RAPORTTI 5/2013. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI 5/2013. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti 2007 2012"

Transkriptio

1 RAPORTTI 5/2013 Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti

2 10

3 Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti Loppuraportti Tekesin raportti 5/2013 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Anton Kalland Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Vapaa-ajan palvelut -ohjelma käynnistettiin vuonna 2006 vuosiksi Ohjelman kohdetoimitaloiksi valittiin matkailu, liikunta, viihde, kulttuuri ja hyvinvointi. Ohjelman käynnistyksen yhteydessä päätettiin, että ennen ohjelman ensimmäisen kolmivuotiskauden päättymistä ohjelmasta tehdään väliarviointi ja sen pohjalta tarkennetaan ohjelmasuunnitelmaa ja ohjelman jatkamisesta vuosille tehdään eri päätös. Tarkennetun ohjelmasuunnitelman pohjalta tehtiin vuonna 2009 päätös ohjelman jatkamisesta vuoden 2012 loppuun. Ennen vuoden 2006 käynnistyspäätöstä oli ohjelmavalmistelun yhteydessä koottu laaja tietoaineisto, jonka pohjalta on löytynyt synergia vapaa-ajan palvelut kattavalle tutkimus- ja kehittämisohjelmalle. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman valmistelun ja toiminnan aikana on Tekesin strategiaa tarkennettu ja mm. palvelujen merkitys on korostunut siitä, mitä se on ollut ohjelmavalmistelun käynnistyessä. Kauppa ja teollisuusministeriön johdolla laadittu Suomen matkailustrategia valmistui keväällä Ohjelman jatkoa suunniteltaessa ja siitä päätettäessä vuonna 2009 ei tullut esiin tarvetta muuttaa ohjelman kohdetoimialoja. Muutosvaateet kohdistuivat ohjelman toimintatapoihin ja ohjelman hankesisältöjen painottamiseen erityisesti liiketoiminnan kokonaiskehittämiseen ohjelman alusta mukana olleiden palvelujen ja palveluprosessien kehittämisen lisäksi. Toimintatavoissa kehittämisvaateet kohdistuvat sanoman selkiyttämiseen niin Tekesin tasolla kuin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassakin. Myös hankevalmistelun ja liiketoiminnan kehittämisen tuen lisäämisen tarve on todettu ohjelman toiminnan aikana. Toimintaympäristössä ohjelman aikana suurimmat muutokset tapahtuivat taustaorganisaatiossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Työministeriö yhdistettiin Työ- ja elinkeinoministeriöksi vuoden 2008 alussa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) muuttuivat Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksiksi (ELY-keskukset). Nämä muutokset vaikuttivat jossakin määrin myös Tekesin toimintaan. Ulkoisista muutoksista merkittävin oli kansainvälinen lama, joka käynnistyi rahoitusalan ongelmista vuonna Lama näkyi myös vapaaajan palvelujen kysynnän laskuna, joka kuitenkin kääntyi kasvuksi vuonna Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportointi koostuu kolmesta julkaisusta: tämä loppuraportti sisältää ohjelman toiminnan raportoinnin ja tilastotietoja. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tulokset on koottu julkaisuun Elämyksiä, ideoita ja osaamista Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma Projektikatsaus, syksy 2012 ja ohjelman toiminta sarjakuvana julkaisussa Tarinoita Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkan varrelta

6 Sisältö Esipuhe Johtoryhmän loppuarvio Ohjelman kehittämisalueet Ohjelman missio ja sen toteuttaminen Ohjelman visio Suomen matkailustrategia Kulttuurivienti Vapaa-ajan palvelujen muutostrendit Ohjelmakohtaiset kriteerit Ohjelman toiminta Suunniteltu ja toteutunut rahoitus Yrityshankkeiden kohdistuminen kohdetoimialoille Liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistämistoimenpiteet Viestintä Alueellinen toiminta ja klusteroinnin edistäminen Ohjelman johtaminen, organisointi ja resursointi Yhteydet ja vaikutus muihin ohjelmiin...26 Liite 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tapahtumat...27 Tekesin raportteja

7 1 Johtoryhmän loppuarvio Johtoryhmä piti ohjelman kohdealuetta tärkeänä, ja ohjelma on ollut Tekesiltä merkittävä panostus vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten kehittämiseen. Ohjelman ansiosta Tekes on tullut vahvasti tutuksi matkailun, liikunnan, kulttuurin, viihteen ja hyvinvoinnin alueen toimijoille. Ohjelma on osaltaan myös tuonut tietoisuutta liiketoimintaosaamisen merkityksestä kohdealojen yrityksiin. Yhtenä ongelmana johtoryhmä piti sitä, että osapuolet eivät varsinkaan ensi alkuun ymmärtäneet toisiaan tarpeeksi hyvin. Matkan varrella tapahtui kuitenkin oppimista puolin ja toisin. Myös Tekesin sisällä kohdattiin ongelmia, kun ohjelma tavoitteli uusia asiakkaita alueilta, jotka olivat Tekesille ennestään täysin tuntemattomia. Hyvien hankkeiden tunnistaminen ei ollut itsestään selvää eikä dialogi asiakkaan ja Tekesin edustajan välillä aina saumatonta. Ohjelman myötä kohderyhmän yrityksissä lisääntyi kuitenkin tietoisuus yritystalouden ja systemaattisen suunnittelun merkitystä yrityksen toiminnan kehittämisessä ja rahoituksen hakemisessa. Tekesissä opittiin ohjelman aikana vastaavasti ymmärtämään ja kohtaamaan vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten maailmaa. Ohjelman rahoittamia tutkimushankkeita johtoryhmä arvioi melko kriittisesti sekä tutkimussisältöjen haasteellisuuden että tulosten hyödyntämisen ja levittämisen osalta. Kansainvälisesti verkottuneen tutkimuksen osuus jäi pieneksi. Johtoryhmä olisi toivonut Tekesiltä enemmän panostusta ja uusia ideoita tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntäjäyritysten verkottamiseen tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelma toimi Tekesin normaalien, ohjelman toiminnan aikaan käytössä olleiden rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Johtoryhmän mielestä ohjelma olisi voinut olla aloitteellisempi ja pyrkiä enemmän vaikuttamaan Tekesin rahoituksen periaatteisiin ja pyrkiä esim. ketterään protoiluun paremmin sopivan rahoitusmallin saamiseen Tekesin valikoimaan. Tällainenhan on tullut käyttöön aivan ohjelman loppuvaiheessa ohjelmistoalan tarpeisiin, mutta se ei ehtinyt vaikuttaa ohjelman kohdealueiden hankkeisiin. Johtoryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Tekes jatkaa monipuolisesti panostustaan matkailun, liikunnan, kulttuurin, viihteen ja hyvinvoinnin yritys- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen myös jatkossa, koska näillä aloilla on suuri mahdollisuus kansainväliseen kasvuun. 7

8 2 Ohjelman kehittämisalueet Ohjelman tavoitteena on ollut kehittää liiketoimintaa, palveluja ja niitä tukevia teknologioita. Vapaa-ajan palvelujen alueelle on jo ennen ohjelman käynnistymistä erilaisissa tutkimusprojekteissa luotu laajasti pohjaa nykyistä laajemmalle teknologian hyväksikäytölle. Vapaa-ajan palvelujen toteutuksessa on teknologian hyväksikäyttö puutteellista verrattuna tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Yritysten kyky ja halu tuotteistaa tutkimuksen tuloksia on osoittautunut huomattavasti suppeammaksi kuin mihin teknologinen tutkimustoiminta antaisi mahdollisuuden. Myös palvelujen tuotekehitykseen panostetaan vähän ja valtaosa yrityksistä ei tee riittävästi tuotekehitystä. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat monesti heikkoja vaikka yritykset haluaisivatkin lisää asiakkaita. Alan asiantuntija- ja tutkimuspalvelut eivät kohdistu yritysten keskeisiin ongelmaalueisiin. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman tavoitteena on ollut edistää vapaa-ajan palvelujen liiketoimintoja kehittämällä verkostoja ja tukemalla yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä. Keinoina yritysten kehittymisessä ovat yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen, yritysten verkottaminen ja tiedon hankkiminen ja jakaminen. Ohjelman päämielenkiinto on ollut tarkoitus kohdistaa yrityksen liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jossa tärkeä osuus on uusilla, innovatiivisilla palveluilla tai uusilla tavoilla tuottaa kansainvälisesti menestyviä palveluja verkottuneessa liiketoimintaympäristössä. Teknologian soveltava hyväksikäyttö on monesti, mutta ei aina osa uutta innovatiivista toimintaa. Tärkeitä osa-alueita yritysten toiminnan kehittämisessä ovat myös kasvun mahdollistavat yritysten toimintaprosessit, brändiosaaminen ja arvoketjun hallinta. Erityisenä tavoitteena on ollut verkottaa vapaa-ajan palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä asiantuntijapalveluyritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja siten tukea yritysten kehittymistä. Ohjelman ensimmäisellä jaksolla vuosina päähuomio kohdistettiin matkailuun. Tämä tarkoitti ensisijaisesti ohjelman viestintää ja aktivointia, joissa pidettiin esillä matkailuelinkeinon kehittämistä. Väliarvioinnin jälkeen vuodesta 2010 päähuomio kohdistettiin luoviin aloihin. Rahoituksen kohteiden valinnassa ei toimialoja eroteltu vaan kaikkiin hakemuksiin sovellettiin samoja, Tekesin yleisiä hankevalinnan perusteita. 8

9 3 Ohjelman missio ja sen toteuttaminen Ohjelman tehtävänä on edistää vapaa-ajan palvelujen liiketoiminnan kehittymistä Suomessa. Ohjelman toimenpiteillä kehitetään Suomen vapaa-ajan palveluyritysten liiketoimintaosaamista siten, että yritykset kykenevät entistä paremmin kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja kasvupotentiaalia omaavia vapaa-ajan palveluja. Ohjelmassa kohdistetaan voimavaroja ja osaamista koko Suomen laajuisesti ja verkotutaan kansainvälisesti. Ohjelman mission toteutumista voidaan arvioida esim. hankkeiden määrällä ja sisällöllä. Ohjelmassa on ollut yhteensä 77 ja rahoitettua yrityshanketta. Koska muutamilla yrityksillä on ollut useampia hankkeita, hankerahoitusta on saanut yhteensä 66 yritystä. Rahoitettuja tutkimushankkeita on ollut 35. Vain muutamassa ohjelman hankkeessa itse kehittämistyö on ollut kansainvälisesti verkottunutta, mutta hankkeilla tavoitettu liiketoiminta on ollut kansainvälistä huomattavasti useammassa hankkeessa. Ohjelman hankkeiden määrällinen maakunnallinen jakauma on esitetty kuvassa 1 ja vastaava rahoituksen jakauma kuvassa 2. Kuva 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankkeiden lukumäärä maakunnittain. Kuva 2. Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa myönnetty Tekesin rahoitus maakunnittain Uusimaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Muut Uusimaa Lappi Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Muut 9

10 4 Ohjelman visio Suomen vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaaminen on kehittynyttä, yritykset osaavat toimia verkottuneesti ja käyttää parasta osaamista omissa prosesseissaan. Kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelutuotteiden ja liiketoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen on muodostunut osaksi yritysten toimintaa. Teknologian käyttö yritysten liiketoiminnassa on monipuolista ja liiketoiminnan eri osa-alueita tukevaa. Ohjelman hankkeista yhteishankkeita oli kahdeksan ja niissä oli osapuolia yhteensä 20. Kaikissa tutkimushankkeissa on mukana hyödyntäjiä rahoittajina ja joissakin tapauksissa myös muulla panostuksella. Ohjelmassa on rahoitettu kaikkiaan 37 tutkimushanketta, joissa on ollut mukana rahoittajina yhteensä 202 hyödyntäjäosapuolta. Muutamassa hankkeessa on tavoitteena verkottuneen liiketoiminnan kehittäminen hankkeen osapuolten kesken tai laajemmalti. Teknologian, erityisesti tietotekniikan, käytön kehittäminen yritysten liiketoiminnassa on mukana suuressa osassa hankkeita. Kuva Markus Sommers 10

11 5 Suomen matkailustrategia Ohjelma on tukenut omalta osaltaan Suomen matkailustrategian tavoitteiden toteutumista. Ohjelmansuunnitelman ja ohjelman väliarvioinnin laatimisen aikaan on ollut käytössä Kauppa ja teollisuusministeriön johdolla laadittu vuonna 2006 julkaistu Suomen matkailustrategia (KTM Julkaisuja : Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpiteet vuosille ), joka ei ole oleellisesti muuttunut Vapaa-ajan palvelut -ohjelman toiminnan aikana, vaikka siihen on tehty vuosittaiset tarkistukset. Tänä aikana on kuitenkin Tekesin tarjontaan tullut lisää ohjelmia ja palveluja, jotka palvelevat myös matkailun toimialoja ja osaltaan vastaavat myös matkailustrategian Tekesille asettamiin haasteisiin. On huomattava, että matkailun kenttään kuuluu paljon sellaista toimintaa, jota ei ole sijoitettu Tekesissä Vapaa-ajan palvelut -ohjelmaan, vaan ne sijaitsevat Tekesin muissa ohjelmissa. Esim. vapaa-ajan palvelujen tilat ja niihin läheisesti liittyvät palvelut olivat Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kohteena ohjelman käynnistyessä vuonna 2007, mutta ne siirrettiin Tilaohjelmaan sen käynnistymisen jälkeen vuonna Myös julkisen ja yksityisen osapuolen välinen yhteistyö on osittain siirtynyt Innovatiiviset julkiset hankinnat -ohjelman piiriin. Kun Työelämän kehittämisen ohjelma Tykes siirtyi Tekesiin vuonna 2008 ja siitä tuli Tekesin TYKE-rahoitus, sen vastuulle on tullut myös osa Tekesin vapaa-ajan palvelujen alueen organisaatioiden kehittämisestä. Kuva Anton Kalland 11

12 6 Kulttuurivienti Ohjelman tavoitteena oli vastata Tekesin toimenpiteillä kulttuuritoimialojen viennin kehittämiseen, myös Opetusminis teriön vuonna 2007 käynnistämään kulttuuriviennin kehittämisohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on tehty yhteistyötä mm. järjestämällä tapahtumia, joissa on esitelty kummankin osapuolen rahoitusmahdollisuuksia luovien alojen yrittäjille. Vientitoiminnassa on kuitenkin paljon sellaisia osia, kuten markkinoinnin ja myynnin edistäminen, jossa Tekes ei voi olla mukana. Ohjelmassa voidaan arvioida olevan 12 hanketta, joiden sisältönä on luovien alojen liiketoiminnan tai palvelujen kehittäminen. Näistä muutama sijoittuu kulttuuriviennin alueella. Ohjelma on pyrkinyt verkottamaan kulttuuripalveluja tuottavia yrityksiä matkailun ja muiden vapaa-ajan palvelujen kanssa. Erityisenä kehittämisalueena on liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja kulttuuriliiketoimintaa edistävät innovatiiviset yrityspalvelut. Kuva Pasi Hytti 12

13 7 Vapaa-ajan palvelujen muutostrendit Vapaa-ajan palvelujen tärkeimmät muutostrendit (Joensuun yliopisto: Vapaa-ajan palvelut -ohjelman väliarvioinnin taustaselvitys) väestön ikääntyminen ilmastonmuutos ympäristön saastuminen maailman talouskriisi heikkenevä turvallisuus globaali energiatilanne teknologian käytön jatkuva lisääntyminen. Jälkikäteen voidaan todeta, että arvio trendeistä on ollut oikeaan osunut ja että muutostrendit näkyivät ohjelman hankkeissa. Kuitenkaan yllä olevan trendiluettelon eri trendit eivät ole tulleet samalla painolla esiin ohjelman hankkeissa. Erityisesti teknolo- gian käytön jatkuva lisääntyminen tuli esiin siinä muodossa, että ohjelman viestinnässä tarkoituksella jätettiin teknologian (erityisesti tietotekniikan) osuus vähäiseksi, koska mielikuva Tekesistä teknologian kehittämisen rahoittajana on ollut sitkeässä istuva ja laajalle levinnyt. Ohjelman linjausten mukaan pelkkää teknologian kehittämistä (väline- tai laitekehitys) sisältävät hankkeet eivät kuuluneet ohjelmaan. Kuitenkin tietotekniikka on tavalla tai toisella mukana lähes kaikissa ohjelman hankkeissa. Ympäristön saastuminen ja ilmaston muutos eivät juuri näkyneet yritysten hankkeissa muutamaa ekologiaan keskittyvää palvelunkehityshanketta lukuun ottamatta. Myöskään tutkimushankkeissa ei osoitettu mielenkiintoa ekologisiin kysymyksiin. Asiakasymmärryksen lisääminen oli kehittämisen kohteena useissa hankkeissa. Kuva Stina Snällström 13

14 8 Ohjelmakohtaiset kriteerit Sekä yritys- että tutkimushankkeiden rahoituksessa on noudatettu Tekesin yleisiä hankerahoituksen kriteerejä. Tekes alensi tutkimushankkeiden hyödyntäjien rahoitusosuuden vaatimuksen tilapäisesti vuosille 2009 ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmalle hyväksyttiin jatkopäätöksessä näiden alennettujen ulkopuolisen rahoituksen soveltaminen ohjelman loppuajan eli käytännössä myös vuonna Alennetut ulkopuolisen rahoituksen vaatimukset jäivät voimaan myös Tekes-tasoisena, joten ohjelmalla ei ollut koko toimintansa aikana käytössä erityisiä ohjelmakohtaisia hankerahoituksen kriteerejä. Kuva Stina Snällström 14

15 9 Ohjelman toiminta 9.1 Suunniteltu ja toteutunut rahoitus Ohjelman suunniteltu kesto on ollut Sen jälkeen, kun ohjelman käynnistyspäätös oli tehty lokakuussa 2006, ohjelmaan liitettiin kaksi sen aihealueeseen sopivaa hanketta jo vuoden 2006 lopulla. Ohjelman hankebudjetit ja rahoitusallokaatio on esitetty taulukossa 1 ja ohjelman toteutunut rahoitus taulukossa 2. Vuonna 2006 rahoitetut hankkeet on summattu vuoden 2007 lukuihin. Ohjelman hankemäärien kehittyminen vuosittain on esitetty kuvassa 3 ja rahoitus kuvassa 4. Taulukko 1. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman suunniteltu kokonaisrahoitus (milj. euroa) yht. Tekes yhteensä 1,90 4,10 3,30 3,80 3,80 2,10 18,10 Tekesin tutkimusrahoitus * ) 0,50 2,70 1,70 2,00 2,00 0,30 9,20 Tekesin yritysrahoitus 1,40 1,40 1,60 1,50 1,50 1,50 8,90 Yritysten oma panostus 2,35 2,35 2,65 1,50 1,50 1,50 11,85 Tutkimuslaitosten ja hyödyntäjien panostus tutkimushankkeisiin 0,19 0,76 0,26 0,80 0,80 0,10 2,91 Koko ohjelma yhteensä 4,44 7,21 6,21 5,80 5,80 3,40 32,86 * ) sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kansallisen ja EAKR-rahoituksen Taulukko 2. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman toteutunut kokonaisrahoitus (milj. euroa) yht. Tekes yhteensä 1,76 2,63 1,90 4,90 2,32 1,74 15,25 Tekesin tutkimusrahoitus * ) 0,43 1,61 0,40 2,52 1,17 0 6,13 Tekesin yritysrahoitus 1,33 1,02 1,50 2,37 1,16 1,74 9,12 Yritysten oma panostus 1,43 1,09 1,05 1,80 1,32 1,69 8,38 Tutkimuslaitosten ja hyödyntäjien panostus tutkimushankkeisiin 0,13 0,73 0,27 1,11 0,34 0 2,58 Koko ohjelma yhteensä 3,32 4,45 3,22 7,81 3,88 3,42 26,21 Tutkimushankkeiden määrä Yrityshankkeiden määrä Hankkeiden lukumäärä yhteensä * ) sisältää yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kansallisen ja EAKR-rahoituksen 15

16 Kuva 3. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankelukumäärä kumulatiivisesti vuosittain Tutkimushankkeita Yrityshankkeita Yhteensä Kuva 4. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankevolyymi kumulatiivisesti vuosittain Toteutunut kokonaisvolyymi Toteutunut yritysvolyymi Toteutunut tutkimusvolyymi

17 Kuva 5. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yrityshankkeiden haastavuustaso Haastavuus -% Organisaatiotyyppi 1 = Mikro 2 = Pieni 3 = Keskisuuri 4 = Suuri 5 = Suuri 500 Yrityshankkeiden haastavuustaso on kuvattu kuvassa 5. Hakemusten ja päätösten tilasto kaikkien hankkeiden osalta on kuvassa 6. Kuviin 6, 7 ja 8 hankkeet on kirjattu hakemusvuoden mukaan. Ohjelmaan on kirjattu hakemuksia yhteensä 242 kappaletta. Hyväksyttyjä hankkeita on yhteensä 112. Pienin hakemusmäärä on vuodelta 2012, jolloin hakemuksia tuli 15 ja suurin vuodelta 2010, jolloin tuli 82 hakemusta. Suuri osa hakemusmäärän vaihtelusta selittyy tutkimushakemusten määrän vaihtelusta, johon ovat vaikuttaneet ohjelman tutkimushankehaut. Tutkimushakemusmäärä on ollut pienin vuosina 2011 ja 2012, jolloin ei ollut tutkimushakuja. Suurin tutkimushakemusten määrä on saatu vuonna 2010, yhteensä 46 tutkimushakemusta. Rahoituspäätös on peruttu yhdeltä hankkeelta ja neljä yritysasiakasta on mennyt konkurssiin hankkeen jälkeen ohjelman aikana. Hakemusten ja päätösten tilasto yrityshankkeiden osalta on kuvassa 7 ja tutkimushankkeiden osalta kuvassa 8. Yrityshankkeiden lukumäärät vuosittain käyvät ilmi taulukosta 3. Sen luvut perustuvat päätöksentekovuoteen, joten ne eivät ole täysin yhteensopivia kuvan 7 kanssa. 17

18 Kuva 6. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, kaikki hankkeet. % Hanke käynnissä huhtikuussa 2013 Rahoituspäätös peruttu Hanke päättynyt Hakemus hyväksytty Hakemus hylätty Hakemus peruttu Kuva 7. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, yrityshankkeet. % Rahoitus peruttu Päättynyt Hakemus hyväksytty Hylätty Hakemus peruttu

19 Kuva 8. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hakemustilasto, tutkimushankkeet. % Kesken Rahoitus peruttu Päättynyt Hakemus hyväksytty Hylätty Hakemus peruttu Yrityshankkeiden kohdistuminen kohdetoimialoille Ohjelman kohdistuminen on määritelty ohjelmasuunnitelmassa seuraavasti: ohjelma kohdistuu vapaa-ajan palveluihin, joita ovat matkailu, liikuntapalvelut, viihdepalvelut, kulttuuripalvelut ja hyvinvointipalvelut (wellness ja wellbeing). Matkailupalveluja ovat majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut. Matkailun oheispalveluja ovat erilaiset matkailun ohjelma- ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut, sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat viihde- ja kulttuuripalvelut. Myös hyvinvointipalvelut ja muut hoidolliset palvelut ovat ohjelman piirissä silloin, kun niitä tarjotaan hyvinvointia edistävinä matkailun tai vapaa-ajan palveluliiketoiminnan arvoverkossa eivätkä ne ole sisällöltään lääketieteellistä hoitoa. Koulutuspalvelut ovat hankkeen piirissä silloin, kun niitä tarjotaan elämyksellisinä sisältöinä muun vapaa-ajan palveluliiketoiminnan arvoketjussa. Taulukossa 3 on esitetty ohjelman yrityshankkeiden sijoittuminen kohdetoimialoille rahoituspäätösten ajankohdan mukaan. Hankkeiden sijoittumista eri alueille on arvioitu hankkeen sisällön mukaan ja joitakin hankkeita on jaettu useampaan alueeseen arvioiduissa suhteissa. Hankkeiden sijoittaminen kohdealueille on vain suuntaa antavaa. Hankkeiden kokonaislukumäärän ero (76 vs. 77) johtuu hankkeiden jakamisesta eri alueisiin tulevasta pyöristysvirheestä. Ohjelman ensimmäisenä vuonna hankkeiden enemmistön sisältö painottui liikuntaan ja sen jälkeen matkailu on ollut hankemäärällä mitattuna vuosittain suurin kohdealue. Luovien alojen painotus tuli ohjelman viestintään vuodesta 2010 tarkennetussa ohjelmasuunnitelmassa. Kulttuurin ja viihteen hankkeet, joita on yhteensä 12, sijoittuvat vuosiin Hankekäsittelyn aikana ohjelmapäällikkö on arvioinut jokaisen hankkeen sisällön suhteessa ohjelman hankkeille asetettuihin vaatimuksiin ja tehnyt päätöksen hankkeen hyväksymisestä ohjelmaa, mutta sisältöjen yllä olevaa taulukkoa tarkempaa analyysiä ohjelman tavoitteisiin verrattuna ja yhteenvetoa ei ole tehty. 19

20 Taulukko 3. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman yrityshankkeiden sijoittuminen kohdealoille. Matkailu Liikunta Kulttuuri Viihde Hyvinvointi Yhteensä ,5 1, ,2 2,3 1,8 3,2 0, , ,5 16 Yhteensä Osuus 49 % 32 % 8 % 8 % 3 % 100 % 9.3 Liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistämistoimenpiteet Koska kohderyhmään kuuluu paljon sellaisia yrityksiä, joilla ei ole kokemusta systemaattisesta hanketyöstä ja koska vapaaajan palveluyritykset ovat Tekesille uusi asiakasryhmä, on varauduttu panostamaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, aktivointiin ja hankevalmisteluun. Tätä tarkoitusta varten on ohjelmassa panostettu koordinaattorin ja erityisen luovien alojen aktivaattorin työtä. Ohjelman koordinaattori FCG Koulutus ja konsultointi oy keskittyi ohjelman yleiskoordinoinnin lisäksi aktivoimaan ja sparraamaan matkailun, liikunnan ja hyvinvoinnin yrityksiä. FCG:n toimikausi oli vuoden 2007 keväästä vuoden 2012 loppuun. Ohjelma panosti luovien (kulttuuri ja viihde) alojen aktivointiin erityisellä resurssilla, jonka toimikausi oli kesästä 2010 syksyyn Tämä tehtävän hoiti Creamentors oy. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen toimenpiteinä olivat ohjelman järjestämät seminaarit, workshopit ja aktivointitapahtumat, osallistuminen muiden organisaatioiden järjestämiin tapahtumiin ja pääasiassa yrityskohtaisesti tehdyt hankesparraukset. Yleensä ohjelman tapahtumissa tarjottiin mahdollisuus epäformaaliin verkottumiseen. Ohjelma järjesti myös erityisiä verkottumistapahtumia ja vuoden 2012 vuosiseminaarissa järjestettiin ulkopuolisen palveluntuottajan (Konffa oy) fasilitoimia formaali verkottumisosuus, johon osallistui yli 100 seminaarin osanottajaa. Ohjelma järjesti kaikkiaan 15 tilaisuutta, jossa perehdytettiin asiakkaita Tekesin rahoitukseen ja ohjatattiin asiakkaita hyvän hakemuksen suunnitteluun. Tilaisuuksista 12 oli tarkoitettu yritysasiakkaille, kaksi tutkimusasiakkaille ja yksi oli sidosryhmätilaisuus. Valtaosa tilaisuuksista järjestettiin videoneuvottelulla yhdessä ELY-keskusten kanssa. Ilmoittautuneiden määrä oli yhteensä yli 500. Tilaisuuksien osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella tällainen toiminta todettiin hyvin tarpeelliseksi ja se on saanut jatkoa Tekesin palveluna ohjelman päättymisen jälkeen, jolloin vastuun tilaisuuksien järjestämisestä on ottanut Tekesin Uusasiakastiimi. Ohjelman kansainvälisen toiminnan tavoitteena on ollut ensisijaisesti tukea suomalaisten vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten kehitystoimintaa. Konkreettisina tavoitteina ohjelman kansainvälistymisessä on: hankkia tietoa ulkomaiden parhaista käytännöistä yritysten ja tutkimuslaitosten käyttöön lisätä yritysten ja tutkimuslaitosten osallistumista kansainväliseen t&k-toimintaan lisätä yritysten ja tutkimuslaitosten kansainvälisiä kontakteja ja kansainvälisten t&k-puitteiden hyödyntämistä Kansainvälistymisen pääkeinoiksi muodostuivat benchmarkingmatkat, joita tehtiin ohjelmassa kaikkiaan neljä. Matkat suuntautuivat USA:han, Itävaltaan, Japaniin ja Iso-Britanniaan. Ohjelman www-sivulla ja uutiskirjeessä levitettiin tietoa myös kansainvälistymiseen liittyvistä asioista ja tapahtumista. 20

21 Parhaista käytännöistä on hankittu tietoa mm. osallistumalla kahteen Finpron Duo-rahoituksella tehtyyn selvitykseen, joista toinen toteutettiin USAssa ja toinen Euroopassa, pääasiassa Itävallassa. Kummankin selvityksen jatkotoimenpiteenä ohjelma toteutti benchmarkingmatkan. Myös ohjelma vuosiseminaareihin hankittiin ulkomaalaisia ja ulkomailla uraansa tehneitä suomalaisia asiantuntijoita pääpuhujiksi. Vuosiseminaareissa kuultiin seuraavia ulkomaalaisia pääpuhujina: konsultti Maria Pienaar Finpro USA vuonna 2007, johtaja Hannes Haller Itävalta 2009, johtaja Hannes Czeitschner Itävalta 2011 ja elämysasiantuntija B. Joseph Pine II USA Kansainvälisissä toimenpiteissä pääyhteistyökumppanina oli Finpro, jonka asiantuntemusta ja palveluja käytettiin kaikkien neljän benchmarkingmatkan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tekesin Piilakson yksikkö oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa USAn benchmarkingmatkaa. Benchmarkingmatkojen ohjelma painottui kehittämistyössä tarvittavan tiedon hankintaan, kaupalliset kontaktit eivät olleet matkojen tavoitteina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kannustamista kansainväliseen toimintaan tehtiin tutkimuslaitosten tapaamisissa. Kansainvälinen yhteistyö oli mukana vain muutamissa tutkimushankkeissa eikä yritysten hankkeissa ollut tähän tähtääviä ostopalveluja yliopistoilta tai ammattikorkeakouluilta. Ohjelman hankkeiden kansainvälisyys on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman hankkeiden kansainvälisyys. 6 5 Kansainvälisyys Organisaatiotyyppi 1 = Mikro 2 = Pieni 3 = Keskisuuri 4 = Suuri 5 = Suuri

22 9.4 Viestintä Ohjelman pääasiallinen viestintäkanava on ollut ohjelman www-sivut ja sähköinen uutiskirje, jota on julkaistu 1 2 kk välein. Näiden sisällön on toimittanut ohjelman koordinaattori. Uutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi ohjelman aikana n henkilöön. Ohjelma järjesti kolme teemoitettuja taustoittavaa toimittajatapaamista, joiden järjestelyvastuu oli Tekesin viestinnällä yhdessä viestintätoimiston kanssa. Ensimmäisen tapahtuman teemana oli luovien alojen yrittäjyys, toisen lapsille suunnatut vapaa-ajan palvelut ja kolmannen huippu-urheilijat vapaaajan palvelujen yrittäjinä. Asiantuntijoina näissä tilaisuuksissa oli mm. prof. Terhi-Anne Wilska, toimitusjohtaja Aki Riihilahti Helsinki Stadion Management Oy:stä ja johtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta. Tilaisuuksissa oli myös case-hankkeiden esittely. Ohjelman hankkeita esittelivät yrittäjät Teemo Koho KidsFactory Oy:stä, Oona Kivelä Gymicom Oy:stä, Kalle Väinölä Gamebook Oy:stä. Yhteensä tapahtumiin osallistui yli 20 toimittajaa. Ohjelma otti käytännöksi tallentaa vuosiseminaarien esitykset videolle, jotka laitettiin saataville ohjelman verkkosivulle. Hankkeiden tuloksia esiteltiin tilaisuuksissa, jotka toteutettiin yhdessä ELY-keskusten kanssa videoneuvottelulla. Tulosten julkistamistilaisuuksia pidettiin kolme. Lisäksi ohjelman tuloksia esiteltiin vuosiseminaareissa ja muissa ohjelman tapahtumissa. Tulosten julkistamistapahtumissa julkaistiin projektikooste verkkojulkaisuna. Koosteeseen pyydettiin päättyneiden tai päättymässä olevien projektien vastuullisilta johtajilta kuvaus projektin tuloksista annetun ohjeen mukaisesti. Kooste laadittiin täydentämällä ensimmäistä koostetta uusilla projektikuvauksilla, jolloin ohjelman päättymisen aikaan julkaistuun koosteeseen tuli kuvaus yhteensä 60 päättyneestä tai päättymässä olevasta projektista. Tekesin viestintä laati muutamista projekteista Hankkeiden tuloksia -kuvaukset, jotka ovat luettavissa Tekesin verkkosivulla. Ohjelma otti valittuja yrityscaseja esittelyyn Matkamessuille. Tätä varten caseista tehtiin roll-up-esitteet. Ohjelma teetti valituista projekteista myös esittelyvideoita, joita näytettiin ohjelman tilaisuuksissa ja jotka laitettiin nähtäväksi ohjelman verkkosivulle. Osa videoista on saatavilla myös YouTubesta. 9.5 Alueellinen toiminta ja klusteroinnin edistäminen Ohjelman tavoitteena oli toimia aktiivisesti koko Suomen alueella. Toiminta alkoi vuoden 2007 roadshowlla, joka järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Vuosiseminaarit, yhteensä kuusi, järjestettiin Helsingissä tai Helsingin lähialueella, mutta niiden esitykset videoitiin ja laitettiin saataville ohjelman www-sivuille. Myös muiden Tekesin ohjelmien kanssa tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin tapahtumia tai oltiin mukana tuomalla omaa viestiä eri paikkakunnilla. Ohjelma järjesti yrityksille ja tutkijoille kohdennetut verkottumistapahtumat Helsingissä, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Turussa ja Lappeenrannassa. Videoneuvottelun käyttö Tekesissä järjestettävissä tilaisuuksissa oli osa alueellista toimintaa ja näissä tilaisuuksissa tehtiin yhteistyötä ELY-keskusten kanssa. Merkittävimmät näistä videoneuvottelulla järjestetyistä tilaisuuksista olivat uusille asiakkaille suunnatut hankevalmistelukoulutukset, joita järjestettiin yrityksille yhteensä 12 ja tutkijoille kaksi. Lisäksi järjestettiin sidosryhmälle kohdennettu tilaisuus. Myös projektien tulosten julkistamistapahtumat, joita oli kolme, järjestettiin videoneuvottelun avulla valtakunnallisesti. Alueellista toimintaa varten luotiin käytäntö, jossa ohjelmalle on nimetty jokaiseen ELY-keskukseen Tekesin palvelujen yhdyshenkilö. Ohjelmatiimissä oli mukana koko ohjelman ajan kattava edustus maan tärkeimmillä matkailualueilla sijaitsevista ELY-keskuksista. Ohjelmassa tehtiin suunnitelma ja toimintamalli hankesparraukseen valittujen ulkopuolisten asiantuntijaresurssien avulla. Tätä ei kuitenkaan käytetty. Osittain tämän toiminnan tilalle tuli luovien alojen aktivointi, jonka työmuotoina olivat Flow- Cafe-tapahtumat ja yrityskohtainen hankesparraus. FlowCafetapahtumat järjestettiin Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä (2 kpl), Porvoossa, Kuopiossa ja Lahdessa. Creamentorsin kehittämä FlowCafe-formaatti on iltapäivän kestävä tapahtuma, jossa näissä tapauksissa esiteltiin Tekesin palvelut ja rahoitus sekä 1-2 casea, jotka olivat yrittäjien ideoita. Kun yrittäjä oli esitellyt idean, kaikki paikalla olevat kommentoivat ideaa ja erityisesti Tekesin edustaja arvioi idean pohjalta kehitettävän hankkeen edelleen kehittämistarvetta ja soveltuvuutta Tekesin hankerahoitukseen. Toimintamalli oli sillä tavalla uusi, että yleensä esitellään päättyneitä hankkeita ja niiden tuloksia. Tässä paikalla olleet asiakkaan saivat arvioita casen soveltuvuudesta Tekesin rahoitukseen ja myös vaatimuksista, joita hankkeille asetetaan. 22

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Tapahtumat ja aikaansaannokset 2009. Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy Veneohjelman koordinaattori

Tapahtumat ja aikaansaannokset 2009. Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy Veneohjelman koordinaattori Tapahtumat ja aikaansaannokset 2009 Markku Hentinen, VTT Expert Services Oy Veneohjelman koordinaattori Vene-ohjelman aikaansaannokset Toimialaohjelma käynnistettiin 2007 aivan erilaisessa markkinatilanteessa

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa edistettiin matkailun kulttuurin liikunnan hyvinvoinnin liiketoiminnan kehittämistä.

Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa edistettiin matkailun kulttuurin liikunnan hyvinvoinnin liiketoiminnan kehittämistä. Tarinoita Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkan varrelta 2006-2012 Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmassa edistettiin matkailun kulttuurin liikunnan hyvinvoinnin liiketoiminnan kehittämistä. Puolet ohjelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes

Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014. INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes Innovatiiviset kaupungit/ Tilanne 3/2014 INKA toimijakokous Helsinki 27.3. Reijot/Tekes DM 11-2013 Partnerships in INKA for achieving critical mass in research, applications and markets Kuopio OULU Future

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot