LAUSUNTOPYYNTÖ MAAKUNTAUUDISTUKSESTA SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJEST ÄMISUUDISTUKSESTA

Transkriptio

1 TYRNÄ V ÄN KUNTA Kunnanvaltuusto LAUSUNTOPYYNTÖ MAAKUNTAUUDISTUKSESTA SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJEST ÄMISUUDISTUKSESTA 818/050/2015 KHALL 149 Valmistelu: talousjohtaja Tuula Marttinen puh Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Esityksen mukaan Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on

2 TYRNÄ V ÄN KUNTA Kunnanvaltuusto kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät lnternet-osoitteesta: Uudistuksen voimaapanelaki sisältää säännökset maakuntajaosta. Mikäli kunta päättää esittää kuulumista voimaanpanelain 5 :n mukaisesta maakuntajaosta poikkeavaan maakuntaan, päätöksestä tulee toimittaa kunnanvaltuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön kello mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sähköinen kysely löytyy lnternet-osoitteesta: webropolsurveys.com/s/4ae7 4008A6E par Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmistellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on otettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille keväällä Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamista koskeva hallituksen esitys on erikseen lausuttavana yhtäaikaisesti tämän hallituksen esityksen kanssa. Kunnanjohtaja: : KHALL 168 merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi. Hyväksyttiin. Valmistelu: talousjohtaja Tuula Marttinen puh

3 Kunnanvaltuusto c_::_6 :_ Tulevaisuuden kunnan näkökulmasta kriittistä on, että niin resurssit kuin työkalutkin ovat olemassa jatkossakin sellaiset, että hyvinvointi ja elinvoima tavoitteet voidaan aidosti hoitaa. Muutoksessa ei ole vielä kirjattuna useita kriittisiä kohtia esim. palveluverkko/lähipalvelut, rahoitus (verotus, verokatot, lopulliset perusteet valtionosuuksille ), valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvoite ja kiinteistöt (niiden siirtyminen, käyttö, arvostus, lainat). Koska yksityiskohtia ei tiedetä, kunnilla on käytännössä mahdoton kommentoida analyyttisesti esitystä; kunta ei voi arvioida sen vaikutuksia kuntalaisiin tai kunnan hyvinvointija elinvoimatehtävään. Uusi malli voi olla toteuttamistavasta ja uudistuksen motiiveista riippuen kohtalainen tai täysin epäonnistunut. Kriittisiä rajapintoja on auki, joista Tyrnävälie elinvoimaisena ja lapsirikkaana kuntana olennaisin on erityisesti koulun ja sote:n rajapinta. Ko. rajapinnassa joustavat, moniammatilliset ja asiakasta lähellä olevat ratkaisut ovat kriittisen tärkeitä. Esimerkiksi perhepalvelut ja koulun osalta koulukuraattorit, - psykologit ja -terveydenhoitajat pitäisi pysyä kunnilla. Muun palvelun saaminen kunnan malliin sopivaksi on lisäksi varmistettava. Tyrnävän osalta maaseutupalveluiden kokonaisuus on merkittävä. Kunnan työpaikoista lähes 20 % on ko. toimialalla ja koska se on varsin erikoistunutta on sillä jo nyt kansainvälistä liiketoimintaa ja erityisesti potentiaalia ko. alalla. Tämän vuoksi Tyrnävän kunta näkee sen aidosti elinkeinopalveluna, ei tukitoimena. Sen vuoksi maaseutupalvelukokonaisuuden tulisi säilyä kunnalla. Jos sitä siirretään, tulee se olla todellakin oikeaoppisesti verkostomaisesti järjestettyä ja ohjattua. Elinvoiman (vetovoima, viihtyvyys, elinkeinopolitiikka ja kuntakuva) näkökulmasta maankäytön kokonaisuuden tulee säilyä aidosti ja kokonaan kunnan päätös- ja toteuttamisvallassa. Rakennustarkastuksen keskittäminen tai sen toteuttamisena rajaaminen esim. asukasluvun mukaan rapauttaisi kunnan yhden strategisimman kehittämisvälineen. Esityksessä otetaan kantaa myös maakunnallisiin palveluyhtiöihin. Niihin ollaan siirtämässä "tukipalveluita", joiden todellinen luonne ei Tyrnävän kunnan näkökulmasta ole todellakaan tukipalvelu. Näitä ovat esimerkiksi strategiset kehittämisen painopisteet esim. hankinnat, joita voidaan aidosti

4 Kunnanvaltuusto VALITUSOSOITUS _ MUUTOKSENHAKUKIELLOT; Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät HvaiL 3 :n 1 mom./ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. - VALITUSOSOITUS; Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Isokatu Oulu Kunnallisvalitus, Pykälät 65 Valitusaika 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun Iaatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös Iaatijan ammatti, asuinkunta ja osoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymis-

5 Kunnanvaltuusto käyttää niin strategisen johtamisen, yhteiskehittämisen, kumppanuusmallien kuin elinkeinopolitiikankin välineenä. Sama koskee ruokahuoltoa erityisesti lähiruoka/palvelu-näkökulmasta. Palveluyhtiö voi myös johtaa elinvoiman kannalta kriittisten (naistyöpaikkojen) siirtymiseen pois kunnan alueelta. Jos kunnan elinvoiman työkalut ja jopa 70-80% taloudesta siirretään maakunnalle, voidaan perustellusti kysyä, mikä on kuntien rooli ja asema jatkossa. Liitteenä ovat myös Tyrnävän kunnan vastaukset kyselylomakkeisiin (2 kpl). Kunnanjohtaja: : Tyrnävän kunta antaa lausuntonaan yllä olevan saatteen ja vastaukset (kyselylomakkeet) valmisteella olevaan muutokseen. Hyväksyttiin. KVALT 65 Kunnanvaltuusto: Hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Tyrnävällä /'\, 1 o/ \ /te., ff~~ "''uula Marttinen Pöytäkirjanpitäjä

6 Kunnanvaltuusto tä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolaajan päättymistä.

7 Kunnanvaltuusto LAUSUNTOPYYNTÖ MAAKUNTAUUDISTUKSESTA SEKÄ SOSIAALI- JA TER- VEY DEN HUOL LON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSESTA 818/050/2015 KHALL 149 Valmistelu: talousjohtaja Tuula Marttinen puh Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maa kun ta hal lin non perustamista valmistellaan sosiaali- ja ter veys mi nis te riön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hank kees sa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyy tä vät lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Esityksen mukaan Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joil la on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveys pal ve lut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita teh täviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ym päris tö ter vey den huol to, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseu dun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakun tien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta so si aa li- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai ra hoi tukses ta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä sää tää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää jär jes tämis vas tuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maa kun nille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen ke rää mi sen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, hen ki lös tön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osal ta säätää uusi kuntien peruspalvelujen val tion osuus järjes tel mä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maa kun nil le sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hal lituk sen esitys. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on

8 Kunnanvaltuusto koh den net tu ja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esi tyksek si. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista pe rustel la, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös va paa muo toi sel le kommentoinnille. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: uu dis tus.fi/hallituksen-esitysluonnos Uudistuksen voimaapanolaki sisältää säännökset maa kunta jaos ta. Mikäli kunta päättää esittää kuulumista voi maanpa no lain 5 :n mukaisesta maakuntajaosta poikkeavaan maa kun taan, päätöksestä tulee toimittaa kunnanvaltuuston pää tös asia kir ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja ter veys minis te ri öön kello mennessä. Annetut vastauk set ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomi oon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sähköinen kysely löytyy Internet-osoitteesta: web ro pol sur ve ys.com/s/4ae74008a6ei4b22.par Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi va lin nanva paus lain sää dän tö, uudistetaan sosiaali- ja ter vey den huollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehal lin non sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin so siaa li- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä val mistel laan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestämislaissa on otettu huomioon valin nan va pau den edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valin nan va paut ta ja monikanavaisen rahoituksen yk sin ker taista mis ta koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausun noil le loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon teh tä vien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toi mi tetaan lausunnoille keväällä Lisäksi sosiaali- ja ter veyden huol lon tuottamista koskeva hallituksen esitys on erikseen lausuttavana yhtäaikaisesti tämän hallituksen esi tyksen kanssa. Kunnanjohtaja: : KHALL 168 merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi. Hyväksyttiin. Valmistelu: talousjohtaja Tuula Marttinen puh

9 Kunnanvaltuusto Tulevaisuuden kunnan näkökulmasta kriittistä on, että niin re surs sit kuin työkalutkin ovat olemassa jatkossakin sel laiset, että hyvinvointi ja elinvoima tavoitteet voidaan aidosti hoitaa. Muutoksessa ei ole vielä kirjattuna useita kriit ti siä kohtia esim. palveluverkko/lähipalvelut, rahoitus (ve ro tus, verokatot, lopulliset perusteet valtionosuuksille), valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvoite ja kiin teis töt (niiden siirtyminen, käyttö, arvostus, lainat). Kos ka yk si tyis koh tia ei tiedetä, kunnilla on käytännössä mahdoton kommentoida analyyttisesti esitystä; kunta ei voi ar vioi da sen vaikutuksia kuntalaisiin tai kunnan hyvinvointija elinvoimatehtävään. Uusi malli voi olla toteuttamistavasta ja uudistuksen motiiveista riippuen koh ta lai nen tai täysin epäonnistunut. Kriittisiä rajapintoja on auki, joista Tyrnävälle elinvoimaisena ja lapsirikkaana kuntana olennaisin on erityisesti koulun ja so te:n rajapinta. Ko. rajapinnassa joustavat, mo niam ma til liset ja asiakasta lähellä olevat ratkaisut ovat kriittisen tär keitä. Esimerkiksi perhepalvelut ja koulun osalta kou lu ku raat torit, - psykologit ja -terveydenhoitajat pitäisi pysyä kunnilla. Muun palvelun saaminen kunnan malliin sopivaksi on lisäksi var mis tet ta va. Tyrnävän osalta maaseutupalveluiden kokonaisuus on merkit tä vä. Kunnan työpaikoista lähes 20 % on ko. toimialalla ja kos ka se on varsin erikoistunutta on sillä jo nyt kansainvälistä liiketoimintaa ja erityisesti potentiaalia ko. alal la. Tämän vuoksi Tyrnävän kunta näkee sen aidosti elinkei no pal ve lu na, ei tukitoimena. Sen vuoksi maa seu tu pal velu ko ko nai suu den tulisi säilyä kunnalla. Jos si tä siirretään, tu lee se olla todellakin oikeaoppisesti ver kos to mai ses ti järjes tet tyä ja ohjattua. Elinvoiman (vetovoima, viihtyvyys, elinkeinopolitiikka ja kunta ku va) näkökulmasta maankäytön kokonaisuuden tulee säi lyä aidosti ja kokonaan kunnan päätös- ja to teut ta mis vallas sa. Rakennustarkastuksen keskittäminen tai sen to teutta mi se na rajaaminen esim. asukasluvun mukaan rapauttaisi kun nan yhden strategisimman kehittämisvälineen. Esityksessä otetaan kantaa myös maakunnallisiin pal ve luyh tiöi hin. Niihin ollaan siirtämässä "tukipalveluita", joiden todel li nen luonne ei Tyrnävän kunnan näkökulmasta ole to della kaan tukipalvelu. Näitä ovat esimerkiksi strategiset ke hit tämi sen painopisteet esim. hankinnat, joita voidaan aidosti käyt tää niin strategisen johtamisen, yhteiskehittämisen, kump pa nuus mal lien kuin elinkeinopolitiikankin välineenä.

10 Kunnanvaltuusto Sa ma koskee ruokahuoltoa erityisesti lä hi ruo ka/pal ve lu-näkö kul mas ta. Palveluyhtiö voi myös johtaa elinvoiman kannalta kriittisten (nais työ paik ko jen) siirtymiseen pois kunnan alueelta. Jos kunnan elinvoiman työkalut ja jopa 70-80% taloudesta siir re tään maakunnalle, voidaan perustellusti kysyä, mikä on kun tien rooli ja asema jatkossa. Liitteenä ovat myös Tyrnävän kunnan vastaukset ky se ly lomak kei siin (2 kpl). Kunnanjohtaja: : Tyrnävän kunta antaa lausuntonaan yllä olevan saatteen ja vas tauk set (kyselylomakkeet) valmisteella olevaan muu tokseen. Hyväksyttiin. KVALT 65 Kunnanvaltuusto: Hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Tyrnävällä Tuula Marttinen Pöytäkirjanpitäjä

11 Kunnanvaltuusto VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT; Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät - HvalL 3 :n 1 mom./ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. VALITUSOSOITUS; Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Isokatu Oulu Kunnallisvalitus, Pykälät 65 Valitusaika 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näy te tä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja osoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oi keak si todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luet ta va. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymis-

12 Kunnanvaltuusto tä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.