Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti"

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1/2009 Etevasta vammaispalvelujen edelläkävijä Tuotteistus ja sopimusohjaus tilaajapäivän teemoina Asumispalveluihin linjaksi yksilölliset ratkaisut Aktiivisia omaisia tarvitaan aina 1

2 Tässä numerossa Pääkirjoitus 3 Etevasta tulee vammaispalvelujen edelläkävijä Suomessa 5 Tilaajapäivän teemoina palvelujen tuotteistus ja sopimusohjaus 6 Sopimusohjauksella hyvään kumppanuuteen kuntien kanssa 6 Toimintakulttuurien yhtenäistämisessä kova työ 8 Eteva mukana Tarjan elämässä 9 Aktiivisia omaisia tarvitaan aina 10 Muutosaalto erityishuollon hallintoratkaisuissa 11 Hothat-verkosto rakentuu hyvää vauhtia 11 Senioriklubista Kehitysvammaliiton hyväksymä hyvä käytäntö 11 Asumispalveluissa entistä yksilöllisempään suuntaan 12 Asumispalveluihin kehitetään yhtenäiset toimintamallit 13 Omatoimisia kerrostaloasukkaita Keravan keskustassa 14 Tilallisia ja torppareita Hakamaan tilalla 16 Tulkki- ja kommunikaatiopalveluilla kielellistä tasa-arvoa 18 Videoneuvottelu käyttöön Eteva kuntayhtymässä 19 Kansikuva: Talking Mats -menetelmä on kehitetty tukemaan vammaisen henkilön mielipiteiden ilmaisemista ja keskusteluun osallistumista. Pu hematossa havainnollistetaan käsiteltäviä asioita ja niiden merkityksiä kuvilla. Apuvälinettä esittelevät ohjaajat Tarja Klemola ja Marja Palkki. - Kuva: Timo Heiskala Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1/2009 Eteva kuntayhtymä PL 43 (Einontie 1) MÄNTSÄLÄ P. vaihde Päätoimittaja Toimitussihteeri Toimitus Taitto Paino Markku Niemelä Tiina Roikonen PP-Viestintä Oy Helena Paulasto / PP-Viestintä Oy Painotalo Auranen ISSN-L X ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2

3 PÄÄKIRJOITUS Lähipalvelu on johtava periaate kehitysvammaisten ihmisten palvelussa Lähipalveluperiaate on jo pitkään ollut kehitysvammaisten palvelun järjestämisideaali. Tätä on edistetty vahvistetulla kotikunnan järjestämisvastuulla. Palvelujen tuottajuus on sen sijaan jo 1990-luvulta alkaen hajautunut monille eri toimijoille. Yksityisten tuottajien osuus on verrattain suuri. Erityishuoltopiirien rooli on muuttunut rajusti viimeisten 20 vuoden aikana piiriviranomaisesta kuntien yhdessä omistamaksi erikoistuvaksi palveluntuottajaksi, yhteistoiminta-alustaksi ja perälaudanpitäjäksi. Kiinnostavia esimerkkejä ovat muun muassa Lapin erityishuoltopiiri sosiaalialan osaamiskeskuksen alustana ja UEP:n tulkkipalvelujen organisointi. Alueittain erot ovat huomattavat. Erityishuollon palvelut kuuluvat useimmiten niihin, joissa etua on laajasta väestöpohjasta. Asiakasmäärät ovat paikallisesti pienet, asiakasryhmät heterogeenisia ja palvelun toteutus edellyttää usein erikoistumista tai herkistymistä asiaan. Tämä ei välttämättä ole lainkaan ristiriidassa lähipalveluperiaatteen kanssa. Palveluiden jakelu voidaan organisoida monin eri tavoin lähelle ihmisiä. Palveluihin ohjaava sosiaalityö ja palveluohjaus voidaan järjestää kunnittain tai yhteistoiminta-alueilla. Monet asumisen palvelut ja muut henkilökohtaisen avun palvelut voidaan ja on järkevääkin toteuttaa hajautetusti, vaikka niiden organisointi ja tuottaminen olisi alueellista. Laajaa väestöpohjaa tarvitaan yhä useammin mm. osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja erilaisten kriisi- ja tukipalveluiden varmistamiseksi. Erityishuollon hallintoratkaisut pohdittavana myös lakihankkeissa Terveydenhuoltolain ja sitä seuraavien uusien lakien ja lakimuutosten (mm. ennakoidut kehitysvammalain muutokset) myötä erityishuollon hallinnollista paikkaa joudutaan edelleen tarkastelemaan. Yksi kysymys on ottavatko sairaanhoito- ja terveyspiirit vastuuta erityishuollon ylläpidosta ja kehittämisestä niillä alueilla, joissa erityishuolto on niihin jo kytketty. Tähänastiset kokemukset ovat kovin vaihtelevia. Toinen kysymys on, missä määrin erityishuollon vaativimmat kysymykset tulevat huomioon otetuksi valtakunnallisista erityisvastuista päätettäessä. Tärkeä esimerkki tästä on vaikeasti psyykkisesti sairaiden kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen järjestäminen. Kolmas kysymys on nyt itsenäisinä jatkavien erityishuollon kuntayhtymien suhteiden määrittely sairaanhoito- tai terveyspiireihin sekä valtakunnallisiin erityisvastuisiin. Kolmannen kysymyksen osalta sopimusjärjestely lienee tarkoituksenmukaisin, mikä mahdollisuus sisältynee tuleviin lakeihin. Haasteena on myös kehitysvamma- ja muiden vammaispalvelujen eriseuraisuudesta irtipääsy. Etevan perussopimuksessa se on jo otettu huomioon. Etevan suunta on yhteisiin vammaispalveluihin. Kehitysvammahuollon terveydenhuollollisten osien kytkentä osaksi terveydenhuoltoa tai sen vastuupiiriin, saattaa olla vaikeampi muutos, vaikkei sitä enää pitäisi viivyttää. * * * Eteva-lehti on perustettu kertomaan sidosryhmillemme monipuolisesti toiminnastamme ja palveluistamme sekä niiden kehittämisestä. Julkaisemme lehteä 2-3 numeroa vuodessa. Toivon, että se osaltaan tukee ja vahvistaa keskinäistä yhteydenpitoamme ja yhteistyötämme. Vaikka toiminta-alueemme kattaa lähes koko Etelä-Suomen, vammaisasiakkaillemme tuottamat yksilölliset palvelumme ovat lähellä ei vain maantieteellisesti, vaan myös henkisesti. Haluamme tuoda laatua, turvallisuutta ja läheisyyttä vammaispalveluun. Markku Niemelä kuntayhtymän johtaja 3

4 Etevasta tulee vammaispalvelujen Pääjärven kuntayhtymä ja Uudenmaan erityispalvelut yhdistettiin vuoden 2009 alusta lukien Eteva kuntayhtymäksi. Molemmissa kuntayhtymissä oltiin vakuuttuneita siitä, että yhdistämisellä varmistetaan kehitysvammaisten ihmisten palveluissa tarvittavan asiantuntemuksen ja erityisosaamisen sekä palvelujen saatavuus alueen kunnille kilpailukykyisin hinnoin. Lähtökohtia pohdinnoille kuntayhtymien yhdistämisestä oli useita. Jo muutama vuosi sitten Pääjärven kuntayhtymän hallituksessa ja henkilöstökokouksessa käytiin keskustelua tulevaisuuden näkymistä. Keskusteluissa todettiin, että Kauppilan laitosalue oli volyymiltään liian suuri jäsenkuntien tarpeisiin. Lisäksi useat kunnat olivat talouspaineissaan vähentäneet asu mispalvelujen ostoa ja perustaneet omia yksiköitä. Sen sijaan edelleen oli tarvetta vaativiin ja erityisosaamista vaativiin palveluihin, Tuula Tuomola sanoo. Hän toimi Pääjärven kuntayhtymän hallituksen vt. puheenjohtajana syyskauden Jo edellisen vaalikauden alussa käytiin UEP:n hallituksessa syvällistä keskustelua kuntayhtymän tulevaisuudesta ja sen asemasta palvelujen tuottajana kuntakentässä. Pohdittiin jopa palvelutuotannon mahdollista laajentamista muillekin sosiaalisektoreille kuin kehitysvammaisiin, sanoo puolestaan Anja Roos, entisen UEP:n hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Etevan hallituksen puheenjohtajana, kunnes uusi hallitus valitaan 29. tammikuuta Lisävauhtia pohdinnoille toi vuonna 2007 voimaan tullut Paras-laki, joka velvoitti kuntia ja kuntayhtymiä uudistamaan palvelurakennettaan ja määrittelemään toimintansa suhteessa sairaanhoitopiireihin ja jäsenkuntiin. UEP:n edellytettiin ratkaisevan osaltaan yhdessä omistajakuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa, muodostetaanko sairaanhoitopiirien kanssa yhteiset kuntayhtymät vai jatketaanko esimerkiksi vapaaehtoisena kuntayhtymänä, Anja Roos sanoo. Yhdessä oppilaitosten kanssa tuotettava koulutus, jonka suuntautumisvaihtoehtona on vammaisuus, parantaa hoitohenkilöstön saatavuutta, Tuula Tuomola sanoo. Yhdistämisellä varmistetaan osaamisen kehittäminen Pääjärven kuntayhtymä ja Uudenmaan erityispalvelut eivät jääneet odottamaan, mitä niille tehdään, vaan päättivät viisasti itse toimia, kiitos siitä Markku Niemelälle ja Seppo Åstedtille, jotka hanketta ajoivat alkuun, Tuula Tuomola kiittää. Mikäli palvelut olisi yhdistetty osiksi eri sairaanhoito- 4 piirejä, vaa rana olisi ollut erityisosaamisen pirstoutuminen, Anja Roos perustelee. Tuomolan mukaan hyvin vahvana perusteena yhdistymistarpeeseen vaikutti tarve säilyttää Pääjärven erityisosaaminen, muun muassa tutkimus- ja kriisiyksikön ja Hothat-toiminnan osalta. Nyt kun koko Etelä-Suomi saa omat Hothat-resurssikeskuksensa, voidaan niiden kautta jatkaa niin tutkimustoimintaa Kuva: Pentti Paulasto

5 edelläkävijä Suomessa Etevassa henkilöstöllä on mahdollisuus kasvaa tehtävissään ja edetä urallaan. Se luo Etevasta vetovoimaisen työnantajan, toteaa Anja Roos. kuin toimia kuntien tukena vaativissa asiakastilanteissa, hän sanoo. Molemmat puheenjohtajat korostavat, että keskittämällä voimavarat yhteen riittävän isoon organisaatioon, taataan paremmat mahdollisuudet palvelujen jatkuvaan kehittämistyöhön. Ennen kaikkea asiakkaiden kannalta on tärkeää, että yhdistämisellä varmistetaan alan asiantuntemuksen ja erityisosaamisen saatavuus alueella kilpailukykyisin hinnoin, Anja Roos korostaa. Etevassa henkilöstöllä on mahdollisuus kasvaa tehtävissään ja edetä urallaan. Sellainen organisaatio saa parhaan mahdollisen henkilöstön ja rekrytointi on helpompaa. Alan henkilöstöpulastahan ovat kärsineet molemmat kuntayhtymät, hän sanoo. Millaiseksi kuntayhtymäksi Eteva kehittyy? 5 Kuva: Helena Paulasto Yhdistyneestä kuntayhtymästä tulee vammaispalvelujen edelläkävijä Suomessa, valtakunnan ykkönen, molemmat puheenjohtajat vastaavat kuin yhdestä suusta. Etevasta tulee alansa johtava osaaja, kehitysvammaisten asiakkaiden tulkki, joka herättää luottamusta ja rakentaa kumppanuutta omistaja- ja tilaaja-asiakkaidensa kanssa, kuvailee Anja Roos. Eteva tulee tuottamaan laajaa ja monipuolista palvelujen tarjontaa ja erityisosaamista, jota voidaan hyödyntää niilläkin alueilla, joilla sitä on vähemmän. Nimenomaan pienet asiakasryhmät tulevat hyötymään tästä, sillä muutamaa erityisasiakasta varten ei ole taloudellista mahdollisuutta antaa tarvittavaa palvelua, sanoo puolestaan Tuula Tuomola. Tuomola mainitsee erityisenä toiveenaan kehittää osaamista ja asiantuntemusta tällä vaativalla alalla. Alueelle pitäisikin saada joko omaa tai yhdessä jonkun oppilaitoksen kanssa tuotettavaa koulutusta, jonka suuntautumisvaihtoehtona on vammaisuus. Tämä voisi osaltaan parantaa hoitohenkilöstön saatavuutta, Tuula Tuomola pohdiskelee. Etevan laadulliset tavoitteet ovat korkealla ja ne ovat tulevaisuuteen suuntautuvia. Niitä toteuttamassa on osaava organisaatio, jolla on riittävä, ammattitaitoinen ja työkykyinen henkilöstö. Etevasta tulee vetovoimainen työnantaja, jolla on hyvä maine ja jonka palvelukseen pääsemisestä kilpaillaan, Anja Roos hehkuttaa Etevan tulevaisuuden yhteisökuvaa. Hyvin valmisteltu, mutta haastava muutos Yhdistymiseen ja Etevan toiminnan aloittamiseen on varauduttu hyvin perusteellisesti. En koskaan aiemmin ole ollut mukana näin hyvin valmistellussa muutoksessa, vaikka minulla on niistä kokemuksia kuntapuolella yli 30 vuoden ajalta, Tuula Tuomola toteaa. Erityisen suuren kiitoksen hän haluaa osoittaa koko henkilöstölle, joka on jaksanut viedä muutosta eteenpäin oman työnsä ohella. Kahden eri organisaation ja organisaatiokulttuurin yhdistyminen ei ole helppo asia, vaan erittäin haastava. Vaikka kaikkea on suunniteltu, ilman yllätyksiä ei varmaankaan selvitä, mutta meillä on niin ammattitaitoinen henkilöstö, että se selviää ihan varmasti niistä ongelmista, joita tulee, Tuula Tuomola vakuuttaa. Pentti Paulasto

6 Tilaajapäivän teemoina palvelujen tuotteistus ja sopimusohjaus Eteva kuntayhtymän toiminnan virallista aloittamista pohjustava ensimmäinen tilaajapäivä järjestettiin lokakuun lopulla Hyvinkäällä. Päivän tarkoituksena oli koota yhteen kuntien vammaispalveluista ja niiden tilaamisesta vastaavia keskustelemaan palvelujen tuotteistamisesta ja palvelujen sopimusohjauksesta. Tilaajapäivään osallistui noin 40 kuntien sosiaalityöntekijää, palvelu ohjaajaa ja päällikköä sekä pa ri - senkymmentä henkilöä Pääjärven kunta - yh tymän ja UEP-kun ta yhtymän eri toi minnoista ja yksiköistä. Palvelujen sopimusohjausmallista Etevan ja kuntien välillä kertoi toimitusjohtaja Markku Niemelä. Sopimusohjaus toimii siten, että Eteva tekee keväisin kullekin kunnalle palvelujen toteutuneen käytön ja kertyneen ennakointitiedon pohjalta seuraavaa vuotta koskevan neuvottelutarjouksen. Kesän neuvotteluissa täsmennetään ja sovitaan palvelukokonaisuuden sisältö. Solmitut sopimukset ovat pohjana Etevan toiminnan suunnittelussa ja budjetoinnissa. Tuotteistuksella asiakaskeskeiseen toimintaan Keskustelua palvelujen tuotteistuksesta alusti Rope-yhtiöiden tuoteasiantuntija Anneli Vaitio. Hän sanoi, että palvelun tuotteistaminen on sen sisällön, tuote-elementtien kehittämistä, vakioimista ja konkretisoimista helpommin kaupattavaan muo toon. Tuotteistuksella voidaan sen vakiointiastetta vaihtamalla luoda uniikkituotteita, räätälöityjä tai sovellettuja tuotteita sekä koota erilaisia palvelupaketteja. Palvelujen tuotteistus luo paremmat mah dollisuudet toteuttaa asiakaskeskeistä toimintatapaa, tarjota asiakkaiden tarpeisiin sopivia palvelukokonaisuuksia. Tuot- Etevassa sopimusohjaus toimii siten, että jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain palveluista, jotka Eteva seuraavana sopimusvuonna kunnalle järjestää tai tuottaa. Palvelusopimus voidaan tehdä 1-3 vuodeksi, mutta se tarkistetaan vuosittain. Palvelusopimus voidaan tehdä myös sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tai muun kuntien yhteistoimintaelimen kanssa, joiden tehtäväksi kunta on sopimisen päättänyt. Palvelujen sopimusohjausprosessi toimii siten, että Eteva tekee huhti-toukokuun vaihteessa kunnalle, kuntayhtymälle tai isäntäkunnalle neuvottelutarjouksen seuteistus luo myös perustan palvelujen tasalaatuisuudelle sekä luontevan perustan tuotekustannusten selvittämiselle ja kustannustehokkuuden varmistamiselle. Keskustelua kuntayhtymien palvelujen kehittämiseen ja tuotteistamiseen liittyvistä kuntien toiveista ja odotuksista jatkettiin iltapäivän työpajoissa. Kussakin työpajassa esiteltiin aluksi nykyiset palvelutuotteet ja niiden ajankohtainen kehitysvaihe. Työpajojen teemat olivat: - Asumispalvelut ja perhehoito - Päivä- ja työtoimintapalvelut - Asiantuntijapalvelut - Hothat-palvelut ja - Tulkki- ja kommunikaatiopalvelut Työpajakeskusteluissa esille tulleita näkökohtia hyödynnetään tuotteistusta edelleen kehitettäessä. Pentti Paulasto Sopimusohjauksella hyvään kumppanuuteen kuntien kanssa Etevan asiakkaita ovat Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kunnat, nyt yhteensä 52, näiden eri tehtäviä hoitamaan perustamat kuntayhtymät sekä yhteistoimintaalueiden isäntäkunnat, kaikki nämä kolme erilaista variaatiota. Kuntakenttä muuttuu kuitenkin koko ajan. Omistajakuntia on 49 ensi vuoden alusta lukien. Kun omistajakuntien kanssa valmisteltiin uuden kuntayhtymän perusasiakirjaa eli kuntien välistä sopimusta, siinä linjattiin menettelytapoja, miten asiakkuuksia hoidetaan ja kehitysvammaisten palveluja tilataan. Tässä kuntayhtymän perussopimuksessa menettelytavaksi sovittiin sopimusohjaus. Sopimusohjaus-käsitettä on tähän mennessä käytetty lähinnä erikoissairaanhoidon ja kuntien yhteistyöjärjestelyissä. Aiemmin Uudenmaan erityispalvelut ja nyt Eteva ovat ensimmäisiä sosiaalipalvelujen tuottajia, jotka tätä sopimusohjausmallia soveltavat. Etevalle siitä on rakennettu oma versio. Sopimusohjauksessa ideana on hyvä kumppanuus kuntien, kuntayhtymien ja Etevan kesken. Kumppanuuden kautta pyritään löytämään ne hyvät tavat ratkaista, miten esimerkiksi vammaisen henkilön oma koti saadaan järjestettyä. 6 Sopimukset tarkistetaan vuosittain

7 Tuotetyöpajoissa pohdittiin Etevan eri palvelujen tuotteistamista kuntien näkökulmasta. Aiheina olivat päivä- ja työtoiminta (vas. ylh.), asumispalvelut ja perhehoito (vas.kesk.), asiantuntijapalvelut, Hothat-palvelut (vas.alh.) ja tulkki- ja kommunikaatiopalvelut (oik. ylh.). Keskusteluista laadittiin pikaiset yhteenvedot. Kuvassa keskellä Oili Sauna-aho esittelee asiantuntijapalvelut-työpajan suosituksia. - Kuvat: Helena Paulasto Sopimusohjausmallia esitteli Markku Niemelä. raavaa vuotta varten. Tarjouksen taustana ovat palvelujen käytön nykytilanne, aiemmat vuodet sekä vuoden aikana sosiaalityön kautta kertynyt palaute- ja ennakointitieto, asiakasaloitteet ja palveluyksiköiden aloitteet. Ennen neuvottelutarjouksen tekemistä Etevan palvelut tuotteistetaan. Tätä koskeva prosessi on jo hyvässä vauhdissa. Palvelut myös hinnoitellaan. Hinnoittelun kehyksistä päättää kuntien edustajien yhtymäkokous. Hinnoitteluperusteet ovat kaikille kunnille yhteneväiset. Neuvottelut kuntien kanssa seuraavan vuoden palvelusopimuksista käydään touko-kesäkuussa, tarvittaessa niitä jatketaan elokuussa. Neuvotteluissa täsmennetään ja sovitaan palvelukokonaisuuden sisältö. Hyvissä ajoin solmitut sopimukset ovat pohjana Etevan toiminnan suunnittelussa, siihen tarvittavien henkilöresurssien mitoittamisessa ja budjetin valmisteluissa. 7 Kaikkia palvelutarpeita ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan. Meillähän tulee päivittäin eteen niitä tilanteita, että tulee uusia palvelujen tarvitsijoita tai nykyisten asiakkaiden osalta tulee palvelujen muutostarpeita. Vammaisten henkilöiden yksilöllistä palvelusuunnittelua ja päätöksentekoa määrittävät omat lakinsa. Vammaispalvelu lain muutoksen myötä muun muassa sään nökset palveluja koskevien asioiden viivytyksettömästä käsittelystä tiukkenevat entisestään. Asia on saatava seitsemän päivän aikana käsittelyyn ja päätös kolmen kuukauden aikana. Markku Niemelä

8 Toimintakulttuurien yhtenäistämisessä kova työ Mitä mieltä tilaajapäivän keskeisistä aiheista ja käydyistä keskusteluista? Tätä kyselimme tuoreeltaan muutamalta kuntien edustajalta. Anna-Kaisa Kajuutti kertoi, että Porvoo on ostanut palveluja sekä Pääjärveltä että UEP:lta. Hän on ollut mukana myös UEP:n yhteistyöryhmässä, jossa kuntien ja kuntayhtymän edustajat pohtivat palvelujen kehittämistä, sopimusohjausta ja tuotteistamista. Näissä yhteyksissä olen havainnut, että kuntayhtymien toimintakulttuurissa on ollut aikamoisia eroja. Kun asiantuntijapalvelut yhdistettiin tämän vuoden alusta, se osoitti, että on kova työ saada toimintalinjat ja käytännöt yhtenäistymään niin, että löytyy se yhteinen sävel, Anna-Kaisa Kajuutti sanoi. Tuotteistaminen oli iso työ silloin, kun se tehtiin UEP:ssä. Se on kuitenkin erittäin paljon selkiyttänyt sitä, mitä me kuntien edustajina olemme ostamassa. Kehitys on mennyt tosi hyvin eteenpäin, hän totesi. Palvelujen tuotteistaminen kiinnosti Raili Klemola Kirkkonummelta kertoi tulleensa Hyvinkäälle avoimin ja odottavin mielin kuulemaan, missä mennään palvelujen tuotteistamisessa ja mitä on tulossa. Kommentteja tilaajapäivästä antoivat Anna-Kaisa Kajuutti Porvoosta, Sirpa Roos ja Raili Klemola Kirkkonummelta sekä Elina Lindström Lohjalta. Hänen mielestään tuotteistaminen on hyvä juttu. Mehän ennen ostettiin vaan joku säkki, tietämättä mitä palveluja se sisälsi. Nyt on ollut tosi hyvää, kun voi lukea palvelukokonaisuuteen kuuluvan tätä ja tätä. Vaikka aamupäivällä sanottiin, että tuotteistamisessa asioita viedään eteenpäin puhtaalta pöydältä, niin sellaista ei kannata romuttaa, mikä on jo nyt hyväksi havaittu, Raili Klemola sanoi. Ainakin minulla on päällimmäisenä hyvät kokemukset asioimisesta sekä UEP:n, Rinnekodin että kaupungin kanssa. Jos ostamme vammaispalveluja yksityiseltä, meillä kuntana on velvollisuus pitää huolta asumispalveluista, ja sehän ei oikein onnistu meiltä kuntatyöntekijöiltä, jotka teemme sitä vain muun toiminnan ohella. Kun ostan jollekin asiakkaalle asumispalvelun kuntayhtymän palveluna, niin tiedän, että se on turvallista, hän lisäsi. Asuminen ja palvelut erilleen Elina Lindström Lohjalta piti erittäin hyvänä sitä ajatusta, että vammaisten henkilöiden asuminen ja tukipalvelut erotetaan toisistaan. Hyvin useat asiakkaistamme voivat asua hyvinkin erilaisissa asumisyksiköissä, mutta palvelut ovat se A ja O, joiden avulla vammaiset ihmiset pystyvät näissä eri asumisyksiköissä asumaan. Emmehän me aina välttämättä tarvitse sitä rakennusta tai seiniä, vaan ainoastaan ne palvelut, jotka vammaisella henkilöllä jo olevaan asuntoon tuotetaan, hän sanoi. Sirpa Roos kertoi, että Kirkkonummelle on tullut uusia nuorisoasuntoja, joihin ostetaan asuntoja myös kehitysvammaisille nuorille. Asuntoja on nyt kahdeksan, joihin hankimme tukipalvelut kuntayhtymän asumispalveluyksiköltä, hän sanoi. Pentti Paulasto Tilaajapäivä antoi osanottajille tilaisuuden vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia kollegoiden kanssa taukojen ja ruokailujen yhteydessä. Tilaajapäivän loppukevennyksenä kuultiin ja nähtiin näyttelijä Tuija Piepposen hauska ja vauhdikas esitys elekielestä. 8

9 Eteva mukana Tarjan elämässä Eteva tuottaa laajan valikoiman palveluja kehitysvammaisten henkilöiden arjen avuksi. Yksi palvelujen aktiivisista käyttäjistä on Tarja Kalliola. Hän on asumispalvelujen, päivätoimintapalvelujen ja puhevammaisten tulkkipalvelujen tyytyväinen käyttäjä. Tarja Kalliola tervehtii iloisella hymyllä, kun tapaamme. Hän painaa puhelaitteen nappia: Olen Tarja Kalliola, 43-vuotias. En voi puhua. Keskustelun apuvälineinä Tarjalla on käytössään puhelaite ja kommunikaatiokansio. Haastattelua varten hän on valmistanut tulkin avustuksella vastauksia puhelaitteeseen, ja kommunikaatiokansion käyttöön tottumatonta toimittajaa avustaa AAC-ohjaaja Ilpo Romppanen. Ja juttu luistaa. Tarja Kalliola asuu Launeen hoitokodissa viiden muun asukkaan kanssa. Hänen huoneensa on sievä ja seinältä hymyilee Tarjan suosikkilaulaja, Janne Tulkki. Tarja tunnustaakin olevansa oikea Janne Tulkki -fani. Töissä on kiva käydä, Tarja kertoo. Hän työskentelee kahtena päivänä viikossa Lahden toimintakeskuk sessa. Siellä hän on työkave reiden kanssa valmistanut muun muassa lippusiimoja. Haastattelupäivänä Tarja oli mu kana harrastusryhmässä, jossa tehtiin huovutusta. Tarja teki punaisesta villasta huovuttamalla palloja, joista tulee omenoita upeaan seinävaatteeseen. Tarja katsoo mielellään suomalaisia DVD-elokuvia omassa huoneessaan. Uuno Turhapuro on yksi hänen suosikeistaan, samoin Metsolat. Televisiosarjoista kiinnostavimmat ovat Salatut elämät ja Kotikatu. Lauantai on myös tärkeä päivä. Silloin Tarja ajaa taksilla taidekerhoon, jossa tehdään piirustuksia ja maalauksia. Kerholaiset ovat pitäneet oman taidenäyttelyn- Tulkki Teija Frilander auttaa Tarja Kalliolaa kirjeen kirjoittamisessa. kin. Jokunen Tarjan omista piirroksista on päässyt seinälle Janne Tulkin viereen. Helena Paulasto Tulkkipalvelusta paljon iloa Olen iloinen tulkkipalvelusta, tulkki käy luonani kerran viikossa, tiistaisin, Tarja Kalliola kertoo. Tulkin avulla hän lähettää kirjeitä ystäville ja sukulaisille, ja tulkki lukee hänelle hänen saamiaan kirjeitä. Tarja käyttää tulkkia myös asioidessaan, vastikään hän on ollut tulkin kanssa ostoksilla. Ostosreissuilla he usein käyvät myös ostamassa hampurilaisia. Tykkään syömisestä ja hampurilaiset ovat herkkuruokaani, Tarja kertoo. Tulkki lukee myös Tarjalle lehtiä ja päivittää kommunikaatiokansiota. Tarja Kalliola nauttii työstä Lahden toimintakeskuksessa, jossa hän käy kahtena päivänä viikossa. 9 Kuva: Helena Paulasto

10 Aktiivisia omaisia tarvitaan aina Sosiaalineuvos, rehtori ja 38-vuotiaan monivammaisen Tuomaksen isä Timo Lahtinen on kokenut, että asianomistaja on hyvä vaikuttaja. Kun puhun kehitysvammaisuudesta, kukaan ei kyseenalaista sanomaani. Tuomas Lahtinen liikkuu ja kulkee kohtuullisen hyvin, mutta ei puhu. Hän on saanut fysioterapiaa, käyttänyt tulkkipalvelua, kokeillut suojatyöpaikkaa, ollut asumisharjoittelussa ja osallistunut leireille. Olemme porukalla päättäneet, että olemme omaishoitajia, kuitenkin koko ajan itsenäistymistä harjoitellen. Ensimmäisen kerran koulun jälkeen Tuomas on nyt päässyt itsenäistymiskurssille. Olemme ylpeitä siitä, että poikamme on aikuisopiskelija, sanoo Timo Lahtinen. Vaikka Tuomaksella on melko paljon oikeita viittomia, nimistä ja tutuista kertomisen ymmärtää vain perhe. Sosiaalinen elämä on silti vilkas, ja Tuomas on aina ollut mukana kaikessa. Hän kirjoituttaa äidillä ja isällä noin 100 joulukorttia ihan oikeille tuttaville, signeeraa ne kaikki itse ja saa vielä enemmän kortteja takaisin. Päivätoimintakeskuksessa Tuomas joutui käymään lähes kymmenen vuoden ajan Janakkalan puolella. Kun sitten 20 henkilölle tarkoitettu päivätoiminta Hämeenlinnassa alkoi, se oli heti alimitoitettu. Hothatin yhteyteen valmistuu nyt nykyaikainen päivätoimintakeskus 50 hengelle. Erityiskiitokset Timo Lahtiselta saa intervallipaikka Erityisasuntosäätiön palvelutalon vaikeavammaisten henkilöiden 5-paikkaisen asun tosiiven tilapäispaikalla. Tuomas menee sinne mielellään illaksi, viikonlopuksi ja jopa viikoiksi. Meille vanhemmille tämä on parasta, mitä tähän asti olemme saaneet. Timo Lahtisella on vankkaa asiantuntemusta ja kokemusta päätöksenteosta kehitysvamma-asioissa. Hän on toiminut Pääjärven kuntayhtymässä vuo desta 1973 lähtien, viimeksi yhtymäkokouksen puheenjohtajana. Vaikuttamista silmästä silmään Timo Lahtinen päättää pitkän kautensa Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa tänä syksynä. Lähdin politiikkaan lähinnä siksi, että toivoin tätä kautta pääseväni Pääjärven kuntayhtymän hallintoon. Kunpa muutkin kehitysvammaisten omaiset jaksaisivat lähteä mukaan. Vaikuttaa voi silmästä silmään vain siellä, missä suunnitellaan ja tehdään. Pääjärven kuntayhtymässä hän on vaikuttanut vuodesta 1973 lähtien: ollut Erityishuoltoneuvoston puheenjohtajana 16 vuotta, valtuuston puheenjohtajana kaksi kautta ja toimii nyt yhtymäkokouksen puheenjohtajana. Hämeenlinna on pieni kaupunki. Kehitysvammaisuudesta puhuttaessa kaikki yleensä katsovat minuun. Silloin tulee semmoinen olo, että en ole tehnyt tätä turhaan. Vaimo ja Tuomas saattaisivat muistuttaa, että luottamustoimiin käytetty aika on ollut kodilta pois. Eteva on myös omaisten etu Jos Timo Lahtisen ennustus käy toteen, Eteva herättää kateutta muualla Suomessa. 10 Kun me ymmärsimme pistää yhteen kaksi vahvaa kuntayhtymää, kehitysvammahuolto säilyy tavallaan itsenäisenä. Erityisasiantuntemus ei katoa vaan pikemminkin monipuolistuu ja tulee lähemmäs myös meitä omaisia. On tärkeää, että meitä kuullaan ja meille tuodaan asiantuntemusta, eikä niin, että me haemme sitä keskuslaitoksista. Tällöin omainenkin jaksaa aivan eri tavalla. Omaisjärjestötyö ei kuitenkaan lopu ikinä. Aina kun muutoksia tapahtuu, omaisten pitäisi olla mukana tuomassa esiin toiveita ja tarpeita. Pääjärven edustajana sanon vielä sen, että jos vapaaehtoisesti olisin saanut valita, kenen kanssa menen kimppaan, niin minunkin valintani olisi ollut erinomaisesti hoidettu ja toimintakulttuuriltaan hyvä Uudenmaan erityispalvelut. Yhdistymistä on nyt tehty hyvässä hengessä, innolla, nopeasti ja määrätietoisesti, Timo Lahtinen kiittelee. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Etevasta tulee konsultoiva ja ympärilleen säteilevä keskus. Tämä on myös meidän omaisten etu. Marjatta Siltalahti

11 Vammaislainsäädäntö uudistuu Joulun alla eduskunta hyväksyi vammaispalvelulakiin merkittäviä muutoksia. Lakiuudistus tulee voimaan syyskuun 2009 alusta. Vammaispalvelulaki on jatkossa ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Se tarkoittaa, että kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarpeisiin vastataan ensisijassa vammaispalvelulain tarjoamin ratkaisuin ja vasta toissijaisesti kehitysvammalain keinoin. Lakiuudistuksen taustalla ovat perusoikeussäännösten ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen määräysten soveltaminen erityislainsäädäntöön. Laissa säädetään henkilökohtaisesta avus ta ja sen erilaisista järjestämistavoista. Jo lain valmistelussa kävi selväksi, että tämän uuden palvelun piiriin eivät aivan kaikki voi päästä. Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden avun järjestämiseksi tarvitaan edelleen kehitysvammalain palveluja, joita toki voidaan järjestää myös yksilöllisesti ja kotioloihin. Uuden lain korostama palvelutarpeen viivytyksetön ja yksilön huomioon ottava selvittäminen auttaa selviämään lakien soveltamiskoukeroiden yli. Lainvalmistelijoilla kuuluu olevan työn alla myös kotikuntalain uudistus ja pakkotoimien käyttöä sosiaalihuollossa koskevan lainsäädännön valmistelu. Nämä liittyvät perusoikeuskysymyksiin ja edellä mainitun YK:n sopimuksen vahvistamiseen Suomen osalta. Myös terveydenhuoltolaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa säätelevä lainsäädäntö ovat työn alla. Nekin tulevat luomaan kehyksiä Etevan työlle. Vuoden alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus uudesta erityishuoltopiirijaosta. Eteva on Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiri. Markku Niemelä Hothat-verkosto rakentuu hyvää vauhtia Lammin tutkimus- ja kriisiyksikön erityisosaamisen ja kokemusten poh jalta rakennetaan koko Etevan alueella palveleva Hothat-toimintajärjestelmä tukikeskuksineen. 12-paikkainen Hothat-tukikeskus Keravalla aloitti toimintansa tammikuun lopulla Hämeenlinnan Virvelinrantaan ensi vuon na valmistuvista vammaispalvelutiloista osa tulee Hothat-tukikeskukselle, minne siirtyy osa Lammin nykyisistä tutkimus- ja kriisiyksikön toiminnoista ja henkilöstöstä. Osa siirtyy Lahteen perustettavaan tukikeskukseen, jonka tilakysymyksiä selvitetään parhaillaan. Lammilla toimiva 3-paikkainen lasten ja nuorten tukiyksikkö sijoitetaan Lahteen. Vaikka Lammin toimintomme jonkin ajan sisällä hajautuvatkin, niin sama asiantuntijajoukkomme on edelleen käytettävissä. Kasvavan tukikeskusverkkomme ja toimintajärjestelmämme avulla tuemme haastavia asiakkaitamme ja heidän lähipiirinsä ihmisiä alueemme eri puolilla, palvelupäällikkö Päivi Karvonen va kuuttaa. Suurin osa asiakkaistamme on kehitysvammaisia, osalla ongelmallisen käyttäytymisen taustalla voi olla myös somaattisia tai mielenterveysongelmia, autismia tai demen tiaa. Näiden tekijöiden selvittäminen yhteistyössä asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä kanssa on usein eräänlaista salapoliisityötä, kertoo palvelupäällikkö, neuropsykologi Oili Sauna-aho. Ensin tutustumme asiakkaaseen. Hänen kanssaan toimivien ihmisten kanssa kar toitamme hänen tilannettaan ja hankim me tarvittavia taustatietoja. Sitten pyrimme tutkimuksilla ja kokeilulla selvittämään, mistä ongelmissa mahdollisesti on kysymys, sulkemaan pois vääriä vaihtoehtoja ja löytämään sellaisia toimintamalleja, jotka saattaisivat toimia, Oili Sauna-aho jatkaa. Pentti Paulasto 11 LYHYESTI Senioriklubista Kehitysvammaliiton hyväksymä hyvä käytäntö Senioriklubi on UEP:ssa kehitetty käy - täntö, joka tarjoaa ikääntyvil le kehitysvammaisille henkilöille mie lekkään mah dollisuuden vertaistukeen, kumppa nuu - teen ja yhdessäoloon. Senioriklubi on hyväksytty Kehitysvammaliiton Hyvät käy tännöt -projektissa tietopankin kautta levi tettäväksi edelleen. Hyvä käytäntö on esimerkillinen tapa toimia. Kuukausittain kokoontuvassa Senioriklubissa tehdään osallistujien valitsemia asioita, kuten kädentöitä, kuunnellaan musiikkia sekä keskustellaan arjen tapahtumista, toiveista, peloista ja muis ta tärkeistä asioista. Senioriklubi on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Arvioijat pitivät Senioriklubin erityi sinä vahvuuksina monia seikkoja. Osan ottajien yksilölliset tarpeet ja toiveet huo mioidaan. Järjestelyt toimivat ja ne on suunniteltu huolella. Kokoontumisissa on hyvä tunnelma ja turvallinen ilmapiiri. Ohjaajien toiminta on asiakaslähtöistä, ammattitaitoista ja organisoitunutta. Tapaamiset dokumentoidaan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Myös senioriklubilaisten antama palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Minä tykkään tästä, täällä on kiva olla, sanoo Kei jo. Hyvä täällä on olla, mielelläni aina tu len, Tuula vahvistaa. Senioriklubitoiminta on motivoinut ja innostanut sen vetäjiä ja lisännyt heidän työhyvinvointiaan. Klubi on tarjonnut meille mahdollisuuden tehdä työtä uudella tavalla ja rikkonut perinteisen ohjaajan roolin. Klubissa synty nyt vastavuoroisuus on virittänyt meissä tunnevoimaa, joka on antanut energiaa myös muuhun työhön, sanovat Marja Palkki ja Tarja Klemola. Senioriklubin vetäminen on antanut ohjaajille myös paljon tietoa klubilaisten elämänkokemuksista, toiveista ja pe loista. Toi minta on pohjautunut kaikkia osapuolia arvostavan keskusteluyhteyden luomiseen niin, että siinä voi käsitellä aivan eri näkemyksiä, ilman että kukaan luopuu kan nastaan, Marja ja Tarja pohtivat. -PP Lisätietoja hyvistä käytännöistä:

12 Asumispalveluissa entistä yksi Kuva: Marjukka Kalilainen Asukastyöryhmän jäsenet kokivat myönteisenä sen, että heitä kuultiin asumiseen liittyvissä asiois sa, Heidi Mäkisalo sanoo. Tavoitteena on saavuttaa asiakaslähtöinen työskentelymalli, jossa kehitysvammainen ihminen on asumisensa päämies tai päänainen, ja työntekijän roolina on tukea ja avustaa kehitysvammaisen ihmisen elämän käsikirjoituksen toteutumista, raportin tiivistelmässä todetaan. Esimerkiksi asunnon valintaprosessiin kytketään asumisen harjoittelujakso, jontä tulevaisuuden asumisen palvelutuotteisto tulee rakentaa ns. palvelupaletti-idealla, jonka osista rakentuvat yksilölliset, tuen ja avun tarpeisiin räätälöidyt palvelupaketit. UEP:n hallituksen puheenjohtajan Anja Roosin johdolla työskennellyt konsensustyöryhmä sai keväällä 2008 valmiiksi raportin, jolla kehitysvammaisten asumispalveluja linjataan lähivuosina yhä vahvemmin yksilölliseen suuntaan. Samalla lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevia palveluratkaisuja valmisteltaessa. ka aikana kehitysvammainen henkilö tai hänen läheisensä voi päättää onko tuleva asumismuoto mieluinen ja sopiva. Myös palvelujen suunnittelukäytäntöä kehitetään siten, että palvelun käyttäjällä on keskeinen rooli käyttämiensä palvelujen suunnittelussa. Palvelukuvausten rakentamisen lähtökohtana tulee olla se, että asunnot ja palvelut erotetaan toisistaan. Työryhmän mieles- 12 Miksi konsensustyöryhmä? Vammaisen ihmisen arki ja juhla syntyy monen eri tahon toiminnan ja päätösten kautta. Mikään taho ei voi yksin saada aikaan onnistunutta kokonaisuutta. Siksi tarvitaan yhteisymmärrystä eli konsensusta siitä, mistä onnistunut yksilöllinen palvelu rakentuu. Siitä rakentui myös työryhmän nimi. Työryhmän jäseniksi oli kutsuttu omaisten, kuntien ja henkilöstön edustajia. Raportin yhteisiä linjauksia luotaessa kuultiin myös kehitysvammaisista palvelun käyttäjistä koottua asukastyöryhmää. Konsensustyöryhmän ulkopuolisena asiantuntijana toimi kehittämispäällikkö Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta. Ohjaaja Heidi Mäkisalo oli yksi asukasryhmän vetäjistä. Hänen mukaansa ryhmän jäsenet kokivat hyvin myönteisenä sen, että saivat mielipiteensä kuuluville asumi-

13 löllisempään suuntaan seen liittyvissä asioissa. Ryhmän tapaamisilla koettiin myös olevan merkitystä koko elämän hallinnassa, esimerkiksi tietoisuus omista perusoikeuksista lisääntyi työskentelyn aikana. Osallistujat korostivat vahvasti sitä, et tä vain ryhmäkodin asukas voi tietää, mil laista asuminen ryhmäkodissa on, jolloin myös asumiseen liittyvät päätökset pitäisi tehdä asukkaiden kanssa. He pitivät erittäin tärkeänä myös sitä, että esimerkiksi uusia palveluja suunniteltaessa palvelujen käyttäjät olisivat päättämässä uudistuksista, Heidi Mäkisalo kertoo. Muutos ajattelutavassa vallankumous toimintakulttuurissa Työryhmän ehdotukset merkitsevät siirtymistä entistä vahvemmin sellaiseen toimintakulttuuriin ja toimintamalleihin, joissa kehitysvammaiset asiakkaat ja heidän läheisensä ovat mukana samoissa oppimisryhmissä ja palvelujen suunnittelutyöryh- Kehitysvammaisten asumispalveluja linjataan lähivuosina vahvemmin yksilölliseen suuntaan. Palveluja suunniteltaessa keskeisessä roolissa on asia kas omine tarpeineen ja mieltymyksineen, kertoo työryhmää vetänyt Anja Roos. missä yhdessä johdon, työntekijöiden ja kuntaedustajien kanssa. Itse asiassa koko ajattelutavassa tapahtuu muutos, vammaisten ryhmäkodissa ei enää ole kysymys henkilökuntamme joh- Kuva: Helena Paulasto tamasta työpaikasta, vaan asiakkaan omasta kodista ja hänen tarvitsemastaan avusta, tuesta ja palveluista. Keskeisessä roolissa on asiakas omine tarpeineen, mieltymyksineen ja unelmineen, Anja Roos sanoo. Tämä edellyttää asiakkaan ja hänen omaistensa kuulluksi tulemista. Anja Roosin mukaan tarvitaan herkkyyttä niin kotikunnan kuin henkilökunnankin kuunnella sekä yhteistä tahtoa ja taitoa aikaansaada yksilöllisiä palvelupaletteja. Haasteenamme onkin lähteä tekemään tällaista toimintakulttuurin vallankumousta asiakkaidemme eduksi, hän tiivistää. Myös Heidi Mäkisalo arvioi, että suurimmat muutokset tulevat kenties tapahtumaan koko henkilökunnan arvoissa ja asenteissa. Nyt ajatuksena on usein, että ryhmäkodin vapaana olevaan huoneeseen etsitään sopiva asukas. Tulevaisuudessa siirrytään kohti ajatusmallia, jossa asukkaan omiin toiveisiin pohjautuen hänelle etsitään sopiva asumismuoto ja tarvittavat palvelut, Heidi Mäkisalo konkretisoi. Pentti Paulasto Asumispalveluihin kehitetään yhtenäiset toimintamallit Asumispalveluihin koko Etevan alueella kehitetään yhdenmukaiset toimintamallit. Niissä hyödynnetään sekä Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän että Pääjärven kuntayhtymän piirissä saatuja kokemuksia ja hyviksi havaittuja käytäntöjä. Konsensustyöryhmän loppuraportissa esitetyistä toimenpiteistä olemme priorisoineet tärkeimmäksi palvelutarpeiden kar toituksen kehittämisen niin, että siinä entistäkin vahvemmin kuullaan sekä palvelun käyttäjää, hänen omaisiaan ja kuntien edustajia palvelujen ostajana. Yhdessä kuntien kanssa pyrimme luomaan järjestelmästä läpinäkyvän joka suuntaan ja että ne asiakkaiden sijoittamiset meidän palveluihimme, olisivat kaikkien osapuolten kannalta parhaat mahdolliset, kertoo eteläisen alueen palvelujohtaja Kristina Nousiainen. Kehitysvammaisten henkilöiden omaisia palvelujen hakemisessa neuvovat sekä kuntien että Etevan sosiaalityöntekijät. Heidän kanssaan käydään läpi erilaisia asumisvaihtoehtoja ja niihin liitettäviä yksilöllisiä tutkimus-, hoito- ja tukipalveluja. 13 Päätöksen vammaisen henkikön sijoittamisesta Etevan asumis- ja muihin palveluihin tekee aina kotikunta. Asumisen monet muodot Ryhmäkodit ja omat asunnot Tällä hetkellä UEP:n piirissä valtaosa vam maisasiakkaista asuu 5-6-paikkaisis-

14 Omatoimisia keskustassa Etevan asumispalvelujen kehittämisestä vastaavat palvelujohtajat Kristina Nousiainen ja Leena Lindström. Johtamistyön tueksi perustettu johtoryhmä on toiminut keväästä 2008 lähtien. Kuvassa vasemmalta takarivissä Kristina Nousiainen, Kari Ruuskanen, Vesa Mäkinen, Elina Antikainen ja Leena Lindström, eturivissä Mirja Kallio, Merja Siltala ja Sirkka-Liisa Räisänen. sa kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Näissä omakotitalon tyyppisissä kodeissa on jokaisella asukkaalla oma huone. Uusimmissa on myös omat wc:t ja suihkut, mutta vanhemmissa ne ovat yhteiset. Asumisyksiköitä on noin 130 osoitteessa ja niissä asuntoja lähes 900, Kristina Nousiainen kertoo. Asunnot ovat vuok ra-asuntoja, joihin saa yhteiskunnan asu mistukea. Muutamia ryhmäkoteja on kun tayhtymän omissa osakehuoneistoissa tai meidän kauttamme välivuokratuissa osakkeissa eri asuntoalueilla tai kylillä muun väestön joukossa. Omat huoneistot Etevalla on omistuksessaan myös joitakin kokonaisia rivi- tai luhtitaloja sekä kerrostaloasuntoja, jotka eivät ole ryhmäkoteja, vaan asukkaat asuvat kukin omissa huoneistoissaan. Asunnot ovat pääasiassa keittiöllä ja suihkulla varustettuja vuokrayksiöitä. Joitakin kymmeniä asukkaita asuu joko itse ostamassaan tai vuokraamassaan tai kuntayhtymän kautta välivuokratussa asunnossa. Hoitokodit erityisryhmille Erityisryhmille tarkoitetut hoitokodit tarjoavat palveluja myös sellaisille kehitysvammaisille henkilöille, joiden hoito- ja kuntoutus vaatii erityisosaamista, esimerkiksi aistimonivammaisuuteen, haasteelliseen käyt täytymiseen ja psyykkisiin häiriöihin tai vanhenemiseen ja dementiaan liittyvissä asioissa. Yksiköt tarjoavat myös lyhytaikaista hoitoa eripituisina lomajaksoina kotona asuville eri-ikäisille asiakkaille. Jokaisella hoitokodilla on oma erityisryhmiin liittyvä osaamisalueensa, johon hoitajat kouluttautuvat. Näitä ryhmiä ovat aikuiset kehitysvammaiset, dementoituvat vanhukset ja etenevää sairautta sairastavat henkilöt sekä aistimonivammaiset nuoret ja aikuiset, kertoo palvelujohtaja Leena Lindström. Perhehoito Merkittävä palvelu on myös perhehoito. Etevan alueella toimii yhteensä noin 40 perhehoitajaa, jotka huolehtivat yhteensä noin 55 asiakkaan asumis- ja päivittäispalveluista. Lisäksi on 110 perhehoitajaa, jotka antavat lyhytaikaista perhehoitoa 145:lle asiakkaalle. Kuntayhtymä huolehtii perhehoitokotien perustamisesta ja ylläpitämisestä eri kuntien alueilla. Se tekee perhehoitosopimukset perhehoitajien kanssa, huolehtii per hehoitajien työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä tukee moniammatillisesti perhehoitotyötä. Pentti Paulasto 14 Kuva: Tuire Härkönen Keravan Asemansilta on asumisyksikkö, joka tarjoaa palveluja vammaisasiakkailleen uusissa ja mukavissa kerrostaloasunnoissa aivan kaupungin keskustassa. Meillä asuu suhtkoht omatoimisia asukkaita eli ei tarvita yövalvontaa, kuvailee Taimi Tillanen, Keravan asumispalveluiden esimies. Meillä on tällä hetkellä seitsemäntoista asiakasta. Lisäksi meillä on muutamia tukiasuntoja, joissa asuvien luona käydään. He asuvat joko omissa vuokra-asunnoissaan tai kuntayhtymän omistamissa asunnoissa, kertoo puolestaan ohjaaja Sari Eronen. Millaisia kokemuksia kaupungin keskustassa asumisesta on sitten saatu? Pääsääntöisesti meidän asiakkaamme viihtyvät täällä hyvin. Varsinkin nuo saunalliset yksiöt viereisessä talossa ovat aika ihania. Niissä viihdytään erittäin hyvin, Sari Eronen sanoo. Ympäröivä yhteiskunta tuo asumiseen omat rikkautensa. Asiakkaillamme on käytettävissään kaikki yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja monenlaiset harrastusmahdollisuudet aivan tässä lähellä, hän jatkaa. Asiakkaamme osaavat käyttää kansalaisopistoa ja tukiyhdistyksiä. He katsovat itse lehdistä, mitä rientoja milloinkin on tarjolla. Niistä sitten keskustellaan, kuka on halukas lähtemään johonkin konserttiin tai teatteriin.

15 kerrostaloasukkaita Keravan Harmillisia houkutuksia ehkäistään ennakolta Keskustassa asuttaessa on tarjolla myös erilaista seuraa huomattavasti laajemmassa skaalassa kuin jossain maaseudulla sijaitsevassa asuinpaikassa. Ja tämä tuo esille myös hieman ikävämpiäkin piirteitä tästä yhteiskunnasta, Taimi Tillanen sanoo ja viittaa päihdeongelmista johtuviin tilanteisiin. Näemme täällä asukkaita joka päivä montakin kertaa päivässä, ja kun välit ovat avoimet ja hyvät, niin hankalatkin asiat otetaan nopeasti puheeksi ja selvitetään hyvässä hengessä. Henkilökuntamme ammattitaito ja tarkkanäköisyys on kehittynyt niin, että osaamme lukea niitä ennusmerkkejä ja ehkäistä hankaluuksia jo ennakolta, Tillanen vakuuttaa. Turvallisuutta lisäävät myös toimintatapamme, joilla autamme asiakkaitamme heidän kauppa-, apteekki- ja pankkiasioissaan. Esimerkiksi kauppaan mennään sovitusti niin, että asiakkaalla on mukanaan ohjaajan kanssa tehty kauppalista ja maksukortti. Ohjaaja lähtee mukaan, jos on enemmän kannettavaa, Sari Eronen lisää. Ohjaaja on asiakkaan taustalla ohjaamassa, tukemassa ja neuvomassa, mutta ei hänen puolestaan tekemässä, Sari Eronen kiteyttää ja sanoo, että sama koskee myös harrastuksia. Taimi Tillanen (vasemmalla) on ollut kuntayhtymän palveluksessa noin 15 vuotta, aluksi Hangossa, sitten Hyvinkäällä ja nyt Keravan asumispalvelujen esimiehenä. Sari Eronen on koulutustaustaltaan mielenterveyshoitaja, päihdeneuvoja, seksuaalikasvattaja ja taideterapeutti. Parhaillaan hän opiskelee yliopistossa työnohjaajaksi. Teksti ja kuvat: Pentti Paulasto Keväällä 65 vuotta täyttävä Aarne Blomqvist on muuttanut asumaan Asemansiltaan viime heinäkuussa. Hän sanoo viihtyvänsä hyvin, kun kaikki palvelut ovat ihan lähellä. Kuvauspäivänä olivat lähestymässä kunnallisvaalit, joissa Aarnella oli luottamustehtävä Kehitysvammaliiton keräyslippaan hoitajana. 15

16 Hakamaan tilalla on kotieläimiä, joista asukkaat pitävät hyvää huolta. Lampaiden lisäksi tilalla on pari sikaa, kaneja, ankkoja, kanoja, kissoja ja koira. Tilallisia ja torppareita Hakamaan tilalla Hakamaan tila luonnonkauniilla paikalla Salajärven rannalla Nastolassa tarjoaa yhdelletoista kehitysvammaiselle asiak kaalleen viihtyisän ja lämminhenkisen ympäristön asumiseen ja työskentelyyn maatilan monenlaisissa töissä. Tilalla käy lisäksi avotyötoiminnassa muualla asuvia asiakkaita. Vanhoja perinteitä kunnioittaen Hakamaalla asuvia kutsutaan tilallisiksi ja avotyötoiminnan asiakkaita torppareiksi. Maatilan pihapiirissä sijaitsee vanha päärakennus, joka toimii kokous- ja vapaa-ajan tilana. Vierasryhmien vastaanotto ja tarjoilun järjestäminen vanhassa talossa on osa Hakamaan tilan työtoimintaa. Päivittäistä toimintaa pyörittää moniammatillisesti koulutettu henkilöstö, jonka toimintaa ohjaavat yhteisökasvatuksen periaatteet. Hakamaalla eletään leppoisaa maalaiselämää. Tilan asukkaista seitsemän on miehiä ja neljä naisia. Tilalla käy lisäksi avotyötoiminnassa muualla asuvia asiakkaita. Etevalehden lukijoille Hakamaan tilan touhuja tässä jutussa esittelevät ohjaaja Milla Vehkosillan lisäksi tilalliset Tuomas Blomster ja Ari Vihervä. Tuotteita omiin tarpeisiin Kasvimaalla kasvatamme perunaa, sipulia, porkkanaa, herneitä, selleriä, salaattia ja kasvihuoneessa lisäksi tomaattia ja kurkkua. Aivan viimeksi kasvimaalta on korjattu talteen ja säilötty kurpitsat, lantut, punajuuret ja valkosipulit. Sitten meillä on marjapensaita ja mansikkamaa. Myös eri- 16 laisia yrttejä kasvatetaan. Siis hyvin monenlaisia tuotteita omiin tarpeisiin, myyntiin asti niitä ei riitä, Milla Vehkosilta kertoo. Hakamaalla on pinta-alaa yhteensä 12 hehtaaria, josta 2 hehtaaria peltoa ja loput metsää. Peltoalasta osa on kasvimaana ja loput lähinnä laidunmaana lampaille. Viljaakin viljellään pienissä määrissä, että saadaan linnuille lyhteitä ja materiaalia kuivakukka-asetelmien tekoon, hän sanoo. Kaaliakin Hakamaalla on joinakin vuosina yritetty kasvattaa, mutta siitä on luovuttu, kun niihin tulee niin herkästi ötököitä. Tietysti me teemme täällä kaikki ruuat itse, vuodenajasta riippumatta. Siivoamme talon itse ja pidämme huolta talosta, pihasta ja pihapiiristä. Eli pieniä talkkarin hommiakin on aina aika ajoin. Meillä on myös eläimiä, joita hoidamme aamuin illoin. On lampaita, kaneja, ankkoja ja kanoja. Kananmunathan me saamme omasta kanalasta, hän jatkaa. Osaa munista ei otetakaan ja niistä kuoriutuu sitten poikasia, Tuomas huomauttaa. Viime keväänähän meille syntyi pie-

17 niä kanan tipuja sekä ankan poikasia. Ne ovat nyt jo isoja kanoja ja ankkoja, Milla lisää. Vilhokin täältä pihalta löytyy, se on kukko. Meillä on myös kaksi porsasta, sitten kissoja ja koira, Tuomas lisää. Metsätöitä ja monenlaisia harrastuksia Metsätöitä on tehtävä aika paljon, koska sekä talot että saunat ovat puulämmitteisiä. Tilaa ympäröivää luontoa hyödynnetään myös käymällä sienessä ja marjassa. Ja lehtipuitten oksista ollaan tehty lampaille kerppuja. Tuolla on rantasauna ja vene. Siellä on myös katiskat ja verkot, joilla järvestä on saatu kuhaa, haukia, lahnaa ja ahventa, tilalliset esittelevät. Talvellakin kalastetaan ja silloin verkot laitetaan jään alle. Mutta se on kyllä jätkien hommaa, kun joutuu tekemään jäähän niin ison reiän, Tuomas toteaa ja perustelee. Tuulastamassakin käytiin yhtenä iltana syksyllä. Pimeässä oltiin ja aika myöhään tultiin, Tuomas kertoo. Sitten me ulkoilemme aika paljon, liikumme eri tavoin ja pidämme kunnosta huolta. Keskiviikkoisin meillä on liikuntapäivä, jolloin harrastamme erilaisia liikuntamuotoja, kuten pyöräilyä, sauvakävelyä ja metsäretkiä. Ja talvella tietenkin hiihdetään, Milla luettelee. Jos ovat työt monenlaisia, niin ovat myös harrastusmahdollisuudet. Tuomakselle kiinnostavimpia ovat pleikkarilla pelaaminen, pianonsoitto ja sählyn pelaaminen. Ari on aloittanut tanssikurssin ja käy keilaamassa. Maanantaisin käydään pienellä porukalla uimassa Nastolan uimahallissa. Muuten vietetään aikaa joko yhteisissä tiloissa televisiota katsellen, lautapelejä pelaten tai kukin omissa huoneissaan, miten milloinkin, Milla kuvailee. Teksti ja kuvat: Pentti Paulasto Hakamaan tilan toimintaa pyörittää moniammatillisesti koulutettu henkilöstö. Kuvassa ohjaaja Milla Vehkosilta. Ruuat tehdään itse, tietysti. Perunamuusia Hakamaan keittiössä valmistamassa ohjaaja Tuomo Metsola, Tero Mattila ja Ramones Pankakoski. 17 Myös siivoustyö sujuu tilallisilta. Huonettaan siivoamassa Ari Vihervä.

18 Tulkkivälittäjät Taina Kaario-Degerman ja Usva Salmela neuvottelemassa tilauksesta. Tulkki- ja kommunikaatiopalveluilla kielellistä tasa-arvoa Tulkki- ja kommunikaatiopalvelujen tarkoituksena on edistää ratkaisuillaan kielellistä tasa-arvoa. Lyhyesti sanottuna tällä tarkoitetaan kommunikaation esteiden poistamista, ympäristön kehittämistä eri kommunikaatiotavoilla tapahtuvan vuorovaikutuksen eduksi sekä joissakin tapauksissa kielimuurien ylittämistä. Tulkkivälitys Kysynnän ja tarjonnan pitää kohdata, jotta tuloksena on asiakasta hyödyttävää palvelua. Vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalvelun kohdalla tätä tärkeää tehtävää hoitaa Etevan tulkkivälityskeskus. Kuulovammaisten, kuulo-näkövammaisten sekä puhevammaisten henkilöiden tulkkaustilauksia on meillä välitetty jo kesästä 2006 lähtien. Vuoden 2009 alusta ja aikana välitystoiminta kasvaa entisestään kuntayhtymämme alueen laajennuttua. Samalla palvelumme kehittyy. Jatkossa asiakkaan on mahdollista tilata tulkki myös helppokäyttöisellä web-lomakkeella tai vaikkapa viittomakieltä käyttäen webkameran kautta. Kasvavaan tilausmäärään (muutos on n. +30 %) on varauduttu rekrytoimalla uusi työntekijä sekä investoimalla tulkkivälitysohjelmiston kehittämiseen. Ohjelmistossa on entistä paremmin huomioitu asiakkaan tarpeet tarkalla, asiakkaan tilanteen mukaan elävällä profiililla. Henkilöstömme on osaavaa ja kehitystyöhön sitoutunutta. Tästä kertovat mm. lukuisat arjen innovaatiot, joita soveltamalla välityskeskuksemme toiminta on entistä virtaviivaisempaa. Kehittämistoiminta Edellä mainitun välittämisen sekä tulkkipalvelun keskitetyn hankinta- ja laskutusprosessin lisäksi kehitämme aktiivisesti tulk kipalveluun liittyviä toimintoja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Suurin käynnissä oleva kehittämishanke on valtakunnallinen etätulkkaushanke, etätulkki.fi. 18 Eteva hallinnoi tätä koko Suomen kattavaa hanketta, jossa luodaan Internetin kautta toimiva tulkkipalvelu. Vuosi 2009 on toiminnan pilottivuosi. Valmistuessaan etätulkki.fi-palvelusta hyötyvät kuurojen ja puhevammaisten henkilöiden lisäksi myös maahanmuuttajat ja pakolaiset sekä muiden pienten kieliryhmien edustajat, esim. saamenkieliset. Lisätietoa hankkeesta saa parhaiten osoitteesta Valmiina tulevaan Vuosi 2009 tulee olemaan suunnannäyttäjä. Tulkkipalvelun rahoituksessa tapahtuvat muutokset ovat osaltaan vaikuttamassa koko vastuualueen strategisiin valintoihin. Odotamme siis Etevan ensimmäiseltä toimintavuodelta vilkasta vuorovaikutusta ja esteet ylittävää kommunikaatiota! Teksti ja kuva: Timo Heiskala

19 Videoneuvottelu käyttöön Eteva kuntayhtymässä Ajattele, jos joskus saisit valita. Et lähtisikään kylmänä, pimeänä ja loskaisena aamuna ajamaan puolentoista tunnin matkaa tärkeään palaveriin hirviä ja niiden metsästäjiä peläten ja väistellen. Ei, vaan aamukahvit nautittuasi käynnistäisit tietokoneesi ja osallistuisit palaveriin etänä. Tai, ajaisit palaveripaikkaa lähempänä sijaitsevaan kokoushuoneeseen ja osallistuisit sieltä. Kohta tuollaisen valinnan tekeminen on kuntayhtymässämme mahdollista! Pilottivaiheen päätyttyä laitteet ovat kaikkien Etevan yksiköiden käytettävissä. Miten videoneuvottelu toimii Videoneuvottelutilojen varustukseen voivat kuulua videoneuvottelulaitteen lisäksi tv, dataprojektori, videokamera, dokumenttikamera, kaiuttimet ja mikrofoni. Viime vuosina on ollut myös mahdollista käyttää erityisiä videoneuvotteluohjelmia vaikka- pa kannettavassa tietokoneessa, jotka webkameran ja headsetin (kuuloke/mikrofoni) kanssa mahdollistavat lähes vastaavan toiminnallisuuden. Nykyisillä laitteilla videoneuvottelun käynnistäminen onnistuu jokaiselta, joka osaa avata television tai käyttää hiirtä tietokoneessa. Aiempina vuosina kiusannut heikko ja pätkivä kuvan- ja äänenlaatu ovat nyt historiaa videoneuvottelua käydään parhaimmillaan teräväpiirtona. Käytännön esimerkki videoneuvottelusta Etevassa voisi olla vaikka sellainen, että keravalainen asiantuntija haluaa keskustella Lammilla sijaitsevan toisen asiantuntijan kanssa. Hän soittaa Keravan videoneuvottelulaitteella Lammille ja keskustelee kuin olisi samassa huoneessa. Lisäksi molemmat voivat kytkeä tietokoneensa laitteeseen ja esittää toisilleen esim. PowerPoint-esityksiä tai muita dokumentteja. Tarvittaessa keskusteluun on helppo lisätä kolmas tai neljäskin osallistuja napin painalluksella. Turvallista ajansäästöä ympäristöä unohtamatta Kaikkia palavereja ei tietenkään voi eikä edes kannata korvata etätekniikalla. Ihmisten välinen kanssakäyminen on parhaimmillaan kun jaetaan samaa tilaa myös fyysisesti. Mutta jos esimerkiksi joka neljäs palaveri voidaan pitääkin etänä, säästetään runsaasti aikaa, suoranaisia matkakustannuksia ja tietysti myös luontoa. Etänä pidettävä neuvottelu on yksi harkinnanarvoinen tapa pienentää ekologista jalanjälkeään. Käyttöömme tulevissa videoneuvotteluratkaisuissa on kiinnitetty huomiota myös tietoturvallisuuteen. Yhteydet ovat sellaisia, että kukaan kutsumaton vieras ei pääse väliin. Teksti ja kuva: Timo Heiskala Videoneuvottelussa Mirkka Krook (ruudun vasen puoli), Taina Kaario- Degerman ja Mervi Savonsalmi, etualalla Usva Salmela (oikeanpuoleinen ruutu). 19

20 Etevan alue ja toimintayksiköt 20

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asumispalvelujen siirtäminen Oulun kaupungin toiminnaksi, liitteet. Dno OUKA: 3305 /305.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asumispalvelujen siirtäminen Oulun kaupungin toiminnaksi, liitteet. Dno OUKA: 3305 /305. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asumispalvelujen siirtäminen Oulun kaupungin toiminnaksi, liitteet Dno OUKA: 3305 /305.1/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.6.2012 66 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 50 19.05.2015. 50 Asianro 3428/05.04.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 50 19.05.2015. 50 Asianro 3428/05.04.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 50 Asianro 3428/05.04.00/2015 Kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut 1.6.2015 alkaen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014

ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Hoivapalvelut. Onnellinen elämä kuuluu jokaiselle. www.mainiovire.fi

Hoivapalvelut. Onnellinen elämä kuuluu jokaiselle. www.mainiovire.fi Hoivapalvelut Onnellinen elämä kuuluu jokaiselle www.mainiovire.fi Palvelumme Asumispalvelut Kotihoitopalvelut ja yöpartio Ateria- ja kauppapalvelut Turvapuhelinpalvelut Lasten päivähoito Arvomme Ihminen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot