on koskettava työyhteisöissä koko henkilökuntaa. Jos näin ei tapahdu, ovat osaamiskartoitukset Viitalan mukaan epädemokraattisia ja omituisia. Julmetun isossa organisaatiossa on värkätty kasaan hemmetin raskas luokittelujärjestelmä, jossa arvioidaan kerran vuodessa tuhansia osaamisia, Viitala kertoo pahimmista työssään vastaan tulleista osaamiskartoituksista. Hukutaan tulosteisiin, joita saadaan napin painalluksella ulos, eikä osata tehdä tiedolla sitten oikein mitään. Parhaiksi osaamiskartoituksiksi Viitala on huomannut koko työpaikan porukalla yhdessä räätälöimät ohjelmat. Yksiköissä ihmiset ovat tehneet aidosti sen jumpan ja miettineet mitä osaamista tässä nyt tarvitaan ja mitä viiden vuoden päästä. Loistaviksi nimeämissään osaamiskartoituksissa Viitala on huomannut yhden yhteisen piirteen. Aito prosessi. Ei byrokraattinen ja pakotettu. Joka on Leivottu sisään osaksi organisaation vuosikelloa. Ilman sen suurempaa numeroa, Viitala sanoo. Ohjelma auttaa osaamisen kehittämisessä Vaasan kaupunginkirjastossa kokeiltu sähköinen osaamiskartoitus on etenemässä vaiheittain myös kaupungin muihin työpaikkoihin. Oman osaamisen kirjauksessa on apuna Osaamisen hallinta -niminen tietokoneohjelma. Näillä näkymin sen toisiin työyksiköihin vienti alkaa syksyllä. Maarit Bromsin mukaan koko kaupungilla ohjelma voi olla käytössä Kun kävimme läpi kirjastosta tullutta palautetta, huomasimme että testausta kannattaa jatkaa, henkilöstöpalveluissa koulutussunnittelijana työskentelevä Maarit Broms kertoo. Tuleva kevät menee ohjelmaa muutamassa yksikössä kokeilemalla. Ohjelma on tehty omien, työssä vaadittavien taitojen ylöskirjaukseen ja pisteytykseen. Jokainen osaaminen on kuvattu sanalla, jonka takaa voi avata selitteen, mitä se tarkemmin tarkoittaa, Broms sanoo. Esimerkistä ohjelmassa vastaan tulevista kysymyksistä käy työhyvinvointi. Jokaiselta kysytään, miten huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, Broms listaa yhden työhyvinvoinnin määreen. Kartoituksesta löytyy myös kohta yleiset osaamiset. Se on kaikille yksiköille sama. Työryhmissä on mietitty sellaiset osaamiset, joita voidaan kysyä kaikilta henkilöiltä, jotka osaamiskartoitusta täyttävät. Esimies ei käskytä Kartoituksessa ihminen itse arvioi omaa osaamistaan asteikolla, jonka mittari ulottuu yhdestä viiteen. Työhön kuuluvien osatekijöiden hallinnassa pitää olla joku minimitaso. Kartoituksen tarkoituksena on omassa työssä kehittyminen ja osaamisen ylläpito. Omat vastaukset käydään esimiehen kesken käytävässä kehityskeskustelussa läpi. Mietitään, onko osaaminen riittävää vai tarvitseeko ihminen koulutusta. Esimiehen kanssa ollaan suoria. Jos omassa työssä ei yksinkertaisesti vain jotain taitoa tarvita, voi sen pisteyttää ykkösellä. Tai Työpaikalla voidaan päättää, että jotkut kohdat eivät koske kaikkia. Pomot eivät pomota toisiaankaan. Esimiesosaamiset ovat ohjelmassa jokaiselle esimiehelle samat. Molempiinkin osaamisiin tullaan tekemään varmaankin jonkinlaisia päivityksiä tai muutoksia ja katsotaan, onko ne oikeita tai ihan virheellisiä. Työtaidot esiin Syksyllä alkava ohjelman läpivienti vie varmasti aikansa, sillä jokaisella työpaikalla pitää syöttää ohjelmaan paikan työnkuviin kuuluvat osaamiset. Vastauksissa ala- tai yläkanttiin vetämiseen Broms ei usko. Päinvastoin. Taidot voivat päästä jopa paremmin esiin. Jos jossakin kohtaa pitää olla ainakin kakkonen, ihminen arvioi, että ahaa Jos tuossa pitää olla kakkonen, niin osaan vähän paremminkin, Broms kertoo. Bromsin mukaan ohjelma on Vaasan kaupungille sen verran uutta ajattelua vaativaa, että haastetta riittää. Se on jo nyt käytössä yksityisten yritysten lisäksi esimerkiksi Vaasan keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Ohjelman on kehittänyt it-yritys Logica. Ohjelma on yksi osa henkilöstöhallinnon niin sanotuista HRM-ohjelmista. Tekstit: Jari Hakala MERITUULI / HAVSVINDEN 7

