KAUKANA KOTOA TOIMIVAT TIETOLIIKENNEYHTEYDET OVAT OLEELLISIA KRIISINHALLINTAOPERAATIOIDEN ONNISTUMISESSA.

Transkriptio

1 Tekniikka: Uusi puolustusvoimien videoneuvottelujärjestelmä säästää aikaa, rahaa ja luontoa. PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 2010 K E V Ä T KAUKANA KOTOA TOIMIVAT TIETOLIIKENNEYHTEYDET OVAT OLEELLISIA KRIISINHALLINTAOPERAATIOIDEN ONNISTUMISESSA. 10 AIHEITA: Jos PVAH-salasana unohtuu, mitä teen? Palvelupiste vastaa 2 Organisaatiouudistus muuttamassa PVJJK:n kokoonpanoa 15 Printterit vaihtuvat uusiin. Miten ja miksi? 16 Uusi tietoturvakoulutusjärjestelmä 22 Puhepalvelu 09 -kyselyn tulokset 22

2 PALVELUPISTEEN KYSYMYKSIÄ, JOIHIN PVJJK:N PALVELUPISTEESSÄ VASTATAAN USEIN. o1 Olen unohtanut PVAHsalasanani. Voinko saada uuden? Asiasta kirjataan CISSI-tiketti, joka lähetetään DOMINO-tiimille. He luovat palautussalasanan, joka lähetetään asiakkaalle paikallisen tietoturvahenkilön kautta. Tulevaisuudessa salasanojen luonti siirtyy palvelupisteelle, jolloin salasanan toimitus nopeutuu. o2 Internet ei aukea. Tulee I/O error virheilmoitus. Mitä teen? JUKKA PITKÄNEN ATK-suunnittelija Käyttäjää pyydetään käynnistämään Secgo Crypto IP alhaalla oikealla olevasta vihreästä ympyrästä. Secgon käynnistyttyä painetaan restart ja kun se on käynnistynyt uudelleen, suljetaan secgo ja testataan internetiin pääsyä. domino-tiimi = ryhmä tietopalvelukeskuksen (TPK) henkilöitä, jotka vastaavat puolustusvoimien asiahallintajärjestelmän toimivuudesta ja henkilöstön käyttöoikeuksista kyseisessä järjestelmässä. AD-tili = määrittelee henkilöstön käyttö oikeudet eri levyresuresseihin heidän kirjautuessaan koneelle. Sillä voi myös määritellä muun muassa kellonajat, jolloin voi kirjautua ja pääsyoikeudet järjestelmiin. UPN = varsinainen käyttäjätunnus, jolla kirjaudutaan järjestelmiin. o3 Kirjautuminen ei onnistu, käyttöoikeustietojasi ei voitu vahvistaa. Mitä teen? Jos on kyseessä uusi käyttäjä, tarkastamme ensin, onko hänelle jo luotu AD -tili. Jos ei, niin luomme hänelle käyttöoikeusesityksen mukaisen tilin. Uuden kortin kyseessä ollessa tarkistamme, että kortin UPN ja kirjautumistunnus ovat samoja. Jos ne eivät täsmää, on tilattava uusi kortti. PALVELUPISTE

3 Sisällysluettelo: Verkostopuolustus PUoLUSTUSVoimieN JohTamiSJärJeSTeLmäKeSKUSeN SidoSryhmäLehTi 6 Videoneuvottelut käyttöön Puolustusvoimien uudet kollaboraatio-työkalut on suunniteltu ahkeraan käyttöön. Niiden käyttäminen on helppoa ja säästää turhilta työmatkoilta. 12 Kansainvälistä kriisinhallintaa PSJJK vastaa, että suomalaisten rauhanturva- ja kriisinhallintajoukkojen yhteydet toimivat haastavissakin olosuhteissa. MUITA AIHEITA Sähköposti uudistui. Ulkoinen viestintä entistä helpompaa Muutoksia PVJJK:lle suunnitellaan organisaatiouudistusta. Uudistus muuttaisi PVJJK:n kokoonpanoa. Lue tausta ja tavoitteet. Puolustusvoimille oma sateliittimaa-asema? Tietoturvakoulutus onnistuu nyt verkossa. Koko henkilöstö voi kouluttautua tietoturvallisista käytännöistä ja menetelmistä Printterit uusiksi Puolustusvoimien printterit uusitaan kevään aikana. Tulostimien määrä vähenee radikaalisti, mutta toiminnat monipuolistuvat ja tietoturvallisuus paranee. PVJJK:n ensimmäinen AQAP-laatusertifikaatti Saab Systems Oy:lle. 23 Puhepalvelu 09 -hankkeen kyselyn tuloksia. 22 verkostopuolustus / pvjjk 3

4 PVJJK:n palvelutapahtumien määrä vuonna 2009 PVJJK:n jakauma maantieteellisesti Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston johdossa toimiva hallintoyksikkö. Vuoden 2010 alussa PVJJK:ssa työskenteli 776 henkilöä. Keskuksen johto, hallinto-osasto ja tuotanto-osaston keskitetyt osat toimivat Jyväskylässä ja kehitysosasto Espoossa. Palvelutuotannosta vastaa neljä alueellista johtamisjärjestelmäkeskusta sekä tietopalvelukeskus. 8 A Etelä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Turku: johto-osa, verkko-operaatiokeskus Helsingin Johtamisjärjestelmäyksikkö Niinisalon toimipiste 3 Säkylän toimipiste C B Länsi-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Hämeenlinna: johto-osa, verkko-operaatiokeskus 4 Tikkakoski: Jyväskylän Johtamisjärjestelmäyksikkö 9 5 Kauhavan Johtamisjärjestelmäyksikkö 6 Tampereen Johtamisjärjestelmäyksikkö C Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Oulu: johtopaikka Rovaniemen Johtamisjärjestelmäyksikkö Sodankylän toimipiste 4 12 D E 9 Kajaanin toimipiste Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Mikkeli: johto-osa, verkko-operaatiokeskus 10 Kuopion Johtamisjärjestelmäyksikkö 11 Kouvolan Johtamisjärjestelmäkeskus Tietopalvelukeskus (TPK) sijaitsee Tampereella ja Mikkelissä 3 A 2 6 E B 13 1 D,E Hallinto-osasto (HALLOS) ja tuotanto-osasto (TUOTOS) sijaitsevat Jyväskylässä. Kehitysosasto (KEHOS) puolestaan Espoossa. 4 VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

5 Pääkirjoitus Pertti hyvärinen k E V ä t verkostopuolustus on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PvJJK) sidosryhmälehti. Päätoimittaja PvJJK:n johtaja, eversti Pertti hyvärinen tiedotussihteeri PvJJK:n tiedotussihteeri Maija Kauppinen Lehden suunnittelu ja toteutus Maggie Oy / Zeeland Society Osoitteenmuutokset ja palaute lehdestä PvJJK:n tiedotussihteeri Maija Kauppinen maija.kauppinen@mil.fi Paino edita, issn-l issn Kannen kuva Puolustusvoimat/Joni huuhtanen Arvoisa Verkostopuolustus-lehden lukija Kädessäsi on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) sidosryhmälehden ensimmäinen numero. Lehden julkaisemiselle on ollut sekä työntöä että vetoa. Keskuksella on alati lisääntyvä tarve, ja halu, kertoa tuotteistaan ja toiminnastaan. Toisaalta asiakkaillamme, tuettavillamme ja yhteistoimintaosapuolillamme on tarve saada oman toimintansa kannalta ajantasaista tietoa keskuksesta. Toivon, että lehti täyttää nämä molemmat tarpeet. Lehden nimeen sisältyy haaste, joka on lainattu keskuksemme visiosta. Sen mukaisesti haluamme olla verkostopuolustuksen moottori puolustusvoimissa, jossa johtaminen perustuu luotettavaan, oikea-aikaiseen ja yhteiskäyttöiseen tietoon. Tavoitteeseen on vielä matkaa ja matka on haastava. Ilman luotettavia kumppaneita emme pääse perille. Siksi toivonkin, että Verkostopuolustus-lehden sivut käpertyvät hiirenkorville niin oman väen kuin kumppaneidenkin käsissä. Ensimmäinen Verkostopuolustuksen numero käsittelee laajasti puolustusvoimien kolmatta lakisääteistä tehtävää, osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, 10 sekä siihen liittyviä PVJJK:lle käskettyjä vastuita. Aihepiiri on mitä ajankohtaisin, ja ennustan sen merkityksen edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä otetaan jatkossa huomioon myös PVJJK:n toiminnassa ja voimavarojen suuntaamisessa. Keskus tekee jatkossakin parhaansa tukeakseen rintamavastuussa olevia rauhanturvaajiamme. Minulla oli hiljattain mahdollisuus tutustua KFOR-operaation viestitoimintaan Kosovossa, josta enemmän toisaalla lehdessä. 14 Näkemäni ja kuulemani vahvistivat luottamustani nykyiseen johtamisjärjestelmäalan kansainväliseen toimintamalliin. Kehitettävääkin toki löytyi, mutta perusasiat ovat kunnossa. Olemme keskuksen johtoryhmässä tunnistaneet kolme osa-aluetta, joilla haluamme onnistua. 15 Ne ovat valmius, asiakaspalvelukyky ja kehityshakuisuus. Verkostopuolustus-lehti tukee osaltaan näitä kaikkia. Toivon, että lukijamme osallistuvat alusta alkaen lehden kehittämiseen antamalla avointa palautetta, niin risuja kuin ruusujakin. verkostopuolustus / PvJJK 5

6 6 verkostopuolustus / pvjjk

7 Sivut: TeksTi: Antti LAgus kuvat: shutterstock Puolustusvoimissa järjestetään vuosittain tuhansia kokouksia. Uusien videoneuvottelu- ja verkkokokousjärjestelmien avulla tavoitellaan lähes Kolmanneksen säästöä kokouskuluihin äiden ratkaisujen kehittäminen lähti laajamittaisesti liikkeelle noin kaksi vuotta sitten. Silloin ajateltiin vihreästi energiansäästöä, mutta vähintään yhtä tärkeätä on yhteistyöstön tarjoama mahdollisuus tehostaa toimintaa, Puolustusvoimain johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kehitysosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Mikko Heiskanen sanoo. Heiskanen suomentaa vaikeaselkoisen kollaboraatio-sanan yhteistyöstöksi. Se kuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta paremmin sitä, mistä on kyse: järjestelmän avulla todella voidaan yhdessä työstää erilaisia asioita. Sanavalmiit savolaiset ovat puolestaan suomentaneet järjestelmän keskeisen osan Sametime-ohjelmiston sanoin sammoon aikoon. Se kertoo, että näin voidaan ottaa osaa samaan neuvonpitoon eri puolilta Suomea yhtä aikaa. Peräkkäisestä rinnakkaiseen työntekoon Aiemmin esikunnasta toiseen lähti paksuja käskynippuja, mutta nyt päätöksentekosykli nopeutuu, kun asioita ei haudota eri esikuntaportaissa. Heiskanen odottaa, että näin päästään peräkkäisestä prosessista rinnakkaiseen prosessiin. Uusien järjestelmien myötä palaute saadaan entistä nopeammin ja nähdään aiemmin, ovatko suunnitelmat toteuttamiskelpoisia. Johtaminen toisin sanoen muuttuu aktiivisemmaksi. VerkosTopUolUsTUs / pvjjk 7

8 PVJJK:n kehitysosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Mikko Heiskanen Käyttöönotossa edetään Heiskasen tiekartaksi kutsuman suunnitelman mukaan. Yhteistyöstöä on ensin kokeiltu pienissä ympäristöissä, joista saadut parhaat käytännöt yhdistetään laajemmassa käyttöönotossa. Videoneuvottelujärjestelmän eliniäksi lasketun viiden vuoden aikana ei tarvita kuin yksi virkamatka viikossa vähemmän per paikkakunta vuodessa, jotta investointi tulee takaisinmaksetuksi. Kun käyttäjiä on joka tapauksessa enemmän, voidaan näin säästyneitä määrärahoja suunnata muualle. Järjestelmä myös vähentää määrärahojen nousupaineita, Heiskanen arvioi. VideoneuVottelussa on hittituotteen ainekset Hittituotteen tästä tekee mielestäni se, että osallistujat ja esitysmateriaali voidaan näyttää samaan aikaan. Aiemmissa järjestelmissä nähtiin jompikumpi eikä kumpaakaan nähnyt kunnolla. Nykyisten järjestelmien tarkkuus on aivan toista luokkaa, Heiskanen kehaisee. PVJJK:n kehitysosastolla videoneuvottelujärjestelmä on ollut käytössä runsaan vuoden verran. Heiskanen sanoo sen vähentäneen selvästi matkustamista. Hän korvaa sillä mielellään matkan niinkin lyhyellä etäisyydellä kuin Espoon Kilosta Pääesikuntaan, mihin menee liikennetilanteen mukaan neljännestunnista puoleen tuntiin. Järjestelmien avulla aikaansaadaan säästöjä, mutta niiden avulla luodaan myös modernia työnantajakuvaa. Valtion on pystyttävä kilpailemaan työvoimasta yksityisten alojen kanssa myös jatkossa. Maavoimien Esikunnassa Mikkelissä hallinnollinen verkkotapaaminen Sametimen avulla tapahtuu lupsakasti sammoon aikoon. Johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, eversti Juha Mattila kertoo, että verkon käyttöä on harjoiteltu jo vuodesta 2003 lähtien muun muassa puolustusvoimain ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa. esimerkin Voima Vetää Meillä on tavoitteena säästää tänä vuonna vuoden 2009 toteutuneista kokouskustannuksista 30 prosenttia. Monilla on iso kynnys heittäytyä verkon varaan, sillä olemme huomanneet, että vain noin Maavoimien johtamisjärjestelmä osaston osastopäälikkö, eversti Juha Mattila kolmannes käyttäjistä lähtee tähän omaehtoisesti. Loput pitää houkutella, Mattila sanoo. Houkuttimena toimii Sametimen tuoma ajansäästö matkustamisessa. Mattila uskoo myös esimerkin voimaan. Kun käyttäjien määrä lisääntyy, muutkin huomaavat järjestelmän edut. Osa tapaamisista on aktiivisesti muutettu fyysisistä verkkotapaamisiin. Mattila pitää järjestelmää helppokäyttöisenä. Paljon muuta ei tarvita kuin oman käyttäjätilin luominen. PVJJK hoitaa käyttöönoton avaimet käteen -periaatteella. fakta Puolustusvoimien viestintäratkaisun arkkitehtuuri Arkityö Videoneuvottelujärjestelmä ja Sametime ovat osa puolustusvoimien viestintäratkaisua. PVJJK vastaa, että kaikki pyramidin alueet toimivat tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti. Kokous Neuvottelu Matkapuhelin Puheposti Läsnäolo Presence Pikaviestit Puhe&Video Esityksen jako Ryhmätyö VoIP Telepresence-tilat Webcam Työpöydän jako Sähköposti Asiakaspalvelupuhelin Videoneuvotteluhuoneet Verkkokokoukset joka pöydälle Henkilökohtaisella tasolla ihmisillä on käytössään myös vuorovaikutusohjelma Sametime. Näin on luotu edellytykset yhdistetyn viestintäratkaisun käyttöön. Sametimen mahdollistamat verkkokokoukset tehostavat ajankäyttöä. Everstiluutnantti Mikko Heiskasen mukaan verkkokokoukseen osallistuminen sujuu varsin mutkattomasti, mutta kokouksen puheenjohtajana toimiminen vaatii jo pientä opiskelua, jotta puheenvuorot ja esitysmateriaalit tulevat jaetuiksi oikein. Verkkokokouksilla päästään myös siihen, että kun jotakuta asiantuntijaa tarvitaan vain osan ajasta, voidaan ottaa tähän yhteys eikä kaikkien tarvitse istua koko kokouksen ajan päätteensä ääressä, Heiskanen sanoo. Sametime-käyttäjät voivat lähettää toisilleen pikaviestejä. Suunnitelmissa on myös, että siitä voisi lähettää sähköpostiviestejä ilman, että tarvitsee erikseen mennä sähköpostiohjelmaan. Sametime myös ilmoittaa, ovatko käyttäjät tavoitettavissa vai esimerkiksi kokouksessa. Henkilökohtaiset työasemat Puhelin 8 VerKostoPuolustus / PVJJK

9 fakta Videoneuvottelu yleiseen käyttöön Pienenä Painolastina tosin voivat olla vanhojen järjestelmien huonot käyttökokemukset. Vuonna 2008 puolustusvoimiin päätettiin hankkia yhtenäinen videoneuvotteluratkaisu. Monissa joukko-osastoissa on jo yksi tai kaksi videoneuvotteluhuonetta, joiden määrää on tarkoitus lisätä. Videoneuvottelujärjestelmä koostuu kamerasta, mikrofoneista ja kahdesta 46 tuuman näytöstä. Näytöistä toisella näkyy neuvottelun toinen osapuoli. Tarvittaessa näyttö voidaan myös jakaa useaan lohkoon, jolloin samaan näkymään saadaan osallistujia usealta paikkakunnalta. Toista näyttöä käytetään kokousmateriaalien esittämiseen. Näiden kaikkiin joukko-osastoihin tulevien videoneuvottelutilojen lisäksi puolustusvoimien ylin johto saa käyttöönsä oman videoneuvottelujärjestelmän, jonka avulla Pääesikunta ja puolustushaarojen esikunnat voivat olla yhteydessä keskenään. Tässä teleläsnäolojärjestelmässä vaikutelma siitä, että kokouksen osallistujat ovat samassa tilassa, on todella vahva edistyneen tekniikan ansiosta. Ylimmänkin johdon järjestelmään voi liittyä muista järjestelmistä vaikka liikkuvasta autosta. Tämä helpottaa ylintä johtoa saamaan yleiskuvan kulloinkin käsillä olevasta asiasta. Kolmitasoiseksi suunniteltua videoneuvottelujärjestelmää täydennetään työasemille tulevilla web-kameroilla ja kuulokemikrofoneilla. Näin myös sellaiset asiat, joihin ei tarvita useita osallistujia, voidaan hoitaa kuvayhteyden avulla. Omissa kokouksissaan hän on käyttänyt Samatimea useissa tilanteissa, joissa on ollut osallistujia monelta paikkakunnalta. Ilmavoimien Esikunnan operaatiopäällikkö, eversti Petri Tolla arvioi, että järjestelmien avulla voidaan päästä merkittäviin säästöihin. Esikunnassa on säännöllisesti kokouksia, joissa on osallistujia koko Suomen alueelta. Ilmavoimien Esikunnan operaatiopäällikkö, eversti Petri Tolla Ei Enää vuorokauden matkoja parin tunnin kokouksen vuoksi Uskon, että työajan käyttö tehostuu merkittävästi ja että myös henkilöstö jaksaa paremmin. Työmatkat ovat ensimmäisiä matkoja lukuun ottamatta suurimmalle osalle melkoinen rasite, Tolla sanoo. Uudet välineet eivät poista henkilökohtaisten tapaamisten tarvetta, mutta vähentävät sitä merkittävästi. Tolla huomauttaa, että muutos vaikuttaa myös siihen, miten kokouksiin valmistaudutaan. Tehokkaasti johdetussa videoneuvottelussa tai verkkokokouksessa ei voi käyttää aikaa aineistoon perehtymiseen. Sametime-ohjelma on Tollan mielestä niin käyttäjäystävällinen, että tavallinen everstikin osasi käyttää sitä heti ruudulle tultuaan. Ilmavoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, insinöörieversti Jouko Lindh kertoo, että ensimmäisessä verkkoneuvottelussa yhdessä Pääesikunnan Merivoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Aki Kallio kanssa tuli melkoinen akustinen kiertoilmiö. Seuraavalla kerralla oli jo kunnon mikrofonit ja hyvä ääniyhteys. Lindh näkee videoneuvottelun merkittävänä työkaluna, kun yksinomaan Tikkakoskella käy päivittäin useita kymmeniä ihmisiä kokouksissa. Jos Tikkakoskelle tullaan esimerkiksi Rovaniemeltä, menee matkoihin yli päivän verran, kun kokousmatkaan ei voi käyttää aina ilmavoimien yhteyslentokoneita. rutkasti lisämahdollisuuksia yhteydenpitoon Merivoimien Esikunnan johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikkö, everstiluutnantti Aki Kallio kertoo, että uutta ip-pohjaista videoneuvotteluratkaisua ollaan ottamassa käyttöön myös merivoimissa. Hänen mielestään uusi käyttökulttuuri syntyy sitä nopeammin, mitä helppokäyttöisempi uusi järjestelmä on. Pienenä painolastina tosin voivat olla vanhojen järjestelmien huonot käyttökokemukset, mutta kun uudet ominaisuudet todella huomataan, uskon, että käyttö pikkuhiljaa laajenee, Kallio sanoo. Kallio on hyödyntänyt uusia työkaluja yksikkönsä omissa hankkeissa ja myös yhteyksissä eri puolustushaarojen kanssa. Hän uskoo työkalujen luovan uusia käytäntöjä ja rutkasti lisämahdollisuuksia yhteydenpitoon. Sen lisäksi, että näin vähennetään matkustamista, saadaan paremmin valmisteltua materiaalia seuraavien tasojen päätöksentekoon. verkostopuolustus / PvJJK 9

10 Kuva: Puolustusvoimat/timo Kantalainen 10 verkostopuolustus / PvJJK yhteydet kunnossa kansainvälisessä kriisinhallintatyössä Periaate on, että maailmalle lähteville tarjotaan Parasta tekniikkaa. sen on myös toimittava kaikissa olosuhteissa.

11 Sivut: TeksTi: Joanna Sinclair kuvat: puolustusvoimat VerkosTopUolUsTUs / pvjjk 11

12 uomalaisilla rauhanturvaajilla on maailmalla hyvä maine syystäkin. Joukkojen osaamistaso on huippuluokkaa ja luotettava, suoraviivainen toiminta kansainvälisesti tunnustettua. Jo kotikasvatus antaa meille rehellisen arvopohjan. Suomalainen tekee sen, minkä lupaa, eikä lupaa sellaista, mitä ei voi tehdä, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty kiteyttää hyvän maineen taustoja. Emme pidä hirveästi meteliä itsestämme, ja se saattaa joskus kostautuakin kansainvälisillä pelikentillä, jossa äänekkäimmät huomataan. Mutta toimintamme on aina ensiluokkaista, Räty sanoo. RAJOILTA KESKELLE KRIISIÄ Räty tähdentää koko kansainvälisen kriisinhallinnan kentän muuttuneen viime vuosina. Aiemmin toimittiin pitkälti YK:n alaisuudessa ja suomalaisjoukoilla oli vahva side kotimaahan. Nyt joukot annetaan kansainvälisen TEKNIIKAN KEHITTYESSÄ SUOMI PYSYY HUIPPU- OSAAJANA VAIN JATKU- VALLA PANOSTUKSELLA. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Arto Räty Tänä päivänä operaatiot ovat usein sortuneiden järjestelmien sisällä ja tavoiteena tilanteen rauhoittaminen. operaatiota johtavan järjestön usein NATOn alaisuuteen, ja side kotimaahan jää pitkälti hallintoon ja huoltoon. Samalla, kun kansainvälinen yhteistyö on tiivistynyt, on myös operaatioiden luonne muuttunut oleellisesti. Ennen toimimme useimmiten valtioiden rajoilla vartioimassa, ettei tulehdusarka tilanne puhkeaisi uudestaan. Tänä päivänä operaatiot ovat usein sortuneiden järjestelmien sisällä ja tavoitteena tilanteen rauhoittaminen, Räty kertoo. Kyseessä on merkittävä muutos. Selkeää neuvottelukumppania ei välttämättä ole, sillä toisena osapuolena kriisissä on usein rikollis- tai terroristijärjestö. Näin ollen esimerkiksi hyvän tahdon luominen kriisialueen asukkaiden keskuudessa ei edesauta tilanteen rauhoittumista aiempien vuosien tapaan, Räty jatkaa. Myös riskit ovat muuttuneet. Ennen suomalaisjoukkojen suurimpana uhkana operaatioissa oli joutuminen tulitaistelun keskelle. Nyt vastassa voi olla pommi tienvarressa. OVATKO RISKIT KASVANEET? Mediaa seuratessa saa herkästi kuvan, että kriisinhallintaoperaatiot olisivat tulleet vaarallisemmiksi viime vuosina. Tämä ei pidä paikkaansa. Riskin luonne on muuttunut oleellisesti, mutta vaara on täysin verrattavissa vuosikym- menten takaiseen. Komennukselle lähtö on aina ollut merkittävä riski. Suomalaisjoukkoja kohti on aina ammuttu. Nykytilanteen tekee erilaiseksi median läsnäolo ja tiedon reaaliaikaisuus, Räty korostaa. Nyt, jos jossain risahtaakin, CNN raportoi siitä saman tien. Usein saa sellaisen kuvan, että ihmiset olettavat riskitason olleen aiemmin nollan tuntumassa, kun tietoa vaaratilanteista ei ollut mediassa. Se on aivan väärä johtopäätös. Esimerkiksi Libanonissa oli varsin verrattava riskitaso tämän päivän operaatioihin. Silloin ei vain ollut reaaliaikaista tietoa tapahtumista, Porin Prikaatin komentaja, eversti Eero Pyötsiä lisää. Kiistaton tosiasia on, että toimivasta tietoliikenteestä on tullut tärkeä osa kriisinhallintaa. Kun uutistietoa tuotetaan reaaliajassa, on myös puolustusvoimien kyettävä tiedottamaan asioista niin kansalaisille, medialle kuin päättäjillekin mahdollisimman nopeasti. Muuten huhut ja disinformaatio vievät palstatilaa tosiasioilta. Kosovosta soitin kotimaahan muistaakseni kolme kertaa. En kysyäkseni lupaa vaan tiedottaakseni. Nyt samassa tilanteessa puhelinsoitot olisivat todennäköisesti vähintään viikoittaisia ja usein tietoa tarvittaisiin kotimaassa reaaliajassa, Räty pohtii. Edelleenkään en usko, että yhteyttä kotimaahan pidetään luvan kysymiseen, mandaatti toimia on hyvä. Mutta tiedon tarve on kasvanut räjähdysmäisesti, Räty painottaa. Porin Prikaatin komentaja, eversti Eero Pyötsiä JOHTAMINEN JA JOUKKOJEN MOTIVAATIO Tietoliikenteen merkitys ei kuitenkaan jää pelkkään tiedottamiseen. Sekä johtaminen että joukkojen motivaatio ovat tänä päivänä yhteydessä toimivaan tietoliikenteeseen. Ei joukkoja johdeta enää ruutuvihkon avulla. Tietojärjestelmistä on tullut oleellisia johtamisen apuvälineitä, Pyötsiä toteaa. Suomalaisilla on oltava kriisinhallinta-alueilla käytössään toimivat tietoliikenneyhteydet ja -tekniikka. Mutta tämäkään ei riitä. Kansainvälisissä operaatioissa eri maiden järjestelmien on kyettävä keskustelemaan keskenään käytännössä tämä tarkoittaa NATO-yhteensopivuutta. Kyseessä ei ole mikään kertarysäyksellä ratkaistavissa oleva haaste, vaan vaativa työsarka, joka ei todennäköisesti lopu ikinä. Tekniikan kehittyessä Suomi pysyy huippuosaajana vain jatkuvalla panostuksella, Räty muistuttaa. Oman lisänsä tuovat myös olosuhteet, jotka asettavat tekniikan todella koville. Meillä on periaate, että kun pojat lähtevät maailmalle, heille tarjotaan parasta tekniikkaa. Kaiken pitää toimia. Kriisinhallintaoperaatioiden paikalliset olosuhteet eivät tee tehtävää helpoksi tekniikan on pelattava milloin äärettömässä kuumuudessa, kylmyydessä tai pölyssä, milloin keskellä ankaraa sadekautta, Räty lataa. Pyötsiä korostaa tietoliikenteen merkitystä myös kriisinhallintajoukkojen hyvinvoinnille. Welfare-puoli merkitsee paljon, kun on ääriolosuhteissa toisella puolella maapalloa. Ennen vanhaan komennuksilla lähetettiin kirjeitä kotijoukoille ja vastaukset 12 VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

