No 2 ~ sai omat tilat VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 2 ~ 2010. sai omat tilat VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING"

Transkriptio

1 No 2 ~ 2010 VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING 10 Jari Kiveliö soveltaa työssään 16 Opiskelijaterveydenhuolto joukkueurheilun oppeja sai omat tilat MERITUULI / HAVSVINDEN 1

2 sisältö / innehåll 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Jaakko elää omaa elämää 5 Osa-aikaeläkekiemura muuttumassa 5 Työpaikka toiselle 6 Osaamiskartoitukset tarpeiden mukaan VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI ~ VASA STADS PERSONALTIDNING VERKKOTUULI nro 2/2010 on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivulla osoite: intra.vsa.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/ tai ulkoa www1.vaasa.fi/henkilöstöpalvelut/ SISÄLTÖ UpCode on vallannut niin matkailun kuin kotihoidonkin Hallitse pelaamistasi - älä anna pelaamisen hallita sinua! THS-projekti Verkkohupi syö työaikaa Prosessikuvaukset kaupungin Intranetiin kevään aikana Uusi visuaalinen ilme näkyy Seteli auttaa kesätyön hakemisessa Seuraava Verkkotuuli ilmestyy Ohjelma auttaa osaamisen kehittämisessä 8 Mitä työnohjaus on ja mihin sitä tarvitaan? 10 Jari Kiveliö soveltaa työssään joukkueurheilun oppeja 12 Vaasan veden kehittämisryhmä seuraa aikaansa 13 Vaasan Veden ensimmäinen videoneuvottelu 14 Uusi työntekijä Tiina Jaskari 15 Mennään museoon siellä näkee ja kokee 16 Opiskelijaterveydenhuolto sai omat tilat 17 Sosiaali- ja terveystoimi kielsi tupakoinnin työajalla 18 Ikaalisista potkua työhön 19 Kiitokset Merituuli Havsvinden Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning 31. vuosikerta / årgången ISSN Osoite adress: Merituuli, PL 3, 65101, VAASA Puh. tel. (06) , Päätoimittaja Chefredaktör: Leena Kaunisto Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Salli Hietikko Taitto Ombrytning: Mikael Matikainen Graafiset palvelut/grafiska tjänster Painopaikka Tryckeri: Litoset Painos Upplaga: 4 000kpl/st. Seuraava lehti ilmestyy Följande tidning utkommer: Viikko/Vecka 20 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är: 3.5. Kannen kuva Pärm bild: Pekka Mäkynen Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Hautaluoma Maria, kasvatus- ja opetusvirasto Hudd Eva, tekninen toimi Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Lillback-Peltonen Tanja, Pohjanmaan pelastuslaitos Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Oksanen Jenni, hallintopalvelut Saari Susanna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi

3 Kuva: Pekka Mäkynen Kaupungin strategia uudistuu Stadsstrategi förnyas Vaasan kaupunkistrategiaa päivitetään kuluvan vuoden aikana. Strategiatyön perustaksi tarvitaan perusteellinen analyysi nykytilasta sekä perusteltuja arvioita tulevasta kehityksestä. Tomas Häyry PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vasas stadsstrategi uppdateras under innevarande år. Som grund för strategiarbetet behövs en grundläggande analys av nuläget samt motiverade bedömningar om den framtida utvecklingen. Aluerakennekehitystä tutkittaessa saa hyvän kuvan Vaasan asemasta kansallisella tasolla. Siitä ilmenee, että Vaasalla menee tällä hetkellä suhteellisen hyvin. Meillä on vahva, vientiin painottuva, elinkeinoelämä ja väestökehitys on positiivinen, mutta heti kun tutkitaan pintaa syvemmältä voidaan todeta, että haasteita tulevaisuudelle riittää. Strategiatyön yhteydessä tulee myös pohtia resurssien riittävyyttä. Toiminnan painopisteiden valinnassa on huolehdittava siitä, että Vaasa ja sen ympärillä oleva seutu pärjää alueiden välisessä kilpailussa ja että verotuspohja säilyy ja vahvistuu entisestään. Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että meidän pitää huolehtia siitä, että kaupungilta löytyy työpaikkoja ja koulutettua työvoimaa, joka mahdollistaa palvelurakenteen ja kilpailukyvyn ylläpitämisen. Tämä onnistuu vain siten, että yhdessä teemme Vaasasta paikan, jossa asukkailla ja työnantajilla on jatkossakin hyvä olla ja johon halutaan tulla myös muualta. Näihin haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksin yhdeltä ainoalta hallintokunnalta vaan tämä edellyttää uuden toimintamallin käyttöönottamista, jossa poikkihallinnollisilla työmenetelmillä voidaan entistä tehokkaammin yhdistää kaupungin organisaation sisällä oleva voimavara ja asiantuntemus. Aurinkoista kevättalvea toivottaen! Tomas Häyry Vid en granskning av regionstrukturutvecklingen får man en bra bild av Vasas ställning på nationell nivå. Av den framgår att det för tillfället går relativt bra för Vasa. Vi har ett starkt näringsliv med tyngdpunkten på export och en positiv befolkningsutveckling, men genast då man börjar granska djupare under ytan kan man konstatera att det finns tillräckligt med utmaningar i framtiden. I anslutning till strategiarbetet bör man också fundera på resursernas tillräcklighet. Vid valet av tyngdpunkter ska man se till att Vasa och den omgivande regionen klarar sig i konkurrensen mellan de olika regionerna och att skatteunderlaget bibehålls och förstärks. Detta innebär helt enkelt att vi måste ombesörja att det finns arbetsplatser i staden och utbildad arbetskraft, vilket gör det möjligt att upprätthålla servicestrukturen och konkurrenskraften. Detta lyckas bara på så sätt att vi tillsammans gör Vasa till en plats, som invånarna och arbetsgivarna trivs på och som lockar människor även från andra ställen. En enda förvaltning lyckas inte ensam svara på dessa utmaningar utan detta förutsätter ibruktagandet av en ny verksamhetsmodell, där man med tväradministrativa arbetsmetoder kan allt effektivare förena resurser och sakkunnighet inom stadens organisation. Med önskan om en solig vårvinter! Tomas Häyry MERITUULI / HAVSVINDEN 3

4 Kuva: Pertti Malinen Osa-aikaeläkkeellä on enemmän omaa aikaa. Ahtojäiden kuvaaminen keskellä Merenkurkkua antaa voimia myös työpäiville. Jaakko elää omaa elämää Vaasan kaupungin graafisessa palvelussa istuu leppoisa mies. Tuuheapartaisen Jaakko Salon, graafisten palvelujen esimiehen eli faktorin, tyytyväisyys juontaa viime vuoden syksystä. Silloin 58-vuotias Salo hyppäsi osa-aikaeläkkeelle. Työpäivät vaihtuivat viidestä kolmeen viikossa. Pituutta niillä on samaiset kahdeksan kuten ennen. Pari arkipäivää viikossa kuluvat omien asioiden ympärillä milloin kotona, milloin mökillä. On aikaa tehdä muutakin hommaa ja elää omaa elämää, kiteyttää Salo päällimmäisen syyn osa-aikaeläkkeelle lähtöön. 34 vuotta ensin painatuskeskuksen ja sitten nimenvaihdon jälkeen Graafisten palvelujen kirjoilla ollut Salo löytää toisenkin syyn osittaiselle eläkkeelle jäämiseen. Salon mukaan työpaikasta löytyy lahjakas kaveri, jonka hommaa on koitettu vakinaistaa jo pitkään. Se on tänä päivänä tosi vaikeaa. Salon palkasta säästetyt eurot voivat omalta osaltaan auttaa tuon työpaikan vakinaistamisessa. Säästetty summa ei tosin ole järin suuri. Salon oma tilipussi keveni osittaisesta eläkkeelle siirtymisestä huolimatta vain euroa kuussa. Kun päälle räknätään se, että Graafiset palvelut tekee jatkuvasti kohtuullisen hyvää tulosta, voi vakinaistaminen jo onnistua. Paikan puolesta taistellaan, Salo sanoo. Vinkki muille Ote työhön ei pääse Salon mukaan osa-aikaeläkkeellä katoamaan. Pari arkivapaata kuluvat toisinaan kuin hurahtamalla. Painotuotteiden lisäksi Salo hallitsee kamerankäytön. Työhuoneen seinältä löytyy miehen itsensä ottama valokuva. Siinä jään pinnalla vastakkain makaavat kettu ja Valassaarten merivartioaseman työntekijä tapittavat toisiansa silmiin. Kuva on napattu aseman viime vaiheissa. Se lopetettiin vuodenvaihteessa. Kameran pysymistä Salon käsissä ei tarvitse ihmetellä. Hän on vastannut osaltaan pitkään kaupungin käyttöön tulevien kuvien ottamisesta. Lisääntyneen vapaa-ajan päälle löytyy muuta hyvää. Osa-aikaeläkkeen voi omasta tahdosta purkaa ja siirtyä takaisin aiempaan työtahtiin. Nyt ei liioin tarvitse jäädä kokonaan eläkkeelle 63-vuotiaana vaan voi tehdä työtä osaaikaisena vaikka kuinka pitkään. Salo antaa vinkin toisille osa-aikaeläkettä pohtiville. Kannattaa neuvotella työnantajan kanssa ensin hyvin ja miettiä kuinka homma onnistuu. Salolla yhteispeli oman työnantajan kesken sujui kuin tanssi. Kiitokset kuuluvat esimiehelle Anna-Maija Iitolalle. 4

5 Osa-aikaeläkekiemura muuttumassa Pitkään käytössä olleen osa-aikaeläkkeen kuvioihin tulee muutosta. Nyt sille pääsee 58-vuotiaana. Ensi vuoden alusta vastaava onnistuu kuusikymmentä täyttäneiltä. Poikkeuksiakin on. Vuosien 1951 ja 1952 aikana syntyneet pääsevät edelleen samaiselle eläkkeelle nykyisin ehdoin. Eli. Jos olet nyt 58-vuotias, niin aikaa osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen on vielä ensi vuonnakin. Vaikka ikämittarissa olisi sitten vuoden verran alle kuudenkympin. Vanhuuseläkettä karttuu sekä osa-aikaeläkeajalta että osa-aikatyöstä. Viimeksi mainitusta työeläke lasketaan kokoaikatyön vakiintuneen ansion sekä osa-aikatyön ansion erotuksesta. Näin on asia myös ensi vuonna Niin, jos on syntynyt ennen vuotta Osittain myös tässä suhteessa asiat ovat siis muutostilassa. Jos on syntynyt 1953 tai sen jälkeen, eläkettä karttuu ensi vuoden alusta osaaikatyön ansioista, ei aiemman palkan ja osa-aikatyöstä maksettavan rahasumman erotuksesta. Malleja varhaiseläkkeen käytännön toteutukseen on monia. Suosituin tapa on, että hommia tehdään viikko ja seuraava viikko ollaan sapatilla. Jotkut tekevät kolmen työpäivän viikkoa. Ääripäässä ollaan sitten jo kotona yhtä soittoa pari viikkoa kuukaudessa. Kuvion onnistumiseen käytännössä tarvitaan ainakin jokunen rupatteluhetki esimiehen ja työntekijän kesken. Työpaikka toiselle Osa-aikaeläkkeelle pari vuotta sitten lähteneen Raija Viljanmaan ei tarvinnut kauan ihmetellä, mihin liikenevän vapaa-ajan käyttää. Samasta juontavat syyt siihen, että pitempään kypsytelty ajatus muuttui teoiksi. Saan hoitaa vanhempiani. He asuvat Teuvalla. Myös lastenlapsille on aikaa, 62-vuotias Viljanmaa sanoo. Viljanmaa työskentelee Vaasan kaupungin palkka- ja eläkesihteerinä. Viljanmaan osa-aikaeläke alkoi 60-vuotiaana. Hän saa aikanaan himpun verran parempaa työeläkettä kuin silloin, jos vastaava temppu olisi tehty paria vuotta aiemmin. Myös itselle jää aikaa. Liikun paljon. Aviopuoliso kuoli ja omakotitalossa riittää töitä. Harmonikkaakin Viljanmaa soittelee. Tosin vain omaksi ilokseen. Omakotitalossa se vielä onnistuu, Viljanmaa virnistää. Mielessä työ Viljanmaa tekee työtä yleensä viikon kolme ensimmäistä päivää. Loppuviikon saa varata omaan käyttöön. Homma hoituu, koska osittaisen eläkkeelle siirtymisen myötä työnkuvaan kuulunut palkanlaskenta jäi hänen osaltaan sivuun. Nyt Viljanmaa keskittyy eläkeasioiden hoitoon. Samalla avautui työpaikka. Osa työstäni siirtyi toiselle henkilölle. Viljanmaa on melko varma, että uuden ihmisen palkkaamiseen johtanut päätös lähti ainakin osittain oman työajan vähenemisestä. Suosituin tapa järjestellä osa-aikaeläke käytännössä on se, että yksi viikko varataan työhön ja seuraava viikko pidetään vapaata. Viljanmaa ei tästä mallista kuitenkaan pitänyt. Jos on viikon pois, niin kestää oman aikansa, että pääsee normaaliin aikajärjestykseen. Sama tunne saattaa hiipiä toki jo muutaman päivän kotona olon jälkeen. Siitä eroon pyristely onnistuu kuitenkin helposti. Sähköposti toimii. Tulee niitä kotona katsottua ja vastattuakin. Paljonko se sitten vie aikaa? Omaa aikaa Ehkä se sitä jonkun verran vie, Viljanmaa sanoo. Teknisen viraston palkkaosastolla työskentelevällä Raija Viljanmaalla riittää osa-aikaeläkkeelläkin tekemistä. Aikaa kuluu niin perheen kuin harrastusten parissa. MERITUULI / HAVSVINDEN 5

6 Kuva: Jari Hakala Osaamiskartoitukset tarpeiden mukaan Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä professorina työskentelevä Riitta Viitala pitää sähköisiä osaamiskartoituksia tarpeellisina työkaluina koko työyhteisön kannalta. Varsinkin, kun osalla työntekijöistä on niin kova kiire, että sen keskellä ei oman osaamisen kehittämistarvetta ehkä huomaa. Mennään perstuntumalla aika paljon ja ihmetellään, mikä tässä oikein prakaa kun työ ei suju, Viitala sanoo. Osaamiskartoitukset tuovat tarkkuutta ja erottelukykyisyyttä hahmottaa koko osaamismössöä. Esimiehen osana on tuoda käyttöön otettava osaamiskartoitus työntekijöiden tietoisuuteen. Esimiehen rooli osaamiskartoituksissa on se, että hän nostaa asian keskusteluun yhteisössään. Esimies on se, joka suuntaa ihmisten katseet tähän asiaan, Viitala teesittää esimiesporrasta. Esiin nostaminen ei yksistään riitä. Myös esimiehen on päivitettävä omaa osaamistaan. Sormen on oltava pulssilla koko ajan. Tavallista tarpeellisemmiksi Viitala kokee osaamiskartoitukset työssä, jossa tekeminen on muuttumassa sellaiseen suuntaan, että vanhoilla työtaidoilla ei välttämättä enää eteenpäin pötkitä. Voi olla, että osaamista on liian vähän tai se on jo vanhentunutta, Viitala tiivistää. Viitalan mielestä demokratian on toimittava myös osaamiskartoituksissa. Jos sellaisia käytetään, on sen koskettava organisaation joka porrasta. Ihan ylhäältä alas jokaisen pitäisi istua välillä alas ja miettiä, onko oma osaamispankki kunnossa. Jos näin ei tehdä, on koko asia epädemokraattinen ja omituinen. Osaamiskartoituksen tuloksia pitää tarkastella oikealla tavalla. Kehittämisessä on oltava selvä tulevaisuusperspektiivi, josta esimiesten pitää saada hyvin kiinni. Jos esimiehet eivät osaa keskustella osaamisista suhteessa tulevaisuuteen, laatuun ja tarpeisiin, niin se jää vain byrokratiaksi. Viitala on tutustunut useamman eri työpaikan osaamiskartoitusohjelmiin. Vastaan on tullut niin hyvää kuin pahaa. 6

7 Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen professori Riitta Viitalan mukaan osaamiskartoitusten on koskettava työyhteisöissä koko henkilökuntaa. Jos näin ei tapahdu, ovat osaamiskartoitukset Viitalan mukaan epädemokraattisia ja omituisia. Julmetun isossa organisaatiossa on värkätty kasaan hemmetin raskas luokittelujärjestelmä, jossa arvioidaan kerran vuodessa tuhansia osaamisia, Viitala kertoo pahimmista työssään vastaan tulleista osaamiskartoituksista. Hukutaan tulosteisiin, joita saadaan napin painalluksella ulos, eikä osata tehdä tiedolla sitten oikein mitään. Parhaiksi osaamiskartoituksiksi Viitala on huomannut koko työpaikan porukalla yhdessä räätälöimät ohjelmat. Yksiköissä ihmiset ovat tehneet aidosti sen jumpan ja miettineet mitä osaamista tässä nyt tarvitaan ja mitä viiden vuoden päästä. Loistaviksi nimeämissään osaamiskartoituksissa Viitala on huomannut yhden yhteisen piirteen. Aito prosessi. Ei byrokraattinen ja pakotettu. Joka on Leivottu sisään osaksi organisaation vuosikelloa. Ilman sen suurempaa numeroa, Viitala sanoo. Ohjelma auttaa osaamisen kehittämisessä Vaasan kaupunginkirjastossa kokeiltu sähköinen osaamiskartoitus on etenemässä vaiheittain myös kaupungin muihin työpaikkoihin. Oman osaamisen kirjauksessa on apuna Osaamisen hallinta -niminen tietokoneohjelma. Näillä näkymin sen toisiin työyksiköihin vienti alkaa syksyllä. Maarit Bromsin mukaan koko kaupungilla ohjelma voi olla käytössä Kun kävimme läpi kirjastosta tullutta palautetta, huomasimme että testausta kannattaa jatkaa, henkilöstöpalveluissa koulutussunnittelijana työskentelevä Maarit Broms kertoo. Tuleva kevät menee ohjelmaa muutamassa yksikössä kokeilemalla. Ohjelma on tehty omien, työssä vaadittavien taitojen ylöskirjaukseen ja pisteytykseen. Jokainen osaaminen on kuvattu sanalla, jonka takaa voi avata selitteen, mitä se tarkemmin tarkoittaa, Broms sanoo. Esimerkistä ohjelmassa vastaan tulevista kysymyksistä käy työhyvinvointi. Jokaiselta kysytään, miten huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, Broms listaa yhden työhyvinvoinnin määreen. Kartoituksesta löytyy myös kohta yleiset osaamiset. Se on kaikille yksiköille sama. Työryhmissä on mietitty sellaiset osaamiset, joita voidaan kysyä kaikilta henkilöiltä, jotka osaamiskartoitusta täyttävät. Esimies ei käskytä Kartoituksessa ihminen itse arvioi omaa osaamistaan asteikolla, jonka mittari ulottuu yhdestä viiteen. Työhön kuuluvien osatekijöiden hallinnassa pitää olla joku minimitaso. Kartoituksen tarkoituksena on omassa työssä kehittyminen ja osaamisen ylläpito. Omat vastaukset käydään esimiehen kesken käytävässä kehityskeskustelussa läpi. Mietitään, onko osaaminen riittävää vai tarvitseeko ihminen koulutusta. Esimiehen kanssa ollaan suoria. Jos omassa työssä ei yksinkertaisesti vain jotain taitoa tarvita, voi sen pisteyttää ykkösellä. Tai Työpaikalla voidaan päättää, että jotkut kohdat eivät koske kaikkia. Pomot eivät pomota toisiaankaan. Esimiesosaamiset ovat ohjelmassa jokaiselle esimiehelle samat. Molempiinkin osaamisiin tullaan tekemään varmaankin jonkinlaisia päivityksiä tai muutoksia ja katsotaan, onko ne oikeita tai ihan virheellisiä. Työtaidot esiin Syksyllä alkava ohjelman läpivienti vie varmasti aikansa, sillä jokaisella työpaikalla pitää syöttää ohjelmaan paikan työnkuviin kuuluvat osaamiset. Vastauksissa ala- tai yläkanttiin vetämiseen Broms ei usko. Päinvastoin. Taidot voivat päästä jopa paremmin esiin. Jos jossakin kohtaa pitää olla ainakin kakkonen, ihminen arvioi, että ahaa Jos tuossa pitää olla kakkonen, niin osaan vähän paremminkin, Broms kertoo. Bromsin mukaan ohjelma on Vaasan kaupungille sen verran uutta ajattelua vaativaa, että haastetta riittää. Se on jo nyt käytössä yksityisten yritysten lisäksi esimerkiksi Vaasan keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Ohjelman on kehittänyt it-yritys Logica. Ohjelma on yksi osa henkilöstöhallinnon niin sanotuista HRM-ohjelmista. Tekstit: Jari Hakala MERITUULI / HAVSVINDEN 7

8 Hyvinvointi Mitä työnohjaus on ja mihin sitä tarvitaan? Vaasan kaupungilla on 15 työnohjaajaa ja 4 kouluttautuvaa työnohjaajaa tällä hetkellä. Mitä he tekevät ja miksi joissakin työpaikoissa käytetään työnohjausta? Työnohjaus ei ole työn ohjausta eikä työn opettamista. Se ei siis ole perehdyttämistä, eikä työhön opastamista, tai koulutusta. Työnohjaus ei myöskään ole terapiaa, vaikka sillä on usein myös sekä työhyvinvointia edistävä, että työntekijöitä ja työyhteisöjä voimaannuttava vaikutus. Kaupungin uudet kouluttautuvat työnohjaajat käyvät koulutusta nimeltä yhteisötyönohjaus. Tämä ehkä on osaltaan paremmin kuvaavaa sille mistä työnohjauksessa on kysymys. Sinänsä työnohjausta voidaan myös antaa yksilöille, ja erikseen kootuille ryhmille, joilla on jokin yhteinen nimittäjä. Ihmissuhdealoilla, joilla tehdään erityisesti työtä oman persoonan kautta, on työnohjaus tänä päivänä itsestään selvä osa työtä. Työnohjaus on keino edistää työhyvinvointia. Työnohjausta voidaan käyttää yhtenä metodina ennalta ehkäistä työhön kyllästymistä, lisätä työn innostavuutta, edistää henkilöstösuhteiden ja vuorovaikutuksen avoimuutta ja työn kehittävän otteen ylläpitämistä. Työyhteisöissä, joissa henkilöstösuhteet pelaavat ja työ on innostavaa voiva ihmiset myös hyvin ja työ on tuloksellista. Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että kun olet samassa työyhteisössä pitkään, alkavat silmäsi sokeutua. Vasta aloittaneen työntekijän ulkopuolinen raikas näkemys väistyy ajan myötä kotisokeuden tieltä. Silmät saavat ajan myötä näkökenttää kaventavat silmälaput. Työnohjauksessa saa uutta virtaa näihin tilanteisiin, tilan ja mahdollisuuden tarkastella asioita ikään kuin ulkopuolelta uusin silmin ja mahdollisuuden saada uusia näkemyksiä työn ja itsensä työssä kehittämiseen. Tiedämme myös miten vaikeaa on ottaa puheeksi kun jonkun sanat tai käytös ovat loukanneet. Työnohjaukseen kuuluu oleellisena osana tarkastella myös henkilöstösuhteita. Luottamuksen saavuttaneissa työnohjausryhmissä voidaan tarkastella kipeitäkin asioita ja nostaa esiin vaikeita keskusteluaiheita. Työnohjauksella voidaan monesti ennalta ehkäistä isompia ongelmia, kun ristiriidat ja väärinkäsitykset voidaan korjata jo alkumetreillä. Sanomalehti Pohjalaisessa esiteltiin Työsuojelurahaston ja Tykes-ohjelman Mosaiikki-tutkimusta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työpaikkojen riitatilanteet tulevat työnantajalle vielä kalliimmaksi ( n. 10% palkoista) kuin sairauspoissaolot ( n. 5% palkoista). Tutkimukseen osallistuneet työntekijät arvioivat, että vuodessa menee keskimäärin 14 päivää työaikaa riitojen työstäminen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että ristiriidat työpaikoilla lisäävät myös sairastavuutta ja sairauspoissaoloja. Vaasan kaupungilla on pitkään käytetty työnohjausta nimenomaan apuna kriisiytyneissä työyhteisöissä ja tästä syystä meillä on tähän liittyvä huono kaiku sanalla työnohjaus. Sana liitetään ensimmäisenä työpaikkojen ongelmatilanteisiin. Työnohjausta on käytetty pääasiallisesti ongelmien korjaamiseen, sen sijaan, että sitä olisi käytetty ongelmien ennalta ehkäisyyn. Valitettavasti täytyy todeta, että pitkään jatkuneet kriisit ja solmut työyhteisöissä eivät välttämättä aina ole autettavissa työnohjauksen keinoin. Tilanne on saattanut tulehtua liian pahaksi. Sanan työnohjaus pitäisi pikemminkin herättää assosiaatioita työyhteisöön, jossa ollaan valmiita kehittymään työntekijöinä ja kehittämään työtä. Tämä on työnohjauksen peruselementti. Työnohjaus on yksi keino varmentaa työn laatu ja korkeatasoiset työnsuoritukset. Tässä sana suoritus ei tarkoita pakkoluonteista suorittamista, vaan suorittamistaso kohenee luonnostaan työn innostavuuden lisääntymisen myötä. Työnohjaus on omien työmenetelmien ja oman työyhteisön toimivuuden määrätietoista tarkastelua ja kehittämistä. Työnohjaus metodina on tarkoitettu tueksi sekä työn ja työmetodien että työntekijöiden oman ammattiroolin kehittämistä varten. Työnohjaustilanteissa voi pysähtyä ja rauhallisessa ilmapiirissä tarkastella näitä osatekijöitä.työnohjauksessa tarkastellaan yhdessä työyhteisöön ja työrooleihin liittyviä kysymyksiä ja tunteita yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa. Ohjattava pohtii suhdettaan työhönsä ohjaajan ja muiden työnohjaukseen osallistuvien tuella. 8

9 Työnohjattavat asettavat itse rajat sille, että mitä asioita he haluavat käsitellä ja kuinka paljon he itsestään haluavat kertoa. Ryhmään osallistuvat auttavat toisiaan näkemään itsensä ja työnsä entistä selvemmin työnohjaajan tuella. Työnohjaus ei luonnollisestikaan voi korjata rakenteellisia puutoksia työn organisoinnissa, mutta voi sinänsä toimia foorumina, jossa näitäkin voidaan pysähtyä rauhassa tarkastelemaan ja miettimään ja sen pohjalta voidaan tehdä kehittämisehdotuksia. Hyvässä työnohjauksessa on olennaista objektiivisuus, luottamuksellisuus (salassapitovelvollisuus kaikilla työnohjaukseen osallistuvilla) ja rajojen selkeä tiedostaminen. Työnohjaaja auttaa roolissaan ohjattavia löytämään ratkaisut ja keinot tilanteisiin kysymysten avulla, hän ei anna valmiita ohjeita, eikä neuvoja. Työnohjaaja ei vie tietoa työnohjauksessa esiin nousevista asioista eteenpäin, ellei näin erikseen sovita. Työnohjaaja ei roolissaan asetu kenenkään puolelle, ei ohjattavien eikä organisaation. Yleensä työnohjauksen alussa määritellään yhdessä työnohjauksen tavoitteet. Tavoitteita voidaan matkan varrella tarkentaa. Työnohjauksen tulee olla pitkäkestoista ollakseen tavoitteellista, yleensä 1 2 vuotta. Hyvän prosessin ylläpitämiseksi tulee tapaamiset olla 2-3 viikon välein. Ryhmätyönohjaukseen varataan yleensä 1,5 t, yksilötyönohjakseen riittää lyhempikin aika, min. Työnohjausryhmän suositeltava koko on 3 6 henkeä. Teksti: Sinikka Viitanen sosiaalityöntekijä perheterapeutti työnohjaaja TEKNISEN TOIMEN HENKILÖKUNTAYHDISTYS TEKNISKA SEKTORNS PERSONALFÖRENING Hallituksen jäsenet vuonna 2010 Styrelsens medlemmar år 2010 Tarja Teppo pj Vaasan Vesi Jaana Paavola sihteeri Yhteispalvelut (TeVi) Siv Rytikoski rah.hoit. Vaasan Talotoimi Merja Piipponen varapj Henkilöstöpalvelut Harri Suoranta Vaasan Talotoimi Timo Rajala Tekniset palvelut Barbro Alatalo Rakennusvalvonta Matti Vironmäki eläkeläinen Matti Pullola eläkeläinen OTA YHTEYTTÄ! TA KONTAKT! MERITUULI / HAVSVINDEN 9

10 Kuvat: Pekka Mäkynen Jari Kiveliö soveltaa työssään joukkueurheilun oppeja Vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosastolla työhyvinvointi ei ole vain tyhjiä fraaseja, siihen todella panostetaan. Siitä todistaa sekin, että Vuoden 2009 työpaikkakisassa liikuntapaikkaosasto kisasi voitosta loppumetreille asti ja sai kunniamaininnan. Osastolla reilut viisi vuotta työpäällikkönä toiminut Jari Kiveliö valittiin vuoden työkyvyn ylläpitäjäksi. Perusteluna valinnalle oli hänen tekemänsä työ työhyvinvoinnin edistämiseksi. Minua kiinnostaa ihmisten työhyvinvointi ja nimenomaan meidän osaston työhyvinvointi. Terve työntekijä antaa työnantajalle paljon enemmän kuin jos hän voi huonosti, Jari kommentoi valintaansa. Urheilun puolelta nämä ajatukset tulevat. Joukkueurheilussa tekeminen on mahdotonta ilman sovittua yhteistyötä, urheiluvalmentajana 20 vuotta toiminut Jari toteaa. Kehittämistyössä kehitystyöryhmä mukana Jarin työhuoneen seinällä on liikuntapaikkaosaston vuosisuunnitelma, johon on merkitty kuukausittaiset rutiinit. Alueiden hoito-ohjelmien laadinnassa on henkilöstö ollut mukana. Työhyvinvointijärjestelmää rakentamassa on ollut oman osaston kehitystyöryhmä, johon kuuluu työnjohto ja 8-9 työntekijää. Kehitystyöryhmän idea on, että ihmiset ovat todellisia asiantuntijoita omalla työpisteellään. Ei kukaan muu kuin työntekijät kentällä tiedä paremmin niitä asioita, joita he tekevät. Oleellinen asia on osaamisen kehittäminen. Työntekijöillä pitää olla riittävät resurssit toteuttaa toimenpiteitä. Kehittäminen lähtee ihmettelystä. Miksi jokin asia mättää? Loogisella ajattelulla vaihtoehtoisia ratkaisuja alkaa löytyä. Seuraava vaihe on suunnittelu ja miten näitä asioita aletaan kehittää. Sitten seuraa päättämisvaihe, toteuttaminen, seuranta ja arviointi. Työhyvinvointiin liittyvä kehittämistyö on kuin suuri palapeli. On mielenkiintoista koota palapeliä ja yrittää saada asioita loksahtelemaan paikoilleen. Helmiä liikuntapaikkaosaston työhyvinvointiohjelmasta On tärkeää, että työllä on jokin merkitys. Jos työ on merkityksetöntä, ei motivaatio ja sitoutuminen voi olla paras mahdollinen. 10

11 Kaupungin ulkoliikuntapaikkojen hoito ja kehittäminen on Vapaa-aikaviraston liikuntapaikkaosaston vastuulla. Talvisin hoidettavana on 25 jääaluetta, kymmenen kuntoradan hiihtoladut, 50 kilometriä jäälatua ja Öjbergetin talviurheilukeskuksen laskettelu- ja hiihtoalueet. Työntekijälle pitää antaa työrauha. Silloin työn hallinta on parempaa. Jos työntekijä osaa ja hallitsee työnsä, työ sujuu jouhevasti. Näiden kautta muodostuu arvostus. Työntekijän työhyvinvointia parantaa, että hän saa arvostusta. Niistä muodostuu työn ilo, ja sillä on suuri merkitys jaksamisen kannalta. Jos työ on pelkkää suorittamista, hektisyys paistaa joka paikassa, ihminen kuluu puhki. Palvelut pitää rakentaa laadun varaan. Työn ilo ja laatu antavat työelämän laatua. Työkyky ja jaksaminen on tärkeä asia. Olen kiinnostunut toisinaan myös huolissani ihmisten työmotivaatiosta. Sen kautta tulee sitoutuminen työtehtäviin. Motivaatiosta heijastuu myös työntekijän asenne- ja arvomaailma. Jaksamisessa on tärkeää yksilöllisyyden huomioiminen. Se vaatii työnjohdolta paljon henkisiä työkaluja. Toista pitää vetää tuosta narusta ja toista tuosta toisesta. On tärkeää, että lähin esimies on kiinnostunut alaisistaan ja heidän työtehtävistään. Sitä kautta syntyy molemminpuolinen arvostus. Jos työntekijä ei koe, että esimies arvostaa häntä, hänen työpanoksena on huomattavasti heikompi. Arvostus saisi aina lähteä esimiehen puolelta. Kun työntekijä huomaa, että tuo arvostaa minua, siitä tulee myönteinen spiraali. Hyvä alkaa luoda hyvää. Esimiehelle tärkeitä taitoja ovat ihmissuhdetaidot ja kyky motivoida työntekijöitä. Kannustaminen on oleellista. Jos esimiehellä on eväitä repussaan, sieltä on helpompi jakaa tunnustusta muille. Kiitosta pitäisi jakaa enemmän. Se on alaisten huomiointia. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos annat neljä kertaa palautetta, niistä kolme kertaa olisi myönteistä ja kerran kriittistä. Kriittinenkin palaute on hyvä antaa rakentavassa hengessä. Vuorovaikutustaidot esimiehen ja alaisen välillä on tärkeä asia. Keskustelu on kaiken a ja o. Siinäkin esimiehen tärkeä rooli on kyetä kuuntelemaan. Esimiehenkin pitäisi pystyä tunnustamaan, että hän on tehnyt virheitä. Kun olet rehellinen, sitä kautta yhteistoimintaan tulee oikeudenmukaisuus. Se rakentaa luottamusta ja se on kuin tuuli siipien alla. Silloin on nostetta. Teksti: Salli Hietikko MERITUULI / HAVSVINDEN 11

12 Hyväksi koettua Kuva: Tarja Teppo Vaasan Veden kehittämisryhmä seuraa aikaansa Työnantajan ja työntekijöiden välillä tarvittavaa yhteistoimintaa toteutetaan mm. kehittämisryhmissä joita eri hallinnon aloilla on lähes 20. Kehittämisryhmien tehtävät on kerrottu Henkilöstöpalveluiden sivulla kohdassa: ohjeet ja oppaat/yhteistoiminnan menettelytavat. Työsuojeluvaltuutettuina osallistumme kehittämisryhmien kokouksiin aina kun se vaan on mahdollista, vain päällekkäisyydet ja priorisointi estää välillä. Kehittämisryhmien toiminnassa on suuria eroja, ainakin esityslistojen sisällöissä ja ryhmien avoimuudessa. Joissakin käsitellään mm. lautakuntaan menossa olevat asiat tai siellä jo päätetyt asiat. Joissakin toimintaa ohjaa enempi tehtäväksi määritellyt ohjeet. Osassa taas rajataan asiat mistä voidaan keskustella. Esimerkkiä muillekin Vaasan veden kehittämisryhmätyöskentely on vuosien varrella kehittynyt mielestäni hyvään suuntaan. Ryhmässä on hyvin vapautunut fiilis jossa voi helposti ilmaista näkemyksiään asioista. Olemme ajoittain käyneet läpi kehittämisryhmän tehtävät ja siihen liittyen myös kaupungin henkilöstöstrategian. Näiden pohjalta toiminnan sisältöä on helppo rakentaa. Työsuojeluasiat pysyvästi esityslistalla Näen työsuojeluvaltuutetun näkökulmasta hyvänä esimerkiksi sen, että esityslistalla on pysyvästi kohta työsuojeluasiat. Tämä siksi, että kehittämisryhmälle kuuluu mm. työsuojelu-toimikunnan asiat. Uudistushaluisena ryhmänä päätimme ottaa 0-tapaturmaa hankkeen tarkasteluun. Työsuojelu-valtuutettuna etsin hankkeesta tietoa, sitä käsiteltiin asiaa varten perustetussa työryhmässä ja nyt Vaasan vesi on 0-tapaturmaa foorumin virallinen jäsen. Tietääkseni ainoa kaupungin organisaatioista. Kehittämisryhmässä käsitellään tapaturmat ja mahdolliset toimenpiteet niiden vähentämiseksi, keskustellaan sairauspoissaoloista ja niiden määrästä, työterveyshuollon toimivuudesta, investoinneista, tilinpäätöksistä sekä käsitellään vuosittain työyhteisökyselyn tulos myös toimenpide esitykset tilanteen korjaamiseksi. Kehittämisryhmän esityksestä on järjestetty koulutustilaisuuksia ainakin seuraavista aiheista: työpaikkakiusaaminen, hyvä työyhteisö, alaistaidot sekä johtamisen haasteet. Työhyvinvointiin panostetaan Kehittämisryhmä huolehtii osaltaan työkykyä ylläpitävästä toiminnasta sekä organisaation kehittämiseen liittyvistä tarpeista. Tyky-toimintaa pyrkii ohjaamaan ajatus mitä ihmiset kaipaavat jaksaakseen työssä? Onko se liikuntaa, virkistystä, työympäristön ja turvallisuuden parantamista, ammatillisen osaamisen parantamista, henkisen 12

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot