RAPORTTI 5/2013. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti

Transkriptio

1 RAPORTTI 5/2013 Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti

2 10

3 Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti Loppuraportti Tekesin raportti 5/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Anton Kalland Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Vapaa-ajan palvelut -ohjelma käynnistettiin vuonna 2006 vuosiksi Ohjelman kohdetoimitaloiksi valittiin matkailu, liikunta, viihde, kulttuuri ja hyvinvointi. Ohjelman käynnistyksen yhteydessä päätettiin, että ennen ohjelman ensimmäisen kolmivuotiskauden päättymistä ohjelmasta tehdään väliarviointi ja sen pohjalta tarkennetaan ohjelmasuunnitelmaa ja ohjelman jatkamisesta vuosille tehdään eri päätös. Tarkennetun ohjelmasuunnitelman pohjalta tehtiin vuonna 2009 päätös ohjelman jatkamisesta vuoden 2012 loppuun. Ennen vuoden 2006 käynnistyspäätöstä oli ohjelmavalmistelun yhteydessä koottu laaja tietoaineisto, jonka pohjalta on löytynyt synergia vapaa-ajan palvelut kattavalle tutkimus- ja kehittämisohjelmalle. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman valmistelun ja toiminnan aikana on Tekesin strategiaa tarkennettu ja mm. palvelujen merkitys on korostunut siitä, mitä se on ollut ohjelmavalmistelun käynnistyessä. Kauppa ja teollisuusministeriön johdolla laadittu Suomen matkailustrategia valmistui keväällä Ohjelman jatkoa suunniteltaessa ja siitä päätettäessä vuonna 2009 ei tullut esiin tarvetta muuttaa ohjelman kohdetoimialoja. Muutosvaateet kohdistuivat ohjelman toimintatapoihin ja ohjelman hankesisältöjen painottamiseen erityisesti liiketoiminnan kokonaiskehittämiseen ohjelman alusta mukana olleiden palvelujen ja palveluprosessien kehittämisen lisäksi. Toimintatavoissa kehittämisvaateet kohdistuvat sanoman selkiyttämiseen niin Tekesin tasolla kuin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassakin. Myös hankevalmistelun ja liiketoiminnan kehittämisen tuen lisäämisen tarve on todettu ohjelman toiminnan aikana. Toimintaympäristössä ohjelman aikana suurimmat muutokset tapahtuivat taustaorganisaatiossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Työministeriö yhdistettiin Työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alussa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) muuttuivat Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksiksi (ELY-keskukset). Nämä muutokset vaikuttivat jossakin määrin myös Tekesin toimintaan. Ulkoisista muutoksista merkittävin oli kansainvälinen lama, joka käynnistyi rahoitusalan ongelmista vuonna Lama näkyi myös vapaaajan palvelujen kysynnän laskuna, joka kuitenkin kääntyi kasvuksi vuonna Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportointi koostuu kolmesta julkaisusta: tämä loppuraportti sisältää ohjelman toiminnan raportoinnin ja tilastotietoja. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tulokset on koottu julkaisuun Elämyksiä, ideoita ja osaamista Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma Projektikatsaus, syksy 2012 ja ohjelman toiminta sarjakuvana julkaisussa Tarinoita Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkan varrelta

6 Sisältö Esipuhe Johtoryhmän loppuarvio Ohjelman kehittämisalueet Ohjelman missio ja sen toteuttaminen Ohjelman visio Suomen matkailustrategia Kulttuurivienti Vapaa-ajan palvelujen muutostrendit Ohjelmakohtaiset kriteerit Ohjelman toiminta Suunniteltu ja toteutunut rahoitus Yrityshankkeiden kohdistuminen kohdetoimialoille Liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistämistoimenpiteet Viestintä Alueellinen toiminta ja klusteroinnin edistäminen Ohjelman johtaminen, organisointi ja resursointi Yhteydet ja vaikutus muihin ohjelmiin...26 Liite 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tapahtumat...27 Tekesin raportteja

