RAPORTTI 5/2013. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI 5/2013. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti 2007 2012"

Transkriptio

1 RAPORTTI 5/2013 Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti

2 10

3 Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti Loppuraportti Tekesin raportti 5/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Anton Kalland Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Vapaa-ajan palvelut -ohjelma käynnistettiin vuonna 2006 vuosiksi Ohjelman kohdetoimitaloiksi valittiin matkailu, liikunta, viihde, kulttuuri ja hyvinvointi. Ohjelman käynnistyksen yhteydessä päätettiin, että ennen ohjelman ensimmäisen kolmivuotiskauden päättymistä ohjelmasta tehdään väliarviointi ja sen pohjalta tarkennetaan ohjelmasuunnitelmaa ja ohjelman jatkamisesta vuosille tehdään eri päätös. Tarkennetun ohjelmasuunnitelman pohjalta tehtiin vuonna 2009 päätös ohjelman jatkamisesta vuoden 2012 loppuun. Ennen vuoden 2006 käynnistyspäätöstä oli ohjelmavalmistelun yhteydessä koottu laaja tietoaineisto, jonka pohjalta on löytynyt synergia vapaa-ajan palvelut kattavalle tutkimus- ja kehittämisohjelmalle. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman valmistelun ja toiminnan aikana on Tekesin strategiaa tarkennettu ja mm. palvelujen merkitys on korostunut siitä, mitä se on ollut ohjelmavalmistelun käynnistyessä. Kauppa ja teollisuusministeriön johdolla laadittu Suomen matkailustrategia valmistui keväällä Ohjelman jatkoa suunniteltaessa ja siitä päätettäessä vuonna 2009 ei tullut esiin tarvetta muuttaa ohjelman kohdetoimialoja. Muutosvaateet kohdistuivat ohjelman toimintatapoihin ja ohjelman hankesisältöjen painottamiseen erityisesti liiketoiminnan kokonaiskehittämiseen ohjelman alusta mukana olleiden palvelujen ja palveluprosessien kehittämisen lisäksi. Toimintatavoissa kehittämisvaateet kohdistuvat sanoman selkiyttämiseen niin Tekesin tasolla kuin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassakin. Myös hankevalmistelun ja liiketoiminnan kehittämisen tuen lisäämisen tarve on todettu ohjelman toiminnan aikana. Toimintaympäristössä ohjelman aikana suurimmat muutokset tapahtuivat taustaorganisaatiossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Työministeriö yhdistettiin Työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alussa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) muuttuivat Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksiksi (ELY-keskukset). Nämä muutokset vaikuttivat jossakin määrin myös Tekesin toimintaan. Ulkoisista muutoksista merkittävin oli kansainvälinen lama, joka käynnistyi rahoitusalan ongelmista vuonna Lama näkyi myös vapaaajan palvelujen kysynnän laskuna, joka kuitenkin kääntyi kasvuksi vuonna Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportointi koostuu kolmesta julkaisusta: tämä loppuraportti sisältää ohjelman toiminnan raportoinnin ja tilastotietoja. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tulokset on koottu julkaisuun Elämyksiä, ideoita ja osaamista Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma Projektikatsaus, syksy 2012 ja ohjelman toiminta sarjakuvana julkaisussa Tarinoita Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkan varrelta

6 Sisältö Esipuhe Johtoryhmän loppuarvio Ohjelman kehittämisalueet Ohjelman missio ja sen toteuttaminen Ohjelman visio Suomen matkailustrategia Kulttuurivienti Vapaa-ajan palvelujen muutostrendit Ohjelmakohtaiset kriteerit Ohjelman toiminta Suunniteltu ja toteutunut rahoitus Yrityshankkeiden kohdistuminen kohdetoimialoille Liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistämistoimenpiteet Viestintä Alueellinen toiminta ja klusteroinnin edistäminen Ohjelman johtaminen, organisointi ja resursointi Yhteydet ja vaikutus muihin ohjelmiin...26 Liite 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tapahtumat...27 Tekesin raportteja

7 1 Johtoryhmän loppuarvio Johtoryhmä piti ohjelman kohdealuetta tärkeänä, ja ohjelma on ollut Tekesiltä merkittävä panostus vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten kehittämiseen. Ohjelman ansiosta Tekes on tullut vahvasti tutuksi matkailun, liikunnan, kulttuurin, viihteen ja hyvinvoinnin alueen toimijoille. Ohjelma on osaltaan myös tuonut tietoisuutta liiketoimintaosaamisen merkityksestä kohdealojen yrityksiin. Yhtenä ongelmana johtoryhmä piti sitä, että osapuolet eivät varsinkaan ensi alkuun ymmärtäneet toisiaan tarpeeksi hyvin. Matkan varrella tapahtui kuitenkin oppimista puolin ja toisin. Myös Tekesin sisällä kohdattiin ongelmia, kun ohjelma tavoitteli uusia asiakkaita alueilta, jotka olivat Tekesille ennestään täysin tuntemattomia. Hyvien hankkeiden tunnistaminen ei ollut itsestään selvää eikä dialogi asiakkaan ja Tekesin edustajan välillä aina saumatonta. Ohjelman myötä kohderyhmän yrityksissä lisääntyi kuitenkin tietoisuus yritystalouden ja systemaattisen suunnittelun merkitystä yrityksen toiminnan kehittämisessä ja rahoituksen hakemisessa. Tekesissä opittiin ohjelman aikana vastaavasti ymmärtämään ja kohtaamaan vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten maailmaa. Ohjelman rahoittamia tutkimushankkeita johtoryhmä arvioi melko kriittisesti sekä tutkimussisältöjen haasteellisuuden että tulosten hyödyntämisen ja levittämisen osalta. Kansainvälisesti verkottuneen tutkimuksen osuus jäi pieneksi. Johtoryhmä olisi toivonut Tekesiltä enemmän panostusta ja uusia ideoita tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntäjäyritysten verkottamiseen tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelma toimi Tekesin normaalien, ohjelman toiminnan aikaan käytössä olleiden rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Johtoryhmän mielestä ohjelma olisi voinut olla aloitteellisempi ja pyrkiä enemmän vaikuttamaan Tekesin rahoituksen periaatteisiin ja pyrkiä esim. ketterään protoiluun paremmin sopivan rahoitusmallin saamiseen Tekesin valikoimaan. Tällainenhan on tullut käyttöön aivan ohjelman loppuvaiheessa ohjelmistoalan tarpeisiin, mutta se ei ehtinyt vaikuttaa ohjelman kohdealueiden hankkeisiin. Johtoryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Tekes jatkaa monipuolisesti panostustaan matkailun, liikunnan, kulttuurin, viihteen ja hyvinvoinnin yritys- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen myös jatkossa, koska näillä aloilla on suuri mahdollisuus kansainväliseen kasvuun. 7

8 2 Ohjelman kehittämisalueet Ohjelman tavoitteena on ollut kehittää liiketoimintaa, palveluja ja niitä tukevia teknologioita. Vapaa-ajan palvelujen alueelle on jo ennen ohjelman käynnistymistä erilaisissa tutkimusprojekteissa luotu laajasti pohjaa nykyistä laajemmalle teknologian hyväksikäytölle. Vapaa-ajan palvelujen toteutuksessa on teknologian hyväksikäyttö puutteellista verrattuna tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Yritysten kyky ja halu tuotteistaa tutkimuksen tuloksia on osoittautunut huomattavasti suppeammaksi kuin mihin teknologinen tutkimustoiminta antaisi mahdollisuuden. Myös palvelujen tuotekehitykseen panostetaan vähän ja valtaosa yrityksistä ei tee riittävästi tuotekehitystä. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat monesti heikkoja vaikka yritykset haluaisivatkin lisää asiakkaita. Alan asiantuntija- ja tutkimuspalvelut eivät kohdistu yritysten keskeisiin ongelmaalueisiin. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tavoitteena on ollut edistää vapaa-ajan palvelujen liiketoimintoja kehittämällä verkostoja ja tukemalla yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä. Keinoina yritysten kehittymisessä ovat yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen, yritysten verkottaminen ja tiedon hankkiminen ja jakaminen. Ohjelman päämielenkiinto on ollut tarkoitus kohdistaa yrityksen liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jossa tärkeä osuus on uusilla, innovatiivisilla palveluilla tai uusilla tavoilla tuottaa kansainvälisesti menestyviä palveluja verkottuneessa liiketoimintaympäristössä. Teknologian soveltava hyväksikäyttö on monesti, mutta ei aina osa uutta innovatiivista toimintaa. Tärkeitä osa-alueita yritysten toiminnan kehittämisessä ovat myös kasvun mahdollistavat yritysten toimintaprosessit, brändiosaaminen ja arvoketjun hallinta. Erityisenä tavoitteena on ollut verkottaa vapaa-ajan palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä asiantuntijapalveluyritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja siten tukea yritysten kehittymistä. Ohjelman ensimmäisellä jaksolla vuosina päähuomio kohdistettiin matkailuun. Tämä tarkoitti ensisijaisesti ohjelman viestintää ja aktivointia, joissa pidettiin esillä matkailuelinkeinon kehittämistä. Väliarvioinnin jälkeen vuodesta 2010 päähuomio kohdistettiin luoviin aloihin. Rahoituksen kohteiden valinnassa ei toimialoja eroteltu vaan kaikkiin hakemuksiin sovellettiin samoja, Tekesin yleisiä hankevalinnan perusteita. 8

9 3 Ohjelman missio ja sen toteuttaminen Ohjelman tehtävänä on edistää vapaa-ajan palvelujen liiketoiminnan kehittymistä Suomessa. Ohjelman toimenpiteillä kehitetään Suomen vapaa-ajan palveluyritysten liiketoimintaosaamista siten, että yritykset kykenevät entistä paremmin kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja kasvupotentiaalia omaavia vapaa-ajan palveluja. Ohjelmassa kohdistetaan voimavaroja ja osaamista koko Suomen laajuisesti ja verkotutaan kansainvälisesti. Ohjelman mission toteutumista voidaan arvioida esim. hankkeiden määrällä ja sisällöllä. Ohjelmassa on ollut yhteensä 77 ja rahoitettua yrityshanketta. Koska muutamilla yrityksillä on ollut useampia hankkeita, hankerahoitusta on saanut yhteensä 66 yritystä. Rahoitettuja tutkimushankkeita on ollut 35. Vain muutamassa ohjelman hankkeessa itse kehittämistyö on ollut kansainvälisesti verkottunutta, mutta hankkeilla tavoitettu liiketoiminta on ollut kansainvälistä huomattavasti useammassa hankkeessa. Ohjelman hankkeiden määrällinen maakunnallinen jakauma on esitetty kuvassa 1 ja vastaava rahoituksen jakauma kuvassa 2. Kuva 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankkeiden lukumäärä maakunnittain. Kuva 2. Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa myönnetty Tekesin rahoitus maakunnittain Uusimaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Muut Uusimaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Muut 9

10 4 Ohjelman visio Suomen vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaaminen on kehittynyttä, yritykset osaavat toimia verkottuneesti ja käyttää parasta osaamista omissa prosesseissaan. Kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelutuotteiden ja liiketoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen on muodostunut osaksi yritysten toimintaa. Teknologian käyttö yritysten liiketoiminnassa on monipuolista ja liiketoiminnan eri osa-alueita tukevaa. Ohjelman hankkeista yhteishankkeita oli kahdeksan ja niissä oli osapuolia yhteensä 20. Kaikissa tutkimushankkeissa on mukana hyödyntäjiä rahoittajina ja joissakin tapauksissa myös muulla panostuksella. Ohjelmassa on rahoitettu kaikkiaan 37 tutkimushanketta, joissa on ollut mukana rahoittajina yhteensä 202 hyödyntäjäosapuolta. Muutamassa hankkeessa on tavoitteena verkottuneen liiketoiminnan kehittäminen hankkeen osapuolten kesken tai laajemmalti. Teknologian, erityisesti tietotekniikan, käytön kehittäminen yritysten liiketoiminnassa on mukana suuressa osassa hankkeita. Kuva Markus Sommers 10

11 5 Suomen matkailustrategia Ohjelma on tukenut omalta osaltaan Suomen matkailustrategian tavoitteiden toteutumista. Ohjelmansuunnitelman ja ohjelman väliarvioinnin laatimisen aikaan on ollut käytössä Kauppa ja teollisuusministeriön johdolla laadittu vuonna 2006 julkaistu Suomen matkailustrategia (KTM Julkaisuja : Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpiteet vuosille ), joka ei ole oleellisesti muuttunut Vapaa-ajan palvelut -ohjelman toiminnan aikana, vaikka siihen on tehty vuosittaiset tarkistukset. Tänä aikana on kuitenkin Tekesin tarjontaan tullut lisää ohjelmia ja palveluja, jotka palvelevat myös matkailun toimialoja ja osaltaan vastaavat myös matkailustrategian Tekesille asettamiin haasteisiin. On huomattava, että matkailun kenttään kuuluu paljon sellaista toimintaa, jota ei ole sijoitettu Tekesissä Vapaa-ajan palvelut -ohjelmaan, vaan ne sijaitsevat Tekesin muissa ohjelmissa. Esim. vapaa-ajan palvelujen tilat ja niihin läheisesti liittyvät palvelut olivat Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kohteena ohjelman käynnistyessä vuonna 2007, mutta ne siirrettiin Tilaohjelmaan sen käynnistymisen jälkeen vuonna Myös julkisen ja yksityisen osapuolen välinen yhteistyö on osittain siirtynyt Innovatiiviset julkiset hankinnat -ohjelman piiriin. Kun Työelämän kehittämisen ohjelma Tykes siirtyi Tekesiin vuonna 2008 ja siitä tuli Tekesin TYKE-rahoitus, sen vastuulle on tullut myös osa Tekesin vapaa-ajan palvelujen alueen organisaatioiden kehittämisestä. Kuva Anton Kalland 11

12 6 Kulttuurivienti Ohjelman tavoitteena oli vastata Tekesin toimenpiteillä kulttuuritoimialojen viennin kehittämiseen, myös Opetusminis teriön vuonna 2007 käynnistämään kulttuuriviennin kehittämisohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on tehty yhteistyötä mm. järjestämällä tapahtumia, joissa on esitelty kummankin osapuolen rahoitusmahdollisuuksia luovien alojen yrittäjille. Vientitoiminnassa on kuitenkin paljon sellaisia osia, kuten markkinoinnin ja myynnin edistäminen, jossa Tekes ei voi olla mukana. Ohjelmassa voidaan arvioida olevan 12 hanketta, joiden sisältönä on luovien alojen liiketoiminnan tai palvelujen kehittäminen. Näistä muutama sijoittuu kulttuuriviennin alueella. Ohjelma on pyrkinyt verkottamaan kulttuuripalveluja tuottavia yrityksiä matkailun ja muiden vapaa-ajan palvelujen kanssa. Erityisenä kehittämisalueena on liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja kulttuuriliiketoimintaa edistävät innovatiiviset yrityspalvelut. Kuva Pasi Hytti 12

13 7 Vapaa-ajan palvelujen muutostrendit Vapaa-ajan palvelujen tärkeimmät muutostrendit (Joensuun yliopisto: Vapaa-ajan palvelut -ohjelman väliarvioinnin taustaselvitys) väestön ikääntyminen ilmastonmuutos ympäristön saastuminen maailman talouskriisi heikkenevä turvallisuus globaali energiatilanne teknologian käytön jatkuva lisääntyminen. Jälkikäteen voidaan todeta, että arvio trendeistä on ollut oikeaan osunut ja että muutostrendit näkyivät ohjelman hankkeissa. Kuitenkaan yllä olevan trendiluettelon eri trendit eivät ole tulleet samalla painolla esiin ohjelman hankkeissa. Erityisesti teknolo- gian käytön jatkuva lisääntyminen tuli esiin siinä muodossa, että ohjelman viestinnässä tarkoituksella jätettiin teknologian (erityisesti tietotekniikan) osuus vähäiseksi, koska mielikuva Tekesistä teknologian kehittämisen rahoittajana on ollut sitkeässä istuva ja laajalle levinnyt. Ohjelman linjausten mukaan pelkkää teknologian kehittämistä (väline- tai laitekehitys) sisältävät hankkeet eivät kuuluneet ohjelmaan. Kuitenkin tietotekniikka on tavalla tai toisella mukana lähes kaikissa ohjelman hankkeissa. Ympäristön saastuminen ja ilmaston muutos eivät juuri näkyneet yritysten hankkeissa muutamaa ekologiaan keskittyvää palvelunkehityshanketta lukuun ottamatta. Myöskään tutkimushankkeissa ei osoitettu mielenkiintoa ekologisiin kysymyksiin. Asiakasymmärryksen lisääminen oli kehittämisen kohteena useissa hankkeissa. Kuva Stina Snällström 13

14 8 Ohjelmakohtaiset kriteerit Sekä yritys- että tutkimushankkeiden rahoituksessa on noudatettu Tekesin yleisiä hankerahoituksen kriteerejä. Tekes alensi tutkimushankkeiden hyödyntäjien rahoitusosuuden vaatimuksen tilapäisesti vuosille 2009 ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmalle hyväksyttiin jatkopäätöksessä näiden alennettujen ulkopuolisen rahoituksen soveltaminen ohjelman loppuajan eli käytännössä myös vuonna Alennetut ulkopuolisen rahoituksen vaatimukset jäivät voimaan myös Tekes-tasoisena, joten ohjelmalla ei ollut koko toimintansa aikana käytössä erityisiä ohjelmakohtaisia hankerahoituksen kriteerejä. Kuva Stina Snällström 14

15 9 Ohjelman toiminta 9.1 Suunniteltu ja toteutunut rahoitus Ohjelman suunniteltu kesto on ollut Sen jälkeen, kun ohjelman käynnistyspäätös oli tehty lokakuussa 2006, ohjelmaan liitettiin kaksi sen aihealueeseen sopivaa hanketta jo vuoden 2006 lopulla. Ohjelman hankebudjetit ja rahoitusallokaatio on esitetty taulukossa 1 ja ohjelman toteutunut rahoitus taulukossa 2. Vuonna 2006 rahoitetut hankkeet on summattu vuoden 2007 lukuihin. Ohjelman hankemäärien kehittyminen vuosittain on esitetty kuvassa 3 ja rahoitus kuvassa 4. Taulukko 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman suunniteltu kokonaisrahoitus (milj. euroa) yht. Tekes yhteensä 1,90 4,10 3,30 3,80 3,80 2,10 18,10 Tekesin tutkimusrahoitus * ) 0,50 2,70 1,70 2,00 2,00 0,30 9,20 Tekesin yritysrahoitus 1,40 1,40 1,60 1,50 1,50 1,50 8,90 Yritysten oma panostus 2,35 2,35 2,65 1,50 1,50 1,50 11,85 Tutkimuslaitosten ja hyödyntäjien panostus tutkimushankkeisiin 0,19 0,76 0,26 0,80 0,80 0,10 2,91 Koko ohjelma yhteensä 4,44 7,21 6,21 5,80 5,80 3,40 32,86 * ) sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kansallisen ja EAKR-rahoituksen Taulukko 2. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman toteutunut kokonaisrahoitus (milj. euroa) yht. Tekes yhteensä 1,76 2,63 1,90 4,90 2,32 1,74 15,25 Tekesin tutkimusrahoitus * ) 0,43 1,61 0,40 2,52 1,17 0 6,13 Tekesin yritysrahoitus 1,33 1,02 1,50 2,37 1,16 1,74 9,12 Yritysten oma panostus 1,43 1,09 1,05 1,80 1,32 1,69 8,38 Tutkimuslaitosten ja hyödyntäjien panostus tutkimushankkeisiin 0,13 0,73 0,27 1,11 0,34 0 2,58 Koko ohjelma yhteensä 3,32 4,45 3,22 7,81 3,88 3,42 26,21 Tutkimushankkeiden määrä Yrityshankkeiden määrä Hankkeiden lukumäärä yhteensä * ) sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kansallisen ja EAKR-rahoituksen 15

16 Kuva 3. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankelukumäärä kumulatiivisesti vuosittain Tutkimushankkeita Yrityshankkeita Yhteensä Kuva 4. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankevolyymi kumulatiivisesti vuosittain Toteutunut kokonaisvolyymi Toteutunut yritysvolyymi Toteutunut tutkimusvolyymi

17 Kuva 5. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yrityshankkeiden haastavuustaso Haastavuus -% Organisaatiotyyppi 1 = Mikro 2 = Pieni 3 = Keskisuuri 4 = Suuri 5 = Suuri 500 Yrityshankkeiden haastavuustaso on kuvattu kuvassa 5. Hakemusten ja päätösten tilasto kaikkien hankkeiden osalta on kuvassa 6. Kuviin 6, 7 ja 8 hankkeet on kirjattu hakemusvuoden mukaan. Ohjelmaan on kirjattu hakemuksia yhteensä 242 kappaletta. Hyväksyttyjä hankkeita on yhteensä 112. Pienin hakemusmäärä on vuodelta 2012, jolloin hakemuksia tuli 15 ja suurin vuodelta 2010, jolloin tuli 82 hakemusta. Suuri osa hakemusmäärän vaihtelusta selittyy tutkimushakemusten määrän vaihtelusta, johon ovat vaikuttaneet ohjelman tutkimushankehaut. Tutkimushakemusmäärä on ollut pienin vuosina 2011 ja 2012, jolloin ei ollut tutkimushakuja. Suurin tutkimushakemusten määrä on saatu vuonna 2010, yhteensä 46 tutkimushakemusta. Rahoituspäätös on peruttu yhdeltä hankkeelta ja neljä yritysasiakasta on mennyt konkurssiin hankkeen jälkeen ohjelman aikana. Hakemusten ja päätösten tilasto yrityshankkeiden osalta on kuvassa 7 ja tutkimushankkeiden osalta kuvassa 8. Yrityshankkeiden lukumäärät vuosittain käyvät ilmi taulukosta 3. Sen luvut perustuvat päätöksentekovuoteen, joten ne eivät ole täysin yhteensopivia kuvan 7 kanssa. 17

18 Kuva 6. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, kaikki hankkeet. % Hanke käynnissä huhtikuussa 2013 Rahoituspäätös peruttu Hanke päättynyt Hakemus hyväksytty Hakemus hylätty Hakemus peruttu Kuva 7. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, yrityshankkeet. % Rahoitus peruttu Päättynyt Hakemus hyväksytty Hylätty Hakemus peruttu

19 Kuva 8. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, tutkimushankkeet. % Kesken Rahoitus peruttu Päättynyt Hakemus hyväksytty Hylätty Hakemus peruttu Yrityshankkeiden kohdistuminen kohdetoimialoille Ohjelman kohdistuminen on määritelty ohjelmasuunnitelmassa seuraavasti: ohjelma kohdistuu vapaa-ajan palveluihin, joita ovat matkailu, liikuntapalvelut, viihdepalvelut, kulttuuripalvelut ja hyvinvointipalvelut (wellness ja wellbeing). Matkailupalveluja ovat majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut. Matkailun oheispalveluja ovat erilaiset matkailun ohjelma- ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut, sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat viihde- ja kulttuuripalvelut. Myös hyvinvointipalvelut ja muut hoidolliset palvelut ovat ohjelman piirissä silloin, kun niitä tarjotaan hyvinvointia edistävinä matkailun tai vapaa-ajan palveluliiketoiminnan arvoverkossa eivätkä ne ole sisällöltään lääketieteellistä hoitoa. Koulutuspalvelut ovat hankkeen piirissä silloin, kun niitä tarjotaan elämyksellisinä sisältöinä muun vapaa-ajan palveluliiketoiminnan arvoketjussa. Taulukossa 3 on esitetty ohjelman yrityshankkeiden sijoittuminen kohdetoimialoille rahoituspäätösten ajankohdan mukaan. Hankkeiden sijoittumista eri alueille on arvioitu hankkeen sisällön mukaan ja joitakin hankkeita on jaettu useampaan alueeseen arvioiduissa suhteissa. Hankkeiden sijoittaminen kohdealueille on vain suuntaa antavaa. Hankkeiden kokonaislukumäärän ero (76 vs. 77) johtuu hankkeiden jakamisesta eri alueisiin tulevasta pyöristysvirheestä. Ohjelman ensimmäisenä vuonna hankkeiden enemmistön sisältö painottui liikuntaan ja sen jälkeen matkailu on ollut hankemäärällä mitattuna vuosittain suurin kohdealue. Luovien alojen painotus tuli ohjelman viestintään vuodesta 2010 tarkennetussa ohjelmasuunnitelmassa. Kulttuurin ja viihteen hankkeet, joita on yhteensä 12, sijoittuvat vuosiin Hankekäsittelyn aikana ohjelmapäällikkö on arvioinut jokaisen hankkeen sisällön suhteessa ohjelman hankkeille asetettuihin vaatimuksiin ja tehnyt päätöksen hankkeen hyväksymisestä ohjelmaa, mutta sisältöjen yllä olevaa taulukkoa tarkempaa analyysiä ohjelman tavoitteisiin verrattuna ja yhteenvetoa ei ole tehty. 19

20 Taulukko 3. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yrityshankkeiden sijoittuminen kohdealoille. Matkailu Liikunta Kulttuuri Viihde Hyvinvointi Yhteensä ,5 1, ,2 2,3 1,8 3,2 0, , ,5 16 Yhteensä Osuus 49 % 32 % 8 % 8 % 3 % 100 % 9.3 Liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistämistoimenpiteet Koska kohderyhmään kuuluu paljon sellaisia yrityksiä, joilla ei ole kokemusta systemaattisesta hanketyöstä ja koska vapaaajan palveluyritykset ovat Tekesille uusi asiakasryhmä, on varauduttu panostamaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, aktivointiin ja hankevalmisteluun. Tätä tarkoitusta varten on ohjelmassa panostettu koordinaattorin ja erityisen luovien alojen aktivaattorin työtä. Ohjelman koordinaattori FCG Koulutus ja konsultointi oy keskittyi ohjelman yleiskoordinoinnin lisäksi aktivoimaan ja sparraamaan matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin yrityksiä. FCG:n toimikausi oli vuoden 2007 keväästä vuoden 2012 loppuun. Ohjelma panosti luovien (kulttuuri ja viihde) alojen aktivointiin erityisellä resurssilla, jonka toimikausi oli kesästä 2010 syksyyn Tämä tehtävän hoiti Creamentors oy. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen toimenpiteinä olivat ohjelman järjestämät seminaarit, workshopit ja aktivointitapahtumat, osallistuminen muiden organisaatioiden järjestämiin tapahtumiin ja pääasiassa yrityskohtaisesti tehdyt hankesparraukset. Yleensä ohjelman tapahtumissa tarjottiin mahdollisuus epäformaaliin verkottumiseen. Ohjelma järjesti myös erityisiä verkottumistapahtumia ja vuoden 2012 vuosiseminaarissa järjestettiin ulkopuolisen palveluntuottajan (Konffa oy) fasilitoimia formaali verkottumisosuus, johon osallistui yli 100 seminaarin osanottajaa. Ohjelma järjesti kaikkiaan 15 tilaisuutta, jossa perehdytettiin asiakkaita Tekesin rahoitukseen ja ohjatattiin asiakkaita hyvän hakemuksen suunnitteluun. Tilaisuuksista 12 oli tarkoitettu yritysasiakkaille, kaksi tutkimusasiakkaille ja yksi oli sidosryhmätilaisuus. Valtaosa tilaisuuksista järjestettiin videoneuvottelulla yhdessä ELY-keskusten kanssa. Ilmoittautuneiden määrä oli yhteensä yli 500. Tilaisuuksien osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella tällainen toiminta todettiin hyvin tarpeelliseksi ja se on saanut jatkoa Tekesin palveluna ohjelman päättymisen jälkeen, jolloin vastuun tilaisuuksien järjestämisestä on ottanut Tekesin Uusasiakastiimi. Ohjelman kansainvälisen toiminnan tavoitteena on ollut ensisijaisesti tukea suomalaisten vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten kehitystoimintaa. Konkreettisina tavoitteina ohjelman kansainvälistymisessä on: hankkia tietoa ulkomaiden parhaista käytännöistä yritysten ja tutkimuslaitosten käyttöön lisätä yritysten ja tutkimuslaitosten osallistumista kansainväliseen t&k-toimintaan lisätä yritysten ja tutkimuslaitosten kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisten t&k-puitteiden hyödyntämistä Kansainvälistymisen pääkeinoiksi muodostuivat benchmarkingmatkat, joita tehtiin ohjelmassa kaikkiaan neljä. Matkat suuntautuivat USA:han, Itävaltaan, Japaniin ja Iso-Britanniaan. Ohjelman www-sivulla ja uutiskirjeessä levitettiin tietoa myös kansainvälistymiseen liittyvistä asioista ja tapahtumista. 20

21 Parhaista käytännöistä on hankittu tietoa mm. osallistumalla kahteen Finpron Duo-rahoituksella tehtyyn selvitykseen, joista toinen toteutettiin USAssa ja toinen Euroopassa, pääasiassa Itävallassa. Kummankin selvityksen jatkotoimenpiteenä ohjelma toteutti benchmarkingmatkan. Myös ohjelma vuosiseminaareihin hankittiin ulkomaalaisia ja ulkomailla uraansa tehneitä suomalaisia asiantuntijoita pääpuhujiksi. Vuosiseminaareissa kuultiin seuraavia ulkomaalaisia pääpuhujina: konsultti Maria Pienaar Finpro USA vuonna 2007, johtaja Hannes Haller Itävalta 2009, johtaja Hannes Czeitschner Itävalta 2011 ja elämysasiantuntija B. Joseph Pine II USA Kansainvälisissä toimenpiteissä pääyhteistyökumppanina oli Finpro, jonka asiantuntemusta ja palveluja käytettiin kaikkien neljän benchmarkingmatkan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tekesin Piilakson yksikkö oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa USAn benchmarkingmatkaa. Benchmarkingmatkojen ohjelma painottui kehittämistyössä tarvittavan tiedon hankintaan, kaupalliset kontaktit eivät olleet matkojen tavoitteina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kannustamista kansainväliseen toimintaan tehtiin tutkimuslaitosten tapaamisissa. Kansainvälinen yhteistyö oli mukana vain muutamissa tutkimushankkeissa eikä yritysten hankkeissa ollut tähän tähtääviä ostopalveluja yliopistoilta tai ammattikorkeakouluilta. Ohjelman hankkeiden kansainvälisyys on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankkeiden kansainvälisyys. 6 5 Kansainvälisyys Organisaatiotyyppi 1 = Mikro 2 = Pieni 3 = Keskisuuri 4 = Suuri 5 = Suuri

22 9.4 Viestintä Ohjelman pääasiallinen viestintäkanava on ollut ohjelman www-sivut ja sähköinen uutiskirje, jota on julkaistu 1 2 kk välein. Näiden sisällön on toimittanut ohjelman koordinaattori. Uutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi ohjelman aikana n henkilöön. Ohjelma järjesti kolme teemoitettuja taustoittavaa toimittajatapaamista, joiden järjestelyvastuu oli Tekesin viestinnällä yhdessä viestintätoimiston kanssa. Ensimmäisen tapahtuman teemana oli luovien alojen yrittäjyys, toisen lapsille suunnatut vapaa-ajan palvelut ja kolmannen huippu-urheilijat vapaaajan palvelujen yrittäjinä. Asiantuntijoina näissä tilaisuuksissa oli mm. prof. Terhi-Anne Wilska, toimitusjohtaja Aki Riihilahti Helsinki Stadion Management Oy:stä ja johtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta. Tilaisuuksissa oli myös case-hankkeiden esittely. Ohjelman hankkeita esittelivät yrittäjät Teemo Koho KidsFactory Oy:stä, Oona Kivelä Gymicom Oy:stä, Kalle Väinölä Gamebook Oy:stä. Yhteensä tapahtumiin osallistui yli 20 toimittajaa. Ohjelma otti käytännöksi tallentaa vuosiseminaarien esitykset videolle, jotka laitettiin saataville ohjelman verkkosivulle. Hankkeiden tuloksia esiteltiin tilaisuuksissa, jotka toteutettiin yhdessä ELY-keskusten kanssa videoneuvottelulla. Tulosten julkistamistilaisuuksia pidettiin kolme. Lisäksi ohjelman tuloksia esiteltiin vuosiseminaareissa ja muissa ohjelman tapahtumissa. Tulosten julkistamistapahtumissa julkaistiin projektikooste verkkojulkaisuna. Koosteeseen pyydettiin päättyneiden tai päättymässä olevien projektien vastuullisilta johtajilta kuvaus projektin tuloksista annetun ohjeen mukaisesti. Kooste laadittiin täydentämällä ensimmäistä koostetta uusilla projektikuvauksilla, jolloin ohjelman päättymisen aikaan julkaistuun koosteeseen tuli kuvaus yhteensä 60 päättyneestä tai päättymässä olevasta projektista. Tekesin viestintä laati muutamista projekteista Hankkeiden tuloksia -kuvaukset, jotka ovat luettavissa Tekesin verkkosivulla. Ohjelma otti valittuja yrityscaseja esittelyyn Matkamessuille. Tätä varten caseista tehtiin roll-up-esitteet. Ohjelma teetti valituista projekteista myös esittelyvideoita, joita näytettiin ohjelman tilaisuuksissa ja jotka laitettiin nähtäväksi ohjelman verkkosivulle. Osa videoista on saatavilla myös YouTubesta. 9.5 Alueellinen toiminta ja klusteroinnin edistäminen Ohjelman tavoitteena oli toimia aktiivisesti koko Suomen alueella. Toiminta alkoi vuoden 2007 roadshowlla, joka järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Vuosiseminaarit, yhteensä kuusi, järjestettiin Helsingissä tai Helsingin lähialueella, mutta niiden esitykset videoitiin ja laitettiin saataville ohjelman www-sivuille. Myös muiden Tekesin ohjelmien kanssa tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin tapahtumia tai oltiin mukana tuomalla omaa viestiä eri paikkakunnilla. Ohjelma järjesti yrityksille ja tutkijoille kohdennetut verkottumistapahtumat Helsingissä, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Turussa ja Lappeenrannassa. Videoneuvottelun käyttö Tekesissä järjestettävissä tilaisuuksissa oli osa alueellista toimintaa ja näissä tilaisuuksissa tehtiin yhteistyötä ELY-keskusten kanssa. Merkittävimmät näistä videoneuvottelulla järjestetyistä tilaisuuksista olivat uusille asiakkaille suunnatut hankevalmistelukoulutukset, joita järjestettiin yrityksille yhteensä 12 ja tutkijoille kaksi. Lisäksi järjestettiin sidosryhmälle kohdennettu tilaisuus. Myös projektien tulosten julkistamistapahtumat, joita oli kolme, järjestettiin videoneuvottelun avulla valtakunnallisesti. Alueellista toimintaa varten luotiin käytäntö, jossa ohjelmalle on nimetty jokaiseen ELY-keskukseen Tekesin palvelujen yhdyshenkilö. Ohjelmatiimissä oli mukana koko ohjelman ajan kattava edustus maan tärkeimmillä matkailualueilla sijaitsevista ELY-keskuksista. Ohjelmassa tehtiin suunnitelma ja toimintamalli hankesparraukseen valittujen ulkopuolisten asiantuntijaresurssien avulla. Tätä ei kuitenkaan käytetty. Osittain tämän toiminnan tilalle tuli luovien alojen aktivointi, jonka työmuotoina olivat Flow- Cafe-tapahtumat ja yrityskohtainen hankesparraus. FlowCafetapahtumat järjestettiin Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä (2 kpl), Porvoossa, Kuopiossa ja Lahdessa. Creamentorsin kehittämä FlowCafe-formaatti on iltapäivän kestävä tapahtuma, jossa näissä tapauksissa esiteltiin Tekesin palvelut ja rahoitus sekä 1-2 casea, jotka olivat yrittäjien ideoita. Kun yrittäjä oli esitellyt idean, kaikki paikalla olevat kommentoivat ideaa ja erityisesti Tekesin edustaja arvioi idean pohjalta kehitettävän hankkeen edelleen kehittämistarvetta ja soveltuvuutta Tekesin hankerahoitukseen. Toimintamalli oli sillä tavalla uusi, että yleensä esitellään päättyneitä hankkeita ja niiden tuloksia. Tässä paikalla olleet asiakkaan saivat arvioita casen soveltuvuudesta Tekesin rahoitukseen ja myös vaatimuksista, joita hankkeille asetetaan. 22

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

CreMA - monialahanke. Avustuksen esittely. Tuotantoneuvoja Milla Moilanen

CreMA - monialahanke. Avustuksen esittely. Tuotantoneuvoja Milla Moilanen CreMA - monialahanke Avustuksen esittely Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Mikä on CreMA-rahoitus? 3 CreMA on Monialainen Luovan alan yrityksen lisäksi hankkeessa mukana myös perinteisten teollisuus-, palvelu-

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015 Markku Koponen Yleistä INKA-ohjelmassa edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-,

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä - Katsaus Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Risto Setälä Copyright Tekes 02/2010

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet

Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet Toimialakohtaisten työryhmien ja alaryhmien jäsenet 1. Sosiaali- ja terveysryhmä Aulis Laaksonen, pj. Pori Terttu Nordman Eija Kuokka Hanna-Leena Markki Harjavalta Jaana Karrimaa Eero Mattsson Pomarkku

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 1. Ilpo Ollikainen Jyväskylän normaalikoulu TVT kehittäminen ja verkko opetus 2. Minna Myrsky Nyberg Turun normaalikoulu Ohjaajakoulutus

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot