LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

2

3 Sisällys Sivu Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja... 1 Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Sopimuksen soveltamisala Järjestäytymisvapaus Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN Työsopimus Työsäännöt Perehdyttäminen Työnjohto-oikeus Työsopimuksen irtisanomisajat Takaisinottaminen LUKU TYÖAIKA Säännöllinen työaika Työaikalain noudattaminen Perussääntö Keskimääräinen viikkotyöaika Vuorokautisen työajan pidentäminen Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja Työaikalain 7 :n mukainen jaksotyö Tilapäiset muutokset Vapaapäivät Arkipyhäviikkojen työaika Päivittäisen työajan järjestäminen Työajan tarkkailu Työviikon ja työvuorokauden alkaminen Päivä- ja kaksivuorotyö Kolmivuorotyö Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä Työajan tasaamisen soveltamisala Työajan tasaamisvapaan kertyminen Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen Kertyneen vapaan antaminen Työsuhteen päättymistilanteet Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä Ansiotaso Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan Vuosiloman ansaitseminen Keskeytyvä kolmivuorotyö Työajan pituus ja työajan tasaaminen Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen Vuosiloman ansaitseminen Viikoittainen ylityö Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen... 17

4 3.9 Keskeytymätön kolmivuorotyö Työajan pituus ja työajan tasaaminen Vuosityöaika Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen Vuosiloman antaminen Viikoittainen ylityö Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen Lepoajat Päivätyö Kaksivuorotyö Kolmivuorotyö Virkistystauot Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa Ylityö Ylityön teettäminen Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakson pituus Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö) Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö Ylityökorvauksen laskentaperuste Hälytysluontoinen työ Hälytysluontoisen työn edellytykset Hälytysraha Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana Varallaolo Asuntovarallaolo Vapaamuotoinen varallaolo LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU Palkkaustavat Aikapalkka Ohjetuntipalkat Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat Aikatyölisä Suorituspalkkatyö Urakkatyön hinnoittelu Urakkahinnoista sopiminen Urakkahinnoittelun tarkistus Palkkatakuu Urakkatyön aloittamisen viivästyminen Työn- ja aikatutkimukset Palkkiopalkat Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta Tulos- ja voittopalkkiot erilliset lisät Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisien määräytyminen Vuorotyölisien määrät Vuorotyölisä ylityössä... 26

5 Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen Ilta- ja yötyö Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä Erittäin raskas ja erittäin likainen työ Palvelusvuosilisä Lisän soveltamisperuste Palvelusvuosilisän määrä Palvelusvuosilisän maksuajankohta Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua Siirto toiseen työhön Pääsääntö Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön Siirto urakkatyöstä aikatyöhön Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö Työnteon keskeytyminen Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä Palkanmaksu Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä Palkanmaksun ajankohta Lopputili Kuukausipalkka Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi Kuukausipalkan osittaminen Keskituntiansio Käyttötilanteet Laskenta Käyttöajanjaksot Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista LUKU ERINÄISET KORVAUKSET Matkakustannusten korvaaminen Matkojen suorittaminen Matkan alkaminen ja päättyminen Komennuspaikkakunta Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Matkaliput Oman auton käyttö Matka-ajan korvaus Päivärahat Majoittumiskustannusten korvaaminen Yömatkaraha Ateriakorvaus Erityismääräyksiä Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä Kotimatkat Rajoitus pykälän soveltamista koskien Työ ulkomailla Muita korvauksia Asevelvollisuuskutsunta Reservin harjoitukset... 34

6 Hautaus- ja hääpäivät Merkkipäivät Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset Korvausten laskentaperuste Arkipyhäkorvaus Korvattavat arkipyhät Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle Itsenäisyyspäivä Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET Vuosiloma Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen Lomaltapaluuraha Lomaltapaluurahan määrä Lomaltapaluurahan maksamisen edellytykset Lomaltapaluurahan maksamisen ajankohta Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä Lomaltapaluurahan maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä Asevelvollisuus Jaettu vuosiloma Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaseen: Sairausajan palkka Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet Sairastuminen kesken työpäivän Saman sairauden uusiutuminen Karenssipäivän poistuminen Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet Työkyvyttömyyden toteaminen Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus Sairastumisesta tehtävä ilmoitus Sairausajan palkan epääminen Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy Äitiysvapaan palkka Isyysvapaan palkka Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste Muu järjestely paikallisesti sopien Lääkärintarkastukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset Muut lääkärintarkastukset Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E) Erityisedellytykset A. Uusi tai uusiutuva sairaus B. Aikaisemmin todettu sairaus C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset... 44

7 D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset E. Äkillinen hammassairaus Korvausten maksuperuste Lapsen sairastuminen Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset Vaikeasti sairaan lapsen hoito Ryhmähenkivakuutus Työturvallisuus Yleissääntö Suojavaatetus ja suojavarusteet Kemialliset aineet Työnopastus Työympäristöasiat Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus Työsuojeluvaltuutettu Paikallinen sopiminen Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen.. 48 TT SAK Yleissopimus Ammattiosaston kokoukset Sopiminen työnantajan kanssa Kokouspaikka Kokouksen järjestäjän vastuu Ammattiliiton edustajat TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset Ilmoitustaulut Ay-jäsenmaksun pidättäminen LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS Paikallinen sopiminen Erimielisyyksien ratkaiseminen Paikalliset neuvottelut Liittojen väliset neuvottelut Työtuomioistuin LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työehtosopimuksen voimassaolo Sopimuskappaleet LIITE 1 Korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkamääräykset LIITE 2 Lasiteollisuuden palkkaryhmittelyt LIITE 3 Autolasiteollisuuden palkkaryhmittelyt LIITE 4 Kuvastinteollisuuden palkkaryhmittelyt LIITE 5 Eristyslasiteollisuuden palkkaryhmittelyt LIITE 6 TT-SAK YLEISSOPIMUS Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen LIITE 7 Lomapalkkasopimus LIITE 8 Irtisanomissuojasopimus 2001 (TT-SAK)... 86

8

9 ASIAHAKEMISTO A Aaton työaika Aatto... 13,14 Aikapalkka... 22,28,53 Aikatutkimus Alihankinta Allekirjoituspöytäkirja... 1,50,81 Ammattiyhdistysjäsenmaksu Arkipyhäkorvaus Arkipyhäviikot Asevelvollisuus Asevelvollisuuskutsunta Asuntovarallaolo Ateriakorvaus Ay-koulutus E Ehdokassuoja Eläkkeelle siirtyminen Ennakkoselvitys (lomauttaminen) Ensimmäinen joulupäivä Epidemia Erilliset lisät... 26,30 Erimielisyyksien sovittelu Erittäin raskas ja erittäin likainen työ H Hammassairaus Hautauspäivä Helatorstai... 13,35 Hälytysluontoinen työ Hälytysraha Hätätyö... 12,27,83 Hääpäivä I Ilmoitustaulut... 49,76 Iltatyö Iltavuorolisä... 26,27 Irtisanominen Irtisanomisaika (työsopimus)... 10,89,94 Irtisanomisaika (paikallinen sopiminen) Irtisanomissuojasopimus (TT SAK) Itsenäisyyspäivä...13,14,36,89

10 J Jaksotyö Jouluaatto... 13,14,21,29,33,35 Juhannusaatto... 13,14,21,29,33,35 Juhannuspäivä... 20,33 Juhlapäivä... 13,29 Jälkisuoja... 72,73 Järjestäytymisvapaus... 9 K Kaksivuorotyö... 12,13,14,19,27 Karenssipäivä...14,15,38,39 Karenssipäivän poistuminen Kemikaalit Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä... 12,27 Keskeytymätön kolmivuorotyö... 17,21,30 Keskeytyvä kolmivuorotyö... 16,30 Keskimääräinen viikkotyöaika Keskituntiansio (Tes)... 3,15,16,17,18,21 Keskituntiansio (EK SAK lomapalkkasopimus) Keskusjärjestöjen väliset sopimukset... 9 Koeaika Kokopäiväraha Kokoukset... 34,48,49 Komennuspaikkakunta... 31,32 Korjauspaja... 5,52,53 Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan (= Tes-ylityö) Kotimatkat (matkatyö) Kotipaikkakunta (matkatyö) Koulutus... 5,6,14,72,76,77,78,88,91 Kutsunta Kuukausikorvaus (pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu)... 46,47 Kuukausipalkka L Laboratoriotutkimukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset Lapsen sairastuminen... 44,45 Lauantai... 12,13,20,21,27,29,32 Lepoaika Liittokokous ja valtuusto (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto)... 49,84 Lomakausi Lomakorvaus... 36,83,84 Lomaltapaluuraha Lomanmääräytymiskuukausi Lomanmääräytymisvuosi... 18,28,37,83,84 Lomapalkka... 36

11 Lomapalkkasopimus (EK SAK) Lomauttaminen... 83,92-97 Lomautusilmoitusaika... 93,94 Loppiainen Luottamusmiehet... 46,47,68-74 Läheinen omainen Lääkärintarkastukset... 42,43 M Maanantai Majoittumiskustannukset Makuupaikka... 32,33 Matka-aika Matkakustannusten korvaaminen Matkatyö... 31,34 Matkavuorokausi... 32,33 Merkkipäivät N Neuvottelujärjestys... 49,68 Nuoret työntekijät... 23,24 O Ohjetuntipalkat Olosuhdelisä... 26,74 Oman auton käyttö (matkatyö) Osapäiväraha P Paikallinen sopiminen... 13,47,49 Palkankorotukset... 2,4,52 Palkanmaksu Palkanmaksukausi ,49 Palkkaryhmä... 23,55-60 Palkkatilasto Palvelusvuosilisä Perehdyttäminen Pitkäperjantai Päivätyö... 14,22 Pääluottamusmies... 4,46-48,68,74 Pääsiäinen... 21,35 Pääsiäislauantai... 13,21,35

12 R Rahalaitos Raskaus Reservin harjoitukset... 20,34,45 Ruokailutauko Ryhmähenkivakuutus Röntgentutkimukset S Sairastuminen kesken työpäivän Sairauden uusiutuminen Sairaus Sairausajan palkka Sairauslomatodistus... 39,40 Siirto toiseen työhön... 28,29 Sopimuksen sitovuus (Paikallinen sopiminen)... 49,79 Sopimuksen soveltamisala (Tes)... 9 Sopimuksen tulkinta Sopimuksen voimassaolo Sopimuskappaleet Sunnuntaityö... 12,21,26,29,30 Sunnuntaityökorotus... 21,26,29 Suorituspalkkatyö... 24,29,53 Synnytys T Tapaturma ,43,45 Terveydenhoitaja Toinen joulupäivä Toinen pääsiäispäivä Tuotantopalkkiotyö Tyky-toiminta Työ ulkomailla Työaika Työaikalaki Työajan tarkkailu Työajan tasaaminen Työajan tasaamislisä... 16,18 Työajan tasoittuminen...12,16,17,30 Työajan tasoittumisjärjestelmä... 12,30 Työnjohto-oikeus... 10,66 Työnluokitus Työnopastus Työntutkimus... 24,25 Työrauhavelvoite... 9 Työsuhdeturva... 73,74 Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen Työsuojelu ,68,68 Työsuojeluasiamies... 69,70

13 Työsuojelupäällikkö Työsuojelutoimikunta... 46,71,71 Työsuojeluvaltuutettu... 46,47,67-78,82 Työsäännöt Työtapaturma... 38,39,45 Työtuntijärjestelmä ,35,95 Työturvallisuus... 12,45,46 Työviikko Työvoiman vähentäminen Työvuorokausi Työvuoroluettelo... 16,20,21,34,35,36,38 Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön... 28,29 U Ulkopuolinen työvoima... 74,78,79 Urakkatyö Urakkahinnoittelun tarkistus Urakkatyön hinnoittelu Uudenvuodenpäivä... 13,14,35 Uusi työntekijä V Vaikeasti sairaan lapsen hoito Vanhempainvapaa Vapaapäivät... 12,15 Vapautus työstä (pääluottamusmies)... 46,70,71 Vapautus työstä (työsuojeluvaltuutettu)... 47,70,71 Vapunpäivä... 13,14,35 Varallaolo Varapääluottamusmies... 48,74,78 Viikkolepokorvaus... 17,30 Viikoittainen ylityö... 18,20 Vuorokautinen ylityö Vuorotyö... 19,26 Vuorotyölisät... 26,27 Vuorovapaa Vuosiloma... 16,17,18,35,36,37 Vuosilomapalkka... 36,83,84 Y Yksinhuoltaja Ylityö Yötyö... 26,27 Ä Äitiysvapaa... 41

14

15 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 2. päivänä joulukuuta 2013 Paikka Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki Läsnä Anna-Kaisa Auvinen Kulutustavararyhmä ry Pekka Vuorela Kulutustavararyhmä ry Lassi Räsänen Kulutustavararyhmä ry Tuija Vehviläinen Kulutustavararyhmä ry Timo Vallittu Irene Hämäläinen Hannu Siltala Markku Aaltovirta TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen ja uudistaminen Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimuksen samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen liittojen välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti. 2 Sopimuskausi ja työehtosopimuksen voimassaolo Mikäli jäljempänä tässä pykälässä sanotusta ei muuta johdu, työehtosopimus on voimassa jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Sopimuskausi koostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen alkaa ja päättyy Sopimuskauden toinen jakso alkaa välittömästi ensimmäisen jakson umpeuduttua, ja se päättyy Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehittymistä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Mikäli edellä mainituissa sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisua koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään , neuvottelevat allekirjoittaneet liitot kolmannen sopimusvuoden palkkaratkaisun 1

16 toteuttamisesta. Mikäli näissäkään neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin sopimusosapuoli kahden (2) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään Palkankorotukset 3.1 Vuosi 2014 A. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 12 sentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin. Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta. Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä mennessä, toteutetaan korotus tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. B. Palkkataulukot Työehtosopimuksen kohdan 4.2 mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3.1 A mainitusta ajankohdasta lukien siten, että kunkin palkkataulukon alimpaan lukuun lisätään kymmenen (10) senttiä muiden ohjetuntipalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti. Samalla tavalla menetellään korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkataulukoiden osalta. C. Vuorotyölisät Vuorotyölisien määrät tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: iltavuorolisä 120 senttiä tunnilta yövuorolisä 208 senttiä tunnilta Vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta palkankorotuksen yhteydessä. D. Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä Lisän suuruus tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta on 128 senttiä työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta. 2

17 3.2 Vuosi 2015 A. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia yleiskorotuksen maksuajankohdasta (aikaistamisesta tai myöhentämisestä) toisin. Mikäli sovitaan korotuksen ajankohdan myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta. Palkankorotuksen ajankohdasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti. Ellei edellä mainittua sopimusta tehdä mennessä, toteutetaan korotus tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. B. Palkkataulukot Työehtosopimuksen kohdan 4.2 mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan kohdassa 3.2 A mainitusta ajankohdasta lukien siten, että kunkin palkkataulukon alimpaan lukuun lisätään kuusi (6) senttiä muiden ohjetuntipalkkojen määräytyessä entisten suhteiden mukaisesti. Samalla tavalla menetellään korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkataulukoiden osalta. 4 Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminen Käytettäessä työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellä kohdan 3.1 A mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. Samalla tavalla menetellään vuonna 2015 kohdan 3.2 A mukaisen yleiskorotuksen osalta. Mikäli yleiskorotuksen ajankohdasta on paikallisesti sovittu toisin (edellä kohdat 3.1 A ja 3.2 A), korotetaan vuosineljänneskeskituntiansiota sanottua paikallista sopimusta vastaavasti. 5 Palkankorotusten toteuttaminen Osaurakka- ja tuotantopalkkiotyössä yleiskorotus liitetään kiinteään palkanosaan. Paikallisesti voidaan sopia koko yleiskorotuksen tai sen osan liittämisestä myös liikkuvaan palkanosaan. Mikäli yleiskorotuksella korotettu urakkatyön tai osaurakkatyön ansio jälkimmäisen korotettu kiinteä palkanosa huomioon ottaen ei tähänastisin työsaavutuksin täytä työehtosopimuksen urakkatyön hinnoittelua koskevia määräyksiä, on yksikköhintoja tarkistettava siten, että ansio muodostuu hinnoittelusäännön mukaiseksi. Tarkistuksen perusteena käytettävät ansiot tulee ottaa sellaiselta riittävän pitkältä ajanjaksolta, joka antaa luotettavan kuvan ansiotasosta. Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään kaikki ne työntekijät, joiden suorituspalkka-ansiot ovat muodostuneet pääasiassa samojen yksikköhintojen perusteella. 3

18 Mikäli työstä maksettava palkka kokonaan tai osaksi on määritelty prosentuaalisessa suhteessa työehtosopimuksen palkkaperusteisiin (= esimerkiksi työkohtainen tuntipalkka) tai toisten työntekijöiden ansiotasoon, prosentuaalista suhdetta tarkistetaan siten, että ansio kussakin tapauksessa nousee yleiskorotuksen määrällä. 6 Paikallinen sopiminen yleiskorotuksen ajankohdasta ja muodosta kansainvälisesti toimivissa yrityksissä Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan sopia tämän työehtosopimuksen mukaisen yleiskorotuksen / mukaisten yleiskorotusten ynnä muiden korotuserien maksuajankohdasta ja muodosta toisin, mikäli se kansainvälisesti toimivassa yrityksessä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan johdosta on tarpeellista. Edellä mainittujen korotuserien maksuajankohdasta sekä muodosta poikkeavasti sovittaessa tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta esimerkiksi vastaavalla kertaluontoisella erällä. Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä tarkoitetaan lähinnä sellaisia Suomessa toimivia ulkomaalaisia yrityksiä, jotka toimivat useassa eri maassa ja joilla on yhteinen henkilöstö- ja palkkapolitiikka. Jos tällaisissa yrityksissä tehdään niiden omaan palkkapolitiikkaan perustuvia yleiskorotuksen luonteisia palkankorotuksia työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia niiden huomioon ottamisesta työehtosopimukseen perustuvia yleiskorotuksia toteutettaessa. Edellä mainittujen paikallisesti sovittujen korotusten tulee kokonaisuutena olla vähintään työehtosopimuksen mukaisten korotusten suuruisia. Mikäli näin ei ole, maksetaan erotus yleiskorotuksen toteuttamisajankohdasta. 7 Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mukaisesti. 8 Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvaukset Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat alkaen seuraavat: Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

19 Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät alkaen ovat seuraavat: Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko Korvaus euroa / kuukausi Alle Kokonaan vapautettu 110 Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan. 9 Korjauspajojen ammattityöntekijät Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kahdesti vuodessa korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkoista ja tarkistetaan yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnittäen erikoisesti huomiota metallin ansiokehitykseen. 10 Oppisopimusoppilaat Oppisopimusoppilaiden palkat määräytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti. 11 Jatkuva neuvottelumenettely Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin. Osana jatkuvan neuvottelun menettelyä liitot voivat ottaa käsittelyyn myös yksittäisen yrityksen talouden vakauttamisen kriisitilanteessa. 12 Paikallisen sopimisen edistäminen Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana edistää ja kehittää paikallista sopimista ja sen myötä yritysten neuvottelukulttuuria. 13 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilöstön osaamisen ja koulutuksen ajantasaisuuteen kiinnitetään huomioita. Tulevaisuuden muutostarpeisiin perustuvan koulutussuunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen edistävät ketteryyttä, innovatiivisuutta, työurien pidentymistä ja työntekijöiden työllistymistä. 5

20 Eduskunnan käsittelyssä on syksyllä 2013 lakiesityksiä, jotka liittyvät henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta lukien. Lainsäädännön taustalla on raamisopimuksen tekemisen jälkeen 2011 alkanut keskustelu työntekijöiden kouluttamisesta. Lakiuudistusten johdosta työnantaja saa ylimääräisen verovähennyksen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti tehdyn koulutussuunnitelman toteuttamisesta. Liittojen välinen työryhmä opastaa ja kouluttaa jäsenyritysten henkilöstöasioista vastaavia esimiehiä ja luottamushenkilöitä koulutussuunnitelman laatimiseen, joka vastaa tulevaisuudessa työntekijöiden osaamisessa tapahtuvia kehitys- ja muutostarpeita sekä samalla oikeuttaa ylimääräiseen verovähennykseen. 14 Joustavien työaikajärjestelmien edistäminen Osana tuottavuuden parantamiseen tähtäävää toimintaa liitot sitoutuvat edistämään monipuolisten ja joustavien työaikojen sekä työaikapankkien käyttöä yrityksissä. Tätä tarkoitusta tukemaan osapuolet perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka muun muassa selvittää, kuinka nykyiset työaikamääräykset vastaavat yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita. Samalla selvitetään sanottujen määräysten mahdolliset kehittämistarpeet. 15 Työhyvinvoinnin edistäminen Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä. Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta. Sopijapuolet pyrkivät järjestämään sopimuskauden aikana yhteisiä työhyvinvoinnin edistämistä ja sairauspoissaolojen vähentämistä koskevia seminaareja, joissa käsitellään mm.: - Lasikeraamisessa teollisuudessa ja muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi - Asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä olemassa olevista käytännöistä. 16 Työehtosopimusten tekstien selkeyttäminen Edellisellä sopimuskaudella käynnistettyä Kulutustavararyhmä ry:n sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välisten työehtosopimusten tekstien selkeyttämistyötä jatketaan tarkoituksena saada työehtosopimukset niiden joukossa Lasikeraamisen teollisuuden työehtosopimus - uusitussa muodossaan painettaviksi kevään 2014 aikana. 6

21 17 Työaikamuotojen vaihtelu Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei tosiasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen. 18 Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma Kulutustavararyhmä ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat mukana keskusjärjestöjen suositukseen perustuvassa Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelmassa siinä muodossa kuin keskusjärjestöt aikanaan sopivat. 19 Työehtosopimuksen tekstimuutokset Työehtosopimusneuvotteluissa sovitut tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimuksen asianomaisiin kohtiin. Ne tulevat voimaan Ammattitutkinnot Liitot suosittelevat, että yrityksissä paikalliset osapuolet selvittävät, kuinka hyväksytysti suoritetut alan ammattitutkinnot on otettu huomioon työntekijän palkkauksessa. 21 Työryhmä: Päivä- ja kaksivuorotyön työaika sekä arkipyhäkorvaus Edellä tämän allekirjoituspöytäkirjan 11 :ssä tarkoitettuun jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteeseen viitaten osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi seuraavien asiakokonaisuuksien osalta: - TES kohta 3.7: Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä - TES kohta 5.3: Arkipyhäkorvaus Selvitystyössä yhtenä keskeisenä kysymyksenä on tehdyn työajan palkan / ei tehdyn työajan palkan osuuksien jakautuminen palkkakustannusten hallintaa sekä yritysten toimintaedellytyksiä silmällä pitäen. 22 Työryhmä: Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja siihen liittyviä kysymyksiä. 23 Lakiviittaukset sekä muut vastaavat seikat Liittojen edustajat tarkastavat ennen työehtosopimuksen painattamista, että lakiviittaukset ja muut vastaavat seikat ovat ajan tasalla sekä tekevät tarvittavat teknisluonteiset muutokset työehtosopimuksen asianomaisiin kohtiin. 7

22 24 Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi. Vakuudeksi: Pekka Vuorela Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY Anna-Kaisa Auvinen Timo Vallittu 8

23 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kulutustavararyhmä ry:hyn kuuluvien Kulutustavara ja Erikoistuoteteollisuus KET ry:n jäsenyritysten sekä niiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. 1.2 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä. 1.3 KESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia: * Yleissopimus siihen tehtyine muutoksineen * Irtisanomissuojasopimus * Lomapalkkasopimus Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa edellä mainittuihin keskusjärjestösopimuksiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä työehtosopimuksen osaksi. 1.4 SOPIMUKSEN SITOVUUS, TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 9

24 2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 2.1 TYÖSOPIMUS Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa. 2.2 TYÖSÄÄNNÖT Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa. 2.3 PEREHDYTTÄMINEN Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin työsääntöihin. Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat. 2.4 TYÖNJOHTO-OIKEUS Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen. 2.5 TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMISAJAT Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Enintään vuoden Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta Yli 12 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta 10

25 Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Enintään 5 vuotta Yli 5 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanomisaikoja koskien noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomissuojasopimusta 2001 (TT SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä: Mikäli on tarkoitus sopia edellä mainittuja lyhyemmistä irtisanomisajoista, liitot suosittelevat, että sopijapuolet ennalta selvittävät, onko sanotunlaisella sopimuksella työttömyyspäivärahan maksamiseen liittyviä vaikutuksia. 2.6 TAKAISINOTTAMINEN Ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän (9) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu toisin sopimisesta irtisanotun työntekijän takaisin ottamista koskien, noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa Irtisanomissuojasopimusta 2001 (TT SAK) ei tässä yhteydessä ole muutettu. Muilta osin menetellään keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. 3 LUKU TYÖAIKA 3.1 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA Työaikalain noudattaminen Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia. Perussääntö Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. 11

26 Keskimääräinen viikkotyöaika Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se päivä- ja kaksivuorotyössä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen sen käyttöönottoa. Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työehtosopimuksen kohdissa 3.8 ja 3.9. Vuorokautisen työajan pidentäminen Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kymmeneen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa. Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua. Liitot vahvistavat paikallisen sopimuksen. Työaikalain 7 :n mukainen jaksotyö Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 :n 1 momentin mukaan. Tilapäiset muutokset Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään muutoksen toteuttamista edeltävänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai siihen verrattava työ. 3.2 VAPAAPÄIVÄT Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laaditusta työvuoroluettelosta. 12

27 3.3 ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAIKA Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännönmukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä. Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluetteloon. 3.4 PÄIVITTÄISEN TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN Säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan paikallisesti työaikalain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Päivätyössä työaika alkaa kello 7.00 ja päättyy kello 16.00, ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei työnantaja tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa ole vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa. 3.5 TYÖAJAN TARKKAILU Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua kohtuutonta ajanhukkaa. 3.6 TYÖVIIKON JA TYÖVUOROKAUDEN ALKAMINEN Päivä- ja kaksivuorotyö Päivä- ja kaksivuorotyössä työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello työvuorokauden tällöin niin ikään vaihtuessa kello Kolmivuorotyö Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vastaavasti vaihtuessa samaan kellon aikaan. Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työviikko alkaa maanantaina aamuvuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vaihtumisen silloin noudattaessa samaa kellon aikaa. 13

28 3.7 TYÖAIKA PÄIVÄTYÖSSÄ SEKÄ YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ Työajan tasaamisen soveltamisala Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien. Työajan tasaamisvapaan kertyminen Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Vähintään 17 työpäivää 1 vapaa Vähintään 34 työpäivää 2 vapaata Vähintään 51 työpäivää 3 vapaata Vähintään 68 työpäivää 4 vapaata Vähintään 85 työpäivää 5 vapaata Vähintään 102 työpäivää 6 vapaata Vähintään 119 työpäivää 7 vapaata Vähintään 136 työpäivää 8 vapaata Vähintään 153 työpäivää 9 vapaata Vähintään 170 työpäivää 10 vapaata Vähintään 187 työpäivää 11 vapaata Vähintään 210 työpäivää 12,5 vapaata Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa * Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sairauden tai äitiysvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kummassakin sairaustapauksessa mukaan lukien * Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen * Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät * TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton liittovaltuuston ja/tai hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika * Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa 14

29 Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Poikkeus palkallista sairausaikaa koskien: Ilmoitetun tai sovitun työajan tasaamisvapaan sisältyessä aikaan, jolta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, siirtyy tasaamisvapaa myöhemmin annettavaksi, jolloin työntekijälle myös maksetaan korvaus vapaan ajalta. Menettely on sama sairausajan palkan maksuun mahdollisesti liittyvän karenssipäivän osalta. Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Kertyneen vapaan antaminen Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan antamistapa ratkaistaan yritystasolla. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia myös muista vapaan antamistavoista. Työsuhteen päättymistilanteet Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Vastaavasti työnantaja saa työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annettuja vapaita vastaavan palkan määrän. Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta maksettavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka. Ansiotaso Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta korvaus työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. 15

30 Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan Annettavien vapaiden lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Vuosiloman ansaitseminen Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä pykälässä tarkoitettuja vapaapäiviä työssäolon veroisina. 3.8 KESKEYTYVÄ KOLMIVUOROTYÖ Työajan pituus ja työajan tasaaminen Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti aamu-, ilta- ja yövuoron. Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Lisää ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskelmaan. Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain. Vuosiloman ansaitseminen Vuosiloman pituutta laskettaessa työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. 16

31 Viikoittainen ylityö Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 34 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. 3.9 KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ Työajan pituus ja työajan tasaaminen Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 34,7 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työtuntijärjestelmä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti kymmenen työvuoroa. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä satunnaisesti jätetään tekemättä yksi vuoro viikossa. Vuosityöaika Vuotuisen työajan pituus määräytyy työntekijän vuosilomaoikeuden perusteella siten, että se 24 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä on 1671 tuntia sekä 30 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä 1636 tuntia. Työaika tasoittuu sanottuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa. Pöytäkirjamerkintöjä: Tasolasiteollisuudessa työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tapahtuu ilman ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasikeraamisen teollisuuden sellaisia töitä, joita ei voida keskeyttää. Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosittain enintään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 työvuoroa. Jouluseisokki alkaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta. 17

32 Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,9 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Lasiteollisuutta koskien tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 3,9 prosentin suuruinen erillinen lisä. Edellä mainittuja lisiä ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdan 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskelmaan. Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain. Vuosiloman antaminen Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aikana. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Viikoittainen ylityö Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut pitämättä jääneet vapaat joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Työntekijän puolestaan puheena olevassa tilanteessa saatua liikaa vapaita, voidaan nämä ylimääräiset vapaat teettää takaisin. Pöytäkirjamerkintä: Tilapäisissä siirroissa työntekijä ansaitsee jokaista kymmentä (10) säännöllisen työajan kahdeksan (8) tunnin pituista työvuoroa kohden yhden vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuosineljänneksittäin. 18

33 3.10 LEPOAJAT Päivätyö Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi (6) tuntia työntekijällä on tunnin kestävä lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta. Kaksivuorotyö Kaksivuorotyössä työntekijällä on puolen tunnin lepoaika, jonka aikana hän saa vapaasti poistua työpaikalta. Vaihtoehtoisesti hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työvuoron keskivaiheilla. Kolmivuorotyö Kolmivuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Virkistystauot Työntekijällä on oikeus sekä aamu- että iltapäivällä työnjohdon määräämässä järjestyksessä pitää työnsä ääressä 10 minuutin pituinen virkistystauko. Pöytäkirjamerkintä: Työntekijän ollessa vuorotyön pakkotahtisuuden sitomana estynyt virvokkeiden nauttimiseen tai ruokailuun joko työn ääressä tai muualla työpaikalla työntekijälle järjestetään päivittäin kaksi 15 minuutin pituista taukoa. Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa Työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa työntekijällä on kahdeksan (8) tunnin työskentelyn jälkeen halutessaan oikeus enintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan YLITYÖ Ylityön teettäminen Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä sanotaan. 19