7 1 Johtoryhmän loppuarvio Johtoryhmä piti ohjelman kohdealuetta tärkeänä, ja ohjelma on ollut Tekesiltä merkittävä panostus vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten kehittämiseen. Ohjelman ansiosta Tekes on tullut vahvasti tutuksi matkailun, liikunnan, kulttuurin, viihteen ja hyvinvoinnin alueen toimijoille. Ohjelma on osaltaan myös tuonut tietoisuutta liiketoimintaosaamisen merkityksestä kohdealojen yrityksiin. Yhtenä ongelmana johtoryhmä piti sitä, että osapuolet eivät varsinkaan ensi alkuun ymmärtäneet toisiaan tarpeeksi hyvin. Matkan varrella tapahtui kuitenkin oppimista puolin ja toisin. Myös Tekesin sisällä kohdattiin ongelmia, kun ohjelma tavoitteli uusia asiakkaita alueilta, jotka olivat Tekesille ennestään täysin tuntemattomia. Hyvien hankkeiden tunnistaminen ei ollut itsestään selvää eikä dialogi asiakkaan ja Tekesin edustajan välillä aina saumatonta. Ohjelman myötä kohderyhmän yrityksissä lisääntyi kuitenkin tietoisuus yritystalouden ja systemaattisen suunnittelun merkitystä yrityksen toiminnan kehittämisessä ja rahoituksen hakemisessa. Tekesissä opittiin ohjelman aikana vastaavasti ymmärtämään ja kohtaamaan vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten maailmaa. Ohjelman rahoittamia tutkimushankkeita johtoryhmä arvioi melko kriittisesti sekä tutkimussisältöjen haasteellisuuden että tulosten hyödyntämisen ja levittämisen osalta. Kansainvälisesti verkottuneen tutkimuksen osuus jäi pieneksi. Johtoryhmä olisi toivonut Tekesiltä enemmän panostusta ja uusia ideoita tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntäjäyritysten verkottamiseen tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelma toimi Tekesin normaalien, ohjelman toiminnan aikaan käytössä olleiden rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Johtoryhmän mielestä ohjelma olisi voinut olla aloitteellisempi ja pyrkiä enemmän vaikuttamaan Tekesin rahoituksen periaatteisiin ja pyrkiä esim. ketterään protoiluun paremmin sopivan rahoitusmallin saamiseen Tekesin valikoimaan. Tällainenhan on tullut käyttöön aivan ohjelman loppuvaiheessa ohjelmistoalan tarpeisiin, mutta se ei ehtinyt vaikuttaa ohjelman kohdealueiden hankkeisiin. Johtoryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Tekes jatkaa monipuolisesti panostustaan matkailun, liikunnan, kulttuurin, viihteen ja hyvinvoinnin yritys- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen myös jatkossa, koska näillä aloilla on suuri mahdollisuus kansainväliseen kasvuun. 7

8 2 Ohjelman kehittämisalueet Ohjelman tavoitteena on ollut kehittää liiketoimintaa, palveluja ja niitä tukevia teknologioita. Vapaa-ajan palvelujen alueelle on jo ennen ohjelman käynnistymistä erilaisissa tutkimusprojekteissa luotu laajasti pohjaa nykyistä laajemmalle teknologian hyväksikäytölle. Vapaa-ajan palvelujen toteutuksessa on teknologian hyväksikäyttö puutteellista verrattuna tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Yritysten kyky ja halu tuotteistaa tutkimuksen tuloksia on osoittautunut huomattavasti suppeammaksi kuin mihin teknologinen tutkimustoiminta antaisi mahdollisuuden. Myös palvelujen tuotekehitykseen panostetaan vähän ja valtaosa yrityksistä ei tee riittävästi tuotekehitystä. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat monesti heikkoja vaikka yritykset haluaisivatkin lisää asiakkaita. Alan asiantuntija- ja tutkimuspalvelut eivät kohdistu yritysten keskeisiin ongelmaalueisiin. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tavoitteena on ollut edistää vapaa-ajan palvelujen liiketoimintoja kehittämällä verkostoja ja tukemalla yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä. Keinoina yritysten kehittymisessä ovat yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen, yritysten verkottaminen ja tiedon hankkiminen ja jakaminen. Ohjelman päämielenkiinto on ollut tarkoitus kohdistaa yrityksen liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jossa tärkeä osuus on uusilla, innovatiivisilla palveluilla tai uusilla tavoilla tuottaa kansainvälisesti menestyviä palveluja verkottuneessa liiketoimintaympäristössä. Teknologian soveltava hyväksikäyttö on monesti, mutta ei aina osa uutta innovatiivista toimintaa. Tärkeitä osa-alueita yritysten toiminnan kehittämisessä ovat myös kasvun mahdollistavat yritysten toimintaprosessit, brändiosaaminen ja arvoketjun hallinta. Erityisenä tavoitteena on ollut verkottaa vapaa-ajan palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä asiantuntijapalveluyritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja siten tukea yritysten kehittymistä. Ohjelman ensimmäisellä jaksolla vuosina päähuomio kohdistettiin matkailuun. Tämä tarkoitti ensisijaisesti ohjelman viestintää ja aktivointia, joissa pidettiin esillä matkailuelinkeinon kehittämistä. Väliarvioinnin jälkeen vuodesta 2010 päähuomio kohdistettiin luoviin aloihin. Rahoituksen kohteiden valinnassa ei toimialoja eroteltu vaan kaikkiin hakemuksiin sovellettiin samoja, Tekesin yleisiä hankevalinnan perusteita. 8

9 3 Ohjelman missio ja sen toteuttaminen Ohjelman tehtävänä on edistää vapaa-ajan palvelujen liiketoiminnan kehittymistä Suomessa. Ohjelman toimenpiteillä kehitetään Suomen vapaa-ajan palveluyritysten liiketoimintaosaamista siten, että yritykset kykenevät entistä paremmin kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja kasvupotentiaalia omaavia vapaa-ajan palveluja. Ohjelmassa kohdistetaan voimavaroja ja osaamista koko Suomen laajuisesti ja verkotutaan kansainvälisesti. Ohjelman mission toteutumista voidaan arvioida esim. hankkeiden määrällä ja sisällöllä. Ohjelmassa on ollut yhteensä 77 ja rahoitettua yrityshanketta. Koska muutamilla yrityksillä on ollut useampia hankkeita, hankerahoitusta on saanut yhteensä 66 yritystä. Rahoitettuja tutkimushankkeita on ollut 35. Vain muutamassa ohjelman hankkeessa itse kehittämistyö on ollut kansainvälisesti verkottunutta, mutta hankkeilla tavoitettu liiketoiminta on ollut kansainvälistä huomattavasti useammassa hankkeessa. Ohjelman hankkeiden määrällinen maakunnallinen jakauma on esitetty kuvassa 1 ja vastaava rahoituksen jakauma kuvassa 2. Kuva 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankkeiden lukumäärä maakunnittain. Kuva 2. Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa myönnetty Tekesin rahoitus maakunnittain Uusimaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Muut Uusimaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Muut 9

10 4 Ohjelman visio Suomen vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaaminen on kehittynyttä, yritykset osaavat toimia verkottuneesti ja käyttää parasta osaamista omissa prosesseissaan. Kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelutuotteiden ja liiketoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen on muodostunut osaksi yritysten toimintaa. Teknologian käyttö yritysten liiketoiminnassa on monipuolista ja liiketoiminnan eri osa-alueita tukevaa. Ohjelman hankkeista yhteishankkeita oli kahdeksan ja niissä oli osapuolia yhteensä 20. Kaikissa tutkimushankkeissa on mukana hyödyntäjiä rahoittajina ja joissakin tapauksissa myös muulla panostuksella. Ohjelmassa on rahoitettu kaikkiaan 37 tutkimushanketta, joissa on ollut mukana rahoittajina yhteensä 202 hyödyntäjäosapuolta. Muutamassa hankkeessa on tavoitteena verkottuneen liiketoiminnan kehittäminen hankkeen osapuolten kesken tai laajemmalti. Teknologian, erityisesti tietotekniikan, käytön kehittäminen yritysten liiketoiminnassa on mukana suuressa osassa hankkeita. Kuva Markus Sommers 10

11 5 Suomen matkailustrategia Ohjelma on tukenut omalta osaltaan Suomen matkailustrategian tavoitteiden toteutumista. Ohjelmansuunnitelman ja ohjelman väliarvioinnin laatimisen aikaan on ollut käytössä Kauppa ja teollisuusministeriön johdolla laadittu vuonna 2006 julkaistu Suomen matkailustrategia (KTM Julkaisuja : Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpiteet vuosille ), joka ei ole oleellisesti muuttunut Vapaa-ajan palvelut -ohjelman toiminnan aikana, vaikka siihen on tehty vuosittaiset tarkistukset. Tänä aikana on kuitenkin Tekesin tarjontaan tullut lisää ohjelmia ja palveluja, jotka palvelevat myös matkailun toimialoja ja osaltaan vastaavat myös matkailustrategian Tekesille asettamiin haasteisiin. On huomattava, että matkailun kenttään kuuluu paljon sellaista toimintaa, jota ei ole sijoitettu Tekesissä Vapaa-ajan palvelut -ohjelmaan, vaan ne sijaitsevat Tekesin muissa ohjelmissa. Esim. vapaa-ajan palvelujen tilat ja niihin läheisesti liittyvät palvelut olivat Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kohteena ohjelman käynnistyessä vuonna 2007, mutta ne siirrettiin Tilaohjelmaan sen käynnistymisen jälkeen vuonna Myös julkisen ja yksityisen osapuolen välinen yhteistyö on osittain siirtynyt Innovatiiviset julkiset hankinnat -ohjelman piiriin. Kun Työelämän kehittämisen ohjelma Tykes siirtyi Tekesiin vuonna 2008 ja siitä tuli Tekesin TYKE-rahoitus, sen vastuulle on tullut myös osa Tekesin vapaa-ajan palvelujen alueen organisaatioiden kehittämisestä. Kuva Anton Kalland 11

12 6 Kulttuurivienti Ohjelman tavoitteena oli vastata Tekesin toimenpiteillä kulttuuritoimialojen viennin kehittämiseen, myös Opetusminis teriön vuonna 2007 käynnistämään kulttuuriviennin kehittämisohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on tehty yhteistyötä mm. järjestämällä tapahtumia, joissa on esitelty kummankin osapuolen rahoitusmahdollisuuksia luovien alojen yrittäjille. Vientitoiminnassa on kuitenkin paljon sellaisia osia, kuten markkinoinnin ja myynnin edistäminen, jossa Tekes ei voi olla mukana. Ohjelmassa voidaan arvioida olevan 12 hanketta, joiden sisältönä on luovien alojen liiketoiminnan tai palvelujen kehittäminen. Näistä muutama sijoittuu kulttuuriviennin alueella. Ohjelma on pyrkinyt verkottamaan kulttuuripalveluja tuottavia yrityksiä matkailun ja muiden vapaa-ajan palvelujen kanssa. Erityisenä kehittämisalueena on liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja kulttuuriliiketoimintaa edistävät innovatiiviset yrityspalvelut. Kuva Pasi Hytti 12

13 7 Vapaa-ajan palvelujen muutostrendit Vapaa-ajan palvelujen tärkeimmät muutostrendit (Joensuun yliopisto: Vapaa-ajan palvelut -ohjelman väliarvioinnin taustaselvitys) väestön ikääntyminen ilmastonmuutos ympäristön saastuminen maailman talouskriisi heikkenevä turvallisuus globaali energiatilanne teknologian käytön jatkuva lisääntyminen. Jälkikäteen voidaan todeta, että arvio trendeistä on ollut oikeaan osunut ja että muutostrendit näkyivät ohjelman hankkeissa. Kuitenkaan yllä olevan trendiluettelon eri trendit eivät ole tulleet samalla painolla esiin ohjelman hankkeissa. Erityisesti teknolo- gian käytön jatkuva lisääntyminen tuli esiin siinä muodossa, että ohjelman viestinnässä tarkoituksella jätettiin teknologian (erityisesti tietotekniikan) osuus vähäiseksi, koska mielikuva Tekesistä teknologian kehittämisen rahoittajana on ollut sitkeässä istuva ja laajalle levinnyt. Ohjelman linjausten mukaan pelkkää teknologian kehittämistä (väline- tai laitekehitys) sisältävät hankkeet eivät kuuluneet ohjelmaan. Kuitenkin tietotekniikka on tavalla tai toisella mukana lähes kaikissa ohjelman hankkeissa. Ympäristön saastuminen ja ilmaston muutos eivät juuri näkyneet yritysten hankkeissa muutamaa ekologiaan keskittyvää palvelunkehityshanketta lukuun ottamatta. Myöskään tutkimushankkeissa ei osoitettu mielenkiintoa ekologisiin kysymyksiin. Asiakasymmärryksen lisääminen oli kehittämisen kohteena useissa hankkeissa. Kuva Stina Snällström 13

14 8 Ohjelmakohtaiset kriteerit Sekä yritys- että tutkimushankkeiden rahoituksessa on noudatettu Tekesin yleisiä hankerahoituksen kriteerejä. Tekes alensi tutkimushankkeiden hyödyntäjien rahoitusosuuden vaatimuksen tilapäisesti vuosille 2009 ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmalle hyväksyttiin jatkopäätöksessä näiden alennettujen ulkopuolisen rahoituksen soveltaminen ohjelman loppuajan eli käytännössä myös vuonna Alennetut ulkopuolisen rahoituksen vaatimukset jäivät voimaan myös Tekes-tasoisena, joten ohjelmalla ei ollut koko toimintansa aikana käytössä erityisiä ohjelmakohtaisia hankerahoituksen kriteerejä. Kuva Stina Snällström 14