13 Janne Lindström Huoltokuljetusten turvaaminen Afganistanissa on yksi suomalaisten kriisinhallintajoukkojen tehtävistä. tulivat kun tulivat. Nyt toimivan sähköpostin, Skypen ja kännyköiden merkitystä joukkojen hyvinvoinnille ei voi aliarvioida. Väitän, että ne ovat tänä päivänä suomalaisjoukoille yhtä tärkeitä kuin se, että saadaan sauna pystyyn, Pyötsiä tähdentää. Miksi kotimaahan viestiminen on näin korostunut henkistä hyvinvointia lisäävänä tekijänä? Kännykkäkansana valtaosa väestöstä varmasti arvostaisi toimivia viestiyhteyksiä kaukana kotoa, mutta yhteyksien tärkeyteen vaikuttanee osaltaan myös rauhanturvaajien ikä. Perinteisesti iso osa rauhanturvaajista kerättiin reserviläisistä. Nyt lähtijät ovat usein nuoria, äskettäin varusmiespalveluksesta kotiutuneita parikymppisiä, jotka on koulutettu Porin Prikaatissa. Meillä koulutetaan vuosittain noin 250 varusmiestä kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Komennukselle fakta PVJJK:n palvelukorista tuki myös kriisinhallintaan Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen pääasiallinen tehtävä kriisinhallintaoperaatioissa on suomalaisjoukkojen liittäminen puolustusvoimien tietoliikenneverkkoon ja järjestelmän toiminnan varmistaminen vaativissa olosuhteissa. Takaamme kriisinhallintakohteisiin suomalaisjoukoille puhepalvelut, sähköpostin ja faksin, sekä hallinnolliset tietojärjestelmäpalvelut yhden luukun periaatteella. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole aivan mutkatonta, järjestää yhteyksiä esimerkiksi Afganistaniin, Kosovoon tai Tshadiin, PSJJK:n päällikkö, everstiluutnantti Juha Ristola huomauttaa. Yhteydet useimpiin kriisinhallintakohteisiin järjestetään ulkopuolisilta operaattoreilta vuokrattavien satelliittiyhteyksien avulla. Lisäksi paikallisilta operaattoreilta ostetaan Internetyhteydet edellyttäen, että sellaisia on tarjolla. Tilanteet vaihtuvat nopeasti emmekä koskaan jätä mitään yhden kortin varaan. Järjestämme kriisialueilla aina myös varakanavan tietoliikenteelle. Operatiiviset, eli kriittiset palvelut, pidämme visusti omissa käsissämme, mutta hallinnollisissa palveluissa meillä on mahdollisuus käyttää myös yhteistyökumppaneita, Ristola kertoo. Palvelukorin edut: PSJJK vastaa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen osana kriisinhallinnan käytännön tietojärjestelmäratkaisuista. Koko keskuksen vastuulla oleva tietojärjestelmien kehitystyö painottuu reaaliaikaisen tilannekuvan tarjoamisen mahdollistavien järjestelmien ja palvelutuotannon kokonaiskonseptien kehittämiseen. Ennen PVJJK:n perustamista lähtötilanne oli se, että tietoliikenteen palvelutuotantoa ei johtanut mikään selkeä taho. Me kehitämme tiettyjä konseptiratkaisuja palvelukoriksi, joista eri operaatiot voivat valita heille sopivat palvelut, suunnittelukeskuksen varapäällikkö, majuri Sakari Seppänen kertoo. Tuotteistetut palvelut ja vakioidut menettelytavat tekevät sekä hallinnon että ylläpidon tehokkaammaksi ja ovat koko Puolustusvoimien etu, niin kotimaassa kuin maailmallakin, Seppänen tähdentää. verkostopuolustus / pvjjk 13

14 Suomalaispartio kylätiellä Pohjois- Afganistanissa. ei ole pakko lähteä varusmiespalveluksen jälkeen, mutta nuorten motivaatio on ollut korkea. Viime kesänä noin puolet lähti joukkueina komennuksille heti kotiuttamisen jälkeen ja lähes kaikki loputkin pienen hengähdystauon otettuaan, Pyötsiä selvittää. Nuoret miehet ovat käyttäneet näitä tekniikoita koko elämänsä. Jos ne kaikki otettaisiin pois, se olisi todella iso asia. Ja kyllä Suomi pystyy tällaiset palvelut järjestämään, Pyötsiä naurahtaa. SELVÄT VASTUUALUEET JA SAP TOIMII TSHADISSA Porin Prikaatti ei vastaa vain uusien rauhanturvaajien koulutuksesta. Kansainvälisen kriisinhallinnan johtamisen kaikki kotimaan toiminnot ovat nyt kahden vuoden ajan olleet keskitetysti porilaisten käsissä. Pyötsiällä on positiivinen kuva uudesta järjestelystä. Keskitetty malli, jossa vastuualueet ovat kaikille selvät, on luonut hyvät edellytykset nykyaikaiselle kriisinhallinnalle. Tietoliikenne on jälleen hyvä esimerkki. Viime vuosien yhteistyö on ollut palkitsevaa ja olemme edenneet huimia harppauksia. Kriisinhallintaoperaatioiden tietoliikennehän on ollut nyt muutaman vuoden ajan PVJJK:n hallinnassa, ja käytännön toteutus Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen vastuulla. Me asetamme keskitetysti vaatimukset sille, mitä kansainvälisissä operaatioissa tarvitaan ja Pohjois- Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus vastaa kaiken toimimisesta. Tehtävät ovat haasteellisia, mutta PSJJK suoriutuu niistä esimerkillisesti ei se ole mikään yksinkertainen asia saada vaikkapa SAP toimimaan Tshadissa, Pyötsiä kiteyttää. EI OLE MIKÄÄN YKSINKERTAINEN ASIA SAADA VAIKKAPA SAP TOIMIMAAN TSHADISSA. Myös Räty näkee uudessa järjestelyssä paljon hyvää. Vakiointi on mielestäni aina hyvä asia. Synergiaetu on kiistaton ja toiminta tehokkaampaa, kun erikoisosaaminen keskitetään yhteen paikkaan. Tältä pohjalta meillä on hyvät edellytykset valmistautua vuoteen 2011, jolloin Pohjoismaisen taisteluosaston on oltava viiden vuorokauden lähtövalmiudessa osana EU:n nopean toiminnan joukkoja, Räty toteaa. fakta PVJJK:n johtaja tutustui KFOR-operaatioon Kosovossa PVJJK:n johtaja, eversti Pertti Hyvärinen tutustui suomalaisen kriisinhallintajoukon toimintaan Kosovossa Vierailun isäntänä toimi KFORoperaation Keskisen taisteluosaston viestipäällikkö, majuri Matti Paananen. Vierailun aikana perehdyttiin PVJJK:n vastuulla oleviin tehtäviin. Näitä ovat muun muassa Suomen ja operaatioalueen välisten tietoliikenneyhteyksien ylläpito, tiettyjen Suomessa tuotettujen tietohallintopalveluiden tarjoaminen sekä kriisinhallintajoukkojen käyttöön osoitettujen työasemien ylläpito. Samaan aikaan alueella työskenteli myös Suomesta tullut maavoimien asentajaryhmä sekä mastomestari, kapteeni Esa Romakkaniemen (PSJJK) johdolla toimeenpantu mastokurssi. Asentajaryhmä päivitti taisteluosaston järjestelmävalvonnan laitteistoja sekä muun muassa asensi videoneuvottelulaitteiston käytettäväksi yhteydenpitoon Porin Prikaatin ja muihin operaatioihin. Mastokurssilla 2.luokan tutkinnon suoritti yksi ja 3.luokan tutkinnon yhdeksän rauhanturvaajaa. Vierailu antoi perusteita kriisinhallintaoperaatioiden tukijärjestelyjen sekä näihin liittyvien teknisten järjestelyjen ja vastuusuhteiden kehittämiseen. Kansainvälisen palvelutoiminnan koordinaattori, yliluutnantti Matti Hautala, PVJJK:n johtaja, eversti Pertti Hyvärinen ja Keskisen taisteluosaston viestipäällikkö, majuri Matti Paananen tarkistivat Pristinassa sijaitsevan viestiaseman. 14 VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK

15 PVJJK valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus on aloittanut suunnittelun organisaationsa rakenteen mukauttamiseksi alkaneen vuosikymmenen vaatimuksiin. Suunnittelun ensimmäisen vaiheen lopputuloksena oli esitys Pääesikunnalle PVJJK:n esikunnan perustamisesta sekä kehitystoiminnan uudelleen organisoinnista. Työ jatkuu tuotannon suunnittelulla, joka tuottaa myöhemmin keväällä esityksen tuotannon organisoinnista. sityksen taustalla olivat PVJJK:n kolmivuotisella taipaleella saadut havainnot siitä, että nykyinen organisaatio- E rakenne ei tue riittävästi keskuksen toiminnan kokonaissuunnittelua. Tämän vuoksi asetetut tavoitteet, käytettävissä olevat resurssit ja töiden jakautuminen ovat usein epätasapainossa. Nykyorganisaatiossa ei ole suunnitteluelementtiä, joka mahdollistaa tehokkaan tuotannon, kehitystoiminnan ja hallinnon saumattoman yhteensovittamisen. Edellä mainittuihin ongelmiin ratkaisuksi nähtiin esikunnan perustaminen. Esikunta muodostaa vahvan suunnittelevan ja toimintaa ohjaavan elementin, joka vastaa resurssoinnista, muutosten suunnittelusta, asiakkuuksien hallinnasta, hallinnosta sekä kohdearkkitehtuureissa tapahtuvan kehitystoiminnan ohjauksesta. Esikunta vastaa myös laajenevan kumppanuusverkoston hallinnasta ja siihen liittyvän sopimusrakenteen kehittämisestä. Rakenne tulee selkeyttämään sekä asiakkaiden että kumppaniyritysten kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa. Myös sotilasorganisaatioiden kanssa tapahtuva vuoropuhelu tehostuu, kun rakenteesta on helpompi löytää omaa toimialaa vastaava rajapinta. Kehitystoiminta organisoituu sekin uudelleen esikuntaa perustettaessa. Nykyisestä kehitysosastosta esikuntaan on esitetty siirrettäväksi mm. kehitystoiminnan suunnittelu- ja ohjausosia, hankintojen kaupallinen valmistelu, tietoturvan ohjaus ja tarkastustoiminta sekä tietohallintopäätöksiin liittyvien lausuntojen antaminen. Tulevaan kehitysyksikköön jää hankkeissa tapahtuva kehitystyö ja kohdearkkitehtuurikehitys. Uudessa mallissa kehitysyksikkö voi paremmin keskittyä hankkeiden ja projektien toteutukseen eli omaan ydintoimintaansa. Laaditussa esityksessä uusi organisaatiorakenne tulisi käyttöön PVJJK:n tuotantorakenteen tulevat muutokset toteutunevat useassa vaiheessa, jotka ulottuvat pitkälle alkaneelle vuosikymmenelle. RAKENNE TULEE SELKEYTTÄMÄÄN ASIAKKAIDEN & KUMPPANEIDEN KANSSA TAPAH- TUVAA YHTEIS- TOIMINTAA. VERKOSTOPUOLUSTUS / PVJJK 15

16 Sivut: TeksTi: Kari alaluusua kuvat: anssi JoKiranta kustannukset kuriin, kustannusseuranta tehokäyttöön ja tietoturva nousuun. tässä kolme tavoitetta Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (Pvjjk) vastuulla olevalle hallinnollisen verkon tulostuspalvelu-uudistukselle. uudistus tuo puolustusvoimien noin vanhan printterin tilalle tulostinlaitetta, joista noin kaksikolmasosaa on verkkotulostimia. tulostimien vaihto varuskunnissa aloitettiin viime vuoden lopulla. Printteriralli Puolustusvoimien Printteriä korvataan tulostinlaitteella. melkoinen Projekti. 16 VerkosTopUolUsTUs / pvjjk

17 verkostopuolustus / pvjjk 17

18 nsin Lapin Jääkäripataljoonan 1.komppania, sitten huolto- ja kuljetuskomppania sekä Pohjan Jääkäripataljoonan sissikomppania sen jälkeen varustevarasto ja hiukan kauempana sijaitseva korjaamo Joulukuinen aamuhämärä ei ole kunnolla kirkastunut, kun yliluutnantti Ali Vaarala Jääkäriprikaatista sekä Jani Yli-Paavola, Timo Sorri, Kari Olsbo ja Juha Kekäläinen Atea Finland Oy:stä käynnistävät puolustusvoimien printterirallin toisen päivän Sodankylässä. Miehet selvittävät varastohallissa tulostinlaitteiden lastausjärjestystä, jotta ne saadaan myöhemmin kuorma-auton lavalta oikeassa järjestyksessä alas. Lavansiirtovaunulla painavimmatkin printterit saadaan kevyesti autoon, mutta purkupaikalla tarvitaan raakaa voimaa. Tämä on kovaa fyysistä työtä, kun joudumme kantamaan muutamat laitteet kasarmin toiseen kerrokseen. Raskaimpien laitteiden liikutteluun olemme tarvinneet neljän miehen voimien lisäksi tukevat kantoliinat, Atean miehet naureskelevat. Jääkäriprikaati pärjää 32 tulostimella Painavimmat, liki 130-kiloiset tulostinlaitteet miehet siirsivät paikoilleen jo edellispäivänä. Tänään vuorossa ovat noin 70 kiloa painavat keskikokoiset laitteet sekä pienimmät, yhden miehen kannettavat monitoimikoneet. Etelän miesten Lapin keikka kestää neljä päivää, joista kaksi ensimmäistä menee laitteiden kuljettamiseen varastolta sijoituspaikoilleen. Kaksi miehistä jää vielä pariksi päiväksi asennustöihin. Asennamme ja testaamme laitteet, mutta verkkoon ne liitetään myöhemmin, kun järjestelmän tietoturva-auditointi saadaan valmiiksi, Jani Yli-Paavola kertoo. Hän johtaa projektipäällikkönä printterirallia Ateassa, joka toimittaa laitteet ja tulostuspalvelun puolustusvoimille. Jääkäriprikaatiin Atea toimitti kaikkiaan 32 laitetta, joista 26 on verkkotulostimia. Ali Vaarala, projektin yhteyshenkilö Jääkäriprikaatissa, kertoo, että varuskunnan tiettyihin toimipisteisiin, yksiköihin sekä prikaatin ja pataljoonien esikuntiin tulee pääsääntöisesti vain yksi tulostin. Ylin: Keskikokoisetkin tulostimet painavat 70 kiloa. Laitteiden liikuttamiseen tarvitaan neljän miehen voimat. Yläpuolella: Printterirallin Jääkäriprikaatin yhteyshenkilö Ali Vaarala selvittää Atean Timo Sorrille (vas.) ja Juha Kekäläiselle, missä järjestyksessä tulostimia lähdetään varastolta kompanjoihin jakamaan. oikealla: Toimistosihteeri Tuula Ojaniemi ihmettelee, kuinka kahdessa kerroksessa tullaan toimeen yhdellä tulostimella. Kun meillä on tiedossa todelliset KuStannuKSet, pystymme Kehittämään toimintatapojamme. kävelymatka tulostimelle pitenee Vielä printterirallin aikaan Jääkäriprikaatissa on käytössä noin 120 tulostinta, eli lähes jokaisen toimiston pöydällä raksuttaa oma. Kun uudistuksen käynnistänyt tarvekartoitus viime keväänä osoitti, että prikaatin tulostimien määrä putoaa viidesosaan, tuskin kukaan toimistotyöntekijä otti sitä vakavasti. Ali Vaarala myöntää, että muutosvastarinta oli kova. Kun askeleita joudutaan ottamaan aikaisempaa enemmän, niin tottahan sitä vastustettiin. Toimistoissa on totuttu siihen, että tulostin on vieressä. Uudistuksen jälkeen laskennallinen kävelymatka tulostimelle on kuitenkin enintään 30 metriä, hän muistuttaa. Sissikomppanian toimistosihteeri Tuula Ojaniemi ihmettelee, miten yhdellä tulostimella tullaan toimeen suuressa kasarmirakennuksessa, missä toinen kouluttajahuone on alakerrassa sekä päälliköt ja varapäälliköt toisessa päässä taloa. Hankalaa se varmaan tulee olemaan. Meillä vääpelintoimistossa ei synny ongelmia, kun printteri sijoitetaan oven vierelle, mutta noille toisille siunaantuu päivittäin tulostusmatkaa varmaan satoja metrejä, Ojaniemi arvioi. Jääkäriprikaatiin printteriralli ehti joulukuun alkupäivinä. Sama vaihtoprojekti on käyty tai käydään kaikissa valtakunnan varuskunnissa, varikoilla ja esikunnissa. Valmista pitäisi olla huhtikuun alkuun mennessä. esikunta sai toisen tulostimen Myös prikaatin esikunnassa uudistus nostatti etukäteen porua. Varsinaiseen esikuntaan tulee yksi suuri printteri, mutta keskustelujen jälkeen toinen pieni sijoitetaan esikuntara- 18 verkostopuolustus / pvjjk

19 kennuksessa sijaitsevaan erilliseen toimistoon. Toimistossa varusmiesten asioita hoitavat toimistosihteerit Riitta-Liisa Särkelä ja Aija Raaterova ovat ratkaisuun tyytyväisiä. Kun kuulimme yhden printterin suunnitelmasta, otimme siihen jyrkän kielteisen kannan, mutta myös perustelimme sen. Toimistostamme kuljetaan esikuntaan ulkokautta, ja olisi ollut mahdoton tilanne, jos olisimme joutuneet käyttämään kahden lukitun oven takana olevaa yhteistä printteriä, Riitta-Liisa Särkelä kertoo. Aija Raaterova huomauttaa, että heidän kohdallaan kyse oli myös työturvallisuudesta, sillä talviset tulostusmatkat liukkaalla pihamaalla olisivat vaarallisia. SääStöä vuodessa lähes miljoona euroa Puolustusvoimissa printteriuudistusta projektipäällikkönä johtava insinöörikomentajakapteeni Jukka Leppänen (PVJJK) kertoo, että hankkeelle on asetettu kolme tavoitetta: saada kustannukset kuriin, kehittää kustannusseurantaa ja nostaa tietoturvatasoa. Vanha malli on kallis tapa tulostaa. Tavoitteena on saada tulostuskustannukset pienemmiksi niin, ettei järkevä toiminta kuitenkaan vaikeudu, hän sanoo. Puolustusvoimien laitekanta on ollut kirjava, kun käytössä on ollut paitsi omia tulostimia myös erinäinen määrä vuokralaitteita. Leppänen huomauttaa, että kokonaiskustannuksia on voitu vain arvioida. Uuden järjestelmän myötä pystymme seuraamaan tulostuskustannuksia hyvinkin tarkasti myös puolustushaarakohtaisesti ja joukko-osastoittain. Kun meillä on tiedossa todelliset kustannukset, pystymme kehittämään toimintatapojamme, hän sanoo. Leppänen arvioi, että kustannussäästöt tulevat olemaan yli kolme miljoonaa euroa vuodessa. verkostopuolustus / pvjjk 19

20 TulosTeeT verkossa salatussa muodossa Uutta järjestelmää rakennettaessa ensisijalle asetettiin hyvä tietoturva. Leppänen kertoo, että puolustusvoimilla on ollut tarve saada myös hallinnollisen verkon tietoturvataso sellaiselle tasolle, että siinä pystytään tulostamaan myös julkista korkeammalle tietoturvaluokiteltuja asiakirjoja pelkäämättä niiden joutuvan vääriin käsiin. Uudessa järjestelmässä tulostettavaa asiakirjaa ei enää lähetetä työasemalta tietylle tulostimelle, vaan tulostuskomennon jälkeen asiakirja siirtyy puolustusvoimien palvelimelle. Kirjoittaja voi käydä ottamassa tulosteen ulos lähiseudun miltä TLL III -tulostimelta tahansa. Asiakirjan luonut henkilö saa tulosteen ulos omalla Halnet-toimikortillaan ja tunnuksillaan. Luottamukselliset asiakirjat lähtevät jo työasemalta salatussa muodossa ja ne noudetaan tulostimelta, johon on asennettu salauspiiri. Salauksen purkuavain on henkilön toimikortissa, Leppänen kertoo. Kun kaikki puolustusvoimien tulostimet ovat samassa verkossa, asiakirjan voi tulostaa vaikkapa työmatkalla lähialueen joukko-osastossa. Mikäli tulostaminen unohtuu, asiakirja poistuu tietyn ajan kuluttua verkosta. laitteita valvotaan ja päivitetään verkossa Puolustusvoimien ja Atea Finland Oy:n välinen viisivuotinen tulostuspalvelusopimus pudottaa armeijan tulostimien määrää radikaalisti. Kun ennen toimistopöydillä oli käytössä noin tulostinta, korvataan ne nyt noin tulostinlaitteella. Koska noin puolet verkkotulostimista on monitoimilaitteita, palvelu tarjoaa puolustusvoimien henkilöstölle myös skannaus- ja kopiointimahdollisuuden. Sopimus sisältää suunnittelun ja toteutuksen lisäksi ylläpidon ja huollon. Jani Yli- Paavola Ateasta kehuu, että kyseessä on edistyksellinen ratkaisu, jollaisia tässä laajuudessa Suomessa ei ole muille tehty. Kyseessä on edistyksellinen ratkaisu, jollaisia ei tässä laajuudessa suomessa ole muille tehty. Pystymme etävalvomaan ja päivittämään laitteita verkossa. Parhaimmillaan viat pystytään valvomosta huomaamaan ennen käyttäjiä. Ennalta huomataan myös väriaineen loppuminen laitteesta, jolloin uusi kasetti lähetetään hyvissä ajoin suoraan työpisteeseen, hän kertoo. Uusi tulostuspalvelu tarjoaa myös monipuolista raportointia hallintoyksiköille. Raporteista käy ilmi muun muassa, kuinka paljon tulostetaan ja missä. 20 verkostopuolustus / pvjjk