Rajaton hoito II Tornionlaakso

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajaton hoito II Tornionlaakso"

Transkriptio

1 Rajaton hoito II Tornionlaakso

2

3 Sisältö YHTEENVETO... 4 JOHDANTO... 6 Viitteet 6 PROJEKTIPÄÄLLIKÖN OSARAPORTTI... 7 Hankkeen osanottajat ja työprosessi 7 Työprosessin arviointi 7 Ohjausryhmä ja ulkoinen ohjausryhmä 7 Kytkennät toisiin hankkeisiin 7 Loppulausunnot 8 Viitteet 8 TIEDONSIIRTOTEKNIIKKA (AO6)... 9 Tausta 9 Tavoite 9 Metodit ja työtavat 10 Rajaukset 10 Tulokset Rajan yli tapahtuvat videotapaamiset Etälukuoikeus toistensa potilastiedostoon sekä käyttöön Digitaalinen röntgenkuvien siirto Sähköinen tiedonkäsittely Infrastruktuuri Turvallisuus ja lukuoikeus 19 Sanaluettelo ja kirjallisuusluettelo 20 Sanaluettelo 20 Kirjallisuusluettelo 21 VIDEO Tausta/tavoite 22 Menetelmät ja työtavat 22 Tulos 23 Implementoinnin edellytykset 23 Ongelma-alueet 23 Työryhmien jäsenet 23 LIITTEET 23 LOGISTiIKa Tausta/tavoite 43 Menetelmät ja työtavat 43 Tulos 43 Ongelma-alueet 44 Työryhmien jäsenet 44 LIITTEET 44 TYÖTAVAT JA KOULUTUS Tausta 60 Tavoite 60 Metodit ja työtavat 60 Tulos 60 Tulevaisuus 60 Työryhmien jäsenet 60 LIITTEET 60 TIEDONSIISTO JA LEVITYS Tarkoitus 68 Tavoiteryhmät 68 Sisäiset tavoiteryhmät 68 Ulkoiset tavoiteryhmät 68 Tiedonsiirtokanavat 68 Intranetti 68 Tiedotustilaisuudet 69 Uutiskirjeet 69 Ulkoinen webb 69 Esittelymateriaalit 69 Mediat 69 Hankkeen organisaatio 69 SEURANTA JA ARVIOINTI 69 Arviointi hankkeen tiedottamisesta 69 Aktiviteetit 70 LIITTEET 70 RÖNTGEN Tausta 34 Tavoite 34 Menetelmät ja työtavat 34 Tulos 34 Työryhmien jäsenet 34 LIITTEET 34

4 Yhteenveto Raportti kuvaa hankkeen Rajaton hoito II:isen vaiheen toteutuksen. Hanke kokonaisuudessaan suoritettiin kahdessa vaiheessa. Vaihe 1 käsittää katsauksen tämän päivän toimintaan ja vaihe II käsittää testit ja toteutukset. Vaiheen I katsaus tämän päivän tilanteeseen alkoi ja päättyi Vaihe II testaus ja toteutus alkoi ja päättyi Hankkeen päätavoitteena on ollut luoda mahdollisuudet entistä vilkkaammalle liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä sairaanhoiito riippumatta asuinpaikasta tai työpaikasta. Tehostaa olemassa olevien sairaanhoidollisten resurssien käyttöä, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri hoitotoimijoiden kesken. Rajaton hoito II Tornionlaaksossa hankkeen osatavoitteena on toteuttaa muutamia etusijalle asetettuja yhteistyöprojekteja, suorittaa vierailuja ja uuden IT-järjestelmän koulutusta, luoda yhteisiä hoito-ohjelmia sekä aloittaa tiedonsiirtoa maiden sairaanhoitoalojen välillä. Mukana olleet terveyskeskukset ovat yhdessä toimineet tiettyjen aktivitteettien parissa. 4

5 Tietoliikennetekniikan työryhmä (AO6) on selvittänyt ja testannut kolmea tärkeimmäksi katsottua aluetta rajatylittävässä hoitoyhteistyössä vaiheessa II. Kolme nimettyä aluetta ovat Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten väliset videotapaamiset, potilastiedostojen lukuoikeus sekä siirtyminen digitaaliseen röntgenkuvien siirtoon potilaan omasta terveyskeskuksesta toiseen ja takaisin. Testaukset ovat osoittaneet, että pienikin IT-tuen parannus voi edistää ja vahvistaa potilaan turvallisuutta. Jokainen muutos IT-tuessa edellyttää nykytilanteen tunnistamisen nykyiset työtavat, rutiinit ja säännöstöt. Jotta uuden IT-tuen käytäntöön ottaminen olisi menestyksellistä ja tulisi hyväksytyksi on erittäin tärkeä, että toiminta käsittää olemassa olevia ja/tai uusia työrutiineja jotka soveltuvat uusiin työmuotoihin hyvissä ajoin jo ennen varsinaista käytäntöön ottamista. Aktiviteetti Videot työryhmän tavoitteena on ollut levittää videoneuvottelun käyttöön ottamista esim. yhtdeydessä lääkäriin, mutta myös pienempiin kokouksiin, se säästää aikaa ja kustannuksia sekä ympäristöä. Ryhmä on testannut videoneuvotteluja terveyskekusten kesken potilaan hoidon yhteydessä Ruotsissa. Tulokset osoittavat, että tämä toimii hyvin, mutta tekniikkaa täytyy yksinkertaistaa, jotta sen käyttö olisi helpompaa hoidon yhteydessä. Toivottavaa olisi, että laitteisto olisi aina stand by ja että kamerat olisivat lääkärin kauko-ohjattavia niin että sairaanhoitaja voisi keskittyä potilaan hoitoon. Aktiviteetti Röntgen asetti tavoitteekseen että ottaa röntgenkuvia toisilleen lomalla ollessaan tai muun vuoksi ollessaan pois työstä. Testit tehtiin Tornion ja Haaparannan kesken ja toimivat erinomaisen hyvin ja ovat teknisesti toteutettavissa kaikkien raja-alueen terveyskeskusten välillä. läänin turvallisuusasioiden päällikkö suunnittelee projektia joka yhä parantaa yhteistyötä raja-alueella. Suunniteltu opintovierailu Tromssaan on tehty. Aktiviteetti työtavat ja koulutus Övertorneån ja Pellon terveyskeskusten sairaanhoitajat ovat vierailleet toisissaan. Vierailuja suositellaan, ne edistävt terveyskeskusten välistä hyvää yhteistyötä ja näin opitaan myös arvostamaan ja kunnioittamaan toistensa työtapoja. Ryhmä on myös tutkinut ja verrannut hoitotyön suuntauksia ja todennut niiden olevan lähes identiset ja sen vuoksi onkin ollut helppolla työssä toistensa luona. Ryhmä on valmistanut prosessikuvauksen ambulanssikuljetuksille rajan yli. Tiedonsiirron ja levittämisen työryhmä on laatinut esitteen, multimediaohjelman sekä Power Point-esittelyohjelman. Aineistoa on käytetty ja jaettu eri hankkeen esittelytilaisuuksissa. Projektipäällikkö ja useat työtyhmien jäsenet ovat esitelleet hanketta eri yhteyksissä. Koska vaiheessa II on ollut kaksi projektipäällikköä, ei tälle aktiviteetille ole pantu niin suurta painoa kuin aluksi oli ajateltu. Olemme sen sijaan enemmän keskittyneet käytännön työhön. Projektipäällikön osaraportti kuvaa iitse hanketyötä, arvioi työnkulkua ja kuvaa yhteistyötä ja verkostoutumista toisiin hankkeisiin. Saadakseen paremman kuvan koko hankkeesta kannattaa lukea vaiheen I loppuraportti Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella. Aktiviteetti Logistiikka työryhmä on suunnitellut ja toteuttanut suuren katastrofiharjoituksen, johon osallistui niin Suomen kuin Ruotsin henkilöstöä. Hälytyssuunnitelmia ja ambulanssisopimuksia on kehitetty sekä perustettu työryhmä Ruotsin, Suomen ja Norjan kesken. Työryhmä laatii yhteisen ambulanssisopimuksen, kehittää hälytyssuunnitelmaa erityisiä tapauksia varten yhteisesti Pohjois-Norjalle, Pohjois-Ruotsille ja Pohjois-Suomelle. Norrbottenin 5

6 Johdanto Raportti kuvaa hankkeen Rajaton II Tornionlaakso vaiheen II toteutusta, kso hankkeen kuvausta, (Brodin 2009). Koko hanke on viety läpi kahdessa vaiheessa. Vaihe I (Brodin 2008) käsitti katsauksen toimintaan tänään Toiminnankatsaus Vaihe I alkoi ja päättyi Vaihe II käsitti testeukset ja toteutukset ja vaihe II alkoi ja päättyi Hanketta ovat rahoittaneet Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto, Torniolaaksonneuvosto ja Lapinläänin lääninhallitus Suomessa sekä Lääninhallitus Ruotsissa Oheisrahoittajia sekä yhteistyökumppaneita Suomesta ovat seuraavat kunnat: Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio. Ruotsista oheisrahoittaja ja ohjaustehtävän haltija on Norrbottenin läänin maakäräjät. Hanke on käsittänyt Tornionlaaksossa Ruotsin puolelta Pajalan, Övertorneån ja Haaparannan terveyskeskukset ja Suomen puolelta Enontekiön, Muonioon, Kolarin, Pellon, Ylitornion ja Tornion terveyskeskukset. Päätavoitteena on ollut luoda edellytykset tiiviimmälle liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä sairaanhoito riippumatta millä paikkakunnalla on työssä tai asuu, tehokkaammpi olemassa olevien resurssien hyväksikäyttö, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri hoitoa antavien toimijoiden välillä. Vaihe I herätti paljon huomiota eri viestimissä niin kansallisesti kuin EU:ssa (Janson, 2009). Koska alueella toimiva käytännön yhteistyö on ainutlaatuista. Tornionlaakso on valittu yhdeksi EU:n piloottialueeksi, johon suunnataan tähän mennessä suurin yhteinen voimainpanostus terveyden- ja sairaanhoidossa, epsos (Smart Open Services for European Patients). Tavoitteena epsos-ohjelmassa on saada potilaita koskeva lääketieteellinen tiedosto kaikkien hoitoa antavien tahojen saataville Euroopan Unionin alueella. Rajaton hoito luo kaytännön ratkaisuja käyttämällä olemassa olevaa tekniikkaa aloilla kuten sairauskertomusten lukuoikeus, laboratoriovastaukset, röntgen, lääkeluettelot jne. Tehtävässään epsos-projektin piloottina hanke voi nostaa esille päytännön ongelmia suoraan EU-tasolle. Vaiheen II tavoitteena oli toteuttaa joitakin ensisijalle asetettuja yhteistyöhankkeita, toteuttaa vierailuja ja ITkoulutusta, luoda yhteisiä hoito-ohjelmia sekä aloittaa tiedonsiirto maiden sairaanhoitotoimijoiden välillä. Mukana olevat terveyskeskukset toimivat yhdessä joidenkin erityisten aktiviteettien parissa. Ryhmien työn tulokset ovat koosteena osaraportissa tässä dokumentissa. Projektipäällikkö aloittaa osaraportillaan sitten seuraavat aktiviteetit, Tiedonsiirtotekniikka (AO6), Video, Röntgen, Logistiikka, Työtavat ja koulutus sekä Tiedonsiirto ja tiedonlevitys. Lähteet Brodin, A-G (2008) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella toteutus kahdessa vaiheessa joista vaihe I käsittää katsauksen toimintaan. Brodin, A-G (2009) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella, Vaiheen I loppuraportti. Jansson, M (2009) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella Vaiheen I loppuraportti. 6

7 Projektipäällikön osaraportti Hankkeen osanottajat ja työnkulku Hankkeen työaika on ollut Tänä aikana meillä on ollut neljä seminaaria ja niiden välissä työjaksot tammikuuta 2010 pidetyssä seminaarissa oli tehtävänä luoda kaikille yhteinen visio, tavoitekuva ja rajoitteet tulevalle työlle. Tässä seminaarissa muodostettiin työryhmät ja päätettiin tavoitealat. Hankkeen osanottajille kerrottiin myös viimeisimmät tiedot epsoshankkeesta. Ensimmäisen ja toisen seminaarin välisellä työajalla työryhmät jatkoivat tavotteiden saavuttamista koskevia suunnitelmia. Kesäkuun 2-3 päivänä 2010 pidettiin toinen seminaari Kukkolassa, jossa tehtävänä oli laatia kaikille valmisteluille, testeille ja arvioinneille aikataulut. Keskustelimme aiheista varustukset ja IT-palvelut. Työajalla kolmanteen seminaariin mennessä työryhmät jatkoivat testien suunnittelua ja toteutusta sekä IT ratkaisujen etsimistä. Osanottajat vierailivat toistensa työpaikoilla ja järjestivät eri toimijoiden välisiä tapaamisia molemmissa maissa. Kolmas seminaari pidettiin tammikuuta 2011 Muoniossa. Vuodenvaihteen alussa oli tapahtunut hankepäällikön vaihdos, mikä aiheutti ryhmien työssä katkon. Seminaari aloitettiin tilannekatsauksella, arviointityön ja raportoinnin aikataulun tarkistamisella. Työstimme myös perosessikuvausta ja otimme esille potilastapauksia erilaisissa hoitotilanteissa, joissa juridiset asianhaarat tulivat esille. Kolmannen ja neljännen seminaarin välinen aika oli koko hankeajan työteliäin. Kaikki työryhmät jatkoivat työtään ja opintomatka Norjaan toteutettiin, tutustuimme siellä akuuttisairaanhoitoon ja telemediaan eli miten tietotekniikka palvelee sairaanhoitoa. Tornionlaaksossa pidettiin suuri onnettomuusharjoitus, johon osallistujat tulivat Suomesta ja Ruotsista. Järjestettiin myös Ruotsin ja Suomen hälytyskeskusten välinen yhteistyökokous. Neljänteen ja päättävään seminaariin kutsuttiin edustajia Suomen kunnista, Norrbottenin läänin maakäräjiltä sekä kaikilta rahoittajilta. Työprosessin arviointi Koko hanke on kestänyt 2 vuotta ja 11 kuukautta paitsi 6 kuukauden tauko. Työryhmien jäsenten mielestä koko hankeaika oli liian pitkä, koska samanaikaisesti tuli uusia työtapoja, jotka piti sisällyttää työhön. Tämän johdosta myös hanke ajoittain oli kovin työntäyteinen. Hankkeen työmenetelmät seminaareineen ja niiden välissä olevine työjaksoineen koettiin hankkeessa mukana olleiden taholla opettavaisiksi, koska tällöin tutustuttiin toistensa työalueisiin. Seminaareissa varattiin aina aikaa työryhmien yhteistyölle. Kesksteluja ja ryhmätöiden esittelyjä pidettiin hyvin arvokkaina. Vaiheen II aikana on Suomen ja Ruotsin IT-työryhmillä ollut suuri tehtävä, millä on ollut vaikutusta useimpiin työryhmiin. CMA-desktop ja Video yhdistettiin ja siitä on selostus Video-osaraportissa. Lainsäädäntöä ja asetuksia sekä korvauksia koskevat asiat tulevat Ruotsin ja Suomen juristien selvitettäviksi. Lainsäädännöllisistä ja vakuutuksia koskevista kysymyksistä työryhmät ottivat esille tapauksia kuvaamaan sattuneita ongelmia. Kevään 2011 kovan työpaineen johdosta ei ollut mahdollisuutta tehdä lakisääteistä arviointia. Hankkeen työnkuvaan sisältyi myös ulkoisen arvioinnin teko. Sellaista arviointia ei kuitenkaan ajan puutteen vuoksi ole tehty. Hanketyön jatkuvuutta on häirinnyt se ettei meillä ole ollut sama projektipäällikkö koko hankeajan. Sen lisäksi pidettiin hankeaikana molemmissa maissa kunnallisja valtiopäivävaalit. Vaalien tuloksena Suomi vaihtoi ohjausryhmän henkilöitä. Pidetyt neljä seminaaria järjestettiin alueen eri paikkakunnille ja saatiin tasapuolinen jako matkustamiselle, kun etäisyydet Tornionlaaksossa ovat niin pitkät. Hankkeessa mukana olleet kunnat ovat välillä Haaparanta- Tornio etelässä ja Enontekiö pohjoisessa, joten matkaa kertyy 450 km. Ohjausryhmä ja toimeenpaneva ohjausryhmä Ohjausryhmässä olivat mukana kunnanhallitusten puheenjohtajat Suomesta ja kansanterveysneuvos Norrbottenin läänin maakäräjltä. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa Övertorneåssa hankkeen aikana. Toimeenpanevassa ohjausryhmässä olivat mukana hankkeen omistajan edustaja ja toimintapäälliköt kustakin terveyskeskuksesta sekä IT vastaavia Ruotsista ja Suomesta. Kokoukset pidettiin seminaarien yhteydessä ja osa kokouksista oli videokonferenssja. Yhteydet toisiin hankkeisiin epsos-hankkeen ja tämän hankkeen välisen yhteistyön syventäminen on sujunut hyvin. Jo vaiheen I aikana hankkeet Rajaton hoito ja epsos kiinnitettiin toisiinsa ja yhteistyötä on jatkettu ja syvennetty. EpSOS on päättänyt, että Övertorneå, Ylitornio ja Pello tulevat mukaan heidän hankkeeseensa yhtenä piloottihankkeena. Nämä kunnat valittiin, koska niillä on luonnollinen potilasvirta rajan yli, eli niillä on jo käytännön toimintaa potilaiden ja henkilöstön kanssa ja siellä voidaan kokeilla E-lääkemääräysten käyttöä rajan yli. Keväästä 2011 lähtien on Övertoneån terveyskeskuksen johtava lääketieteellisesti 7

8 vastaava lääkäri mukana yhdessä epsos hankkeen työryhmässä. Vuoden 2010 aikana on tämän hetkinen projektipäällikkö ollut mukana hankkeen Potilaiden liikkuvuus Pohjoismaissa viiteryhmässä. Hankkeen on käynnistänyt Phjoismainen Innovaatio Keskus. (HEM.2011) Keväällä 2011 Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisimmat rajatylittävät sosiaali- ja terveydenhuoltohankkeet muodostivat keskenään verkoston. Verkoston tarkoituksena on saada tietoa toistensa hankkeista ja tehdä yhteistyötä yhteisissä asioissa. Ensimmäinen kokous johti opintovierailuun, joka Norjan ja Suomen rajaseuduilta tehtiin Övertoneålle. Loppulausunto Rajatylittävää terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteistyötä Torniolaaksossa on tehty yli 30 vuotta. Koko hankkeen päätavoitteena on ollut luoda edellytykset alueen asukkaiden suuremmalle liikkuvuudella takaamalla heille hyvä sairaanhoito työ- tai asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi olemme hankkeella halunneet vahvistaa jo olemassa olevia suhteita ja entisestään parantaa yhteistyötä. Kehittää alueen eri sairaanhoitotoimijoiden välistä tiedonsiirtoa oli myös yksi hankkeen tavoitteista. Yksi konkreettinen ja yleisvaltainen hankkeen tulos on että syyskuussa 2011 on allekirjoitettu Ruotsin, Suomen ja Norjan valtakuntien rajat ylittävän akuuttisairaanhoidon yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaan voidaan ambulansseja ja helikoptereita käyttää valtakunnan rajojen yli. Sopimus tulee voimaan uudelta vuodelta 2012 ja kattaa alueiden potilaiden vakuutukset ja kustannukset On asetettu työryhmä, joka kehittää hälytyksen kulkua niin, että hälytyskeskuksessa voidaan kartalta seurata ambulansssin kulkua toisesssa maassa. Työryhmän tehtävänä on myös kehittää Rakel ja Virve hälytysjärjestelmien välistä yhteyttä. Ne eivät vielä nyt toimi keskenään. Edelleen on myös epäselvyyksiä käskyn annossa ambulansseille, sillä käskyn anto ei vielä päde rajan toisella puolella. Hanke on myös tutkinut, selvittänyt ja toteuttanut joukon käytännöllisiä ja teknisiä rajan yli tapahtuvia tiedonsiirron ratkaisuja ja nyt onkin mahdollista ottaa vastaan ja lähettää röntgenkuvia maiden sairaanhoitopiirien välillä. Suomen puolen lääkärit pääsevät lukemaan potilastiedostoa Ruotsin puolella rajaa. Tässä on kuitenkin huomattavia eroja maiden välillä. Saadakseen lukuoikeuden suomalaiseen tiedostoon vaaditaan kelpuutus Suomesta ja työsuhde terveyskeskukseen, mitä ei Suomen lääkäriltä vaadita saadakseen lukuoikeuden ruotsalaiseen tiedostoon. Videoneuvottelun käyttöä hoitoyhteydessä on myös testattu Övertorneån ja Pajalan terveyskeskusten välillä samoin myös Ruotsin ja Suomen välillä. Rajan yli tapahtuvia vierailuja toisissaan on tehty. Henkilöryhmä, jonka tilannetta emme ole onnistuneet parantamaan, on nk. rajatyöntekijät ts.henkilöt jotka asuvat toisessa maassa ja käyvät työssä toisessa. Heillä on oikeus hakeutua hoitoon siinä maassa, missä käyvät työssä. Siitä aiheutuu tappiota kunnille, joilla on monta rajatyöntekijää, sillä kunnat eivät saa mitään korvausta näistä potilaista. Pohjoiskalottineuvosto suunnittelee rajapalvelupisteen perustamista Haaparanta-Tornion alueelle. Toivottavasti sellainen foorumi hankeajan päätyttyä ajaa rajaesteasioita. Rajapalvelu tulee olemaan aloitteentekijä lainmuutosasioissa rajaesteiden poistamiseksi ja valvomaan ettei uusia esteitä synny. Se tulee myös helpottamaan asukkaiden ja yritysten liikkuvuutta rajaseudulla. Sen tehtävänä on vastata verotusta, sosiaalivakuutusta ja yritysten perustamista koskeviin kysymyksiin. Interreg Foorum III:n kokouksessa Tukholmassa 2010 Anna-Karin Hatt, IT ja alueministeri, painotti miten tärkeää on että kaikilla ihmisillä ja kaikilla alueilla täytyy olla samat mahdollisuudet kasvaa. Hän mainitsi Rajaton hoito Tornionlaakso -hankkeen hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä, jolla taataan asukkaiden mahdollisuus saada hyvä hoito vuorokaudet ympäri. Hanke on nimetty Regio Stars 2012 ehdokkaaksi. Regio Stars 2012 on Eurooppa komission kunniamerkki, joka jaetaan vuosittain innovatiiviselle hankkeelle ja on saanut hankevaroja Euroopan aluekehityrahastolta. Vaiheen I projektipäällikkö on auttanut allekirjoittanutta loppuraportin laatimisessa. Haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita kuten: Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto, Torniolaakson neuvosto, Lääninhallitukset Suomessa ja Ruotsissa, oheisrahoittajat ja yhteistyökumppanit Suomen kunnissa Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio sekä Norrbottenin läänin maakäräjät. Lämmin kiitokseni myös henkilöille, jotka eri työpaikoilla ovat osallistuneet hankkeeseen. Ilman teidän kiinnostustanne ja uhrautuvaa työtänne ei tätä olisi voitu toteuttaa! Ylpey dellä voin seurata hyvän hoidon kehitystä niille, jotka jäävät Tornionlaaksoon asumaan pitkistä välimatkoista ja pakkasesta huolimatta. Hyvällä rajatylittävällä yhteistyöllä meistä tulee kilpailukykyinen alue tunnettu korkeasta elämänlaadusta ja puhtaasta luonnosta. Elisabeth Eero Lähteet Hem, K-G. (2011.) Report; Patient mobility in the Nordic Countries. 8

9 Tiedottaminen ja tiedonsiirtotekniikka Tämä osaraportti kuuluu hankkeeseen Rajaton hoito, vaihe 2, sen loppuraporttiin. Tehokas ja varma tiedonkulku on keskeinen ja edellytyksiä luova. Puuttuva tiedonsaanti sekä puuttuva tai puutteellinen infrastruktuuri ovat hoitoyhteistyön todelliset esteet Sairaanhoito niin Norrbottenin läänin maakäräjillä (NLL) kuin Suomen rajaseuduilla Lapin läänissä sekä erikoissairaaloissa on pitkälle tietokoneistettua ja on ollut sitä jo pitkään. Mainittakoon kaksi esimerkkiä, ensinnäkin NLL:n itse kehittämä potilastiedostojärjestelmä, joka vastíkään on saanut CE-merkinnän Ruotsin Lääkintälaitokselta ja toiseksi seikka, että Suomen rajakunnat jo useita vuosia ovat säännöllisesti käyttäneet videoneuvottelua. Varmat lääketieteen tekniset ratkaisut IT-palvelujen laajentuessa ja kehittyessä ovat tärkeät perusedellytykset hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi. IT:n, lääketieteellisen tekniikan ja E-terveyden tekninen kehitys tarjoaa sairaanhoidolle jatkuvasti uusia teknisiä edellytyksiä ja mahdollisuuksia mikä puolestaan merkitsee uusia mahdollisuuksia kehittää rajatonta hoitoa. Uudet mahdollisuudet merkitsevät myös uusia vaatimuksia ja nostavat uusia esteitä järjestöjen omien varmuusvaatimusten sekä säännöstöjen ja lakimääräisten vaatimusten ohella. Lainsäädännön soveltaminen tällä alalla vie huomattavasti pitemmän ajan kuin mitä uuden ja varman tekniikan kehittäminen vie. Hankkeen Rajaton hoitoyhteistyö toisen vaiheen kolme ensisijalle asetettua aluetta ovat videotapaamiset Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä, lukuoikeus potilaiden tiedostoon yhtenä perusedellytyksenä sekä siirtyminen röntgenkuvien digitaaliseen siirtoon potilaan oman terveyskeskuksen ja toisen hoivaavan terveyskeskuksen välillä molempiin suuntiin. Hankkeen toisessa vaiheessa on syvennetty ensimmäisessä vaiheessa suoritettuja selvityksiä ja tehty (tehty on mielestäni tarpeeton, koska testi itse on tekemistä) testejä tuotantoympäristössä käyttäen uusia työtapoja sekä soveltaen ehdotettuja muutoksia. On testattu muita tarpeellisia parannuksia ja toisia IT-palvelun ehdottamia. Testit ovat osoittaneet että pienetkin järjestelmien tai infrastruktuurin parannukset, jotka voidaan myös suorittaa suhteellisen pienin kustannuksin, ovat merkityksellisiä ja helpottavat rajatonta hoitoyhteistyötä. Muutokset ja parannukset merkitsevät usein uusia tai parempia mahdollisuuksia myös muihin sovelluksiin, esimerkiksi videoneuvotteluihin, jolloin vastapuoli saa lukea potilastiedostoa omssa näyttöpäätteessään ja voi käyttää suoritettua parannusta hyväkseen. Parannusten myötä saamme entistä paremman ja varmemman hoidon ja täten lisäämme potilasturvallisuutta. Jokainen muutos järjestelmissä edellyttää, että tunnistamme nykytilanteen nykyisen työtavan, rutiinit ja säännöstön. Jotta uusi IT-palvelu olisi käytännössä menestyksekäs ja tulisi hyväksytyksi on mitä tärkeintä, että toimijat hyvissä ajoin ennen varsinaista muutosta tarkistavat jo toiminnassa olevat ja/tai laativat uudet menetelmäohjeet, jotka paremmin soveltuvat uusiin työtapoihin. IT-työryhmä ehdottaa, että systeemipalvelun ja infrastruktuurin muutokset, jotka ovat mahdolliset toteuttaa, otetaan käytäntöön hankkeen päätyttyä. Ennen käyttöönottoa päätetään kunkin muutoksen palvelutasot ja muut rajauskysymykset eri sairaanhoitojärjestöjen välillä. tausta Rajaton hoito hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on luoda edellytykset alueen asukkaiden lisääntyvälle liikkuvuudelle turvaamalla heille hyvä sairaanhoito työpaikasta ja asuinpaikasta riippumatta, käyttää olemassa olevia resursseja entistä tehokkaammin, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri hoivatoimijoiden kesken. Rajaton hoito hankkeen tavoitteena on yhä syventää kuntien välistä hoitoyhteistyötä Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa ja näin saada oikea hoidon laatu ja vapaa hoidon valinta alueen asukkaille. IT-työryhmän näkökanta on poikkitoiminnallinen ja sen tehtävänä on selvittää ja ehdottaa IT-ratkaisuja, jotka perustuvat toisten työryhmien esittämiin vaatimuksiin ja toiveisiin mitä tulee päivystyksen rajauksiin, laboratoriotyöhön, röntgeniin, ultraäänitutkimuksiin, koulutukseen, yhteiseen yhteydenpitoon, lainsäädäntöön ja tiedonsiirtoon. tavoite Hankkeen tavoitteiden ja toisten työryhmien toiveiden pohjalta IT-työryhmä on listannut seuraavat tavoitteet: 1. Videoneuvottelut - Mahdollisuus soittaa NLL:n videojärjestelmästä Suomen terveyskeskuksen järjestelmään ja takasin. - Mahdollisuus soittaa Suomen terveyskeskuksen järjestelmästä NLL:n järjestelmään ja takaisin. 2. oikeus lukea toistensa potilastiedostoja n.k. tirkistysaukko - Suomalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus ruotsalaiseen potilastiedostoon. - Ruotsalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus suomalaiseen potilastiedostoon (esim. Pellon Mediatri). 9

10 3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto - Suomen terveyskeskuksen ruotsalaisesta potilaasta ottamat röntgenkuvat siirretään suoraan Norrbottenin läänin maakäräjien PACS-arkistoon. - Ruotsin terveyskeskuksen suomalaisesta potilaasta ottamat röntgenkuvat siirretään valtakunnanrajan yli Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan PACSarkistoon. 4. Sähköinen tiedonkäsittely - Lähetteet ja lab.-, röntgen-, ja kirjelähetteet Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä. 5. Infrastruktuuri - Infrastruktuuristen edellytysten ja mahdollisuuksien kartoitus, esim. verkostojen ja systeemien yhteen kytkeminen. 6. Varmuus ja lukuoikeus - Kartoitetaan ja selvitetään varma lukuoikeus ja pääsy toistensa tiedostoihin, niiden tekniset ratkaisut ja miten lukuoikeudet jaetaan. Menetelmät ja työtavat Tavoitteiden saavuttamiseksi IT-työryhmä on käyttänyt seuraavia työmenetelmiä; 1. Lukenut olemassa olevaa dokumentointia kuten raportteja, selvityksiä, projektikuvauksia, suunnitelmia ja IT-strategioita ym. Suomessa ja Ruotsissa. Osallistunut seminaareihin. Dokumentoinnissa on mukana hankkeen eri työryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden työdokumentit sekä julkaistua dokumentointia mikä käy ilmi tänän raportin viiteluettelosta ja mikä suurimmalta osalta on suoraan haettu Internetiltä. 2. On ollut fyysisiä tapaamisia, puhelin- ja videoneuvotteluja, s-postia sekä yllämainittua dokumentteihin tutustumista yhteistyössä hankkeessa mukana olevien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sekä kuultu henkilöstöä Suomen terveyskeskuksissa ja Ruotsin terveyskeskuksissa, IT-asiantuntijoita Suomen kunnissa Tornionlaaksossa sekä Norrbottenin läänin maakäräjillä, muita viranomaisia, hankkijoita ja muita asianomaisia Suomessa ja Ruotsissa. Laadittu sisäinen dokumentointi näiden selvitysten tuloksista. 3. Testit on tehty yhteistyössä yllä mainittujen toimijoiden kanssa. Testit selvitetään kunkin tuotetavoitteen osuudessa otsikon Tulos alla. Sanaluettelosta löytyvät käsitteet ja lyhenteet, joita tässä osaraportissa ja jossakin määrin liitteinä olevissa prosessikuvauksissa esiintyy. Kirjallisuusluettelossa ovat linkit joihinkin perusdokumentteihin, jotka säätelevät kunkin maan terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa IT huomioon ottaen, kuten E-terveys ja IT-strategiat sekä Ruotsin potilastiedostoja koskevat lait ja niitä vastaavat lait Suomessa, mutta myös tietolinkkejä. Tietyt dokumentit ovat vain joko suomeksi tai ruotsiksi. Rajaukset 1. Kartoitetaan IT-koulutuksen tarve ja muoto, esim. hoitohenkilöstölle toistensa potilastiedostojärjestelmät. 2. Koulutusta toistensa tekniikan ja tiedostojen käytössä, miten luetaan toistensa potilastiedostoja. 3. Tekninen palvelu yksityiskohtainen yhteystiedottaminen, säännöstö, saavutettavuus, kustannukset, sopimukset ym. mikä koskee toistensa järjestelmien käyttöä. tulos Rajattomassa hoitoyhteistyössä on jo vakiintunutta yhteistyötä yhteisissä ambulanssikuljetuksissa, eli potilaan hakee lähimmällä oleva ambulanssi. Suomessa ambulanssi hälytetään hätäkeskuksesta HÄKE ja Ruotsissa SOSAlarm. Se hätäkeskus joka saa hälytyksen tarkistaa molemmista, Suomesta ja Ruotsista, kummassa on potilasta lähinnä oleva vapaa ambulanssi, joka sitten saa tehtäväkseen hakea potilaan. Ensimmäisessä kuvassa nähdään potilaan tie rajattomassa hoidossa ja miten s-terveys voi olla siellä hyödyksi. Esimerkissä ruotsalainen potilas tulee Suomeen ja sairastuu siellä, ambulanssi kutsutaan paikalle Ruotsin SOSAlarmin kautta, potilaan hakee suomalainen ambulanssi, joka vie potilaan Suomen terveyskeskukseen Pelloon (Pellon tk). Kuvassa nähdään myös toteutettavissa oleva työ- ja yhteistyömalli niistä IT-ratkaisuista, joita hankkeessa on esitetty, testattu ja selvitetty ja jotka osoittavat rajatylittävän tiedonsiirron mahdollisuudet. Katso myös liitettä Akutfall över riksgränsen/akuuttitapaus yli valtakunnan rajan sekä muita liitteitä, joissa on yksityiskohtainen kuvaus kustakin osaprosessista, joita hankkeessa on testattu tai selvitetty. Tarvittaessa voidaan EKG siirtää radiolinkin kautta ambulanssista valtakunnan rajan yli suoraan vastaanottavalle terveyskeskukselle tai sairaalalle. Tätä on testattu suomalaisesta ambulanssista ruotsalaiseen terveyskeskukseen ja toimi hyvin. Lääkäri voi saada lukuoikeuden ja lukea potilaan sairauskertomuksen, lääkkeet, lab-. ja röntgen tulokset, EKG:n ja lähetteet. Erikoistapauksissa lääkäri voi kirjoittaa tiedostoon ja lähettää lähetteitä ja s-lääkemääräyksiä. Tästä lisää etempänä. Etäkonsultaatio videotapaamisien ja videoneuvottelujen avulla on kehittynyt tärkeäksi apuvälineeksi ja työmuodoksi sairaanhoidossa molemmin puolin rajaa. Tämä työtapa tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia kehittää rajatonta sairaanhoitoa ja potilas voi tällä tavalla saada yhteyden lääkäriin nopeammin. Esimerkiksi voi päivystävä lääkäri Övertorneån terveyskeskuksessa videon avulla saada tavata suomalaisen potilaan, joka yhdessä suomalaisen sairaanhoitajan kanssa on Pellossa vastaanotolla ja jo ehkä siinä vaiheessa voi ratkaista täysin tai osittain potilaan hoitotarpeen ja hoidonlaadun. 10

11 Ruotsalainen Svensk Person henkilö reser matkustaa Suomeen... till Finland... Övertorneå VC eller Sunderby sjukhus Övertorneån terveyskeskus tai Sunderbynin sairaala VAS HÄKE Ambulans 1 2 EKG...ja och insjuknar sairastuu där... siellä Fjärråtkomst till VAS-patientjournal, VAS-potilastiedoston etäluku, elääkemääräys, e-recept, lab-, RTG-, RTG-, EKG- lähettet EKG-remisser jne. o.s.v. PortWise Pello, TK LSHP - PACS NLL Norrbotten PACS (GE Centricity) 6 SSL-suojattu SSL säker kommunikaatiolinkki kommunikationslänk RTG, Remiss EKG ja LAB till RTG, lähetteet EKG, jne. LAB, o.s.v. 5 EKG RTG VPN RTG EKG? VPN RIKSGRÄNSEN Kuva 1. Akuuttitapaus ja ambulanssikuljetus yli valtakunnan rajan. Ruotsalaisesta potilaasta otetut röntgenkuvat voidaan digitaalisesti siirtää Suomen terveyskeskuksesta suoraan Ruotsin puolelle tallennettaviksi NLL:n PACS-arkistoon Sunderbynin sairaalaan. Vastaavalla tavalla voidaan suomalaisesta potilaasta otetut röntgenkuvat siirtää Ruotsin terveyskeskuksesta suoraan Suomen puolelle, PACSarkistoon joko Kemin sairaalaan LPSHP tai Rovaniemen sairaalaan LSHP, riippuen siitä mihin terveyskeskukseen potilas kuuluu. 1. Videoneuvottelu Tavoite - Voida soittaa NLL:n videojärjestelmästä Suomen terveyskeskuksen järjestelmään. - Voida soittaa Suomen terveyskeskuksen videojärjestelmästä NLL:n järjestelmään. tausta Samanaikaisesti Rajaton hoito hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana NLL oli aloittanut uuden videojärjestelmän asentamisen. Terveyskeskuksissa Suomen puolella Tornionlaaksossa on videoneuvotteluja pidetty jo pitkään. Muualla saadut tulokset osoittavat että videoneuvottelut tarjoavat hyvän lisän eri hoitotilanteisiin, nopeamman vaihtoehdon kuin fyysinen tapaaminen, ja lääkäri kuitenkin tapaa potilaan kyseisessä terveyskeskuksessa. Potilas saa laajemman ja nopeamman lähihoidon, mutta myös erikoishoidon. Tämä merkitsee myös resurssien parempaa käyttöä esim. aikoja, matkoja, kustannuksia niin potilaan kuin hoidon kannalta. Nämä tekijät jokainen erikseen ja yhdessä lisäävät potilasturvallisuutta ja ovat erittäin arvokasta hajaseudulla (haja-asutusalueella), jossa monet potilaat asuvat kaukana terveyskeskuksista. Näiden positiivisten kokemusten perusteella sekä mahdollisuudella että voidaan yhdistää videot toisiin tekniikan järjestelmiin ohjausryhmä päätti, että videoneuvottelujen testaus on tavoite numero yksi vaiheessa 2. RESULTAT Tämän osaraportin ensimmäisissä kuvissa nähdään videotapaaminen videoneuvottelu, jossa sairaanhoidon eri erikoislääkärit ja potilas ovat mukana. Videoryhmän raportissa kerrotaan tarkemmin ryhmän kokemuksista. Katso myös prosessikuvausta Videoneuvottelu ja etävastaanotto, josta kuvia on mukana myös tässä osassa. Videotapaamisia Suomen terveyskeskusten ja Ruotsin terveyskeskusten välillä on testattu hoitotyön ja kokousten puitteissa. Hoivaavat ovat kokeneet hyödyn ja nähneet videon mahdollisuudet yhteistyössä ja erityisesti jaetussa päivystysyhteistyössä. Monet käyttäjät näkevät tässä miten eri hoitotilanteissa on suuria ja pikaisesti toteutettavissa olevia kehitysmahdollisuuksia, samoin videotapaamisessa lääkärin ja potilaan välillä, sekä Ruotsin terveyskeskuksen lääkärin neuvotellessa Suo- 11

12 men erikoislääkärin kanssa ja päinvastoin, lääkäreiden keskustellessa kollegojensa kanssa ja samoin muiden ammattikuntien yhteydet keskenään. Videoneuvottelussa voi vastapuoli saada oikeuden lukea potilastiedostoa. Tämä mahdollisuus on arvokas ja tärkeä rajat ylittävässä yhteistyössä, varsinkin päivystyksen yhteydessä terveyskeskuksen vastaanotossa kun kysymyksessä on akuutti hoidon tarve ja pitää neuvotella ammattiasiantuntijan kanssa asiasta. Tilanteessa ehkä vaaditaan tietoja sairauskertomuksesta, lähetteistä, laboratorionäytteistä, röntgenkuvista, EKG:stä jne. Olemme ottaneet oppia sekä Kanadasta että Norjasta. Osallistuimme suurehkoon videokonferenssiin jossa oli sairaanhoidon edustajia Kanadasta ja he kert?ivat monivuotisista kokemuksistaan videon käytöstä hoidossa ja kertoivat paljon uutta tietoa alalta. Laaja videon käyttö hoidossa ja standardisoidut sovellutukset ovat mahdollistaneet nopean ja laadukkaan hoidon laajan maan pohjoisen osan etäisimpään kolkkoon. Tehdessämme opintovierailun Tromssan Yliopistolliseen sairaalaan ja S- lääketieteelliseen keskukseen saimme oppia mm miten videotapaaminen ja konsultaatio muutamassa vuodessa ovat kehittyneet tärkeäksi työtavaksi pohjoisimman Norjan harvaanasutulla seudulla, jossa tietyille alueille kuten Svalbard päästään vain joko mereltä tai ilmasta. Sitä paitsi huonon sään sattuessa ei apuun voi päästä ambulanssilento, helikopteri eikä auto silloin on videopuhelu tärkeä yhteydenpidossa. Seuraavassa kuvassa nähdään esimerkki videoneuvottelusta, jossa mukana on erikoislääkäri vasemmassa kuvaruudussa ja oikeanpuoleisessa kuvaruudussa näkyy potilas ja sairaanhoitaja joka istuu tutkimushuoneessa oikealla. Tämä työtapa säästää hoitohenkilöstön aikaa ja hyödyntää hoidon resursseja entistä paremmin ja tehokkaammin esim. saadaan nopeasti yhteys erikoislääkäriin ns. second opinion ja näin saadaan nopea diagnoosi ja nopea hoito potilaalle. Tämä puolestaan lyhentää kärsimyksiä ja säästää myös potilaan aikaa kun hän pääsee vähemmällä matkustamisella ja sairaanhoitajan avulla voi tavata oman terveyskeskuksen päivystävän lääkärin videon kautta (matkustaminen vähentää myös ympäristösaasteita). Videopuhelun soiton tulee periaatteessa olla yhtä yksinkertaista kuin paikallispuhelun tai soiton langattomalla puhelimella valtakunnan rajan yli. Eri alustoille rakennetut videojärjestelmät sopivat yhteen keskenään saman periaatteen mukaan kuin useimmat eri operaattoreiden puhelinjärjestelmät. Perusedellytyksenä tässä on, että järjestelmien väliset yhteydet rakentuvat aivan samalla tavalla eli systeemit perustuvat yhteen ja samaan nk. protokollaan. Jo tässä voidaan mainita että molemmat järjestelmät käyttävät protokollaa H323. Käyttäjien tarvitsee tietää toistensa videonumerot, yhteysnumerot (kuten puhelimessa suuntanumero) lisämerkit alkuun, keskelle tai loppuun sekä missä järjestyksessä numerot ja merkit valitaan. Useimmissa tapauksissa tämä toimii ilman ongelmia. Videoyhteydessä on yläraja siitä kuinka monta yhteyttä neuvotteluun samanaikaisesti mahtuu. Tietty määrä yksittäisiä käyttäjiä voi myös soittaa toisilleen valittuna ajankohtana ja keskustella keskenään, tätä kutsutaan nimellä peer to peer. Norrbottenin läänin maakäräjät, terveyskeskukset, sairaalat sekä Norrbottenin kunnat, IT Norrbotten ja muut läänin toimijat käyttävät yhteistä standardi-videosysteemiä joka perustuu Polycom-alustalle. Systeemiin sisältyy Kuva 2. Videoneuvottelu, jossa mukana kaksi hoitajaa ja potilas. 12

13 kiinteä videokonferenssilaitteisto, joka on asennettu terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, vastaanottoihin ja yksittäisille käyttäjille. Käyttäjät voivat itsekin luoda niin kutsuttuja virtuaalisia kokoushuoneita kokouksia varten, joihin useat voivat osallistua ja joihin käyttäjät itse voivat soittaa, kun se heille sopii. Systeemiä ja kaikkia käyttäjiä palvelee maakäräjien videoryhmä. Mukaan liitetyt käyttäjät, Norrbottenin terveyskeskukset ja muut maksavat pienen kuukausimaksun yksittäisestä asennuksesta, joka sisältää lupa- ja palvelumaksut sekä videolaitteiston. Tämän lisäksi voidaan ostaa ja sopia erityisestä varustuksesta. NLL:n videoryhmä kertoo, että heidän systeeminsä toimii hyvin yhteydessä toisiin käyttäjiin ja systeemeihin. Käyttäjät voivat, järjestelmästä riippumatta mutta edellyttäen että he käyttävät samaa protokollaa, soittaa ulkoiseen numeroon ja ulkoinen käyttäjä voi soittaa heidän numeroonsa. Suomen kunnat ja niiden terveyskeskukset, erikoissairaalat Kemissä ja Rovaniemellä sekä muutamat toiset asiakkaat käyttävät pohjoissuomalaista Arctic Connect videosysteemiä, joka rakentuu Tandbergin alustalle. Asiakkailla on sekä kiinteitä videokonferenssilaitteistoja että omia yksittäisiä asennuksia yksittäisillä käyttäjillä. Laitteiston toimittaja hoitaa järjestelmät ja asiakkaat maksavat asennus- ja lisenssimaksut kustakin asennetusta ohjelmasta. Tämän lisäksi voidaan ostaa oheisohjelmia, jota kautta käyttäjä voi etäohjata toista tietokonetta ja tällä tavalla ohjata tiedostoa, lukea ja tehdä lääkemääräyksiä, lähettää s-lääkemääräyksiä, lähetteitä jne. Tämä on mahdollista tehdä samassa tilaisuudessa kuin videoneuvottelu potilaan kanssa, potilaan ollessa muualla. Suomen videojärjestelmän toimittaja sanoo, että heidän systeeminsä toimivat hyvin toisten systeemien kanssa. Heidän asiakkaansa voivat soittaa ulkoiseen numeroon ja ulkoisesta numerosta voidaan soittaa heidän numeroonsa, mutta sillä edellytyksellä että he käyttävät samaa protokollaa. Seuraavassa kuvassa on esimerkki videoneuvottelu, jossa erikoislääkärillä on takana kuvaruudussa röntgenkuva ja edustalla potilas ja hänen ympärillään hoitohenkilöstöä sekä alhaalla oikealla kuva hänestä itsestään omassa näytössään. Videoryhmä ja muut hankkeen työryhmät ovat tehneet testitapaamisia ja testikonsultaatioita. Näissä testeissä ja ennen kaikkea videoryhmä on käyttänyt varsinaista tätä varten laadittua pöytäkirjaa (suomen ja ruotsin kieliset) jossa on asiayhteydestä riippuen tärkeitä niin teknisiä kuin hoitoa koskevia kysymyksiä. Valtakunnan rajat ylittävät testit ovat olleet täynnä teknisiä ongelmia ja hankkeen IT-tekniikan osalta on kysymyksessä ollut saada tekniset sovellukset toimimaan. Soitot Suomen terveyskeskuksiin ovat toimineet vain lyhyen ajan hankkeen kokonaisajasta. Aluksi ei ylipäätänsä voitu soittaa näihin numeroihin. Tekninen henkilöstö molemmin puolin rajaa, NLL:n ja AC:n videopalvelut selvittivät ja päättelivät kumpikin omalta osaltaan ja yhdessä missä ongelma oli. Molemmat päätyivät siihen että Suomen numeroon ei voida soittaa. Suomen laitteiston toimittaja teki teknisiä muutoksia, minkä jälkeen soitto Suomen terveyskeskukseen onnistui. Muutaman kuukauden jälkeen yhteys heitti toimimasta. Jonkin ajan kuluttua Suomen toimittaja kokeili uutta ratkaisua, joka toimi siten että Ruotsin terveyskeskuksen henkilöstö soitti ensiksi nk. videosillalle, josta numeronäppäimellä valittiin Suomen paikallinen numero sekä lisänumero ja suffiksi. Tämä toimi vähän silloin tällöin ja lopuksi heitti kokonaan toimimasta. Kuva 3. Videokonsultaatio. Potilas ja henkilöstöä edessä ja röntgenkuva takana. 13

14 Muiden teknisten ongelmien lisäksi voidaan mainita videokuvan katoamiset kesken yhteyden mutta videoääni kuului. Nämä tapaamiset ovat jatkuneet lyhyen ja pitemmän ajan ilman kuvaa. Tämän tyyppiset tekniset viat saattavat molempien maiden teknikoiden mielestä johtua useista toisiinsa liittyvistä tekijöistä sellaisista kuten tietokoneen moniajo, monta sovellusta samanaikaisesti käynnissä, joten ei voida osoittaa vain yhtä tekijää ongelman syyksi. Lisäksi Internetin nopeus vaikuttaa videoyhteyteen. Koska NLL:n numeroon tehty soitto on toiminut hyvin, on valtakunnan rajan ylittävä videotapaaminen ollut mahdollista siten, että Suomen terveyskeskusten hankeen osanottajat ovat soittaneet kollegoilleen Ruotsin terveyskeskuksissa. IT-työryhmä ehdottaa, että yllä mainittujen teknisten ongelmien selvittäminen otetaan uudelleen selvitettäväksi varsinaisella työajalla niin että päädytään pysyvään ratkaisuun ja jotta tämä arvokas työ tulee otetuksi talteen sitä sovelletaan rajatylittävässä yhteistyössä. Ehkä tämä voi sisältyä yhtenä osana johonkin tulevaan EU tai muuhun hankkeeseen. Videoneuvottelu Alla olevassa kuvassa nähdään valtakunnan rajan yli tapahtuva kahden hoivaavan välinen videoneuvottelu/ -konsultaatio. Käyttäjä Övertorneån terveyskeskuksessa Ruotsissa voi kirjautua videokonferenssilaitteistosta tai CMAtyöpöydästä (CMAD). Käyttäjä Pellon terveyskekuksessa Suomessa voi vastaavasti kirjautua Arctic Conneckt (AC) videokonferenssilaitteistosta tai yksityisestä työpöydästä. Videoneuvottelun aikana voi toinen osapuoli näyttää esim. ajankohtaisia tietoja potilaan tiedostosta lähettämällä oman videokuvansa kollegalle rajan toisella puolella. Potilaan luona oleva kollega voi web-kameralla näyttää esim. lähikuvan potilaan haavasta. Testitulokset ja muut yksityiskohdat selostetaan edellisessä jaksossa. Videokonsultaatio ja etävastaanotto Seuraavassa kuvassa nähdään erikoistapaus siitä, miten videokonsultaatio voidaan yhdistää etäohjattuun tiedostojärjestelmään n.k. etävastaanotto, kahdella Arctic Connect videosovelluksella, jotka testattiin kytkettyinä kultakin puolelta valtakunnan rajaa. Tämä työtapa saattaa olla eduksi esim. yhteisellä päivystysvastaanotolla, kun suomalainen potilas hakeutuu ruotsalaiseen terveyskeskukseen. Lyhyesti voimassa olevista lainvaatimuksista Suomen ja Ruotsin lainsäädännön mukaan on ainoastaan laillistetulla lääkärillä oikeus käyttää potilastiedostoa. Lisäksi vaaditaan, että tällä lääkärillä on työsuhde kysymyksessä olevan hoitolaitoksen kanssa. Tämä merkitsee että, jotta lääkäri voisi käyttää sen terveyskeskuksen potilastiedostoa molemmissa maissa vaaditaan, että tällä lääkärillä on laillinen oikeus molemmissa maissa ja työsuhde kyseessä olevan terveyskeskuksen kanssa molemmissa maissa. Lääkäri, joka täyttää nämä vaatimukset, voi saada toimivallan käyttää potilastiedostoa ajankohtaisessa terveyskeskuksessa kummassakin maassa. Kummankin Övertorneå, VC Pello, TK CMADesktop Arctic Communicator / Ip-videoconferens SSL SSL-suojattu säker kommunikationslänk kommunikaatiolinkki VASpotilastiedosto patientjournalsystem systeemi Mediatripotilastiedosto patientjournalsystem systeemi RIKSGRÄNSEN Kuva 4. Videoneuvottelu, jossa mukana Övertorneån ja Pellon terveyskeskukset. 14

15 Etävastaanotto Fjärrmottagningja och videoneuvottelu videokonsultation -Potilastiedoston- Fjärrstyrning av patientjournal etäohjaus AC-AC+ARD-modulilla via AC+ARD-modul samanaikaisesti med samtidig videoneuvottelun videokonsultation kanssa. Pello, TK Övertorneå, VC Arctic Communicator / Ip-videoconferens Arctic Communicator / Ip-videoconferens SSL SSL-suojattu säker kommunikaatiolinkki kommunikationslänk Mediatri Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa, Fjärråtkomst vastata, till lähete, patientjournaler: EKG, RTG, läsa, skriva, svar, s-lääkemääräykset, remisser, EKG, jne. RTG, osv. Elektroniska S-lääkemääräykset recept SSL-suojattu SSL säker RIKSGRÄNSEN kommunikaatiolinkki kommunikationslänk Arctic Communicator / ARD-modul Gränslös vård Rajaton hoito Kuva 5. Videoneuvottelu ja etävastaanotto. Övertorneån ja Pellon tk. tiedoston käyttö lisää potilasturvallisuutta, koska ajankohtainen tieto on suoraan luettavissa potilaan omasta tiedostosta omassa terveyskeskuksessa. Seuraavan kuvan esimerkissä Övertorneån terveyskeskuksen lääkäri, jolla on täysi toimivalta käyttää terveyskeskuksen potilastiedostojärjestelmää VAS, hänellä on myös täysi toimivalta käyttää tiedostojärjestelmää Mediatri Pellon terveyskeskuksessa. Tässä tapauksessa tämä lääkäri on testannut ARD-modulia vain etäohjatakseen tiedostojärjestelmää Mediatri rajan toisella puolella. Hän on lukenut ja päivittänyt tiedostoa, kirjannut laboratorio- ja röntgenvastauksia, laatinut kirjelähetteitä sekä lääkemääräyksiä ja testaukset onnistuivat hyvin. 2. Toistensa potilastiedostojen lukuoikeus tavoite - Suomen terveyskeskuksesta pääsy Ruotsin potilastiedostojärjestelmään (NLL:n VAS) - Ruotsin terveyskeskuksesta pääsy Suomen potilastiedostojärjestelmään (esim. Pellon Mediatri) tulos Hankkeen ensimmäisen vaiheen hakemuksen yhteydessä todettiin että hoitotyöntekijöiden toivomusta ja vaatimusta tiedonsiirrosta suoraan järjestelmien välillä ei täytetä. Syynä siihen oli ja on ensinnäkin että nykyinen lainsäädäntö ei tue sitä työtapaa, ja toiseksi Norrbottenin läänin maakäräjien potilastiedostojärjestelmän VAS ehdoton varmuusvaatimus kun kyseessä on kytkentä toisiin järjestelmiin. Nämä vaatimukset ovat pikemminkin tiukenneet varsinkin sen jälkeen kun NLL:n kehittämä potilastiedostojärjestelmä on saanut lääketieteenlaitokselta Läkemedelsverket CE-merkinnän hyväksytyksi. Kuten aikaisemmin on todettu, Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö sallii lukuoikeuden toistensa potilastiedostoihin. Siten voi päivystävä lääkäri samanaikaisesti, kun hän seuraa tiedostoa omasta potilastiedostostaan, lukea ajankohtaista tietoa suoraan potilaan omasta tiedostosta siinä terveyskeskuksessa, johon potilas kuuluu. Täten potilasturvallisuus kasvaa huomattavasti. Potilastiedostossa olevan tiedon lukuoikeus on tärkeä rajat ylittävässä hoitoyhteistyössä, varsinkin kun puhutaan vastaanoton päivystysvuorottelusta ja hoitotarpeen arvioinnista sekä kahden ammattilaisen välisestä neuvottelusta terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta. Useita vaihtoehtoja on selvitetty ja useita ratkaisuja ehdotettu siitä, miten potilastietous olisi ammatinharjoittajien saatavilla, joko vastaanottotilanteessa tai neuvottelun yhteydessä. Käyttötilaisuudet olisivat viikoittaisia, riippuen mm. siitä että Övertorneån ja Pellon välillä on rajanylittävä päivystysyhteistyö. Alkuperäiset toiveet on osittain täytetty kun nyt voi henkilöstö Suomen terveyskeskuksesta potilaan luvalla lukea ruotsalaisen potilaan ruotsalaista potilastiedostoa. Vastaavalla tavalla voi hoitohenkilöstö Ruotsin terveyskeskuksessa lukea suomalaisen potilaan suomalaista potilastiedostoa. Testaukset on tehty Övertorneån terveyskeskuksen järjestelmällä VAS ja Pellon terveyskeskuksessa systeemillä Mediatri ja ne ovat osoittaneet, että kummallakin järjestelmällä lukeminen on teknisesti mahdollista ja se toimii. Lupajärjestelmän avulla voidaan lukuoikeus molemmissa järjestelmissä ohjata tietylle käyttäjälle. Tätä työskentelyä havainnollistaa seuraava kuva. Alle olevasta kuvasta näkyy miten lukuoikeuden käyttö 15

16 VAS tiedostoon tapahtuu. Pellon TK:n lääkäri kirjautuu maakäräjien verkostoon NLLNET ohjelmalla Portwise, jolloin saadaan varmennettu suojattu VPN-yhteys Lääkärin työpöydällä olevat sovellukset osoittavat, että hän on oikeutettu avaamaan ja kirjautumaan potilastiedostojärjestelmään VAS ja sieltä lukemaan ruotsalaisen potilaan tiedostoa. Lääkäri joka on tätä testannut koki kirjautumisen ja tiedoston lukemisen toimivan ilman ongelmia. Tiedoston lukuoikeus voidaan myöntää paikalliselle vastuunalaiselle hoitohenkilöstölle. Pieni asennuskustannus sekä vuotuinen lupamaksu esim. Portwise-maksu tulevat maksettaviksi. Työtapa vaatii paljon huoltoa. IT-työryhmä ehdottaa että, jos lukuoikeus toistensa potilastiedostoihin toteutetaan Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välille tulee paikallisesti selvittää miten yhteistyön lukuoikeuden suhteen pitää toimia, mitä sääntöjä on noudatettava, mitä valtuuksia ja mille ammattikunnille niitä myönnetään. Lisäksi on tärkeä että jatkuvasti huomioidaan ja seurataan mahdollisia muutoksia lainsäädännössä ja muissa kysymyksissä. Näihin vastaa ja näistä päättää äärimmäisenä lääketieteellisesti vastuussa oleva lääkäri kussakin terveyskeskuksessa. Övertorneå, VC Pello, TK Arctic Communicator / ARD-modul Arctic Communicator / ARD-modul Mediatri Fjärråtkomst Potilatiedoston till etäluku. patientjournaler: Lukea, kirjoittaa, läsa, skriva vastata, svar, remisser, lähete, EKG, EKG, RTG, RTG, s-lääkemääräykset, o.s.v. jne. S-lääkemääräykset Elektroniska recept SSL-suojattu säker kommunikationslänk kommunikaatiolinkki RIKSGRÄNSEN Kuva 6. Mediatri potilastiedoston etäohjaus. Ulkoinen Extern åtkomst lukuoikeus till patientjournalsystemet potilastiedostosysteemiin VAS viavas Portwise Övertorneå, VC Pello, TK VAS PortWise Potilatiedoston Fjärråtkomst etäluku. till patientjournalen: Lukea, (kirjoittaa?) läsa (och vastata, skriva?) lähete, svar, EKG, remisser, RTG, EKG, s-lääkemääräykset, jne. RTG, elektroniska recept, o.s.v. S-lääkemääräykset SSL-suojattu säker kommunikationslänk kommunikaatiolinkki Gränslös vård Rajaton hoito RIKSGRÄNSEN Kuva 7. Portwise avaa ulkoiselle käyttäjälle mahdollisuuden lukea potilastiedostoa VAS. 16

17 3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto tavoite - Suomalaisessa terveyskeskuksessa ruotsalaisesta potilaasta otettu röntgenkuva siirretään suoraan valtakunnan rajan yli Norrbottenin läänin maakäräjien PACS-arkistoon. - Ruotsalaisessa terveyskeskuksessa suomalaisesta potilaasta otettu röntgenkuva siirretään valtakunnan rajan yli Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan PACS-arkistoon. tausta Röntgenhoitajat Suomen ja Ruotsin puolella suorittavat röntgenkuvien oton toistensa puolesta toisen poissa ollessa. Kuvat siirretään CD-levylle, joka annetaan potilaalle omaan terveyskeskukseen vietäväksi ja siellä kuvat siirretään ja tallennetaan omaan röntgenkuvien PACS-arkistoon. CD-levyllä oleva kuva ei ole alkuperäinen ja lisäksi levy voi vaurioitua tai hukkaantua, joten hoitajat molemmin puolin rajaa haluavat korvata tämän röntgenkuvien manuaalisen käsittelyn digitaalisella käsittelyllä. Röntgenarkitektur Röntgenarkkitehtuuri NLL-Fin (LSHP+LPSHP) Pajala tulos Tekniikan asiantuntijat molemmin puolin ovat yhdessä kehittäneet varman yhteyden röntgenkuvien siirrolle salakielisen nk. VPN-tunnelin Internetin kautta sekä asentaneet kummatkin kuva-asemat niin, että röntgenhoitaja voi suoraan valita oikean PACS-arkiston. Röntgenkuvien digitaalisen siirron ja tiedonkulun tallennusmallit näkyvät seuraavassa kuvassa. Katso myös röntgenryhmän raporttia ja kuvaa liitteessä Radiologisk bildtagnings-, lagrings- och överföringsprocess över riksgränsen i Tornedalen / Radiologinen kuvien otto, tallennus ja siirtoprosessi valtakunnan rajan yli Tornionlaaksossa. Digitaalista siirtoa on testattu lähettämällä Terveyskeskuksen röntgenvastaanotosta Torniosta Suomesta röntgenkuvia, jotka on otettu ruotsalaisesta testipotilaasta, tallennettaviksi röntgenkuvien arkistoon NLL:n erikoissairaalaan Sunderbyniin. Vastaavalla tavalla on suomalaisesta testipotilaasta otettuja röntgenkuvia lähetetty Haaparannan terveyskeskuksesta röntgenarkistoon Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin erikoissairaalaan Kemiin (LPSHP). Kolarista tulleesta suomalaisesta potilaasta Pajalan terveyskeskuksessa otetut röntgenkuvat voidaan samalla tavalla lähettää suoraan röntgenarkistoon Lapin Sairaanhoitopiirin erikoissairaalaan (LSHP) Rovaniemelle. Hankkeen tämän osan käytännön testejä ei eri hallinnollisista syistä ehditty hankkeen puitteissa suorittaa vaan arvioidaan niiden valmistuvan muutaman viikon kuluessa hankkeen päättymisestä. Tekninen ratkaisu on hyvin kokeiltu ja sitä käytetään monessa samankaltaisessa yhteydessä eikä vaadi paljon huoltoa eikä suuria kustannuksia. Muutos on tapah- Muonion- Enontekiön ktt ky LSHP - network (Rovaniemi) LSHP - PACS NLLNET Kolari VPN -gateway Norrbotten PACS (GE Centricity) VPN -gateway Pello VPN -gateway Övertorneå LPSHP - PACS Ylitornio Haparanda RIKSGRÄNSEN Tornio LPSHP -network (Kemi) Kuva 8. Röntgenkuvien kulku- ja tallennusmalli. Rajaton hoito -hanke. 17

18 tunut suhteellisen nopeasti ja kohtuulliseen hintaan. Potilaan kannalta epävarma manuaalinen kuvien käsittely CD:llä vaihdetaan digitaaliseen kuvien siirtoon, jolloin kuvien kadottaminen matkalla ei enää ole mahdollista. Lisäksi kuvat tulevat suoraan perille ja voidaan nopeasti liittää röntgenlähetteeseen, joka nopeasti lähetetään edelleen vastaanottajalle. Tämä kustannuksia säästävä, yksinkertainen ja joustava työtapa takaa korkean potilasturvallisuuden, mistä lääketieteellisesti vastaavat lääkärit ja röntgenhoitajat molemmin puolin rajaa ovat erittäin tyytyväisiä. Sen vuoksi IT-työryhmä ehdottaakin, että röntgenkuvien digitaalinen käsittely otetaan käyttöön hankkeen päätyttyä. Ennen käyttöön ottoa sovitaan SLA-rajoista ja muista hoitohenkilöstöjen välisistä rajauksista. 4. Sähköinen tiedonkäsittely tavoite - Lähetteiden, laboratorio- ja röntgenvastausten sekä kirjelähetteiden lähettäminen Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä. tulos Vaiheessa 1 todettiin, että käyttäjät voivat halutessaan lähettää s-lääkemääräyksiä, laboratorio-, röntgen- ja EKG tuloksia sekä muita lähetteitä toisilleen. Vaiheessa 2 on selvitetty yleisvaltaiset prosessit mitä tulee lähetteiden käyttöön, käsittelyyn, virtaan ja palveluun ja menty läpi terveyskeskuksilta molemmin puolin rajaa saadut vastaukset, katso liitettä Remissanvändning över riksgränsen i Tornedalen/Valtakunnanrajat ylittävien lähetteiden käyttö Tornionlaaksossa.Olemme tutkineet erilaisia sähköisiä viestinkäsittelyjärjestelmiä ja päätyneet tulokseen, että ruotsalaiskehitteinen Meddix RoS järjestelmä täyttää vaatimukset ja kriteerit, jotka asetetaan sähköiselle laboratorio- ja röntgenvastausten sekä kirjeiden toimittamiselle Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä. Järjestelmää on paljon kokeiltu ja sitä käyttävät jo monen vuoden takaa eri organisaatiot ja yksityiset yritykset, jotka lähettävät röntgenlähtteitä röntgenklinikoille sekä lab-lähetteitä ja näytteitä Sunderbynin sairaalan kemian laboratorioon, jonne Meddix ja RoS on integroidu. Katso seuraavaa kuvaa. MEDDIX RoS Två sätt att arbeta Kaksi tapaa työskennellä Web applikation Webapplikaatio 1. Direktanvändning av webapplikation Webapplikaation suora käyttö MEDDIX Internettjänst Internetpalvelu www Kundsystem Asiakkaan systeemi RTG, Lab etc Applikation Applikaatio Databas Tietokanta Kommunikation Kommunikaatio 2. eller integrererade med kundens system tai integroitu asiakkaan systeemeihin Säkerhet Varmuus 2010 Tieto Corporation Page 1 Kuva 9. Lähetteiden ja vastausten kaavio viestinkäsittelyjärjestelmässä Meddix RoS. 18

19 Järjestelmässä on web-ohjelma, joka on mahdollista integroida varsinaiseen toimintajärjestelmään ja sisältää valmiit lomakkeet röntgen-, kemiallisen laboratorion- ja yleisille lähetteille. Järjestelmä palvelee erimuotoisten lähetteiden lähettämistä laboratoriojärjestelmään ja vastausten saamiseen sieltä käyttäen hyvin tunnettua integrointitekniikkaa kuten s-postia ja web-palveluja. Lähetteitä ja vastauksia ohjaa koodirekisteri. Kaikki lähetettävät tiedot tallennetaan salakielellä. Ennen varsinaisen yhteistyöpalvelun alkamista täytyy yksityiskohtaiset erot selvittää, erikoissanastot ja esim. kemiallisten näyteanalyysien nimet, rajaarvot ja muut kunkin järjestelmän parametrit ja luoda yhteiset kytkentätaulukot. Selvitys osoittaa, että lähetteet ja vastaukset tulevat todennäköisesti vaatimaan tietyn kaksinkertaisen työn rajayhteistyössä. Tämä ei tietenkään ole mitään mihin me pyrimme, mutta tiettyyn määrään se voidaan hyväksyä, kun otetaan huomioon käytön tarve (potilaiden lukumäärä) eikä se aluksi taida olla niin korkea. Rajayhteistyö terveyskeskusten välillä koskee myös laboratorio- ja röntgenyksiköitä. Niissäkin täytyy olla valmiita muutoksille ja varata niille tarvittava aika. Muutos merkitsee alussa kehityskustannuksia sekä jokaisesta lähetetystä viestistä peritään maksu. Kehityksen laajuudesta riippuen vaaditaan myös panostusta koulutukseen. IT-työryhmä ehdottaakin, että ennen tulevaa kehitysmuutosta pitää tehdä syvempi selvitys IT-tekniikasta, laboratoriotehtävistä, kustannuksista sekä mahdollisista vaihtoehdoista, joita on saatavilla. 5. Infrastruktuuri tavoite - Infrastruktuuriset edellytykset ja mahdollisuudet kartoitetaan esim. mahdollisuudet kytkeä yhteen verkostot ja järjestelmät. tulos Olemme selvittäneet suojatut (salakieliset) verkostot, joita on molemmin puolin valtakunnan rajaa ja mitkä näistä voidaan kytkeä loogisesti yhteen, sekä millaiset ovat kustannukset. Ruotsin terveyskeskukset ja sairaalat on liitetty järjestelmään NLLNET, joka on Norrbottenin läänin maakäräjien oma verkosto. Suomen terveyskeskukset on liitetty kunkin kunnan verkostoon ja kahteen sairaalaan, joilla on oma verkosto. Ruotsin puolella on yhteinen maata käsittävä suojattu salakielinen verkosto Sjunet, johon ovat liittyneet Ruotsin maakäräjät, muut viranomaiset ja järjestöt sekä myös järjestöjä ja yrityksiä Ruotsin ulkopuolelta. Yritys Inera vastaa Sjunet-sopimuksista ja ruotsalainen yritys TDC vastaa tekniikasta, suunnittelusta, käytöstä sekä Sjunetin hintatiedoista. Ruotsalaiset ja suomalaiset TDCyritykset ovat vahvistaneet, että on teknisesti mahdollista liittää yhteen Suomen rajakuntien verkostot ja Sjunet, ts. kytkeä yhteen Ruotsin ja Suomen terveyskeskukset. Mahdolliset asiakkaat voivat hakea liittymistä, jolloin heille tehdään erityinen tarkastus ja heidän pitää täyttää vaatimukset jotka Sjunet liittymiselle asettaa. Tätä prosessia ei tehty, sillä Suomen kunnat pitivät tätä ratkaisua liian kalliina verrattuna siihen, että sitä tällä hetkellä ei käytettäisi muuhun kuin röntgenkuvien siirtoon. Olemme selvittäneet myös mahdollisuutta lähettää röntgenkuvia salakielisellä yhteydellä Internetillä ja siinä mielessä katsoneet eri tämän alan toimittajia esim. Crossport, jonka toiminta perustuu suuriin röntgenkuvien määriin, mikä tässä yhteydessä on hyvin kallis ratkaisu. Kolmantena ratkaisuna olemme katsoneet mahdollisuutta toimittaa röntgenkuvia suoraan terveyskeskusten välisellä kiinteällä nk. VPN-yhteydellä, olemme myös testanneet sitä ja menestyksellä, katso kappaletta 3. Digitaalinen röntgenkuvien siirto sekä siinä mainittuja liitteitä. 6. Varmuus ja lukuoikeus tavoite - Kartoittaa ja selvittää varmaa lukuoikeuden mahdollisuutta toistensa järjestelmien tiedostoihin katsomalla niin teknisiä ratkaisuja kuin mitä oikeudellista järjestystä tulee noudattaa. tulos Erilaiset tekniset ratkaisut kuten VPN (Virtual Private Network) ja Portwise antavat tähän mahdollisuuden. Molemmat ovat esimerkkejä applikaatioista, joita voidaan käyttää luotaessa varma ulkoinen kirjautuminen salakielellä käytettävään tunneliin verkostossa kunnes käyttäjä poistuu kirjautumisesta. NLL käyttää Portwise ohjelmaa ulkoisen toimijan pääsemiseksi maakäräjien sisäiseen verkostoon NLLNET. VPN-ohjelmaa voidaan käyttää kun halutaan luoda röntgenkuvien siirrolle pysyvä tunneli, mikä on kuvattu jaksossa 3 Digitaalinen röntgenkuvien siirto. Luvat potilastiedostojärjestelmien ja muiden hoitojärjestelmien käyttöön on laadittu ja ne toimivat samankaltaisella tavalla ja noudattavat samankaltaisia periaatteita ja varmuusvaatimuksia molemmin puolin rajaa. Työryhmän jäsenet Paula Hurula, Norrbottenin läänin maakäräjät, Ruotsi Hankkeen vastaava NLL:n IT-asiantuntija ja yhteensovittaja Janne Okkonen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky/uula, Suomi ja vastaa hankkeessa Suomen rajakuntien ja terveyskeskusten IT-asioista. 19

20 sanasto Sana selostus AC Arctic Connect, videojärjestelmien ja ohjelmien eli sovellusten toimittaja. Arctic Communicator videojärjestelmä. ARD-moduli Arctic Remote Desktop- tietokoneen etäohjauksen applikaattori. CE-merkki Lääketuotteiden laitoksen myöntämä tavaramerkki. CMAD CMAdesktop/työpöytä video (pc, webkamera, kuulokkeet, kaiuttimen mikrof.). Distans/etä Lääkärin tai muun spesialistin kanssa neuvottelu kirjeitse, puhelimitse, videokonsultaatio jne. lääkärin ja potilaan ollessa eri paikoissa. Fin Suomi, suomalainen. HC Suomen terveyskeskus katso myös TK. IT Norrbotten Access Euroopan suurimpaan avoimeen laajakaistaverkostoon. Katso myös Lumiora. Kemlab Kemiallisten näytteiden kemiallinen laboratorio. Lab Laboratorio näytteiden analyysejä varten. LSHP Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemen erikoissairaala Suomessa. LPSHP Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri, Kemin erikoissairaala Suomessa. Lumiora Yhteinen pikaverkosto. Kokemuksia kuituverkon hyödyistä kunnissa ja terveydenhuollossa Pohjois-Ruotsissa. Katso myös IT Norrbotten. MeddixRoS Internet-pohjainen Lähete ja Vastaussysteemi, omistaja Tieto Sweden AB Ruotsissa. MT-produkt Lääketieteellistekninen tuote. NLL Norrbottenin läänin maakäräjät NLLNET Maakäräjien lääniä käsittävä tieto- ja IP-puhelinverkosto Pello Suomen puolen Pello. Polycom Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmiin sovellettuja tuotteita. Muita toimittajia on mm. Tandberg. PW Portwise suojattu salakielinen verkkoyhteys esim. potilastiedosto. RTG Röntgen (-kuvat jne.) Sjunet Ruotsin maakäräjien ja muiden järjestöjen suojattu tietoverkosto. SLA Service Level Agreement- Palvelusopimus. Tandberg Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmään sovellettuja tuotteita. Muita toimittajia on mm. Polycom. TDC Yritys joka tarjoaa ja toimittaa yrityksille ja järjestöille puhe- tietokone- ja video kokonaisratkaisuja. TK Terveyskeskus Suomessa. Katso HC. VAS Hoitoalan hallintosysteemi, Norrbottenin läänin maakäräjien potilastiedosto. Video-konsultaatio Etäneuvottelu videolla esim. lääkärin, erikoislääkärin kanssa neuvottelu jne. VPN Virtual Private Network. VC Ruotsin terveyskeskus. Ötå vc Övertorneån terveyskeskus. 20

Yhteistyötä raja-alueella

Yhteistyötä raja-alueella Yhteistyötä raja-alueella Kuva: Görgen Åberg Rajat ylittävä sairaanhoidon johto on nyt polttopisteessä Rajat ylittävä sairaanhoidon johto polttopisteessä -Tervetuloa lukemaan vuoden 2014 huhtikuun uutiskirjettä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu

verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkoneuvonta sekä IP- videoneuvottelu UULAnohjausryhmä h 25.1.2011 2011 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Verkkoneuvontakunnat

Lisätiedot

Hoitopalvelut Västmanlandissa Hoitopalveluopas

Hoitopalvelut Västmanlandissa Hoitopalveluopas Finska Hoitopalvelut Västmanlandissa Hoitopalveluopas Esitteessä kerrotaan, miten saat parhaiten yhteyden hoidonantajiin Västmanlandin läänissä Hoitopalvelut Västmanlandissa HOITOPALVELUOPAS Sairaanhoidon

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Laatimispvm: 13.6.2014. Sosiaali- ja terveystoimi PL 43, 67101 KOKKOLA 06-828 9111 (vaihde) www.kokkola.fi

Laatimispvm: 13.6.2014. Sosiaali- ja terveystoimi PL 43, 67101 KOKKOLA 06-828 9111 (vaihde) www.kokkola.fi TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JA 24 Laatimispvm: 13.6.2014 Rekisterin nimi Rekisterinpitäjä Kokkolan terveyskeskuksen päihdetyön rekisteri Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi PL

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Hoito- ja huolenpitoasuminen

Hoito- ja huolenpitoasuminen omvårdnad gävle FINSKA/SUOMALAINEN Vård- och omsorgsboende Hoito- ja huolenpitoasuminen Kuka voi saada hoito- ja huolenpitoasumisen? Hoito- ja huolenpitoasuminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun tarve valvonnasta

Lisätiedot

Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015

Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015 Terveyden- ja hyvinvointialan palvelut Forum 3.11.2015 Pertti Isoniemi, YTL 3.11.2015 1 Terveydenhuolto- ja hyvinvointialan palvelut 10 CENin teknistä komiteaa, useimmat projektikomiteoita Yksi ISOn tekninen

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Lego Mindstorms anturit

Lego Mindstorms anturit Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri

Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Aalto-yliopiston verkkopalveluiden arkkitehtuuri Diplomityöseminaari 1.6.2010 Tommi Saranpää Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen Ohjaaja: DI Petri Makkonen IT-palvelukeskus Sisältö Tausta Tutkimus Palvelut

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Videoneuvottelu uusi tapa kommunikoida 3. TelePresencen tuomat mahdollisuudet 4. TelePresence ratkaisun osat 5. Toimintaympäristö 6. Huoneen varustaminen 7. Yhteystiedot JOHDANTO

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä

Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä 1 (5) Sopimus Espoon Omahoitopalvelun käytöstä Espoon kaupungin Terveyspalvelut tarjoaa asiakkailleen sähköisiä terveyspalveluita Internetin kautta Omahoitopalvelun (Terveyskansion) välityksellä. Palvelu

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa?

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa? 1. Apuvälineet - vertailuja; niin vinkkejä käyttäjiltä kuin teknisiä vertailuja - näkökulmina: käytettävyys, kestävyys, varastointi, säilytys, tila- ja rakennevaatimukset - huolto - kustannukset - muistaen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille

Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille TraFin ulkoinen integraatio Aineistosiirron testauksen aloituksen ohje Trafin sopimuskumppaneille Ohje 26.2.2014 Versio 1.1, Hyväksytty Luottamuksellinen Vastuutaho Trafi MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

KanTa-palvelut. Web-reseptisovellukset. versio 1.0

KanTa-palvelut. Web-reseptisovellukset. versio 1.0 Kela Liite auditointivaatimuksiin 1 (8) KanTa-palvelut Web-reseptisovellukset versio 1.0 Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 0.1 31.10.2013 KanTa-palveluryhmä, Kela Ensimmäinen

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen

SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA. 1.4 Kauniaisten kaupunki Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen SOPIMUS TILOJEN VUOKRAUKSESSA NOUDATETTAVISTA YLEISISTÄ PERIAATTEISTA 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki 1.2 Espoon kaupunki PL 5, 02771 Espoo 1.3 Vantaan kaupunki Asematie

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava 1 SOPIMUS KUUMA -seutu liikelaitos tilaajana ja Oy toimittajana ovat tehneet seuraavan sopimuksen koskien Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamalli projektia. 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Tilaaja:

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely

CABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala

Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Miten edella kuvatut haasteet pystytään toteutamaan, projektitutkija Jaakko Niinimäki, Oulun yliopistollinen sairaala ESKO-muItimediakertomus miten edellä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus 14.10.2015 Valtiovarainministeriö 1 1 Taustaa Nykyisten videoneuvottelulaitteiden sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa.

Lisätiedot

Säästöä yrityksellesi

Säästöä yrityksellesi Säästöä yrityksellesi Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät,

Lisätiedot

ValueFrame Laskuhotelli

ValueFrame Laskuhotelli ValueFrame Laskuhotelli ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Harri Kanerva, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Laskuhotelli - taustaa Laskuhotelli-palvelun käyttöönotto Laskuhotelli-palvelun

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET HALLINTOSÄÄNNÖN - - LUKU Kaupunginvaltuusto xx.xx.2016 xx Voimassa 1.6.2017 lukien 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita

Lisätiedot