15 9 Ohjelman toiminta 9.1 Suunniteltu ja toteutunut rahoitus Ohjelman suunniteltu kesto on ollut Sen jälkeen, kun ohjelman käynnistyspäätös oli tehty lokakuussa 2006, ohjelmaan liitettiin kaksi sen aihealueeseen sopivaa hanketta jo vuoden 2006 lopulla. Ohjelman hankebudjetit ja rahoitusallokaatio on esitetty taulukossa 1 ja ohjelman toteutunut rahoitus taulukossa 2. Vuonna 2006 rahoitetut hankkeet on summattu vuoden 2007 lukuihin. Ohjelman hankemäärien kehittyminen vuosittain on esitetty kuvassa 3 ja rahoitus kuvassa 4. Taulukko 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman suunniteltu kokonaisrahoitus (milj. euroa) yht. Tekes yhteensä 1,90 4,10 3,30 3,80 3,80 2,10 18,10 Tekesin tutkimusrahoitus * ) 0,50 2,70 1,70 2,00 2,00 0,30 9,20 Tekesin yritysrahoitus 1,40 1,40 1,60 1,50 1,50 1,50 8,90 Yritysten oma panostus 2,35 2,35 2,65 1,50 1,50 1,50 11,85 Tutkimuslaitosten ja hyödyntäjien panostus tutkimushankkeisiin 0,19 0,76 0,26 0,80 0,80 0,10 2,91 Koko ohjelma yhteensä 4,44 7,21 6,21 5,80 5,80 3,40 32,86 * ) sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kansallisen ja EAKR-rahoituksen Taulukko 2. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman toteutunut kokonaisrahoitus (milj. euroa) yht. Tekes yhteensä 1,76 2,63 1,90 4,90 2,32 1,74 15,25 Tekesin tutkimusrahoitus * ) 0,43 1,61 0,40 2,52 1,17 0 6,13 Tekesin yritysrahoitus 1,33 1,02 1,50 2,37 1,16 1,74 9,12 Yritysten oma panostus 1,43 1,09 1,05 1,80 1,32 1,69 8,38 Tutkimuslaitosten ja hyödyntäjien panostus tutkimushankkeisiin 0,13 0,73 0,27 1,11 0,34 0 2,58 Koko ohjelma yhteensä 3,32 4,45 3,22 7,81 3,88 3,42 26,21 Tutkimushankkeiden määrä Yrityshankkeiden määrä Hankkeiden lukumäärä yhteensä * ) sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kansallisen ja EAKR-rahoituksen 15

16 Kuva 3. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankelukumäärä kumulatiivisesti vuosittain Tutkimushankkeita Yrityshankkeita Yhteensä Kuva 4. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankevolyymi kumulatiivisesti vuosittain Toteutunut kokonaisvolyymi Toteutunut yritysvolyymi Toteutunut tutkimusvolyymi

17 Kuva 5. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yrityshankkeiden haastavuustaso Haastavuus -% Organisaatiotyyppi 1 = Mikro 2 = Pieni 3 = Keskisuuri 4 = Suuri 5 = Suuri 500 Yrityshankkeiden haastavuustaso on kuvattu kuvassa 5. Hakemusten ja päätösten tilasto kaikkien hankkeiden osalta on kuvassa 6. Kuviin 6, 7 ja 8 hankkeet on kirjattu hakemusvuoden mukaan. Ohjelmaan on kirjattu hakemuksia yhteensä 242 kappaletta. Hyväksyttyjä hankkeita on yhteensä 112. Pienin hakemusmäärä on vuodelta 2012, jolloin hakemuksia tuli 15 ja suurin vuodelta 2010, jolloin tuli 82 hakemusta. Suuri osa hakemusmäärän vaihtelusta selittyy tutkimushakemusten määrän vaihtelusta, johon ovat vaikuttaneet ohjelman tutkimushankehaut. Tutkimushakemusmäärä on ollut pienin vuosina 2011 ja 2012, jolloin ei ollut tutkimushakuja. Suurin tutkimushakemusten määrä on saatu vuonna 2010, yhteensä 46 tutkimushakemusta. Rahoituspäätös on peruttu yhdeltä hankkeelta ja neljä yritysasiakasta on mennyt konkurssiin hankkeen jälkeen ohjelman aikana. Hakemusten ja päätösten tilasto yrityshankkeiden osalta on kuvassa 7 ja tutkimushankkeiden osalta kuvassa 8. Yrityshankkeiden lukumäärät vuosittain käyvät ilmi taulukosta 3. Sen luvut perustuvat päätöksentekovuoteen, joten ne eivät ole täysin yhteensopivia kuvan 7 kanssa. 17

18 Kuva 6. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, kaikki hankkeet. % Hanke käynnissä huhtikuussa 2013 Rahoituspäätös peruttu Hanke päättynyt Hakemus hyväksytty Hakemus hylätty Hakemus peruttu Kuva 7. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, yrityshankkeet. % Rahoitus peruttu Päättynyt Hakemus hyväksytty Hylätty Hakemus peruttu

19 Kuva 8. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, tutkimushankkeet. % Kesken Rahoitus peruttu Päättynyt Hakemus hyväksytty Hylätty Hakemus peruttu Yrityshankkeiden kohdistuminen kohdetoimialoille Ohjelman kohdistuminen on määritelty ohjelmasuunnitelmassa seuraavasti: ohjelma kohdistuu vapaa-ajan palveluihin, joita ovat matkailu, liikuntapalvelut, viihdepalvelut, kulttuuripalvelut ja hyvinvointipalvelut (wellness ja wellbeing). Matkailupalveluja ovat majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut. Matkailun oheispalveluja ovat erilaiset matkailun ohjelma- ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut, sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat viihde- ja kulttuuripalvelut. Myös hyvinvointipalvelut ja muut hoidolliset palvelut ovat ohjelman piirissä silloin, kun niitä tarjotaan hyvinvointia edistävinä matkailun tai vapaa-ajan palveluliiketoiminnan arvoverkossa eivätkä ne ole sisällöltään lääketieteellistä hoitoa. Koulutuspalvelut ovat hankkeen piirissä silloin, kun niitä tarjotaan elämyksellisinä sisältöinä muun vapaa-ajan palveluliiketoiminnan arvoketjussa. Taulukossa 3 on esitetty ohjelman yrityshankkeiden sijoittuminen kohdetoimialoille rahoituspäätösten ajankohdan mukaan. Hankkeiden sijoittumista eri alueille on arvioitu hankkeen sisällön mukaan ja joitakin hankkeita on jaettu useampaan alueeseen arvioiduissa suhteissa. Hankkeiden sijoittaminen kohdealueille on vain suuntaa antavaa. Hankkeiden kokonaislukumäärän ero (76 vs. 77) johtuu hankkeiden jakamisesta eri alueisiin tulevasta pyöristysvirheestä. Ohjelman ensimmäisenä vuonna hankkeiden enemmistön sisältö painottui liikuntaan ja sen jälkeen matkailu on ollut hankemäärällä mitattuna vuosittain suurin kohdealue. Luovien alojen painotus tuli ohjelman viestintään vuodesta 2010 tarkennetussa ohjelmasuunnitelmassa. Kulttuurin ja viihteen hankkeet, joita on yhteensä 12, sijoittuvat vuosiin Hankekäsittelyn aikana ohjelmapäällikkö on arvioinut jokaisen hankkeen sisällön suhteessa ohjelman hankkeille asetettuihin vaatimuksiin ja tehnyt päätöksen hankkeen hyväksymisestä ohjelmaa, mutta sisältöjen yllä olevaa taulukkoa tarkempaa analyysiä ohjelman tavoitteisiin verrattuna ja yhteenvetoa ei ole tehty. 19

20 Taulukko 3. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yrityshankkeiden sijoittuminen kohdealoille. Matkailu Liikunta Kulttuuri Viihde Hyvinvointi Yhteensä ,5 1, ,2 2,3 1,8 3,2 0, , ,5 16 Yhteensä Osuus 49 % 32 % 8 % 8 % 3 % 100 % 9.3 Liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistämistoimenpiteet Koska kohderyhmään kuuluu paljon sellaisia yrityksiä, joilla ei ole kokemusta systemaattisesta hanketyöstä ja koska vapaaajan palveluyritykset ovat Tekesille uusi asiakasryhmä, on varauduttu panostamaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, aktivointiin ja hankevalmisteluun. Tätä tarkoitusta varten on ohjelmassa panostettu koordinaattorin ja erityisen luovien alojen aktivaattorin työtä. Ohjelman koordinaattori FCG Koulutus ja konsultointi oy keskittyi ohjelman yleiskoordinoinnin lisäksi aktivoimaan ja sparraamaan matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin yrityksiä. FCG:n toimikausi oli vuoden 2007 keväästä vuoden 2012 loppuun. Ohjelma panosti luovien (kulttuuri ja viihde) alojen aktivointiin erityisellä resurssilla, jonka toimikausi oli kesästä 2010 syksyyn Tämä tehtävän hoiti Creamentors oy. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen toimenpiteinä olivat ohjelman järjestämät seminaarit, workshopit ja aktivointitapahtumat, osallistuminen muiden organisaatioiden järjestämiin tapahtumiin ja pääasiassa yrityskohtaisesti tehdyt hankesparraukset. Yleensä ohjelman tapahtumissa tarjottiin mahdollisuus epäformaaliin verkottumiseen. Ohjelma järjesti myös erityisiä verkottumistapahtumia ja vuoden 2012 vuosiseminaarissa järjestettiin ulkopuolisen palveluntuottajan (Konffa oy) fasilitoimia formaali verkottumisosuus, johon osallistui yli 100 seminaarin osanottajaa. Ohjelma järjesti kaikkiaan 15 tilaisuutta, jossa perehdytettiin asiakkaita Tekesin rahoitukseen ja ohjatattiin asiakkaita hyvän hakemuksen suunnitteluun. Tilaisuuksista 12 oli tarkoitettu yritysasiakkaille, kaksi tutkimusasiakkaille ja yksi oli sidosryhmätilaisuus. Valtaosa tilaisuuksista järjestettiin videoneuvottelulla yhdessä ELY-keskusten kanssa. Ilmoittautuneiden määrä oli yhteensä yli 500. Tilaisuuksien osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella tällainen toiminta todettiin hyvin tarpeelliseksi ja se on saanut jatkoa Tekesin palveluna ohjelman päättymisen jälkeen, jolloin vastuun tilaisuuksien järjestämisestä on ottanut Tekesin Uusasiakastiimi. Ohjelman kansainvälisen toiminnan tavoitteena on ollut ensisijaisesti tukea suomalaisten vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten kehitystoimintaa. Konkreettisina tavoitteina ohjelman kansainvälistymisessä on: hankkia tietoa ulkomaiden parhaista käytännöistä yritysten ja tutkimuslaitosten käyttöön lisätä yritysten ja tutkimuslaitosten osallistumista kansainväliseen t&k-toimintaan lisätä yritysten ja tutkimuslaitosten kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisten t&k-puitteiden hyödyntämistä Kansainvälistymisen pääkeinoiksi muodostuivat benchmarkingmatkat, joita tehtiin ohjelmassa kaikkiaan neljä. Matkat suuntautuivat USA:han, Itävaltaan, Japaniin ja Iso-Britanniaan. Ohjelman www-sivulla ja uutiskirjeessä levitettiin tietoa myös kansainvälistymiseen liittyvistä asioista ja tapahtumista. 20

21 Parhaista käytännöistä on hankittu tietoa mm. osallistumalla kahteen Finpron Duo-rahoituksella tehtyyn selvitykseen, joista toinen toteutettiin USAssa ja toinen Euroopassa, pääasiassa Itävallassa. Kummankin selvityksen jatkotoimenpiteenä ohjelma toteutti benchmarkingmatkan. Myös ohjelma vuosiseminaareihin hankittiin ulkomaalaisia ja ulkomailla uraansa tehneitä suomalaisia asiantuntijoita pääpuhujiksi. Vuosiseminaareissa kuultiin seuraavia ulkomaalaisia pääpuhujina: konsultti Maria Pienaar Finpro USA vuonna 2007, johtaja Hannes Haller Itävalta 2009, johtaja Hannes Czeitschner Itävalta 2011 ja elämysasiantuntija B. Joseph Pine II USA Kansainvälisissä toimenpiteissä pääyhteistyökumppanina oli Finpro, jonka asiantuntemusta ja palveluja käytettiin kaikkien neljän benchmarkingmatkan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tekesin Piilakson yksikkö oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa USAn benchmarkingmatkaa. Benchmarkingmatkojen ohjelma painottui kehittämistyössä tarvittavan tiedon hankintaan, kaupalliset kontaktit eivät olleet matkojen tavoitteina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kannustamista kansainväliseen toimintaan tehtiin tutkimuslaitosten tapaamisissa. Kansainvälinen yhteistyö oli mukana vain muutamissa tutkimushankkeissa eikä yritysten hankkeissa ollut tähän tähtääviä ostopalveluja yliopistoilta tai ammattikorkeakouluilta. Ohjelman hankkeiden kansainvälisyys on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankkeiden kansainvälisyys. 6 5 Kansainvälisyys Organisaatiotyyppi 1 = Mikro 2 = Pieni 3 = Keskisuuri 4 = Suuri 5 = Suuri

22 9.4 Viestintä Ohjelman pääasiallinen viestintäkanava on ollut ohjelman www-sivut ja sähköinen uutiskirje, jota on julkaistu 1 2 kk välein. Näiden sisällön on toimittanut ohjelman koordinaattori. Uutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi ohjelman aikana n henkilöön. Ohjelma järjesti kolme teemoitettuja taustoittavaa toimittajatapaamista, joiden järjestelyvastuu oli Tekesin viestinnällä yhdessä viestintätoimiston kanssa. Ensimmäisen tapahtuman teemana oli luovien alojen yrittäjyys, toisen lapsille suunnatut vapaa-ajan palvelut ja kolmannen huippu-urheilijat vapaaajan palvelujen yrittäjinä. Asiantuntijoina näissä tilaisuuksissa oli mm. prof. Terhi-Anne Wilska, toimitusjohtaja Aki Riihilahti Helsinki Stadion Management Oy:stä ja johtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta. Tilaisuuksissa oli myös case-hankkeiden esittely. Ohjelman hankkeita esittelivät yrittäjät Teemo Koho KidsFactory Oy:stä, Oona Kivelä Gymicom Oy:stä, Kalle Väinölä Gamebook Oy:stä. Yhteensä tapahtumiin osallistui yli 20 toimittajaa. Ohjelma otti käytännöksi tallentaa vuosiseminaarien esitykset videolle, jotka laitettiin saataville ohjelman verkkosivulle. Hankkeiden tuloksia esiteltiin tilaisuuksissa, jotka toteutettiin yhdessä ELY-keskusten kanssa videoneuvottelulla. Tulosten julkistamistilaisuuksia pidettiin kolme. Lisäksi ohjelman tuloksia esiteltiin vuosiseminaareissa ja muissa ohjelman tapahtumissa. Tulosten julkistamistapahtumissa julkaistiin projektikooste verkkojulkaisuna. Koosteeseen pyydettiin päättyneiden tai päättymässä olevien projektien vastuullisilta johtajilta kuvaus projektin tuloksista annetun ohjeen mukaisesti. Kooste laadittiin täydentämällä ensimmäistä koostetta uusilla projektikuvauksilla, jolloin ohjelman päättymisen aikaan julkaistuun koosteeseen tuli kuvaus yhteensä 60 päättyneestä tai päättymässä olevasta projektista. Tekesin viestintä laati muutamista projekteista Hankkeiden tuloksia -kuvaukset, jotka ovat luettavissa Tekesin verkkosivulla. Ohjelma otti valittuja yrityscaseja esittelyyn Matkamessuille. Tätä varten caseista tehtiin roll-up-esitteet. Ohjelma teetti valituista projekteista myös esittelyvideoita, joita näytettiin ohjelman tilaisuuksissa ja jotka laitettiin nähtäväksi ohjelman verkkosivulle. Osa videoista on saatavilla myös YouTubesta. 9.5 Alueellinen toiminta ja klusteroinnin edistäminen Ohjelman tavoitteena oli toimia aktiivisesti koko Suomen alueella. Toiminta alkoi vuoden 2007 roadshowlla, joka järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Vuosiseminaarit, yhteensä kuusi, järjestettiin Helsingissä tai Helsingin lähialueella, mutta niiden esitykset videoitiin ja laitettiin saataville ohjelman www-sivuille. Myös muiden Tekesin ohjelmien kanssa tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin tapahtumia tai oltiin mukana tuomalla omaa viestiä eri paikkakunnilla. Ohjelma järjesti yrityksille ja tutkijoille kohdennetut verkottumistapahtumat Helsingissä, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Turussa ja Lappeenrannassa. Videoneuvottelun käyttö Tekesissä järjestettävissä tilaisuuksissa oli osa alueellista toimintaa ja näissä tilaisuuksissa tehtiin yhteistyötä ELY-keskusten kanssa. Merkittävimmät näistä videoneuvottelulla järjestetyistä tilaisuuksista olivat uusille asiakkaille suunnatut hankevalmistelukoulutukset, joita järjestettiin yrityksille yhteensä 12 ja tutkijoille kaksi. Lisäksi järjestettiin sidosryhmälle kohdennettu tilaisuus. Myös projektien tulosten julkistamistapahtumat, joita oli kolme, järjestettiin videoneuvottelun avulla valtakunnallisesti. Alueellista toimintaa varten luotiin käytäntö, jossa ohjelmalle on nimetty jokaiseen ELY-keskukseen Tekesin palvelujen yhdyshenkilö. Ohjelmatiimissä oli mukana koko ohjelman ajan kattava edustus maan tärkeimmillä matkailualueilla sijaitsevista ELY-keskuksista. Ohjelmassa tehtiin suunnitelma ja toimintamalli hankesparraukseen valittujen ulkopuolisten asiantuntijaresurssien avulla. Tätä ei kuitenkaan käytetty. Osittain tämän toiminnan tilalle tuli luovien alojen aktivointi, jonka työmuotoina olivat Flow- Cafe-tapahtumat ja yrityskohtainen hankesparraus. FlowCafetapahtumat järjestettiin Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä (2 kpl), Porvoossa, Kuopiossa ja Lahdessa. Creamentorsin kehittämä FlowCafe-formaatti on iltapäivän kestävä tapahtuma, jossa näissä tapauksissa esiteltiin Tekesin palvelut ja rahoitus sekä 1-2 casea, jotka olivat yrittäjien ideoita. Kun yrittäjä oli esitellyt idean, kaikki paikalla olevat kommentoivat ideaa ja erityisesti Tekesin edustaja arvioi idean pohjalta kehitettävän hankkeen edelleen kehittämistarvetta ja soveltuvuutta Tekesin hankerahoitukseen. Toimintamalli oli sillä tavalla uusi, että yleensä esitellään päättyneitä hankkeita ja niiden tuloksia. Tässä paikalla olleet asiakkaan saivat arvioita casen soveltuvuudesta Tekesin rahoitukseen ja myös vaatimuksista, joita hankkeille asetetaan. 22