8 Hyvinvointi Mitä työnohjaus on ja mihin sitä tarvitaan? Vaasan kaupungilla on 15 työnohjaajaa ja 4 kouluttautuvaa työnohjaajaa tällä hetkellä. Mitä he tekevät ja miksi joissakin työpaikoissa käytetään työnohjausta? Työnohjaus ei ole työn ohjausta eikä työn opettamista. Se ei siis ole perehdyttämistä, eikä työhön opastamista, tai koulutusta. Työnohjaus ei myöskään ole terapiaa, vaikka sillä on usein myös sekä työhyvinvointia edistävä, että työntekijöitä ja työyhteisöjä voimaannuttava vaikutus. Kaupungin uudet kouluttautuvat työnohjaajat käyvät koulutusta nimeltä yhteisötyönohjaus. Tämä ehkä on osaltaan paremmin kuvaavaa sille mistä työnohjauksessa on kysymys. Sinänsä työnohjausta voidaan myös antaa yksilöille, ja erikseen kootuille ryhmille, joilla on jokin yhteinen nimittäjä. Ihmissuhdealoilla, joilla tehdään erityisesti työtä oman persoonan kautta, on työnohjaus tänä päivänä itsestään selvä osa työtä. Työnohjaus on keino edistää työhyvinvointia. Työnohjausta voidaan käyttää yhtenä metodina ennalta ehkäistä työhön kyllästymistä, lisätä työn innostavuutta, edistää henkilöstösuhteiden ja vuorovaikutuksen avoimuutta ja työn kehittävän otteen ylläpitämistä. Työyhteisöissä, joissa henkilöstösuhteet pelaavat ja työ on innostavaa voiva ihmiset myös hyvin ja työ on tuloksellista. Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että kun olet samassa työyhteisössä pitkään, alkavat silmäsi sokeutua. Vasta aloittaneen työntekijän ulkopuolinen raikas näkemys väistyy ajan myötä kotisokeuden tieltä. Silmät saavat ajan myötä näkökenttää kaventavat silmälaput. Työnohjauksessa saa uutta virtaa näihin tilanteisiin, tilan ja mahdollisuuden tarkastella asioita ikään kuin ulkopuolelta uusin silmin ja mahdollisuuden saada uusia näkemyksiä työn ja itsensä työssä kehittämiseen. Tiedämme myös miten vaikeaa on ottaa puheeksi kun jonkun sanat tai käytös ovat loukanneet. Työnohjaukseen kuuluu oleellisena osana tarkastella myös henkilöstösuhteita. Luottamuksen saavuttaneissa työnohjausryhmissä voidaan tarkastella kipeitäkin asioita ja nostaa esiin vaikeita keskusteluaiheita. Työnohjauksella voidaan monesti ennalta ehkäistä isompia ongelmia, kun ristiriidat ja väärinkäsitykset voidaan korjata jo alkumetreillä. Sanomalehti Pohjalaisessa esiteltiin Työsuojelurahaston ja Tykes-ohjelman Mosaiikki-tutkimusta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työpaikkojen riitatilanteet tulevat työnantajalle vielä kalliimmaksi ( n. 10% palkoista) kuin sairauspoissaolot ( n. 5% palkoista). Tutkimukseen osallistuneet työntekijät arvioivat, että vuodessa menee keskimäärin 14 päivää työaikaa riitojen työstäminen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että ristiriidat työpaikoilla lisäävät myös sairastavuutta ja sairauspoissaoloja. Vaasan kaupungilla on pitkään käytetty työnohjausta nimenomaan apuna kriisiytyneissä työyhteisöissä ja tästä syystä meillä on tähän liittyvä huono kaiku sanalla työnohjaus. Sana liitetään ensimmäisenä työpaikkojen ongelmatilanteisiin. Työnohjausta on käytetty pääasiallisesti ongelmien korjaamiseen, sen sijaan, että sitä olisi käytetty ongelmien ennalta ehkäisyyn. Valitettavasti täytyy todeta, että pitkään jatkuneet kriisit ja solmut työyhteisöissä eivät välttämättä aina ole autettavissa työnohjauksen keinoin. Tilanne on saattanut tulehtua liian pahaksi. Sanan työnohjaus pitäisi pikemminkin herättää assosiaatioita työyhteisöön, jossa ollaan valmiita kehittymään työntekijöinä ja kehittämään työtä. Tämä on työnohjauksen peruselementti. Työnohjaus on yksi keino varmentaa työn laatu ja korkeatasoiset työnsuoritukset. Tässä sana suoritus ei tarkoita pakkoluonteista suorittamista, vaan suorittamistaso kohenee luonnostaan työn innostavuuden lisääntymisen myötä. Työnohjaus on omien työmenetelmien ja oman työyhteisön toimivuuden määrätietoista tarkastelua ja kehittämistä. Työnohjaus metodina on tarkoitettu tueksi sekä työn ja työmetodien että työntekijöiden oman ammattiroolin kehittämistä varten. Työnohjaustilanteissa voi pysähtyä ja rauhallisessa ilmapiirissä tarkastella näitä osatekijöitä.työnohjauksessa tarkastellaan yhdessä työyhteisöön ja työrooleihin liittyviä kysymyksiä ja tunteita yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa. Ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä ohjaajan ja muiden työnohjaukseen osallistuvien tuella. 8

9 Työnohjattavat asettavat itse rajat sille, että mitä asioita he haluavat käsitellä ja kuinka paljon he itsestään haluavat kertoa. Ryhmään osallistuvat auttavat toisiaan näkemään itsensä ja työnsä entistä selvemmin työnohjaajan tuella. Työnohjaus ei luonnollisestikaan voi korjata rakenteellisia puutoksia työn organisoinnissa, mutta voi sinänsä toimia foorumina, jossa näitäkin voidaan pysähtyä rauhassa tarkastelemaan ja miettimään ja sen pohjalta voidaan tehdä kehittämisehdotuksia. Hyvässä työnohjauksessa on olennaista objektiivisuus, luottamuksellisuus (salassapitovelvollisuus kaikilla työnohjaukseen osallistuvilla) ja rajojen selkeä tiedostaminen. Työnohjaaja auttaa roolissaan ohjattavia löytämään ratkaisut ja keinot tilanteisiin kysymysten avulla, hän ei anna valmiita ohjeita, eikä neuvoja. Työnohjaaja ei vie tietoa työnohjauksessa esiin nousevista asioista eteenpäin, ellei näin erikseen sovita. Työnohjaaja ei roolissaan asetu kenenkään puolelle, ei ohjattavien eikä organisaation. Yleensä työnohjauksen alussa määritellään yhdessä työnohjauksen tavoitteet. Tavoitteita voidaan matkan varrella tarkentaa. Työnohjauksen tulee olla pitkäkestoista ollakseen tavoitteellista, yleensä 1 2 vuotta. Hyvän prosessin ylläpitämiseksi tulee tapaamiset olla 2-3 viikon välein. Ryhmätyönohjaukseen varataan yleensä 1,5 t, yksilötyönohjakseen riittää lyhempikin aika, min. Työnohjausryhmän suositeltava koko on 3 6 henkeä. Teksti: Sinikka Viitanen sosiaalityöntekijä perheterapeutti työnohjaaja TEKNISEN TOIMEN HENKILÖKUNTAYHDISTYS TEKNISKA SEKTORNS PERSONALFÖRENING Hallituksen jäsenet vuonna 2010 Styrelsens medlemmar år 2010 Tarja Teppo pj Vaasan Vesi Jaana Paavola sihteeri Yhteispalvelut (TeVi) Siv Rytikoski rah.hoit. Vaasan Talotoimi Merja Piipponen varapj Henkilöstöpalvelut Harri Suoranta Vaasan Talotoimi Timo Rajala Tekniset palvelut Barbro Alatalo Rakennusvalvonta Matti Vironmäki eläkeläinen Matti Pullola eläkeläinen OTA YHTEYTTÄ! TA KONTAKT! MERITUULI / HAVSVINDEN 9

10 Kuvat: Pekka Mäkynen Jari Kiveliö soveltaa työssään joukkueurheilun oppeja Vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosastolla työhyvinvointi ei ole vain tyhjiä fraaseja, siihen todella panostetaan. Siitä todistaa sekin, että Vuoden 2009 työpaikkakisassa liikuntapaikkaosasto kisasi voitosta loppumetreille asti ja sai kunniamaininnan. Osastolla reilut viisi vuotta työpäällikkönä toiminut Jari Kiveliö valittiin vuoden työkyvyn ylläpitäjäksi. Perusteluna valinnalle oli hänen tekemänsä työ työhyvinvoinnin edistämiseksi. Minua kiinnostaa ihmisten työhyvinvointi ja nimenomaan meidän osaston työhyvinvointi. Terve työntekijä antaa työnantajalle paljon enemmän kuin jos hän voi huonosti, Jari kommentoi valintaansa. Urheilun puolelta nämä ajatukset tulevat. Joukkueurheilussa tekeminen on mahdotonta ilman sovittua yhteistyötä, urheiluvalmentajana 20 vuotta toiminut Jari toteaa. Kehittämistyössä kehitystyöryhmä mukana Jarin työhuoneen seinällä on liikuntapaikkaosaston vuosisuunnitelma, johon on merkitty kuukausittaiset rutiinit. Alueiden hoito-ohjelmien laadinnassa on henkilöstö ollut mukana. Työhyvinvointijärjestelmää rakentamassa on ollut oman osaston kehitystyöryhmä, johon kuuluu työnjohto ja 8-9 työntekijää. Kehitystyöryhmän idea on, että ihmiset ovat todellisia asiantuntijoita omalla työpisteellään. Ei kukaan muu kuin työntekijät kentällä tiedä paremmin niitä asioita, joita he tekevät. Oleellinen asia on osaamisen kehittäminen. Työntekijöillä pitää olla riittävät resurssit toteuttaa toimenpiteitä. Kehittäminen lähtee ihmettelystä. Miksi jokin asia mättää? Loogisella ajattelulla vaihtoehtoisia ratkaisuja alkaa löytyä. Seuraava vaihe on suunnittelu ja miten näitä asioita aletaan kehittää. Sitten seuraa päättämisvaihe, toteuttaminen, seuranta ja arviointi. Työhyvinvointiin liittyvä kehittämistyö on kuin suuri palapeli. On mielenkiintoista koota palapeliä ja yrittää saada asioita loksahtelemaan paikoilleen. Helmiä liikuntapaikkaosaston työhyvinvointiohjelmasta On tärkeää, että työllä on jokin merkitys. Jos työ on merkityksetöntä, ei motivaatio ja sitoutuminen voi olla paras mahdollinen. 10

11 Kaupungin ulkoliikuntapaikkojen hoito ja kehittäminen on Vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosaston vastuulla. Talvisin hoidettavana on 25 jääaluetta, kymmenen kuntoradan hiihtoladut, 50 kilometriä jäälatua ja Öjbergetin talviurheilukeskuksen laskettelu- ja hiihtoalueet. Työntekijälle pitää antaa työrauha. Silloin työn hallinta on parempaa. Jos työntekijä osaa ja hallitsee työnsä, työ sujuu jouhevasti. Näiden kautta muodostuu arvostus. Työntekijän työhyvinvointia parantaa, että hän saa arvostusta. Niistä muodostuu työn ilo, ja sillä on suuri merkitys jaksamisen kannalta. Jos työ on pelkkää suorittamista, hektisyys paistaa joka paikassa, ihminen kuluu puhki. Palvelut pitää rakentaa laadun varaan. Työn ilo ja laatu antavat työelämän laatua. Työkyky ja jaksaminen on tärkeä asia. Olen kiinnostunut toisinaan myös huolissani ihmisten työmotivaatiosta. Sen kautta tulee sitoutuminen työtehtäviin. Motivaatiosta heijastuu myös työntekijän asenne- ja arvomaailma. Jaksamisessa on tärkeää yksilöllisyyden huomioiminen. Se vaatii työnjohdolta paljon henkisiä työkaluja. Toista pitää vetää tuosta narusta ja toista tuosta toisesta. On tärkeää, että lähin esimies on kiinnostunut alaisistaan ja heidän työtehtävistään. Sitä kautta syntyy molemminpuolinen arvostus. Jos työntekijä ei koe, että esimies arvostaa häntä, hänen työpanoksena on huomattavasti heikompi. Arvostus saisi aina lähteä esimiehen puolelta. Kun työntekijä huomaa, että tuo arvostaa minua, siitä tulee myönteinen spiraali. Hyvä alkaa luoda hyvää. Esimiehelle tärkeitä taitoja ovat ihmissuhdetaidot ja kyky motivoida työntekijöitä. Kannustaminen on oleellista. Jos esimiehellä on eväitä repussaan, sieltä on helpompi jakaa tunnustusta muille. Kiitosta pitäisi jakaa enemmän. Se on alaisten huomiointia. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos annat neljä kertaa palautetta, niistä kolme kertaa olisi myönteistä ja kerran kriittistä. Kriittinenkin palaute on hyvä antaa rakentavassa hengessä. Vuorovaikutustaidot esimiehen ja alaisen välillä on tärkeä asia. Keskustelu on kaiken a ja o. Siinäkin esimiehen tärkeä rooli on kyetä kuuntelemaan. Esimiehenkin pitäisi pystyä tunnustamaan, että hän on tehnyt virheitä. Kun olet rehellinen, sitä kautta yhteistoimintaan tulee oikeudenmukaisuus. Se rakentaa luottamusta ja se on kuin tuuli siipien alla. Silloin on nostetta. Teksti: Salli Hietikko MERITUULI / HAVSVINDEN 11

12 Hyväksi koettua Kuva: Tarja Teppo Vaasan Veden kehittämisryhmä seuraa aikaansa Työnantajan ja työntekijöiden välillä tarvittavaa yhteistoimintaa toteutetaan mm. kehittämisryhmissä joita eri hallinnon aloilla on lähes 20. Kehittämisryhmien tehtävät on kerrottu Henkilöstöpalveluiden sivulla kohdassa: ohjeet ja oppaat/yhteistoiminnan menettelytavat. Työsuojeluvaltuutettuina osallistumme kehittämisryhmien kokouksiin aina kun se vaan on mahdollista, vain päällekkäisyydet ja priorisointi estää välillä. Kehittämisryhmien toiminnassa on suuria eroja, ainakin esityslistojen sisällöissä ja ryhmien avoimuudessa. Joissakin käsitellään mm. lautakuntaan menossa olevat asiat tai siellä jo päätetyt asiat. Joissakin toimintaa ohjaa enempi tehtäväksi määritellyt ohjeet. Osassa taas rajataan asiat mistä voidaan keskustella. Esimerkkiä muillekin Vaasan veden kehittämisryhmätyöskentely on vuosien varrella kehittynyt mielestäni hyvään suuntaan. Ryhmässä on hyvin vapautunut fiilis jossa voi helposti ilmaista näkemyksiään asioista. Olemme ajoittain käyneet läpi kehittämisryhmän tehtävät ja siihen liittyen myös kaupungin henkilöstöstrategian. Näiden pohjalta toiminnan sisältöä on helppo rakentaa. Työsuojeluasiat pysyvästi esityslistalla Näen työsuojeluvaltuutetun näkökulmasta hyvänä esimerkiksi sen, että esityslistalla on pysyvästi kohta työsuojeluasiat. Tämä siksi, että kehittämisryhmälle kuuluu mm. työsuojelu-toimikunnan asiat. Uudistushaluisena ryhmänä päätimme ottaa 0-tapaturmaa hankkeen tarkasteluun. Työsuojelu-valtuutettuna etsin hankkeesta tietoa, sitä käsiteltiin asiaa varten perustetussa työryhmässä ja nyt Vaasan vesi on 0-tapaturmaa foorumin virallinen jäsen. Tietääkseni ainoa kaupungin organisaatioista. Kehittämisryhmässä käsitellään tapaturmat ja mahdolliset toimenpiteet niiden vähentämiseksi, keskustellaan sairauspoissaoloista ja niiden määrästä, työterveyshuollon toimivuudesta, investoinneista, tilinpäätöksistä sekä käsitellään vuosittain työyhteisökyselyn tulos myös toimenpide esitykset tilanteen korjaamiseksi. Kehittämisryhmän esityksestä on järjestetty koulutustilaisuuksia ainakin seuraavista aiheista: työpaikkakiusaaminen, hyvä työyhteisö, alaistaidot sekä johtamisen haasteet. Työhyvinvointiin panostetaan Kehittämisryhmä huolehtii osaltaan työkykyä ylläpitävästä toiminnasta sekä organisaation kehittämiseen liittyvistä tarpeista. Tyky-toimintaa pyrkii ohjaamaan ajatus mitä ihmiset kaipaavat jaksaakseen työssä? Onko se liikuntaa, virkistystä, työympäristön ja turvallisuuden parantamista, ammatillisen osaamisen parantamista, henkisen 12

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Koulutuspäivän tavoite

Koulutuspäivän tavoite Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot