SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2004 N:o Laki. N:o 821. kirkkolain muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2004 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 821 Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Moldovan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Tasavallan presidentin asetus Slovenian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Tasavallan presidentin asetus Uzbekistanin kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus sotilasilmailuasetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus Luvian kunnassa todetun Newcastlen taudin vuoksi perustettavasta valvontavyöhykkeestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kumoamisesta N:o 821 Laki kirkkolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004 Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain (1054/1993) 10 luvun 2 :n 3 momentti sekä 11 luvun 1 :n 2 momentti, 6 :n 2 ja 3 momentti, 7 :n 3 momentti ja 12, muutetaan 8 luvun 2 :n 1 momentti, 4 :n 2 momentti, 5 :n 1 momentti, 10 luvun 2 :n 1 momentti, 11 luvun 1 :n otsikko, 2 ja 3, 4 :n 1 momentti, 5, 7 :n 1 momentti ja 8 11, 13 luvun 1, 18 luvun 3 :n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti sekä 22 luvun 8 :n 2 ja 3 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 11 luvun 5 osaksi laissa 1303/1997, 11 luvun 8 laissa 347/1998, 11 luvun 9 osaksi laissa 626/2003, 11 luvun 10 mainitussa laissa 1303/1997, 18 luvun 3 :n 2 momentin 3 kohta laissa 201/2000 ja 18 luvun 3 :n 3 momentti laissa 1274/2003 sekä 22 luvun 8 :n 3 kohta laissa 1247/2001, ja lisätään 7 lukuun uusi 7, 8 lukuun uusi 6, 18 luvun 3 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa laeissa 201/2000 ja 1274/2003, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi ja 22 luvun 8 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1247/2001, uusi 4 kohta seuraavasti: HE 98/2004 HaVM 9/2004 EV 97/

2 2284 N:o luku Yleisiä säännöksiä 7 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan ja yhteinen kirkkoneuvosto seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta. 8 luku Papinvaali ja seurakuntavaali Seurakuntavaalit Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi samanaikaisesti kaikissa seurakunnissa, jollei 5 :stä muuta johdu. 4 Ehdokkaan suostumus. Vaalikelpoisuuden rajoitus Seurakuntavaaleissa ei seurakunnan luottamustoimeen saada valita tämän seurakunnan viranhaltijaa tai työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, ei tämän yhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija ja työntekijä myöskään ole vaalikelpoinen. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos seurakunta tai seurakuntayhtymä ottaa hänet väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden palvelussuhteeseen. Sen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan. 5 Poikkeukselliset seurakuntavaalit Ylimääräiset seurakuntavaalit toimitetaan, kun kesken seurakunnallisen vaalikauden tapahtuu seurakuntajaon muutos, seurakuntia liitetään seurakuntayhtymään tai seurakuntayhtymä puretaan. Ylimääräisissä seurakuntavaaleissa valittujen toimikausi kestää kulumassa olevan vaalikauden loppuun tai, jos vaalit toimitetaan vaalikauden viimeisenä vuonna, seuraavan vaalikauden loppuun. Kirkkohallitus voi päättää, että vaalit toimitetaan muutettua seurakuntajakoa taikka seurakuntayhtymän uutta tai muutettua perussääntöä noudattaen jo ennen kuin seurakuntajaon muutos tai perussääntö on tullut voimaan. 6 Keskusvaalitoimikunta Yhteinen kirkkoneuvosto voi asettaa seurakuntavaaleja varten keskusvaalitoimikunnan, jonka tehtävistä säädetään kirkon vaalijärjestyksessä. 10 luku Kirkkoneuvosto Jäsenet Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.

3 N:o luku Seurakuntayhtymä 1 Seurakuntayhtymän perustaminen Tehtävät Seurakuntayhtymän on hoidettava asiat, jotka koskevat yhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakoa seurakuntien kesken sekä kirkon keskusrahastoon suoritettavia maksuja ja talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. Seurakuntayhtymän on lisäksi hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat: 1) palkan ja työnantajasuoritusten maksamista, työnantajailmoitusten tekemistä ja palkkakirjanpitoa; 2) nimikirjanpitoa, jollei tässä laissa toisin säädetä; 3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistuksia koskevien esitysten tekemistä kirkon sopimusvaltuuskunnalle; sekä 4) luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Seurakuntayhtymä käyttää päätösvaltaa myös yksittäistä seurakuntaa koskevissa kirkkovaltuustolle kuuluvissa asioissa, jollei päätösvaltaa ole annettu 10 :ssä säädetyllä tavalla seurakunnille. Seurakuntayhtymä päättää myös seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta, jollei näitä asioita ole perussäännössä annettu seurakuntien hoidettavaksi. Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan perussäännössä antaa myös muita hallintoon ja talouteen liittyviä asioita sekä siinä mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. 3 Omaisuuden ja velvoitteiden siirtyminen Seurakuntayhtymää perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet siirtyvät seurakuntayhtymälle, jollei perussäännössä määrätä, että siinä mainittu omaisuus pysyy seurakunnan omistuksessa tai hallinnassa taikka seurakunta vastaa siinä mainitusta velvoitteesta. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu perussääntöön liitettävä luettelo. 4 Perussääntö Seurakuntayhtymälle on hyväksyttävä perussääntö, jossa määrätään yhtymän hoidettavaksi annettavat tehtävät sekä annetaan muut määräykset, jotka ovat tarpeen yhtymän ja sen seurakuntien toimivallan osoittamiseksi. Kirkkovaltuustot päättävät seurakuntayhtymän muodostamisesta hyväksymällä perussäännön ja seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Päätökset on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi. Jos seurakuntayhtymään liittyvät seurakunnat ovat tehneet omaisuuden siirtymistä koskevan sopimuksen, kirkkohallitus ei voi ilman erityisiä syitä poiketa sopimuksesta. 5 Perussäännön muuttaminen ja yhtymän purkaminen tai lakkaaminen Perussäännön muuttamista tai vapaaehtoisesti muodostetun yhtymän purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Jos perussäännön muutos koskee perussäännöllä määrättyjen verotulojen jakoperusteiden muuttamista seurakuntien kesken, omaisuuden siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä tai virkojen perustamista ja lakkauttamista koskevan päätösvallan siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä, perussäännön muutos on alistettava

4 2286 N:o 821 kirkkohallituksen ratkaistavaksi, jollei päätöstä ole tehty yksimielisesti. Jos seurakuntajakoa muutetaan siten, että kaikki samaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat yhdistetään yhdeksi seurakunnaksi, seurakuntayhtymä lakkaa samasta ajankohdasta lukien. Seurakuntayhtymän varat ja velvoitteet siirtyvät tällöin yhdistetylle seurakunnalle. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu kirkkohallituksen päätökseen liitettävä luettelo. Jos seurakuntayhtymän omaisuutta on jaettava perussäännön muuttamisen tai seurakuntayhtymän purkamisen johdosta eikä jaosta voida sopia, se on toimitettava noudattaen soveltuvin osin seurakuntajaon yhteydessä tapahtuvasta omaisuuden jaosta annettuja säännöksiä. 7 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet Yhteisessä kirkkovaltuustossa on yhtymään kuuluvien seurakuntien yhteenlasketusta väkiluvusta riippuen vähintään 21 ja enintään 91 jäsentä. Jäsenmäärästä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Yhteinen kirkkovaltuusto voi erityisestä syystä päättää vaalikaudeksi kerrallaan, että yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä on säädettyä pienempi pariton luku, kuitenkin vähintään 11 jäsentä. 8 Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelimenä on yhteinen kirkkoneuvosto, joka johtaa myös 2 :n 5 momentissa mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpanosta säädetään kirkkojärjestyksessä. 9 Seurakuntaneuvosto Seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla on kullakin seurakuntaneuvosto. Se hoitaa ne 10 luvun 1 :ssä mainitut kirkkoneuvoston tehtävät, jotka eivät kuulu yhteiselle kirkkoneuvostolle, sekä muut seurakuntaneuvostolle tässä laissa osoitetut tai erikseen määrätyt tehtävät. Seurakuntaneuvosto hyväksyy itselleen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakuntaneuvostoon sovelletaan myös, mitä kirkkoneuvostosta säädetään 10 luvun 2 :n 4 momentissa ja 3 :n 2 4 momentissa sekä 4 ja 5 :ssä. Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa seurakunnallista toimintaa varten, sekä käyttää seurakunnan omaisuuden omistamiseen ja hallintaan sekä sen tuottoon liittyvää päätösvaltaa. Seurakuntaneuvostossa on puheenjohtajana kirkkoherra ja vähintään 8 ja enintään 16 muuta jäsentä. Jäsenten luvusta säädetään kirkkojärjestyksessä seurakunnan väkiluvun perusteella. 10 Päätösvallan siirtäminen Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan ohje- tai johtosäännöllä siirtää säännössä mainituissa asioissa yhteiselle kirkkoneuvostolle, sen jaostolle ja yhtymän johtokunnalle sekä yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä seurakuntaneuvostolle. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 9 luvun 1 :n 2 momentissa eikä tämän luvun 2 :n 1 ja 2 momentissa mainituissa asioissa lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden luovuttamista ja viran perustamista ja lakkauttamista, joita koskevan päätösvallan siirtämisestä voidaan määrätä perussäännöllä edellä 2 :n 4 momentin nojalla. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä säädetään. 11 Toimielimiin sovellettavat säännökset Yhteiseen kirkkovaltuustoon, yhteiseen kirkkoneuvostoon ja seurakuntayhtymän joh-

5 N:o tokuntaan sekä asioiden käsittelyyn näissä toimielimissä sovelletaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta, kirkkoneuvostosta ja seurakunnan johtokunnasta sekä asioiden käsittelemisestä niissä säädetään tai määrätään, jollei tästä laista tai kirkkojärjestyksestä muuta johdu. Seurakuntaneuvoston käsitellessä sille uskottua yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan muutoin kuuluvaa asiaa noudatetaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta ja asioiden käsittelemisestä siellä säädetään tai määrätään. 13 luku Seurakuntajaon muuttaminen 1 Aloiteoikeus Aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi voi tehdä seurakunnan kirkkovaltuusto tai kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto sekä tuomiokapituli tai piispa. Jos seurakuntajaon muutostarve johtuu kuntajaon muuttamisesta tai koskee muuta kuin suomenkielistä tai ruotsinkielistä taikka kaksikielistä seurakuntaa, asian voi panna vireille myös kirkkohallitus. 18 luku Piispa 3 Vaalin ajankohta, äänioikeus ja ehdokasasettelu Vaalissa ovat äänivaltaisia 3) tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen; Arkkipiispan vaalissa ovat äänivaltaisia myös muiden hiippakuntien kirkolliskokousedustajat ja saamelaiskäräjien valitsema kirkolliskokousedustaja sekä hiippakuntavaltuustojen ja tuomiokapitulien jäsenet. Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkkohallituksen jäsenet. Kirkon vaalijärjestyksessä säädetään, miten äänioikeutta käytetään, jos se on samalla henkilöllä usealla perusteella. 22 luku Kirkkohallitus, kirkon keskusrahasto ja kirkon sopimusvaltuuskunta 8 Maksut kirkon keskusrahastolle Jokainen seurakunta tai seurakuntayhtymä suorittaa kirkon keskusrahastoon vuosittain 2) eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamista ja rahastoimista varten eläketurvan alaiselle viranhaltijalle tai työntekijälle sinä varainhoitovuonna maksamastaan palkasta prosentteina määrätyn maksun (eläkemaksu), jolloin palkkaan luetaan myös vapaa asunto lämpöineen; 3) perusmaksun lisäksi enintään kaksikymmentä prosenttia 1 kohdan mukaisesta maksettavan yhteisöveron seurakunnalle tulevasta osuudesta (lisämaksu); lisämaksu voi olla progressiivinen; ja 4) kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvät työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Marraskuun 2002 seurakuntavaaleissa valitut seurakuntaneuvostot ja yhteiset kirkkovaltuustot jatkavat tämän lain mukaisina seurakuntaneuvostoina ja yhteisinä kirkkovaltuustoina sekä osittaisessa yhteistaloudessa olevien seurakuntien kirkkovaltuustot tämän lain mukaisina seurakuntaneuvostoina vaalikauden loppuun. Tämän lain voimaan tullessa osittaisessa yhteistaloudessa olevien seurakuntien kirkkovaltuustojen valitsemat yhteiset kirkkovaltuustot jatkavat tämän lain mukaisina yhteisinä kirkkovaltuustoina toimikautensa loppuun.

6 2288 N:o 821 Jos jo ennen tämän lain voimaantuloa perustetaan seurakuntayhtymä, on seurakuntayhtymä muodostettava sekä seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimielimet valittava tämän lain mukaan. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuriministeri Tanja Karpela

7 2289 N:o 822 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 9 päivänä toukokuuta 2003 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkkojärjestyksen (1055/1993) 10 luvun 6, muutetaan 6 luvun 27 :n 3 momentti, 32 b :n 1 ja 2 momentti, 32 c :n 1 ja 3 momentti, 52 :n 1 momentti ja 55, 8 luvun 2, 9 luvun 3 :n 1 momentin 1 kohta, 10 luvun 2 4 sekä 7, 8, 10, 12 ja 14, 12 luvun 1 :n 2 momentti, 13 luvun 1 :n 3 momentti, 8 :n 2 momentin 5 kohta sekä 9 :n 4 momentti, 15 luvun 6 :n 2 momentti ja 16 luvun 2 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 32 b ja 32 c päätöksessä 1692/1995, 10 luvun 2 osaksi päätöksessä 864/1995 ja 7 päätöksessä 1250/2001, 15 luvun 6 päätöksessä 898/1997 ja 16 luvun 2 osaksi päätöksessä 1305/1997 ja 853/1998, sekä lisätään 7 luvun 1 :ään uusi 2 momentti ja 10 luvun 9 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 6 luku Viranhaltijat ja työntekijät B. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän viranhaltijat ja työntekijät 2. Papinvirka 27 Vaalin toimittamista varten tuomiokapituli määrää vaalisijalle asetetut peräkkäisinä sunnuntaipäivinä toimittamaan päiväjumalanpalveluksen tuomiokapitulin määräämässä kirkossa. Kaksikielisessä seurakunnassa jumalanpalvelus toimitetaan kummallakin kielellä. 32b Tuomiokapituli lähettää seurakunnalle kappalaisen virkaan pätevien hakijoiden hakemukset ja 32 a :ssä tarkoitetun lausuntonsa. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun heistä. Kappeliseurakunnan kappalaisen valitsee kuitenkin kappelineuvosto. Jos virkaa on hakenut, tai hakemuksen peruutuksen vuoksi tai muusta syystä on vain yksi pätevä hakija, kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto taikka kappelineuvosto voi pyytää tuomiokapitulia julistamaan viran uudelleen haettavaksi. 32c Kappalaisen viran hakemusasiakirjat ja ote kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston taikka kappelineuvoston pöytäkirjasta on viipymättä toimitettava tuomiokapitulille. Pöytäkirjan otteeseen on liitettävä ilmoitus siitä, milloin päätös valitusosoituksineen on annettu tiedoksi hakijoille. Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston taikka kappelineuvoston päätöksen saatua lainvoiman tuomiokapituli antaa valtakirjan virkaan valitulle. 5. Seurakuntien yhteiset virat 52 Yhteisen kirkkoherranviran perustamista koskevan aloitteen voi tehdä kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai tuomiokapituli.

8 2290 N:o Yhteistä kirkkoherran- tai kanttorinvirkaa koskevista asioista päättävät seurakuntien kirkkoneuvostot tai seurakuntaneuvostot yhteisessä kokouksessa kirkkoherran puheenjohdolla, jollei erikseen toisin ole säädetty tai määrätty. Jos vain kanttorinvirka on yhteinen, puheenjohtajana toimii väkiluvultaan suurimman seurakunnan kirkkoherra. 7 luku Yleisiä määräyksiä 1 Ohjesäännössä tai johtosäännössä voidaan määrätä, että toimielimen tai viranhaltijan päätös on tehtävä esittelystä. Kirkkoherra esittelee kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle taikka muulle toimielimelle toimialaansa koskevat asiat, jollei hän ole määrännyt esittelyä muulle viranhaltijalle. 8 luku Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa. 9 luku Kirkkoneuvosto 3 Oikeus olla kokouksessa läsnä ja ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen on 1) kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä kappeliseurakunnan kappalaisella tai muulla kappeliseurakunnan papilla kirkkoneuvostossa; 10 luku Seurakuntayhtymä A. Seurakuntayhtymän perustaminen Perussäännössä on mainittava seurakuntayhtymän nimi, kotipaikka ja siihen kuuluvat seurakunnat. Nimen tulee sisältää sana seurakuntayhtymä. Perussäännössä on määrättävä 1) mitkä hallintoon ja talouteen liittyvät asiat on yhtymän hoidettava; 2) niistä seurakunnalliseen toimintaan kuuluvista tehtävistä ja työmuodoista, jotka kirkkolain 11 luvun 2 :n 5 momentin mukaan annetaan yhtymän hoidettavaksi; sekä 3) niistä muista asioista, jotka ovat tarpeen seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien välisten asioiden hoitamiseksi. 3 Jos perussääntöä ei ehditä vahvistaa tai seurakuntavaaleja toimittaa, ennen kuin seurakuntayhtymän on kuntajaossa tapahtuvien muutosten takia aloitettava toimintansa, seurakuntien on kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien väliaikaisesti seurakuntayhtymänä huolehdittava kirkkolain 11 luvun 2 :ssä mainituista välttämättä hoidettavista asioista. 4 Seurakuntien kirkkovaltuustot ja kirkkoneuvostot sekä seurakuntaneuvostot jatkavat edelleen toimintaansa 3 :ssä tarkoitetussa tilanteessa, kunnes uudet toimielimet on muodostettu tai valittu. Tuomiokapituli vahvistaa väliaikaisen yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jakautumisen seurakuntien kesken kirkkolain 11 luvun 7 :n mukaisesti ja kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot valitsevat sen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet. Väliaikainen yhteinen kirkkovaltuusto valitsee jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet väliaikaiseen yhteiseen kirkkoneuvostoon, johon kuuluu tämän luvun 10 :n mukaan määrätyn puheenjohtajan lisäksi kahdeksan muuta jäsentä.

9 N:o Väliaikaisen yhteisen kirkkovaltuuston on vahvistettava ensimmäistä vuotta varten tuloveroprosentti sekä hyväksyttävä yhtymän talousarvio. Väliaikaisesta yhteisestä kirkkovaltuustosta ja väliaikaisesta yhteisestä kirkkoneuvostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä yhteisestä kirkkovaltuustosta ja yhteisestä kirkkoneuvostosta säädetään. 8 Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa yhtymän seurakuntien tilinpäätökset liittymistä edeltäneeltä vuodelta sekä päättää vastuuvapaudesta. B. Yhteinen kirkkovaltuusto 9 Yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa viimeistään vaalivuoden kesäkuussa kirkkolain 11 luvun 7 :n 2 momentin mukaan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten paikkojen jaon yhtymään kuuluvien seurakuntien lukumäärän sekä seurakunnissa vuoden alussa olleiden väkilukujen perusteella. C. Yhteinen kirkkoneuvosto 10 Yhteisen kirkkoneuvoston jäseninä ovat tuomiokapitulin seurakuntayhtymän seurakuntien kirkkoherroista määräämä puheenjohtaja ja yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä vähintään 5 ja enintään 15 muuta jäsentä sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään. Kirkkoherraa lukuun ottamatta kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäseneksi ja varajäseneksi ei saa valita saman seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltijaa eikä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen noudattamista ja laillisuutta valvoo sen puheenjohtaja, jollei ohje- tai johtosäännössä ole toisin määrätty /121 D. Seurakuntaneuvosto 12 Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on seurakunnan kirkkoherra ja varapuheenjohtajana neuvoston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan valitsema jäsen. Jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla seurakunnan väkiluvun mukaan seuraavasti: tai vähemmän 8, , , ja yli Seurakuntaneuvostolle on varattava tilaisuus antaa lausunto ennen kuin yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätöksen asiassa, joka koskee 1) perussäännön muuttamista; 2) seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaa; 3) seurakuntayhtymän talousarviota; 4) yhteisten työmuotojen johtosääntöjä; 5) seurakunnan perustamista, lakkauttamista tai muuta seurakuntajaon muuttamista; 6) asianomaisen seurakunnan virkojen perustamista, lakkauttamista tai muuttamista; sekä 7) asianomaisen seurakunnan toimintaa varten rakennettavia rakennuksia tai niiden peruskorjauksia tai käyttötarkoituksen muuttamista. 12 luku Kappeliseurakunta ja seurakuntapiiri 1 Kappeliseurakunnassa on sen asioiden hoitamista varten kappelineuvosto, jonka jäsenet kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen kappeliseurakunnan alueella asuvista seurakunnan jäsenistä. Kappeliseurakunnan kappalainen tai muu kappeliseurakunnan pappi on kappelineuvoston jäsen virkansa puolesta.

10 2292 N:o luku Seurakuntajaon muuttaminen 1 Jos seurakuntajakoon on kuntajaon muutoksen johdosta tehtävä vain vähäinen muutos, kirkkohallitus voi ratkaista asian ilman 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja. Jos kirkkohallitus on pannut vireille seurakuntajakoa koskevan asian muulla perusteella, se huolehtii sanottujen lausuntojen hankkimisesta. 8 Järjestelytoimikunnan asiana on 5) päättää seurakunnan tuloveroprosentista ja muista seurakunnan toiminnasta aiheutuvista välittömistä ja kiireellisistä toimenpiteistä. 9 Jos uusi seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, sen seurakuntaneuvostosta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä tässä pykälässä säädetään kirkkovaltuustosta. 15 luku Seurakunnan talous 6 Muutoksista yhteistaloudessa olevien seurakuntien talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja. 16 luku Kirkonkirjat ja seurakunnan arkisto Seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat voivat järjestää kirkonkirjojen pitämisen kokonaan tai osaksi keskusrekisteriin. Keskusrekisterin perustamisesta päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Asiassa on pyydettävä seurakuntaneuvostojen lausunnot. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 9 päivänä toukokuuta 2003 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

11 2293 N:o 823 Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 9 päivänä toukokuuta 2003 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkon vaalijärjestyksen (1056/1993) 2 luvun 32 :n 1 momentti, 34, 39 :n 3 momentti, 40 :n 3 momentti, 61 :n 2 momentti ja 63 :n 2 momentin 1 ja 3 kohta sekä 4 luvun 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 luvun 4 :n 2 momentti päätöksessä 53/1995, seuraavasti: 2 luku Papinvaali ja seurakuntavaalit D. Seurakuntavaalit 2. Valitsijayhdistys, ehdokaslistat ja vaalien valmistelu 32 Valitsijayhdistys saa nimetä ehdokaslistassaan enintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin kirkkovaltuustoon tai seurakuntaneuvostoon on valittava jäseniä. Seurakuntayhtymässä yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdotettuja saa kuitenkin olla kolme kertaa niin paljon kuin seurakunnasta on valittava. Seurakunnassa, josta yhteiseen kirkkovaltuustoon on valittava vain yksi jäsen, saa valitsijayhdistys ehdottaa kuutta ehdokasta. Sama henkilö saa saman toimielimen jäsenten vaalissa olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaana. 34 Seurakuntayhtymän jokaisessa seurakunnassa on perustettava valitsijayhdistys ja perustamisasiakirjat laadittava erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja erikseen seurakuntaneuvoston vaalia varten. 39 Seurakuntayhtymän jokaisessa seurakunnassa yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten ehdokaslistoihin kuuluvat ehdokkaat numeroidaan samalla tavoin kuin 1 momentin 5 kohdassa on määrätty ja seurakuntaneuvoston jäsenten ehdokaslistoihin kuuluvat ehdokkaat siten, että numerointi jatkuu viimeisestä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen ehdokkaan numerosta. 40 Seurakunnassa, joka kuuluu seurakuntayhtymään, laaditaan ehdokaslistojen yhdistelmä erikseen yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten. 61 Jos vaalista on valitettu, kirkkoherran on hallinto-oikeuden pyynnöstä lähetettävä sen vaalin äänestysliput, jota valitus koskee, 1 momentissa mainitussa sinetöidyssä päällyksessä hallinto-oikeudelle. 5. Poikkeukselliset seurakuntavaalit 63 Kirkkohallitus voi kuitenkin 1 momentissa mainituista muutoksista päättäessään määrätä,

12 2294 N:o 823 1) että seurakuntayhtymään tulevien seurakuntien yhteisenä kirkkovaltuustona toimii jakamattoman seurakunnan kirkkovaltuusto tai entinen yhteinen kirkkovaltuusto vaalikauden loppuun; 3) että kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto on muodostettava kulumassa olevan vaalikauden ajaksi uusia vaaleja toimittamatta edellisen vaalin tuloksen perusteella 56 :ssä tarkoitetun vertauslukujen mukaan laaditun nimisarjan nojalla. Jos seurakunta yhdistetään toiseen seurakuntaan, on kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenten paikat jaettava seurakuntien kesken kirkkolain 11 luvun 7 :n 2 momentissa säädettyä menettelytapaa noudattaen. 4 luku Kirkolliskokousedustajien vaalit 4 Kirkkoherra lähettää vaalilautakunnalle vaalivuoden tammikuun 25 päivään mennessä ilmoituksen seurakunnan 1 momentissa tarkoitetusta väkiluvusta. Vaalilautakunta laskee ja vahvistaa vaalivuoden helmikuun 1 päivään mennessä jokaisen seurakunnan osalta erikseen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen äänimäärän. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 9 päivänä toukokuuta 2003 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

13 2295 N:o 824 Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 8 päivänä marraskuuta 2003 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkon vaalijärjestyksen (1056/1993) 3 luvun 1 :n 1, 2 ja 4 momentti sekä 1 a :n 2 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 1 :n 1 ja 2 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä 1249/1996 ja 4 momentti päätöksessä 679/1997, sekä 1 a :n 2 momentti päätöksessä 297/2000; sekä lisätään 3 luvun 1 :ään siitä päätöksellä 297/2000 kumotun 6 momentin tilalle uusi 6 momentti seuraavasti: 3 luku Piispanvaali ja muut hiippakunnalliset vaalit A. Piispanvaali 1 Kun piispanvaali on määrätty toimitettavaksi, tuomiokapituli antaa vaalin ajankohdasta tiedon kirkkoherroille ja lääninrovasteille. Arkkipiispan vaalista on tieto annettava myös muille tuomiokapituleille. Tuomiokapitulin on viipymättä laadittava rovastikunnittain nimikirjan perusteella ja ottaen huomioon äänioikeutta ja hiippakuntaan kuulumista koskevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännökset luettelo piispanvaalissa äänivaltaisista papeista ja lehtoreista sekä lähetettävä kullekin lääninrovastille ote tästä luettelosta. Tämän luettelon perusteella tuomiokapitulin on niinikään määrättävä kirkkolain 18 luvun 3 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen valitsijoiden lukumäärä ja jako seurakuntien kesken. Mainitusta päätöksestä on viipymättä toimitettava tieto kirkkoherroille. Kirkkolain 18 luvun 3 :n 2 momentin 6 kohdan tarkoittama pappien ja lehtorien lukumäärä määräytyy tuomiokapitulin päätöstä edeltävän kuukauden alun tilanteen mukaan ja seurakuntien väkiluku vaalin määräämistä edeltävän vuoden viimeisen päivän väkiluvun mukaan. Lääninrovasti laatii 1 momentissa mainitun otteen ja 3 momentissa mainittujen ilmoitusten perusteella luettelon niistä henkilöistä rovastikunnassa, joilla kirkkolain 18 luvun 3 :n 2 momentin mukaan on äänioikeus piispan vaalissa. Oulun hiippakunnan piispan vaalia varten tuomiokapitulin on ilmoitettava luetteloa varten, mihin rovastikuntaan saamelaisten edustaja kuuluu. Jos äänioikeutetulla on arkkipiispan vaalissa äänioikeus usealla perusteella, käytetään äänioikeutta seuraavasti: 1) piispa äänestää kirkolliskokousedustajana, jolloin tuomiokapitulin jäsenenä äänioikeutta käyttää pappisvarajäsen; 2) kirkkohallituksen jäsen, joka ei ole piispa, äänestää kirkkohallituksen jäsenenä, jolloin kirkolliskokousedustajana tai hiippakuntavaltuuston taikka tuomiokapitulin jäsenenä äänioikeutta käyttää varajäsen; sekä 3) muu äänioikeutettu, jolla on äänioikeus sekä kirkolliskokousedustajana että hiippakuntavaltuuston jäsenenä taikka kirkolliskokousedustajana ja tuomiokapitulin jäsenenä, äänestää kirkolliskokousedustajana, jolloin

14 2296 N:o 824 hiippakuntavaltuustossa tai tuomiokapitulissa äänioikeutta käyttää varajäsen. 1a Oikeus asettaa ehdokas piispanvaalissa on kirkkolain 18 luvun 3 :n 5 momentissa mainitulla valitsijayhdistyksellä. Ehdokashakemuksessa saadaan nimetä yksi pappi, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkuudelleen. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 8 päivänä marraskuuta 2003 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

15 2297 N:o 825 Tasavallan presidentin asetus Moldovan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Suomen tasavallan hallituksen ja Moldovan tasavallan hallituksen välillä kansainvälisestä maantieliikenteestä Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997 tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä helmikuuta 2004 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 2 päivänä huhtikuuta 2004 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 24 päivänä toukokuuta 2004, on voimassa 23 päivästä kesäkuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. Moldovan kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (262/2004) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 114/2004)

16 2298 N:o 826 Tasavallan presidentin asetus Slovenian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Suomen tasavallan hallituksen ja Slovenian tasavallan hallituksen välillä kansainvälisestä maantieliikenteestä Bukarestissa 29 päivänä toukokuuta 2002 tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä helmikuuta 2004 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 2 päivänä huhtikuuta 2004 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 22 päivänä kesäkuuta 2004, on voimassa 22 päivästä heinäkuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. Slovenian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (263/2004) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 116/2004)

17 2299 N:o 827 Tasavallan presidentin asetus Uzbekistanin kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Suomen tasavallan hallituksen ja Uzbekistanin tasavallan hallituksen välillä kansainvälisestä maantieliikenteestä Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997 tehty sopimus ja sen lisäpöytäkirja, jotka eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä helmikuuta 2004 ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 2 päivänä huhtikuuta 2004 ja joiden hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 31 päivänä toukokuuta 2004, ovat voimassa 29 päivästä kesäkuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. Uzbekistanin kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (264/2004) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen /121 (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 118/2004)

18 2300 N:o 828 Valtioneuvoston asetus sotilasilmailuasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1996 annetun sotilasilmailuasetuksen (387/1996) 2, 6, 7 ja 13 sekä 21 :n 3 momentti seuraavasti: Sotilasilmailu Sotilasilmailulla tarkoitetaan tässä asetuksessa: 1) puolustusvoimien harjoittamaa ilmailua sotilasilma-aluksella tai laitteella; 2) puolustusvoimien toimeksiannosta Suomessa harjoitettavaa lentotoimintaa suomalaisella tai ulkomaalaisella sotilasilma-aluksella; 3) puolustusvoimien harjoittamaa ilmailua hallinnassaan olevalla siviili-ilma-aluksella, jonka tällaisesta käytöstä on ilmoitettu Ilmailulaitokselle; 4 ) Suomessa valmistettavan tai huollettavan sotilasilma-aluksen ja laitteen valmistukseen tai huoltoon liittyvää ilmailua; 5) puolustusvoimien laskuvarjotoimintaa. 6 Sotilasilma-alusrekisteri Ilmavoimien esikunta pitää sotilasilmaalusrekisteriä, johon merkitään puolustusvoimien omistamat miehitetyt ja miehittämättömät ilma-alukset. Sotilasilma-alusrekisteriin voidaan väliaikaisesti merkitä: 1) puolustusvoimien hallinnassa oleva ilma-alus, jota ei ole merkitty muuhun ilmaalusrekisteriin; 2) sotilaskäyttöön tarkoitettu ilma-alus Suomessa tapahtuvaa valmistusta ja valmistukseen liittyvää lentotoimintaa varten. Sotilasilma-alusrekisteriin sisältyvän erityissuojattavan tietoaineiston julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja sen nojalla säädetään. Ilmavoimien esikunta antaa tarkempia määräyksiä rekisterin pitämisestä. 7 Sotilasilma-aluksen merkitseminen Sotilasilma-alusrekisteriin merkityssä ilma-aluksessa on erityistunnus ja kansallisuustunnus. Ilma-aluksessa voi lisäksi olla muita merkkejä ja kuvioita. Suomalaisen sotilasilma-aluksen kansallisuustunnuksena on sinivalkoinen ympyränmuotoinen merkkikuvio. Merkkikuvion keskellä olevaa valkoista ympyrää ympäröi kaksi keskusympyrän säteen levyistä rengasta, joista sisempi on sininen ja ulompi valkoinen. Operatiivisista syistä merkkikuvion värejä voidaan häivyttää.

19 N:o Edellä 6 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ilma-aluksen kansallisuustunnus voidaan jättää merkitsemättä. Ilmavoimien esikunta antaa tarkemmat määräykset kansallisuustunnuksesta ja sotilasilma-aluksen merkinnöistä. 13 Kelpoisuutta koskevien tietojen käsittely Edellä 11 ja 12 :ssä tarkoitettujen, kelpoisuutta koskevien henkilötietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sekä muuhun henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). 21 Tutkintaselostuksen käsittely Sotilasilmailuonnettomuuksien tarkastuslautakunnan tulee antaa pääesikunnalle lausunto onnettomuuden syistä ja käynnistettyjen toimenpiteiden riittävyydestä. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2004 Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Vanhempi hallitussihteeri Timo Turkki

20 2302 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 829 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Luvian kunnassa todetun Newcastlen taudin vuoksi perustettavasta valvontavyöhykkeestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun asetuksen (1363/1994) 7 :n nojala: 1 Tällä asetuksella kumotaan Luvian kunnassa todetun Newcastlen taudin vuoksi perustettavasta valvontavyöhykkeestä 20 päivänä elokuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (781/2004). Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä syyskuuta Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Eläinlääkintöylitarkastaja Kajsa Hakulin JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 1 /2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN